SIIKALATVAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA KEVÄT 2018

Transkriptio

1 SIIKALATVAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA KEVÄT 2018

2 SISÄLTÖ 1. Työn tavoitteet 2. Suunnittelualue 3. Siikalatvan kunnan järjestämät henkilökuljetukset 4. ELY-keskuksen hallinnoima joukkoliikenne 5. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 6. Keskeiset muutokset henkilöliikenteessä 7. Kehittämistoimenpiteet

3 1. TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena 1. Selvittää Siikalatvan kunnan henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen nykytila 2. Määritellä henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet 3. Kilpailuttaa Siikalatvan kunnan ostoliikenne alkavalle hankintakaudelle. Tavoitteena on suunnitella Siikalatvan joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisuus siten, että hankittava kokonaisuus vastaa kunnan tarpeita ja on palvelutasoltaan riittävä.

4 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on Siikalatvan kunta Keskustaajama: Pulkkila Kunnan väkiluku n Väestö keskittyy vahvasti entisiin kuntakeskuksiin ja pääteiden varsille Merkittävimmät tieyhteydet VT 4 ja kantatie 88 Työssäkäyntiliikenteen virrat suuntautuvat Ouluun, Pyhännälle ja Haapavedelle. Kunnan sisäistä pendelöintiä lähinnä Piippolan ja Pulkkilan välillä. Alueella 6 peruskoulua, Siikalatvan lukio sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Siikalatvan lukio muuttaa elokuussa 2018 Pulkkilasta Piippolaan. Peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat muodostavat merkittävimmän joukkoliikenteen käyttäjäryhmän. Suuri osa toisen asteen opiskelijoista suorittaa opintojaan kotikunnassaan tai jossain lähikunnassa. Vaikka opiskelijat eivät kuulu lakisääteisen koulukuljetuksen piiriin, on tärkeää pyrkiä turvaamaan joukkoliikenneyhteydet opiskelupaikkoihin. Siikalatvan kunnasta käy oppilaita mm. Haapaveden, Vaalan ja Ruukin lukiossa sekä Haapaveden ja Oulun ammattioppilaitoksissa. Kuva 1. Siikalatvan kouluverkko (Huom! Siikalatvan lukio muuttaa syksyllä 2018 Piippolaan)

5 3. SIIKALATVAN KUNNAN JÄRJESTÄMÄT KULJETUKSET Järjestämisperiaatteet Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen, vaan ne osallistuvat sen järjestämiseen oman harkintansa mukaan. Henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. Siikalatvan kunnan koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti kuljetukset järjestetään lakisääteisten kuljetusten lisäksi esikoululaisille ja 1-3.-lk oppilaille, joiden matkan pituus on vähintään 3 km. Lisäksi jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa,peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on 1 /kuljetuskerta. Koulukuljetusten lisäksi kuntien maksamia kuljetuksia ovat kehitysvammalain, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (VPL ja SHL) sekä erilaiset päivä- ja työtoiminnan kuljetukset, kotipalvelun kuljetukset sekä ateriakuljetukset. Kuljetuskustannukset Avoimen joukkoliikenteen kustannukset Opetustoimen kuljetuskustannukset n. 1 milj. Huom! Siikalatvan kunta järjestää lakisääteisten kuljetusten lisäksi kuljetukset myös lukiolaisilleen. Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset noin VPL-kuljetusten osuus n SHL-kuljetusten osuus n Kehitysvammalain perusteella järjestettyjen kuljetusten osuus n Muiden sosiaalitoimen kuljetuskustannusten osuus noin euroa. (Kuljetuskustannustiedot vuodelta 2016, Vallu).

6 3. SIIKALATVAN KUNNAN JÄRJESTÄMÄT KULJETUKSET Kunnan ostoliikenne Kuljetusten hankinta keväällä 2018 Siikalatvan kunta on kilpailuttanut keväällä 2018 koulukuljetukset niiltä osin kuin oppilaat eivät voi kulkea koulumatkojaan ELY-keskuksen hallinnoimissa avoimen joukkoliikenteen vuoroissa. Koulukuljetusten kilpailuttamisen yhteydessä kunta on hankkinut asukkailleen asiointiliikennettä. Asiointiliikenteen ajopäivät ja aikataulut on sovittuja, mutta reitit ovat suuntaa-antavia ja muotoutuvat asiakkaiden kuljetustarpeiden mukaan. Muutokset kilpailutuskohteissa vähäisiä: Muutamia uusia lukiolaisia palvelevia kuljetuksia (runkoyhteys Rantsila-Pulkkila-Piippola, liityntäyhteys Pulkkilassa, ja kuljetukset Kestilästä Piippolaan) Vähäisiä muutoksia reitteihin ja niillä käytettävään kalustokokoon. Kilpailutetut kuljetukset on esitetty seuraavalla sivulla. Kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyönä hankittava liikenne Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on huolehtinut Kestilän Järvikylän suunnan koululaisvuorojen (3 kpl) kilpailuttamisesta useamman vuoden ajan. Viimeksi liikenne on kilpailutettu keväällä Siikalatvan kunta maksaa kyseiset vuorot. Keväällä 2018 ELY-keskus on kilpailuttanut myös Pyhännän ja Pulkkilan väliset koulupäivävuorot, kun niitä reittiliikenneluvalla hoitanut liikennöitsijä lakkautti vuorot kannattamattomina. Vuorojen hankinta on nähty kuntarajat ylittävän koulumatka- ja asiointiliikenteen näkökulmasta tarpeelliseksi ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus vastaa niiden kustannuksista. KESTILÄN KOULULAISLIIKENNE vuoro lähtö tulo Kestilä-Järvikylä-Nevala-Kotila-Rasinperä-Kestilä Koulp 7:40 8:50 Kestilä-Rasinperä-Kotila-Nevala-Järvikylä-Kestilä Koulp 15:05 16:15 Kestilä-Nevala-Kotila-Kestilä Koulp 13:05 14:15 PYHÄNNÄN JA PULKKILAN VÄLISET VUOROT vuoro lähtö tulo Pyhäntä-Tavastkenkä-Pyhäntä-Piippola-Leskelä- Pulkkila Pulkkila-Leskelä-Piippola-Pyhäntä-Tavastkenkä- Pyhäntä Koulp 07:10 08:55 Koulp 15:05 16:45

7 PIIPPOLA KESTILÄ RANTSILA PULKKILA LUKIO- KULJETUKSET KOHDE 1. KOHDE 2. KOHDE 3. KOHDE 4. KOHDE 5. KOHDE 6. KOHDE 7. KOHDE 8. KOHDE 9. KOHDE 10. KOHDE 11. KOHDE 12. KOHDE 13. KOHDE 14. KOHDE 15. KOHDE 16. KOHDE 17. KOHDE 18 A. KOHDE 18 B. KOHDE 18 C. KOHDE 19 A. KOHDE 19 B. KOHDE 19 C. KOHDE 19 D. KOHDE 20. KOHDE 21. KOHDE 22. KOHDE 23. KOHDE 24. KOHDE 25. KOHDE 26. KOHDE 27. KOHDE 28. KOHDE 29. KOHDE 30. KOHDE 31. Piippola, koulukuljetukset Piippola Peltoperä, Piippola Leskelä, asiointiliikenne Kestilä Hyvölänranta Tavastkenkä, koulukuljetukset Kestilä Leiviskänranta, koulukuljetukset Kestilä Vorna, koulukuljetukset Leskelä Piippola Kestilä, koulukuljetukset Kestilä Temmestie/Haisunperä, koulukuljetukset Kestilä Leiviskänranta-Mäläskä, asiointiliikenne Kestilä Hyvölänranta, asiointiliikenne Kestilä Haaraoja, asiointiliikenne Kestilä Järvikylä, asiointiliikenne, KESÄ Kestilä Väyrylänsaari, asiointiliikenne, KESÄ Kestilä Väyrylänsaari, asiointiliikenne, TALVI Kestilä Vorna, liityntäliikenne Rantsila Sipola, koulukuljetukset Rantsila Paso Mankila Jokikylä Kiljontie Rantsila, koulukuljetukset Rantsila Hovin koulu Pelkoperä, koulukuljetukset Ruukin ja Mankilan suunnan oppilaiden aamukuljetus Nakkulan suunnan oppilaiden aamukuljetus Kärsämänkylän oppilaiden aamukuljetus Ruukin ja Mankilan suunnan oppilaiden iltapäiväkuljetus Nakkulan suunnan oppilaiden iltapäiväkuljetus Kärsämänkylän oppilaiden iltapäiväkuljetus Pelkoperän oppilaiden iltapäiväkuljetus Rantsila Sipola, asiointiliikenne Latva th Kaskenperä Saariperä Laakkola Launola Koskenranta Pulkkila, koulukuljetukset Pulkkila Vorna, koulukuljetukset Vornan ja Sipolan oppilaiden iltapäiväkuljetukset Majanperän ja Täperänkankaan oppilaiden aamu- ja iltapäiväkuljetukset Hekkalan oppilaiden aamu- ja iltapäiväkuljetukset Latvan- ja Raahentien esikoululaisten iltapäiväkuljetukset Pulkkila Latva ja Pulkkila Viitanen, asiointiliikenne Pulkkilan kirkonkylä, asiointiliikenne Lukiolaisten runkoreitti Rantsila Pulkkila Piippola Pulkkilan alueen liityntäyhteys runkoreitille Mäläskänkylä-Kestilä-Pihkalanranta-Piippola, lukiolaiskuljetus Kunnan ostoliikennekohteet kevät 2018

8 4. ELY-KESKUKSEN HALLINNOIMA JOUKKOLIIKENNE ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen tarkastelu vastaa kevään 2018 tilannetta. Suunnittelualueella liikennöi keväällä (tiedot 4/2018) vajaat 90 erillistä ELY-keskuksen hallinnoimaa bussivuoroa. Näistä pääosa on reittiliikennelupavuoroja eli niin sanottua markkinaehtoista liikennettä. Siirtymäajan sopimuksiin perustuvia vuoroja oli keväällä kahdeksan, mutta kaikki päättyivät kesäkuun 2018 alkuun mennessä. Käyttöoikeussopimuksiin perustuvia vuoroja (=ostoliikennevuoroja) alueella on yhteensä yhdeksän. Edellisessä kappaleessa kuvattujen kunnan ja ELYkeskuksen yhteistyönä hankittujen liikenteiden lisäksi käyttöoikeussopimuksiin perustuvia vuoroja on yhteysvälillä Raahe-Kajaani (4 erillistä vuoroa). Nykyiset sopimukset ovat voimassa kesäkuuhun 2019 saakka. Sopimuksia voidaan kuitenkin jatkaa optioin. Pääosa alueella hoidettavista vuoroista on sellaisia, joiden valvovana viranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Jonkin verran alueella on myös Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskusten hallinnoimaa joukkoliikennettä. Kuva 2. ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen reittikartta (Tiedot 3/2018)

9 5. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Koulu- ja opiskelumatkat Perusopetuksen opiskelijoille järjestetään lakisääteiset kuljetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu- että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Kunta järjestää maksuttomat kuljetukset Siikalatvan lukion opiskelijoille kuljetustarpeen mukaisesti. Myös muihin alueen merkittäviin oppilaitoksiin (mm. Piippolan ammatti- ja kulttuuripisto) pyritään järjestämään opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Työmatkat Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä liikennettä palveleva yhteys. Kunnan sisäisen liikenteen osalta ei aseteta muita tavoitteita työmatkayhteyksille, koska pendelöintimäärät ovat varsin vähäisiä. Asiointiyhteydet Kuntalaisille tarjotaan riittävät asiointiyhteydet kunnan sisäisillä matkoilla (1 2 krt/vko). Palvelujen tarjoaminen sidotaan käyttäjämääriin eli kylille tarjottavassa asiointi- ja palveluliikenteessä palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Palvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Kunnan sisäisessä asiointiliikenteessä hyödynnetään myös avoimen joukkoliikenteen yhteyksiä. Yhteydet Ouluun ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) Arkipäivisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden järjestetään suorat tai vaihdolliset asiointiyhteydet Ouluun ja OYS:iin kaikista kunnan taajamista hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevia pidempimatkaisia yhteyksiä.

10 6. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖLIIKENTEESSÄ Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä sekä joukkoliikennetehtäviä siirtyy maakuntien vastuulle. Perusopetus säilyy kuntien vastuulla. Maakuntauudistuksen periaatteiden mukaan maakunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka järjestävät joukkoliikennepalvelut toimivalta-alueellaan, vai järjestävätkö niitä lainkaan. Muutos luo uudet mahdollisuudet ja haasteet joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelu- ja hankintayhteistyölle. Rajapintoja on sekä maakunnallisten että kaupunki- ja seutuviranomaisten välillä. Sote-uudistuksessa muodostetaan sote-alueiden rajaukset. Kuljetusten järjestämisen vastuukysymyksiin vaikuttavat mm. sotea koskevat ulkoistukset, jotka jo paikoin koskettavat esimerkiksi KELA VpL- ja KELA ShLkuljetuksia. Maakuntauudistuksen myötä Liikenneviraston ohjausyhteys alueelliseen joukkoliikenteeseen katkeaa ELYkeskusten lakkautuksen myötä. Laki liikenteen palveluista Laki liikenteen palveluista astuu voimaan kokonaisuudessaan (Eräiden sähköisten palvelujen edistämistä koskevien säännösten osalta voimaan jo ) Uuden lain keskeiset tavoitteet sääntelyä yhtenäistetään ja byrokratiaa puretaan eri liikennemuotoja pyritään käsittelemään yhdenmukaisesti kuljetukset ja liikenne käsitetään palveluina, joita voidaan yhdistää matkaketjuiksi taksiliikenteessä kevennetty lupasääntely lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta lisätään liikenteen sähköisiä palveluja edistetään

11 Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistuksen mukanaan tuomat muutokset eivät ole vielä täysin selvillä Joukkoliikenteen sekä VPL- ja SHL kuljetusten järjestämisvastuu siirtyy 18 maakuntahallintoon. Kelalla säilyy vastuu 2. asteen opiskelijoiden kuljetustuista sekä sairausvakuutuslain mukaisista kuljetuksista. Kunnilla vastuut säilyvät perusopetuksen koulukuljetuksista. Maakunnat voivat itse päättää, kuinka järjestävät joukkoliikennepalvelut toimivalta-alueellaan Erilaisista toimintaympäristöistä johtuen toimintatavat muotoutuvat todennäköisesti kirjaviksi. Joukkoliikenteen rahoitukseen ja valtionapuihin liittyvät kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Muutoksen myötä yhteistyön merkitys tulee kasvamaan. Maakunnalliset joukkoliikennekokonaisuudet koostuvat usein sekä viranomaisen järjestämästä että markkinaehtoisesta liikenteestä, mikä luo tarpeen palvelujen yhteensovitukselle. Kuntien kannalta iso merkitys on sillä, miten markkinaehtoisen liikenteen vaihteluita kyetään jatkossa tasaamaan (nykyisessä mallissa ELY-keskukset ovat voineet kohtuullisen ketterästi tasata vaihtelua ostopalveluin). ELY-keskuksista maakunnille siirtyviä joukkoliikenteeseen liittyviä tehtäviä: Joukkoliikennepalvelut joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason määrittely liikenteen suunnittelu ja hankinnat liikenteenharjoittajille maksettavat korvaukset yhteistyö kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten kanssa Lippu- ja maksujärjestelmä clearing ja lipunmyynti asiakasneuvonta Tietojärjestelmät koontikanta (reitit, pysäkit ja aikataulut) lippu- ja infojärjestelmä sopimusrekisteri Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö yhteistyö kuntien kanssa liikkumispalvelujen kehittämisessä joukkoliikenteen valtionavustustehtävät kytkentä liikennejärjestelmätyöhön Neuvonta ja ohjaus kunnille liikenteenharjoittajille Pysäkki- ja muu infrastruktuuri osallistuminen suunnitteluun ja kehittämiseen

12 Laki liikenteen palveluista (1/5) Erot joukko- ja muun henkilöliikenteen välillä madaltuvat Raja-aidat henkilöliikennealan säädösten (ent. joukkoliikennelaki ja taksilaki) välillä madaltuvat Kalustokoon merkitys käytännössä poistuu Nykyistä joustavammin hinnoittelumallit ja taksarakenteet. Niistä ei enää säädetä suoraan laissa. Liikenneluvat myöntää jatkossa Trafi Liikkumispalveluiden järjestäjien ja tuottajien velvollisuudet tiedon jakamisessa kasvavat Kaikille käyttäjille avoimen liikenteen tiedot (mm. reitit, pysäkit, aikataulut, hinnat) tarjotaan saataville avoimessa rajapinnassa, mukaan lukien yhteiskunnan subventoima avoin liikenne, mm. takseilla operoitava sote-liikenne, kutsupohjainen asiointiliikenne ja koulukuljetukset, sekä markkinaehtoinen liikenne. Tavoitteena on, että tieto ja näkyvyys olemassa olevasta, kaikille avoimesta liikennetarjonnasta paranee. Etenkin paikallisten yhteyksien osalta kaiken tarjonnan hyödyntäminen parantaa palvelutasoa, myös matkaketjujen ensimmäisellä/viimeisellä kilometrillä. Palvelujen ennakoimattomuus kasvaa Liikennöitsijöillä on velvollisuus ilmoittaa säännöllisesti harjoitettavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta tai siihen tehtävistä olennaisista muutoksista vain 60 päivän varoitusajalla. Varoaika on lyhyt korvaavien liikennehankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen Viranomaisten hallinta markkinaehtoisessa liikenteessä vähenee merkittävästi reittiliikennelupakokonaisuuden poistuessa. Luvitusprosessi on mahdollistanut virallisen vuoropuhelun, pysäkkien käyttövaltuuksien varmistamisen ja joukkoliikenteen reittien tallentamisen lupaprosessin yhteydessä. Viranomaisten ja kuntien tarve yhteisille vuorovaikutuskanaville markkinaehtoisten toimijoiden kanssa kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja ylläpitämiseksi kasvaa, jotta muutokset saadaan hankintojen kannalta ajoissa tietoon. Markkinaehtoisen liikenteen hyödyntäminen lakisääteisissä kuljetusvelvollisuuksissa, esim. oppilaskuljetuksissa voi muodostua haastavaksi tarjonnan ennakoimattomuuden vuoksi. Tämä voi johtaa tehottomiin ja kalliisiin täydennyshankintoihin oppilaskuljetusvelvollisuuksien täyttämiseksi.

13 Laki liikenteen palveluista (2/5) Reittiliikenteen menettelytapojen muutos Joukkoliikennelain korvautuminen liikennepalvelulailla merkitsee reittiliikenteen osalta menettelytapojen muutosta asti noudetaan joukkoliikennelain mukaisia menettelyjä alkaen liikennepalvelulain menettelyjä Reittiliikenneluvat jäävät liikennepalvelulain siirtymäsäännöksen mukaan voimaan, mutta niillä ei ole enää oikeudellista merkitystä Reittiliikenneluville ei ole uudessa lainsäädännössä enää vastinetta, joten ne muuttuvat merkityksettömiksi Reittiliikennelupien edellyttämät joukkoliikenneluvat katsotaan alkaen liikennepalvelulain mukaisiksi henkilöliikenneluviksi Joukkoliikennelain mukaiset reittiliikenteen hakumenettelyt lakkaavat Reittilupahakemus, lausuntomenettelyt, reittilupamaksut yms Myöskään muuta reittilupiin liittyviä joukkoliikennelain mukaisia säädöksiä (mm. irtisanominen) ei enää noudateta Liikennepalvelulain voimaan tulon jälkeen kukaan ei valvo tai seuraa, ajetaanko joukkoliikennelain mukaisen reittiliikenneluvan mukaisesti vai ei. Uutta liikennettä saa aloittaa liikennepalvelulain menettelyjen mukaisesti alkaen kaikille reiteille, joille ei ole vahvistettu PSA:n mukaista yksinoikeutta Trafin viranomaisvalvonta kohdistuu siihen, löytyvätkö liikennöitävät reitit avoimista rajapinnoista ja onko niistä ilmoitettu matkustajille sähköisesti

14 Laki liikenteen palveluista (3/5) Muutokset lupiin ELY-keskukset myöntävät liikennelupia asti ja Trafi alkaa myöntämään niitä alkaen 1.7 alkaen uudet ja uusittavat liikenneluvat myönnetään 10-vuotisiksi Tarjolla on kaksi erilaista lupaa riippuen siitä harjoitetaanko liikennettä linja-autolla vai onko kyse taksiliikenteestä Henkilöliikennelupa (30.6 asti nimellä joukkoliikennelupa) tarvitaan linja-autolla (min. 1+9 paikkainen) harjoitettavaan ammattimaiseen liikenteeseen Taksiliikennelupa tarvitaan taksilla (max. 1+8 paikkainen) harjoitettavaan liikenteeseen Mikäli yrityksellä on voimassa oleva henkilö- tai tavaraliikennelupa voi taksiliikennettä harjoittaa näillä luvilla kunhan asiasta ilmoittaa Trafille. Linja-autolla ei silti saa harjoittaa taksiliikennettä Henkilöliikennettä voi harjoittaa myös henkilöautolla, pakettiautolla, kuorma-autolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä tai raskaalla nelipyörällä Ajoneuvo voi olla enintään 1+8 paikkainen Tällöin kyse on taksiliikenteestä ja liikenteenharjoittajalla tulee olla joko taksiliikennelupa taikka henkilö- tai tavaraliikennelupa ja luvanhaltija on ilmoittanut taksiliikenteen harjoittamisesta Trafille

15 Laki liikenteen palveluista (4/5) Taksiliikenne Taksikiintiöistä, asemapaikoista ja päivystys, taksa-asetuksesta sekä ajovelvoitteista luovutaan Taksiliikennettä saa harjoittaa henkilöauton lisäksi kuorma-autolla, pakettiautolla, kevyellä ja raskaalla nelipyörällä sekä kolmipyörällä Luvat muuttuvat ajoneuvokohtaisista yrityskohtaisiksi luviksi yksi lupa riittää yhdelle yrittäjälle, ajoneuvojen määrää ei ole rajoitettu Voimassaolevalla taksiliikenneluvalla ei ole pakko harjoittaa liikennettä Taksiliikennettä saa harjoittaa kaikkialla Suomessa Yrittäjäkoulutusvaatimus poistuu Luvat muuttuvat toistaiseksi voimassaolevista 10- vuotisiksi luviksi Henkilöliikenne linja-autolla Liikennepalvelulaissa tarkoitetaan henkilöliikenneluvalla linja-autoliikenteen harjoittamiseen oikeuttavaa yhteisölupaa Ajoneuvossa joukkoliikenneluvan ajoneuvokohtainen jäljennös, joka on myönnetty ennen tai Trafin myöntämän joukkoliikenteen yhteisöluvan ajoneuvokohtainen jäljennös (kotimaassa) Reittiliikenneluvat ja kutsujoukkoliikenneluvat lakkaavat Jatkossa henkilöliikenneluvat myönnetään 10-vuotisiksi Henkilöliikenneluvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä ilmoittamalla asiasta Trafille. Tällöin tulee noudattaa taksiliikenteen vaatimuksia Markkinaehtoisen tilausliikenteen 5 hengen minimimatkustajamääräsääntely poistuu Pakollinen koulutus poistuu yrittäjältä, mutta osaamisvaatimus (tutkinto) säilyy

16 Laki liikenteen palveluista (5/5) Keskeisiä eroja taksiliikenneluvan ja henkilöliikenneluvan välillä Henkilöliikenneluvalla liikennettä tulee harjoittaa linja-autolla (minimikoko 1+9 matkustajaa) Taksiliikenneluvalla liikennettä saa harjoittaa mm. henkilöautolla, kuorma-autolla ja pakettiautolla, ei linja-autolla Henkilöliikenneluvan saamisen edellytykset ovat tiukemmat mm. vakavaraisuusvaatimus ja ammatillinen pätevyys Taksiliikennelupa (tai ilmoitus tavara- ja henkilöliikenneluvan haltijalta) ja sitä kautta saatava oikeus taksivalaisimen (kupu) käyttöön oikeuttaa käyttämään taksitolppia ja taksikaistoja Taksiliikenneluvalla liikennöidessä tarvitaan taksinkuljettajan ajolupa, jonka edellytyksenä on mm. kyky avustaa matkustajia ja rikostaustatarkistukset Taksiliikenne Taksiliikennelupa tai ilmoitus liikenteen harjoittamisesta tavara- tai henkilöliikenneluvalla Saa harjoittaa: kuorma-autolla, pakettiautolla, henkilöautolla, raskaalla tai kevyellä nelipyörällä ja kolmipyörällä Ei saa harjoittaa linja-autolla Taksivalaisimen käyttö Taksivalaisinta käytettäessä saa käyttää taksitolppia, taksikaistoja ja muita takseille varattuja alueita Kuljettajalla taksinkuljettajan ajolupa Palvelu kuvattava olennaisten tietojen rajapintaan Tilausliikenne linja-autolla Henkilöliikennelupa Saa harjoittaa vain linja-autolla (min. 1+9 paikkaa) Voimassa ajopiirturi ym. bussiliikennettä koskevat vaatimukset Saa ottaa matkustajia kyytiin muualta kuin takseille varatuista paikoista Kuljettajalla linja-autokuljettajan ammattipätevyys Palvelu kuvattava olennaisten tietojen rajapintaan

17 7. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kunnan ostoliikenne: Uusien liikennöintisopimusten mukaisen liikenteen käynnistäminen ja seurantatietojen säännöllinen kerääminen Liikenteiden suunnittelu ja kilpailutus on tehty palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Sopimuskaudet on määritelty lyhyiksi mm. maakuntauudistuksen, uuden liikennepalvelulain sekä palveluverkossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vuoksi. Sopimuskauden aikana esitetään ostoliikennekohteista kerättäväksi säännöllisesti matkustajamääriä koskevaa seurantatietoa (erit. asiointiliikenne) tulevia kilpailutuksia sekä mahdollisia alueellisia/ maakunnallisia tietotarpeita (esim. kuljetusten organisointi ja yhteishankinnat) varten. Henkilöliikenteen organisoinnissa ja toimintatavoissa tapahtuvien muutosten seuraaminen Maakuntauudistus ja liikennepalvelulaki tuo henkilökuljetusten järjestämiseen merkittävän määrän muutoksia. Näiden vaikutukset eivät vielä ole kokonaisuudessaan selvillä. Lisätietoa tulee hiljalleen mm. ELY-keskusten ja Kuntaliiton kautta (yleiskirjeet ja muistiot). Taksipalveluiden osalta merkittävin huolenaihe koskee harvaanasuttujen alueiden taksipalvelujen saatavuutta. Kuntaliiton kirjeen (18/2017) mukaan kunnat voivat seurata liikkumispalvelujen tilannetta alueellaan Liikenneviraston ylläpitämän NAP-työkalun avulla. Työkalulla näkee mm. listauksen alueella toimivista yrityksistä ja siitä, mitä palvelua on ja millaisia muutoksia tai lopetuksia on tulossa. Voi kuitenkin mennä aikaa ennen kuin kaikki tarpeellinen tieto on saatavissa NAP-rajapinnan kautta. Yhteistyön merkitys kunnan ja muiden viranomaisten sekä kunnan ja liikennöitsijöiden välillä kasvaa.