Laitoksen yleiskuva. Toiminta vuonna 2014

Transkriptio

1 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS 2014 Sisällysluettelo Laitoksen yleiskuva... 3 Tutkimustoiminta... 4 Ennuste ja talouskehityksen seuranta... 9 Tietopalvelu...10 Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Liitteet... 13

2 Helsinki 2015

3 Laitoksen yleiskuva Toiminta vuonna 2014 Jo useamman vuoden ajan jatkunut heikko talouskehitys on heijastunut talouden seurantaa ja soveltavaa tutkimusta tekevien tutkimuslaitosten toimintaan ja painotuksiin. Ennustetyötä on leimannut talouden suhdanne- ja rakenneongelmien erittely ja keskinäinen punninta sekä kilpailukyvyn eri ulottuvaisuuksien tarkastelu. Verotulojen hidas toipuminen ja julkisen velan kasvu ovat puolestaan korostaneet finanssipolitiikan arvioinnin merkitystä ja erityisesti finanssipolitiikan vaihtoehtojen esilletuontia. Toimintavuonna finanssipolitiikkaa on arvioitu tutkimuksessa, asiantuntijatyöryhmässä ja ennustetyön yhteydessä. Myös julkisessa keskustelussa ja talouspoltiikan valmistelussa näihin seikkoihin kohdistuu suuri kiinnostus, mikä puolestaan on näkynyt laitokseen kohdistuvana vahvana asiantuntijakysyntänä. Rahaliiton oloissa on korostunut työmarkkinoiden rooli talouteen kohdistuviin häiriöihin sopeuduttaessa. Palkkatasoon, palkkaneuvottelujen muutostuuliin, työsuhteiden eri muotoihin ja työmarkkinareformeihin liittyvät tutkimukset ovat tästä syystä entistä tärkeämpiä. Laitoksen tutkimustoiminnassa painottuu yksilöiden näkökulma työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan muutoksissa ja reformien vaikutuksia arvioitaessa. Koska ajankohtaiskeskustelu työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksista käydään usein ohuen tutkimustiedon pohjalta ja hyvinvointivaikutukset sivuuttaen, tämä näkökulma on tärkeä lisä päätöksenteon tietoperustaan. Toimintavuonna alkanut tutkimus julkisen palvelun motivaatiosta terveyssektorilla on esimerkki teemasta, joka laajentaa näkökulmaa julkisten palveluiden tuottavuuskeskustelussa huomioidessaan työhyvinvoinnin merkityksen. Toimintavuonna julkaistu tutkimus Suomalainen palkkataso EU-vertailussa tuotti tietoa suomalaisesta palkkatasosta kansainvälisessä vertailussa, palkkarakenteiden eroista maiden välillä sekä myös tietoa palkkaerojen ja palkoista sopimisen mallien yhteydestä. Laitos osallistui myös eurooppalaiseen yhteishakkeeseen, jossa tarkasteltiin maakohtaisia palkanmuodostuksen muutospaineita tiivistettäessä talouspolitiikan koordinointia EU-maiden kesken. Näitä muutoksia on tärkeätä analysoida, koska palkoista sopimisen mallit ovat viime vuosina olleet murroksessa muualla Euroopassa ja suomalainen palkanmuodostus ei ole irrallaan muiden maiden kehityksestä. Myös sukupuolten väliset palkkaerot olivat edelleen ajankohtainen tutkimusteema. Vuoden lopulla saatiin päätökseen hanke Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Siinä tarkasteltiin toisaalta työelämän keskeisten rakennemuutosten vaikutusta naisten ja miesten työmarkkinaasemaan ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Toiminnalle on leimaa-antavaa tiivis yhteistyö laitoksen ulkopuolisten tutkijoiden kanssa ja valtaosassa hankkeita tutkimusta tehdään juuri yhteistyöverkostoissa. Yhteistyökumppanit löytyvät yliopistoista, toisista tutkimuslaitoksista kotimaasta ja ulkomailta. Laitos on myös osa eurooppalaista TURI-verkostoa (Trade Union related Research Institutes). Laitos on tarjonnut harjoittelupaikan neljälle korkeakouluharjoittelijalle ja työtilat kahdelle väitöskirjaopiskelijalle. Laitoksen tutkijat julkaisivat toimintavuonna yhteensä 21 tutkimusta ja tämän ohella runsaasti suppeampia artikkeleita ja blogi-kirjoituksia. Erilaisten asiantuntijatehtävien kuten työryhmäjäsenyyksien sekä akteemisten lausuntojen ja muiden lausuntojen määrä säilyi korkeana. Pyydettyjä esitelmiä pidettiin niin ikään runsaasti erityyppisillä foorumeilla kuten konferensseissa ja taustayhteisöjen tilaisuuksissa. Laitos on järjestänyt myös räätälöityä koulutusta kolmelle ammattiliitolle. Eri suoritteet käyvät ilmi toimintakertomuksen liiteosasta, jossa on esitetty myös suoritteiden lukumäärät taulukkomuodossa. Toimintakertomus

4 Tiedon leviämiseen laajemmalle yleisölle panostettiin liittämällä laitoksen www-sivut ja Talous&Yhteiskunta -lehti sosiaaliseen mediaan. Toimintavuoden alusta lukien lehti on julkaistu laitoksen kotisivuilla samanaikaisesti painetun lehden ilmestymisen kanssa. Tämä toimintatapa yhdessä sosiaalisen median kanssa edesauttaa lehden tunnettuuden kasvua ja parempaa näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimintavuoden aikana tietopalvelu uudisti myös laitoksen intranet-sivut ja käynnisti uuden ilmeen mukaisen www-sivuston laatimisen. Tietoa laitoksen toiminnasta muun muassa taustayhteisölle välitetään myös neljä kertaa vuodessa laitoksen kotisivuilla ilmestyvän PTuutisten avulla. Tutkimusjohtaja Reija Lilja jäi vuorotteluvapaalle, minkä jälkeen Merja Kauhanen on toiminut vs. tutkimusjohtajana. Erikoistutkija Petri Böckermanin tultua nimitetyksi Turun yliopiston määräaikaiseksi professoriksi hänen työsuhteensa on jatkunut osa-aikaisena Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Vanhempi tutkija Markku Lehmus erosi laitoksen palveluksesta vuoden lopussa. Vuoden aikana tutkimuslaitoksen hallitus hyväksyi uuden työsuhdeohjesäännön, joka korvasi aiemman sosiaaliohjesäännön ja määritteli muun muassa laitoksessa sovellettavat etätyön käytännöt. Uudistustyö oli jatkoa aiemmalle laitoksen kannatusyhdistyksen sääntöjen ja laitoksen työjärjestyksen uudistamiselle. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta oli yli kahdessakymmenessä hankkeessa ja projektituotot olivat euroa ja ne ylsivät likipitäen samaan määrään kuin edellisenä vuonna. Valtionapu säilyi ennallaan. Taustayhteisöiltä saatu perusrahoitus kasvoi eurolla vahvistaen merkittävästi pitkäjänteisen tutkimustoiminnan edellytyksiä. Rahoitustuotot sen sijaan supistuivat selvästi edellisvuoden poikkeuksellisen korkealta tasoltaan. Myös kulut säilyivät edellisen vuoden tasollaan. Toimintakauden alijäämäksi muodostui noin euroa ja alijäämä jäi hieman talousarviossa esitettyä pienemmäksi. Tutkimustoiminta Työmarkkinatutkimus Työmarkkinatutkimuksen tutkimusteemat liittyivät vuonna 2014 muun muassa työelämän muutosten vaikutuksiin naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen, suomalaisen palkkatason vertailuun muiden EU-maiden kanssa, sopimuspalkkoihin uudessa EU-maiden talouden ohjausjärjestelmässä, irtisanomissuojan vaikutukseen työllisyyteen, työn laatuun ja myöhempään työuraan osa- ja määräaikaisessa työssä sekä osa-aikatyöhön yksityisillä palvelualoilla. Toimintavuonna työmarkkinatutkijoina toimivat erikoistutkija Petri Böckerman, erikoistutkija Mari Kangasniemi sekä tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Loppuvuodesta määräaikaisena työmarkkinatutkijana aloitti Terhi Maczulskij. Tutkimusjohtaja Reija Lilja on tutkimusjohtajan tehtävänsä ohella osallistunut myös työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaan projektiin toimien myös projektin vetäjänä. Erikoistutkija Pekka Sauramo on toimialatutkimuksen lohkoon kuuluvien tutkimushankkeidensa lisäksi tehnyt kahta työmarkkinatutkimuksen alaan kuuluvaa tutkimushanketta. Vuonna 2014 Palkansaajien tutkimuslaitoksen työmarkkinatutkijoiden kotimainen yhteistyö jatkui edelleen tiiviinä. Kotimaassa yhteistyötä tehtiin muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA), HECERin, Tampereen yliopiston sekä Tilastokeskuksen tutkijoiden kanssa. Ulkomaisista yhteistyöprojekteista päättyi tammikuussa 4-vuotinen NORFACE- tutkimushanke Muuttoliikkeen moninaisuus ja alueellinen eriytyminen Euroopassa ( Migrant diversity and regional disparity in Europe ), jota Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat tekevät yhteistyössä tutkijaryhmän kanssa, jossa on tutkijoita Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Virosta. 4 Palkansaajien tutkimuslaitos

5 Palkkaerot ja tulopolitiikka Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen Vuonna 2014 jatkui Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus aiheesta Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Hankkeessa tarkasteltiin, kuinka työelämän rakennemuutokset ja taloudelliset suhdanteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin Suomessa. Reija Lilja, Merja Kauhanen ja Eija Savaja yhdessä Antti Kauhasen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) ja Pekka Laineen (Tilastokeskus) kanssa toimivat tutkimuksen tekijöinä. Hankkeessa Reija Lilja ja Eija Savaja yhdessä Pekka Laineen kanssa tutkivat, kuinka ammattirakenne on muuttunut yksityisellä sektorilla Suomessa vuosina ja kuinka tämä ammattirakenteen muutos on vaikuttanut sukupuolten välisiin ansioeroihin. Merja Kauhanen tutki naisten ja miesten työsuhteiden tyyppiin liittyvää segregaatiota ja sen vaikutuksia naisten ja miesten palkkaeroon ja urakehitykseen yksityisellä sektorilla (teollisuuden toimihenkilöt ja yksityisen sektorin palvelualojen palkansaajat). Hanke päättyi vuonna 2014 ja sen tuloksista kirjoitettu raportti ilmestyy vuoden 2015 maaliskuussa. Suomalainen palkkataso EU-vertailussa Toimintavuonna valmistui Mari Kangasniemen, Pekka Sauramon ja Ozan Yanarin toteuttama tutkimushanke, jossa arvioitiin palkansaajanäkökulmasta suomalaista palkkatasoa käyttämällä vertailukohtana tietoja eri EU-maissa työskentelevien palkansaajien palkoista. Hankkeen tutkimusraportti julkaistiin joulukuussa 2014 järjestetyssä seminaarissa. Hankkeen rahoittajana toimi Palkansaajasäätiö. Collectively agreed wages in the new European economic governance Vuonna 2014 Pekka Sauramo jatkoi EU-rahoitteista ja TURI-verkoston (Trade Union related Research Institutes) puitteissa toteutettavaa Collectively agreed wages in the new European economic governance hanketta (ns. CAWIE2-hankketta) Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajana. Projektin tavoitteena on arvioida, kuinka vuodesta 2010 lähtien EU:n puitteissa toteutettu uusi eurooppalainen talouden hallinta (new European economic governance) on näkynyt eri EU-maissa paineina palkkoja ja neuvottelujärjestelmiä kohtaan. Työhyvinvointi, työolot, terveys, työsuhteet Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä Vuonna 2014 jatkui viimeistä vuottaan Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä, jota Merja Kauhanen on tehnyt yhdessä Jouko Nätin (Tampereen yliopisto) ja Satu Ojalan (Tampereen yliopisto) kanssa. Hankkeessa selvitettiin (i) ovatko työn laatuun liittyvät erot kaventuneet tai kasvaneet erityyppisten osa- ja määräaikaisten töiden ja kokoaikaisten ja jatkuvien töiden välillä ja (ii) minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella on työntekijöiden myöhempien työurien kannalta. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisten työolotutkimusten aineistoja eri vuosikymmeniltä yhdistettynä rekisteriseurantatietoihin. Hankkeen tuloksia esiteltiin Työelämän tutkimuspäivillä työryhmässä Työn laatu erilaisissa työsuhteissa, jonka koordinaattoreina Merja Kauhanen, Jouko Nätti ja Satu Ojala myös toimivat. Toimintakertomus

6 Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla Merja Kauhanen aloitti vuoden 2014 elokuussa Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankeen Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa osaaika- (ja kokoaika)työn tekemisestä ja teettämisestä sekä sen seurauksista vähittäiskaupan alalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualoilla 2010-luvun Suomessa. Työntekijänäkökulmasta tehtävässä tarkastelussa yhdistyvät työtuntien määrä, työntekijöiden syyt tehdä osa-aikaista työtä, työolot ja työn laatu sekä työurien näkökulma. Työnantajanäkökulmasta tehtävässä tarkastelussa tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miksi yritykset teettävät osa-aikatyötä, minkälaisissa tehtävissä ja minkälaista osa-aikatyötä teetetään sekä millaisia kustannuksia ja hyötyjä yritysten näkemysten mukaan osa-aikatyöstä aiheutuu. Tutkimusaineistoina hyödynnetään vähittäiskaupan, hotelli- ja ravintolaalan sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöille ja työnantajille suunnattuja kyselytutkimuksia. Muuta tutkimusta Irtisanomissuojan vaikutus työllisyyteen Petri Böckerman yhdessä Roope Uusitalon (HECER) ja Per Skedingerin (Institutet för näringslivsforskning, IFN) kanssa jatkoi vuonna 2014 tutkimushanketta, jossa tutkitaan irtisanomissuojan työllisyysvaikutuksia Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimus perustuu aineistoon, joka on muodostettu yhdistämällä Suomen ja Ruotsin työnantajajärjestöjen keräämät palkkarekisteriaineistot vuosilta Tutkimuksessa käytetään hyväksi Suomen ja Ruotsin välisiä eroja irtisanomissuojan vahvuudessa. Hankkeen rahoittajana toimii Työsuojelurahasto. Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen- julkaisun asiantuntija-artikkelit Työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta Merja Kauhanen kirjoitti asiantuntija-artikkelin Yksilön näkökulma: työmarkkina-aseman ja käyttäytymisen muutokset sekä Reija Lilja yhdessä Antti Kauhasen (ETLA) kanssa kirjoitti asiantuntija-artikkelin Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuun Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Julkaisu ilmestyi vuoden 2014 kesäkuussa. Julkinen talous Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkisen talouden tutkimus painottuu Suomen verotuksen ja tulonsiirtojen empiiriseen analyysiin, tulonjakotutkimukseen sekä julkisten palveluiden laadukkaan toiminnan tutkimukseen. Alueiden sisällä on tehtävä strategisia valintoja laitoksen julkisen sektorin tutkimuksen rajallisten resurssien vuoksi, ja poimittavia tiettyjä yksittäisiä tutkimuskysymyksiä. Vuoden 2014 tutkimusaiheet liittyivät tulonsiirtojen, erityisesti sosiaalivakuutuksen ja julkisen palvelun motivaation tutkimukseen. Aiemmin tehdystä verotutkimuksesta saatiin julkaisuja ulos kansainvälisistä lehdistä. Tutkimuksen organisoinnissa keskeistä on yhteistutkimus, jota tehdään paitsi oman laitoksen sisällä myös yhteistyössä yliopistotutkijoiden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. 6 Palkansaajien tutkimuslaitos

7 Sosiaalivakuutus ja sen kannustimet Vuonna 2014 Petri Böckerman, Ohto Kanninen ja Ilpo Suoniemi saivat päätökseen Kelan rahoittaman hankkeen A Kink that Makes You Sick: The Incentive Effect of Sick Pay on Absence. Tutkimuksessa selvitetään sairausvakuutusjärjestelmän päivärahan tason vaikutusta sairausjaksojen pituuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä ehdoilla nykyjärjestelmä ja ennen kaikkea sen tulojen myötä pienevä korvaussuhde ovat optimaalisia, kun otetaan huomioon päivärahan käyttäytymisvaikutuksen aiheuttamat kustannukset. Tutkimuksessa käytetään menetelmällisesti hyväksi sairauspäivärahan laskukaavassa olevia kulmapisteitä, joiden avulla voidaan selvittää päivärahan tason vaikutus käyttäytymiseen. Hyvinvoinnin uudet ulottuvuudet Vuonna 2014 Ohto Kanninen aloitti osana laajaa kansainvälistä NORFACE tutkimusryhmää tutkimushankkeen Income, life satisfaction and emotional well-being: new evidence for the EU tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin yhteydestä. Tutkimuksessa olivat mukana Helsingin yliopiston väitöskirjaopiskelija Mikko Forss ja Turun yliopiston väitöskirjaopiskelija Joonas Uotinen. Subjektiivista eli koettua hyvinvointia tutkitaan psykologisessa kirjallisuudessa erittelemällä siitä ainakin kolme eri ulottuvuutta: tyytyväisyys elämään, emotionaalinen hyvinvointi ja eudaimonia eli elämän merkityksellisyys. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden hyvinvointia mittaavien muuttujien yhteyttä tuloihin, tuloeroihin, köyhyyteen ja terveyteen eurooppalaisella aineistolla. Tutkimus jatkuu vielä vuosina 2015 ja Tulonjaon, tuloriskien ja eriarvoisuuden tutkimus Tulonjakotutkimus jatkui vuonna 2014 yhteistyössä professori Matti Tuomalan (TaY) ryhmän tutkijoiden ja KELA:n kanssa. Tutkimusryhmä käyttää laajaa paneeliaineistoa vuosilta Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Verotus, köyhyys ja elinkaaritulojen eriarvoisuus. Tutkimusryhmän työ jatkuu vuosina 2015 ja Ilpo Suoniemi selvitti tulonjaon dynamiikkaa tuloliikkuvuuden ja tuloriskien osalta yksilön elinkaaren eri vaiheissa. Työhön on saatu rahoitusta myös Palkansaajasäätiöltä. Lisäksi Ilpo Suoniemi tutki, miten psykologisen taloustieteen prospektiteoria (Kahneman-Tversky) muuttaa tuloriskien arviointia perinteiseen Arrow-Pratt lähestymistapaan verrattuna. Tuotannontekijätuloista mitattuna tulojen vaihtelun aiheuttama riski on huomattavasti suurempi kuin käytettävissä olevien tulojen perusteella arvioitu. Erotukseen vaikuttaa tulonsiirtojen ja verojärjestelmän muodostama kokonaisuus, joka voidaan tulkita laajana sosiaalivakuutuksena. Suomessa tuloriskien suuruudesta ei ole ollut aiempaa tutkimustietoa. Lisäksi selvitettiin perherakenteen, sosioekonomisten taustatekijöiden ja köyhyysriskin välitöntä ja välillistä vaikutusta kuolleisuuteen. Julkisen palvelun motivaation tutkimus Heikki Taimio aloitti Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoittaman tutkimusprojektin Terveydenhuollon työntekijöiden palvelumotivaatio ja sen yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Monitieteisessä projektissa ovat mukana Arttu Saarinen (TY), Jukka Pirttilä (TaY ja WI- DER), Saija Mauno (TaY) ja Mervi Ruokolainen (TaY). Julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisen yhtenä avaintekijänä on pidetty julkisten palveluiden tuottavuuden parantamista. Terveydenhuollon kaltaisella työvoimavaltaisella alalla työntekijöiden motivaation vahvistaminen voikin olla yksi keino työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi. Aihe on kansainvälisestikin kiinnostava. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millainen palvelumotivaatio suomalaisilla terveydenhuollon työntekijöillä on ja mikä merkitys sillä on työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen kannalta. Siinä tarkasteltiin Toimintakertomus

8 tutkimushanke tutkija rahoittaja työmarkkinatutkimus Irtisanomissuojan vaikutus työllisyyteen Petri Böckerman Työsuojelurahasto Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja Merja Kauhanen Työsuojelurahasto määräaikaisessa työssä Tulospalkkaus ja työhyvinvointi Suomessa Petri Böckerman Palkansaajasäätiö Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen Merja Kauhanen Reija Lilja Eija Savaja Sosiaali- ja terveysministeriö Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla Merja Kauhanen Työsuojelurahasto/PAM CAWIE2-Collectively agreed wages in the Pekka Sauramo Euroopan komissio new European economic governance - alternative views and perspectives Suomalainen palkkataso EU-vertailussa Mari Kangasniemi Palkansaajasäätiö Pekka Sauramo Ozan Yanar Yksilön näkökulma: työmarkkinaaseman Merja Kauhanen Työ- ja elinkeinoministeriö ja käyttäytymisen muutokset - asiantuntija-artikkeli julkaisuun Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen Naisten ja miesten muuttuva asema Reija Lilja Työ- ja elinkeinoministeriö työmarkkinoilla - asiantuntija-artikkeli julkaisuun Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen julkinen talous Terveydenhuollon työntekijöiden Heikki Taimio Kunnallisalan kehittämissäätiö palvelumotivaatio ja sen yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen Income, life satisfaction and emotional Ohto Kanninen NORFACE well-being: new evidence for the EU Verotus, köyhyys ja elinkaaritulojen Ilpo Suoniemi Suomen Akatemia eriarvoisuus Sairauspäivärahan korvaussuhteen Petri Böckerman Kela vaikutus sairauspoissaolohin Ohto Kanninen Ilpo Suoniemi Tulojen uudelleenjako yli elämänvaiheiden Ilpo Suoniemi Palkansaajasäätiö makro- ja toimialatutkimus Julkisen talouden eläkejärjestelmän pitkän Markku Lehmus Palkansaajasäätiö aikavälin vaihtoehdot Suomessa Toimialaennuste 2014 Ammattiliitto PRO Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, Markku Lehmus informaatiopalveluiden sekä liike-elämän Eero Lehto palveluiden näkymät Insinööriliitto Paperiliitto Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Keskeisten suomalaisen monikansallisen yritysten viimeaikainen kehitys ja lähitulevaisuuden näkymät syksyllä 2014 Pekka Sauramo Ritva Oesch Rakennusliitto Suomen Ekonomiliitto Tekniikan Akateemiset Teollisuusalojen ammattiliitto 8 Palkansaajien tutkimuslaitos

9 tutkimushanke tutkija rahoittaja Väyläinvestointien tarve ja henkilöliikenteen kilpailuttaminen muut Talous & Yhteiskunta -lehden toimittaminen ja kehittäminen vuonna 2014 Taloustieteellinen koulutus- ja informaatiopalvelu Talouskehityksen analysointi-, seuranta- ja ennustetyö Mari Kangasniemi Markku Lehmus Eero Lehto Sakari Lähdemäki Aila Mustonen Sakari Uimonen Heikki Taimio Pekka Sauramo Heikki Taimio Seija Ilmakunnas Mari Kangasniemi Ohto Kanninen Henri Keränen Markku Lehmus Eero Lehto Heikki Taimio Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Rautatievirkamiesliitto Veturimiesten Liitto Palkansaajasäätiö Ammattiliitto Nousu Ammattiliitto Pro Vakuutusväen Liitto Palkansaajasäätiö myös, mitkä vastaajien ominaispiirteet ovat yhteydessä palvelumotivaatioon. Lisäksi tutkittiin tulospalkkauksen yhteyksiä palvelumotivaatioon. Palvelumotivaatio koostui neljästä osa-alueesta: viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, työntekijän kokema myötätunto ja uhrautuminen. Tutkimuksen aineisto muodostui kolmelta eri terveydenhuollon ammattiryhmältä (lääkärit, sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat) vuonna 2014 sähköisesti kerätystä kyselyaineistosta. Vastaajia oli yhteensä vajaat Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan keväällä Toimiala- ja makrotutkimus Tutkimus Väyläinvestointien tarve ja henkilöliikenteen kilpailuttaminen (yhdessä Mari Kangasniemen, Sakari Lähdemäen, Aila Mustosen, Markku Lehmuksen ja Sakari Uimosen kanssa) oli vuoden 2014 lopulla vielä kesken. Valmistumista hidastutti ennen kaikkea viivästymiset aineiston saamisessa. Alustava raportti hankkeesta valmistuu vuoden 2015 helmikuussa ja erilliset hankeraportit vuoden 2015 alkupuolella. Markku Lehmus sai valmiiksi finanssipolitiikan vaikutuksia koskevan tutkimuksen Finnish fiscal multipliers with a structural VAR model, joka julkaistiin PT:n työpapereissa numerolla 293. Ennuste ja talouskehityksen seuranta Viime kevään ja syksyn ennustetyöstä vastasi kuuden hengen ryhmä, johon kuuluivat Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Markku Lehmus, Eero Lehto, Heikki Taimio ja Sakari Lähdemäki (keväällä Ohto Kanninen). Eero Lehto toimi ennusteryhmän vetäjänä ja vastasi Euroopan talouden, ulkomaankaupan ja tuotannon ennustamisesta. Seija Ilmakunnas ennusti kotitalouksien tulojen, ansiotason sekä yksi- Toimintakertomus

10 tyisen kulutuksen kehittymistä. Mari Kangasniemen vastuualue oli työmarkkinat. Sakari Lähdemäen ja Ohto Kanninen ennustivat investointeja. Heikki Taimio arvioi Euroopan ulkopuolista kansainvälistä taloutta, rahoitusmarkkinoita sekä inflaatiota. Markku Lehmus arvioi julkista taloutta. Markku Lehmus laati lisäksi ennusteita makromallilla. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi ennustetta, ensin ja sitten Kevään ennusteessa arvioitiin erikseen Suomen finanssipolitiikkaa ja EKP:n rahapolitiikkaa. Syksyn ennusteessa taas arvioitiin Ukrainan kriisin talousvaikutuksia. Siihen sisältyi myös Henri Keräsen laatimat laskelmat ja erillisteksti malliperheiden toimeentulon kehittymisestä. Ennusteet raportoitiin laitoksen verkkosivuilla. Eero Lehto arvioi lisäksi ennusteen toteutumista laitoksen nettisivuilla kesä- ja joulukuussa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste tehtiin vuonna 2014 lähes kaikille teollisuuden toimialoille sekä liike-elämän palvelutoimialoille. Toimialaraportissa analysoidaan kyseisten toimialojen kehitysedellytyksiä ja ennustetaan niiden toimintaa tulevien kolmen vuoden aikana. Ennuste tehtiin tuotannolle ja tuotannon hinnalle, työllisyydelle ja työtunneille, investoinneille, ansiotasolle sekä kannattavuudelle. Raportissa kiinnitettiin erityinen huomio Suomen hintakilpailukykyyn ja sen osatekijöihin. Toimialojen rakenteellista uudistumista tarkasteltiin myös laajasti. Toimialoista tarkasteltiin syvällisemmin puunjalostusteollisuutta ja öljynjalostusta. Toimialaennusteraporttiin sisältyi myös erillinen Sakari Lähdemäen laatima kirjoitus Kiinan taloudesta. Varsinaisen ennusteosuuden laativat Markku Lehmus ja Eero Lehto. Ritva Oesch ja Pekka Sauramo kirjoittivat erillisen raportin, jossa analysoidaan keskeisten suomalaisten monikansallisten yritysten viimeaikaista kehitystä. Toimialaennusteen rahoittivat Ammattiliitto Pro, Auto- ja kuljetusalan työntekijäin liitto, Paperiliitto, Rakennusliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemisten liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto, Insinööriliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL sekä Veturimiesten liitto. Tietopalvelu Tietopalvelun vastuulla on laitoksen tietotekniikka ja ohjelmistot. Tietopalvelu vastasi laitoksen ulkoisten ja sisäisten www-sivujen päivityksestä ja teknisestä toteutuksesta sekä sivuille tulevien tiedotteiden taitosta ja niistä tiedottamisesta. Laitoksen www-sivut ja T&Y lehti liitettiin sosiaaliseen mediaan. Kesän jälkeen otettiin käyttöön uudistetut intranet-sivut. Laitoksen www-sivujen ilme uudistetaan. Lokakuun lopussa alkoi uudistetun ilmeen mukaisen www-sivuston rakentaminen. Ennustejärjestelmää päivitettiin ja ennustejulkaisu viimeisteltiin ja taitettiin. Tietopalvelu osallistui myös laitoksen taloustieteellisen koulutuksen aineiston keräämiseen ja kuvaamiseen. Tietopalvelu oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen sekä hankkeessa, joka käsittelee väyläinvestointien tarvetta ja henkilöliikenteen kilpailuttamista. Tiedotus ja Talous & Yhteiskunta -lehti Vuonna 2014 laitoksen tiedotuksesta ovat vastanneet erikoistutkija Heikki Taimio, hallintosihteeri Jaana Toivainen ja ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen. Vuoden aikana ilmestyi 6 lehdistötiedotetta ja järjestettiin kaksi talousennusteen julkistamistilaisuutta, maaliskuussa ja syyskuussa. Suomalainen palkkataso EU-vertailussa julkaistiin joulukuun alussa pidetyssä iltapäiväseminaarissa. Laitoksen Internet-sivut ovat toimineet hyvin. Sivujen ylläpidosta ja niihin liittyvästä tiedottamisesta ovat vastanneet ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen ja erikoistutkija Heikki Taimio. Tutkijat ovat itse vastanneet omien sivujensa sisällöstä. Uusista julkaisuista ja tulevista seminaareista tiedotettiin 10 Palkansaajien tutkimuslaitos

11 laitoksen Internet-sivujen, rss-syötteiden, sähköpostilistan ja alkuvuodesta avatun laitoksen Twittertilin kautta. Laitoksen kotisivuilla on julkaistu neljännesvuosittain PT-uutisia. Talous & Yhteiskunta -lehden vastaavana päätoimittajana oli toimintavuonna johtaja Seija Ilmakunnas. Lehteä toimitti erikoistutkija Heikki Taimio, ja sen taitosta vastasi julkaisusihteeri Irmeli Honka. Kannen suunnittelusta vastasi graafikko Niilas Nordenswan ja kirjoittajien kuvaamisesta valokuvaaja Maarit Kytöharju. Lehti painettiin Kirjapaino Jaarlissa. Lehteen on pyritty saamaan ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät painavia ja perusteltuja kannanottoja. Kirjoitusten luettavuuden parantamiseksi on käytetty runsaasti kuvioita ja taulukoita.vuoden alusta lähtien kukin numero on julkaistu sekä kokonaisena pdf-versiona että artikkeli artikkelilta laitoksen kotisivuilla samaan aikaan painetun lehden kanssa. Myös lehden vanhoja numeroita on laitettu Internetiin samalla tavalla juttu jutulta. Internetissä on käynyt satoja ihmisiä lukemassa niin tuoreita kuin vanhojakin numeroita. Lehti on otettu vastaan hyvin myönteisesti. Talous & Yhteiskunta -lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Levikki oli keskimäärin hieman alle kappaletta ja sivumäärä keskimäärin 65. Lehdessä julkaistiin 28 artikkelia, 4 kolumnia, 14 kirja-arvostelua ja 4 haastattelua. Kolmessa numerossa (1-3/2014) oli erityisteema: rakenneuudistukset, Suomi ja EU sekä työmarkkinat. Useat lehden artikkelit ja haastattelut ovat saaneet huomiota osakseen tiedotusvälineissä. Vuoden alussa perustettiin T&Y:n Facebook-sivut ja Twitter-tili. Facebook-sivuilla on julkaistu keskimäärin kerran viikossa uutisia lehdestä ja toimittajan kirjoittamia lyhyitä kommentteja ajankohtaisiin, lehteä lähellä oleviin aiheisiin. Tykkääjiä oli vuoden lopussa 240, ja suurin yksittäisen päivityksen lukijamäärä oli Twitterissä lehden toimittaja on osallistunut keskusteluun keskimäärin pari kertaa päivässä lähinnä jakamalla linkkejä kiinnostaviin julkaisuihin. Seuraajia oli vuoden lopussa noin 700. Toimintakertomus

12 12 Palkansaajien tutkimuslaitos

13 Liitteet Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Hallitus Tutkimusneuvottelukunta Tilintarkastajat Talous & Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Laitoskokous Henkilökunta Seminaarit Julkaisut Muut kirjoitukset Luennot ja esitelmät Komiteat, toimikunnat, korkeakoulut ja lausunnot Liitetaulukot Palkansaajien tutkimuslaitoksen talous Suoritteet Toimintakertomus

14 Palkansaajien tutkimuslaitoksen kannatusyhdistyksen jäsenet Akava Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ammattiliitto Pro Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ilmailualan Unioni IAU Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Metallityöväen Liitto Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Paperiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Suomen Merimies-Unioni SMU Sähköalojen Ammattiliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Vakuutusväen Liitto VvL Ylemmät Toimihenkilöt YTN Nordea Järjestöpankki Osuuskunta Tradeka-yhtymä OP-Keskus Osuuskunta Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys Hallitus Hallituksen kokoonpano Jäsen Mats Nyman, Akava, puheenjohtaja Olli Koski, SAK, varapuheenjohtaja Leila Kostiainen, STTK, varapuheenjohtaja Jorma Antila, Metallityöväen Liitto Eija Hietanen, SAK Kaisa Kotakorpi, Turun yliopisto Markku Lehmus, PT Antti Rinne, Ammattiliitto Pro ( ) Antti Veirto, PAM Mika Väisänen, OAJ/JUKO Varajäsen Päivi Soikkeli, Akava Helena Pentti, SAK Seppo Nevalainen, STTK Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Päivi Niemi-Laine, JHL Matti Pohjola, Aalto yliopisto Petri Böckerman, PT Antti Aarnio, STTK Esa Kaitila, Paperiliitto Anja Uljas, SEFE/YTN 14 Palkansaajien tutkimuslaitos

15 Tutkimusneuvottelukunta Antti Aarnio Juha Antila Timo Eklund Mari Huuhtanen Esa Kaitila Tuula Kiander Petri Palmu Joonas Rahkola Kenneth Snellman Heikki Taulu Aila Tähtitanner Mika Väisänen Jukka Vänskä STTK SAK Metalliliitto Jyty Paperiliitto JHL Ammattiliitto Pro SAK Tehy Akava Insinööriliitto IL OAJ Suomen Lääkäriliitto Tilintarkastaja Tilintarkastusrengas Talous&Yhteiskunta -lehden toimitusneuvosto Jaakko Haikonen Tuomas Harpf Olli Koski Marjo Ollikainen Jaana Pohja Jari Vettenranta Seija Ilmakunnas Heikki Taimio STTK Palkansaajasäätiö SAK Akava SAK JHL päätoimittaja toimittaja Laitoskokous Markku Lehmus, puheenjohtaja Ohto Kanninen, sihteeri Toimintakertomus

16 Henkilökunta Seija Ilmakunnas johtaja, VTT, dosentti Reija Lilja tutkimusjohtaja, PhD, dosentti vuorotteluvapaalla Merja Kauhanen vs. tutkimusjohtaja, KTT, Tutkijat Petri Böckerman erikoistutkija, FT, dosentti, professori, osa-aikainen Mari Kangasniemi erikoistutkija, PhD, osa-aikainen , virkavapaalla Ohto Kanninen vanhempi tutkija, PhD osa-aikainen , Merja Kauhanen tutkimuskoordinaattori (työn taloustiede), KTT Markku Lehmus vanhempi tutkija, VTT, Eero Lehto tutkimuskoordinaattori (makro- ja toimialatutkimus) ennustepäällikkö, KTT Sakari Lähdemäki nuorempi tutkija, KTM, Terhi Maczulskij vanhempi tutkija, KTT, Pekka Sauramo erikoistutkija, VTT Ilpo Suoniemi tutkimuskoordinaattori (julkinen talous), VTM Heikki Taimio erikoistutkija, VTM Tutkimusharjoittelijat Ozan Yanar valtiotiet. kand., osa-aikainen , Henri Keränen valtiotiet. yo Anton Sobolev valtiotiet. yo Marjo Hintsala valtiot.kand Ville Tarvonen kauppatiet. yo Tietojenkäsittely ja tietopalvelu Aila Mustonen Eija Savaja ohjelmistoasiantuntija, FM tietohallintopäällikkö, KTM Toimisto Irmeli Honka Merja Lindholm Jaana Toivainen julkaisusihteeri taloussihteeri hallintosihteeri 16 Palkansaajien tutkimuslaitos

17 Seminaarit Avoimet seminaarit Hannu Piekkola (Vaasan yliopisto), Tuottavuuden kehitysnäkymät ja aineettomat investoinnit. Onko mittausongelmia? Tiina Soininen (Itä-Suomen yliopisto), Työn stabiliteetti sosiaalisesta näkökulmasta Pitkittäistarkastelu työsuhteiden keston muutoksista Suomessa , Niku Määttänen (Etla), Leskeneläkkeet, tulonjako ja hyvinvointi, Petri Böckerman (PT), Biomarkerit ja työmarkkinatulemat, Mauri Kotamäki (Valtiovarainministeriö), Työllistymisveroasteet Suomessa sovellutuksena suojaosuuksien työllisyysvaikutukset, Ohto Kanninen (PT) & Petri Böckerman (PT) & Ilpo Suoniemi (PT), Sairauspäivärahan korvaussuhteen vaikutus sairauspoissaoloihin, 2.4. Pasi Ikonen (Suomen Pankki), Velan vaikutus talouskasvuun synteesi, 9.4. Sampo Pehkonen (Tilastokeskus), Yrityskoon vaikutus palkkaan ja keskitetyt palkkaratkaisut, Heikki Loikkanen (Helsingin yliopisto), Maankäyttö ja taloudellinen kehitys, Mika Kortelainen (VATT), Koulujen vaikutus asuntojen hintoihin Helsingissä, Ulla Hämäläinen (Kela), Takuulla aktiivinen? Nuorten yhteiskuntatakuun vaikuttavuus, 7.5. Jarkko Harju (VATT), Ravintoloiden alv-alennusten kysyntä- ja työllisyysvaikutukset, Essi Eerola (VATT), ARA-vuokra-asuntojen vuokrataso Helsingissä, Lauri Holappa (HY), Will the Real Mr. Keynes Please Stand Up? Jälkikeynesiläisyyden ja uusklassisen keynesiläisyyden vertailua, Ozan Yanar (PT), Mari Kangasniemi (PT) ja Pekka Sauramo (PT), Suomalainen palkkataso EUvertailussa, 3.9. Elias Einiö (VATT), The Loss of Production Work: Evidence Based on Local Soviet Trade Shocks, Jani-Petri Laamanen (Tampereen yo), Bruttokansantuotteen ja subjektiivisen hyvinvoinnin yhteys: Tuloksia paneeliestimoinneista, Panu Poutvaara (Ifo Institute), Poismuutto hyvinvointivaltiosta: miten lähtijät valikoituvat, Juuso Vanhala (Suomen Pankki), Suomen työntekijävirrat, Tuomas Malinen (Helsingin yo), Tulonjaon epälineaarisuus ja maiden välinen riippuvuus, Markus Haavio (Suomen Pankki), Suomen talouskriisin taustoista, Olli Ropponen (VATT), Kaivosverotus Suomessa ja ulkomailla, Mika Haapanen (Jyväskylän yo), AMK-koulutuksen vaikutukset työmarkkinoilla, Hanna Pesola (VATT), Työttömyyspäivärahan vaikutus työmarkkinatulemiin, Roope Uusitalo (Jyväskylän yo & HECER) & Petri Böckerman (PT), Irtisanomissuojan vaikutukset, Mari Kangasniemi (PT & Tampereen yo), Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen toiminnan evaluointi Sambiassa: baseline-tutkimus, Toimintakertomus

18 Muut seminaarit Eurooppalainen palkkavertailu, Paasitorni Seminaari avaus: johtaja Seija Ilmakunnas (PT) Suomalainen palkkataso EU-vertailussa: erikoistutkija Pekka Sauramo (PT) ja projektiekonomisti Ozan Yanar (SAK) Current Trends in German and European Collective Bargaining: Dr. Torsten Schulten (Hans- Böckler-Stiftung) Paneelikeskustelu: vetäjänä erikoistutkija Mari Kangasniemi (PT), pääekonomisti Ralf Sund (STTK), ekonomisti Ilkka Kaukoranta (SAK) ja pääekonomisti Eugen Koev (Akava). Julkaisut Petri Böckerman Biomarkers and long-term labour market outcomes: the case of creatine. National Institute of Social and Economic Research, NIESR Discussion Paper No s., IZA (Institute for the Study of Labor), Discussion paper, No s. Centre for Economic Performance, Discussion Paper No s. (yhdessä Alex Brysonin, Jutta Viinikaisen, Christian Hakulisen, Laura Pulkki-Rabackin, Olli Raitakarin ja Jaakko Pehkosen kanssa). A Kink that Makes You Sick: The Incentive Effect of Sick Pay on Absence. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 292, 37 s. (yhdessä Ohto Kannisen ja Ilpo Suoniemen kanssa). The Negative Association of Obesity with Subjective Well-being: Is It All about Health? Journal of Happiness Studies, 15:4, s (yhdessä Edvard Johanssonin, Samuli Saarnen ja Suoma Saarnen kanssa). Using twins to resolve the twin problem of having a bad job and a low wage. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita, No s. IZA (Institute for the Study of Labor), Discussion paper, No. 855, 29 s. (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen ja Jari Vainiomäen kanssa). Seija Ilmakunnas Age Segregation and Hiring of Older Empoyees: Low Mobility Revisited, International Journal of Manpower, vol. 35 No 8 (yhdessä Pekka Ilmakunnaksen kanssa). Mari Kangasniemi Suomalainen palkkataso EU-vertailussa, Raportteja 29, 72 s. (yhdessä Pekka Sauramon ja Ozan Yanarin kanssa). Migration experience, occupational attainment and subjective perceptions of occupational downgrading. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 291, 22 s. (yhdessä Merja Kauhasen kanssa). Ohto Kanninen A Kink that Makes You Sick: The Incentive Effect of Sick Pay on Absence. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 292, 37 s. (yhdessä Petri Böckermanin ja Ilpo Suoniemen kanssa). Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä. Ajatushautomo Tänk, 65 s. (yhdessä Mikko Forssin kanssa). 18 Palkansaajien tutkimuslaitos

19 Merja Kauhanen Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work, Social Indicators Research, DOI /s (yhdessä Jouko Nätin kanssa). Migration experience, occupational attainment and subjective perceptions of occupational downgrading. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 291, 22 s. (yhdessä Mari Kangasniemen kanssa). Incidence and intensity of employer-funded training in Finland does the type of temporary or parttime work matter for the outcomes? Palkansaajien tutkimuslaitos työpapereita 295, (yhdessä Jouko Nätin ja Satu Ojalan kanssa). Kahden työn tekeminen Euroopassa: yleisyys, selittäjät ja taloudelliset seuraukset. Teoksessa M. Niemelä (toim.) Eurooppalaiset elinolot, s Helsinki: KELA (yhdessä Anita Haatajan kanssa). Yksilön näkökulma: työmarkkina-aseman ja käyttäytymisen muutokset, teoksessa L. Pentikäinen: Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja yrittäjyys 30/2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, s Why people move? Reasons for being mobile, in Bertelmann Stiftung: Harnessing European Labour Mobility. Scenario analysis and policy recommendations, 19 s. Markku Lehmus Distributional and Employment Effects of Labour Tax Changes in Finland, Journal of Policy Modeling, 36, s Finnish fiscal multipliers with a structural VAR model. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 293, 32 s. Reija Lilja Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla, julkaisussa Leena Pentikäinen (toim.), Katsaus työn tulevaisuuteen. Työpolitiikan strateginen ohjelma, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 30/2014, s (yhdessä Antti Kauhasen kanssa). Taloustutkijan näkökulma perhe-eläkkeiden kehittämistarpeisiin, teoksessa Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.), Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin, Eläketurvakeskuksen raportteja, 4/2014, s Wage formation and gender wage gaps: Is there a role for job-task evaluation schemes? International Journal of Manpower, Volume 35, Number 3, s (yhdessä Rita Asplundin kanssa). Terhi Maczulski High education and public sector employment: Evidence from Finland using data on twins. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 296, 32 s. Pekka Sauramo Suomalainen palkkataso EU-vertailussa, Raportteja 29, 72 s. (yhdessä Mari Kangasniemen ja Ozan Yanarin kanssa). Toimintakertomus

20 Ilpo Suoniemi A Kink that Makes You Sick: The Incentive Effect of Sick Pay on Absence. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 292, 37 s. (yhdessä Petri Böckermanin ja Ohto Kannisen kanssa). Provision, Commodity Demand, and Hours of Work: An Empirical Analysis. The Scandinavian Journal of Economics 116, s (yhdessä Jukka Pirttilän kanssa). The welfare effects of health-based food tax policy. Food Policy 49, s (yhdessä Tommi Härkäsen, Kaisa Kotakorven, Pirjo Pietisen, Jukka Pirttilän ja Heli Reinivuon kanssa). Ozan Yanar Suomalainen palkkataso EU-vertailussa, Raportteja 29, 72 s. (yhdessä Mari Kangasniemen ja Pekka Sauramon kanssa). Muut kirjoitukset Petri Böckerman Kutistuuko keskiluokka Suomessa? Talous & yhteiskunta 1/2014, s (yhdessä Jari Vainiomäen kanssa). Viekö ikä ällin? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 7.2. Taantumien synkkä varjo. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 8.8. Sairauspäivärahojen suuruudella ja poissaoloilla selkeä yhteys. Sosiaalivakuutus, 3/2014, s (yhdessä Ohto Kannisen ja Ilpo Suoniemen kanssa). Seija Ilmakunnas Suuntaviivoja julkisen talouden tiekarttaan. Talous & Yhteiskunta 1/2014, s (yhdessä Eero Lehdon kanssa). EK yhteisen edun asialla kuuleko kenttä? Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Ihan fifty-sixty. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 3.4. Varmoja lääkkeitä mihin? Kolumni Demokraatti-lehti EU eläkeuudistusten oppimestarina. Kolumni, Eläketurvakeskuksen www-sivuilla Kyllä EU opettaa. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Mutkat suoriksi Ylen eläkeikäkyselyn uutisoinnissa. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla Kestävyysvaje on niin kuin se luetaan. Blogi-kirjoitus laitoksen www-sivuilla 5.9. Vaihteeksi tunnustusta työmarkkinajärjestöille. Kolumni Demokraatti-lehti Onko työvoimapula todellista? Kolumni Karenssisanomat-lehti 1/2014. Finanssikapitalismin kasvot ja näkymättömät jalat (kirja-arvostelu), Työväentutkimus vuosikirja Palkansaajien tutkimuslaitos