EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS
|
|
- Armas Seppälä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Sari Koivunen Nro
2 2 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016)
3 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3 (32) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄOLOT JA EURAJOEN VIRTAAMAT TUTKIMUSVUONNA Lämpötila ja sademäärät Eurajoen virtaamat KUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT Jätevesikuormitus Jätevesimäärä JVP-Eura Oy Säkylä Apetit Suomi Oy Kokonaiskuormitus Jätevesikuormituksen laskennalliset vaikutukset Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Ainevirtaamat TUTKIMUSTEN TULOKSET Eurajoki ja Köyliönjoki Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Eurajoen näytteet paikassa Koko vuosi, Eurajoki Koko vuosi, Köyliönjoki Ekologinen tila Eurajoensalmi Helmikuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Ekologinen tila TIIVISTELMÄ...30 Kuormitus...30 Veden laatu...30 Eurajoki ja Köyliönjoki...30 Eurajoensalmi KIRJALLISUUS...32
4 4 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Liitteet Liite 1. Tutkimusten havaintopaikat Liite 2a ja 2b. :n tulokset Liite 3. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuloksia, havaintopaikat 12, 22, 42, 45 Liite 4. Eurajoen ainevirtaamalaskelma Liite 5. Apetit Suomi Oy:n kuormitus Jakelu Euran kunta/kalevi Tuominiemi JVP-Eura Oy/Pirjo Patala Säkylän kunta/tekninen lautakunta/eeva Holma Eurajoen kunta/ympäristönsuojelulautakunta Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu UPM Paper ENA Oy, Rauma/Seija Vatka Teollisuuden Voima Oyj/Olkiluoto/Keskusarkisto Sähköpostitse Apetit Suomi Apetit Suomi Apetit Suomi HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland HKScan Finland Jujo Thermal JVP-Eura JVP-Eura Pyhäjärviseudun Teollisuuden Voima Teollisuuden Voima Teollisuuden Voima Teollisuuden Voima UPM Paper ENA Oy, Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.
5 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5 (32) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Eurajoen ja Eurajoensalmen tarkkailututkimuksen tarkoituksena on seurata JVP-Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Apetit Suomi Oy:n (ent. Lännen Tehtaat Oyj) jätevedenpuhdistamoista jokeen johdettavien jätevesien vaikutuksia Eurajoen ja Eurajoensalmen veden laatuun ja tilaan. Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistötarkkailuohjelma hyväksyttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä (LOS-2007-Y ) tietyin lisäyksin. Tarkkailututkimuksen kustantavat JVP-Eura Oy, Säkylän kunta ja Apetit Suomi Oy (ent. Lännen Tehtaat Oyj). 2. TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT Eurajoen vesistöalueen (nro 34) pinta-ala on yhteensä km 2 ja järvisyys 13 %. Vesistöalueella sijaitsee Lounais-Suomen suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi (154 km 2 ), josta noin 52 km:n mittainen, Euran ja Eurajoen kuntien halki virtaava Eurajoki saa alkunsa. Eurajokivarren valuma-alueella (pl. Pyhäjärven valuma-alue) peltojen osuus on noin 28 % ja metsät, joista pääosa on kangasmailla, muodostavat lähes 70 % pintaalasta. Joen valuma-alueella on Litorinameren aikaisia happamia sulfaattimaita. Eurajoen tärkeimmät sivujoet ovat Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki (valuma-alueen pinta-ala 264 km 2 ) ja joen alajuoksulle liittyvä Juvajoki (86 km 2 ). Eurajoki laskee Selkämereen Eurajoensalmi-nimiseen merenlahteen, joka on Olkiluodon saaren ja mantereen rajaama. Eurajoensalmen leveys on 1,1 1,3 km ja pituus noin 8 km. Lahden syvyys on Eurajoen päässä suurelta osin vähemmän kuin viisi metriä ja meren puoleisessa osassakin vähemmän kuin 10 metriä. Eurajoen vedenlaadun tarkkailututkimus tehtiin vuonna 2016 havaintopaikoissa 14, 16, 22, 24, 32 ja 42 kuusi kertaa (11.1., 15.2., 25.4., 14.6., ja 5.10., liite 1, liite 2a). Eurajoen ainevirtaamia tutkittiin tämän lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näytteiden avulla (havaintopaikka 42 liite 3). Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki myös havaintopaikkojen 12, 22 ja 45 vedenlaatua vuoden 2016 aikana (liite 3). Velvoitetarkkailuun liittyen Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavaa vettä (K20) tarkkailtiin neljästi (15.2., 25.4., ja 5.10.). Tarkoituksena oli arvioida Köyliönjoen virtaamien vaikutuksia Eurajoen veden laatuun. Eurajoesta purkautuvien vesien vaikutusta Eurajoensalmen veden laatuun seurattiin yhdessä havaintopaikassa (490) 16.2., 13.6., ja tehdyin tarkkailututkimuksin (liite 1, liite 2b). Erityisesti selvitettiin vesialueen happi- ja ravinnepitoisuuksia sekä rehevyystasoa. Eurajoensalmen vedenlaatua ulompana merellä on voitu seurata Olkiluodon lähivesien tarkkailututkimusten yhteydessä otettujen näytteiden perusteella (Turkki 2017). Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu (Mäkelä ym. 1992). Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
6 6 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internetsivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Eurajoen ja Köyliönjoen tilan arvioinnissa käytettiin Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen käyttämää likaantuneisuusluokitusta (taulukko 1). Luokituksessa esitetyt arvosteluperusteet ovat ohjeellisia ja veden laadun kokonaiskuva on tärkeämpi kuin yksittäiset tekijät. Veden hygieenistä tilaa luokiteltaessa käytettiin ympäristöhallinnon soveltaman yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) mukaisia raja-arvoja. Eurajoen alajuoksun laatuluokittelussa käytettiin valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) mukaista raakavesiluokitusta, jossa on kolme vedenkäsittelytarvetta kuvaavaa laatuluokkaa: A1, A2 ja A3. Luokkaan A1 kuuluva vesi tarvitsee vähiten käsittelyä. Eurajoen ja Köyliönjoen sekä Eurajoensalmen ekologisen tilan arviointi tehtiin veden laadun osalta ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan (Aroviita ym. 2012). Eurajoki kuuluu Pyhäjärvestä Köyliönjoen yhtymäkohtaan asti keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa) ja Köyliönjoen alapuolella suuriin savimaiden jokiin (Ssa). Eurajoen ekologinen tila on ympäristöhallinnon toimesta luokiteltu tyydyttäväksi. Köyliönjoki puolestaan on keskisuuri savimaiden joki (Ksa), jonka ekologinen luokka on tyydyttävä. Eurajoensalmi kuuluu tyypiltään Selkämeren sisempiin rannikkovesiin (Ses). TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilan arvosteluperusteet (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys). Tila Happikyllästys BHK 7 Ammoniumtyppi % mg/l mg/m 3 Puhdas alle 100 Lievästi likaantunut Likaantunut Voimakkaasti likaantunut alle 40 yli 10 yli 1000
7 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7 (32) 3. SÄÄOLOT JA EURAJOEN VIRTAAMAT TUTKIMUSVUONNA 3.1. Lämpötila ja sademäärät Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha, sillä varsinkin joulu- ja helmikuussa oli poikkeuksellisen lauhaa. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen, vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä ja sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun lopussa tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkuun. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista sateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Paikalliset erot sademäärissä olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli lämpötilaltaan melko keskimääräinen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Rauli-myrsky riehui Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli puoli astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi ja sademäärä noin 5 % keskimääräistä pienempi. Syyskuu oli lämmin ja sademäärältään keskimääräinen. Syyskuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Kuun lopussa oli voimakkaita tuulia. Lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 20 % ajankohdan keskimääräisestä ja lämpötila oli keskimäärin noin asteen tavanomaista pienempi. Myös marraskuussa keskilämpötila oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa alempi mutta sademäärä vastasi tavanomaista. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä oli noin puolet tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kolme astetta tavallista lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli Porin mittausaseman mukaan asteen keskimääräistä korkeampi. Helmi-, touko- ja joulukuussa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää, kun taas tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä. Vuoden 2016 sademäärä (507 mm) oli 13 % keskimääräistä (586 mm) pienempi. Eniten satoi kesäkuussa, kun taas lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen. TAULUKKO 2. Porin rautatieaseman säätietoja tammi-joulukuulta 2016 ja vertailusäätietoja Porin lentoasemalta normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila ,0-0,8 0,5 4,3 12,5 14,8 17,3 15,2 12,3 4,4-0,5 0,4 6,0 (ºC) ,8-5,4-1,9 3,7 9,5 13,9 16,8 15,3 10,4 5,6 0,4-3,1 5,0* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa
8 8 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3.2. Eurajoen virtaamat Eurajoen virtaamia on mitattu säännöllisesti joen yläjuoksulla Pyhäjärven luusuassa Kauttuankoskella ja joen alajuoksulla Pappilankosken voimalaitospadolla. Kauttuankosken padolla säännöstellään Pyhäjärven pintaa, mikä vaikuttaa voimakkaasti Eurajoen yläosan virtaamiin. Varsinaista jokiosuutta säännöstellään Paneliankosken ja Pappilankosken voimalaitoksilla. Kuivina kausina Eurajoen alajuoksulta johdetaan vettä Lapinjokeen Rauman vedenoton tarpeisiin. Vuonna 2016 Eurajoen keskivirtaama Pappilankoskella jäi selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi (kuva 1, taulukko 3). Myös Kauttuankosken keskivirtaama oli jonkin verran pitkänajan keskiarvoja pienempi. Pappilankosken virtaamat olivat poikkeuksellisesti vuoden aikana suurimmillaan helmikuussa sään lauhtumisen, lumen sulamisen ja sateiden seurauksena. Myös maalis-huhtikuussa virtaamat olivat suuria. Kesä- lokakuussa virtaamat olivat alhaisia ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Marraskuun lopulla virtaamat olivat hieman alkusyksyä suurempia sateiden johdosta, mutta marras-joulukuun virtaamat jäivät niin ikään keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen velvoitetarkkailukerroista tammikuu ajoittui vuodenvaihteen suurten virtaamien jälkeiseen kauteen. Helmikuun näytteenottokerralla virtaama oli hyvin suuri, ja huhtikuussa joki oli tulviva. Kesä-, elo- ja lokakuun näytteenottokerroilla virtaamat olivat pieniä. Eurajoen alajuoksulta johdettiin Lapinjokeen vettä tammikuussa sekä toukokuun alkupuolelta aina marraskuun puoliväliin asti sekä jälleen joulukuussa (kuva 1). Eurajoen tammi-, helmi- ja huhtikuun näytteenottokerroilla Lapinjokeen ei johdettu vettä. Eurajoesta johdettiin Lapinjokeen vettä kesäkuun näytteenottokerralla 0,9 m 3 /s, elokuun näytteenottokerralla 1,4 m 3 /s ja lokakuun näytteenottokerralla 0,9 m 3 /s. Eurajoesta Lapinjokeen johdettu vesimäärä oli vuonna 2016 yhteensä 22,7 milj. m 3. Lisäksi Kokemäenjoesta pumpattiin lisävettä Eurajokeen yhteensä 1,37 milj. m ja
9 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 9 (32) TAULUKKO 3. Eurajoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) ja näytteenottopäivien virtaamat vuonna 2016 (lähde: Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde:SYKE ja Hydrologinen vuosikirja Osa Kauttuankosken virtaamatiedoista puuttuu. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Eurajoki, Pyhäjärven luusua (Kauttuankoski) koko vuosi ,5 6,2 6,1 6,1 6,0 4,1 3,4 3,6 3,9 4,2 5,1 5,4 5, ,1 6,1 6,4 7,9 6,1 3,6 2,5 2,5 2,7 2,5 3,4 4,4 4, ,6 3,6 2,6 5,4 6,2 5,0 2,3 1,8 1,3 1,4 4,7 10,8 4, ,2 9,2 9,2 6,7 3,7 2,5 2,4 2,0 1,9 2,1 2,5 5,6 4, ,7 12,0 13,4 12,6 5,3 2,4 2,5 2,9 5,6 6,0 11,7 11,8 8, ,3 8,2 6,3 3,4 2,7 2,5 2,5 2,4 1,7 1,2 1,2 2,1 3, ,2 2,2 2,2 2,3 3,6 6,7 3,5 1,8 2,6 2,4 2,9 3,0 3, ,2 3,1 3,0 3,0 3,7 3,8 2,7 2,7 4,1 6,8 3,9 7,6 4, ,4 7,8 8,9 8,6 7,4 4,8 3,1 2,4 3,5 10,6 12,1 6,2 7, ,0 4,9 3,9 5,0 7,5 3,3 2,2 2,0 2,1 1,8 2,0 3,1 3, ,6 4,4 3,7 3,4 2,6 1,9 1,8 2,5 2,3 2,0 1,7 3,4 3, ,2 7,8 7,9 6,7 4,4 3,4 4,6 4,5 2,9 2,2 2,0 7,4 5, ,5 9,0 8,1 5,3 5,3 2,6 2,6 2,3 2,3 1,6 1,5 4,2 näytepvä 3,8 10,1 5,9-2,4 - Eurajoki, Pappilankoski ,2 9,8 11,8 18,0 11,2 5,2 3,3 3,0 3,3 5,4 8,9 10,0 8, ,6 3,1 2,2 19,0 13,5 6,5 0,5 0,3 0,7 8,1 20,6 29,4 9, , ,5 12,4 6,2 2,4 1,4 2,1 2,4 5,6 11,5 16,7 9, ,4 21,1 19,5 19,2 6,7 2,8 2,3 5,6 10,6 14,6 23,3 17,0 13, ,6 9,3 7,2 13,1 6,3 3,4 2,3 1,6 1,3 2,7 3,5 4,4 5, ,3 1,7 2,7 20,2 13,0 10,1 2,6 1,0 3,7 4,3 10,0 4,0 6, ,0 3,0 3,2 20,5 6,8 4,9 3,5 1,8 9,3 12,6 9,2 23,6 8, ,7 7,5 17,8 18,8 12,3 7,7 3,6 1,6 5,1 26,1 22,6 9,9 12, ,2 7,3 4,9 17,8 10,5 5,0 1,5 0,66 0,59 1,0 7,6 11,5 6, ,8 7,8 10,5 6,5 3,3 1,6 1,3 1,7 1,6 1,2 3,9 9,5 5, ,0 14,4 21,2 13,6 7,2 5,0 8,9 5,9 3,0 2,3 4,8 22,8 10, ,5 18,3 14,7 14,7 10,2 3,1 1,2 1,3 1,4 0,97 2,7 2,7 6,4 näytepvä 4,9 25,0 13,1 2,3 1,5 1,4 VIRTAAMA m 3 /s I III V VII IX XI 2016 Kauttua Pappilankoski Lapinjokeen Tutkimus KUVA 1. Eurajoen Kauttuankosken ja Pappilankosken virtaamat sekä Lapinjokeen johdettu vesimäärä vuonna Musta symboli (tutkimus) kuvaa velvoitetarkkailun ajankohtaa.
10 10 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 4. KUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT 4.1. Jätevesikuormitus Jätevesimäärä Vuonna 2016 jätevesiä johdettiin Eurajokeen Säkylän kunnan, Apetit Suomi Oy:n (ent. Lännen Tehtaat Oyj) ja JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoilta. Jokeen johdettiin jätevesiä keskimäärin m 3 vuorokaudessa koko vuodelle tasaisesti jaettuna. JVP- Eura Oy:n puhdistamon jätevedet käsittivät 64 % (7 625 m 3 /d) joen yläjuoksulle johdetusta jäteveden kokonaismäärästä (Leino 2017). Säkylän kunnan puhdistamolta johdettujen jätevesien osuus oli noin 19 % (2 211 m 3 /d, Lehtniemi 2017). Apetit Suomi Oy:n puhdistamon jätevesimäärä oli vuoden aikana keskimäärin m 3 /d eli noin 17 % jätevesien kokonaisvirtaamasta (liite 5) JVP-Eura Oy JVP-Eura Oy:n keskuspuhdistamolle on johdettu Euran kunnan jätevesien lisäksi lähtien yhteiskäsittelyyn Kauttuan paperiteollisuuden (Jujo Thermal Oy ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehdas) jätevedet. Puhdistamolle johdetaan myös asumisjätevesistä poikkeavia HKScan Finland Oy:n Euran siipikarjanlihan jalostuslaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä, Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätekeskuksen suotovesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä sekä Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä rejektivesiä. Puhdistamolla on sakokaivolietteiden vastaanottoasema. Lietteiden vastaanotto keskeytettiin lokakuussa 2012 ja aloitettiin uudelleen marraskuussa Puhdistamon vuonna 2013 alkanut laajennus- ja saneerausurakka saatiin valmiiksi syksyllä Jätevesien purkupaikka sijaitsee Eurajoessa Euran keskustaajaman alapuolella (liite 1). Puhdistamolla on otettu hygienisointi permuurahaishapolla käyttöön vuodesta 2014 lähtien. JVP-Eura Oy:n puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2016 yhteensä 24 kertaa. Puhdistamo toimi hyvin 20 tarkkailukerralla, kohtalaisesti yhdellä kerralla, melko huonosti kahdella kerralla ja huonosti yhdellä kerralla (Leino 2017). Puhdistamon kuormitus vuoden 2016 tarkkailukerroilla on esitetty kuvassa 2. Puhdistamon heikentyneet puhdistustulokset tammi helmikuun vaihteessa sekä syyskuun lopulla ja joulukuun toisella tarkkailukerralla johtuivat huonosti laskeutuvasta lietteestä, jota pääsi karkaamaan väliselkeytyksestä flotaatioon ja flotaatiosta edelleen Eurajokeen. Ohituksia oli vain vähän. Puhdistamolta vesistöön lähtevä jätevesi (sis. mahdolliset puhdistamo-ohitukset) hygienisoitiin tarvittaessa. Puhdistamolta vesistöön kohdistunut fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015 ja selvästi pienempi kuin vuosina Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppikuormitukset olivat selvästi pienempiä kuin vuosina BOD-kuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015 ja selvästi pienempi kuin vuosina Tarkastelussa tulee huomioida, että kuntalinjan ohitukset puuttuvat kuormituslaskelmista vuotta 2012 edeltäviltä vuosilta.
11 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 11 (32) Säkylä Säkylän puhdistamolle johdetaan Säkylän yhdyskuntajätevesien lisäksi Kivikylä Oy:n Säkylän tehtaan (ent. HK Ruokatalo Oy Säkylän tehdas) esikäsitellyt jätevedet, Apetit Suomi Oy:n tehdasalueen sosiaalitilojen jätevedet sekä Säkylän varuskunnan jätevedet. Vuoden 2003 alusta lukien myös Pöytyän Yläneen jätevedet on johdettu puhdistamolle. Lisäksi Köyliön kunnan Kepolan taajaman viemärilaitoksen jätevedet on alkaen johdettu siirtoviemärillä Säkylään. Jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen purkuviemärillä Eurajoen yläjuoksulle (liite 1). Samaan putkeen johdetaan Apetit Suomi Oy:n käsitellyt prosessijätevedet. Säkylän puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2016 yhteensä 12 kertaa. Puhdistamo toimi hyvin 9 tarkkailukerralla, melko hyvin kahdella tarkkailukerralla ja kohtalaisesti yhdellä tarkkailukerralla (Lehtniemi 2017). Vesistöön johdettu BOD-kuormitus oli suurempi kuin vuosina (taulukko 4). Fosfori- ja typpikuormitus olivat melko tavanomaisella tasolla Apetit Suomi Oy Apetit Oyj:n Säkylässä Lännen Teollisuusalueella sijaitsevat Apetit Ruoka Oy:n pakastetehtaat, Sucros Oy:n sokeritehdas ja Hankkija-Maatalous Oy:n rehutehdas. Alueen tuotantolaitosten jätevesien muodostuminen ja käsittely on kausiluontoista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta vastaa Apetit Suomi Oy:n ympäristöhallinto. Apetit Suomi Oy:n puhdistamon vesistöön kohdistuva typpikuormitus oli vuoden 2016 aikana suurimmillaan heinä- ja elokuussa (kuva 3, liite 5). BOD:n osalta kuormitus oli vuoden aikana selvästi muita kuukausia suurempi syyskuussa. BOD- ja fosforikuormitus olivat hieman pienempiä kuin edellisinä vuosina yleensä (taulukko 4). Typpikuormitus oli melko tavanomaisella tasolla Kokonaiskuormitus Eurajokeen vuonna 2016 kohdistunut taajamien ja teollisuuden yhteenlaskettu typpi- ja BOD-kuormitus olivat pienempiä kuin 2000-luvulla keskimäärin. Fosforikuormitus ei oleellisesti poikennut keskimääräisestä. Vuonna 2016 koko vuodelle jaettu jätevesien kokonaisvirtaama oli noin 3,3 % Kauttuankosken keskivirtaamasta.
12 12 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) KUVA 2. JVP-Eura Oy:n lähtevän veden kuormitus puhdistamon tarkkailukerroilla vuonna 2016 (Leino 2017) BOD, kg/d Kokonaistyppi, kg/d Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVA 3. Apetit Suomi Oy:n jätevesien BOD- ja typpikuormituksen jaksottuminen vuonna 2016.
13 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 13 (32) TAULUKKO 4. Eurajokeen kohdistunut keskimääräinen jätevesikuormitus (kg/d) vuosina ja jätevesikuormittajat (vuosilta , , , ja keskiarvo, suluissa keskihajonta; BHK 7 -määritys on viime vuosina tehty ns. ATUmenetelmällä). BHK 7 kg/vrk EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp (37) 176 (12) 159 (16) 95 (73) Apetit Suomi Oy, jvp (77) 42 (19) 66 (55) 22 (14) 19 (4) Säkylän kunta, jvp 3 19 (5) 18 (5,4) 10 (1,6) 6,6 (2) 7 (3) 6,9 7,6 4,3 4,6 3,9 7,4 JVP Eura Oy 4 18 (3) 17 (5,4) 26 (5,8) 57 (40) 164 (54) Kiukainen Eurakoski, jvp 5 20 (11) 13 (6,9) 18 (14) 33 (19) Kiukainen Panelia, jvp 6 2,8 (1,3) 2,8 (2,0) 5,3 (7,7) 1,9 (0,6) Eurajoen kunta, jvp 7 7,3 (3,0) 7,7 (4,7) Yhteensä RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 9 (7) 16 (12) 3, Euran kaatopaikka 4 (4) YHTEENSÄ KOKONAISFOSFORI kg/vrk EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp 1 0,3 (0,1) 0,6 (0,1) 0,3 (0,1) 0,2 (0,1) Apetit Suomi Oy, jvp 2 2,9 (1,1) 2,0 (0,4) 3,5 (1,2) 1,5 (0,6) 0,9 (0,3) 3,3 2,0 1,2 1,0 1,0 0,8 Säkylän kunta, jvp 3 2,6 (0,4) 1,8 (0,4) 1,2 (0,3) 1,0 (0,1) 0,5 (0,4) 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 JVP Eura Oy 4 1,1 (0,3) 0,9 (0,3) 1,9 (0,7) 1,5 (0,5) 1,4 (0,7) 1,1 17 6,2 6,1 2,9 2,9 Kiukainen Eurakoski, jvp 5 0,5 (0,1) 0,4 (0,2) 0,7 (0,5) 1,1 (0,7) Kiukainen Panelia, jvp 6 0,1 (0,1) 0,1 (0,1) 0,5 (0,7) 0,1 (0) Eurajoen kunta, jvp 7 0,5 (0,2) 0,4 (0,3) 0, Yhteensä 8,2 6,3 8,5 5,3 2,8 4,7 19,5 7,7 7,4 4,2 4,0 RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 2,0 (1,5) 1,3 (1,9) 0, Euran kaatopaikka 0,1 (0,1) 1, YHTEENSÄ 10,2 8,7 8,7 5,3 2,8 4,7 19,5 7,7 7,4 4,2 4,0 KOKONAISTYPPI kg/vrk EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp 1 75 (35) 25 (4,7) 11 (2,3) 7,7 (5,5) Apetit Suomi Oy, jvp 2 43 (11) 37 (8,0) 37 (12) 39 (19) 24 (3,2) Säkylän kunta, jvp 3 97 (8,9) 72 (20) 43 (14) 63 (17) 41 (15) JVP Eura Oy 4 46 (9,4) 47 (7,1) 72 (18) 83 (9,5) 89 (35) Kiukainen Eurakoski, jvp 5 73 (17) 63 (16) 57 (13) 39 (23) Kiukainen Panelia, jvp 6 5,8 (2,3) 9,2 (2,0) 9,0 (2,0) 9,2 (0,9) Eurajoen kunta, jvp 7 18 (4,8) 20 (4,2) Yhteensä RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 13 (1,7) 25 (10) Euran kaatopaikka 3,4 (2,2) YHTEENSÄ ¹Nyk. KauttuaPaper Mill Oy jajujo Thermal Oy; alkaen jätevedet on pumpattu JVP EuraOy:n puhdistamolle 2 Ent. Lännen Tehtaat Oy. Jaettunatasaisesti kokovuodelle 3 Vuodesta2003lähtien puhdistamolleon johdettu myös Yläneen kunnan jätevedet. Yläneen kuntaosaksi Pöytyän kuntaa Köyliön kunnan jätevedet on johdettu puhdistamolle lähtien. 4 Ennen vuotta2004euran kunnan jvp 5 Lopetettu Lopetettu Puhdistamon toimintapäättynyt Ruonojaan laskettavajätevesikuormitus ei kulkeudu täysimääräisenäeurajokeen, vaan Ruonojassa tapahtuu usean kilometrin matkalla jäteveden puhdistumista, jonkamerkitystä on kuitenkin vaikeaarvioida. 9 Ent. Kariniemen siipikarjatehdas/broilertalo Oy. Vuodesta1997jätevedet on johdettu JVP Eura Oy:n puhdistamolle.
14 14 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 4.2. Jätevesikuormituksen laskennalliset vaikutukset Kuormituksen vesistövaikutuksia voidaan arvioida laskennallisesti jätevesikuormituksen ja virtaamatietojen perusteella. Koko vuoden keskivirtaamatilanteessa (Kauttuankoski 4,18 m 3 /s) puhdistamojen keskimääräinen jätevesikuormitus olisi yläjuoksulla lisännyt laskennallisesti biologista hapenkulutusta 0,3 mg/l, fosforipitoisuutta 11 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 340 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuutta 70 µg/l. Ammoniumtypen hapettuminen olisi kuluttanut 0,3 mg happea/l. Pyhäjärven vähäravinteiseen veteen verrattuna jätevesien laskennalliset vaikutukset olivat melko selviä. Jätevedenpuhdistamoilta Eurajokeen kohdistunut ammoniumtyppi- ja fosforikuormitus olivat vuonna 2016 suurimmillaan tammikuun lopussa. Tammikuussa myös BODkuormitus oli suuri. Pääosa ammoniumtyppikuormituksesta oli peräisin Säkylän puhdistamon jätevesistä, kun taas fosfori- ja BOD-kuormitus oli peräisin JVP-Eura Oy:n puhdistamolta. Tammikuussa jätevesien kuormitus kohotti laskennallisesti yläjuoksun jokiveden ammoniumtyppipitoisuutta 200 µg/l, fosforipitoisuutta 17 µg/l ja BODarvoa 0,7 mg/l. Tammikuussa Kauttuankosken virtaama oli kohtalainen eli keskimäärin 4,5 m 3 /s. Vesistötarkkailua tehtiin , ja tällöin Eurajoen ammoniumtyppipitoisuus kasvoi 98 µg/l, fosforipitoisuus 7 µg/l ja BOD-arvo 0,3 mg/l paikkojen 14 ja 22 välillä. Laskennalliset ja todelliset vaikutukset poikkesivat toisistaan, koska vesistötarkkailu ajoittui tammikuun alkupuolelle ja jätevesitarkkailu kuun lopulle. Jätevesistä aiheutuva kokonaistyppikuormitus oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin yläjuoksun jokiveden laskennallinen kokonaistyppipitoisuus nousi 930 µg/l. Typpikuormitus oli pääosin peräisin Apetit Suomi Oy:n jätevesistä. Toukokuussa Kauttuankosken virtaama oli keskimäärin 2,6 m 3 /s. Heinäkuussa muu jätevesistä aiheutunut kuormitus oli vähäistä. Heinäkuussa ei tehty vesistötarkkailua. Jätevesien BOD-kuormitus oli suurimmillaan joulukuussa, jolloin pääosa kuormituksesta oli peräisin JVP-Eura Oy:n jätevesistä. Myös fosforikuormitus oli suurta. Tällöin virtaamat olivat vähäisiä; Kauttuankosken virtaama oli keskimäärin 1,46 m 3 /s. Laskennallisesti yläjuoksun BOD-arvo olisi kasvanut 3,4 mg/l ja fosforipitoisuus jopa 125 µg/l jätevesistä johtuen, eli jätevesien vaikutus oli huomattava. Joulukuussa ei tehty vesistötarkkailua Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Eurajokeen tulee jätevesien lisäksi ravinteita, happea kuluttavaa orgaanista ainesta, kiintoainetta ja muita veden laatuun ja joen tilaan vaikuttavia yhdisteitä Pyhäjärvestä virtaavassa vedessä ja vesistöalueen maaperästä luonnonhuuhtoumana ja hajakuormituksena. Hajakuormitus koostuu maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman (Salmi & Kipinä-Salokannel 2010) mukaan Eurajokeen kohdistuvasta fosforikuormituksesta 55 % on peräisin maa- ja metsätaloudesta ja 12 % haja-asutuksesta. Vastaavasti typen osalta 45 % kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta ja 12 % haja-asutuksesta Luonnonhuuhtouman osuus kuormituksesta on fosforin osalta 18 % ja typen osalta 20 %.
15 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 15 (32) Luonnonhuuhtouman ja hajakuormituksen määrä ja vaikutukset jokiveden laatuun vaihtelevat vuosittain ja eri vuodenaikoina suuresti sääolosuhteiden mukaan. Samanaikaisesti myös joessa virtaava vesimäärä ja sen mukainen jätevesien laimenemisaste vaihtelevat ollen suurimmillaan yleensä keväisin ja syksyisin. Jokivesi voi esimerkiksi voimakkaan sadekuuron seurauksena muuttua hyvin sameaksi ja ravinnepitoiseksi. Eurajoen alajuoksun valuma-alueella on varsin paljon ns. alunamaita, joista huuhtoutuu ajoittain runsaasti happamuutta aiheuttavia yhdisteitä. Jokiveden ph-arvo voi tällöin laskea kalojen kannalta haitallisen alhaiseksi. Näillä yhdisteillä on lisäksi taipumus saostaa vedestä mm. fosforia, mikä voi vaikuttaa huomattavastikin mereen joutuvan fosforin määrään. Alunamaista huuhtoutuu jokeen myös ammoniumtyppeä ja mangaania, jotka ovat vesilaitosten vedenoton kannalta ongelmallisia yhdisteitä Ainevirtaamat Vuonna 2016 Eurajoki kuljetti mereen yhteensä noin 9 tonnia fosforia ja 370 tonnia typpeä (liite 4). Pääosa ravinteista ja kiintoaineesta kulkeutui Eurajoensalmeen tammimaaliskuussa, jolloin virtaamat olivat suuria. Syksyllä kuormitus jäi vähäiseksi, koska virtaamat olivat pieniä vähäsateisen syksyn seurauksena. Koko vuoden ravinnekuormitus oli pienempi kuin vuosina keskimäärin (kuva 4).
16 16 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) t/a Fosfori Fosfori virtaama m 3 /s t/a Typpi Typpi virtaama m 3 /s KUVA 4. Eurajoen fosfori- ja typpivirtaamat mereen vuosina
17 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 17 (32) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Eurajoki ja Köyliönjoki Tammikuu Näytteenottopäivänä ( ) Eurajoen virtaama oli yläjuoksun Kauttuankoskella 3,8 m 3 /s ja alajuoksun Pappilankoskella 4,9 m 3 /s; virtaamat olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Pappilankosken virtaamat olivat vielä vuodenvaihteessa tavanomaista suurempia lauhan ja sateisen joulukuun seurauksena, mutta virtaamat kääntyivät laskuun tammikuun alussa pakkasjakson alkaessa. Näytteenottotietojen mukaan Eurajoen havaintopaikat olivat sulina lukuun ottamatta keskijuoksun havaintopaikkoja 24 ja 32. Paikassa 24 jään paksuus oli 15 cm. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisesta havaintopaikasta 32 ei saatu näytteitä heikon jäätilanteen takia. Veden bakteerimäärät kasvoivat huomattavasti havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä (kuva 5); Säkylän jätevedenpuhdistamon ja Apetit Suomi Oy:n jätevesien purkupaikka sijaitsee paikkojen välillä. Etenkin E. coli -bakteerimäärät kasvoivat selvästi; hygieeninen tila heikkeni erinomaisesta huonoksi. Myös typpipitoisuudet ja BOD 7 -arvo kasvoivat hieman paikkojen välillä; ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa pieniä ja happitilanne oli hyvä. Tutkimuskerralla paikan 16 E. coli -bakteerien ja enterokokkibakteerien määrät olivat selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempia, kun taas muilta osin vesi oli ajankohdalle tyypillistä. Havaintopaikkojen väliin tuli jotain poikkeavaa bakteerikuormitusta. Säkylän ja Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamoilta saatujen tietojen mukaan puhdistamoilla ei ollut poikkeustilanteita näytteenottoajankohdan tienoilla. E. coli bakteerien määrä oli suuri myös JVP-Eura Oy:n puhdistamon purkupaikan alapuolisessa paikassa 22 luultavasti paikan 16 yläpuolelle tulleesta bakteerikuormituksesta johtuen. Hygieeninen tila oli edelleen huono ja vesi oli lievästi likaantunutta. Typpipitoisuudet olivat hieman paikkaa 16 suurempia, mutta ajankohdalle tyypillisiä. E. coli bakteereita havaittiin noin kaksinkertainen määrä ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Myös keskijuoksun havaintopaikassa 24 E. coli -bakteerien määrä oli suuri ja hygieeninen tila oli huono luultavasti yläjuoksulle tulleesta poikkeavasta kuormituksesta johtuen. Bakteerimäärä oli kuitenkin jonkin verran pienentynyt yläjuoksuun verrattuna. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille vesille ominainen. Eurajoen alajuoksulla havaintopaikassa 42 kokonais- ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin keskijuoksulla. Myös ammoniumtypen pitoisuus oli hieman muita paikkoja suurempi ja ilmensi lievää likaantuneisuutta. BOD 7 -arvo oli puhtaille vesille ominainen. Myös alajuoksulla E. coli -bakteerien määrä oli koholla ja ajankohdan keskimääräistä suurempi; hygieeninen tila oli välttävä. Fosforipitoisuus oli melko pieni. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisia.
18 18 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Havaintopaikan 42 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 - arvojen nitraatti/nitriittipitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen, väriarvon ja rautapitoisuuden perusteella laatuluokaksi tuli A2(G). Mangaanipitoisuuden osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G) Helmikuu Näytteenottopäivänä ( ) Eurajoen virtaama yläjuoksulla Kauttuankoskessa oli noin 10,1 m 3 /s ja alajuoksulla Pappilankoskessa noin 25 m 3 /s; virtaamat olivat kummassakin paikassa ajankohdan keskimääräistä suurempia. Tammikuussa virtaamat olivat tavanomaista pienempiä pitkän pakkasjakson seurauksena. Pappilankosken virtaamat kasvoivat selvästi noin viikkoa ennen näytteenottoa sään lauhtumisen, lumen sulamisen ja sateiden seurauksena. Kauttuankoskella virtaamat lähtivät selvään nousuun vasta juuri ennen näytteenottopäivää. Eurajoen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä, joten Säkylästä jokeen johdettujen jätevesien vaikutuksista ei ollut havaittavissa selviä viitteitä (kuva 5). Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta jokivesi oli puhdasta molemmissa paikoissa. Hygieeninen tila oli hyvä; paikan 16 bakteerimäärät olivat selvästi tammikuun tutkimuskertaa pienempiä. Fosforipitoisuudet olivat lähinnä lievästi reheville järville tyypillisiä. Vedessä oli runsaasti happea. Muun muassa ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät kasvoivat hieman havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä, mutta JVP-Eura Oy:n jätevesien mahdolliset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta vesi oli puhdasta ja hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Bisfenoli A -pitoisuus oli pieni. Tutkimuskerralla ammoniumtypen pitoisuus ja bakteerimäärät jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli kasvanut paikkaan 22 verrattuna luultavasti hajakuormituksesta johtuen. Myös kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat yläjuoksua suurempia. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta puhdasta ja hygieeninen tila oli hyvä tyydyttävä. Ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat edellistalvisia lukemia pienempiä. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavassa vedessä (K20) kokonaisravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Eurajoen keskijuoksulla. Myös sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat Eurajokea suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen ja hygieeninen tila oli hyvä tyydyttävä. Köyliönjoen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat edellistalvien tavanomaisia lukemia suurempia. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat kasvaneet paikkaan 24 verrattuna, mihin osaltaan vaikutti Köyliönjoesta virrannut ravinnepitoinen vesi. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominainen ja ajankohdan keskimääräistä pienempi. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat tavanomaista suurempia.
19 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 19 (32) Joen alajuoksulla (havaintopaikka 42) typpipitoisuudet olivat selvästi muuta jokea suurempia; jokeen tuli runsaasti valumavesiä lauhan sään seurauksena. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD-arvon ollessa puhtaille jokivesille ominainen. Hygieeninen tila oli enterokokkien perusteella erinomainen ja E. coli bakteerien osalta tyydyttävä. Vedessä oli runsaasti rautaa, alumiinia ja mangaania, ja myös kadmiumpitoisuus oli koholla. Tutkimuskerralla kokonaistyppi-, nitriitti/nitraattityppi- ja fosforipitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Bakteerimäärät ja ammoniumtypen pitoisuus jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Alajuoksun vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus- ja BOD7-arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen osalta laatuluokka oli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti luokan A3(G) rajaarvon.
20 20 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) HAPPIKYLL. % Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KIINTOAINE mg/l Säkylä Eura Ruonoja tammi helmi huhti kesä elo loka Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT KPL/100 ml Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KUVA 5. Eurajoen veden laatu joen yläjuoksulta joen alajuoksulle (vaaka-akseli) vuoden 2016 tarkkailukerroilla. Havaintopaikkojen (14, 16, 22, 24, 32, 42) sijainti on merkitty vaakaakselille mustilla vinoneliöillä ja jätevedenpuhdistamoiden purkupaikat valkoisella neliöllä.
21 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 21 (32) Huhtikuu Näytteenottopäivänä ( ) Eurajoen virtaama yläjuoksulla Kauttuankoskessa oli 5,9 m 3 /s ja alajuoksulla Pappilankoskessa 13,1 m 3 /s. Virtaamat olivat hieman pienempiä kuin vastaavana ajankohtana yleensä, mutta näytteenottotietojen mukaan joki oli tulviva. Eurajoen ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät kasvoivat hieman havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylästä jokeen johdettujen jätevesien seurauksena (kuva 5). Hygieeninen tila muuttui paikkojen välillä erinomaisesta hyväksi. Ammoniumtypen osalta vesi oli kuitenkin puhtaille jokivesille tyypillistä kummassakin paikassa. BOD 7 -arvot olivat koholla ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Vedessä oli runsaasti happea. Jokiveden typpipitoisuudet ja bakteerien määrät olivat paikassa 22 paikkaa 16 hieman suurempia, mikä saattoi osaltaan johtua JVP-Eura Oy:n jätevesistä. Hygieeninen tila muuttui hyvästä välttäväksi. Ammoniumtypen pitoisuus oli kuitenkin pieni ja puhtaille vesille ominainen myös purkupaikan alapuolella paikassa 22. BOD 7 -arvo oli lievästi likaantuneille vesille tyypillinen. Tutkimuskerralla paikan 22 ravinnepitoisuudet, sameusarvo ja bakteerimäärät jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen havaintopaikassa 24 veden ravinnepitoisuudet olivat hieman kasvaneet paikkaan 22 verrattuna hajakuormituksen seurauksena. Sen sijaan bakteerimäärät olivat pienempiä kuin paikassa 22, ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta BOD 7 -arvon ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. Tutkimuskerralla ravinnepitoisuudet, sameusarvo ja bakteerimäärät olivat tavanomaista pienempiä. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavan veden (K20) kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat suurempia kuin Eurajoen keskijuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin Eurajoessakin ja puhtaille jokivesille tyypillinen. Hygieeninen tila oli tyydyttävä. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman suurempia kuin paikassa 24, mihin osaltaan vaikutti Köyliönjoesta virrannut ravinnepitoinen vesi. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille jokivesille ominainen. Ravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat pienempiä kuin edelliskeväinä keskimäärin. Joen alajuoksulla (havaintopaikka 42) kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä väriarvo olivat ylä- ja keskijuoksua suurempia. Kokonaisfosforipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin keskijuoksulla. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Bakteerimäärät olivat melko pieniä ja hygieeninen tila oli hyvä. Tutkimuskerralla ravinne- ja kiintoainepitoisuudet, sameusarvo, bakteerimäärät sekä mangaani- ja alumiinipitoisuudet olivat pienempiä kuin edelliskeväinä keskimäärin. Alajuoksun vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluok-
22 22 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) kaan A1(G). Ammoniumtypen osalta vesi sijoittui luokkaan A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi kuului laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3(G) Kesäkuu Tutkimuspäivänä ( ) Eurajoen virtaama alajuoksun Pappilankoskella oli 2,3 m 3 /s, mikä jäi ajankohdan keskimääräistä pienemmäksi. Yläjuoksun Kauttuankosken virtaamatietoa näytteenottopäivältä ei ollut saatavilla, mutta seuraavana päivänä (15.6.) virtaama oli 2,8 m 3 /s. Pappilankosken virtaama on toukokuun alusta lähtien ollut laskusuunnassa. Eurajoen kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylän kunnan ja Apetit Suomi Oy:n puhdistamoilta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ja yhdessä BOD-arvojen kanssa puhtaille jokivesille tyypillisiä. Hygieeninen tila oli hyvä. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Kokonaistyppipitoisuus kasvoi hieman ja E. coli bakteerien määrä selvemmin havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä mahdollisesti JVP-Eura Oy:n jätevesistä johtuen. Hygieeninen tila heikkeni paikkojen välillä hyvästä välttäväksi. Ammoniumtypen ja BODarvojen osalta vesi oli puhdasta. Purkupaikan alapuolella (22) ravinnepitoisuudet ja enterokokkibakteerien määrät olivat pienempiä kuin vastaavana ajankohtana keskimäärin. Purkupaikan alapuolella bisfenoli A:ta ei havaittu määritysrajaa ylittävää määrää. Havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran paikkaa 22 suurempi, kun taas kokonaisfosforipitoisuus oli samalla tasolla kuin ylempänäkin. E. coli bakteerien määrä oli pienentynyt paikkaan 22 verrattuna, mutta hygieeninen tila oli edelleen välttävä. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli pieni ja vastasi lievästi reheville järville tyypillisiä arvoja. Ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä sameusarvo olivat hieman kasvaneet paikkaan 24 verrattuna luultavasti Köyliönjoesta virtaavan veden seurauksena. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta. Veden laatu oli muun muassa ravinteiden ja kiintoaineen sekä sameusarvon osalta ajankohdan tavanomaista parempaa. Eurajoen alajuoksulla (42) vedenlaatu oli melko samanlaista kuin paikassa 32. BODarvo oli hieman suurempi kuin muualla joessa ja ilmensi lievää likaantuneisuutta. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille jokivesille tyypillinen. E. coli bakteerien määrä oli pienentynyt paikkaan 24 verrattuna, ja hygieeninen tila oli hyvä. A- klorofyllipitoisuus vastasi lievästi rehevien järvien lukemia. Tutkimuskerralla ravinneja kiintoainepitoisuudet, sameusarvo, bakteerimäärät ja alumiinipitoisuus jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Valtioneuvoston päätöksen nro 366/1994 mukaisessa luokituksessa havaintopaikan 42 vesi sijoittui happitilanteen, sähkönjohtavuus- BOD 7 - ja ph-arvojen, nitraat-
23 EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 23 (32) ti/nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuuksien osalta laatuluokkaan A1(G). Enterokokkien kaltaisten bakteerien, väriarvon sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A2(G) Elokuu Eurajoen virtaamat alajuoksun Pappilankoskella olivat heinä-elokuussa alhaisia ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Myös yläjuoksun Kauttuankoskella virtaamat olivat pääosin tavanomaista pienempiä. Näytteenottopäivänä ( ) virtaama oli Kauttuankoskella 2,4 m 3 /s ja Pappilankoskella 1,5 m 3 /s. Eurajoen kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylästä jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Myös enterokokkibakteerien määrät kasvoivat jonkin verran paikkojen välillä; hygieeninen tila muuttui erinomaisesta tyydyttäväksi. Ammoniumtypen pitoisuuksien ja BOD-arvojen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä. BOD-arvo oli ylemmässä paikassa 14 alempaa paikkaa ja ajankohdan keskimääräistä suurempi. Vedessä oli runsaasti happea. Jokiveden laatu ei oleellisesti heikentynyt havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä, joten JVP-Eura Oy:n jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Ammoniumtypen ja BOD-arvojen osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Enterokokkibakteerien määrät pienentyivät, kun taas E. coli bakteerien määrä kasvoi hieman paikkojen välillä. Purkupaikan alapuolella paikassa 22 hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Veden bisfenoli A pitoisuus paikassa 22 oli pieni. Havaintopaikassa 24 Eurajoen kokonaistyppipitoisuus oli pienentynyt paikkaan 22 verrattuna. Vedessä oli kuitenkin paikkaa 22 runsaammin bakteereita; hygieeninen tila oli välttävä. Ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli pieni ja vastasi karuille järville tyypillisiä arvoja. Köyliönjoen (K20) veden kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi suurempi kuin Eurajoen havaintopaikoissa. Myös kiintoainepitoisuus sekä sameus- ja väriarvot olivat jonkin verran Eurajokea suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli pieni ja puhtaille jokivesille tyypillinen. Hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen vedenlaatu ei oleellisesti poikennut paikasta 24. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta ja happitilanne oli hyvä. Eurajoen alajuoksulla (42) veden laatu ei ollut oleellisesti muuttunut keskijuoksuun verrattuna. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD-arvo olivat pieniä ja puhtaille jokivesille tyypillisiä. Hygieeninen tila oli lähinnä tyydyttävä. A-klorofyllipitoisuus oli melko pieni ja lievästi reheville järville tyypillinen. Alajuoksun vedenlaatu oli ajankohdan keskimääräistä parempaa muun muassa ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä sameus- ja BOD-arvojen osalta. Havaintopaikan 42 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) mukaisessa raakaveden laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja
24 24 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) BOD 7 -arvojen sekä nitraatti/nitriitti- ja ammoniumtyppipitoisuuksien ja mangaanipitoisuuden osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien sekä rautapitoisuuden osalta laatuluokaksi tuli A2 (G) Lokakuu Eurajoen virtaamat alajuoksun Pappilankoskella olivat syyskuussa pääosin alhaisia vähäsateisen sään seurauksena. Syyskuun lopulla virtaama kasvoi hetkellisesti sateiden johdosta. Pappilankosken ja yläjuoksun Kauttuankosken virtaamat olivat syyskuun aikana pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Näytteenottopäivänä ( ) Pappilankosken virtaama oli 1,4 m 3 /s. Kauttuakosken virtaama puuttui näytteenottopäivältä, mutta seuraavana päivänä virtaama oli 1,8 m 3 /s. Eurajoen typpipitoisuudet kasvoivat hieman havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä, mikä saattoi johtua Säkylästä jokeen johdetuista jätevesistä. Muilta osin vedenlaatu ei oleellisesti heikentynyt paikkojen välillä. Ylemmässä havaintopaikassa 14 BOD-arvo oli alempaa paikkaa suurempi, joten vesi muuttui BOD-arvon osalta lievästi likaantuneesta puhtaaksi. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat molemmissa paikoissa puhtaille jokivesille tyypillisiä. Tutkitut bakteerimäärät olivat pieniä, joten hygieeninen tila oli erinomainen. Vedessä oli runsaasti happea. Veden typpipitoisuudet ja bakteerimäärät sekä BOD-arvo kasvoivat jonkin verran paikkojen 16 ja 22 välillä mahdollisesti JVP-Eura Oy:n jätevesistä johtuen. Myös veden sameus- ja väriarvot kasvoivat paikkojen välillä. Ammoniumtypen ja BODarvojen osalta vesi oli lähinnä puhtaille jokivesille tyypillistä. Hygieeninen tila heikkeni erinomaisesta välttäväksi E. coli bakteerien määrän osalta. Eurajoen keskijuoksulla havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurempi kuin ylempänä paikassa 22. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD-arvo olivat puhtaille jokivesille ominaisella tasolla. Hygieeninen tila oli hyvä ja vedessä oli runsaasti happea. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavassa vedessä (K20) kokonaisravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia Eurajoen keskijuoksun havaintopaikkoihin verrattuna. Köyliönjoessa ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominainen ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 kokonaisravinnepitoisuudet olivat jonkin verran paikkaa 24 suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen. Happitilanne oli hyvä. Eurajoen alajuoksulla (42) ravinnepitoisuudet olivat selvästi joen ylä- ja keskiosan havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös BOD- ja väriarvot olivat muuta jokea suurempia. Alajuoksun vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta lievästi likaantunutta. Hygieeninen tila oli hyvä. Havaintopaikan 42 vesi kuului valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakaveden laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän osalta
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO
LisätiedotEURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Sari Koivunen Vesa Saarikari 13.12.2016 Nro 16-16-8069 2 (46) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 30.1.2018 Nro 31-18-559 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 216 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 1.11.217 Nro 32-17-7191 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS...
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotLAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 215 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 29.11.216 Nro 32-16-7774 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (215) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS...
LisätiedotLAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 217 Sari Koivunen 22.1.218 Nro 32-18-7432 2 (15) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (217) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. TUTKIMUSALUE,
LisätiedotEurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa
Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen seminaari, Kiukaisten seuratalo 10.3.2018 1 Esityksen sisältö Perustietoa
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotMYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 20-16-7260 2 (7) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 216 Sari Koivunen Matti Jantunen 18.4.217 Nro 21-17-238 2 (22) PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) PAIMIONJOEN,
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Sari Koivunen 4.11.21 Nro 15-1-613 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 5 2. AINEISTO
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 215 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 15.12.216 Nro 21-16-8179 2 (22) PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (215) PAIMIONJOEN,
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 28 Kari Lehtonen 4.5.29 Nro 15-9-1673 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 5 2. AINEISTO
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 215 Sari Koivunen 2.12.216 Nro 15-16-8264 2 (21) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (215) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (215) 3 (21) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE...
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 217 Sari Koivunen 19.9.218 Nro 15-18-6636 2 (22) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (217) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (217) 3 (22) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE...
LisätiedotMYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 31.1.2018 Nro 20-18-624 2 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Sari Koivunen 22.11.212 Nro 15-12-7154 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (211) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 1.3.216 Nro 21-16-1182 2 (21) PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Sari Koivunen 9.11.211 Nro 15-11-6226 2 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 3 (23) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE...
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotEurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016
JULKAISU 109 28.9.2016 Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotKEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro
KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-6206 Ohessa tulokset 17. 18.6.2019 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva 1). Tutkimuksella seurataan n kaupungin ja UPM Paper
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 29.9.215 Nro 15-15-66 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE...
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Sari Koivunen 18.1.213 Nro 15-13-6754 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE...
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotJVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS
JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 15.3.2018 Nro 206-18-497 2 (46) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 2. JÄTEVESIMÄÄRÄT
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-8926 Oheisena tulokset 30. 31.10.2018 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta (kuva 1). Seuraavassa on yhteenveto tuloksista,
LisätiedotJVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS
JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Nina Leino 12.4.2017 Nro 206-17-2001 2 (48) JVP-EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Sisällys 1. YLEISTÄ... 5
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys
LisätiedotENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro
1. YLEISTÄ ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2018 Raportti nro 654-18-2933 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki 25.4.2018 Salossa Enäjärvellä sedimentti- ja vesitutkimuksen Salon ympäristönsuojeluviranomaisen
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-2572 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 18.-19.3.2019 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin ja UPM
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS
ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Laura Lehtniemi 4.2.213 Nro 29-13-613 2 (13) LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS
LisätiedotJVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS
JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Nina Leino 10.5.2013 Nro 206-13- 2425 2 (40) JVP EURA OY:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2012) Sisällys 1. YLEISTÄ... 5
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA Väliraportti
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA 2018 Väliraportti 116-18-7796 Ohessa tulokset 18. 19.9.2018 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta (kuva 1). Seuraavassa esitetään yhteenveto tuloksista,
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA 215 Väliraportti nro 116-15-5277 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 8. 9.6.215 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-2311 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 19. ja 21.-22.3.2018 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotMustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus
MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari
Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari Jokiuoman monipuolisen käytön turvaaminen Ti 12.2.2019 kunnanjohtaja Juha Majalahti Jokiuoman nykyinen käyttö Vesivoima (3 vesivoimalaa) Vedenotto (UPM, TVO,
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
Lisätiedot