Espoon sosiaali- ja terveystoimi Terveydenhoito/Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta 5.2.

Transkriptio

1 Espoon sosiaali- ja terveystoimi Terveydenhoito/Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Tulosyksikön johtoryhmä Palvelualueen johtoryhmä

2 Laatu, potilasturvallisuus ja omavalvonta Terveydenhoito/Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto versio 1.0 Sisällys 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet Yksikön toiminta-ajatus Toimintaperiaatteet Johtamisjärjestelmä Laadunhallinta Riskien hallinta Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Viestintä Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Neuvonta ja ohjaus Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Asiakas- tai hoitosuunnitelma Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmä Potilas- ja sosiaaliasiamies Palvelun sisällön omavalvonta Palvelun saatavuuden määräajat Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Terveyden ja sairaanhoito Lääkehoito Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Alueellinen ja verkostoyhteistyö Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset Henkilöstösuunnitelma Rekrytointi Osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyö Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilökunnan rokotukset Toimitilat ja tukipalvelut

3 10.1 Toimitilat Palo- ja pelastussuunnitelma Tukipalvelut Dokumentointi, tietoturva ja tietosuoja Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma Liitteet

4 Esipuhe Omavalvonta avain oman työn kehittämiseen Tervetuloa laadun, potilasturvallisuuden ja omavalvonnan maailmaan! Omavalvonta parantaa palvelujemme laatua, asiakkaidemme oikeusturvaa ja henkilöstömme työturvallisuutta. Siksi se on oiva oman työn kehittämisen väline. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että palvelut ja työpäivät sujuvat aina vähän pa-remmin. On tärkeää, että pystymme avoimesti keskustelemaan toiminnan laatuun vaikuttavista asioista, riskeistä ja läheltä piti -tilanteista. Kun tunnistamme riskit ja tiedämme, miten kukin meistä voi toimia niiden pienentämiseksi, pystymme tarjoamaan entistä laadukkaampia, turvallisempia, tuottavampia ja vaikuttavampia palveluja. Kannustan siihen, että jokainen yksikkö tekee omavalvontasuunnitelmasta mahdollisimman konkreettisen ja asiakaslähtöisen. Konkretia auttaa meitä tunnistamaan kriittiset työvaiheet ja löytämään kehittymisen mahdollisuuksia. Aina voi parantaa myös omavalvontasuunnitelmia. Ensimmäiset versiot on tehty ja nyt voimme parantaa niitä kertyneen kokemuksen pohjalta Juha Metso perusturvajohtaja 3

5 1 Suunnitelman laatiminen ja ylläpito Laatiminen ja päivittäminen: Suunnitelma päivitetään vuosittain mennessä. Kehittämistyötä tekevät terveydenhoitajat osallistuvat suunnitelman päivittämiseen tuoden siihen henkilökunnan näkökulmaa. Hyväksyminen: Terveydenhoidon johtoryhmä Seuranta: Terveydenhoidon johtoryhmä seuraa suunnitelman toteutumista Julkisuus: Yksikköjen suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin internetsivuilla sekä tulostettuna yksikköjen ilmoitustauluilla. Menettelytapa ja vastuuhenkilö(t): Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esimiehet 2 Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Tulosyksikkö: Perhe- ja sosiaalipalvelut Palvelualue: Terveydenhoito Toimintayksikkö: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Osoite: PL 217, Espoon kaupunki Puh: Toimintayksikön vastaava esimies: Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo Lyhyt kuvaus toiminnasta: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto pitää huolta espoolaisista koululaisista ja opiskelijoista. Seuraamme lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä sekä edistämme hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Pyrimme tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, ja annamme heille tarvittavan tuen. Tarvittaessa ohjaamme jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Pidämme myös huolta koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Edistämme koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Teemme yhteistyötä vanhempien ja huoltajien, terveydenhuollon, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia. WWW-sivut: espoo.fi > lapsiperheet > kouluikäiset ja nuoret > kouluikäisen ja nuoren terveys 3 Toiminta-ajatus, arvot, toimintaperiaatteet 3.1 Yksikön toiminta-ajatus Edistämme lapsen, nuoren, aikuisopiskelijan ja perheen hyvinvointia ja terveyttä 3.2 Toimintaperiaatteet 4

6 Espoon arvot ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys sekä oikeudenmukaisuus. Tavoitteena ovat laadukkaat, kaikkien saatavilla olevat palvelut, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja ovat tehokkaasti järjestettyjä. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi lasten ja nuorten pahoinvointia ennaltaehkäistään perheiden tukemisella, oikea-aikaisilla palveluilla ja eri tahojen yhteistyöllä. Terveydenhoidon palvelut toteuttavat Espoon strategisia tavoitteita käytännössä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tämä tarkoittaa lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen seurantaa ja tuen tarpeen varhaista tunnistamista. Palvelu on asiakkaan tarpeista lähtevää ja palvelussa keskitytään siihen, mikä tuottaa asiakkaalle eniten hyötyä. Yhteistyötä tehdään vanhempien ja huoltajien sekä eri toimijatahojen kanssa. Espoolaisten suosimia sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti. Palveluihin on helppo tulla, esimerkiksi avovastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. Palvelukuvaukset Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan perustehtävänä on lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, hyvän vanhemmuuden vahvistaminen, terveys- ja hyvinvointiriskeihin puuttuminen, sairauksien ehkäisy ja hoitaminen. Lisäksi perustehtävänä on osallistuminen hyvien oppimisedellytysten luomiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulu- ja opiskelulääkäri toimii tiiviissä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Työ on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja terveydentilan poikkeavuuksia seulovaa. Painopistealueena on erityistä tukea tarvitsevien tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi ja järjestäminen terveydenhoitajan ja muiden tahojen yhteistyönä. Koulu- ja opiskelulääkäri osallistuu myös nuoren koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sairausepäilyissä lapsi tai nuori ohjataan diagnoosia, hoitoa ja seurantaa varten muihin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin. 4 Johtamisjärjestelmä 5

7 5 Laadunhallinta Laadun, turvallisuuden ja omavalvonnan johtaminen kuuluu palvelualueen johtoryhmän vastuulle. Erillistä kehittämisryhmää ei ole, vaan teemakohtaisia työryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Työryhmiin kutsutaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden edustaja/edustajia teemasta riippuen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on kaksi terveydenhoitajaa, jotka tekevät osa-aikaisesti kehittämistehtäviä. Palvelualueen asiantuntijan työpanoksesta osa kohdentuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen. Toimialan periaatteiden mukaisesti kehittäminen kuuluu kaikille työntekijöille. 6 Riskien hallinta 6.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja ilmoittaminen Opiskelijoiden terveyden edistämiseksi opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan joka kolmas vuosi. Tarkastus tehdään yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon, oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, henkilöstön, terveystarkastajan, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista 6

8 seurataan vuosittain. Lisäksi terveydellisten olojen valvonta edellyttää jatkuvaa havainnointia opiskeluympäristössä. Työntekijät arvioivat vuosittain oman työpisteensä riskit- ja vaarat ja ilmoittavat asiat tiedoksi oppilaitosten esimiehelle sekä omalle esimiehelle. Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistetään lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, hoidon dokumentoinnin sekä alueellisen yhteistyön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Asiakkaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta. Laitteisiin kohdistuvat vaaratilanteet ilmoitetaan HaiPro- järjestelmän kautta Valviralle. Jokaiselle alueelle on nimetty laitevastaava. Työsuojelulle tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista, ns. läheltä piti -ilmoitukset. Alueiden omat osastonhoitajat käsittelevät HaiPro-ilmoitukset. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon HaiPro-vastaava on osastonhoitaja Hannele Otranen. Ilmoitukset käsitellään säännöllisesti osastonhoitajakokouksissa ja työntekijöiden kuukausikokouksissa. Koulu- ja opiskelulääkäreiden osalta ilmoitukset käsittelee koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vs ylilääkäri Anne Salminen. Palvelualueen HaiPro -vastaavana ja potilasturvallisuusvastaavana toimii neuvolatoiminnan päällikkö Piia Niemi-Mustonen (sijaisena Arja Erma ajalla ). 6.2 Viestintä Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Haipro on väline vaaratilanteiden seurannan toteuttamisessa. Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille. 7 Asiakkaan/Potilaan asema, oikeudet ja oikeusturva 7.1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 7

9 Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa opiskelijan ja hänen perheensä itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskelijan elämäntapaohjauksessa ja neuvonnassa lähtökohtana on opiskelijan omat voimavarat ja halu muutokseen. Opiskelijaa kannustetaan, tuetaan ja motivoidaan esim. terveelliseen ravitsemukseen, liikuntaan, hyvään arkirytmiin, päihteettömyyteen, mutta viime kädessä opiskelija itse tekee omat valintansa omien sen hetkisten voimavarojensa mukaan ja tätä valintaa kunnioitetaan. 7.2 Neuvonta ja ohjaus Opiskelija voi ottaa yhteyttä oman oppilaitoksensa terveydenhoitajaan puhelimitse tai koulun Wilma viestijärjestelmän kautta, sähköpostilla tai mennä avovastaanotolle, jolloin aikaa ei tarvitse varata etukäteen. Internet-sivut > lapsiperheet > kouluikäiset ja nuoret > kouluikäisen ja nuoren terveys 7.3 Palvelutarpeen / Hoidon tarpeen arviointi Hoidon ja palvelutarpeen arviointi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa perustuu terveystarkastusohjelmaan ja/tai opiskelijan omaehtoiseen hakeutumiseen palveluun. Terveystarkastuksen tehtävänä on edistää asiakaslähtöisesti opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia sekä ohjata häntä tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja koko elämän ajan. Terveystarkastuksessa tuetaan lasta, nuorta ja perhettä, selvitetään opiskelukykyä ja elämäntilannetta, voimavaroja ja vastuuta omasta terveydestään. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tärkeää tunnistaa opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjata opiskelun aikana tarvittavien tukitoimien piiriin (Asetuksen 380/2009 soveltamisohje; STM 2009:20.) Palveluja kohdennetaan koko ikäluokan kattavien määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi erityisesti niille, jotka tarvitsevat enemmän ammattihenkilöiden apua tai ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan lisäksi sairaanhoitopalveluja yhteistyössä terveysasemien kanssa. Opiskelijan (peruskoulu ja 2. aste) terveystarkastuksen tarve ja kiireellisyys voidaan selvittää ennakkoon täytettävällä terveyskyselyllä. Opiskelijat saavat terveyskyselylomakkeen täytettäväksi joko paperisena tai sähköisenä. Terveyskyselyssä selvitetään opiskelijan terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä tekijöitä. Terveyskyselyn tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tarkastelemaan ja tunnistamaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. 7.4 Asiakas- tai hoitosuunnitelma 8

10 Opiskelijan hoidon ja palvelun tarve kirjataan yhdessä asiakkaan kanssa Effica-tietojärjestelmään noudattaen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa laadittua kirjaamisohjetta. 7.5 Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmä Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta työntekijöille ja esimiehille. Yksiköissä voi antaa suullisesti palautetta työntekijöille tai sähköisesti Espoon kaupungin nettisivuilla (jokaisella sivulla anna palautetta -kuvake, lisäksi espoo.fi/pesopalaute). Palautetta voi antaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua erilaisiin kyselyihin, joita tehdään sekä toimipisteissä että verkossa. Palautetta kerätään keskitetysti kerran vuodessa kouluterveydenhuollon laajoista tarkastuksista. Oppilaitokset laativat oppilaitoksen opiskelijoille omia kyselyjä (itsearviointi), joissa kartoitetaan tyytyväisyyttä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lisäksi saamme kaupunki- ja oppilaitostasoista palautetta valtakunnallisesta Kouluterveyskyselystä, joka toteutetaan joka toinen vuosi peruskoulun 4.,5., 8. ja 9. luokilla sekä toisella asteella 1. ja 2. vuosikurssilla. Palvelualueen asiantuntija kokoaa asiakaspalautteen ja se käsitellään johtoryhmässä osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Henkilökohtaisiin palautteisiin vastataan. Pienempiä kehittämisehdotuksia voidaan viedä käytäntöön välittömästi, isompia kehittämisehdotuksia hyödynnetään palvelualueen jatkuvassa kehittämisessä. Menettelytapa ja vastuuhenkilö(t) seuraavissa: Tyytymättömyys hoitoon tai palveluun, oikaisuvaatimus, muistutus, kantelu, kantelu viranomaisesta tai virkamiehestä, potilasvahinko. Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo vastaa em. asioihin. 7.6 Potilas- ja sosiaaliasiamies Eva Peltola Puh Neuvontaa puhelimitse. Henkilökohtainen käynti ajanvarauksella. Sähköposti: Linkki: Espoon sosiaali- ja terveystoimen Sosiaali- ja potilasasiamies 9

11 Tyytymättömyys hoitoon tai palveluun Palautteet käsitellään terveydenhoidossa sovitun prosessin mukaisesti Muistutus vastuuhenkilö Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo Kantelu- vastuuhenkilö Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo Kantelu viranomaisesta tai virkamiehestä - vastuuhenkilö Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo Potilasvahinko - vastuuhenkilö Terveydenhoidon päällikkö Raija Vanhatalo 8 Palvelun sisällön omavalvonta 8.1 Palvelun saatavuuden määräajat Lain velvoitteet: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus (308/2009) Terveydenhoitolaki (1326/2010) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Asetus Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) Toimintaohje Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Palvelun omat tavoitteet: 10

12 Palvelun saatavuudesta tiedotetaan säännöllisesti terveydenhoitajien toimesta koulun/oppilaitosten sähköisen viestijärjestelmän kautta (Wilma, Helmi). Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on omat nettisivut Espoon kaupungin internet-sivuilla. 8.2 Palvelun eri osa-alueiden toteutus ja valvonta Terveyden ja sairaanhoito Terveydenhoito pohjautuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelmaan. Terveystarkastusohjelman sisältö pohjautuu valtakunnallisiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksiin ja lainsäädäntöön. Opiskelijoille tarjotaan lisäksi sairaanhoitopalveluja yhteistyössä terveysasemien kanssa. Lääkehoito Turvallinen rokotustoiminta ja lääkehoito perustuvat säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamisen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Espoon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat suorittavat HUS:n lääkehoidon osaamisen verkkokurssin (LOVE-lop, kipu ja rokotusosiot) yli puoli vuotta kestävissä työsuhteissa. Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on käytössä validoituja hyvinvointia arvioivia mittareita esim. nuorten mielialaseulat (BDI), päihdekyselyt (Audit ja Nuorten päihdekysely), suhteellinen paino (BMI), syömishäiriöseula (SCOFF). Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy Oikein suoritettu ja huolellinen käsihygienia on tutkimusten ja niiden pohjalta laadittujen ohjeiden mukaan merkittävin ja kustannustehokkain yksittäinen toimenpide potilas-/asiakasturvallisuuden sekä henkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta. Hoitoon liittyvien infektioiden määrää voidaan käsihygienialla vähentää. Käsihygienia on osa tavanomaista toimintaa ja sen tulee toteutua jokaisen potilaan/asiakkaan tutkimuksessa ja hoidossa. Käsihygienian avulla ennaltaehkäistään tartunnat potilaaseen/asiakkaaseen, mutta myös henkilökuntaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on asianmukaiset tilat, joissa käsienpesu voidaan tehdä. Työhuoneissa on vesipiste. Lisäksi kaikilla on käytössä myös käsidesi. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallinen käyttö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeiden turvallinen käyttö sekä vaaratilanteesta ilmoittaminen sisältyvät uuden työntekijän perehdytykseen. Jokaisella alueella on nimetty laitevastaava, joka 11

13 yhdessä esimiehen kanssa vastaa perehdytyksestä. Laitevastaava koordinoi myös laitteiden säännöllistä huoltoa. Alueellinen ja verkostoyhteistyö Espoossa kokoontuu säännöllisesti (n. 6-7 kertaa lukuvuodessa) alueelliset lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmät, joiden puheenjohtajina toimivat perusopetuksen aluepäälliköt. Ryhmät toimivat Keski- ja Pohjois-Espoossa, Espoonlahdessa, Leppävaarassa sekä Matinkylä-Olari-Tapiolassa. Alueelliset hyvinvointityöryhmät ovat poikkihallinnollisia ja niissä on myös järjestöjen, seurakunnan ja poliisin edustus, joten ryhmissä on laaja tietämys alueen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Ryhmissä on tärkeää oman alueen muihin toimijoihin tutustuminen ja verkottuminen sekä ryhmien valitsemat painopistealueet alueen tarpeista riippuen. 9 Henkilöstöjohtaminen ja turvallisen työnteon edellytykset 9.1 Henkilöstösuunnitelma STM:n mitoitussuosituksen mukaan kouluterveydenhuollossa kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti on korkeintaan 600 oppilasta. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa kokopäiväistä opiskeluterveydenhoitajaa kohti on opiskelijaa/terveydenhoitaja ja ammattikorkeakouluopiskelijoita /terveydenhoitaja. Mitoitussuositus lääkäripalveluissa on kouluterveydenhuollossa 2100 oppilasta/lääkäri ja opiskeluterveydenhuollossa opiskelijaa/lääkäri. Henkilöstön sijoittelussa pyritään ottamaan huomioon oppilaitosten erilaiset tarpeet sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenki-löistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaitoja ja - tietoja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamisesta, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteröinti. Alle 18-vuotiaiden kanssa yksin työskennellessä, työntekijällä tulee olla näyttää myös rikostaustaote. Rikostaustaotteella tarkoitetaan rikosrekisteriotetta, joka on tarkoitettu esitettäväksi työnantajalle, viranomaiselle, oppilaitokselle tai vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle Suomessa, kun henkilö ryhtyy toimimaan alaikäisten kanssa. 12

14 Rikostaustaotteella tar koitetaan ri kosrekisteriotetta, j oka on tar koitettu esitettäväksi työnantajalle, viranomaiselle, oppilaitokselle tai vapaaehtoistoimi nnan j ärjestäjäll e Suomessa, kun henkilö r yhtyy toi mi maan Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti lukuvuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamiseksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa huolehditaan, että kaikki terveydenhoitajien ja lääkäreiden vakanssit on täytetty huomioiden myös osa-aikaisuuksista koostuvat prosenttisäästöt. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei ole mahdollisuutta käyttää sijaisia lyhytaikaisiin poissaoloihin, mutta mahdollisiin pitkiin poissaoloihin pyritään saamaan sijainen. Vuosilomasijaisille ei ole tarvetta, koska vuosilomat ajoittuvat pääsääntöisesti oppilaitosten loma-aikoihin. 9.2 Rekrytointi Perhe- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, perhe- ja sosiaalipalveluiden budjettiraameihin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin. Ammattihenkilöille on määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon palkataan tutkinnon suorittaneita ja Valviran laillistamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Vakituisiin tai yli vuoden kestäviin työsuhteisiin edellytetään Espoon kaupungin työterveyshuollon lausuntoa soveltuvuudesta työtehtävään. Opiskelijoiden ohjaus Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on sitoutunut toimimaan pääkaupunkiseudun terveydenhoitajaopiskelijoiden käytännön työn harjoittelupaikkana. Opiskelijat varaavat käytännönharjoittelupaikan Jobiili ohjelman välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään Espoossa kaksi ohjaajaa jakson ajaksi. Opiskelijoiden toiveita työpisteestä, asiakaskunnasta, otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Jokaisella alueella on nimetty opiskelijavastaava, joka yhdessä esimiehen kanssa huolehtii opiskelijaprosessin sujuvuudesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ohjataan vuosittain 20 opintojen loppuvaiheessa olevaa AMK terveydenhoitajaopiskelijaa. Lääketieteen opiskelijoille järjestetään mahdollisuus käydä tutustumassa koululääkärin työhön, opiskelun alkuvaiheessa osana vuorovaikutuskoulutusta ja opiskelun loppupuolella yleislääkärin työhön tutustumisjaksolla. 9.3 Osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyö Perehdytys 13

15 Esimiehet vastaavat uusien työntekijöidensä perehdyttämisestä, mutta perehdytykseen osallistuvat myös kollegat ja asiantuntijatehtävissä toimivat terveydenhoitajat. Heidän tehtävänään on perehdyttää uusi työntekijä käytännön työhön sekä Espoon kaupungin käytänteisiin. Sovellusasiantuntijat perehdyttävät Effican käyttöön sekä tilastointiin liittyvät asiat. Kehityskeskustelut Esimies käy kehityskeskustelun vuosittain jokaisen työntekijänsä kanssa joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskusteluina. Koulutukset Koulutussuunnitelma tehdään vuosittain ja hyväksytään johtoryhmässä. Yksittäisten työntekijöiden koulutuksia suunnitellaan myös kehityskeskustelun pohjalta. Ensiapukoulutukset Ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti, hätäensiapukoulutusta järjestetään vuosittain. Lääkehoidon koulutukset (LOVe koulutukset) Terveydenhoitajat suorittavat yli puolen vuoden työsuhteessa HUS:n Lääkehoidon osaaminen verkkokurssin. (Love-Lop, kipu ja rokotusosio). Koulutus/kurssi tulee uusia 5 vuoden välein. 9.4 Työhyvinvointi ja työsuojelu Palvelualueella on käytössä Työhyvinvointipuntari (vuoden 2018 alusta kuukausittain) ja Kunta-10 - kysely (joka toinen vuosi) työhyvinvoinnin seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Palvelualueen asiantuntija kokoaa tiedot esimiehille, jotka käyvät tulokset läpi työntekijöiden kanssa. Yhteenveto ja työntekijöiden näkemykset tuodaan johtoryhmään, joka linjaa toimenpiteet ja seuraa niiden etenemistä. Työntekijöiden työhyvinvointisuunnitelma tehdään joka toinen vuosi. 9.5 Henkilökunnan rokotukset Tartuntatautilaki (1227/2016) tuo muutoksia koskien hoitoon liittyvien infektioiden sekä mikrobilääkeresistenssin seurantaa ja torjuntaa. Säädöksiä on laajennettu, jotka koskevat hoitohenkilökunnan rokotuksia, infektioiden seurantajärjestelmiä sekä tiedonsaantimahdollisuuksia epidemian selvittämisen yhteydessä. Tarkemmat ohjeistukset henkilökunnan rokotuksista on laadittu keväällä Henkilökunnan toivotaan ottavan vuosittain THL:n tarjoaman influenssarokotuksen. Työterveyshuolto huolehtii henkilöstön rokotusohjelman mukaisista rokotuksista 10 Toimitilat ja tukipalvelut 10.1 Toimitilat Oppilaitos tarjoaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle tilat. Tilan tulee olla asianmukainen ja tarkoitukseen sopiva. Espoon kaupunki on yhdessä muun opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa laatinut 14

16 tilastandardit opiskeluhuollon tiloihin ja tilakokonaisuuksiin. Uudisrakennuksissa ja remonteissa kuullaan käyttäjää ja käyttäjän tarpeita. Työsuojelu on usein mukana suunnittelussa Palo- ja pelastussuunnitelma Kouluilla ja oppilaitoksilla on omat palo- ja pelastussuunnitelmat, joita koulu- ja opiskeluterveydenhuolto noudattaa. Vastuu tästä suunnitelmasta on oppilaitosten rehtoreilla/johtajilla Tukipalvelut Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, hankinta, käytön ohjaus ja huolto Esimies vastaa uusien laitteiden hankinnasta tarpeen mukaan. Laitteiden huoltoa koordinoi laitevastaava. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet -lakiin uuden työntekijän perehdyttää laitevastaava. Siivous- ja pyykkijärjestelyt, tekstiilipalvelut Koulu- opiskeluterveydenhuollon tilojen siivous sisältyy oppilaitoksen kokonaisuuteen ja vastaanottotilat siivotaan päivittäin. Mikäli työntekijällä on käytössä työvaatteita, ne pestään keskistetysti pesulassa. Laitoshuolto- ja välinehuoltopalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa käytetään kertakäyttöisiä välineitä. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa käytetään HUSin kuvantamispalveluita ja HUSn laboratorioita. Aula- ja turvallisuuspalvelut, turva- ja kutsulaitteet Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työtilojen turvallisuutta on parannettu erilaisilla hälytysjärjestelmillä ja yhteisillä toimintaohjeilla, esim. yksintyöskentelyohjeet. Tarvittaessa niissä tilanteissa, joissa ennakkoon tiedetään työntekijän turvallisuuden olevan vaarassa, voidaan paikalle tilata Espoon kaupungin turvallisuuspalvelu. Apuvälineiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Mikäli työntekijällä on tarvetta apuvälineisiin, niiden hankinta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa esim. työfysioterapeutit. 11 Dokumentointi, tietoturva ja tietosuoja 11.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely Yksikön rekisteriseloste ja tietoturvaseloste ovat nähtävillä sosiaali- ja terveystoimen verkkosivuilla. Henkilörekisteriselosteet Henkilörekisteriselosteet Tietoturva ja tietosuoja 15

17 Tietoturvatietous ja -osaaminen: Menettelytapa yksikössä/palvelualueella: Espoon terveydenhoidon henkilökunta saa tietojärjestelmätunnukset hyväksyttyään tietoturva- ja salassapitosopimukset. Perehdytyksen yhteydessä käydään läpi tietoturva- ja salassapitosopimukset. Vastuuhenkilö(t): Lähiesimiehet Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Eva Elston-Hämäläinen, sähköposti: puh Rea Lindgren, sähköposti: puh Toimintayksikön tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön vastaava esimies. 12 Yksikön/Palvelualueen kehittämissuunnitelma Toimintayksiköissä/palvelualueilla toteutettavassa omavalvonnassa havaitut laatupoikkeamat ja epäkohdat ohjaavat yksiköiden toiminnan kehittämistä. Yksikön/palvelualueen kehittämissuunnitelma Korjattava asia Toimenpide Aikataulu ja vastuuhenkilö Asiakaspalautteet Selvitellään erilaisia Lukuvuoden mahdollisesti käyttöön 2019 aikana otettavia menetelmiä/tuotteita ja valitulla menetelmällä pyydetään palautetta asiakkailta. Seuranta pvm ja tilanne (valmis/kesken/ aloittamatta) 13 Liitteet 16