LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA. Kaavaehdotus II nähtävillä kaavaselostus. kaava. KAAVATUNNUS y

Transkriptio

1 Kaavaehdotus II nähtävillä kaava LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA kaavaselostus KAAVATUNNUS y

2 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kaavan tunnus Leppälahden osayleiskaava Rn89:026 Kaavan päiväys Kaavan laatija Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto Postiosoite: Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh Kaavan Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.2018 Kh xx.xx.2018 Kv xx.xx.2018 Kaava-alueen sijainti Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Osayleiskaava sijoittuu Jyväskylän kaupungin kaupunginosien alueelle. Kaavan nimi ja tarkoitus Leppälahden osayleiskaava. Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan maankäyttöä Leppälahden kyläalueelle sekä vesistöjen rannoille.

3 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ KAAVAPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ALUEEN YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Topografia ja maaperä Maisema Vesistöt ja vesitalous Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne ja väestö Työpaikat, elinkeinotoiminta Palvelut Liikenne ja melu Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaavat Voimassa olevat ranta-asemakaavat OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute Ehdotusvaiheen II palaute OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavojen asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet MITOITUS RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE KUIVANMAAN MITOITUS OSAYLEISKAAVAN KUVAUS OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN KAAVAN RAKENNE MITOITUS MAANKÄYTTÖ VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT... 50

4 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (4) 6.2 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTURIPERINTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET LUONTOON VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 53

5 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) OAS 2) Ranta-alueen emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus -kartta 3) Rantaviivan muuntaminen kartat 1-3 4) Kuivanmaan emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus kartta LUETTELO ERILLISISTÄ LIITTEISTÄ 1) Luonto- ja liito-oravaselvitykset vuosilta (Timo Pylvänäinen, Anne Laita) 2) Leppälahden kyläselvitys (Jyväskylän kaupunki, 2013) 3) Leppälahden osayleiskaavaan liittyvä meluselvitys (Sirpa Lappalainen, WSP Finland Oy) 4) Leppälahden osayleiskaavan maisemaselvitys (Olga Juutistenaho) 5) Ehdotusvaiheen muistutukset lyhennettynä ja kaavanlaatijan vastineet 6) Ehdotusvaiheen lausunnot lyhennettynä ja kaavanlaatijan vastineet

6 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (6) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Leppälahden kylään. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaupunkirakennelautakunnan käsittely Osayleiskaava luonnoksena nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Osayleiskaava oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä (kaupunkirakennelautakunta päätti äänestyksen jälkeen palauttaa kaavan uudelleen valmisteluun) Osayleiskaavaehdotus II kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Osayleiskaavaehdotus II nähtävillä (MRL 65 ) Osayleiskaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2018 Osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Pääosin kaava koskee yksityisten maanomistajien kiinteistöjä, joten osayleiskaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen toteutuksesta vastaavat yksityiset rakentajat. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

7 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (7) 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Suunnittelualue käsittää tiiviimmän kyläalueen lisäksi Leppäveden, Muurikaisjärven, Palvajärven Pitkäjärven, Orajärven ja Talsanlammen ranta-alueita sekä näiden väliin jääviä alueita. Kaava-alue koskee n. 700 kiinteistöä. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus sinisellä.

8 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (8) 2.2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Topografia ja maaperä Leppälahden yleisin maalaji on moreeni. Kylän eteläosan matalilla peltoalueilla on lisäksi laajoja savikoita. Oravasaaresta Muurikaisjärven itärannalle kulkee myös lounais-koillissuuntainen hiekkaalue. Alueen metsäisten selänteiden länsireunoilla on paikoittain kalliomaata. Leppälahden ainoa täytemaa on junaradan yhteydessä sijaitseva pieni satama-alue. Kuva 2 Maaperä. Lähde: Leppälahden maisemaselvitys, Juutistenaho O. 2015

9 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (9) Kuva 3 Topografia ja valuma-alueet. Lähde: Leppälahden maisemaselvitys, Juutistenaho O. 2015

10 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (10) Leppälahden maastolle ominaista ovat tiheästi vaihtelevat pienen mittakaavan korkeuserot. Leppälahden alueella onkin keskisuomalaiselle maisemalle tyypillisesti vain vähän avointa ja tasaista maastoa. Maasto on pääosin lievästi kaakkoon suuntautunutta, mutta alueella voi myös havaita Sisä-Suomen reunamuodostuman lounais-koillissuuntaa mukailevan selänteiden jatkumon akselilla Myllyvuori-Härkövuori-Ukonvuori. Leppäveden vedenpinnan korkeus on n. 81 metriä merenpinnan yläpuolella, ja maasto nousee siitä vielä paikoitellen osayleiskaava-alueella n. 50 metriä korkeammalle. Kaava-alueen korkeimmat kohdat ovat Luolavuori (n. 140 mmpy), Taipaleenvuori (n. 135 mmpy) ja Lehmämäki (n. 126 mmpy). Osayleiskaava käsittää lähinnä laaksoalueita, joten kaavan ulkopuolelle rajautuu myös vielä korkeampia selännealueita, kuten Ukonvuori, Sulunvuori sekä Verkkalanvuori. Leppälahden metsäisillä selännealueilla maasto nousee korkeimmillaan yli 170 metriin. Tiet, maanviljely ja asutus ovat keskittyneet matalammille laaksoalueille järvien läheisyyteen. Korkeat selänteet sen sijaan ovat rakentamattomia ja pääosin havumetsän peitossa. Selänteillä on muutamia avohakkuiden seurauksena syntyneitä vähäpuustoisia alueita. Leppälahden maastonmuodoissa on kaksi selkeää esimerkkiä ihmisen puuttumisesta maastonmuotoihin. Leppälahden eteläosassa kulkeva Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie poikkeaa alueen maastoa mukailevasta maankäytöstä. Rataa varten on tehty mittava maaleikkaus vuonna 1914 ja toisaalta tuotu täytemaata Leppäveden rantaan. Rata erottuukin topografiakartasta korkeudeltaan yhtenäisenä matalana viiltona. Toinen näkyvä merkki ihmisen toiminnasta on Muurikaisjärven ja Orajärven välissä sijaitseva louhos, jonka voi havaita topografiakartassa sinivihreänä laikkuna Myllyvuoren selänteen länsirinteellä. Lähde: Leppälahden maisemaselvitys, Juutistenaho O Maisema Kaava-alueelle on laadittu maisemaselvitys kesän 2015 aikana. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa yleiskuva alueen maisemallisista ominaispiirteistä ja arvoista. Maisemaselvityksessä on keskitytty pääosin kylän taajama-alueeseen ja sen eteläpuolisiin osiin. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehtiylioppilas Olga Juutistenaho. Kuva 4 Leppälahden tiiviimpää kyläaluetta. Kuva: Hannu Vallas.

11 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (11) Suurmaisema Jyväskylä sijaitsee ympäristöministeriön maisemamaakuntajaottelussa Hämeen järvi- ja viljelymaan sekä Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla. Muun Koillis-Jyväskylän tavoin Leppälahti on osa Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaa ja tarkemmin jaoteltuna Keski-Suomen järviseutua. Keski-Suomen järviseudun maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat kaakko-luodesuuntaiset järvialtaat, kivikautiset asuinpaikat järvien rannoilla, harva yksittäisasutus, metsätalous sekä vähäiset pellot moreenimaiden ja järvien rantojen läheisyydessä. Monet näistä maisema-alueelle ominaisista piirteistä ovat havaittavissa myös Leppälahdessa. Leppälahden lähistöllä sijaitsee monia suurmaisemallisesti merkittäviä maisemaelementtejä. Jyväskylän keskustataajamaa lounais-koillissuuntaisesti halkova Sisä-Suomen reunamuodostuma muodostaa alueellisesti merkittävän solmukohdan, jossa mannerjää on aikoinaan muuttanut kulkusuuntaansa. Leppäveden vesistö aivan Leppälahden tuntumassa puolestaan sijaitsee kallioperän murroslinjan päällä. Kuva 5 Leppäveden rantaa. Jyväskylän seudun suurmaisemallista runkoa tarkasteltaessa Leppälahti sijaitsee pääosin laaksossa. Leppälahden maisemassa voi kuitenkin havaita maakunnalle tyypillisen pienipiirteisyyden, ja alueella esiintyy tiheästi vuorottelevien laakso- ja selännealueiden muodostamia korkeusvaihteluita. Järvi-Suomelle tyypillisesti Leppälahden kylärakenne on väljä ja rönsyilevä; rakentaminen on sijoittunut pääosin metsäselänteiden sisään laaksoalueille ja järvien tuntumaan. (Leppälahden maisemaselvitys, Juutistenaho O. 2015)

12 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (12) Kuva 6 Orajärven eteläosan avointa maisemaa. Leppälahden alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Leppälahden maisema-arvot muodostuvat paikallisista kohteista. Leppälahdentien varressa maisemaan tuovat oman leimansa peltoaukeat. Muurikaisjärven pohjoispäässä, Mehtoniemessä ja Orajärvellä peltoaukeat ulottuvat paikoin rantaan asti muodostaen laajoja avoimia maisematiloja vesistönäkymineen. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista alueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen, jotka sijoittuvat avoimeen pelto-vesistömaisemaan. Ympäristö on maisemakuvaltaan topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Paikoitellen maasto nousee korkeiksi mäenharjanteiksi. Korkeimpia kohtia ovat Talsanlammen lounaispuolella Luolavuori n m, Pitkäjärven länsirannalla Taipaleenvuori +135m, Lehmämäki +126 m Muurikaisjärven ja Leppäveden välissä.

13 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (13) Vesistöt ja vesitalous Kaava-alueeseen kuuluu noin 80 km rantaviivaa. Leppäveden rantojen lisäksi alueelle sijoittuu kokonaan Muurikaisjärvi 67 ha, Orajärvi 31 ha, Talsanlampi 22 ha ja Hanhilampi 1 ha. Sekä osittain Toivakan tai Laukaan kanssa Palvajärvi 142 ha, Höyhenisjärvi 21 ha, Pieni Humalajärvi 27 ha, Pitkäjärvi 156 ha sekä Pieni Ilvesjärvi pohjoisosastaan vähäisiltä osin. Valuma-aluejaossa Leppälahden kylän vesistöt kuuluvat Leppäveden alueeseen, jonka pääuoma, Leppäveden järviallas, purkautuu Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Kaava-alue jakautuu kolmeen eri valuma-alueeseen, Leppäveden lähialueeseen sekä siihen laskeviin Orajoen ja Palvajärven valuma-alueisiin. Leppäveden ja Muurikaisjärven välissä sijaitseva Lehmämäen selänne sekä Muurikaisjärven ja Palvajärven välinen Sulunvuori ovat alueen tärkeimmät vedenjakajat. Alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta, veden hankintaan soveltuva Kapakkavuoren pohjavesialue 9-tien pohjoispuolella ja vedenhankintaa varten tärkeä Kaivoveden pohjavesisalue. Leppäveden ja Kaivoveden kannaksella sijaitsee vedenottamo. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Vedentuotannossa alueella käytetään ranta- ja sadetusimeytystä. Sadetusimeytyksessä vesi otetaan Leppäveden rannalla olevasta imeytyskaivosta, josta se ajetaan putkilla ja letkuilla imeytysalueille. Sadetuspaikkoja pyritään vaihtamaan kahden vuoden välein. Sadetusputkia siirretään kulloinkin parhaaksi arvioituihin paikkoihin. Kaivoveden pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma v (Marika Masalin-Weijo). Suojelusuunnitelman mukaan aikoinaan alueella järjestetty leiritoiminta koettiin riskiksi pohjavesialueelle. Leirikoulutoiminta alueella on päättynyt ja osalle alueen rakennuksia (koulun ulkohuonerakennus, kemikaalivarasto, sähkökeskus rakennelma, majoitusmökit 6 kpl, vaja, katos rakennelma ja saunarakennus) on haettu purkulupaa. Pohjavedentuotantoalueella sijaitsee myöskin leirikoulukäytössä ollut Leppälahden vanha kivikoulu. Kuva 7 Pohjavesialueet.

14 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (14) Kaivoveden I-luokan pohjavesialueen ( ) kokonaispinta-ala on 2,83 km2 ja muodostumisalueen pintaala 0,76 km2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja kokonaisantoisuus 400 m3/d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. Pohjavesialue sijoittuu lounaskoillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on joitakin laajentumia. Harju on maaperältään hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Laiteiltaan harju on savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta kaakkoon Koillispäässä harjua pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, mikäli pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. Kaivoveden pohjavesialueen pinta-alasta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta. Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistaman Keski- Suomen maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. (Keski-Suomen liitto, 2009) Pintavesien ekologinen tila vuoden 2013 tietojen mukaan on Leppävedellä ja Pitkäjärvellä hyvä. Palvajärven vedenlaatu on erinomainen. Muiden vesistöjen osalta ei ole luokiteltua tietoa. Kuva 8 Pintaveden tila. Lähde: Ympäristöhallinto Luonnonympäristö Leppälahden keskeisimmältä kyläalueelta on laadittu luontoselvitykset vuosina 2012 ja 2015 (Leppälahden luontoselvitys 2012 ja Leppälahden luontoselvityksen täydennys 2015, Pylvänäinen). Luontoselvitys kattaa rautatien ja Orajoen välisen alueen. Alueen liito-oravia on inventoitu vuoden 2012 (Leppälahden liito-oravaselvitys 2012, Pylvänäinen) ja 2014 (Leppälahden liitooravaselvitysten täydennys, Pylvänäinen) selvityksissä sekä vuoden täydennyksissä Vankiensaaren ja Pitkäjärven itärannan osalta. Luontoselvitysten kooste on selostuksen erillisinä liiteraportteina. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Luontoselvityksen perusteella alueelta on tunnistettu arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on lueteltu seuraavassa ja esitetty kuvassa 5.

15 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (15) 1. Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Luonnontilainen louhikkoalue, joka edustaa pohjoisinta osaa Sulunvuoren ja Härkövuoren välisestä louhikkovyöhykkeestä. Louhikkoalueella kasvaa yksittäisiä kituliaita puita. Metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö. (Kaavamerkintä luo) 2. Lehmämäen lehmusmetsiköt Lehmämäen rinteessä esiintyvä, kolmen erillisen lehmuskuvion muodostama kohde. (Kaavamerkintä luo) 3. Muurikaisjärven laskupuron lehto Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvillisuutena esiintyy mm. lehmus, koiranheisi, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja, lehtopalsami, velholehti, jokileinikki ja punakoiso. Kuvion halki kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan säännöllisesti. Sähkölinjan ja pellon välissä olevalla metsäalueella on liito-oravan elinpiiri. (Kaavamerkintä luo) 4. Pitkäjärventien pohjoispuolinen tervaleppäkorpi Luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi ja liito-oravan elinalue. Kohde sisältyy laajempaan METSO-metsien suojeluohjelman kohteeseen, jolle on tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätös (KESELY/2608/2015). Suojeluohjelman mukainen alue on merkitty kaavaan SL-merkinnällä. 5. Kankaansuo Kohde on usean arvokkaan elinympäristön muodostama kokonaisuus. Kohteella esiintyy sekä sara- ja ruoholuhtaa, pajuluhtaa sekä koivuluhtaa, jotka täyttävät metsälain 10 :n mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän. Lisäksi kohderajaukseen on sisällytetty haapa-koivuvaltainen lehtokuvio, joka on liito-oravan elinaluetta. (Kaavamerkintä luo) 6. Oravajärven tilan länsipuolen lehto Ympäröivästä mäntyvaltaisesta kangasmaastosta erottuva lehtopainanne, jossa puusto on luonnontilaista ja lahopuuta esiintyy kohtalaisesti. Lehtokuvion ydinosat ovat kosteaa lehtoa ja muilta osin kohde edustaa keski- ja runsasravinteista, tuoretta lehtotyyppiä. (Kaavamerkintä luo) 7. Leirikeskuksen itäpuolen lehto- ja luhta-alueet Laajempi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä aluekokonaisuus, jossa on liito-oravan asuttamia lehtokuvioita, metsälain 10 :n määritelmän täyttävää pajuluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa. Kohteen läpi kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan. (Kaavamerkintä luo) 8. Orajärven lounaiskulman luhta Paikallisesti edustava luhtakohde. Kasvilajistona esiintyy mm. jouhi- ja pullosara, kurjenjalka, järviruoko, suoputki, rantayrtti ja luhtatähtimö. Maastokäynnillä ( ) havaittiin pikkulepinkäinen, ruokokerttunen ja pajulintu. Tiira havaintotietojärjestelmässä on tallennettu tuore havainto heinätavista. (Kaavamerkintä luo) 9. Jokelanvuoren louhikot Kaksi erillistä louhikkoalaa, jotka ovat ympäristöstään erottuvia ja lähes puuttomia, metsälain 10 :n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. (Kaavamerkintä luo) 10. Pienen Humalajärven luhta Kohde sisältää erilaisia luhtatyyppejä (koivuluhta KoLu, pajuluhta PaLu ja sara- ja ruoholuhta SRhLu). Kohde lukeutuu metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin. Alueen puusto noin 50 vuotiasta koivikkoa. Lahopuustoa on vähän, mikä viittaisi siihen, että alue on ollut luvulle asti laitumena/niittynä ja jätetty sitten metsittymään. Vaikka puusto ei ole luonnontilaista, on

16 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (16) alue luontotyyppinä arvokas ja puuston ikääntyessä ja osan alkaessa lahota se on potentiaalinen pesimäympäristö jopa valkoselkätikalle. Alueen itäreunalla on vesilammikoita/kaivantoja, jotka ovat ehkä peräisin vanhoista kuivausyrityksistä. Puro on säilynyt alkuperäisessä uomassaan. Vallitsevia ruohokasveja ovat mesiangervo, kurjenjalka, korpiorvokki ja viitakastikka, sekä pensaista erityisesti paikoin laajoja kasvustoja muodostava kiiltopaju. (Kaavamerkintä luo) Kuva 9 Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja kohdenumerot

17 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (17) SUOJELUALUEET Kaava-alueelle sijoittuu kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksen mukaan luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, Ison Ketvenensaaren lehmusmetsikkö ja Mehtovuoren lehmusmetsikkö. Lisäksi SL-alueena on osoitettu METSO-suojeluohjelman mukainen kohde, Palavamäen korpi, josta on tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätös Kuva 10 Luonnonsuojelualueet, Iso-Ketevenensaari, Mehtovuoren lehmusmetsikkö, Palavamäen korpi.

18 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (18) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Tiheintä asutus on 9-tien etelä- ja pohjoispuolella Leppälahden tien varressa, jossa keskeinen kyläalue on rakentunut tiiviisti. Varsinaista kyläkeskusta palveluineen Leppälahdella ei ole. Leppälahdelle sijoittuu runsaasti loma-asumista ja Leppäveden rannat ovat paikoin hyvin tiiviisti rakentuneet Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön kohdetiedot on poimittu Keski-Suomen museon Kioski-sovelluksesta. Kioskisovellukseen on koottu rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietoa 80-luvulta lähtien. Viimeisimpiä tutkimuksia ovat osayleiskaava-alueella tehdyt täydentävät rakennustutkimukset, jolloin myös vanhoja rakennusinventointikohteita on tarkastettu. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön osalta tarkastelualueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen. Mehtoniemi Mehtoniemen pihapiirin asuinrakennus on uusi (1972), mutta vanhasta pihapiiristä ovat jäljellä 1700-luvun lopun asuinrakennuksesta tehty konehalli, vilja-aitta vuodelta 1783, kaksoisaitta vuodelta 1657 ja riihi ilmeisesti luvulta. Piharakennukset edustavat historiallisesti vanhaa kaskitaloutta ja ovat ikänsä vuoksi rakennushistoriallisesti merkittäviä. Lähde: Keski-Suomen museon KIOSKI-sovellus. Muurikainen Muurikaisen tilan päärakennus valmistui vuonna 1911 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt. Päärakennus on jugendtyylinen, vuorattu ja punamullattu hirsitalo, jonka katon lappeet on aumattu. Katossa on käytetty pieniä ikkunoita monimuotoisuutta antamaan. Ikkunat ovat tyypillisiä yläosasta moniruutuisia jugendikkunoita. Tila näkyy järvi- ja maantiemaisemassa. Lähde: Keski-Suomen museon KIOSKI-sovellus. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti arvokkaat kohteet Leppälahden alueella paikallisesti arvokkaiden kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo ei liity yhteen poikkeuksellisen edustavaan rakennukseen, vaan omaa historiallista vaihetta kuvaavaan rakennuksien ja pihapiirien kokonaisuuteen. (Keski-Suomen museo, luonnosvaiheen lausunto ) Mukuramaja Mukuramajan kokonaisuus on paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Se edustaa sotien jälkeistä yhdistyksien lomatoimintaa, joka mahdollisti virkistäytymisen ja kollektiivisen toiminnan muiden jäsenien ja heidän perheidensä kanssa. Kohde edustaa aikakautta, jolloin rakennettiin runsaasti erilaisten yhdistyksien ja myös yrityksien lomakeskuksia. Mukuramaja liittyy Leppälahden varhaisimpiin loma-asutuskeskittymiin. Lähde: Keski-Suomen museon KIOSKI-sovellus.

19 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (19) Leppäveden entinen rautatieasema Leppälahden asema lakkautettiin jo 1970-luvulla, 1980-luvun alussa vielä muutama juna pysähtyi asemalla. Sittemmin asema ja siihen kuuluvat asuinrakennukset on myyty yksityisille. Leppälahden rautatiealueella on maakunnallista kulttuurihistoriallista merkitystä osana Keski-Suomalaista, 1918 rakennettua Jyväskylä-Pieksämäki rataverkkoa tyyppipiirustuksin toteutettuine rakennuksineen. Rakennukset on tehty Thure Hällströmin tyyppipiirustuksin. Rautatieasemalla on paikallista historiallista merkitystä osana Leppälahden kylän kehitystä, joka toi kylälle uusia asukkaita. Rautatien rakentaminen vaikutti positiivisella tavalla alueen talouselämään sekä toi ensimmäisen modernin liikenneyhteyden Leppälahdelle, jonka jälkeen alue oli ensi kertaa sujuvasti saavutettavissa Jyväskylän suunnasta. Leppälahden asema kuuluu Keski-Suomen maakuntakaavassa esitettyyn kuk-alueeseen (Kulttuuriympäristöjen kehittämisalue). Lähde: Keski-Suomen museon KIOSKI-sovellus. Yrjölä Yrjölän uudistila on perustettu 1794, jolloin sen ensimmäinen, isäntä oli Yrjänä Juhananpoika Karikko (Laukaan Savion Ison Oksalan entinen isäntä). Talo on halottu v. 1822, jolloin syntyi Mehtoniemen tila, jota poika rupesi viljelemään. Asuinrakennuksen ikää ei ole tiedossa, mutta se on rakennettu ennen vuotta 1917, jolloin Martti Nevalainen on syntynyt. Asuinrakennukseen on tehty peruskorjaus 1960-luvulla, jolloin sekä sisä- että ulkopuoli rakennuksesta muuttui näöltään. Sisäänkäynti tehtiin talon päätyyn, ennen oli järven pitkällä sivulla kaksi sisäänkäyntiä, toinen tupaan ja toinen kamareihin. Kaksoisaitta on vanhin rakennus, sen etuseinään, vasemmanpuoleisen oven yläpuolelle on heikosti kaiverrettu vuosiluku Hirsissä on siirtomerkintöjä. Vanha navetta on ikkunaton, ja siinä oli hyvin matala ovi, joka nyt on suurennettu jotta koneet mahtuisivat sisään. Uusi navetta on rakennettu sementtitiilistä. Lähde: Keski-Suomen museon inventointi 1982, inventointikortti. Kuivikko Kuivikon tilakeskus sijoittuu Myllyjärven rantaan, nökyen tiemaisemaan idyllisesti pellon laidassa järvimaisemaa vasten. Pientilan pihapiiri muodostuu komesta luonnonkivinavetasta, komeasta yksinäisaitasta, riviaitasta sekä varastoaitasta sekä luvunalkupuolella rakennetusta entisestä tilanpäärakennuksesta. Pihapiirin rakennukset sijoittuvat pihapiirin sivuille neliöpihamaisesti ja ne ovat hyvin säilyneet. Tilan historia yltää 1880luvulle, jolloin tila on ollut Yrjölän päätilan mäkitupa ( ) Laukaan Savion kylän rippikirjan mukaan. Päärakennus on rakennettu 1880luvulla. Asuinrakennusta on peruskorjattu luvun aikana. Kahdella umpikuistilla varustetun hirsirunkoisen päärakennuksen julkisivut on sittemmin vuorattu vaaleilla mineriittilevyillä ja ikkunat on vaihdettu standardiikkunoihin. Muilta osin asuinrakennus on varsin edustava ja suurikokoinen. Nykyisin satulakattoisessa asuinrakennuksessa on punainen tiilikuvioitu peltikate. Komea lohkokivistä 1900-luvun alkupuolella rakennettu navetta on sijoitettu heinäparven liuska pihansuuntaisesti, heinä- ja kärryparvi on tehty peiterimavuorauksella lohkokivisen ensimmäisen kerroksen päälle. Kiviseinien paksuus navetassa on 1,2 metriä, sillä kahden lohkokiven väliin on laitettu eristeeksi turvetta. Kaksikerroksinen riviaitta sijoittuu päärakennukseen nähden poikkusuuntaisesti. Pellon laitaan, osaksi

20 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (20) pihapiiriä, sijoittuu puolestaan suurehko jyväaitta on rakennettu todennäköisesti 1880-luvulla myös. Luhdillinen riviaitta on puolestaan 1900-luvun alkuvuosilta. Aittarakennuksessa on ollut vaateaitta, ruoka-aitta ja kaksi nukkuma-aittaa. Aitta on vuorattu peiterimavuorauksella ja maalattu punaiseksi, ristikaiteet ja pieluslaudat on maalattu perinteiseen tapaan valkoiseksi ja ovet keltaiseksi. Aitan päädyssä on vellikello. Pihapiirin sisääntuloväylän viereen sijoittuu 1940luvulla rakennettu liiteri, jossa on pariovellinen talli ja kaksi varastotilaa. Joitain muutoksia on tehty 1970luvulla rakennukseen. Punaiseksi maalatussa, peiterimavuoratussa rakennuksessa on palapellistä tehty saumapeltikate. Rantaan sijoittuu lisäksi vuonna 1934 rakennettu saunarakennus, sen rakentamisesta vastasi Laukaan Saviolta Onni Lönn. Pihapiiriin on kuulunut myös latokalustovaja, jossa on ollut myös riihi. Se sijoittuu pellon laitaan. Sen vieressä on sijainnut myös heinälato. Lähde: Keski-Suomen museon KIOSKI-sovellus Muinaisjäännökset Leppäveden itäpuolisella alueella on tiedossa kymmenen inventoinneissa löytynyttä muinaisjäännöstä. Näistä seitsemän sijoittuu nyt laadittavan osayleiskaavan alueelle. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterintiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012, Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Muinaisjäännöstieto koko kaupungin alueelta on koottuna Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä laaditussa Kulttuuriympäristöselvityksessä

21 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (21) Leppälahden koulu Kuva 11 Muinaisjäännösten sijainti. Kapakkavuori 1, 2 ja 3 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Kuorekallio varhaismetallikautinen hautapaikka Leppälahden kesäsiirtola kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka Myllypuro kivikautinen asuinpaikka Oravasaarentie 1 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaarentie 2 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaari Siilinranta rautakautinen hautapaikka Oksassaari varhaismetallikautinen hautapaikka Leppälahden koulu ajoittamaton, pyyntikuopat

22 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (22) Yhdyskuntarakenne ja väestö Vuonna 2014 Leppälahden tilastoalueella (Leppäveden järven itäpuolinen osa) asui 672 asukasta (Lähde: Webmap), vuonna 2012 asukkaita oli 666. Varsinaisella kaavan alueella asukkaita on 570. Oheisessa taulukossa on esitetty asukkaiden ikäjakauma Yhteensä Kaava-alueelta hahmottuu neljä erityyppistä rakentamisen aluekokonaisuutta: Leppälahden kyläkeskus, Leppävedentien varsi, Valtatien ja rautatien pohjoispuoli sekä Palvajärven alue. Tiiveimmällä kyläalueella (rautatiestä etelään Orajoelle asti) asukkaita on 300. Leppälahdentien varressa 500 metrin etäisyydellä (Orajoesta etelään) asukkaita on 68. Palvajärven alueella asukkaita on 43. Valtatien ja rautatien leikkauksen pohjoispuolella asukkaita on 100. Leppälahden alue sijaitsee Jyväskylän taajamarakenteen ulkopuolella. Kuvassa 12 on esitetty Suomen ympäristökeskuksen YKR-aineiston (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) mukainen taaajamarakenne violettina ruudukkona. Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kuva 12 Taajamarakenne.

23 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (23) Kuva 13 Tilastoalueen rajaus ja aluekokonaisuuksien rajaukset asukasmäärien tarkastelussa Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole suuria työnantajia. Leppälahden alueelle sijoittuvat työpaikat liittyvät paljolti alkutuotantoon, lähinnä maa- ja metsätalouteen. Yritystoimintaa alueelta löytyy mm. rakentamis- ja remontointi-, hirsirakentamis-, koneurakointi-, maalaus-, metallintyöstö-, kuljetus-, IT-alan palvelujen muodossa. Pääasiassa yritykset ovat yksitoimipaikkaisia Palvelut Päivittäisasioinnin palvelut haetaan pääasiassa Jyväskylästä. Leppälahden alueen palveluita ovat valtatien varrella Leppäveden rannalla kahvila Cafe Kaapeli (Pöllibaari) ja lähellä Laukaan rajaa, kaava-alueen ulkopuolella Ysitien lemmikki (lemmikkieläinpuisto, lemmikkiparkki, majoitusta yms). Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkan takana urheilukenttä. Kyläalueella on sekä valtatien että rautatien läheisyydessä hyvät venelaiturit ja uimarannat. Leppälahden Paukkupeikot ovat rakentaneet Leppälahden Eräkeskuksen, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Valtatien varrella kulkee kaukoliikenteen linja-autot. Valtatien varrella on paikallisliikenteen linjaautopysäkki (38K, 43), Leppävedentien vartta pitkin Talsanlammelle saakka kulkee linja 38K.

24 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (24) Kuva 14 Kaava-alueen linja-autopysäkit Liikenne ja melu Alueen tieverkkorungon muodostaa valtatie 9 ja Leppälahdentie. Leppälahden kyläalueelle liikenne välittyy eritasoristeyksen kautta, muutoin liittymät ovat tasoliittymiä. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Leppälahden kohdalla valtatie 9 liikennemäärä* on KVL 10500, josta raskaanliikeneteen osuus on 8%. Liikennemääräennuste on KVL ajoneuvoa kasvukertoimella 1,3 laskettuna. (Kasvukerroin yhteysvälille Vt9-Jkl-Kuopio Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste raportin s. 61 mukaan). Leppävedentien liikennemäärä on KVL 800 ajoneuvoa.

25 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (25) *Liikennemäärätiedot, Keski-Suomen ELY-keskus, sähköposti Rautatie kulkee alueen läpi itä-länsisuunnassa, liittymät ovat eritasossa lukuun ottamatta kyläkeskustan pohjoispuolen liittymää. Radan pohjoispuolelle sijoittuu Leppäveden vanha asemapaikka, joka on nykyisin asuinrakennuspaikkana. Keski-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt vuoden 2016 aikana toimenpideselvityksen valtatie 9 parantamiseksi välillä Kanavuori-Lievestuore. Selvityksen tarkoituksena on tunnistaa parantamistarpeet ennen tiesuunnitelman laatimista. Toistaiseksi ei ole tiedossa muita suunnitelmia kaavaalueen tieosuuksien parantamiseksi. Melu Leppälahden osayleiskaava-alueelle on laadittu osayleiskaavaan taustaselvityksenä meluselvitys ( ). Meluselvityksen on laatinut WSP Finland Oy. Laskennallinen meluselvitys tehtiin osayleiskaavan tueksi ja selvityksen tulosten perusteella arvioitiin valtatie 9 ja rautatien lähialueiden soveltumista asuin- ja loma-asuinrakentamiseen. Meluselvitys karttoineen on kaavaselostuksen liitteenä. Valtatien 9 ja Jyväskylä Pieksämäki rautatien liikenteen melun leviämistä arvioitiin melun laskentamallin avulla. Melulaskennat tehtiin seuraaville tarkasteluille: Melutilanne nykyisillä liikennemäärillä: tieliikenne ja rautatieliikenne erikseen sekä yhteismelu Melutilanne ennusteliikennemäärillä: tieliikenne ja rautatieliikenne erikseen sekä yhteismelu Tieliikenteen nykyliikennemäärä perustuu yleissuunnitelmaan Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdala (Keski-Suomen ELY-keskus 2013). Ennustetilanteen liikennemäärä on laskettu nykyisestä liikennemäärästä kertomalla se kasvukertoimella 1,3 (Liikennevirasto 2014). Tieliikennemäärien kasvu 1,3-kertaiseksi vastaa melutasoissa 1,1 db kasvua. Tieliikenteen liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Raideliikenteen liikennemäärät ovat WSP:n vuonna 2009 tekemässä selvityksessä (WSP 2009) käytettyjä junaliikennemääriä. Ennustetilanteen liikennemäärä on laskettu nykyliikennemäärästä kertomalla junapituus kertoimella 1,2. Raideliikenteen kasvu 1,2 kertaiseksi vastaa melutason nousua 0,8 db. Raideliikenteen liikennemäärät esitetään taulukossa 2.

26 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (26) Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa. Meluselvityksen johtopäätöstenmukaan tie- ja raideliikenteen yhteismeluvyöhykkeet aiheuttavat osayleiskaava-alueelle leveähkön kaistaleen, joilla asuin- ja lomarakentamiselle annetut ohjearvotasot ylittyvät. Tie- ja raidelinjojen välissä on alueita, joille asuinrakennusten täydennysrakentaminen on mahdollista. Vakituisen asumisen suhteen melu aiheuttaa rajoituksia aivan liikennealueiden lähiympäristössä. Loma-asumiselle melu aiheuttaa rajoituksia huomattavasti laajemmalla alueella tiukempien ohjearvojen vuoksi. Lähde: Leppälahden osayleiskaavaan liittyvä meluselvitys (WSP Finland Oy) Meluselvitys on kaavaselostuksen erillisenä liitteenä Tekninen huolto Leppälahden keskeinen kyläalue kuuluu Jyväskylän Energian vesihuollon toiminta-alueeseen. Toiminta-alueella on sekä talousvesi- että jätevesiverkostot. Kuva 15 Jyväskylän Energian hallinnoima vesihuollon vahvistettu toiminta-alue vuonna 2018.

27 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (27) Kuva 16 Nähtävillä ollut Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan toiminta-alueen rajausehdotus. Tumman punaisella Jyväskylän Energian toiminta-alue. Leppälahti-Savion vesiosuuskunnan verkostot ulottuvat tiiveimmän kyläalueen ulkopuolella idässä Palvajärvelle ja Leppävedentietä etelään mennessä Orajärvelle ja Pitkäjärven pohjoispäähän asti. Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vahvistettu. Vuoden 2018 alussa vesiosuuskunnalla on asiakkaita n. 200 liittymän verran. Lehmämäen juurella Leppälahdentien varressa on varaus paineenkorotusasemalle, verkoston laajentuessa pystytään tarvittaessa nostamaan vedenpainetta. Samaan aikaan kaavaprosessin kanssa tarkastellaan vesisosuuskunnan toiminta-alueen rajausta. Tiiveimmät asuinrakentamisen alueet ja uudet kaavanmukaiset rakennuspaikat sekä tiiveimmin asutut ranta-alueet on tarkoitus ottaa mukaan toiminta-alueeseen. Toiminta-alueen hyväksyminen on kaavaprosessista erillinen prosessi ja sitä koskevat erilliset päätökset. Toiminta-aluekartta ( ) oli julkisesti nähtävillä

28 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (28) Laukaan kunta on suunnitellut Lievestuoreen jätevesille siirtoviemäriä. Siirtoviemäri rakennetaan Lievestuoreelta Kanavuoren kautta Nenäinniemeen. Laukaan kunta ja Jyväskylän Energia ovat sopineet siirtoviemärin toteuttamisesta kokonaispalveluna. Hanke on toteutusvaiheessa. Siirtoviemäri kulkisi Leppälahden kohdalla valtatie 9 varrella ja kyläalueella rautatien eteläpuolella Lepäsmutka tien vartta kohti Leppäveden rantaa. Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu sellaista uutta maankäyttöä, joka estäisi siirtoviemärin toteuttamisen suunnitellulle paikalle. Kuva 17 Ote linjasuunnitelmasta. Lähde: Pisara.com (Pisara hankkeen kosivut. Luettu ) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle sijoittuu kiviaineksen ottamo. Kivilouhimon melua on tarkasteltu Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen suorittamin mittauksin vuonna 2014 (Keskitalo, Pirkola). Mittauksia suoritettiin lähimmillä asuinrakennuksilla idän ja pohjoisen suunnassa. Päiväajan keskiäänitasojen ohjearvot eivät mittauksien mukaan ylittyneet. Tuloksissa kuitenkin todetaan, että mittausepävarmuus (10 db kova tuulen takia) huomioon ottaen ei ohjearvon voi sanoa varmuudella ylittyvän tai alittuvan. Pitkäjärven suuntaan melun leviämistä rajoittaa tehokkaasti pystysuora kallioseinämä. Kivilouhimon nykyisten lupien umpeuduttua tulee tarkasteltavaksi onko toiminnan jatkuminen kyseisellä paikalla ylipäätään mahdollista. Ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään on merkitty pilaantuneen maa-alueen kohde "Vanha Leppälahden tervatehdas" Tervatehtaantien päässä Leppäveden ranta-alueella. Kyseisestä kohteesta ei ole tarkempia tietoja. Tietojärjestelmässä olevien koordinaattien mukaisesti on osoitettu kohdemerkintänä puhdistettava/kunnostettava maa-alue kaavakartalle Maanomistus Suunnittelualueen omistaa pääosin yksityiset maanomistajat. Jyväskylän kaupunki omistaa pieniä alueita 9-tien tuntumassa ja Leppälahden entisen leirikeskuksen alueella.

29 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (29) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, joka on tullut voimaan Leppälahden alueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaava merkinnät: Keski-Suomen strategiaa painottavat merkinnät on biotalouteen tukeutuva alue Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet valtatien-/rautatien kehittämisakseli valtakunnallisesti merkittävä päärata valtatie Tekninen huolto voimalinja Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Kuva 18 Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Leppävesi-Päijänteen rantaosayleiskaava, joka on entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymä. Kaavaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, joten sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentaminen ranta-alueella on tapahtunut poikkeusluvin tai ranta-asemakaavojen mukaisesti eikä kaava monilta osin vastaa toteutunutta tilannetta.

30 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (30) Kuva 19 Ote oikeusvaikutuksettomasta Leppälahti-Päijänne rantaosayleiskaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan ja kaava tuli voimaan Strateginen yleiskaava ohjaa alempiasteista maankäytön suunnittelua. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan kuuluu seitsemän oikeusvaikutteista kaavakarttaa. Kartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus/pääkartta) Kartalla 1 on keskeisin kyläalue osoitettu Kylähelmi ja Kyläalue merkinnöin. Kyläalueelta etelään Leppävedentien varteen on osoitettu Maaseutuasumisen nauha-alue. Muutoin Leppälahden alue on osoitettu Maaseutuelinkeinojen alueena. Yleiskaava ohjaa asuinrakentamista olemassa olevan kylärakenteeseen mm. keskitettyjen vesihuoltoratkaisujen yhteyteen ja joukkoliikennereittien varrelle. Kartta 2/7 Luontoarvojen verkottuminen Kartalla 2 kuvataan luontoarvot ja niiden verkottuminen kaupungin alueella. Kartalle on merkitty luontoarvokohteet, Natura 2000-alueet sekä luonnonsuojelulailla perustetut ja perustettaviksi tarkoitetut alueet. Leppälahden alueella kartalle 2 on merkitty yksi alue luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavaksi tarkoitettuna alueena, kohde sl88. Kartta 3 Maisema ja virkistys Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 4 Vesitalouden suojelu Kartalla 4 osoitetaan vedenhankinna kannalta tärketä kohteet. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu Kapakkavuoren ja Kaivoveden pohjavesialueet. Kaivoveden pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jolla sijaitsee vedenottamo. Kartta 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen

31 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (31) Kartalla 5 on osoitettu kulttuuriympäristön tärkeät kohtee ja alueet. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta m87 ja m93 sekä yhdeksän muinaismuistokohdetta, näistä kuusi sijouttuu varsinaiselle kaava-alueelle. Kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 7 Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset Kartalle 7 on osoitettu kokonaismaakuntakaavan ja 2. maakuntavaihekaavan merkinnät määräyksineen siten kuin ne ovat maakuntakaavoissa. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu Arvokas moreenimuodostuma (ge/3), alustavasti suunniteltu siirtoviemärin ohjeellinen pääjohto (j) sekä siirtoviemärin tai päävesijohdon yhteystarve (j, v). Kuva 20 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartat joihin kohdistuu merkintöjä Leppälahden alueella Voimassa olevat ranta-asemakaavat Alueelle sijoittuu seitsemän ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavat on laadittu pääasiassa luvulla. Ranta-asemakaavojen merkinnät osoitetaan lähtökohtaisesti yleiskaavassa sellaisenaan kuin ne ovat ranta-asemakaavoissa. Saatuaan lainvoiman yleiskaava ohjaa ranta-asemakaavojen muutoksia ja uusien ranta-asemakaavojen laatimista. 1. Oravasaaren rantakaava, Pieni Humalajärvi ja Höyhenisjärvi Rn77:001 ( ) 2. Talsan ja Virmuniemen ranta-asemakaava Rn77:002 ( ) 3. Oravasaaren rantakaava (Lehmivuori) Rn78:001 ( ) 4. Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaava Rn78:002 ( ) 5. Oksasaaren rantakaava Rn79:001 ( ) 6. Mehtoniemen ranta-asemakaava Rn79:002 ( ) 7. Mehtolahden ranta-asemakaava Rn79:003 ( )

32 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (32) Rakennusjärjestys voimaan tullut Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko Jyväskylän alueella. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa.

33 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (33) Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueeseen ei rajoitu yleiskaavoja Jyväskylän kaupungin alueella. Toivakan kunnan puolella on kunnanvaltuuston hyväksymä mutta toistaiseksi lainvoimaa vailla kunnan Itäisen alueen vesistöjä koskeva rantaosayleiskaavan muutos ja Huikon kyläaluetta koskeva osayleiskaava. Alueelle laaditut suunnitelmat ja selvitykset Yleiskaavan lähtökohtana ja tausta-aineistona käytetään Leppälahden kyläselvitystä, joka on valmistunut OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty kaupungin kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavahanketta on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa (SILLI) OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Alueen ja lähiympäristön asukkaat Maanomistajat Kyläläiset Leppälahti seura ry Leppälahti-Savio vesiosuuskunta Hallintokunnat ja vastaavat Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Maaseutupalvelut Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Laukaan kunta Keski-Suomen pelastuslaitos Muut asianosaiset Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oy

34 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (34) Vireilletulo Osayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumien tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla ja saatavilla palvelupiste Hannikaisesta. Kaavan nähtävilläoloaikoina voi ilmaista kirjallisesti mielipiteensä kaavasta. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä koko kaavaprosessin ajan. Tiedottaminen tapahtuu kaava nettisivuilla sekä kuulutuksilla sanomalehti Keskisuomalaisessa. Luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä internetiin. Osallistuminen: Nähtäville asettamisesta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti ja suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä ja niihin laadituista vastineista laaditaan erillinen kooste. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioon ottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30. päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa ja internetissä. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Jyväskylän kaupungilla. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Luonnosvaiheen palaute Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana luonnoksesta saatiin 46 mielipidettä yksityisiltä maanomistajilta. Luonnoksesta antoivat lausunnon Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Fingrid Oyj ja Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueet. Saadusta 46 mielipiteestä 20 johti muutokseen. Tehdyt muutokset koskivat lähinnä rakennuspaikkojen siirtoja, emätilaselvityksen korjauksia ja rakennuspaikkojen laajennuksia. Luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ovat kaavan tavoitteiden mukaisia. Mielipiteisiin ja lausuntoihin on laadittu kaavoittajan vastineet. Vastineista ilmenee tarkemmin mitä muutoksia esitettyjen mielipiteiden pohjalta on tehty. Luonnosvaiheen jälkeen muutokset ovat olleet lähinnä yksityisiä rakennuspaikkoja ja kiinteistöjä koskevia muutoksia kuten rakentamisalueen

35 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (35) laajennuksia, rakennuspaikan siirtoja, luontokohteiden tarkistuksia ja emätilaselvityksen tarkistuksia. Kaavan tavoitteita tai mitoitusperiaatteita ei ole ollut tarpeen muuttaa. Suurin muutos luonnosvaiheen jälkeen kaavassa on käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuuden osoittaminen kyläalueeseen ja keskitettyyn vesihuoltoon tukeutuvilla ranta-alueilla Ehdotusvaiheen palaute Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin 25 muistutusta ja 9 lausuntoa määräaikaan mennessä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylän Energia Oy, Fingrid Oyj, Jyväskylän kaupungin tilapalvelu, Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto, Toivakan kunta ja Laukaan kunta. Muistutukset kohdistuivat yksittäisiin rakennuspaikkoihin ja kiinteistöihin. Muistutuksissa esitetyt muutokset on ollut mahdollista tehdä, mikäli ne ovat kaavan tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden mukaisia. Yhdeksän muistutusta on johtanut muutoksiin kaavakartalla. Yksi muistutus, jolla 11 allekirjoittajaa, koski kaavassa M-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue) osoitettujen kiinteistöjen rakentamismahdollisuuksia. Ehdotusvaiheen muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu kaavoittajan vastineet, jotka ovat kaavaselostuksen erillisenä liiteasiakirjana. Vastineista ilmenee tarkemmin mitä muutoksia esitettyjen mielipiteiden pohjalta on tehty. Kaavamääräyksiä on täsmennetty ELY-keskuksen lausunnon perusteella. Maa- ja metsätalousalueiden kaavamääräyksiä on tarkennettu niin, että määräyksistä käy ilmi mitä alueita ehdoton rakentamisrajoitus koskee. Rakentamisen sallivien alueiden luettelot on tarkistettu kaavaehdotuksen maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden osalta. Lisäksi ELY-keskuksen lausunnon pohjalta kaavaan on lisätty loma-asumista rajoittavan melualueen (45 db) merkintä. Palvajärvellä käyttötarkoitusten muutosten mahdollisuudet on tarkastettu. M-alueen määräystä on tarkasteltu uudelleen ja kaavaehdotusvaiheen jälkeen M-alueen määräystä on täsmennetty. Täsmennetty M-alueen kaavamääräys ei sisällä ehdotonta rakentamisrajoitusta. M-alueita koskien kaavaselostukseen on lisätty ohjeistus rakentamismahdollisuuksien muodostumisesta. Ehdotusvaiheen jälkeen osayleiskaava oli kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä Kaupunkirakennelautakunta päätti (äänestyspäätöksellä) tuolloin, että osayleiskaava palautetaan uudelleen valmisteluun. Palautuspäätöksessä esitettiin, että rakennuspaikkoja lisätään, Palvajärvi liitetään tulevassa kaavassa Leppälahden kyläalueeseen, M-1 ja M-2 alueet tarkastellaan uudelleen, alueiden käyttö tutkitaan Toivakan rajalle saakka ja Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan taloudellinen tilanne selvitetään lautakunnalle. Saadun muun palautteen ohella lautakunnan päätöksessä esiin tuotuja aihekokonaisuuksia on tarkasteltu edelleen. Kaavan tavoitteita tai mitoitusperiaatteita ei ole ollut tarpeen muuttaa. Ehdotusvaiheen jälkeen kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten johdosta, osayleiskaava on päätetty asettaa uudelleen nähtäville ehdotuksena Ehdotusvaiheen II palaute Täydennetään ehdotusvaiheen II jälkeen. 3.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan

36 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (36) Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan merkinnät huomioidaan yleiskaavan merkinnöissä Yleiskaavojen asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Jyväskylän kaupungin yleiskaava on luonteeltaan strateginen yleiskaava. Koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla 1-6/7 mittakaavassa 1: , jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy näillä mittakaavassa 1: Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Leppälahden alue on tunnistettu kyläalueeksi ja maaseutualueeksi. Yleiskaavassa Leppälahden kylä on osoitettu kylähelmi ja kyläalueen merkinnällä. Kylähelmi- ja kyläalue on maaseudun asutuskeskittymä, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita. Kyläalueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Leppälahdentien varsi on osoitettu maaseutuasumisen nauha-alueena, jolle on laadittava osayleiskaava tai vähintään yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä kyläselvitys. Nauha-alueella tulee huolehtia siitä, että vesihuollon toiminta-alue on tulevaa yhdyskuntakehitystä ja maankäytön mitoitusta vastaava. Muu alue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alueena, joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muille elinkeinoille, jotka kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta sopivat maaseudulle. Alueelle voi sijoittaa myös elinkeinoihin liittyvää asumista sekä vähäisessä määrin olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Leppälahden alue on paikoin hyvin tiiviisti rakentunut kyläalue. Lyhyen etäisyyden ja sujuvan tieyhteyden päässä Jyväskylän palveluista Leppälahteen kohdistuu rakentamispainetta. Myös vuonna 2013 laaditussa kyläselvityksessä on todettu Leppälahden rakentamistiheyden ja rakentamispaineen olevan sellainen, että keskeisimmät alueet Leppälahdella tarvitsevat rakentamisen ohjaamiseksi ja kiinteistöjen tasapuolisen kohtelemisen turvaamiseksi osayleiskaavoitusta. Keskeisin tavoite on oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja joka toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena sekä ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavalla ohjataan pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista. Uuden asuinrakentamisen sijoittamisessa huomioidaan olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuminen ja olemassa olevaan infrastruktuurin tukeutuminen. Uuden asuinrakentamisen tulee mm. mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokas laajentuminen. Alueen palveluiden säi-

37 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (37) lymistä ja kehittymistä tuetaan sijoittamalla uudisrakentaminen olemassa olevan tie-, vesi- ja viemäriverkoston läheisyyteen. Ranta-alueiden osalta osayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit ja helpottaa rantarakentamista koskevaa päätöksentekoa. Yleiskaavan tulee mahdollistaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen jatkossakin. Yleiskaava myös mahdollistaa kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta alueelle sopivien muiden elinkeinojen harjoittaminen. Yleiskaavan mitoituksella turvataan kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Kaavaratkaisu ottaa huomioon myös maiseman-, luonnonympäristön- ja kulttuurihistorian arvokkaat kohteet Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet Suurin intressi kaavan maankäyttöratkaisuille on alueen maanomistajilla ja asukkailla. Kyläläisten ja maanomistajien tavoitteiden kartoittamiseksi on kyläselvityksen laatimisen yhteydessä järjestetty useita kyläiltoja, joissa on saanut esittää toiveitaan omien kiinteistöjen sekä muun kyläalueen maankäytöstä. Kyläilloissa esitetyt toiveet on kirjattu ylös muistioihin ja konkreettiset esitykset karttatulosteisiin kyläiltojen yhteydessä. Nämä esitykset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaavaprosessin edetessä osallisten mielipiteitä on kartoitettu edelleen ja ne on otettu huomioon muiden kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa. Maanomistajien toiveet liittyvät lähinnä uusien pysyvän ja loma-asuinrakennuspaikkojen osoittamiseen, liikenneturvallisuuteen ja vesihuoltoratkaisuihin. 4 MITOITUS 4.1 RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen (mitoitusvyöhykkeet). Yleiskaavassa ranta-alueet ja ns. kuivanmaan alueet käsitellään eri mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Seuraavassa on esitetty näiden alueiden mitoitusperusteet. 4.2 RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE Ranta-alueella mitoitus perustuu valtakunnallisesti vakiintuneeseen käytäntöön rantarakennusoikeuden määrittämiseksi. Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen, emätilaperiaatteeseen ja rantaviivan muuntamiseen. Ranta-alueen rakennusoikeuden määrittämisessä keskeisenä lähtökohtana on kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan keskenään samassa asemassa ympäristöltään samoissa olosuhteissa olevien kiinteistöjen tasapuolisen mitoituksen toteutumista. EMÄTILAPERIAATE Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään käytetään ns. emätilaperiaatetta (aiemmin on käytetty termiä kantatila). Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään rakennuslain voimaantulon ajankohtaa Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusluokituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilaan kuuluneiden tilojen muodostaman rantaviivamäärän perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Rakennusoikeus lasketaan siis emätilan rantaviivalle ja jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan lohkotiloille rantaviivan pituuksien suhteessa. Emätilatarkastelu, rantaviivan muuntaminen ja rakennusoikeuden muodostuminen kiinteistöittäin on esitetty liitteissä 2 ja 3.

38 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (38) RANTAVIIVAN MUUNTAMINEN Rannan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Todellinen rantaviivan on rakennusoikeuden laskemista varten muunnettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Oheisessa kuvassa on esitetty rantaviivan muuntamisessa käytetyt kertoimet. Muunnetusta rantaviivasta saadaan rakennusoikeus kertomalla se mitoitusluvulla. Kuva 22 Rantaviivan muuntamisen periaate.

39 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (39) MITOITUSLUOKAT Rakentamisen määrää muunnettua rantaviivakilometriä kohde kutsutaan mitoitukseksi. Kaavaalueen rannat on luokiteltu maisema-ekologisten ominaisuuksien perusteella neljään mitoitusvyöhykkeeseen, I- IV. Mitoitusvyöhykkeet on esitetty kuvassa sekä liitteessä 2. Luonto-, maisema- ja ympäristö-arvoiltaan merkittävimpiä ovat III luokan ranta-alueet, kun taas luokan I rannat ovat tavanomaisia, hyvin kulutusta kestäviä. Mitoitusluokka I = Kyläalueen luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset, hyvin kulutusta kestävät rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen tai ympärivuotiseen asumiseen sopivia ja jossa rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Mitoitus on 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka II = Luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset lomaasuntovaltaiset rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan hyvin lomarakentamiseen sopivia. Mitoitus on 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka III = Luonto-, maisema- ja/tai ympäristöarvoiltaan herkät ranta-alueet Luonto-, maisema- tai ympäristöarvoiltaan arat ranta-alueet. Mitoitus on 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka IV = Rakennuskelvottomat rannat Maaperältään tai korkeustasoltaan rakentamiseen sopimattomat rannat Kokonsa ja muotonsa puolesta rakentamiseen soveltumattomien kiinteistöjen ranta-alueet. Mitoitus saaren pinta-alan mukaan alle 2 ha Ei rakennusoikeutta 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rp/3ha yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella Mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Pinta-alaltaan alle 10 ha suuruisten lampien mitoitus perustuu pinta-alaan alla seuraavasti. Alle 1 ha lammet = Ei rakennusoikeutta Alle 10 ha lammet = 1 rp/2,5 vesi-ha Yli 10 ha = Rakennusoikeus mitoitusrantaviivan mukaan Rakennusoikeuden siirtäminen Rakennusoikeuden siirrolla tarkoitetaan yhden tilan rakennusoikeuden tai sen osan siirtämistä toiselle tilalle.

40 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (40) Kuva 23 Ranta-alueen rakennusoikeuden mitoitusvyöhykkeet.

41 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (41) 4.3 KUIVANMAAN MITOITUS Kuivanmaan mitoituksen laatimisen tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä, joka yleiskaavalla on osoitettavissa. Kuivanmaan mitoituksella saadaan suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusmalli, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pintaalaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään, ranta-alueen kanssa yhteneväisesti, rakennuslain voimaantulon ajankohtaa Mitoituksella pyritään siihen, että kiinteistöt saavat tilan pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen suhteutetun määrän rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkojen määräytyminen ja sijoittuminen sisämaalla perustuu mitoituspinta-alaan, maisema- ja luonnonolosuhteisiin, yhdyskuntatekniikan rakentamisen edullisuuteen sekä maanomistajien esityksiin. Rakentamismahdollisuustarkastelussa pinta-ala lasketaan vuoden 2013 (kaavan laadinta aloitettu) mukaisten kiinteistöjen pinta-alojen mukaan. Pinta-ala perusteisesti emätilalle lasketusta rakennusoikeuden määrästä vähennetään emätilasta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Kuivanmaan rakentamismahdollisuuksien määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Mitoitusvyöhykkeet on esitetty kuvassa 21 seuraavalla sivulla sekä liitteessä 3. Liitteessä 2 on myös emätilaselvitys ja mitoitustaulukko rakentamismahdollisuuksista. Mitoituksen mukaan muodostuneet rakentamismahdollisuudet on osoitettu kaavakartalla omalla symbolilla. Mitoituspinta-alaa laskettaessa peltoalueiden pinta-alasta on huomioitu vain puolet. Kaikkia mitoituksen mukaisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu kaavakartalla. Laskennallisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu valtatien melualueelle, peltoalueille tai maasto-olosuhteiltaan epäedullisille alueille. Kyläkeskuksen alueen mitoitus eli rakennuspaikkojen määrä tilan mitoituksessa mukana olevaa pinta-alaa kohden. Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm. 0, yli 8 ha 4 Kylänauha-alueen mitoitus eli rakennuspaikkojen määrä tilan mitoituksessa mukana olevaa pintaalaa kohden. Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm yli 6 ha 3 Edellä esitetty ja kaavan liitteenä 3 oleva kuivanmaan mitoitus palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena suunnittelutarveratkaisuja harkitessa.

42 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (42) Rakentamismahdollisuuksien muodostuminen osayleiskaavan M-alueilla Osayleiskaavassa kaavamerkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) on osoitettu alueet, joille ei ole laadittu emätilaperiaatteeseen pohjautuvaa laskennallista rakentamismahdollisuuksien tarkastelua. M-alueen kaavamääräyksen mukaan M-alueelle voi sijoittua elinkeinoihin liittyvää asumista ja vähäisessä määrin olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää asumista. Myös tällä alueella rakentaminen tulee tutkia suunnittelutarveratkaisu -menettelyllä. Tässä osiossa esitetään suunnittelutarveharkinnan tueksi ohjeistus osayleiskaavan M-alueiden rakentamisen määrän arvioimiseksi kiinteistö- ja emätilakohtaisesti. Rakentamista luvitettaessa M-alueilla noudatetaan vastaavaa emätilaperiaatetta kuin kyläkeskusja kylänauha-alueilla. Emätilan ja siitä 1959 ajankohdan jälkeen muodostuneiden tilojen yhteinen pinta-ala muodostaa emätilan alueen mitoittavan pinta-alan. Rakentamismahdollisuuksia tarkastellaan suhteessa nykyiseen kiinteistöjaotukseen. Rakentamismahdollisuuksien määrä M-alueella muodostuu seuraavasti: Rakentamismahdollisuuksien lukumäärä/ tilan pinta-ala 1 rakentamismahdollisuus/ 4-10 ha 2 rakentamismahdollisuutta / ha Sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella, tilojen rakentamismahdollisuuksia tarkastellessa huomioidaan emätilan alueella jo muodostuneet rakennuspaikat, voimassa olevat rakennusluvat, voimassa olevat poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut sekä osayleiskaavassa osoitetut rakentamismahdollisuudet. Rakentamismahdollisuuksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon myös kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Rakennuspaikan muodostuminen edellyttää ennen rakennuslupaa myönteistä suunnittelutarveratkaisupäätöstä. M-alueiden tilakohtainen mitoitus selvitetään luparatkaisun yhteydessä. Kuvassa 25 on osoitettu vaaleanvihreällä osayleiskaavan M-alueet, joilla käytetään edellä esitettyä rakentamismahdollisuuksien tarkasteluperiaatetta.

43 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (43) Kuva 24 Kuivanmaan mitoitusvyöhykkeet.

44 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (44) 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Osayleiskaavan vaihtoehtoiset ratkaisut perustuvat lähinnä yksittäisten rakennuspaikkojen määrään ja sijaintiin ja siksi kokonaan toisenlaista ratkaisua ei ole esitetty. 5.2 MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN Suunnittelun yhtenä tavoitteena on maanomistajien ja kyläläisten omien ja yhteisten tavoitteiden huomioiminen. Suunnittelussa otetaan huomioon maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. Kyläyleiskaavoissa ja rantaosayleiskaavoissa yleiskaavan sisältövaatimusten täyttämiseksi on vakiintunut käytäntö, jossa kaava-alue jaetaan sen ominaisuuksiin perustuen eri mitoitusvyöhykkeisiin. Mitoitusvyöhykkeet muodostuvat rantojen ja kylän rakennetarkastelussa, jossa huomioidaan mm. yhdyskuntarakenne, palvelujen saavutettavuus, teknisen huollon järjestämisen edullisuus, maisema ja luonnonolosuhteet sekä virkistys. Mitoitusvyöhykkeiden ajatuksena on se, että edullisille alueille sijoitetaan enemmän rakentamista kuin muille alueille. Maanomistajien esitykset pyritään toteuttamaan kattavasti ottaen huomioon kuitenkin kaavan muut tavoitteet, kuten kiinteistöjen/maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisen kohtelun toteutumisen tarkastelussa tarkastellaan keskenään niitä alueita, joiden olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, ympäröivään asutukseen, rakennettavuuteen, saavutettavuuteen tai ympäristön arvoihin nähden. Tasapuolinen kohtelu ei siis tarkoita sitä, että kaikille kiinteistöille osoitetaan rakentamismahdollisuuksia pelkän pinta-alan perusteella ottamatta huomioon alueiden muita ominaisuuksia. 5.3 KAAVAN RAKENNE Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavan mittakaavassa 1:10000, eli 1 cm kartalla vastaa 100 metriä maastossa. Yleiskaavaan osoitetut rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan siten, että maisema- ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Avoimet peltoalueet säilyttävät kylän maaseutumaisemaa ja ne ovat tärkeitä maatalouselinkeinojen harjoittamiselle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet säilyvät edelleen virkistyskäytössä jokamiehenoikeuden periaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisussa ranta-alueen mitoituksen mukaiset rakennuspaikat on osoitettu niille kiinteistöille, joille rakennuspaikat mitoitusperiaatteiden mukaisesti kuuluvat. Rakennuspaikat on hyvän kaavoitustavan mukaisesti pyritty sijoittamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen tai ryhmiin ja olemassa olevien kulkuyhteyksien ääreen. 5.4 MITOITUS Kaava-alueelle on laadittu mitoitus kiinteistökohtaisesti rakennusoikeuksien selvittämiseksi niin ranta-alueille kuin kyläalueelle eli ns. kuivalle maalle. Mitoitusperiaatteet on esitetty kappaleessa 4. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on osoitettu symbolein kaavakartalle. Symbolit osoittavat kaavan laadintahetken kiinteistöjaotuksen mukaisesti rakennuspaikkojen määrän kullakin kiinteistöllä. Laskennallisen rakennusoikeuden jakautuminen kiinteistöille on esitetty emätilaselvitys ja mitoitustaulukko liitteissä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä.

45 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (45) Kuivanmaan rakennuspaikat AT, AP, AM (kyläalue) AP, AM (kylänauha) RA yht. Olevat Uudet yht Ranta-alueen rakennuspaikat RA AM AO yht. Olevat Uudet yht Olemassa olevia rakennuspaikkoja osayleiskaavan alueella on 564 kpl. Näistä ranta-alueella 440 kpl. Uusia rakennuspaikkoja on osayleiskaavassa osoitettu 135 kpl, joista ranta-alueelle 53 kpl. Ranta-asemakaavoissa rakennuspaikkoja on 52 kpl. Kyläalueella ja kylänauha-alueella mitoituksen mukainen laskennallinen rakentamisen määrä on osoitettu omilla symboleillaan. Kyläalueella uusia rakentamismahdollisuuksia on osoitettu 59 kpl ja kylänauha-alueella 23 kpl. Rantaviivaa osayleiskaava-alueella on 82 km, joka on muunnettuna rantaviivana 66 km. Ranta-alueen mitoitus muodostuu seuraavanlaiseksi: Mitoitus nykytilanteessa 5,3 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km kaavaratkaisun mukaisessa tilanteessa 6,0 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km Mitoitus nykytilanteessa kaavaratkaisun mukaisessa tilanteessa 6,6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km 7,5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Erilliset saunarakennukset on osoitettu kaavakartalla kolmiosymbolilla sekä merkitty mitoitustaulukkoon. Erillinen saunarakennus käyttää laskennallista rakennusoikeutta 0,5 yksikköä. Vapaa rantaviiva Osayleiskaavassa kaavoituksen piiriin tulee yhteensä 82 km rantaviivaa. Rakentamiselta vapaaksi jäävää rantaviivaa jää n. 36 km. Vapaata rantaviivaa tarkastellessa vapaaksi rantaviivaksi on huomioitu ranta, jossa rakennukset ovat kauempana kuin sata metriä rannasta. Kaavaratkaisussa rakennuspaikat on ryhmitelty niin, että rakentamattomat ranta-alueet ovat mahdollisimman yhtenäisiä. Osayleiskaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat sijoittuvat eri puolille kaava-aluetta eivätkä näin ollen muuta vapaan rantaviivan määrää ja saavutettavuutta merkittävästi olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna. 5.5 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituinen asutus on osoitettu kyläalueella AT- ja kylänauha-alueella AP merkinnällä. Olemassa olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat kylä-alueen ja kylänauha-alueen ulkopuolella on osoi-

46 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (46) tettu AP- tai AM -merkinnällä. AP ja AT-alueet on osoitettu laajoin aluevarauksin, joka mahdollistaa vaihtoehdot rakennuspaikkojen sijoitteluun kiinteistön sisällä. Rakentamisalueet on pyritty osoittamaan niin, ettei vesihuoltoverkoston laajentuessa rakennuspaikkojen liittäminen siihen aiheuta kohtuuttoman suuria kustannuksia. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan asettamien tavoitteiden mukaisesti uuden vakituisen asumisen sijoittumista on ohjattu vesihuoltoverkoston toiminta-alueita tukien. Osayleiskaava-alueen pohjois-osassa Jyväskylän Energian toiminta-alue on vahvistettu. Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu kaavan ehdotusvaiheessa. Ehdotus toiminta-alueeksi on ollut nähtävillä samaan aikaan kaavaehdotuksen kanssa. Maatilojen talouskeskukset on osoitettu AM-merkinnöin. Maatiloja koskeva merkintä AM käsittää vain yhden maatilan talouskeskuksen paikan. Merkintä mahdollistaa kaksi asuinrakennusta samaan piiriin sekä liitännäiselinkeinoja palvelevien rakennusten rakentamisen. Kyläalueella (AT) ja pientalovaltaisella asuntoalueella (AP) merkinnät mahdollistavat asumisen lisäksi pienimuotoisen ympäristöönsä soveltuvan yritystoiminnan sijoittamisen alueelle. Ranta-alueilla osayleiskaava toimii suoraan rakentamisluvan myöntämisen perusteena AO ja AM-1 alueilla. Kuivanmaan osalta kaava toimii suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tulee arvioitavaksi hankkeen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 137 mukaisesti. Rakennushanke ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä ja sen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Loma-asutus Osayleiskaavassa loma-asutus on osoitettu RA- ja RA-1 merkinnöin. RA- merkinnällä on osoitettu tavanomaiset lomarakennuspaikat mantereella. RA-1 merkinnällä on osoitettu lomarakennuspaikat pienissä saarissa. Kaavassa kaikki mitoituksen mukaiset uudet rakennuspaikat on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikkoina. Pitkäjärven rannalla sijaitsee kiinteistö ( ), joka on leirikeskus käytössä. Rakennuspaikka on osoitettu kaavamerkinnällä R-1 Loma- ja leirikeskusten alue. Kaavalla määrätään, että alueelle saa rakentaa yleiseen tai yhteisöjen käyttöön loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 400 kem². Omarantaisiksi rakennuspaikoiksi aluetta muutettaessa käytetään rakennuspaikkojen lukumäärää osoitettaessa kyseisellä ranta-alueella olevaa mitoituslukua ja mitoitusperiaatteita. Mitoituksen mukaisesti kiinteistön tavanomaisten omarantaisten rakennuspaikkojen määrä on yksi. Käyttötarkoituksen muutokset Kaava mahdollistaa käyttötarkoituksen muutokset loma-rakennuksesta vakituiseksi asuinrakennuksiksi AT, AP ja RA/AO merkinnällä osoitetuilla alueilla. Rakennuspaikan käyttötarkoitus on osoitettu rakennusluokituksen mukaisella käyttötarkoituksella. Tiiviimmällä kyläalueella (AT-merkintä) sekä kylänauha-alueella (AP-merkintä) on vakituisen asutuksen seassa myös kuivanmaan lomarakennuspaikkoja. AT- ja AP-alueella käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi on mahdollista, mikäli rakennuspaikka ja rakennukset täyttävät vakituisen asumisen vaatimukset. Kylärakenteeseen tukeutuvilla ranta-alueilla, joilla keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään liittyminen on mahdollista, loma-rakennuspaikkoja on osoitettu merkinnällä RA/AO. Käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistava merkintä edellyttää, että rakennuspaikka täyttää määräyksessä luetellut ehdot vesihuoltoon liittymisestä, rakennuspaikan koosta, rantaviivan pituudesta, päärakennuksen etäisyydestä rantaviivasta ja että asuinrakennus on teknisesti soveltuva asumiseen. Käyttötarkoituksen muutoksia tarkastellessa on otettu huomioon myös rakennuspaikan liikenneyhteydet. Ra-

47 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (47) kennuspaikan tulee olla ympärivuotisesti ajettavan tien varrella ja liittyminen valtatieliikenteeseen tulee olla turvallinen. RA/AO merkinnällä osoitettuja rakennuspaikkoja on kaavassa osoitettu 24 kpl. Kaavan vahvistuttua käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennuslupaa, jonka käsittelyn yhteydessä ehtojen toteutuminen varmistetaan. Virkistys Virkistysalueen merkinnällä V, on osoitettu uimarannan alue valtatien pohjoispuolella sekä urheilukenttä kylällä. Veneilyä varten on osoitettu venevalkamia merkinnällä LV. Osoitetut venevalkamat ovat olemassa olevia veneiden pitopaikkoja. Maa- ja metsätalousalueet Yksi osayleiskaavan tavoitteista on ollut uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevaan kylärakenteeseen ja infrastruktuuriin tukeutuen. Kaavassa M-käyttötarkoitusmerkinnällä osoitetut laajat rakentamattomat metsäalueet sijoittuvat kylärakenteen ja kylänauha-alueen ulkopuolelle. M- alueen määräyksen mukaisesti alueet on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle. Edelleen määräyksen mukaan alueelle voi sijoittua elinkeinoihin liittyvää asumista sekä vähäisessä määrin olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää asumista. Alueelle rakentaminen tutkitaan suunnittelutarvemenettelyllä. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden indeksi-merkinnöillä osoitetaan ne alueet, joilla rakentamisen määrä on tutkittu kaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti, tässä osayleiskaavassa M-1 (rantamitoitus) ja M-2 (kuivanmaan mitoitus) merkinnöillä. M alueiden määräyksissä todetaan, että rakennusoikeus alueelta on tutkittu ja siirretty rakentamisen soveltuville ja salliville alueille, eli toisin sanoen mitoitetuilta alueilta muodostunut laskennallinen rakentamisen määrä on osoitettu rakennuspaikkoina kiinteistöjen alueille. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, on merkitty perustietojen ja inventointien perusteella MY merkinnällä. Merkinnällä on osoitettu luontoselvitykseen perustuvat arvokkaat kohteet kuten liito-oravan esiintymisalueet. Osassa MY-alueita on osoitettu tarkemmalla osa-aluemerkinnällä luontoarvokohteen rajaus. Metsähoitotoimet MY-alueilla on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla, siten että alueen maisemallisia ja muita ympäristöarvoja vaalitaan. M- ja MY -alueilla saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia ja rakennukset tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyyteen rannasta. Maisemallisesti arvokkaat laajemmat peltoalueet, joiden säilymisellä avoimina on kylämaiseman kannalta tärkeää, on osoitettu merkinnällä MA. Palvelut Valtatien eteläpuolelle ja pohjoispuolelle on osoitettu yksityisten palvelujen alue. Tällä hetkellä valtatien eteläpuolella on toiminnassa kahvila Kaapeli sekä pohjoispuolella on Tervala rakennus, joka toimii satunnaisesti erilaisten tapahtumien järjestyspaikkana. Erityiskohteet Kaava-alueen kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksen mukaista luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, ison Ketvenensaaren lehmusmetsikkö ja Mehtovuoren lehmusmetsikkö, on osoitettu merkinnällä SL. Rautatien pohjoispuolelle sijoittuva Pieni Ketvenensaari ja sen läheinen mantereen ranta-alue on osoitettu SL merkinnällä. Kyseinen alue on Metsähallituksen omistuksessa ja se on myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitettu perustettavaksi luonnonsuojelualu-

48 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (48) eeksi. Perustettavien alueiden osalta yleiskaavan suojelumääräys on voimassa kunnes alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi tai enintään 5 vuotta osayleiskaavan voimaantulosta lähtien. Muut luonnonympäristön kannata tärkeät elinympäristöt on osoitettu luo-merkinnöin. Liito-oravan esiintymisalueet on osoitettu luo-1 merkinnällä. Pohjavesialueet on osoitettu osa-aluemerkinnällä pv. Kaivoveden vedenottamo on osoitettu aluevarausmerkinnällä ET. Toiminnassa oleva kiviaineksen otto-alue on osoitettu kaavassa merkinnällä EO/M. Kiviainesottamon ympäristölupa on päättymässä ja toiminta loppumassa muutaman vuoden sisällä. Kaavamääräyksen tarkoituksena on varmistaa alueen jälkihoitotoimenpiteistä huolehtimisesta ottotoiminnan päätyttyä. Rakennetun ympäristön osalta maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen on osoitettu kaavakartalla omalla merkinnällään sr. Kulttuurihistoriallisesti paikakallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnän yhteydessä lisämerkinnällä /s. Muinaismuistot on osoitettu kohdemerkinnällä sm xx. Numero xx kaavakartalla liittyy seuraavaan luetteloon: sm29 Kapakkavuori 1 sm30 Kapakkavuori 2 sm31 Kapakkavuori 3 sm46 Kuorekallio sm50 Leppälahden kesäsiirtola sm59 Myllypuro sm68 Oksassaari sm70 Oravasaarentie 1 sm71 Oravasaarentie 2 sm73 Oravasaari Siilinranta sm 121 Leppälahden koulu Muut merkinnät Voimassa olevat ranta-asemakaavat on osoitettu osa-aluemerkinnällä. Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma, Myllykankaan drumliinikenttä on osoitettu osa-aluemerkinnällä. Valtatien ja rautatien liikenteen muodostamat laskennalliset melualueet on osoitettu kaavakartalle osa-aluemerkinnöillä. Viivarasterimerkinnällä on osoitettu ne alueet, joiden melutaso ylittää päivällä ennustetulla liikennemäärällä valtioneuvoston meluntorjuntalain nojalla antamassaan päätöksessä annetut melutason ohjearvot (55 db) asumiseen käytettävillä alueilla.

49 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (49) Kuva 25 Meluselvityksen mukainen 55 db mukainen melualue ennustetilanteessa. Loma-asumiseen käytettävillä alueella melutason ohjearvo on 45 db. Meluselvityksen mukaan tämä laskennallinen melualue ulottuu laajemmalle kuin asuinalueiden melun ohjearvon ylittävä melualue. 45 db ylittävän alueen sisälle sijoittuu seitsemän uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Näiden rakennuspaikkojen sijoittamiselle ei ole vaihtoehtoja maanomistussuhteista johtuen. Lomaasumisen ohjearvon ylittävä melualue on osoitettu kaavakartalla harmaalla pistekatkoviivalla. Kuvassa 27 on havainnollistettu 45 db melualueen ulottuvuutta.

50 y101 /Leppälahden osayleiskaava/kaavaselostus (50) Kuva 26 Meluselvityksen mukainen 45 db melualue ennustetilanteessa. Kevyen liikenteen yhteystarve on osoitettu tiiveimmälle kyläalueelle Leppälahdentien varteen. Merkintä on tavoitteellinen ja sen sijainti on ohjeellinen. Kevyen liikenteen väylän toteuttaminen tulee perustua tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin. 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin analyyseihin. Vaikutusten arvioinnissa tärkeässä osassa on myös osallisilta saatu palaute ja sen arviointi. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät osayleiskaavan toteutumiseen. Suurin osa kaavan toteutumisesta liittyy rakennuspaikkoihin, jotka ovat yksityisten maanomistajien hallinnassa. Yksittäisten rakennuspaikkojen toteutumien riippuu kysynnästä ja maanomistajien päätöksistä rakennuspaikkojen myymisestä. Kyläalueen asuinrakentamisen osalta yleiskaavan arvioidaan toteutuvan 0-4 rakennuspaikan vuosivauhdilla. Kyläalueen asuinrakentamisen osalta tämä tarkoittaa vilkkaimmallakin arvioidulla rakentamistahdilla kaavan rakentamismahdollisuusvarannon riittävän noin 20 vuodeksi.