Vammaisten lasten osallisuus ja kuuleminen

Transkriptio

1 Vammaisten lasten osallisuus ja kuuleminen Katariina Kontu, kehittäjä sosiaalityöntekijä, VTM, Eteva Martina Nygård, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, VTM, THL

2 Ohjelma Mikä on VamO-hanke? Vammaisten lasten oikeudet Osallisuus asiakasprosessissa Tauko Asiakkaan kommunikaation tukeminen ja siihen liittyvien välineiden kokeileminen - kuvat - talking mat - korttityöskentely - struktuurit / ennakkomateriaalit - tablettien käyttö

3 Tavoite 1.Miksi on tärkeää kuulla lapsia? 2. Uskallan kokeilla rohkeasti eri kuulemiskeinoja

4 Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa ESR-hanke ajalla Kehitetään sosiaalityön käytäntöjä, jotka tukevat vammaisen asiakkaan osallisuutta Paikannetaan vammaissosiaalityön erityisyyttä Perustana tutkimus ja kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa

5 TIIMIT: Kehittäjätyöntekijät Tutkijat VK osallisuusryhmä Johtaminen Ohjausryhmä

6 Valtakunnallisen hankkeen tavoitteet 1. Vahvistaa vammaisen henkilön omaa osallistumista asiakkaana 2. Kehittää työtapoja, joilla vammaiset henkilöt otetaan paremmin huomioon sosiaalityössä 3. Vahvistaa sosiaalityöntekijöiden asiantuntemusta asiakastyössä vammaisten henkilöiden kanssa.

7 Osallisuusryhmät hankkeessa THL: valtakunnallinen osallisuusryhmä, johon kukin osatoteuttaja on rekrytoinut 1-2 jäsentä Espoo: Yö-ryhmä (lasten) ja vanhempien/entisten lasten ryhmä (+facebook) Lähetettiin kutsut kaikille alle 16-vuotiaille asiakkaille ja heidän vanhemmilleen Eksote: Imatran ryhmä ja Lappeenrannan ryhmä Kutsu tutustumistilaisuuteen 100 asiakkaalle, joilla on päätökset henkilökohtaisesta avusta ja kuljetuspalvelusta Eteva: asiakasraati Vanha asiakasraati Rovaniemi: asiakkaiden oma ryhmä ja omaisten ryhmä Rovaka kokosi ryhmät

8 Miten hankkeessa on selvitetty asiakkaiden näkökulmaa? Osallisuusryhmät, alueelliset ja valtakunnallinen Webropol-kysely asiakkaille osallisuuden toteutumisesta Haastattelututkimus

9 Vammaisten lasten oikeudet ja osallisuus asiakasprosessissa Katariina Kontu, kehittäjä sosiaalityöntekijä, VTM, Eteva Martina Nygård, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, VTM, THL

10 Ennakkotehtävä Mieti: Millaisia haastavia tilanteita lasten mielipiteen kuulemiseen liittyen olet kokenut?

11 Vammaisten lasten osallisuus lainsäädännössä SHL 32 : lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa. LOS 12 artikla: Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. YK:n vammaissopimus 7 artikla: Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi. Lapsella on oikeus osallisuuteen - vammaisuudesta riippumatta

12 Mikä on THL:n kouluterveyskysely? Väestökysely perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaat perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely toteudutaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna

13 Kouluterveyskyselyn sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettu 2017 Tietoa saadaan myös perusopetuksen 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kielivalikoimaa lisätty, myös selkokieli Hyvinvoinnin ja avun saannin sisältöjä lisätty Taustatiedot mahdollistavat yhdenvertaisuuden seurannan Lisätty toimintarajoitteisuutta arvioiva kysymys Esteettömyys huomioitu Tavoitteena tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta

14 Jokaiselle nuorelle taattava turvallinen kasvuympäristö

15 Kaikkeen kiusaamiseen tulisi asettaa nollatoleranssi Syrjivällä kiusaamista (kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla) kokenut 19 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista 24 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 11 % lukiolaisista 13 % ammattiin opiskelevista Mutta esimerkiksi 8. ja 9. luokkalaisista Toimintarajoitteisista 42 %

16 Toimintarajoitteiset nuoret kohtaavat useammin fyysistä uhkaa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (%) 8.-9 lk Lukio 8 16 muut nuoret AOL toimintarajoite THL: Kouluterveyskysely Toimintarajoitteisilla nuorilla kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä uhkaa (OR=2,4; LV=2,3-2,5)

17 ja seksuaalista väkivaltaa, kuten intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa tai seksiin painostamista Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana (%) 8.-9 lk 5 14 Lukio 5 12 muut nuoret toimintarajoite AOL THL: Kouluterveyskysely Toimintarajoitteisilla nuorilla kolminkertainen todennäköisyys kokea seksuaalista väkivaltaa (OR=3,1; LV=2,9-3,2)

18 Tyydyttymätöntä tuen tarvetta Ei tukea ja apua kouluterveydenhoitajalta, vaikka olisi tarvinnut (%) Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Ei tukea ja apua koulukuraattorilta, vaikka olisi tarvinnut (%) 8.-9 lk lk Lukio 8 18 Lukio muut nuoret muut nuoret toimintarajoite toimintarajoite AOL 8 17 AOL THL: Kouluterveyskysely THL: 50 Kouluterveyskysely

19 Syrjivän kiusaaminen, fyysisen uhan ja seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat yleisempiä niillä nuorilla, joilla on vakava toimintarajoite. Toimintarajoitteiset nuoret kokivat etteivät saaneet tarvittavia opiskelijahuollon palveluja enemmän kuin muut samanikäiset nuoret. Lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että heitä kohtaavilla ammattilaisilla on myönteinen asenne ja usko tulevaisuuteen rajoitteista huolimatta.

20 Tutkimuksesta tiivistelmät Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen- Toteutuuko yhdenvertaisuus Erilaisia toimintarajoitteita kokevien nuorten hyvinvointi ja kasvuympäristön turvallisuus

21 Mitä on osallisuus?

22 Osallisuus Tiedottaminen asiakkaille Mukana olo Konsultaatio Kysytään mielipidettä käyttäjät tiedonantajina Yhteistyö Työntekijän ja organisaation sekä sen kulttuurin määrittämät rajat ja vastuut Kumppanuus Neuvotteleva Palveluiden kehittäminen yhdessä Tasavertaisuus Uudenlaisen ymmärrys, dialogisuus Voimaantuminen Toiminta-käytäntöjen kehittäminen, vaikuttaja-asiakkuus Arviointi ja tutkimus

23 Osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä Ammattihenkilöiden asenteet Erilaisuuden arvostaminen tai sen pitäminen kielteisenä Lapsen arvostaminen tai vähättely Ammattihenkilöiden kommunikaatiotaidot Dialoginen kommunikaatio tai kommunikointi ammattihenkilön ehdoilla Kommunikointiongelmien ratkaiseminen ammattihenkilön toimintaa kehittämällä tai niiden ratkaisematta jättäminen Rakenteelliset tekijät Lapsen pitäminen asiakkaana tai vanhempien pitäminen portinvartioina Riittävästi aikaa lapsen kuunteluun tai ajan puute Lapsen näkemyksen ja erilaisuuden arvostaminen tai nopeita muutoksia, mitattavia tuloksia ja kognitiivista kompetenssia arvostavat arvot Lähde: Johanna Olli 2014 Ks. myös vammaisten lasten näkemyksen selvittämisestä lastensuojelun keskusliiton julkaisu: Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen - Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

24 Webropol-kyselyjen tuloksia VamO-hankkeessa toteutettiin kaksi valtakunnallista kyselyä, joilla selvitettiin vammaispalveluiden asiakkailta heidän kokemuksiaan ja ideoitaan siitä, miten asiakkaan osallisuutta vammaissosiaalityössä voisi edistää. Kyselyt toteutettiin webropol-kyselynä ajalla Lasten ja perheiden kyselyyn vastasi 92 ja aikuisten kyselyyn 449 henkilöä. Lasten kyselyssä oli omat osuutensa lapsille ja vanhemmille vastattaviksi Kyselyistä valmistuu raportti, tulossa myös opinnäytteitä.

25 Lasten ja perheiden kysely Kotona asuvat pojat vanhempineen ovat aineistossa hyvin edustettuja (2/3). Suurin osa (46%) vastaajista oli Uudeltamaalta. Eri vammaryhmiä on paljon. Vammoja oli keskimäärin yli kaksi vastaajaa kohden. Vain yksi lapsi kertoi vastanneensa kyselyyn täysin itsenäisesti. Lasten avokysymyksissä vastaajamäärät jäivät kokonaisvastaajamäärää selvästi pienemmäksi.

26 Lasten ja perheiden kysely Lapset kokivat osallisuutensa toteutuneen pääasiassa huonosti. Moni lapsi toivoi, että heidän mielipiteensä kysyttäisiin. Vain muutama lapsi ei halunnut osallistua omien asioidensa käsittelyyn. Lapset toivoivat pääasiassa saavansa keskustella työntekijöidensä kanssa. Osa kertoi tarvitsevansa tähän tukea (kuvia, tablettia, läheisen läsnäolo) Tapaamispaikaksi lapset toivoivat aina tutun paikan. Pitkälti tämä paikka oli koti. He toivovat myös vuorovaikutuksellisia asioita; ystävällisyyttä, huomioimista, työntekijän perehtymistä heidän asiaansa. Muutama lapsi toivoi myös jonkinlaista palkintoa tapaamisesta. Toivottiin etukäteismateriaaleja, joiden avulla voidaan valmistautua sosiaalityöntekijän tapaamiseen.

27 Monet vanhemmat kokivat työntekijän kanssa käydyt keskustelut positiiviseksi. Kuitenkin negatiiviset kokemukset vuorovaikutuksesta toistuivat. Monet vastaajat kaikissa vastaajaryhmissä kertoivat haluavansa osallistua kehittämään vammaispalveluita. Kyselyn alustavia tuloksia

28 VamO:n kyselyt asiakkaille kesällä 2017 / aikuisten kysely Noin kolmannes vastaajista koki osallisuutensa toteutuvan hyvin tai melko hyvin Vammaispalveluilta toivottiin aktiivisempaa otetta asiakkuuteen, avoimuutta ja prosessin läpinäkyvyyttä. Työntekijältä odotettiin hyviä vuorovaikutustaitoja ja kasvokkainen tapaaminen koettiin tärkeäksi. Toivottiin, että asiakkaat kohdattaisiin tasavertaisina. Osallisuuden kokemus liittyi kokemukseen siitä, oliko jäänyt ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua. Toisaalta, toisinaan vuorovaikutus nousi tärkeämmäksi kuin lopputulos.

29 Vuorovaikutus Lapset toivoivat mahdollisuutta saada osallistua omien asioidensa käsittelyyn. Erityisesti lapset toivoivat työntekijöiltä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käyttämistä. Aikuisten vastauksissa tämä liittyi myös saavutettavuuteen. Aikuiset vastaaja odottivat työntekijältä mm. taitoa kuunnella ja ymmärtää asiakasta, aitoa läsnäoloa ja halua auttaa. Kasvokkainen tapaaminen koettiin tärkeäksi. Asiakkaat toivoivat tasavertaista kohtaamista työntekijän kanssa, avoimuutta, rehellisyyttä ja luotettavuutta. Vaikuttaakin auttavan, jos asiakas kohdataan tasavertaisena ikävässäkin tilanteessa, jossa palvelun myöntämiselle ei ole perusteluita.

30 Asiakkaan kommunikaation tukeminen ja siihen liittyvien välineiden kokeileminen Katariina Kontu, kehittäjä sosiaalityöntekijä, VTM, Eteva Martina Nygård, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, VTM, THL

31 Kommunikointi kuuluu kaikille Kaikki ihmiset kommunikoivat jollain tavalla. Tulee löytää tapa kommunikoida, myös vauvat kommunikoi. Jokaiselle löytyy keino kommunikoida

32 Espoon osahankkeessa kehittämisen keskiössä lapset ja lapsiperheet Espoossa on perustettu lasten osallisuusryhmä sekä vanhempien osallisuusryhmä Kasataan työkalupakkia lasten sosiaalityöntekijöille, jossa olisi konkreettisia työvälineitä lasten kuulemiseen.

33 Lasten osallisuusryhmä Yö-ryhmässä on 5 lasta ja kaksi vetäjää. Lisäksi jokaisella lapsella on oma avustaja. Ryhmän tarkoituksena on testata ja arvioida lapsen kuulemisen välineitä. Korvat avoimina myös lasten näkemyksille osallisuudesta. Tärkeää on ollut löytää selkeä struktuuri ryhmälle. Ryhmässä käytetään paljon kuvia. Lapsilta on kysytty asioita Dino-hahmon avulla.

34

35

36 Työkalupakin idea Sosiaalityöntekijät eivät ole AAC-ohjaajia, mutta työntekijöillä tulee olla taitoja, miten kommunikoida vammaisten lasten kanssa. Yksinkertaisia, mukana kannettavia keinoja, jotka voi helposti ottaa mukaan kotikäynnille. Kerätty satunnaisotannalla. Sisältää myös lyhyen alustuksen siitä, mitä lapsen tapaamisessa kannattaa ottaa huomioon. Tarkoitus viedä työkalupakki vammaispalvelujen käsikirjaan.

37 Yleistä AAC-menetelmistä Käytä aina lapsen omia välineitä, jos hänellä niitä on. Parempi käyttää huonosti, kuin olla kokonaan käyttämättä. Ihminen osaa keskimäärin 100 tukiviittomaa, vaikka ei olisi koskaan opiskellut niitä. Viito ne sanat, jotka osaat. Käytä viittomia puheen tukena. Käytä aina tulkkia kun sen tarve on, myös puhetulkkia. Asiakkaan osallisuuden kannalta on kuitenkin oleellista, että työntekijä osaa menetelmiä edes hieman. AAC-menetelmistä esitykset vammaispalvelujen käsikirjasta:

38 Struktuuri Usein lapsia helpottaa, jos heillä on tiedossa mitä tulee tapahtumaan. Ennen tapaamista olisi hyvä lähettää lapselle kirje, jossa on kuvitetusti kerrottu, mitä käynnillä tulee tapahtumaan. Kirjeessä olisi hyvä olla myös työntekijän kuva. Tämä auttaa tutustumista. Sektorikellon käyttäminen voi auttaa lasta keskittymään: Monilla lapsilla on kotona käytössä time timer. Tarjolla on myös halvempia malleja. Jotkut lapset eivät kellojen pidä tikittävästä äänestä, joten tähän kannattaa kiinnittää huomiota.

39 Minun päiväni Pesäpuun kehittämä nelikenttä. Maksaa 5 / 10 arkkia. Lapset voivat hyvin eritasoisesti kertoa päivänsä kulusta; itsenäisestä kirjoittamisesta yhdessä kuvien valitsemiseen. Mahdollisuus tehdä papunetistä irtokuvia, joiden avulla täytetään. Voidaan yhdistää myös tunnekorttityöskentelyyn. Espoossa täytetty lomake on skannattu ja liitetty asiakkaan tietoihin.

40 Korttityöskentely Tukiliiton Mahtikortit, joissa susihahmo on eri tunnetiloissa Vapaasti tulostettavissa Muistuttavat paljon Pesäpuun Nallekortteja Pesäpuun lapsen vahvuuskortit Maksaa 50 / korttipakka. Voidaan varmistaa lapsen vahvuuksien esiintuominen. Värikontrastit eivät ole kaikissa korteissa kovin voimakkaita -> voivat olla huono vaihtoehto, jos lapsella on vaikeuksia hahmottamisen tai näön kanssa Tekstit sekä suomeksi että ruotsiksi Olemassa myös nuorten vahvuuskortit

41 Hyvän elämän palapeli Tarkoitettu perheelle palvelusuunnitelmatapaamiseen valmistautumiseen Vapaasti tulostettavissa. Painettu versio tilattavissa myös 10 euron hintaan. Saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Pitkä täyttää, mutta mahdollista käyttää osia. Selittävät tekstit hyviä ja yksinkertaisia. Tarkoitettu perheen kokonaisuuden esiintuomiseen ja on hyvä siihen tarkoitukseen. Pitää kuitenkin muistaa myös lapsen oma näkökulma.

42 Keskustelumatto, talking mat Auttaa lasta kertomaan asiasta, keskittymään aiheeseen ja tukee lähimuistia Vaatii askartelua: kynnysmatto, irtokuvia, laminointia sekä tarranauhaa Pitää varoa johdattelua, kysy mieluummin mitä mieltä olet tästä Asteikko tulee miettiä tarkkaan. Kyllä vastaus ei aina ole positiivinen. Lisätietoa ja videoita käytöstä:

43 Kuvien käyttö - Muista papunet! - Erilaisia palautetauluja on helppo pitää mukana. Niitä voi myös rei ittää tai muuten tehdä näkövammaisille tunnistettaviksi. - Voit pitää käynneillä mukana keskusteltaviin asioihin sopivia kuvakansioita tai toimintatauluja. Papunetissä on tulostettavissa joitakin valmiita.

44 Tabletit Oma päivä applikaatio (Väestöliitto) Tableteille on olemassa paljon eri ohjelmia, ks. Jaatiswiki -Vinkkejä kaikenlaisista välineistä ja tablettisovelluksista, joista voi olla iloa tai hyötyä vammaisille lapsille ja nuorille Hyödynnä myös lasten omia tabletteja ja kommunikaatio-ohjelmia

45 Hanke kerää tietoja eri välineiden käytettävyydestä sosiaalityössä Palautetta eri välineiden käytöstä kerätään surveypallomakkeella: Täytetään, kun on käytetty lapsen / nuoren kanssa jotakin osallisuutta lisäävää välinettä. HUOM! Kysy myös lapsen mielipide.

46 KIITOS! Löydä meidät: