Marita Råman

Transkriptio

1 VAHINKOJA SATTUU Kalojen toisintonimien kerääminen oli aikanaan tutkimukseni sivutuote ja mielijohde. Varsinainen tarkoitus oli tutkia erämytologiaa kalastuksen kautta. Uskoin kalamytologian ytimen löytyvän Propp-satufunktioista, joita olin soveltanut erilaisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin kuten elinkaareen ja elämäkertoihin sekä laatujärjestelmän kehittämiseen. Ajattelin, että miksipä ei kalastuskin sadunhohtoista toimintaa voisi olla. Vedet ja kalat suomuineen ainakin väikkyvät hopeaa ja kalat ovat tavoiteltuja vedenneitoja. Olin havainnut, että jotkut myyttiset nimet ovat muotoa onnetar ja onninen, ja ne nimet, joista oli säilynyt muistitiedossa molemmat tiedot olivat vanhimpia. Näiden joukossa olivat hahmot Apajatar ja Apajainen. Lisäksi monista myyttisistä nimistä oli ajan hammasta uhmaten tullut sukunimiä ja sellaisena, joskin alkuyhteydestään irronneina ne olivat säilyneet kauan. Siitä sain mielijohteen etsiä sopivan määrän nen-loppuisia kalan toisintonimiä ja ne löytyivät helposti. Funktiot nimitin neljän kalan: muikun, ahvenen, kiisken ja lohen kansanomaisilla nimillä. Kaikenlaisia arkielämän toimintoja voidaan suhteuttaa satukaavan tapahtumiin, jolloin kokonaisuudesta saa uusia näkökulmia ja luovia virikkeitä omalle ajattelulle ja toiminnalle aina sen mukaan mikä on kunkin oma virikemaailma. Neurolingvistisessä terapiassa tiedetään, että kielto on usein käänteinen kehoitus. Kun sanotaan: Älä kalasta yksityisalueella, se tulkkiutuu kuulijalle tasan toisin päin kehoituksena kalastaa yksityisalueella. Parempi on ilmaista selkeästi, kuka missäkin saa kalastaa. Kala/kalastusfunktiot ovat viitteellisiä nimityksiä eri toiminnoille. Esimerkiksi funktio F3 perkaaminen tarkoittaa mitä tahansa kalankäsittelyä ja puhdistusta heti pyytämisen jälkeen, mutta ei jatkojalostusta kuten pakastamista, purkitusta tai filerointia. Vaikeammin perusteltavissa on, mitä on mahtanut mielessä liikkua siinä vaiheessa kun ensimmäiseen funktioon, joka sadussa merkitsee epätyydyttävää tilaa, josta jotain puuttuu, on sijoitettu mittasuhteet. Ennätyskaloja ei puutu tarinoista eikä nettisivuilta. Kyseessä on unelman karkaaminen käsistä. Yhden suuren kalan jälkeen sitä toivoo entistä suurempaa. Ja varsin jättimäiset kalat ovat olemassa vain tarinoissa. Ainakin suhteellisuudentaju on poissa kertojalta. Yhtä mielikuvitukselliseksi jaoksi voidaan katsoa syötävyyden ja rääpysten eli muikkujen rinnastaminen. Muikku on kuitenkin tyypillinen kala, jolla lohisaaliin olemassaolo on verottajalta kielletty. Tabu merkitsee erilaisista syistä kiertonimen käyttöä ja syynä on toimeentulon ja menestyksen varmistaminen. Tästä jo huomaakin, että kyseessä on lähinnä tulkinnallisen mielikuvituksen venyttäminen enemmän kuin faktisesti perusteltavissa oleva jaottelu. Juuri tämän venymisominaisuuden takia jaottelu on sopiva mitä erilaisimpien asiakkokonaisuuksien tarkasteluun. Suuren ja kompleksisen aineksen kuten kokonaisvaltaisen lakiuudistuksen jäsentäjänä jaottelu on tarkastelun arvoinen. Ja vaikka nimilista olikin vain väline pyrittäessä selvittämään erämytologista syvyyttä, on se osoittautunut hyväksi tieksi vanhojen ja nykyisten aikojen mallintamisessa. Alunperin satukaavan universaalisuuden ymmärtäessäni olin sitä mieltä, että se kertoo ihmisen elämästä ja näin ollen se on pätevä kuvaamaan mitä tahansa inhimillistä hanketta, pyrkimystä tai toimintaa. Elokuvatutkija Ari Hiltunen on soveltanut kaavaa emootioihin ja kerronnallisiin menestystarinoihin varsin uskottavalla tavalla. Kalastuslakiuudistuksesta tullee pitkä ja tuskainen hanke, jossa on syytä käyttää kaikki kevennyskeinot hyväksi. Hyvässä yhteistyöhengessä toimien eri pyyteet voivat kohdata tasavertaisina liikaa syyttelemättä toisen osapuolen näkemyksiä. Satukaava harjoittaa tätä hyvän ja pahan taistelun kenttää, jossa vuoksi ja luode vaihtelevat. Seminaarityöskentelyyn kuuluu yleensä sellainenkin hirvitys että seminaarianti puidaan jälkikäteen eli puretaan auki eli puhdistetaan turhista romppeista ja kyseessä olisi siten lähinnä funktio 3, mutta Kalastusmestaripäivät

2 pohdittavaksi jää, miten rikkomukset voivat auttaa lähtökohtien selvittämisessä. Jos lain valvominen aiheuttaa ylettömästi valvontaa eikä määräyksiä kunnioiteta, niin siihen on jokin syy. Rinnastamisen taito toimii aihiona, josta mieli lähtee helposti uutta luovaan seikkailuun. Satukaava auttaa asioiden purkamisessa, mutta ennen kaikkea se auttaa asian hahmottamisessa kokonaisuudeksi ja kokonaisuutta vasten. YLEISTÄMISEN TAITO Satu/hankefunktiot Kala/kalastusfunktiot F1 Poissaolo/lakiuudistushanke Körriäinen/mittasuhteet F2 Kielto/ ympäristö Rääpynen/syötävyys F3 Kieltorikkomus/virhearviot Purikainen/perkaaminen F4 Tiedustelu/esiselvitykset Ahvenainen/kalaisuus F5 Tiedon luovutus/viranomaiset Sampiainen/levinneisyys F6 Petos/vilppi Punkiainen/talvehdinta F7 Konnuus/salailu Uhvenoinen/ kalansaalis F8 Puute/vastuuhenkilöt Utiainen/kalastusmuistot F9 Kehotus/julkisuus Seitsenjuovainen/tunnistaminen F10 Vastatoimet/vuorovaikutus Poikiainen/kutuaika F11 Lähtö/lausuntokierros Apponen/hengittäminen F12 Kokeen määräys/lisäselvitykset Haukeroinen/elontaisto F13 Koetilanne/arviointi Kottiainen/saalisvaisto F14 Taikaesine/tietotaito Hutiainen/liikehdintä F15 Siirtyminen/kenttävoimat Tirriäinen/kalakato F16 Taistelu/intressiryhmät Puikkanen/parveilu F17 Tuntomerkit/valvonta Ukkulainen/kalataikuus F18 Voitto/projektin päätös Sittiäinen/kalakateus F19 Puutteen poisto/lainsäädäntö Ukkonen/kalastussäät F20 Paluu/kutupaikat Mantiainen/elintavat F21 Takaa-ajo/vaihtoehdot Rutiainen/rasvaisuus F22 Pelastuminen/optimiratkaisu Piiponen/piikikkyys F23 Yllätystekijä/kalastaja Prittinen/ulkomuoto F24 Valesankaruus/järjestöt Ahveikkonen/kalavaleet F25 Vaikea tehtävä/lainvalmistelu Irriäinen/hyökkäävyys F26 Suoriutuminen/lausunnot Routiainen/vaellukset F27 Tunnistaminen/tiedottaminen Haukiainen/petokalat F28 Paljastus/julkistus Upponen/syvänteet F29 Sakarin muutos/asema Mätitiainen/mätilaatu F30 Rangaistus/valitukset Aaperoinen/nimeäminen F31 Häät/uusi kalastuslaki Sirriäinen/kalaretket JALOSTAMISEN TAITO Edellä oleva listaukset voidaan tapauskohtaisesti ryhmitellä ns. eeposfunktioiksi eli toisin sanoen systeemistä voi hyvällä onnella uuttaa esiin suurta kertomusta. Ensin viisiöidään, jolloin kuhunkin kerronalliseen ryhmään jää viisi funktiota. Loput kuusi funktiota muodostavat metatason, jolla silläkin on ulottuvuutensa tapahtumiin. Vitsianalyysi osoitti kalastajien asettavan vähemmälle sijalle arvomaailmassaan funktiot 11, 9, 23, 25, 28 ja 22. Vitsit paljastavat sen, mikä ei suoraan välity lainsäätäjälle, mutta joka kaihertaa kentän mieltä taustalla. Taustafunktiot jakautuvat pareiksi, jotka vidaan ryhmittää aloitus-, hallinta- ja vastusfunktioksi. Rajat näiden välillä ovat liukuvia, kuten tiedetään alku aina hankalaa jne. Kalastusmestaripäivät

3 RUUTANA Carassius carassius on nimistöltään suomalaisen kalakannan mielenkiintoisin. Kun vuoden 2008 kalastajakunnan ponnistuksiin kuuluu mittava lakiuudistuksen valmistelu, on syytä katsoa, miten ennen asioista ajateltiin. Sillä ei vain vaelluskalat vaella, myös nimet ja arvot kiertävät ja vaeltavat alueelta toiselle ja risteytyvät toistensa kanssa. Ruutanalla on tai on ollut yllättävän monia merkityksiä kalannimen lisäksi. Tosin ennen ei puhuttu ruutanasta, vaan pikemminkin räiskälekalasta, rutusta tai kourista. Ruutanalla sen sijaan ymmärrettiin jatkuvaa epäonnea. Suutari, kala sekin ja ruutana olivat epäonnisten töiden ja hankkeiden nimikkokaloja. Rota, ruta oli lappalaisten sairautta ja kuolemaa kylvävä manalan jumala. Nimen merkitykset jakaantuivat seuraavasti: 1. Epäonni ja menestys: a) karjaonni, b) saalisonni 2. Kookkaus: a) lihavuus, b) laiska, c) vanha, d) ruma, e) iso 3. Sairaus: a) tauti, b) kipu, c) kolotus, d) särky, e) tartunta 4. Velhous: a) pahahenki, b) epäonni, c) noituus, d) kehno, e) haltija 5. Kala: a) täkykala, b) aljokala, c) rutu, d) kouri. Listan merkitysryhmät voidaan nimetä uudelleen, jolloin ruutanaa voisi nimittää myös 1. onnikalaksi -> epäonni, eräonni, karjaonni 2. marraskalaksi -> enteet, ennätykset 3. korttokalaksi -> pilaustaikuus 4. velhokalaksi -> kalastustaiat, noituus 5. aljokalaksi, -> nimikkokala minkä lisäksi yllä mainittu listaus antaa perustellun syyn nimittää ruutanaa 6. haltijakalaksi -> nimikala 7. emuukalaksi. -> nimikala. Saatu aines paljastaa salansa, jos nimet asetetaan keskinäiseen merkityskehikkoon. Velhokala (strategeemi) Aljokala (semeemi) Emuukala (genoomi) Haltijakala (fenoomi) - Marraskala (futureemi) onnenkantamoinen/osa Korttokala (transfeemi) aana/ina/entuumet Onnikala (myteemi) Kalastusmestaripäivät

4 LAKIUUDISTUSHANKKEEN SATUMAISUUS Proppilainen satukaava voidaan suhteuttaa erilaisiin käytännön päämääriin ja sillä tavoin saadaan erottumaan erilaisia toiminta- ja merkityskenttiä sekä tarkastella niiden välisiä suhteita. Alkuperäisessä satukaavassa on 31 funktiota, mutta olen jatkojalostanut niitä intialaisen saduntutkimustraditioon nähden, jolloin rakenteeksi tulee 25+6 funktiota. Nämä ns. eeposfunktiot jakaantuvat viiteen osaan, konsultaatioon, viestintään, matkoihin, sotaan ja sankaritekoihin. Sota on miellettävä tässä strategiseksi toiminnaksi yleensä ja sankariteot ovat yksilö- ja ryhmäkohtaisia aikaansaannoksia. Alustavan mietinnän jälkeen lakiuudistushankkeen rakenne on kokonaisuudessaan suurin piirtein seuraava: I Konsultaatio F10 Vuorovaikutus F6 Vilppi F4 Esiselvitykset F9 Julkisuus = Laatutuote F22 Optimiratkaisu = Kompromissi II Viestintä F17 Valvonta 27 Tiedottaminen F28 Lainvoima 30 Valitukset = Käytäntö F5 Viranomaiset = Kontrolli III Matkat F11 Lausuntokierros F20 Vaelluskalat F15 Kenttähavainnot F23 Kalastajat = Vaelluskalakanta F19 Lainsäädäntö = Kalastusoikeus IV Sota F21 Näkemykset F16 Intressit F 12 Lsiäselvitykset F25 Valmistelutoimet = Lakiteksti F8 Vastuuhenkilöt = Lainsäätäjä V Sankariteot F14 Tietotaito F31 Uusi kalastuslaki F26 Lausunnot F18 Projektin päätös = Hyväksyntä F29 Asema = Vastustus. Ari Hiltunen on soveltanut satukaavaa Hollywood-tarinoihin ja emootioihin. Elinkeinoon vaikuttavan lainasäädännön uudistus aiheuttaa prosessin kuluessa monenlaisia tunteita, joten on hyvä tietää muutamasta pelin henkeen kuuluvasta termistä. Saduissa ja menestystarinoissa kuuluu olla ja on: PERIPETEIA, odottamaton käänne, tunnistus (F19 ) HAMARTIA, kohtalokas erehdys (F3 ) ANAGNORISIS, oivallus, asioiden oikean laidan tunnistaminen (F28 ) PATHOS, kärsimys (F6 ) INTENTIO, tavoite, pyrkimys, tarkoite (F11 ) Kalastusmestaripäivät

5 Hamartian ja ruutanan merkitykset lyövät tässä prosessissa kättä. Kohtalokas erehdys, hamartia tulee sanasta hamartano, mikä merkitsee harhaan osumista, erehtymistä, epäonnistumista. Kertomuksissa hamartia tuottaminen on tehokeino, muttä käytännössä harmillinen sivutuote, jolta tuskin voi parhaimmillakaan pyrkimyksillä välttyä. Kärsimys syntyy osallisten tuntemasta epäoikeudenmukaisuudesta. Niin kertomuksissa kuin suurissa projekteissakin on odotettavissa piste, jossa peli saavuttaa huippunsa, peripeteia ja anagnosrisis kohtaavat ja tuottavat juoneen käännekohdan, usein äkkikäänteen (reversal, turning point). Kalastuslakiuudistuksessa äkkikäänteet ja yllätykset ovat todennäköisimpiä lainsäädäntöuduistuksen tiedottamisessa. Yllättäin tieto joko puuttuu, on virheellistä tai tulee yllättävästi tulkittuna tai joltakin taholta epäedullisesti muokattuna julkisuuteen. Toisin sanoen, kaavalla sanoen jälleen. hurtilla huumorilla selviytyminen, älyn välke HUUMORI kalastusasiantuntijoiden tietämyksen sivuuttaminen HAMARTIA LAKI INTENTIO ANAGNORISIS UUSI pyrkimys pelastaa vaelluskalat ongelmat on tunnistettava ennen pitkää voimaan PERIPETEIA yllättävät, kohtuuttomat vaatimukset PATHOS tahot; anna mun kaikki kestää, tunteen palo Isossa prosessissa syntyy ylimääräistä ainesta, satufunktioista on jäljellä kuusi toimintoa, ja ne muodostavat lakihankkeen metafunktiot, jotka jakautuvat kolmeen ryhmään. Aloitusfunktiot: F1 Lakiuudistus + F24 Järjestöt -> Hankkeen käynnistys Hallintafunktiot: F2 Ympäristötekijät + F13 Arviointi -> Tarveharkinta Vastusfunktiot: F3 Koskivoima + F7 Salailu. -> Vilpillisyydet. Kalastusmestaripäivät