Pohjanmaan maakunta, Muutosjohtajan tilannekatsaus 5/2018

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakunta, Muutosjohtajan tilannekatsaus 5/2018 LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Marina Kinnunen

2 ATT MOTSÄTTA SIG ELLER INTE? Olika skenarier betraktat från det österbottniska perspektivet (landskapets perspektiv) Förändringsledarens funderingar Landskapsreformen träder i kraft Beredningen tar full fart och vi har klara mål - I linje med vår servicestrategi skapar vi de högklassigaste, tvåspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i Finland - Allt blir inte klart på en gång, men den finns en möjlighet till att få till stånd en integration Bättre och högklassigare tjänster för alla invånare i landskapet Landskapsreformen blir fördröjd - Beredningen tar inte full fart förrän lagstiftningen blivit klar. Det finns inget mål, utan i stället väntar man bara - Beredningen kan inte avslutas, men inget blir heller klart det kostar att vänta - Konsekvenserna av den riksomfattande modellen kan bedömas genom pilotförsök Invånarna i landskapet lever i en ovisshet och rädsla för att de blir utan service Landskapsreformen blir inte av - I Österbotten strävar vi likafullt efter att integrera social- och hälsovårdstjänsterna - Beredningen utgår från frågor och villkor som är viktiga för Österbotten - Det finns en risk för att man inte hittar viljan till att genomföra integrationen på frivillig basis Bättre och högklassigare tjänster för alla invånare i landskapet, ifall integrationen blir av

3 Eri skenaariot Pohjanmaan maakunnan näkökulmasta muutosjohtajan pohtimana Maakuntauudistus voimaan Valmistelu pääsee täysillä vauhtiin ja meillä on selkeät päämäärät - Teemme palvelustrategiamme mukaiset Suomen laadukkaimmat kaksikieliset Sote-palvelut - Kerralla ei tule valmista, mutta mahdollisuus integraatioon on olemassa Maakuntauudistus viivästyy - Valmistelu ei pääse kunnolla vauhtiin ennen lainsäädännön varmistumista. Päämäärää ei ole, odotusta vain - Valmistelua ei voida lopettaa, mutta ei myöskään tehdä valmista odottelu maksaa - Valtakunnallisen mallin vaikutuksia voidaan arvioida pilottien kautta VASTUSTAA VAI EI? Maakuntauudistus ei toteudu - Pohjanmaalla pyritään joka tapauksessa integroimaan sote-palvelut - Valmistelu lähtee Pohjanmaalle tärkeistä asioista ja ehdoista - Riski, että tahtotilaa vapaaehtoiseen integraatioon ei kuitenkaan lopulta löydy Palvelut paremmaksi ja laadukkaammaksi kaikille maakunnan asukkaille Maakunnan asukkaat elävät epätietoisen tietoisina ja peläten, että palveluita ei saa Palvelut paremmaksi ja laadukkaammaksi kaikille maakunnan asukkaille, jos integraatio toteutuu

4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio edellyttää seuraavien asioiden yhteensovittamista: Järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä eli maakunta, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta sekä viranomaistoiminnoista. Lisäksi maakunta vastaa alueellisesti palveluiden vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista, sekä asiakkaiden valinnanvapauden tukemisesta. Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän eli maakunnan kautta ja maakunnalla on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto). Tiedon integraatio: asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta. Palveluketjujen integraatio: maakunta järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palvelutuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin. Tuotannollinen integraatio: palveluja tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

5

6 POHJANMAAN VALMISTELU

7 Österbotten 2020 Pohjanmaa 2020 svenska/ruotsi finska/suomi övriga/muut 6 % 43 % 51 % invånare asukasta

8 SERVICESTRATEGI FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN I ÖSTERBOTTEN De högklassigaste tvåspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i Finland Varje bemötande utgår från ett kundorienterat angreppssätt Servicekontinuiteten är tryggad genom kundplanen och vid behov får kunden en egen kontaktperson Den offentliga, privata och tredje sektorn bildar en fungerande helhet för kunden Servicen ordnas tryggt och kostnadseffektivt Täckande närtjänster som kompletteras med hjälp av digitalisering

9 POHJANMAAN SOTE PALVELUSTRATEGIA Suomen laadukkaimmat kaksikieliset sote-palvelut Asiakaslähtöisyys on jokaisessa kohtaamisessa lähtökohta Palveluiden jatkuvuus on turvattu asiakassuunnitelmalla ja tarvittaessa asiakas saa omatyöntekijän Julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori muodostavat toimivan kokonaisuuden asiakkaalle Palvelut järjestetään turvallisesti ja kustannustehokkaasti Kattavat lähipalvelut joita täydennetään digitalisaatiota hyödyntäen

10 Sote ennen -1 ja nyt -53 Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista Maku Ennen +24 nyt +7 Nykyjakauma Laskennallinen jakauma Muutos Maakunta /as /as /as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pmaa Pohjanmaa Keski-Pmaa Pohjois-Pmaa Kainuu Lappi KOKONAISUUS -46 /ASUKAS Koko maa min maks TALOUSNÄKYMÄT

11 Bedömning av kostnadsutvecklingen i landskapet Österbotten under åren på basis av kap. 3 i finansieringslagen Nära nog 90 procent av finansieringen av social- och hälsovården i landskapet fastställs enligt befolkningens uppskattade servicebehov som fastställs enligt åldersstruktur, sjuklighet och socioekonomiska faktorer. De absoluta kostnaderna för socialoch hälsovården tilltar, men stegringen tyglas på riksnivå så att den skillnad som år 2030 råder mellan grundscenariet och det scenario som skapas i finansieringsmodellen reellt kommer att ligga på cirka 3 miljarder euro. I Österbotten betyder det här att man senast år 2030 måste förmå tillhandahålla social- och hälsovårdstjänster 105 miljoner euro förmånligare (-15 %) än enligt den nuvarande kostnadsstrukturen EKONOMISKA UTSIKTER

12 Pohjanmaan maakunnan maakuntien rahoituslain 3. luvun mukaisten kustannusten kehitysarvio vuosina sote-rahoituksesta lähes 90 prosenttia määräytyy maakunnan väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella, joita ovat ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät. Sote-kustannusten absoluuttinen määrä kasvaa, mutta kasvua hidastetaan siten, että koko maan tasolla vuonna 2030 perusuran ja rahoitusmallin tuottaman uran erotus on reaalisesti noin 3 mrd. euroa. Pohjanmaan tapauk-sessa tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä sote-palvelut tulisi pystyä tuottamaan 105 milj. euroa edullisimmin (-15 %) verrattuna nykyiseen kustannusrakenteeseen TALOUSNÄKYMÄT

13 Tiedosta arviointiin Pohjanmaa/Österbotten: loistava raportti tilanteesta Kuva-mittaristo käytössä Yhteiset nostot toimenpiteiksi

14 Tärkeää kunnissa taloussuunnitelman teko realistisesti vuodelle 2019

15 STM arviointi : Tulevaisuuden ennakointi Tarvevakioidut menot olivat vuonna 2016 yli 6% keskimääräistä korkeammat. Maakunnan väestö on tervettä, sairastavuus on maan toiseksi alin, ja kokonaistarve on 0,98. Eli tarpeeseen suhteutettuna resursseja käytetään paljon. Korkea kustannustaso selittyy osin tietoisella valinnalla korkeasta palvelutasosta. Sote-palvelujen kustannukset ennakoidaan THL:n mukaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 75 prosentilla eli lähes keskimääräistä vauhtia. Somaattisen erikoisairaanhoidon käyttö, kustannukset ja tuottavuus olivat keskimääräisellä tasolla. Muuten kustannusrakenne on hieman raskas. Lastensuojelun menot heijastelevat tarvetta ja ovat alhaiset. Erikoisairaanhoidon tuottavuuden osalta on todettava, että se on avohoitopainotteista, jolloin tuottavuusluku ei välttämättä anna tehokuudesta täysin oikeaa kuvaa. Uusimpien 2019 tasoisten laskelmien mukaan Pohjanmaan tuleva rahoitus laskee yhteensä noin 46 euroa asukasta kohti suhteessa lähtötasoon. Soten osalta laskua on noin 53 euroa/asukas. Tämä muutos selittyy erityisesti korkeilla lähtötason kustannuksilla. Rahoituksen kokonaistaso on keskimääräisellä tasolla (3430 /asukas). Pohjanmaan rahoitusta lisää hieman ikärakenne, vieraskielisyys, kaksikielisyys ja saaristoisuus. Sen sijaan sairastavuuden mukainen rahoitus on selvästi keskimääräistä alhaisempi. Kustannusten kasvun hillintään riittää uskoa, mutta Pohjanmaalla ollaan hieman huolissaan palvelukeskusten, muutoskustannusten ja omaisuuden siirron aiheuttamista paineista taloudelle.

16 STM: Toimenpiteet kustannuksien kasvun hillitsemiseksi Maakunnan kustannustaso suhteessa tarpeeseen on korkealla tasolla. On tärkeä selvittää, onko joissain palveluissa tarpeeseen nähden palvelujen ylikäyttöä ja arvioida mahdollisuuksia siirtyä kohti nykyistä kevyempiä palvelumuotoja. Esimerkkinä tarkasteltavista kohteista voisivat olla somaattisen erikoisairaanhoito ja ikääntyneiden palvelut, joissa on laitospainotteisuutta. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet pidemmällä aikavälillä kustannusten hallinnassa on mahdollisuus, joka on hyvä arvioida. Palveluintegraation uskotaan myös parantavan tuottavuutta.

17 Beredningsorganisationen i Österbotten Kommunikationsgrupp Temporära Temporärt beredningsorganet Politisk referensgrupp Ledningsgruppen Landskapets temagrupper Personalarbetsgrupp IKT-arbetsgrupp Arbetsgrupp för social- och hälsovården inom det temporära beredningsorganet Säkerhet och beredskap Ekonomiarbetsgrupp Upphandlingsarbetsgrupp Förvaltningsgrupp Förvaltningsarbetsgrupp stödtjänster Arbetsgrupp för lokaler och fastigheter Samarbetsgrupp Forum för kommun- och stadsdirektörer LANDSKAP FORUM FÖR LEDANDE TJÄNSTEINNEHAVARE VÅRD

18 Pohjanmaan valmisteluorganisaatio Viestintäryhmä Väliaikainen valmistelutoimielin Poliittinen viiteryhmä Johtoryhmä Maku-teemaryhmät Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä SOTE-VATE työryhmä Taloustyöryhmä Hallintotyöryhmä tukipalvelut Turvallisuus ja varautuminen Hankintatyöryhmä Yhteistyöryhmä Kunnan- ja kaupunginjohtajien foorumi Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä MAAKUNTA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN FOORUMI SOTE

19 EN FRISK BEFOLKNING BESLUT OM ATT SATSA PÅ SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER HÖG KVALITET

20 ORDNANDE AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER ca 20 årsverken DIREKTÖR FÖR ORGANISERINGEN AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTERNA Servicehelheten i flerproducentmodellen, serviceintegration, samarbete, servicestrategi och servicelöfte KVALITETSLEDNING, UTVÄRDERING OCH ÖVERVAKNING SERVICEUPPHANDLING SERVICEHANTERING FUI-TJÄNSTER BARN, UNGA OCH FAMILJER PERSONER I ARBETSFÖR ÅLDER SENIORER MYNDIGHETSTJÄNSTER DIREKTÖRER FÖR KUNDGRUPPER Föregripande och bedömning av servicebehov samt uppföljning av välfärd och hälsa Planering och hantering av servicenätet En kundorienterad serviceintegration och uppföljning av densamma Styrning av ekonomin och utvärdering av finansieringens tillräcklighet Invånardelaktighet Främjande av välfärd och hälsa

21 ORDNANDE AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER KVALITETSLEDNING, UTVÄRDERING OCH ÖVERVAKNING De krav som ställs på kvalitetssystemet i hela landskapet Definiering, utvärdering och implementering av ett program för egenkontroll Implementering av övervakningen i samråd med tillsynsmyndigheter Bestämmelser och inskrivningar som behövs för ordnande och övervakning av serviceproduktionen De inskrivningar som med tanke på övervakningen måste skrivas in i serviceproduktionsavtalen SERVICEUPPHANDLING Strategisk hantering, hantering av valfrihet, kartläggning av marknaderna och dialog SERVICEHANTERING Kriterier för och ersättning till producenter, villkoren för serviceproducenterna, avtalsstyrning och uppföljning FUI-TJÄNSTER Hantering och uppgörande av upplysning som anknyter till forskning, utveckling och innovationer (FUI), FUI-samarbete, samarbetsnätverk, samarbetsområden, Landskapets praxis angående intern utveckling, Landskapets praxis angående extern utveckling, Nationell hjälp och samordning MYNDIGHETSTJÄNSTER Myndighetsuppgifter

22 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN n. 20 htv SOTEJÄRJESTÄMISJOHTAJA Palveluiden kokonaisuus monituottajamallissa, palveluintegraatio, yhteistyö, palvelustrategia ja palvelulupaus LAADUNHALLINTA, ARVIOINTI JA VALVONTA PALVELUIDEN HANKINTA PALVELUIDEN HALLINTA LAPSET, NUORET JA PERHEET TYÖIKÄISET IKÄIHMISET TKI-PALVELUT VIRANOMAISPALVELUT ASIAKASRYHMÄJOHTAJAT Palvelutarpeen ennakointi, arviointi ja hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Palveluverkon suunnittelu ja hallinta Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi Asukkaiden osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

23 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN LAADUNHALLINTA, ARVIOINTI JA VALVONTA Koko maakunnan laatujärjestelmä vaatimukset Omavalvontaohjelman määrittely, arviointi ja toteuttaminen Valvonnan toteuttaminen yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa Palvelutuotannon järjestämisen ja valvonnan kannalta tarvittavat määräykset ja kirjaukset Palvelutuotannon sopimuksiin sisällytettävät valvonnan kannalta riittävät kirjaukset PALVELUIDEN HANKINTA Strateginen hallinta, valinnanvapauden hallinta, markkinoiden kartoitus ja vuoropuhelu PALVELUIDEN HALLINTA tuottajien kriteerit ja korvaukset, palvelun tuottajia koskevat ehdot, sopimusohjaus ja seuranta TKI-PALVELUT TKI-tiedon hallinta ja tuottaminen, TKI-yhteistyö, yhteistyöverkostot, yhteistyöalueet, Maakunnan sisäisen kehittämisen käytännöt, Maakunnan ulkoisen kehittämisen käytännöt, Kansallinen tuki ja koordinointi VIRANOMAISPALVELUT Viranomaistehtäviä

24 SOTE-PALVELUTUOTANTO HYTE PALVELUT Yhteistyö Kuntien kanssa LAPSET, NUORET JA PERHEET ASIAKAS TYÖIKÄISET IKÄIHMISET Sosiaali- ja terveyskeskus Suunhoidon yksikkö Suoran valinnan palvelut Palveluohjauskeskus SOTE-LIIKELAITOS Terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyskeskus Asiakassetelipalvelut HEBUpalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaalipalvelut Kuntoutus Vammaispalvelut

25 VÄLFÄRDS- OCH HÄLSOTJÄNSTER (HYTE) Samarbete med kommuner Serviceproduktionen inom social- och hälsovården BARN, UNGA OCH FAMILJER Direktvalstjänster Servicehandledningscenter KUND PERSONER I ARBETSFÖR ÅLDER Social- och hälsovårdscentral Mun- och tandvårdsenhet AFFÄRSVERKET FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Hälsotjänster SENIORER Social- och hälsovårdscen tral Kundsedelstjänster Personlig budget Mentalvårds- och missbrukartjänster Sociala tjänster Rehabilitering Handikappservice

26 TACK - KIITOS