Muistio 1 (7) Tutuksi tullut työturvallisuusaamupäivä järjestetään klo 8:30-12:00, Sokos Hotel Pasilassa.

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Urakoitsijaseminaari Aika kello 9:00 14:30 Paikka Pasila NH Satama 2. krs, videoyhteys Livi vh1 Avaus Tilaisuuden avasi Pekka Rajala, joka toimii myös tilaisuuden puheenjohtajana. Tilaisuudesta tehdään myös muistio. Esittäjien materiaalit tulevat muistion liitteeksi. Tuomas Toivonen piti avauspuheenvuoron ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. Hän esitti kaavion viraston uudistuneesta organisaatiosta. Uusi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä on tullut voimaan Tienpidon yleiset vaatimukset on kirjattu lakiin ja kunnossapitotaso tarkentuu. Liikenteen turvallisuusvirastolle tulee valvontarooli. Virastouudistuksessa väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito jää väylävirastoon, liikenteen ohjaus siirtyy uudelle yhtiölle Traffic Management Finland Oy:lle ja Traficom toimii liikenteen ja viestinnän valvontaviranomaisena. Ajankohtaista turvallisuudesta Risto Lappalainen kertoi ajankohtaisia asioita työturvallisuudesta. Tieturva 1 on muuttumassa verkkokoulutukseksi, jatkossa se on maksuton ja n ylläpitämä. Vuonna 2019 Tieturva 1-koulutus on vielä päällekkäin "vanhanmallisten" koulutusten kanssa. Myös Tieturva 2 uudistuu. Turvallisuuspoikkeamien kirjauksesta Lappalainen kertoi seuraavaa: Tiellä tehtävien töiden osalta ilmoittamisaktiivisuus näyttää laskeneen Yleisimpiä turvallisuuspoikkeamia ovat liukastumiset, kompastumiset, putoamiset sekä onnettomuudet liikkumisen, nostamisen ja käsikäyttöisten työkalujen käytön yhteydessä Työkoneen puhdistaminen ja koneeseen nouseminen yksi yleinen vaaranpaikka, ote tai jalka lipeää. Aiheuttaa helposti esim. luunmurtuman ja sairauspoissaoloja Tiehankkeilla havaintoja on enemmän ja tapaturmia vähemmän, aiheuttajana usein ulkopuolinen tekijä: muut (myös raskas) liikenne, ylinopeudet -> törmäys työmaan koneeseen tai rakenteeseen yleisesti ilmapiiri on kuitenkin muuttunut suotuisammaksi poikkeamien ilmoittamiselle. Tutuksi tullut työturvallisuusaamupäivä järjestetään klo 8:30-12:00, Sokos Hotel Pasilassa.

2 Muistio 2 (7) Uusi teiden hoidon urakkamalli "Maanteiden hoitourakka" Pekka Rajala esitteli uutta maanteiden hoitourakkamallia. Ensin hän esitteli n hankintastrategisia linjauksia, joita ovat mm. vahva vuorovaikutus ja yhteistyö, kustannusten ja riskienhallinta sekä kannustavat sopimusmallit. Uudessa urakkamallissa odotetaan saavan parempi varmuus laadun toteutumiselle. Uutta urakkamallia on kehitetty yhdessä alan toimijoiden kanssa. Yhtenä tavoitteena on tuottavuuden kehittyminen hukkaa vähentämällä, esimerkkinä työn tekeminen kerralla kuntoon, jolloin ei jouduta paikkaamaan. Keskeisiä asioita ja muutoksia uudessa mallissa ovat mm.: Muutoksiin reagointi joustavampaa kuin vanhassa mallissa Laadun painoarvo hankintavaiheessa kasvaa (vrt. vanhassa mallissa laadun vähimmäisvaatimusten ylittymisen jälkeen käytännössä hintakilpailu) Siirrytään kokonais- ja yksikköhintaisesta urakasta tavoitehintaiseen Tavoitehinnan alitus/ylitys voidaan siirtää seuraavalle urakkavuodelle. Ylityksen siirto voi aiheuttaa haasteita, jos seuraava urakkavuosi on vaativa Urakoitsijavalinnassa hinnalla on 65 % painoarvo Urakkaan luvataan tarjousvaiheessa henkilöstön testi- ja tenttipisteiden keskiarvo. Jos henkilöitä vaihdetaan urakan aikana, tulee keskiarvo edelleen olla vähintään luvattu. Henkilöiden painoarvo valintavaiheessa on 20 %, laatulupaukset 15 %. Edelleen urakkamuotona on laatuvastuurakentaminen. Tilaajan myötävaikutusmahdollisuudet paranevat. Hankintamenettelynä on yksivaiheinen avoin menettely pl. erittäin vaativat Espoo ja Vantaa, jotka kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä. Kysymys: Miten uusi urakkamalli jalkautetaan/koulutetaan tilaaja- ja urakoitsijapuolille? Vast: Tilaajalla järjestää koulutusta henkilökunnalleen. Yleistä keskustelua voidaan käydä vuorovaikutuksessa urakoitsijoiden kanssa ennen tarjouspyyntöjen lähtöä.

3 Muistio 3 (7) Kilpailutus 2019 ja laatulupaukset Katja Levola esitteli 2019 urakoiden aikataulun. Tarjouspyynnöt lähtevät ulos (pl. Espoo ja Vantaa ). Käytännössä hankintailmoitukset näkyvät Hilmassa tarkastusten jälkeen mahdollisesti vasta Urakoiden ennakkotiedot löytyvät Tiirasta, joka löytyy n extranetistä. Linkki ja käyttöohjeet löytyvät esitysmateriaalista. Tietoihin voi tulla vielä päivityksiä inventointien ym. myötä, mutta perusasiat ovat pääosin kunnossa. Tarjousten vertailu tehdään seuraavasti: Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma korvataan pisteytetyillä laatulupauksilla HJU:aan verrattuna lineaarinen pisteytysskaala Testin ja tentin painoarvot 10 % + 10 % Tarjoukseen luvataan 3 henkilöä/urakka: työmaapäällikkö, päätoiminen apulainen ja sopimus-/hankintavastaava (luvataan pisteiden keskiarvo, henkilöitä ei tarvitse nimetä). Kysymys: Ovatko henkilöt samanarvoisia (sopimusvastaava, vastuunalainen työnjohtaja, vastaavan apulainen)? Vast: testi- ja tenttipisteiden keskiarvon laskennassa kaikilla henkilöillä sama painoarvo Kysymys: Mitä tapahtuu jos henkilöt eivät täytä luvattuja pistevaatimuksia? Vast: Jos luvattu testi- ja tenttipisteiden keskiarvo ei täyty, sopimusta ei synny Testi- ja tenttitulokset ovat voimassa 2 vuotta uusissa tarjouskilpailuissa, urakan aikana niitä ei tarvitse uusia. Tulokset ovat henkilökohtaisia, eli siirtyvät henkilön mukana työnantajan vaihtuessa. Lupaukset herättivät paljon kysymyksiä. Lupauksissa on olemassa 0-taso, eli lupauskohdat voi jättää lupaamatta, jolloin tarjoukseen saa ko. kohdasta 0 pistettä. Kysymys: Moniko portaisia lupaukset ovat? Vast: Lupausten porrastukset vaihtelevat, 2-6 tasoa. Jos valitaan korkeampi lupaustaso, myös alempien tasojen vaatimukset tulee täyttää. Kysymys: Ovatko lupaukset alihankkijakeskeisiä eikä pääurakoitsijan oman kaluston käytölle lasketa arvoa? Vast: Sanamuotoa on korjattava, alihankinta = operatiivinen työ urakassa Kysymys: Saako lupaukset ylittävästä henkilöstöstä lisää pisteitä? Vast: Ei, mutta bonus mahdollisuutta mietitään

4 Muistio 4 (7) Kysymys: Miten/millaisilla työkaluilla lupausten toteutumista seurataan? Esim. Rovaniemellä seurattu työmaakokouksissa, yhteenveto puolivuosittain ja kerran vuodessa koko vuosi. Korjausliikkeitä pystytään tekemään urakkavuoden aikana. Vast: Ei ole vielä päätetty, valmistellaan työkaluja tarjouspyyntöjen lähdön jälkeen. Lupausten toteutumisen seurannan on oltava helppoa ja yksiselitteitä, työkalu voi olla yksinkertainenkin. Kysymys: Jos työnjohtoa vaihdetaan urakan aikana, miten varmistetaan että testi- ja tenttitulokset ovat vertailukelpoisia? Pitääkö tenttijärjestelmä jäädyttää 5 vuodeksi, jotta tentit ovat vertailukelpoisia keskenään? Vast: Tenttijärjestelmää kehitetään ja määritetään, mitä ja miten on tarkoitus testata. Tarkoituksena luoda teemoitettu kysymyspatteristo, josta poimitaan kysymykset eri ajankohtina ja eri paikoissa pidettäviin tentteihin Kysymys. Kuinka usein tentin voi uusia? Vast: Tentin saa uusia kerran, jolloin jälkimmäinen tulos on voimassa (2 vuotta) Kysymys: Onko tentti sähköisessä muodossa vai "perinteinen"? Vast: Ainakin aluksi perinteinen tentti, tietokonetta saa käyttää. Tarjouspyyntömateriaali saa olla mukana. Kaupallisten asiakirjojen muutokset Rajala esitteli keskeisimmät kaupallisten asiakirjojen yksityiskohtaiset muutokset, jotka löytyvät esitysmateriaalista. Sopimusasiakirjojen järjestystä on korjattu uuteen malliin. Kaikki tarjouspyynnöt tehdään Hanki-järjestelmään. Palvelusopimuksen keskeisimpiä muutoksia: Urakka on tavoitehintainen urakka ja laskennallinen sopimushinta koostuu seuraavista eristä, jotka tilaaja maksaa urakoitsijalle: Hoidonjohtopalkkion Johto- ja hallintokorvauksen Hoitotöiden hankintakustannukset Tavoitepalkkio Arvonlisävero Kysymys: Koskeeko maksuerät myös omasta organisaatiosta tehtyjä hankintoja? Vast: Kyllä koskee, täytyy tarkentaa kirjauksia Kysymys: "Palkkio sekä johto- ja hallintokorvaus voidaan laskuttaa kuukausittain tasaosuuksina kuun viimeisenä päivänä, laskun maksamiseen varattava 21 vrk", heikentääkö tämä kirjaus maksuehtoja nykyisistä? Vast: Ei heikennä, tarkoittaa että eräpäivä saa olla kuun viimeinen päivä, kirjausta tarkennetaan tarvittaessa Kysymys: Kirjaus "Laatulupausten ylittämisestä voi saada bonusta ", tarkoittaako että ylittämisestä ei aina välttämättä saa?

5 Muistio 5 (7) Tekniset asiakirjat Vast: Tarkennetaan kirjausta tarvittaessa Esiteltiin urakkaohjelman keskeisiä muutoksia, joita ovat mm. että uutena henkilötyyppinä tulee harjoittelija (4 kk/urakkavuosivuosi) mukaan kaikkiin urakoihin. Jos harjoittelijaa ei ole, ei synny kustannuksiakaan. Liikennekeskus voi toimia tilaajan edustajana virka-ajan ulkopuolella. Aikaa, kuinka kauan saa edustaa/tapaus, mahdollisesti rajataan. Rajala esitteli uuden urakkamallin tarjouslomake-luonnosta. Nykyisessä mallissa määritellään tarjouslomakkeelle erillishankintoja, kuten aikaisemmin HJU-malleissa. Lisäksi todettiin, että tarjouspyyntöön tulee määritellään aikaraja, johon mennessä kaikki tarjouksessa annetut vaatimukset tulee täyttyä, ja sopimus olla allekirjoitettavissa. Heikki Lappalainen esitteli muutokset alueurakoiden teknisiin asiakirjoihin. Uusien toimintalinjojen myötä julkaisu Maanteiden talvihoito, laatuvaatimukset on päivitetty (versio ). Työkohtaista tarkennusta on yhtenäistetty (mm. täsmähoitokohteet ja niitot). Muut uudet tai päivitetyt ohjeet on kerrottu tarkemmin esitysmateriaalissa. Syksyn aikana on tulossa päivitystä turvallisuus ohjeisiin: Sulku- ja varoituslaitteet sekä lyhytaikaiset ja luvanvaraiset työt. Maanteiden hoitourakoiden alihankintojen kyselytutkimus Jukka Yliherva esitteli kesällä tehtyä alihankkijakyselyä. Kyselytutkimus oli väitepohjainen ja tehtiin 26 hoidon urakan alihankkijalle (304 alihankkijaa). Vastausprosentti oli 64,8. Kyselytutkimuksessa alihankkijat määrittelivät nykytilan ja tavoitetilan. Hajonta eri pääurakoitsijoiden välillä oli pientä. Kyselytutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään tarjouspyynnön lupauksen tason määrittelyssä. Kyselytutkimuksen vastaukset ovat anonyymejä, urakkakohtaisia tuloksia ei ole saatavilla tässä vaiheessa (esimerkiksi tietoa siitä, eroavatko uusien mallien urakoiden vastaukset perinteisten urakoiden vastauksista). Vastauksista ei selviä tieto siitä, millainen sopimus vastanneella aliurakoitsijalla on pääurakoitsijaan. Pääurakoitsijan näkökulmaa ei selvitetty tässä tutkimuksessa. Sopimusten kannustavuus (laatu, turvallisuus, kustannustehokkuus, työssä onnistumisen palkitseminen ja motivointi) sekä pääurakoitsijan mielenkiinto aliurakoitsijoiden kehitysideoihin vaativat kehittämistä. Tavoitteiden toteuttamiset vaativat paljon konkreettisia toimia.

6 Muistio 6 (7) Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset Otto Kärki esitteli uusia talvihoidon toimintalinjoja. Uusien toimintalinjojen myötä talvihoitoluokat I ja TIb poistuvat, Ise KVL-raja alenee ajoneuvoon ja Ib jaetaan kahteen: Ib (suolattavat) ja Ic (ei-suolattavat). Hoitoluokkien nostoja tulee noin km viiden vuoden aikana ( kilpailutettavien urakoiden myötä) alkavissa urakoissa hoitoluokkien muutoksia tulee noin km:lle. Luokkamuutosten lisäksi myös talvihoitoluokkien sisällä on tehty vaatimusmuutoksia. Mm. toimenpideaikoja on lyhennetty. Vakiintuneen talvikelin termistä tullaan luopumaan (lukuun ottamatta Lappia). Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset on julkaistu sivustolla Kysymys: Vaikuttaako uudet toimintalinjat enemmän pääteihin? Vast: Hoitoluokkien nostot kyllä, vaatimusten muutokset kohdentuvat keskivilkkaille ja alemman verkon teille. Pääurakoitsijan odotuksia ja evästyksiä Ari Kähkönen Infra ry:stä kertoi urakoitsijoiden näkemyksiä nykytilanteesta. Viime vuosi on ollut tiestön hoidon osalta tapahtumarikas vuosi. Palautetta tulee paljon sosiaalisen median kautta, usein se on negatiivista. Pohdinnassa on, auttaako aktiivinen tiedottaminen tilanteeseen. Kähkönen nosti esille myös yksityistie-rumpujen hoitovastuun kustannusvaikutukset (uusi maantielaki). Kunnossapitovelvollisuus on siirtynyt valtiolle, ja samalla myös päätäntävalta siitä, milloin toimenpiteet tehdään (liittymän omistaja ei voi sanella). Epävarmuutta aiheuttaa rahoituksen riittävyys kaikkien uudistusten myötä; voi syntyä korjausvelkaa, jos rahoituksen taso ei muutu. Aliurakoitsijoiden odotuksia ja evästyksiä Jari Pietilä SKAL ry:stä esitteli aliurakoitsijoiden näkemyksiä nykytilanteesta. Pietilän mukaan tieverkkomme ei ole turvallinen kuljetuksille eikä muillekaan tienkäyttäjille. Kuljetuskaluston pituudet kasvavat, 34,5 metriset kuljetukset tien päälle mahdollisesti marraskuussa Valtionvarainministeriö on 2019 talousarvioesityksessään vähentämässä tienpidon määrärahoja. SKAL:n teemana ensi kevään eduskuntavaaleissa on lisätä miljardi euroa vuodessa tieverkolle. Pietilän mukaan tien hoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus heikentää tienpidon laatua, talvihoito ei vastaa muuttuvien keliolosuhteiden edellyttämää tasoa ja puutteiden raportointi ei toimi toivotulla tavalla. Parannusehdotuksena hän esittää aliurakoitsijaketjun läpinäkyvyyttä, valvonnan lisäämistä ja sanktioiden kiristämistä sekä raportoinnin tehostamista.

7 Muistio 7 (7) Tilaisuuden päätössanat Pekka Rajala lausui päätössanat. Muut asiat - Liitteet Jakelu Esiintyjien esitykset n www-sivut