Ari-Jukka Käsmä, talousjohtaja ja vs. henkilöstö- ja taloussihteeri

Transkriptio

1 MUISTIO LSSAVI/3451/2018 Sosiaali- ja terveysyksikkö Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Valvontatapaaminen Aika klo Paikka Viitasaaren kunnantalo Läsnä Ari-Jukka Käsmä, talousjohtaja ja vs. henkilöstö- ja taloussihteeri Tiina Honkanen, Viitasaaren kaupunginsihteeri, kaupunginjohtaja sijaisena paikalla Tuula Mäntylä vs. vanhuspalvelujohtaja, sosiaalityön esimies alkaen Marja Laurila, perusturvan toimialajohtaja Mauri Kananen perusturvalautakunnan pj Anna-Maija Oikari, vs. sosiaalityöntekijä Marjo Vehniäinen, vs. sosiaalityöntekijä Sisko Linna, Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Mäkiharju-Brander, ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Jaana Aarnio, ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esittäytyminen 2 Aluehallintoviraston tehtävät Aluehallintoviraston tärkein tehtävä on laillisuusvalvonta, jota toteutetaan mm. vuorovaikutteisilla kuntatapaamisilla, epäkohtailmoitusten selvittämisellä ja monenlaisilla yhteistyöllä kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Aluehallintoviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan. Yhteydenottoja aluehallintovirastoihin tulee mm. sähköpostitse, kirjeinä ja puheluina. Yhteydenottajat voivat olla asiakkaita, työntekijöitä, virkamiehiä tai keitä tahansa, joka on havainnut virheen tai puutteen palvelussa tms. Yksittäistä asiakasta/viranhaltijaa koskevat epäkohdat ilmoitetaan aluehallintovirastoon kanteluna ja aluehallintovirastossa on eri LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND puh./tfn fax kirjaamo.lansi@avi.fi registratur.vastra@rfv.fi Vaasan päätoimipaikka Huvudverksamhetsstället i Vasa Wolffintie/ Wolffskavägen 35 PL/PB 200, Vaasa/Vasa Jyväskylän toimipaikka Verksamhetsstället i Jyväskylä Cygnaeuksenkatu 1 PL/ PB 41, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Verksamhetsstället i Tammerfors Uimalankatu 1 PL/ PB 272, Tampere/ Tammerfors

2 LSSAVI/3451/2018 2/7 henkilöt, jotka käsittelevät kanteluja. Sosiaalihuollon ylitarkastajien toimialaan kuuluu ohjaus, valvonta ja lupa-asiat. Paula Mäkiharju-Branderin vastuualueena on lastensuojelu ja vammaispalvelut, Jaana Aarnion vastuualueena on vanhus- päihdeja mielenterveyspalvelut. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue ulottuu Vaasasta Keski-Suomeen. Toimipisteitä on Vaasassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Jyväskylän toimipisteen alue kattaa Keski-Suomen alueen 23 kuntaa ja sen alueella toimivat yksityiset palveluntuottajat. 3 Wiitaunionin (Pihtipudas, Viitasaari) valvonta Valvonta-asia on tullut vireille keväällä 2018, koskien Wiitaunionin sosiaalityötä, lähinnä työntekijämäärää ja pätevien työntekijöiden saatavuutta. Aluehallintovirastossa on erikseen työsuojeluyksikkö, tämä valvonta on avoinna sosiaali- ja terveysyksikössä. Sosiaali- ja terveysyksikön toteuttamassa valvonnassa on osin samoja elementtejä kuin työsuojelun, mutta se kattaa laajemmin myös palvelujen laadun ja tuottamisen. Ensimmäinen yhteydenotto aluehallintovirastoon tuli Wiitaunionin ainoalta pätevältä sosiaalityöntekijältä, joka oli jäämässä pois tehtävästään. Tämän ilmoituksen lisäksi muut työntekijät ovat olleet yhteydessä aluehallintovirastoon ja ilmoittaneet puutteellisesta työntekijäresurssista sosiaalityön osalta. Työntekijöiden yhteydenotot nähdään positiivisena asiana, koska sosiaalihuoltolaki 48 velvoittaa työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista. Puutteellinen sosiaalityöntekijöiden määrä on vaarantanut asiakasturvallisuuden. Tämän lisäksi sekä sosiaalihuoltolaissa että lastensuojelulaissa on useita tehtäviä, joita hoitamaan täytyy olla pätevä sosiaalityöntekijä. Lain edellyttämiin asioihin tulee kunnan vastata. 4 Kunnan organisaatiorakenne ja vastuut Pihtiputaalla on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, joista toinen on aikuissosiaalityön- ja toinen lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka. Aikuissosiaalityön virassa ei ole työntekijää, joten Marjo Vehniäinen Viitasaarelta tekee 20%:a työajastaan Pihtiputaan aikuissosiaalityön tehtäviä. Pihtiputaalla on palveluohjaaja, joka on kokoaikainen työntekijä aikuissosiaalityössä. Hän on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja. Pihtiputaalla lastensuojelussa on yksi sosiaalityöntekijä, joka jää tämän kuun lopussa pois töistä, joten 1.6. alkaen Pihtiputaalla ei ole lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijän lisäksi Pihtiputaalla on yksi perhetyöntekijä. Wiitaunionissa on vastaavan sosiaalityöntekijän virka, jonka työaika on jaettu. 60%:a kuuluu Viitasaarelle ja 40%:a Pihtiputaalle. Vastaava sosiaalityöntekijä Maarit Jomppanen on virkavapaalla. Virkavapaa on myönnetty asti. Viitasaarella Anna-Maija Oikari on epäpätevänä lapsiperheiden sosiaalityöntekijän virassa ja Marjo Vehniäinen epäpätevänä aikuissosiaalityön virassa. Molemmilla on pitkä työkokemus sosiaalityöstä. Viitasaaren ainoa perhetyöntekijä on jäämässä pois töistä. Lisäksi henkilöstössä on yksi sosiaaliohjaaja lapsiperheiden puolella, hän on koulutukseltaan kuntoutusohjaaja ja sosionomi. Uusi virka on perustettu aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaksi, siihen on tullut 8 hakemusta ja tavoitteena on, että uusi työntekijä aloittaa

3 LSSAVI/3451/2018 3/7 Vammaispalvelun päätökset on tehty Pihtiputaalla aikuissosiaalityössä ja lisäksi niistä on vastannut vastaava sosiaalityöntekijä. Vammaispalveluohjaaja ja -johtaja ovat tehneet valmistelun ja sosiaalityöntekijä on vahvistanut päätökset. Vammaispalvelujohtaja Saila Kainulainen opiskelee sosiaalityöntekijäksi. Molemmissa kunnissa on seniorineuvojat, jotka ovat geronomeja ja valmistelevat vanhuspalvelupäätökset. Vastaavaa kuraattoria ei ole, vastaava sosiaalityöntekijä Maarit Jomppanen on toiminut molemmissa kunnissa vastaavana kuraattorina. Molemmissa kunnissa on sosionomit kuraattoreina. Koulupsykologin virka on tulossa auki kesällä, tällä hetkellä koulupsykologilla on sijainen. Kasvatus- ja perheneuvolassa on pätevä sosiaalityöntekijä sekä psykologi, joka on perhevapaalla tällä hetkellä. Maarit Jomppasen jäätyä virkavapaalle, toimii sosiaalityön hallinnollisena esimiehenä vs. perhe- ja mielenterveyspalvelujohtaja Tuula Mäntylä, hänellä on lähiesimieskoulutus. Vastaavan sosiaalityöntekijän Maarit Jomppasen varahenkilönä toimi toinen sosiaaliohjaajista. Tällä hetkellä Kinnula on luvannut apua sosiaalityön päätösten hyväksyntään pätevien sosiaalityöntekijöiden puuttuessa. Sosiaalipäivystyksen osalta yhteistyötä tehdään Kinnulan kanssa alueella Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula. Kesän ajalle Kinnula on ottanut joitain viikkoja enemmän päivystyksiä. Pätevä eläkkeelle jäänyt sosiaalityöntekijä on tulossa Pihtiputaalle töihin kesäksi tekemään päivän viikossa sosiaalityötä sekä lisäksi sosiaalipäivystystä. Tällä hetkellä epäpätevillä sosiaalityöntekijöillä on toimenkuvassaan myös 24/7 päivystystä. Pätevä takapäivystäjä löytyy Saarikasta. Neuvotteluja sosiaalipäivystyksen järjestämisestä on käyty Jyväskylän kanssa. Aluehallintoviraston näkökulmasta on hyvä, jos päivystys on maakunnallinen, koska keskitetysti on tärkeää ammattitaidon kertyminen juuri päivystystyön osalta. Lisäksi virassa olevien työntekijöiden kuormittavuus on todella suuri, jos työhön kuuluu myös virka-ajan ulkopuolinen päivystys. Perusturvalautakunnan päätöksen mukaan, että päivystäjä voi pitää palkallisen vapaapäivän päivystystä seuraavalla viikolla. Myös asiakkaan oikeusturvan kannalta on merkityksellistä, että sosiaalipäivystys on hoidettu toimivalla tavalla. Lastenvalvojan tehtäviä hoitaa epäpätevä työntekijä, joka on koulutukseltaan sosionomi ja perheterapeutti. Perusturvalautakunta on tehnyt päätöksen, että palvelu voidaan ostaa Jyväskylästä ja asia on käsittelyssä Jyväskylän perusturvalautakunnassa. Palvelun osto oli jo talvella esillä perusturvalautakunnassa, jonka jälkeen yritettiin rekrytoida sosiaalityöntekijä lastenvalvojaksi, joka olisi hoitanut lastenvalvojan tehtäviä n. 65% työajasta ja lisäksi muuta sosiaalityötä. Työntekijän rekrytoinnissa ei onnistuttu. Asukkaita Wiitaunionin alueella on yhteensä reilu , joista Viitasaarella noin 6000 ja Pihtiputaalla noin Ikärakenne on ikääntyvä. Muuttotappiota on koko ajan jonkin verran ja syntyvyys on laskenut. Viitasaarella syntyy noin 100 vauvaa vuodessa. 5 Työntekijänäkökulma Työntekijät kuvaavat, että sosiaalityön tilanne on sekava ja hämmentävä. Työn tuki puuttuu ammatillisen tuen osalta, joka koetaan isoimpana puutteena. Erityisesti

4 LSSAVI/3451/2018 4/7 epäpätevinä sijaisina tulisi saada ammatillista tukea ja ohjausta. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin on kirjattu, että työntekijöillä tulee olla pätevä ammatillinen tuki ja ohjaus. Työntekijät kokevat olevansa aika yksin, myös tiimien tuki puuttuu, koska työntekijöitä ei ole. Asiakasmäärät Viitasaaren osalta ovat aika maltillisia työntekijöiden laskelmien mukaan, joissa mukana on myös virkavapaalla olevan Maarit Jomppasen asiakkaat. Hänellä on 11 asiakasta lastensuojelussa. Anna-Maija Oikarilla on 40 lastensuojelun asiakasta ja sosiaalihuoltolain mukaisia 20. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan asiakasmäärä on suuri. Laissa ei määritellä tarkkaa asiakasmäärää, mutta valtakunnallisessa keskustelussa on ollut esillä, että noin 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden olisi hyvä määrä, jolloin työ ehtisi tehdä riittävän hyvin. Esille nousee, että erityisesti Pihtiputaalla on haasteellisia asiakkaita ja isoja perheitä. Viitasaaren alueella oli vuonna lastensuojeluilmoitusta, kuluvana vuonna on tähän mennessä tullut 41 lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn määräajassa on pysytty viime vuoden loppuun asti, tällä hetkellä tilanne on huono. Lastensuojelutarpeen selvitysten määräajassa on tällä hetkellä neljässä ylitetty määräaika. Nämä määräajat löytyvät sosiaalihuoltolaista, lastensuojeluilmoitusten käsittely ja lastensuojelutarpeen selvitys ovat akuutteja tehtäviä, jotka tulee hoitaa määräajoissa ja ne eivät saa ylittyä. Mikäli resurssit ovat niukat, tulee priorisoida lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen. Suuri puute on myös se, että Anna-Maija Oikari käy yksin läpi lastensuojeluilmoitukset ja tiimejä ei ole. Tukea arviointityöhön ja asioiden priorisointiin ei ole. Aikaisemmin lastensuojelutiimit olivat säännöllisesti, kuluneen kevään aikana ne ovat hiipuneet. Lastensuojelupalveluissa ostopalveluna on käytetty Profiamia, sosiaalityöntekijän työpanosta on ostettu kolme päivää viikossa. Ostopalvelusosiaalityöntekijää käytetään pääasiassa työparina ja hänellä ei ole ilman virkasuhdetta oikeutta tehdä hallinnollisia päätöksiä. Pihtiputaalla on ollut 41 toimeentulotukiasiakasta ja Viitasaarella 55, kyseessä on siis täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki. Työvoimapalveluasiat ja maahanmuuttajaasiakkaat kuuluvat myös osaksi aikuissosiaalityötä. Päihde- ja mielenterveyspalvelut on erotettu aikuissosiaalityöstä. Molemmissa kunnissa on omat asumiskoordinaattorit, jotka työskentelevät päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat pääosin myös aikuissosiaalityön asiakkaita. Asiakkaille heikkenevä sosiaalityöntekijätilanne ei ole vielä näkynyt, nykyiset sijaiset ovat onnistuneet tekemään työnsä niin hyvin, että valituksia ei ole tullut. Päättäjille ei ole lastensuojeluasioissa ole soitettu, mutta taloudellisiin päätöksiin liittyen tai terveydenhuollon vastaanottopalveluihin liittyen kyllä. Aluehallintoviraston näkökulmasta huolestuttavaa on, että sosiaalityön resurssi ei riitä ehkäisevään tai varhaiseen tukeen, jolloin asiat tulevat esille vasta akuutteina tilanteina ja usein tarkoittavat sitä, että edessä voi olla myös kustannuksiltaan kalliimpia ratkaisuja. Työntekijät kokevat kuormittavana sen, että työstä ehditään hoitaa vain akuutti asia ja asioiden hoito jää kesken. Tällä hetkellä huostassa olevia lapsia on Viitasaarella 6 ja 3 lasta on jälkihuollossa. Yhteensä sijoitettuna on 21 lasta kiireelliset sijoitukset mukaan lukien. Näistä joitain on Pihtiputaan lapsia. Tarkkaa lukumäärää Pihtiputaan sijoitetuista lapsista ei ole mukana tapaamisessa, heitä on noin 17. Sijaishuoltoyksikköä käytetään sijoituspaikkojen etsimiseen, mutta akuuttiin tarpeeseen ei ole saatavissa sieltä apua. Kaikkiaan sijoitettujen lasten määrä on suuri. Asiakassuunnitelmat on hyvin ajan tasalla. Tämä on hieno asia, mutta työn toteuttamiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.

5 LSSAVI/3451/2018 5/7 Kesälomasijaiseksi on tulossa eläkkeelle jäänyt sosiaalityöntekijä, joka on pätevä sekä sosiaalityöntekijän virkaa tehnyt eläköitynyt pitkän linjan työntekijä, joka on epäpätevä, mutta on työskennellyt pitkään perhetyöntekijänä kunnassa. 6 Ratkaisuehdotuksia Viitasaarella on yhteensä kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa, joista yhdellä on myös johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät. Virkoja hoitaa siis tällä hetkellä yksi epäpätevä työntekijä. Käytännössä kolme sosiaalityöntekijää olisi riittävä määrä palvelutarpeeseen vastaamiseen, kunhan virat saataisiin täytettyä. Työntekijänäkökulmasta haasteena on myös Viitasaareen ja Pihtiputaan välille jakaantuneet työntekijät. Työaika menee matkoissa, kun työpaikka vaihtuu kesken työpäivän. Tämä koskee eniten perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Aikuissosiaalityön osalta Marjo Vehniäinen on jakanut työaikansa siten, että on työskennellyt yhden päivän viikossa Pihtiputaalla, mutta resurssi on kaikkiaan riittämätön. Esille nousee, että perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia tulisi ohjata töiden järjestelemiseen siten, että paikkakuntaa ei tarvitsisi vaihtaa kesken työpäivän. Yhteensä sosiaalityöntekijän virkoja on avoinna kolme, joista kaksi Pihtiputaalle ja yksi Viitasaarelle, lisäksi johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Jomppasen viransijaisuus. Virkaan houkutellaan 3600 :n palkalla, lisäksi tarjotaan etätyömahdollisuutta ja työnohjausmahdollisuutta. Myös asunnon hankkimisessa on luvattu auttaa. Virat ovat auki sosiaalityöntekijöiden virkoina ja kuvauksessa on kerrottu asiakaskunta. Epäpäteviä hakijoita on ollut, jotka eivät voi toimia edes sijaisina. Tällä hetkellä näyttää, että 1.6. alkaen Pihtiputaalla ei ole lastensuojelun sosiaalityöntekijää, eikä aikuissosiaalityöntekijää. Nykyisessä sosiaalityön kilpailutilanteessa täytyy olla rekrytoinnissa houkutteleva ja palkka on yksi tekijä muiden seikkojen joukossa. Palkka kytkeytyy suoraan työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen, työtä tehdään erittäin vastuullisessa asemassa. Esille nousee, että palkan määrittelyssä on pyritty noudattamaan valtakunnallista linjaa. Kunnan lautakunnilla ja johdolla on loppujen lopuksi velvollisuus huolehtia siitä, että kunnassa noudatetaan lakia. Tämän johdosta palkkavertailua ei voida tehdä, jos se on mahdollisuus nostaa työn houkuttelevuutta. Valtakunnallinen tilanne on, että kunnat kilpailevat pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Mikäli päteviä työntekijöitä ei ole kuntaan saatu, on viimeinen keino aluehallintoviraston toimenpiteissä antaa määräys, jota tehostetaan uhkasakolla. Uhkasakko määritellään yleensä puuttuvien sosiaalityöntekijöiden vuosipalkan perusteella. Joissain kunnissa on esitetty houkuttimeksi sitouttamispalkkiota tai sitä, että on voinut palkallisesti suorittaa opintonsa loppuun esimerkiksi 2-3 kuukauden aikana. Esille nousee, voisiko Wiitaunioni miettiä, kuinka houkutella työntekijöitä opintojen loppuun saattamisen mahdollisuudella. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijöille on tarjottu mahdollisuutta opiskella esimerkiksi päivä viikossa määräajan. Tämän voisi nostaa myös rekrytointi-ilmoituksiin esille. Rekrytoinnissa voisi ottaa esille työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet ja tavoitteen siitä, että kuntaan saataisiin jälleen toimiva tiimi ja esimiehen tuki. Työntekijöille on kulttuuri- ja liikuntasetelit, ei ruokaetua.

6 LSSAVI/3451/2018 6/7 Yhteenvetona voidaan todeta, että koko Wiitauniossa ei ole virassa olevaa pätevää sosiaalityöntekijää. Ostopalvelusosiaalityöntekijät eivät voi tehdä hallintopäätöksiä. Kun lakia luetaan tiukasti, eivät he voisi edes valmistella päätöksiä muuta kuin työparina. Eduskunnan oikeusasiamies on linjannut, että kaikki ihmisten elämään merkittävästi vaikuttavat hallintopäätökset tulee valmistella sosiaalialan ammattilaisen toimesta. Positiivista on, että kesäkuussa on tulossa pätevä, eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä sijaiseksi. Tavoitteena on, että hänet otetaan sijaisena virkaan, jotta voi tehdä lain edellyttämiä päätöksiä. Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaksi on perustettu uusi virka Viitasaarelle, siihen on tullut 8 hakemusta ja tavoitteena on että, uusi työntekijä aloittaa Pihtiputaalla on aikuissosiaalityöntekijän virka auki jatkuvassa haussa. Virka oli ensimmäisen kerran auki huhtikuussa, jolloin saatiin yksi epäpätevä hakija. Esille nousee, että kunnan tahtotila on, että asunto voitaisiin sosiaalityöntekijälle tarjota, jos se voisi auttaa kuntaan tulemisessa. Rekrytoinnissa kannattaa ottaa esille mahdollisuus siitä, että edullisen asumisen kautta sosiaalityöntekijä voisi asua arkipäivät Viitasaarella ilman, että asuinpaikkakunta vaihtuu. Käydään keskustelua siitä, onko muita keinoja toteuttaa rekrytointeja kuin kuntarekrytointi, kaupungin sivut, yliopiston sivut ja työvoimatoimisto. Esille nousee sosiaalityön uraverkosto facebookissa, jonne pyritään saamaan rekrytointi-ilmoitukset tuttujen sosiaalityöntekijöiden kautta. Kinnulan kanssa on suullinen sopimus päätöksenteossa auttamisessa, mutta ei kirjallista. Tavoitteen on, että tukea ja apua tarjotaan puolin ja toisin. Saarikan kanssa on tehty kirjallinen sopimus sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta. Aluehallintovirastosta suositellaan, että lapsioikeudelliset palvelut ja sosiaalipäivystys saataisiin siirrettyä muualle hoidettavaksi, jos se voisi osaltaan houkutella uusia työntekijöitä kuntaan töihin työmäärän ollessa hallittavampi. Iso haaste sosiaalipalvelujen toteuttamisessa on ollut sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden lisäksi sosiaaliohjaajien ja perheohjaajien vaihtuvuus. Jatkossa on tarpeen miettiä, kuinka saada työntekijät viihtymään työssään. Toisaalta on joitain työntekijöitä, jotka ovat pitkään olleet samoissa tehtävissä. 7 Jatkosuunnitelmat Esille nousee, että päättäjille tulee kertoa ostopalvelusosiaalityön kustannukset, jotta ne voidaan ottaa esille pohdittaessa sosiaalityöntekijöiden rekrytointia. Ostopalveluna sosiaalityöntekijäkustannus on noin /kk. Tavoitteena on saada lapsioikeudelliset palvelut ostopalveluna Jyväskylästä. Samoin tavoitteena on saada sosiaalipäivystys hoidettua Jyväskylän sosiaalipäivystyksen kautta. Tilanne on selkeästi laiton tällä hetkellä, koska pätevää sosiaalityöntekijää ei ole lainkaan Wiitaunionin alueella. Aluehallintovirastossa ymmärretään tilanne ja ollaan valmiita antamaan aikaa asioiden kuntoon saamisessa. Merkityksellistä on, että sosiaalityöntekijöiden puute ja siitä seuraavat asiat menevät nyt selkeästi asiasta

7 LSSAVI/3451/2018 7/7 päättäville tahoille, jotta sitä kautta voidaan tukea ja edistää työntekijöiden rekrytointia. Tällä hetkellä on tiedossa ainakin kaksi pätevää sosiaalityöntekijää, joita yritetään rekrytoida kuntaan. Viroissa sijaisina olevat työntekijät haluavat tietää, mitkä ovat heidän edellytyksensä jatkaa kunnan ainoina sosiaalityöntekijöinä epäpätevinä. Tilanteen laittomuus ei ole työntekijöiden vastuulla, vaan vastuu on johdon tasolla. Aluehallintoviraston määräykset tulevat aina perusturvalautakunnalle. Erittäin tärkeää on, että kunnassa huolehditaan nykyisten työntekijöiden jaksamisesta. Työntekijöiden tulee saada myös substanssiosaamisessa tukea työn tekemiseen. Johdon tulee miettiä, miten tuki työlle järjestyy myös sisällön osalta. Lisäksi työntekijöille tulee selkeästi ohjeistaa, kuinka he priorisoivat työtehtäviään ja että heillä on lupa tehdä töitä sen verran kuin he työaikansa puitteissa ehtivät. Seuraava kunnan johtoryhmä on , jolloin selviää rekrytoinnin tilanne. Esille nousee, että mietitään myös sitoutumispalkkiota työntekijöille. Aluehallintovirasto pyytää perustuvalautakunnalta kirjallista selvitystä sosiaalityöntekijätilanteesta mennessä. Selvityspyyntö lähetetään kesällä kirjallisesti. Jos tilanne ei korjaannu, voidaan valvonnan näkökulmasta toteuttaa kuuleminen, jonka jälkeen tehdään valvontapäätös, jossa annetaan määräys työntekijöiden palkkaamisesta. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla, joka on yleensä noin jokaisen puuttuvan sosiaalityöntekijän vuosipalkan verran. Uhkasakko voidaan määrätä viimesijaisesti jopa jatkuvaksi, jos tilanne ei korjaannu. Tällä hetkellä ei sovita uutta valvontatapaamista, vaan jatketaan tilanteen seurantaa kirjallisesti. Tarvittaessa kuka tahansa paikalla olleista tahoista voi pyytää uuden tapaamisen järjestämistä. Paula Mäkiharju-Brander Ylitarkastaja Jaana Aarnio Ylitarkastaja, sihteeri Jakelu Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren kaupungin yhteinen perusturvalautakunta

8 Tämä asiakirja LSSAVI/3451/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/3451/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Mäkiharju-Brander Paula :26 Esittelijä Aarnio Jaana :34