VIHDIN KUNTA. Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto. Aika klo 14:00. Vihdin kunnanvirasto, 2. kerroksen kokoushuone 209A

Transkriptio

1 Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto Aika klo 14:00 Paikka Vihdin kunnanvirasto, 2. kerroksen kokoushuone 209A Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Hoivakodin kannustinmallikilpailuun vuonna 2017 osallistuneiden arviointi ja palkitseminen 2 Lausunto: Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 3 Vanhusneuvoston kevätkauden työohjelma ja kokousajat 8 4 Ilmoitusasiat ja muut mahdolliset asiat 9 3 5

2 Esityslista 1/ (9) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Noro Armi puheenjohtaja Brännare Anna-Leena varapuheenjohtaja Hawas Sabah Laamanen Mervi Laurell Lea Lehtamo Marjatta Pajala Anneli Rahko Riitta Salmi Raija Suikkanen Soili Muu Rahkonen-Rannikko Saara pöytäkirjanpitäjä Luukkanen Antti hallintopäällikkö Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan Pöytäkirjan tarkastajat Sabah Hawas Mervi Laamanen Tarkastus suoritetaan Puheenjohtaja Armi Noro Pöytäkirjanpitäjä

3 Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto Hoivakodin kannustinmallikilpailuun vuonna 2017 osallistuneiden arviointi ja palkitseminen Vanh Hoivakodin kannustinmalli on palvelun laatua ja asiakaslähtöisyyttä kehittävä innovaatio, joka vuonna 2014 voitti Espoossa kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun. Innovaatio jakoi potentiaalisten innovaatioiden sarjassa ensimmäisen sijan. Hoivakodin kannustinmalli kehitettiin hoiva-asumisen kilpailutuksen yhteydessä yhteistyössä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Ptky Karviaisen kanssa. Kilpailutusvalmistelussa päätettiin entistä enemmän korostaa asukaslähtöisyyttä ja asukkaan hyvää oloa. Vanhuspalvelulain hengen mukaan kannustinmallille oli selvä tilaus ja siitä on syntynyt hoivakotiin jatkuvan kehittämisen malli. Hoivakodin kannustinmalli kannustaa tuottamaan hoiva-asumisen asukkaalle arvoa ja tyytyväisyyttä elämään. Tavoitteena on kannustaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja jakamiseen. Laadusta ja positiivisista vaikutuksista palkitseminen lisää asiakkaiden, työntekijöiden ja koko yhteisön hyvän olon tunnetta. Mallissa on kaksi osaa, joiden molempien painoarvo on 50 % ja josta muodostuu mallin kokonaisuus. Toinen puolikas koostuu palvelukonseptin liittyvästä asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn edistämiseen liittyvistä asioista ja toinen puoli koostuu kerran vuodessa tehtävästä asiakastyytyväisyyskyselystä. Kannustinmallikilpailu on järjestetty kaksi kertaa aikaisemmin vuonna 2015 ja Hoivakodit lähettävät kannustinmallikilpailun ehdotukset mennessä. Kilpailun päätyttyä kuntien edustajat arvioivat 10 parasta asiakastyytyväisyyskyselyn sekä käytänteiden perusteella jatkoon, joista lopuksi raati valitsee parhaat palkitsemista varten. Tulokset julkaistaan järjestettävässä palkintotilaisuudessa. Kannustinmallikilpailun raadissa on asukkaiden edustaja, omaisten edustaja, vanhusneuvoston edustus ja tilaajakuntien sopimusvalvonnasta vastaavia virkamiehiä. Raati pidetään Kokouksen osoite on Asemakuja 2, 6 kerros ja kabinetti. Hoivakodin kannustinmallissa palkitaan kunniamaininnalla tuloksien perusteella parhaat asumispalveluyksiköt sekä sen lisäksi paras asumispalveluyksikkö vuosittain sovittavalla palkinnolla. Kunnat voivat halutessaan palkita myös oman kuntansa alueen parhaan yksikön. Palkinto on julkinen kunniamaininta ja lisäksi esim. tuotepaketti, joka sisältää asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia edistäviä tuotteita pidettävään raatiin pyydetään edustaja vanhusneuvostosta valitsemaan kilpailun parhaan käytänteen muiden raadin edustajien kanssa. Tilaisuuteen tulee myöskin edustajia muiden kuntien vanhusneuvostoista.

4 Esityslista 1/ (9) Valmistelija hallintoasiantuntija Saara Rahkonen-Rannikko, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p , ikäkeskuspäällikkö Raija Salmi, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Ehdotus Vihdin vanhusneuvosto nimeää yhden edustajan pidettävään Hoivakodin kannustinmallikilpailun arviointiraatiin ja järjestettävään palkintotilaisuuteen. Päätös

5 Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto Lausunto: Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Vammaispalveluasetuksen (1987/759) mukaan kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka liittyvät muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun ja muuhun asioimiseen. Karviaisessa järjestetään Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Työikäisten palvelulinjalla ja Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Ikäihmisten palvelulinjalla. Aiemmin sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat olleet täysin määrärahasidonnaisia ja myöntämiskriteerit on hyväksytty hallituksessa. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä asiakkaiden oikeus liikkumisen tukeen on laajentunut. Mitään asiakasryhmää ei voida kategorisesti rajata pois, mikä aiheuttaa sen, että vanhoja ohjeita ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Karviaisessa on sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain mukaiset liikkumista tukevat palvelut järjestetty pääosin yksilöllisellä taksikortilla. Kuljetuspalvelun kustannukset olivat vuonna 2016 vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa euroa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa euroa. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottaa muita liikkumisen tuen muotoja ensisijaisina suhteessa yksittäisiin taksikyyteihin. Sen mukaan (23 ) esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsuja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: - julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; - saattajapalveluna; - ryhmäkuljetuksina; - korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; - muulla soveltuvalla tavalla.

6 Esityslista 1/ (9) Karviaisessa toimii liikkumista tukevia palveluja kehittävä työryhmä, jossa on iä ikäihmisten ja työikäisten palvelulinjalta. Työryhmän tehtävänä on kehittää liikkumista tukevia palveluja huomioiden ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen ohjaus ja saattajapalvelu. Liikkumista tukevien palvelujen muutostarpeeseen vaikuttaa myös se, että Laki liikenteen palveluista (320/2017) muuttuu kesällä Taksiliikennelaki sisältyy edellä mainittuun ja lakimuutoksen vaikutuksesta taksimatkojen hinnat vapautuvat eli taksojen määrittely lakkaa. Työryhmässä on todettu, että palvelun kilpailuttaminen kuntien kanssa yhdessä on mahdollista vasta kolmen vuoden päästä. Kuntien kanssa ollaan kuitenkin yhteistyössä kehittämässä palvelulinjoja ja kutsuliikennettä. Maakunta- ja sote -valmistelussa on tullut esiin mahdollisuus osallistua Helsinki-vetoiseen yhteiseen kilpailutukseen ja matkojen yhdistelykeskukseen. Alun perin yhteiskilpailutusta suunniteltiin pääkaupunkiseudun kuntien välisenä, mutta se on sittemmin laajentunut ja kiinnostuksensa ovat ilmaisseet Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Sipoo, Porvoo ja Keski-Uusimaa sekä mahdollisesti Espoo. Tuohon yhteiskilpailutukseen on vielä mahdollista ilmoittaa kiinnostuksensa. Helsinki tekee kiinnostuksen ilmaisseiden kuntien tietojen perusteella ratkaisun siitä, mitkä kunnat voidaan ottaa mukaan lopulliseen yhteistyöhön. Siihen mihin matkojen yhdistelyä laajennetaan vaikuttaa se miten hyvin reittejä voidaan järjestää. Tavoitteena on siis suhteellisen eheä maantieteellinen alue ja kokonaisuus, jolle matkojen yhdistelyn laajentaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Tämä maakunta- ja sote -valmistelusta alkunsa saanut kuntien yhteistyö on tulkittu siten, että koko Uusimaa olisi tekemässä yhteiskilpailutusta. Tästä syystä joukko vammaisjärjestöjä on ilmaissut huolensa siitä, että kuljetuspalvelujen kilpailutusta valmistellaan osana mahdollista maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta salassa järjestöiltä. Kannanotoissa on myös esitetty näkemys, että matkojen yhdistely ei toimisi. Helsingissä on kuitenkin kehitetty matkapalvelujärjestelmää vuodesta 2002 alkaen. Tällä hetkellä matkapalvelun kautta tehdään noin matkaa kuukaudessa. Helsingin kaupunki on tehnyt asiakastyytyväisyystutkimuksia säännöllisin väliajoin asiakkailleen matkapalvelun toiminnasta. Viimeisimmän kyselyn mukaan asiakkaat olivat keskimäärin tyytyväisiä palveluun. Keskiarvo useamman asiakaspalvelua mittaavan kysymyksen osalta oli 4,49 asteikolla, jossa arvo yksi oli huonoin ja arvo viisi paras. Yksilöhuollon matkoista yhdistellään noin 20 %. Karviaisen kuljetukset pitää siis kilpailuttaa. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä Karviaisen oma kilpailutus tai Helsingissä organisoitavaan kilpailutukseen ja matkojen yhdistelyyn mukaan pyrkiminen. Ensimmäinen vaihtoehto sisältäisi Vihdin ja Karkkilan kanssa yhteistyönä tehtävän pienimuotoisen kutsuliikenteen ja palvelulinjojen kehittämisen sekä yksilökuljetukset. Toinen vaihtoehto toisi tehokkuutta ainakin pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen yhdistelyyn ja siten taloudellisia hyötyjä. Kiinnostus yhteistyöhön pitäisi ilmaista jo ennen vuoden loppua ja päätös järjestämisvastuun siirtämisestä pitäisi tehdä tammikuussa. Ennen tammikuun hallituksen käsittelyä suunnitelma pitäisi käsitellä Karkkilan ja Vihdin vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Valmistelija:

7 Esityslista 1/ (9) Jaana Heinonen Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Karviaisen yhtymähallitus päättää, että ilmoitetaan Helsinkiin kiinnostus olla mukana yhteisessä kilpailutuksessa ja matkojen yhdistelykeskuksen kehittämisessä ja jatketaan asian valmistelua siten, että tammikuussa asiaa käsitellään kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Asia tuodaan hallituksen käsittelyyn uudelleen tammikuussa tarkentunein tiedoin ja vanhus- ja vammaisneuvostojen lausuntojen kera. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vanh Perusturvakuntayhtymä Karviainen pyytää edellä esitetysti Vihdin vanhusneuvostolta lausuntoa liikkumista tukevien palvelujen kehittämistä koskien. Sosiaalihuoltolaki ja ensi kesänä voimaan tuleva liikennelain muutos aiheuttavat tarpeen palvelujen järjestämisen kehittämiseen. Karviaisessa on sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain mukaiset liikkumista tukevat palvelut järjestetty pääosin yksilöllisellä taksikortilla. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottaa muita liikkumisen tuen muotoja ensisijaisina suhteessa yksittäisiin taksikyyteihin. Sen mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Eri kehittämisvaihtoehtoina ovat pyrkiminen mukaan Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskuksen toimintaan tai kehittää omaa kutsuliikennettä, palvelulinjoja ja yksilökuljetuksia Karviaisen palvelualueella yhteistyössä kuntien kanssa. Valmistelija Antti Luukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p , Saara Rahkonen-Rannikko, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Ehdotus Vanhusneuvosto antaa perusturvakuntayhtymä Karviaiselle lausunnon liikkumista tukevien palvelujen kehittämistä koskevasta kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksestä Päätös

8 Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston kevätkauden työohjelma ja kokousajat Vanh Vanhusneuvoston toimintasäännön mukaisesti vanhusneuvosto laatii toimintasuunnitelman. Vanhusneuvosto on aiemmin syksyllä 2017 hyväksynyt kokouksessaan ( ) vanhusneuvoston toimintasuunnitelman vuodelle 2018 seuraavasti: - SOTE -tilanteen seuranta, lausunnot ja kannanotot tarvittaessa; - vanhustenhoidon seuranta; - tiedotus erilaisista tilaisuuksista ja palveluista; - info kunnan tilojen käyttömahdollisuuksista; - vanhusneuvolan ideointi: esim. yhtenä päivänä viikossa hoitajan vastaanotto; - muut ikääntyvään väestöön liittyvät asiat. Vanhusneuvosto on lisäksi päättänyt , että neuvoston kokoukset pidetään tarvittaessa joka kuukauden kolmas torstai klo lukuun ottamatta kesäkautta (kesä-elokuu). Valmistelija Ehdotus hallintoasiantuntija Saara Rahkonen-Rannikko, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Vanhusneuvosto keskustelee vuoden 2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja aikatauluttamisesta sekä päättää seuraavan kokouksen ajankohdan. Päätös

9 Esityslista 1/ (9) Vanhusneuvosto Ilmoitusasiat ja muut mahdolliset asiat Vanh Ehdotus Vanhusneuvosto merkitsee ilmoitusasiat ja muut keskusteluasiat tiedoksi. Päätös