Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö Pyhäjoen kunnan kaavoitusviranomaiselle Liminkajärven ruoppaamisesta / Pyhäjoen kunnan lausunto / Selitys 20/ /2014 Khall Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kirjoittaa : " Lausuntopyyntö Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pyhäjoen kunnan kaa voi tus vi ranomai sen lausunnon viitekohdassa mainitusta hakemuksesta. Lausunto on toimitettava aluehallintovirastoon mennessä en si si jaises ti sähköistä muistustuslomaketta käyttäen Lausunnossa on ilmoitettava asian dnro PSAVI/2747/2016. Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta. Hakemusasiakirjojen keskeinen sisältö on sähköisenä Lupatietopalvelussa Asiakirjat on toimitettu Pyhäjoen kunnanvirastoon. Lisätietoja antavat Yliympäristötarkastaja Heidi Nyman, puh Ympäristöneuvos Anna-Maria Juntunen, puh Lupasihteeri Eeva Suutari " Pyhäjoen kunnavaltuuston hyväksymän hallintosäännön :ssä 34 on to det tu, että maankäyttö ja kaavoitus kuuluvat kunnanhallituksen tehtäviin. Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta toimii Pyhäjoen kunnan ym pä ris tön suoje lu vi ran omai se na ja on antoi Liminkajärven ruoppaamisesta oman lausuntonsa Poh jois-suo men aluehallintoviranomaiselle kokouksessaan Asian valmistelijana on toiminut kaavoitusvastaava Pirkko Tuuttila. Liitteet: - PSAVI/2747/2016 lausuntopyyntö - PSAVI/2747/2016 kuulutus - Teknisen lautakunnan lausunto Sijaintikartta - Suunnitelmakartat

2 Ehdotus: Kunnanhallitus lausuu kaavallisesta tilanteesta, että kyseisellä Liminkajärven ruop paa mi seen liittyvällä alueella ei ole olemassa tai vireillä yleiskaavaa tai asema kaa vaa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Khall Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kirjoittaa : "Pyhäjoen kunta Viite Pyhäjoen kunta, Liminkajärven ruoppaaminen, Pyhäjokik Selityspyyntö Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on annettu 5 lausuntoa. Aluehallintovirasto varaa hakijalle tilaisuuden antaa selityksen oheisten lau sunto jen johdosta. Selitys pyydetään toimittamaan viimeistään sähköisesti (kir jaamo.pohjois@avi.fi) tai kirjallisena postitse (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, PL 293, Oulu). Asia voidaan ratkaista, vaikka selitystä ei anneta. Selityksessä pyydetään ilmoittamaan asian diaarinumero PSAVI/2747/2016. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman, puh sähköposti: heidi.nyman@avi.fi Lupasihteeri Anne Moilanen Liitteet 5 kpl " Oheismateriaalina AVI:n kirje liitteineen. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Pyhäjoen kunta ei anna lausuntoihin erillistä se litys tä. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen.

3 Khall Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Pyhäjoen kunnan selitystä Pyhä joen kunnan hakemaan Liminkajärven ruoppaamiseen esitettyihin lau sun toihin. Aluehallintoviraston selityspyyntö dnro PSAVI/2747/2016. Pyhäjoen kunta on hakenut vesilain mukaista lupaa kunnan pohjoisosassa kunta kes kuk ses ta noin 11 km itään sijaitsevan Liminkajärven ruoppaukseen. Ha kemuk sen nähtävilläpitoaikana siihen saatiin 5 lausuntoa, joihin Pohjois-Suomen Alue hal lin to vi ras to on pyytänyt hakijana olevan Pyhäjoen kunnan selitystä (vas ti net ta). Alla on lausuntojen ydinkohdat ja hakijan selitys niihin: Lausunto 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POP ELY-keskus PO PE- LY/2747/2017) on katsonut lausunnossaan, että hakemuksen mukainen raken ta mi nen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Ruoppaus- ja läjitystyöt tulee suorittaa lintujen pesimäajan sekä ylivirtaamakauden ul ko puo lel la. Ruoppauksesta voi aiheutua lyhytaikaista ja paikallista veden sa men tu mis ta. Ruoppaus ei heikennä järven taikka Liminkaojan vesienhoitosuunnitelman mu kais ta tilaa. Ruoppauksen aikainen vesistötarkkailu tulee suorittaa ha ke muk ses sa esitetyllä tavalla. Hakijan selitys: Ruoppaus ja läjitystyöt tehdään lintujen pesimäajan sekä ylivirtaama-ajan ul ko puo lel la. Lausunto 2 Lapin ELY-keskus / kalatalouspalvelut on lausunut ( LA PE- LY/3475/2017), että Liminkajärven alapuolisessa Liminkaojassa esiintyy tarkkai lu tie to jen perusteella sekä harjusta että rapua. Harjukset lienevät osin pai kalli sia ja syönnösvaelluksen mereen tekevää muotoa. Harjuksen merelliset kannat on viimeisessä uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Hank keen toteutuksessa on huolehdittava, että toimenpiteistä ei aiheudu harjus- ja rapukantoja vaarantavaa ph:n laskua tai kiintoaineen tai metallien joutumista Li min ka ojaan. Hakijan selitys: Hakemuksen mukaisesti toteutettuna kunnostustoimenpiteiden seu raukse na ei ennakolta arvioiden synny merkittävää vahinkoa. Lyhytaikainen veden samentuminen ra joit tuu järvialueiden ruoppauksista saatujen kokemusten perusteella enintään muutamien sa to jen metrien alueelle eikä aiheuta vahinkoa vesieliöstölle. Työn aikaisella seurannalla (ph, samentuminen) voidaan nopeasti myös reagoida esim. keskeyttämällä tarvittaessa työt. Lausunto 3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta pi tää lausunnossaan (Pyhäjoen tekn ltk ) tärkeänä, ettei työn seu rauk se na kuivanakaan kautena aiheudu entisen Liminkajärven alueen kui vu mis ta. Lisäksi työn tuloksena veden kulun tulee tapahtua järvialueen kautta joen kul jet ta man kiintoaineksen pysäyttämiseksi entiseen tapaan. Lautakunta pitää tär keä nä, että työ ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Ympäristövaikutusten tark kai lu tulee toteuttaa vähintään hakemuksessa (kohta 7.2 Tarkkailu) esitetyssä laa juu des sa. Happamoitumisen ehkäisystä tulee

4 huolehtia kalkittamalla tai muulla ta voin. Hakijan selitys: Järven vedenkorkeus ei muutu, sillä purkautumiskyvyn määräävät kaivu aluei den alapuolella joen luusuan ja joen poikkileikkaukset. Veden pinta säilyy edelleen sa mas sa tasossa eri osissa järveä. Aiemman, joen lasku- ja lähtöpisteen välille ruopatun väylän si jaan tässä kunnostuksessa avataan myös muita vesireittejä, joiden avulla veden vaihtuvuus myös muualla kuin nykyisellä jokiuomien välisellä alueella jonkin verran paranee. Vii py mään tällä voi olla teoriassa vähäinen kasvattava vaikutus lausunnosta poiketen, mutta kos ka järven tilavuus tai tulo- ja lähtövirtaama ei merkittävästi muutu, ei myöskään vaikutus vii py mään ole merkittävä. Työ toteutetaan lintujen pesimäajan ja ylävirtaama-ajan ulkopuolella. Tarkkailu toteutetaan suun ni tel mas sa esitetyllä tavalla. Happamoitumisen ehkäisystä huomioidaan lisäksi, mitä vas ti nees sa GTK:n lausuntoon (nro 5) on todettu. Lausunto 4 Pyhäjoen kunnanhallitus on todennut (Pyhäjoen kh ) kunnan kaa voi tus vi ran omai se na, että Liminkajärven ruoppaamiseen liittyvällä alueella ei ole olemassa vireillä yleiskaavaa tai asemakaavaa. Hakijan selitys: Kuten lausunnossa on esitetty, Liminkajärven kunnostuksella ei ole haital lis ta vaikutusta kunnan maankäyttösuunnitelmiin. Lausunto 5 Geologian tutkimuskeskus esittää lausunnossaan ( GTK/641/00.17/2017) arvionaan sulfaattimaista ja ehkäisevistä toimista, että Li min ka jär ven orgaanista ainesta sisältävä kerros on hakemuksessa esitetyn mu dan sijaan todennäköisesti ainakin pääosin liejua. Ely-keskuksen Lausunnossa pidetään sulfaattimaiden selvityksessä käytettyä 6 vii kon inkubaatioaikaa lyhyehkönä. Edelleen todetaan, että sedimenttikerrosten ko koo ma näyt teet eivät anna yksiselitteistä kuvaa orgaanisten kerrosten ala puolel la olevasta silttikerroksen happamuudesta. GTK esittää lausunnossaan edelleen, että hakemuksessa esitetty läjitys pää asiassa vedenpinnan alapuolelle vähentää happamoitumisriskiä huomattavasti. Kalkin sekoittaminen vedenpinnan yläpuolelle jääviin massoihin on tärkeää. Lä jitet tä vän orgaanisen materiaalin hapontuottopotentiaalista ja mahdollisesta kalki tus tar pees ta on hakemuksessa puutteelliset tiedot. Töiden lyhyen toteutusajan johdosta GTK pitää hyödyllisenä, että ph:ta seu rataan alueella työaikaa pidemmällä aikavälillä kattaen kesän ja syksyajan to dennä köi set happamoitumisen huuhtoutumisajat. Happamuuden seurantaa tulisi teh dä jo ennen töiden aloitusta. Johtopäätöksenä GTK esittää, että alueen happamoitumisriski on to den nä köises ti pieni, mikäli massat läjitetään pääosin vesipinnan alle ja kun vesipinnan ylä puo li set sulfaattimaat kalkitaan tehokkaasti. Hakijan selitys: Hakijalla on pääosin yhtenevä näkemys asiantuntija-arvion kanssa.

5 Ruo pat taes sa ja läjitettäessä massoja, joissa on sekä orgaanista että epäorgaanista massaa, olisi erit täin hankalaa erotella massoja maalajeittain ja etenkään kerrosten rikkipitoisuuden pe rus teel la. Siksi luokittelu potentiaaliseksi happamaksi sulfaattimaaksi sekä al ku ai ne ana lyy sit on ollut syytä tehdä ruopattavan massan kokoomanäytteiden perusteella, eikä eloperäisen mas san lieju- tai mutaluokittelu ole hakijan näkemyksen mukaan oleellista. Näytteiden ph:n laskettua jo suositusta lyhyempänä inkubointiaikana tasoille 4 ja 3,1 on myös riittävä näyt tö siitä, että hakija voi luokitella koko orgaanisen- ja pohjasedimentin potentiaaliseksi hap pa mak si sulfaattimaaksi ja suunnitella toimet siten, että muukin kuin näytepisteiden mas sa ruoppausalueella on potentiaalista hapanta sulfaattimaata, vaikka kaikki alueen mas sat eivät hapettuessaan välttämättä olekaan merkittävästi happoa tuottavia. In ku boin tiajan pidentäminen ei siten muuttaisi hakijan luokittelua tai suhtautumista massoihin eikä näyt tei den hapettamista ole ollut syytä jatkaa. Koska massat on katsottu potentiaalisesti happoa tuottaviksi ja rikkipitoisuus näytteiden kui va-ai nek ses ta on ollut suhteellisen korkea, kuten myös GTK toteaa (0,6 ja 0,5 %), on mas so jen neutralointitarpeeseen suunniteltu käytettävän Ympäristöhallinnon suosituksen (10-30 kg/m3ktr) voimakasta kalkitusannosta, 30 kg/m3. Eloperäisen massan mah dolli ses ti sisältämä rikki sisältyy myös kokoomanäytteiden kuiva-aineksesta saatuihin al ku aine tu lok siin, mikäli tätä ei ole käsitetty. Kuiva-aineesta eloperäistä ainesta on ollut heh kutus hä viöi den perustella puolestaan enää 10,3 22,3 %, ja kuten GTK lausunnossaan toteaa, ri kin saatavuus on tämän aineksen todennäköisen kerrostumisen aikana ollut silttikerroksen muo dos tu mis ta vähäisempää. Hakija siksi katsoo edelleen, että tulosten perusteella mer kit tä vin osa rikistä esiintyy eloperäisen kerroksen alapuolella ja erityisesti silttisten massojen huo lel li nen kalkitseminen on tärkeää, joskin massojen todennäköisesti aina jonkin verran se koit tues sa kalkitus kohdistuu samalla myös eloperäiseen ainekseen. Ruopattaessa pintasedimentin vesipitoista (näytteiden perusteella jopa 90 %) eloperäistä aines ta ja kohdistettaessa kalkitustoimia täysin tasaisesti kaivettavalle massalle, kalkitus koh dis tui si merkittävästi veteen, joka ei ole luonnollisesti mukana kuiva-aineesta tehtävien ana lyy sien tuloksissa. Jotta neutralointi on riittävää ja tarkoituksen mukaista, tulee hakijan nä ke myk sen mukaan kalkitus kohdistaa nimenomaan tiiviimpiin massoihin ja kuten GTK myös toteaa, erityisesti veden yläpuolelle läjitettäviin massoihin. Vedenpinnan alapuolelta kai vet ta via massoja uudelleen vedenpinnan alapuolelle läjitettäessä hapettuminen on epä to den nä köi sem pää ja siirtovaiheessakaan massan merkittävää hapettumista ei ehdi tapahtua ha pet tu mis pro ses sin ollessa pitkäaikainen. Hakija viittaa myös aiempaan täydennykseensä, jos sa mainitaan arvioidun kokonaiskalkkimäärän olevan syvempien rikkipitoisten massojen mää rään nähden jonkin verran ylimitoitettu myös Ympäristöhallinnon ohjetta tarkemman, tie tyn rikkipitoisuuden hapontuottoon perustuvan arviointimallin mukaan. Kalkin huolellinen sekoittaminen vedenalaisiin massoihin on hakijan näkemyksen mukaan työ tek ni ses ti mahdotonta ja todennäköisesti aiheuttaisi huomattavasti muuta haittaa kuten sa men tu mis ta ja aineksen leviämistä läjityspaikkaa ympäröiville vesille. Sen sijaan muualle kuin vedenpinnan alapuolelle läjitettävien massojen kalkitus voidaan toteuttaa myös se koitta mal la, eikä kerroksittain kuten hakemuksessa on kuvattu. Kuten GTK toteaa, hap pamoi tu mis ris ki on todennäköisesti pieni, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla eli massat lä ji te tään pääosin vesipinnan alle ja pinnan yläpuoliset sulfaattimassat kalkitaan tehok kaas ti. PH-tuloksia Liminkaojasta järven ylä- ja alapuolelta on hakijan käsityksen mukaan kat-

6 ta vas ti eri ajankohdilta verrattaessa ph:n tavanomaista vaihtelua hankkeen aikaiseen ja eri tyi ses ti sen jälkeiseen tilanteeseen, joskin tiiviitä jatkuvia aikasarjoja ei ole. Hakija voi esim. mi ta ta ph:ta hankkeen toteutusta edeltävänä aikana sekä jatkaa tarkkailua valvovan vi ran omai sen hyväksymällä tavalla joesta järven ylä- ja alapuolella riittävän ajan hankkeen jäl keen. Ehdotus: Pyhäjoen kunnanhallitus päättää antaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle edel lä kerrotut selitykset Liminkajärven kunnostushakemuksesta annettuihin lau sun toi hin. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen.