PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Vihdin kunnanvirasto, koulutusluokka 1. krs, Asemantie 30 B, Nummela

Transkriptio

1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus AIKA klo 17:00-18:41 PAIKKA Vihdin kunnanvirasto, koulutusluokka 1. krs, Asemantie 30 B, Nummela KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 19 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 20 Henkilöstökertomus Tilinpäätös Raportti toiminnasta ja taloudesta tammikuu Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 24 Vieraskuntalaisten laskutus sekä tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoidon laskutus vuonna 2018, käyntihintojen vahvistaminen 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Viranhaltijapäätökset Asioiden käsittelyjärjestyksestä päätettiin seuraavasti: Esityslistalla ollut 25 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työikäisten asumispalvelut päätettiin siirtää käsiteltäväksi huhtikuun kokouksessa ja tilalle otettiin lisälistalla tuotu asia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2018, koskien teknistä korjausta tukipalvelumaksuissa.

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Terkomaa Leila puheenjohtaja Palenius Timo varapuheenjohtaja Jakka Raine jäsen Malmgren Varpu-Leena jäsen Pihlaja Kristiina jäsen Rastas Kari jäsen Sintonen Risto jäsen Uusitalo Arja jäsen POISSA Järvenpää Marko Karkkilan kaupunginjohtaja Miettinen Sami Vihdin kunnanjohtaja Roinisto Marketta palvelulinjajohtaja MUU Reiterä Riitta-Liisa kuntayhtymän johtaja Forsell Lars hallinto- ja talouspäällikkö Hynynen Pirkko palvelulinjajohtaja Purhonen Mikko johtava ylilääkäri Tikkala Arja palvelulinjajohtaja Höglund Satu sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Leila Terkomaa puheenjohtaja Satu Höglund pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinto (Vihdin kunnanvirasto 3. krs, Asemantie 30 A, Nummela) perjantaina Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Varpu-Leena Malmgren Kristiina Pihlaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Karviaisen hallinto, Vihdin kunnanviraston 3. krs, Nummela

3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhtymähallitus 18 Yhtymähallituksen kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enem män kuin puolet yhtymähallituksen jäsenistä. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhtymähallitus 19 Yhtymähallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi sitä varten valittua jäsentä vuorollaan. Tarkastusvuorossa ovat Varpu-Leena Malmgren ja Kristiina Pihlaja. Yhtymähallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Varpu-Leena Malmgren ja Kristiina Pihlaja.

5 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Henkilöstökertomus /02.02/2016 Yhtymähallitus 20 Perusturvakuntayhtymä Karviainen laatii vuosittain henkilöstökertomuksen. Henkilöstökertomus antaa tietoa henkilöstörakenteesta, henkilöstön tuottavuudesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, kustannuksis ta sekä henkilöstön kehittämisestä ja yhteistoiminnasta. Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Karviaisen vahvuus on johdon, esimiesten ja henkilöstön korkea sitoutuneisuus perustehtävän toteuttamiseen ja siitä seuraava sosiaali- ja terveyspalvelujen ensisijaisuus kaikessa toiminnassa. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2017 keskimäärin 11,8 päivää työntekijää kohti, mikä on alle kunta-alan keskiarvon. Eläkkeelle jäädään keskimäärin 62,1- vuotiaana ja osa työntekijöistä jatkaa työntekoa, vaikka henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt. Osaamisen kehittämiseen on panostettu myös vuonna Henkilöstökertomus käsitellään myös työsuojelu- ja yt-toimikunnassa. Liite: Henkilöstökertomus 2017 Valmistelija: Lars Forsell Yhtymähallitus päättää merkitä tiedoksi henkilöstökertomuksen Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Tilinpäätös 2017 Yhtymähallitus 21 Kuntalain 113 :ssä on säädetty kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksestä. Tilinpäätösasiakirjojen laatimisessa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeita. Liitteenä jaetaan perusturvakuntayhtymä Karviaisen tilinpäätösasiakirja vuodelta Tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman, tilinpäätöksen liitetiedot, käytetyt tilinpäätösasiakirjat ja allekirjoitukset. Alkuperäiset tilinpäätösasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Esityslistan liitteenä olevassa toimintakertomuksessa on selostettu taloudellinen asema ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Tilivuoden aikana laadittiin kolme osavuosikatsausta, jotka yhtymähallitus käsitteli kokouksissaan ja lähetti tiedoksi Karviaisen jäsenkunnille. Lisäksi laadittiin 12 erillistä kuukausiraporttia, jotka yhtymähallitus käsitteli kokouksissaan ja lähetti jäsenkuntien kunnanhallituksille tiedoksi. Karviainen järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vihdin kunnalle ja Karkkilan kaupungille. Vuosi 2017 oli yhdeksäs toimintavuosi. Sosiaalija terveyspalvelut ovat lakisääteisiä ja niitä ohjataan valtakunnallisilla kriteereillä ja mitoituksilla. Ne kuitenkin toteutetaan arkipäivän työssä paikallisesti kunnan väestön tarpeiden mukaisesti. Sote-palvelujen paikallista työtä ohjaa jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä palvelutasosuunnitelma ja vuotuinen talousarvio. Palvelutasosuunnitelman toteuttamisessa paneudutaan erityisesti kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen hyvään saatavuuteen. Koko väestöä tai tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen on laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Edellisellä suunnitelmakaudella perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuus saatiin keskimäärin tasolle 14 vuorokautta sekä lääkärin vastaanotoilla että suun terveydenhuollossa. Valtakunnallisessa vertailussa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus sekä Vihdissä että Karkkilassa vastaa maan keskiarvoa. Suunnitelmakaudella on tavoitteena nopeuttaa hoitoon pääsyä siten, että kiireettömän hoidon odotusaika on enintään 7 vuorokautta suunnitelmakauden päättyessä. Tavoitteeseen edetään vaiheittain siten, että odotusaika on Karkkilassa 7 vuorokautta ja myös Vihdissä mikäli terveysaseman toimitiloihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suunnitelmakauden alussa odotusaika kiireettömään hoitoon on lääkärin vastaanotolla vielä 14 vuorokautta. Suun terveydenhuollossa keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon pysyy enintään 14 vuorokaudessa. Lääkäripalvelujen saatavuuteen on vaikuttanut myös panostus paikalliseen lääkärikoulutukseen, joka on luonut tänne pysyvän ja sitoutuneen lääkärikunnan.

7 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus kuntalaisille on osa paikallista kilpailukykyä. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta. Näiden tavoitteiden saavuttamista edesauttaa, että paikalliset toimitilaratkaisut, joista jäsenkunnat vastaavat, saadaan järjestettyä kohtuullisella tavalla sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Näin ollen toimitiloihin liittyviä toiminnallisia edellytyksiä saatiin vuonna 2017 huomattavasti parannettua. Karkkilan terveysaseman peruskorjaus valmistui lokakuussa Samassa yhteydessä se muuttui sosiaali- ja terveysasemaksi, koska toimipisteessä on laajasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Vihdin kunnassa perhepalveluista perhesosiaalityö, perheneuvola, lasten ja nuorten erityispalvelut, perhetyö ja ikäihmisten palveluista kotihoito ja sosiaalityö pääsivät korjattuihin tiloihin. Tässä yhteydessä toimitila sai nimekseen Karviaisen Kymppi. Se on myös toiminnalliselta luonteeltaan sosiaali- ja terveysasema, jossa on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vihdin Nummelan terveysaseman osalta tilojen järjestelyt ovat vielä kesken. Näiltä osin toimintaa on edelleen väistötiloissa. Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueella tapahtuva väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee jatkossa hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. Ikäihmisten palvelutarpeen kasvua ikäluokan kasvaessa voidaan jatkossa hoitaa vuosina kustannusvaikuttavasti uudistetulla palvelurakenteella. Ikäihmisten palvelurakenteen uudistukset ja onnistuneet kilpailutukset ovat vaikuttaneet ikäihmisten palvelujen suotuisaan kustannuskehitykseen vielä tilinpäätösvuonna Tämä on mahdollistanut mm. tehostetun asumispalvelun paikkojen tarjoamista useammille asiakkaillle, kuin mitä talousarviossa oli suunniteltu. Tulevissa talousarvioissa ei kuitenkaan voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin edellisellä suunnitelmakaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tärkeää on asiakkaan kokemus palvelun laadusta. Talousarviovuoden aikana asiakastyytyväisyyttä on mitattu monella tavalla. Tällä hetkellä kuntalaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vuosi 2017 oli taloudelliselta tulokseltaan tyydyttävä. Karviaisen talousarvion käyttömenojen toteutuma ,64 oli kokonaisuudessaan hyvin lähellä talousarviota ylittyen hieman ,64. Karviaisen palvelujen osalta talousarvio alittui yhteensä ,13. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvio ylittyi ,77. Näin ollen vuoden 2017 kuntalaskutuksen alijäämä ennen kuntakohtaisia palautuksia tai lisälaskutuksia ,64. Karviaisen nettomenot vuoden 2017 tilinpäätöksessä ovat 0,2 % suuremmat kuin vuonna 2016 ylittäen vuoden 2017 talousarvion määrärahat 0,1%. Talousarvion toteutumisessa oli kuitenkin jäsenkuntakohtaisia eroja. Tilikauden tulos muodostui seuraavasti: Tilikauden 2017 toimintatuotot olivat yhteismäärältään ,88 euroa. Toimintakulut olivat yhteensä ,63 euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus on toimintakate, joka on

8 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus määrältään ,25 euroa. Karviaisen vuosikate (huomioiden toimintakatteen lisäksi rahoitustuotot ja kulut) on ,32 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta ovat tuloslaskelman mukaan ,17 euroa. Muita poistoja ei ole. Jäsenkuntaosuutta on lisälaskutettu jäsenkunnilta ,68 euroa (Karkkila ,20 ja Vihti ,48). Karkkilan kaupunginvaltuuston hyväksymää lisämäärärahaa ei oltu laskutettu kuukausittaisissa ennakoissa. Näin ollen hyväksyttyä lisämäärärahaa käytettiin vain ,20. Työterveyshuollon tulos on ylijäämäinen. Työterveyshuollon tuloksella katetaan ko. toiminnan alijäämiä vuosilta Karviaisen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä on ,15 euroa, mikä vastaa työterveyshuollon ylijäämää vuodelta Tilinpäätöksissä Karviaisen nettomenot indeksillä korjattuna ovat pienentyneet. Karviaisen nettomenot ilman erikoissairaanhoitoa vuosina peruspalveluindeksillä korjattuna ovat seuraavat: Karviaisen investointimenot olivat euroa ( euroa v. 2016). Talousarviossa investointeihin oli varattu euroa. Tilivuonna 2017 saatiin toimitiloihin liittyviä ongelmia viimeinkin korjattua. Sosiaali- ja terveysaseman peruskorjaus valmistui Karkkilassa ja perheiden palvelut ja kotihoito muuttivat uusiin tiloihin Vihdissä. Investoinnit ylittyivät uusiin toimitiloihin liittyvän kalustuksen osalta varsinkin, kun vanhojen tilojen sisäilmaongelmien vuoksi jouduttiin uusimaan suurin osa kalusteista. Lisäksi henkilöturvajärjestelmät hankittiin molempiin kohteisiin. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 ovat kalusteisiin tarkoitetut investoinnit jääneet osittain käyttämättä, koska uusien toimitilojen saaminen viivästyi vuodesta toiseen. Kolmena toimintavuonna investointibudjettia jäi käyttämättä uusien

9 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus toimitilojen viivästymisen vuoksi yhteensä Autot ja tietokoneet on hankittu leasingsopimuksilla. Investointimenot eivät vaikuta vuoden 2017 käyttömenoihin. Hankinnat poistetaan 3 vuodessa Poistot on huomioitu vuoden 2018 talousarviossa. Karviaisen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä on ,15. Karviaisen peruspääoma on ,00. Peruspääomalla turvataan kuntayhtymän maksuvalmius ja investointien rahoitus. Maksuvalmius pysyi hyvävä koko vuoden. Yhtymähallitus esittää, että tilikauden 2017 ylijäämä, määrältään ,15 euroa, siirretään taseeseen tilikauden ylijäämä tilille. Liite: Toimintakertomus 2017 tilinpäätöstietoineen Valmistelija: Riitta-Liisa Reiterä, Marketta Roinisto, Pirkko Hynynen, Arja Tikkala, Lars Forsell, Aila Idman Yhtymähallitus toteaa vuoden 2017 tilinpäätöksen olevan ylijäämäinen ,15 euroa. Yhtymähallitus esittää, että vuoden 2017 tilikauden ylijäämä siirretään taseeseen ylijäämätilille. Yhtymähallitus päättää hyväksyä vuoden 2017 tilinpäätöksen liitetietoineen, allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle tarkastettavaksi. Kuntayhtymän johtajalle annetaan valtuus tehdä asiakirjoihin mahdollisia korjauksia tilintarkastajan antamien ohjeiden perusteella. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Raportti toiminnasta ja taloudesta tammikuu /02.02/2017 Yhtymähallitus 22 Karviaisen vuoden 2018 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja kuukausiraportista. Maaliskuun ja kesäkuun osavuosikatsaukset sisältävät kirjallisen raportin talousarvion tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista poikkeamisista ja muista raportointivuoden merkittävistä tapahtumista, jotka vaikuttavat toimintaan tai talouteen. Lisäksi osavuosikatsaus sisältää laskelman toimipisteiden jäsenkunnittaisesta käytöstä ja ennusteen kuntalaskutuksen määrästä. Kuukausiraportit sisältävät tietoja talouden toteutumasta verrattuna vuoden 2018 talousarvioon ja vuoden 2017 tilinpäätökseen. Toimintatietoja raportoidaan siten, että ne kattavat toiminnot, jotka vaikuttavat eniten joko talouden toteutumaan tai kuntalaisten saamiin palveluihin. Toimintatietoja verrataan vuoden 2018 tavoitteisiin ja vuoden 2017 toteutumaan. Tammikuun kuukausiraportti jaetaan sähköpostilla yhtymähallituksen jäsenille, kuntajohtajille ja kuntien kirjaamoon Liite: Kuukausiraportti tammikuu 2018 Valmistelijat: Riitta-Liisa Reiterä, Lars Forsell, Sinikka Olmiala, Aila Idman Yhtymähallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi toteutumaraportin vuoden 2018 tammikuun toiminnasta ja taloudesta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 9/05.02/2018 Yhtymähallitus Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Vammaispalveluasetuksen (1987/759) mukaan kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka liittyvät muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun ja muuhun asioimiseen. Karviaisessa järjestetään Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Työikäisten palvelulinjalla ja Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Ikäihmisten palvelulinjalla. Aiemmin sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat olleet täysin määrärahasidonnaisia ja myöntämiskriteerit on hyväksytty hallituksessa. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä asiakkaiden oikeus liikkumisen tukeen on laajentunut. Mitään asiakasryhmää ei voida kategorisesti rajata pois, mikä aiheuttaa sen, että vanhoja ohjeita ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Karviaisessa on sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain mukaiset liikkumista tukevat palvelut järjestetty pääosin yksilöllisellä taksikortilla. Kuljetuspalvelun kustannukset olivat vuonna 2016 vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa euroa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa euroa. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottaa muita liikkumisen tuen muotoja ensisijaisina suhteessa yksittäisiin taksikyyteihin. Sen mukaan (23 ) esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla saattajapalveluna ryhmäkuljetuksina korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset muulla soveltuvalla tavalla. Karviaisessa toimii liikkumista tukevia palveluja kehittävä työryhmä, jossa

12 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus on jäseniä ikäihmisten ja työikäisten palvelulinjalta. Työryhmän tehtävänä on kehittää liikkumista tukevia palveluja huomioiden ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen ohjaus ja saattajapalvelu. Liikkumista tukevien palvelujen muutostarpeeseen vaikuttaa myös se, että Laki liikenteen palveluista (320/2017) muuttuu kesällä Taksiliikennelaki sisältyy edellä mainittuun ja lakimuutoksen vaikutuksesta taksimatkojen hinnat vapautuvat eli taksojen määrittely lakkaa. Työryhmässä on todettu, että palvelun kilpailuttaminen kuntien kanssa yhdessä on mahdollista vasta kolmen vuoden päästä. Kuntien kanssa ollaan kuitenkin yhteistyössä kehittämässä palvelulinjoja ja kutsuliikennettä. Maakunta- ja sote -valmistelussa on tullut esiin mahdollisuus osallistua Helsinki-vetoiseen yhteiseen kilpailutukseen ja matkojen yhdistelykeskukseen. Alun perin yhteiskilpailutusta suunniteltiin pääkaupunkiseudun kuntien välisenä, mutta se on sittemmin laajentunut ja kiinnostuksensa ovat ilmaisseet Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Sipoo, Porvoo ja Keski-Uusimaa sekä mahdollisesti Espoo. Tuohon yhteiskilpailutukseen on vielä mahdollista ilmoittaa kiinnostuksensa. Helsinki tekee kiinnostuksen ilmaisseiden kuntien tietojen perusteella ratkaisun siitä, mitkä kunnat voidaan ottaa mukaan lopulliseen yhteistyöhön. Siihen mihin matkojen yhdistelyä laajennetaan vaikuttaa se miten hyvin reittejä voidaan järjestää. Tavoitteena on siis suhteellisen eheä maantieteellinen alue ja kokonaisuus, jolle matkojen yhdistelyn laajentaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Tämä maakunta- ja sote -valmistelusta alkunsa saanut kuntien yhteistyö on tulkittu siten, että koko Uusimaa olisi tekemässä yhteiskilpailutusta. Tästä syystä joukko vammaisjärjestöjä on ilmaissut huolensa siitä, että kuljetuspalvelujen kilpailutusta valmistellaan osana mahdollista maakuntaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta salassa järjestöiltä. Kannanotoissa on myös esitetty näkemys, että matkojen yhdistely ei toimisi. Helsingissä on kuitenkin kehitetty matkapalvelujärjestelmää vuodesta 2002 alkaen. Tällä hetkellä matkapalvelun kautta tehdään noin matkaa kuukaudessa. Helsingin kaupunki on tehnyt asiakastyytyväisyystutkimuksia säännöllisin väliajoin asiakkailleen matkapalvelun toiminnasta. Viimeisimmän kyselyn mukaan asiakkaat olivat keskimäärin tyytyväisiä palveluun. Keskiarvo useamman asiakaspalvelua mittaavan kysymyksen osalta oli 4,49 asteikolla, jossa arvo yksi oli huonoin ja arvo viisi paras. Yksilöhuollon matkoista yhdistellään noin 20 %. Karviaisen kuljetukset pitää siis kilpailuttaa. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä Karviaisen oma kilpailutus tai Helsingissä organisoitavaan kilpailutukseen ja matkojen yhdistelyyn mukaan pyrkiminen. Ensimmäinen vaihtoehto sisältäisi Vihdin ja Karkkilan kanssa yhteistyönä tehtävän pienimuotoisen kutsuliikenteen ja palvelulinjojen kehittämisen sekä yksilökuljetukset. Toinen vaihtoehto toisi tehokkuutta ainakin pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen yhdistelyyn ja siten taloudellisia hyötyjä. Kiinnostus yhteistyöhön pitäisi ilmaista jo ennen vuoden loppua ja päätös järjestämisvastuun siirtämisestä pitäisi tehdä tammikuussa. Ennen tammikuun hallituksen käsittelyä suunnitelma pitäisi käsitellä Karkkilan ja Vihdin vanhus- ja vammaisneuvostoissa.

13 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Valmistelija: Jaana Heinonen Karviaisen yhtymähallitus päättää, että ilmoitetaan Helsinkiin kiinnostus olla mukana yhteisessä kilpailutuksessa ja matkojen yhdistelykeskuksen kehittämisessä ja jatketaan asian valmistelua siten, että tammikuussa asiaa käsitellään kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Asia tuodaan hallituksen käsittelyyn uudelleen tammikuussa tarkentunein tiedoin ja vanhus- ja vammaisneuvostojen lausuntojen kera. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhtymähallitus 23 Karviaisen yhtymähallitus päätti joulukuun kokouksessa, että Karviainen ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua Helsingin organisoimaan yhteiseen kilpailutukseen ja sen valmisteluun sekä matkapalvelukeskuksen kehittämiseen. Lisäksi yhtymähallitus päätti, että asiaa käsitellään uudestaan yhtymähallituksessa vammais- ja vanhusneuvostojen lausuntojen kera. Valmistelun aikataulu on saatu Helsingistä ja sittemmin asian valmisteluun on tullut lisäaikaa kaksi kertaa. Tämän hetken tiedon mukaan Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa huhtikuun kokouksessa. Vihdin naapurikunta Espoo käsittelee asiaa maaliskuun sosiaali- ja terveyslautakunnassa Aiemmin todennäköisimpinä vaihtoehtoina olivat Karviaisen oma kilpailutus tai Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskuksen toimintaan mukaan pyrkiminen. Sittemmin Lohja on kutsunut Karviaisen ja joidenkin naapurikuntiensa edustajat viikolla 11 kokoukseen, jossa keskustellaan mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä kilpailutuksessa ja myös KL-kuntahankinnat kartoittaa parhaillaan kuntien yhteistyötarpeita asiassa. Nykyisen lainsäädännön mukaan sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja myönnetään kunnan sisällä tapahtuviksi ja vammaispalvelulain mukaiset matkat myönnetään pääosin asuinkuntaan ja sen naapurikuntiin. Vammaispalvelulain mukaiset työ- ja opintomatkat sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen tarvittavat matkat myönnetään tarpeen mukaan. Vammaispalvelun lainsäädäntö uudistuu vuonna Tulevaisuudessa palveluja tullaan järjestämään henkilökohtaisen budjetoinnin perusteella. Jos liikkumista tukeviin palveluihin käytetään tuolloin henkilökohtaista budjetointia, lisääntynevät osalla asiakkaista matkat pääkaupunkiseudulle. Tämänhetkinen asiakkaiden palveluntarve on pääosin kunnan sisällä tehtäviä asiointi- ja virkistysmatkoja. Vammaispalveluissa matkoilla on lakisääteiset alarajat ja matkoja haetaan usein niiden mukaan. Kuuden suurimman kaupungin vertailuissa on huomattu, että noin 80 % myönteisen päätöksen saaneista asiakkaista käyttää palvelua. Karviaisen yhteenlaskettujen matkojen keskimääräinen

14 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus pituus asiakasta kohden oli 20 kilometriä ja 61 matkaa vuoden aikana. Helsingin matkapalvelukeskuksen arvioitu kustannus 12 kunnan palvelujen järjestämisestä on 3,15 euroa matkaa kohden. Matkojen yhdistelyn on arvioitu pienentävän matkojen hintaa 2-6 eurolla yhdisteltyä matkaa kohden. Helsingissä matkoista noin 20 % on yhdistelty. Karkkilassa ja Vihdissä matkojen yhdistelyyn ei liene samanlaisia edellytyksiä kuin pääkaupunkiseudulla. Ainakin alussa matkapalvelun kustannukset olisivat todennäköisesti suuremmat kuin taloudelliset hyödyt. Helsingin matkapalvelukeskuksessa pystytään seuraamaan autojen liikkeitä ja antamaan ajantasaisia tietoja asiakkaille. Lisäksi matkapalvelukeskus takaa tietyn odotusajan. Palvelujen laatu parantuisi palvelujen tilaamisen ja odotusaikojen suhteen, mutta matkojen yhdistely saattaisi heikentää joidenkin asiakkaiden palvelua. Suurin riski asiakkaiden palveluille on, että hankintaa suunnitellaan tehtäväksi siten, että laajentuminen tapahtuisi kaikkiin mukana oleviin kuntiin yhtaikaa. Kilpailutuksen vuoksi matkapalvelukeskuksen toiminnan laajennusta ei voida tehdä porrastetusti alue kerrallaan. Suuri volyymi aiheuttaa muutoksenhallinnalle haasteita. Vammais- ja vanhusneuvostoilta saadut lausunnot (oheismateriaalina) eivät tue Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskukseen liittymistä. Vihdin neuvostot eivät kokeneet voivansa käytettävissä olevilla tiedoilla ottaa vahvasti kantaa, mutta edellyttivät palvelujen laadun kehittämistä ja vanhusneuvosto edellytti asian uudelleen tuomista käsittelyyn. Karkkilan neuvostot ottivat selvästi kantaa paikallisemman kilpailuttamisen puolesta. Oheismateriaali: Jäsenkuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen päätökset ko. asiaan. Valmistelija: Jaana Heinonen Yhtymähallitus päättää, että Karviainen ei tässä vaiheessa osallistu Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskuksen kehittämiseen. Kilpailutuksen ja matkojen yhdistelyn valmistelua jatketaan paikallisena ja naapurikuntien kanssa tapahtuvana yhteistyönä mahdollistaen jatkossakin vammais- ja vanhusneuvostoille asian seurannan ja asiaan vaikuttamisen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Vieraskuntalaisten laskutus sekä tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoidon laskutus vuonna 2018, käyntihintojen vahvistaminen 75/ /2009 Yhtymähallitus 24 Terveydenhuoltoa tuotetaan lakiin perustuen myös muiden kuntien asukkaille; kiireellisenä tulleet asiakkaat (TervhL 50 ) ja vapaan valintaoikeuden (TervhL ) perusteella tulleet asiakkaat. Vieraskuntalaskutuksen perusteet on määritelty lain 58 :ssä. Perussopimuksen mukaan ( 14) palveluita myytäessä muille kuin jäsenkunnille laskutus tapahtuu todellisten kokonaiskustannusten mukaan asiakkaan kotikunnalta tai vakuutusyhtiöltä. Laskutus perustuu vuodelle 2018 hyväksytyn talousarvion mukaisiin yksikköhintoihin, jotka muodostuvat palvelun tuottamisen aiheuttamista välittömistä menoista ja tuloista. Laskutettavaan hintaan on lisätty välilliset menot. Laskutettava hinta saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Liite: Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskutushinnat 2018 (vieraskuntalaiset sekä tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaat) Valmistelijat: Aila Idman Yhtymähallitus päättää vahvistaa laskutettavat yksikköhinnat vieraskuntalaisten ja liikennevakuutuspotilaiden hoidon osalta vuodelle 2018 liitteen mukaisesti. Yksikköhinnat tulevat voimaan lähtien. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut / /2009 Yhtymähallitus Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta tuli voimaan elokuussa 2008 ja sen mukaisesti näitä maksuja ja tulosidonnaisten maksujen tulorajoja tarkistetaan kahden vuoden välein. Valtioneuvosto on vahvistanut enimmäismäärät kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittäville asiakasmaksuille 23 marraskuuta 2017 (773/2017). Asetus tuli voimaan Tällä asetuksella maksuja ja tulorajoja tarkistetaan laissa säädetyillä, joka toinen vuosi voimaantulevilla indeksimuutoksilla. Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan/kuntayhtymän harkintavaltaan. Vuonna 2018 asiakasmaksujen enimmäismäärät laskevat kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti 1,22 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon maksujen tulorajat nousevat työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti 0,60 %. Indeksimuutos koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja. Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa. Asiakkaan taloudellinen asema ei ole eikä muodostu esteeksi palveluiden saamiselle ja käyttämiselle. Paljon palveluja käyttävien suojaksi säädettyä maksukattoa muutetaan lain edellyttämän indeksitarkistuksen verran. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, on kunnalla/kuntayhtymällä asiakasmaksulain mukaan tietyissä tapauksissa velvollisuus ja muulloin oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä. Näitä menettelyjä sovelletaan jatkuvasti arkipäivän asiakastyössä. Vuodesta 2008 on pääsääntöisesti noudatettu asetuksen mukaisia enimmäismaksuja. Poikkeuksen muodostivat vuoden 2016 alusta määritellyt tasasuuruiset asiakasmaksut (ei tulosidonnaiset). Nämä ovat olleet kaksi vuotta asetuksen mukaista enimmäismäärää alempia. Kuntien laskennallisissa valtionosuusperusteissa on maksut huomioitu maksuasetuksen mukaisesti. Liite: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2018 Valmistelija: Minna Luoto, Raija Salmi, Marketta Roinisto, Aila Idman Yhtymähallitus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista liitteen mukaisesti.

17 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Asiakasmaksut tulevat voimaan seuraavasti: Tulosidonnaiset maksut alkaen Muut maksut alkaen Käsittely: Asian käsittelyn aikana paikalla olivat työikäisten palvelulinjalta terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto ja ikäihmisten palvelulinjalta ikäkeskuspäällikkö Raija Salmi vastaamassa kysymyksiin klo 17:20-18:33 välisellä ajalla. Käsittelyn aikana Aulis Stenholm ehdotti, että sivulla 3 kohtaan 2. Maksuttomat terveyspalvelut lisättäisiin yksityislääkärin lähetteellä tehtävät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Esitys raukesi, koska kukaan ei kannattanut sitä. Käsiteltäessä kohtaa III Sosiaalihuollon asiakasmaksujen kohta 1.2 Jatkuva ja säännöllinen lapsiperheiden kotipalvelu, Aulis Stenholm esitti, että maksun suuruus olisi enintään 10 euroa/tunti. Arja Uusitalo ja Leila Terkomaa kannattivat esitystä. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta päätettiin äänestää kättennostolla siten, että esittelijän ehdotus on JAA ja Aulis Stenholmin esitys EI. Suoritetussa äänestyksessä JAA-ääniä tuli 5 (Sintonen, Jakka, Lehtonen, Rastas ja Malmgren) ja EI-ääniä 3 (Stenholm, Terkomaa, Uusitalo). Puheenjohtaja totesi alkuperäisen esityksen jääneen voimaan äänin 5-3. Käsiteltäessä sivulla 6 olevaa tilapäistä kotipalvelumaksua Raine Jakka ehdotti, että tilapäisen kotipalvelun maksu kuten myös kaikki muutkin tasamaksut, joihin nyt esitetään korotuksia pidetään ennallaan. Leila Terkomaa kannatti Raine Jakan esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja päätti, että asiasta äänestetään kättennostolla siten, että esittelijän ehdotus on JAA ja Jakan esitys maksujen pitämisestä ennallaan on EI. Suoritetussa äänestyksessä JAA-ääniä tuli 0 ja EI-ääniä 7 (Jakka, Terkomaa, Rastas, Sintonen, Stenholm, Lehtonen, Malmgren).Puheejohtaja totesi Jakan esityksen hintojen pitämisestä ennallaan voittaneen äänin 7-0. Sivulle 7 "Metsätulon selvittäminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä asiakasmaksuissa"- kappaleeseen päätettiin yksimielisesti listätä Aulis Stenholmin ehdotuksen mukaisesti seuraavat virkkeet: Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdityksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Sivulla 10 kohdassa 3.3 Työikäisten tehostettu asumispalvelu, Aulis Stenholm esitti, että henkilökohtainen käyttövara nostettaisiin 200 euroon/kk ja ohje siitä, miten maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella kirjoitetaan selkokielellä. Korotus henkilökohtaiseen käyttövaraan sekä kokouksessa esitetyt muutokset tekstiin hyväksyttiin yksimielisesti. Yhtymähallitus päätti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

18 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus 25 liitteen mukaisesti. Kuntayhtymän hallitus on päätöksellään hyväksynyt kotihoidon tukipalvelujen maksut. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon maksut hyväksyttiin Tukipalvelumaksuihin ei suunnitellusti ollut tarkoitus tehdä muutoksia, koska tukipalvelumaksut oli hyväksytty kokouksessa. Valitettavasti sosiaali- ja terveydenhuollonmaksuja valmisteltaessa pohjaksi otettiin vuoden 2016 liite, jossa olivat virheelliset tukipalvelumaksut vuodelta 2016 eivätkä uuden päätöksen mukaiset vuodelta Valmistelija: Tikkala Arja Yhtymähallitus tekee teknisen korjauksen päätökseen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ( ) korvaamalla kotihoidon tukipalvelut päätöksen mukaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ Yhtymähallitus Viranhaltijapäätökset Yhtymähallitus 26 Kuntalain 92 :ssä säädetyssä tarkoituksessa yhtymähallitukselle esitellään virkamiesten viranhaltijapäätökset ajalta Työikäisten palvelulinjajohtaja Henkilöstöpäätös 1 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen apulaisosastonhoitajan virkavalinta. Ikäihmisten palvelulinjajohtaja Hankintapäätös 1 RAISoft CA - ja LTC -ohjelmien hankinta, arvoltaan euroa sekä koulutus, arvoltaan euroa RAISoft ohjelmiin. Kuntayhtymän johtaja Henkilöstöpäätökset :t 1-2 Perheiden palvelulinjan osastonhoitajan ja johtavien viranhaltijoiden sijaiset Laskujen hyväksymisoikeus-päätös Valmistelija/lisätietoja: Satu Höglund p tai satu.hoglund@karviainen.fi Yhtymähallitus merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi ja päättää, että se ei käytä kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 37:n mukaista otto-oikeuttaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 3/ MUUTOKSENHAKUOHJE MUUTOKSENHAKUKIELLOT Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaa ti musta eikä kun nallisvali tusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytän töönpanoa: :t 18-23, Hallintolainkäyttölaki 5 :n 1 mom./ muun lainsäädännön mukaan seuraa viin päätöksiin ei saa hakea muutosta: Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asi aan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valitta malla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. MUUTOKSENHAKUOHJEET JA VALITUSOSOITUS Valitusosoitus: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallis valituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalitus, pykälät 24, valitusaika 30 päivää, osoitetaan Helsingin hal linto-oikeudelle os. Radanrakentajantie 5, Helsinki, faksi , säh kö posti helsinki.hao@oikeus.fi Hallintovalitus, pykälät, valitusaika päivää, osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle os. Radanrakentajantie 5, Helsinki, faksi , sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.