TUTKIMUSSELOSTUS LUONNOS

Transkriptio

1 Sweco Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 YHTEENVETO Viherrannan päiväkoti on vuonna 1985 valmistunut päiväkotirakennus. Osa henkilökunnasta kokee tiloissa puutteelliseen sisäilman laatuun viittaavia oireita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rakenteiden kosteusteknistä kuntoa ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Alapohjarakenteet ovat maanvastaisia. Alapohjarakenteessa (AP1) havaittiin paikoin kohonneita kosteuspitoisuuksia lattiapinnoitteen alla. Kosteus on todennäköisesti peräisin päiväkodissa sattuneista aiemmista vesivahingoista. Salin koolatussa puulattiassa (AP2) ei havaittu vaurioita. Alapohjarakenteiden liittymissä havaittiin ilmavuotokohtia, jotka mahdollistavat epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista sisäilmaan. Salin maanvastaisessa ulkoseinässä (PM1) on sisäpuolisen kuorimuurauksen takana mineraalivillaeriste, jossa havaittiin mikrobivaurio. Rakenteen sisäkuori ja alapohjarakenne (AP2) eivät ole ilmatiiviit, jolloin maanvastaisen seinärakenteen sisältämiä epäpuhtauksia voi päästä sisäilmaan. Ulkoseinärakenteet ovat pääosin tiilimuurattuja ja osin puuverhoiltuja mineraalivillalla lämmöneristettyjä seinärakenteita, joissa kahdessa näytteessä neljästä havaittiin viite mikrobivaurioon. Ulkoilman kanssa tekemisissä olevissa lämmöneristeissä voi esiintyä mikrobeja ja muita ulkoilman epäpuhtauksia. Ulkoseinärakenteiden liittymissä ja läpivienneissä havaittiin ilmavuotoja, joiden kautta voi kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Ikkunat ovat alkuperäiset ja paikoitellen ikkunapuitteiden maalipinta hilseili ja ikkunoiden välissä havaittiin kuivuneita kosteusjälkiä ja pölyä. Ikkunapellitysten kaadot olivat loivat, maalipinta hilseili ja pellitysten liittymissä oli rakoja ja halkeamia. Lumi ja sadevesi jää todennäköisesti peltien päälle makaamaan ja valuu siitä julkisivulle aiheuttaen seinärakenteeseen kosteusrasitusta. Toisen kerroksen sähkökaapin ylä- ja välipohjassa oli avoimet sähköläpiviennit, joista voi päästä vettä rakenteisiin. Tilojen alakattolevyissä oli jälkiä vanhoista vesivuodoista. Tiloissa on hankalasti puhdistettavia alakattoja ja erkkerirakenteita, joissa havaittiin runsaasti pölyä ja osittain pinnoittamattomia mineraalivillapintoja. Alakatto- ja erkkerirakenteissa havaitut epäpuhtaudet voivat ilmavirtausten mukana siirtyä sisäilmaan. Yläpohjarakenteen (YP1) akustiikkalevyjen yläpuoliset ontelolaattojen saumat olivat tiivistämättömiä ja rakenteesta tuli ilmavirtausta ja mikrobiperäistä hajua sisäänpäin. Yläpohjarakenteen (YP2) rakenneavauksesta aistittiin tunkkaista hajua ja avauksesta voimakas ilmavirtaus sisäänpäin. Yläpohjarakenteiden epäpuhtaudet voivat päästä epätiiviiden yläpohjarakenteiden kautta sisäilmaan. Yläpohjarakenteista otetuissa materiaalinäytteissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvua. Vesikaton kuntoa ei voitu arvioida, koska katolle ei ollut pääsyä (palotikkaita) ja katto oli lumen peitossa.

3 Sisäilman laatu oli sisäilman mikrobipitoisuuksien, pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen sekä lämpö- ja kosteusolosuhteiden osalta normaali. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli tutkituissa tiloissa ppm välillä. Kahden viikon mittausjaksolla kaikissa mitatuissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus kohosi hetkellisesti yli toimenpideraja-arvon ja sisä- ja ulkoilman välisten paine-eromittausten perusteella tilat olivat päiväaikaan voimakkaasti alipaineisia. Ilmanvaihto todettiin päiväkodissa tehtyjen hiilidioksidi- ja paine-eromittausten sekä ilmanvaihtotutkimuksen perusteella riittämättömäksi. Päiväkodin ulkoseiniin asennettiin tutkimusten aikana aiempaa suuremmat tuloilmalaitteet, mikä on voinut lisätä tuloilmamäärää tiloissa ja vähentää tilojen alipaineisuutta. Ilmamäärien saattaminen vaatimusten mukaisiksi ja tasapainoon keskenään vaatii todennäköisesti asentamaan tiloihin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän. Ilmanpuhdistimien ollessa pois päältä suurimmat sallitut keskiäänitasot täyttyivät viidessä mitatussa tilassa ja ylittyivät kahdessa tilassa. Ilmanpuhdistimien ollessa päällä keskiäänitasot ylittyivät kaikissa tiloissa. Ilmanpuhdistimia käytettäessä tulee tiedostaa laitteista aiheutuva äänitason korotus ja tarvittaessa laitteita tulee käyttää pienemmällä teholla, jolloin laitteista aiheutuva äänitaso on pienempi. Suositellut korjaustoimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä: - Tilojen 102, 104, 105, 107, 112 ja kylmiöiden lattiapinnoitteet suositellaan uusimaan alueilta, joissa havaittiin kohonneita kosteuslukemia. Muovimatto suositellaan mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kosteutta kestävällä ja vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. - Maanvastaisen seinärakenteen (PM1) sisäpuolinen tiilimuuraus ja mineraalivillaeristeet tulee purkaa ja korvata esim. kalsiumsilikaattilevyillä. Uusien rakenteiden ilmatiiveys tulee huomioida. Korjaustyö vaatii korjaussuunnittelua. - Alapohja- ja ulkoseinärakenteissa havaitut ilmavuotokohdat ja läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Työ vaatii korjaussuunnittelua. - Ikkunapellitysten kaadot tulee korjata ja pellitysten liittymät tiivistää vesitiiviiksi. - Ikkunat ja ikkunapellitykset suositellaan huoltomaalaamaan. - Vaurioituneet alakattolevyt tulee uusia, pinnoittamattomat mineraalivillapinnat pinnoittaa ja alakattotilat puhdistaa pölystä. - Toisen kerroksen sähkökeskuksen ylä- ja välipohjan sähköläpiviennit tulee tiivistää vesi- ja ilmatiiviiksi. - Erkkerien säleikköjen alapuoliset rakenteet sekä verstaan 113 väliseinärakenteen ikkunan pölyt tulee puhdistaa. - Henkilökunnan sosiaalitilan wc:n 227 putkiläpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi

4 - Yläpohjarakenteen YP1 akustiikkalevyt tulee uusia ja ontelolaattojen saumat ja liittymät tiivistää ilmatiiviiksi. - Sähkökeskuksen ylä- ja välipohjan avoimet sähköläpiviennit tulee tiivistää vesi- ja ilmatiiviiksi. - Toisen kerroksen siivouskomeron 216 viereinen alakattolevy, jossa on roiskevesijälkiä, suositellaan uusimaan. - Vesikatolle tulee asentaa kiinteät palotikkaat katon tarkastamista ja huoltotoimenpiteitä varten. - Päiväkodin tulo- ja poistoilmamääriä tulee lisätä nykyisten ilmanvaihtomääräysten ja käyttäjämäärän edellyttämälle tasolle. Ilmamäärien saattaminen vaatimusten mukaisiksi ja tasapainoon keskenään vaatii todennäköisesti asentamaan tiloihin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän.

5 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 1 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 2 3 ALAPOHJA JA MAANVASTAISET SEINÄT RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13 5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 6 YLÄPOHJA JA VESIKATOT RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 23

6 7 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN MIKROBIT PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT SISÄILMAN OLOSUHTEET PAINESUHTEIDEN SEURANTA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 26 8 ÄÄNITASOMITTAUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 26 9 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA MUUT KORJAUSTOIMENPITEET LIITTEET 28

7 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo Lähtötiedot: Viherrannan päiväkoti on kaksikerroksinen vuonna 1985 rakennettu betonielementtirunkoinen osittain tiiliverhoiltu ja osittain puuverhoiltu päiväkotirakennus. Rakennuksessa on maanvarainen alapohja. Väli- ja yläpohja on ontelolaattarakenteinen. Yläpohja on bitumikermillä verhoiltu tasakatto. Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja lämmitetään vesikiertoisilla radiaattoreilla. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma otetaan seinissä olevien venttiilien kautta lämmitettynä korvausilmana. Tuulikaapeissa on kiertoilmapuhaltimet. Kohteessa on esiintynyt mm. vesivuotoja, joita on korjattu. Rakennuksessa tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta tiloissa koetaan puutteelliseen sisäilman laatuun viittaavia oireita ja osa tilojen käyttäjistä on siirretty väistötiloihin. Päiväkodin johtajan mukaan tiloissa oli käytössä yhteensä 30 ilmanpuhdistinta ja tutkimusten aikana tiloissa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, joiden yhteydessä myös rakennuksen paine-eroja ja sisäilmaolosuhteita seurattiin. Tilaaja: Ilmari Viljanen Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanni Kietäväinen, Taija Poutiainen ja Sanna Pohjola. Katselmus kohteeseen tehtiin ja tutkimukset kohteessa tehtiin ajalla Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Piirustukset: Alkuperäiset pohja-, rakenne- ja leikkauspiirustukset vuodelta 1984 Rakenneleikkauspiirustuksia, Insinööritoimisto Konstru Oy, Sadevesiviemärit asemapiirros, Insinööritoimisto Konstru Oy, Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Tutkimusraportti, Espoon kaupunki, Talonrakennuspalvelut Raportti, Espoon kaupunki, Talonrakennuspalvelut Sisäilmakatselmus, Espoon kaupunki Sisäilmakorjaukset, Työmaakokous, Espoon kaupunki Työvaihe ja laatusuunnitelma, ATL-Rakennushuolto Oy Työmaan pölynhallintasuunnitelma, ATL-Rakennushuolto Oy Työmaan turvallisuussuunnitelma, ATL-Rakennushuolto Oy (28)

8 Kosteusraportti, ATL-Rakennushuolto Oy Sadevesi-jätevesiviemärilinjojen kuvaus, Putkipiste Sisäilmasto-olosuhteet, Espoon kaupunki Siivouslaatu ja siivottavuus, Espoon kaupunki Työsuojelun lausunto, Espoon kaupunki Raportti ilmanvaihdosta, Airvisio Oy KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET VOC pumppu SKC Model Mikrobipumppu Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-erologgeri CO2-loggeri Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 TSI Airflow PVM610, Tinytag Dwyer-paine-eromittari ja Tinytagtiedonkeruujärjestelmä Tinytag TGE-0010 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 Wika Gir-10 Blowerdoor 2 (28)

9 3 ALAPOHJA JA MAANVASTAISET SEINÄT Kuva 1. Ensimmäisen kerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 3.1 RAKENTEET AP1, Maanvastainen alapohjarakenne, RA1 ja RA2 2 mm pintamateriaali (muovimatto) 80 mm teräsbetonilaatta mm lämmöneriste (polystyreeni) 200 mm tiivistetty sora perusmaa, kallio tai täyttö Rakenteesta ei aistittu poikkeavaa hajua eikä merkkisavulla havaittu ilmavuotoa. Rakenteessa ei havaittu suunnitelmien mukaista sitkeää suojapaperia betonilaatan alla. Kuva 2. Alapohja (AP1) ja rakenneavaus RA1. 3 (28)

10 AP2, liikuntasali, RA4 20 mm lattialaudoitus 25 mm vinolaudoitus 50 mm puukoolaus ja mineraalivilla (MR1) tuuletusväli 35 mm ristiin koolaus höyrynsulkumuovi teräsbetonilaatta alapuoliset rakennekerrokset Rakenteesta ei aistittu poikkeavaa hajua eikä merkkisavulla havaittu ilmavuotoa. Rakenne poikkesi suunnitellusta siten, että lattialaudoituksen alla ei ollut tuuletusväliä ja koolauksen päällä ei ollut muovikelmua. Alapohjan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR1) ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa materiaalissa (Liite 1, Metropolilab testausseloste ). Kuva 3. Alapohja (AP2) ja rakenneavaus RA4. PM1, Maanvastainen ulkoseinä, RA5 maali 130 mm kalkkihiekkatiili 100 mm mineraalivillaeriste (MR2) teräsbetoniseinä kosteudeneriste routimaton täyttö Rakenteesta ei aistittu poikkeavaa hajua eikä merkkisavulla havaittu ilmavuotoa. Rakenne oli aistinvaraisesti havainnoituna kuiva. Maanvastaisen seinärakenteen ja alapohjan liittymän mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR2) todettiin runsaasti homesieni-itiöitä ja kohtalaisesti aktinomykeettejä sekä kosteusvauriota indikoiva Aspergillus versicolor- homesienisuku (Liite 1. Metropolilab testausseoste ). Viljelytuloksen perusteella mineraalivillaeristeessä on mikrobikasvustoa. Kuva 4. Maanvastainen ulkoseinärakenne (KS1) ja rakenneavaus RA5. 4 (28)

11 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Maanvastaisen alapohja- ja ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja tarkentavilla rakennekosteusmittauksilla. Kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteessä 1 sekä pohjakuvassa liitteessä 3.1. Pintakosteuskartoituksessa alapohjarakenteessa (AP1) havaittiin paikoin korkeampia vertailuarvoja tiloissa 102, 104, 105, 107, 112 ja keittiön kylmiöiden alapohjarakenteissa. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmällä kahdeksassa mittauspisteessä tiloissa 105 (VK1 ja VK2), 103 (VK3 ja VK4), 113 (VK5 ja VK6) ja 118 (VK7 ja VK8). Tiloissa 113 ja 118 lattiapinnoitteen alta mitattu kosteus ylitti paikoin 85 % ja tiloissa 103 ja 105 ei havaittu kohonnutta rakennekosteutta eikä poikkeavaa hajua lattiapinnoitteen alla. Lattiapinnoitteena tiloissa oli muovimatto. Alapohjarakenteen (AP1) kosteus tarkastettiin rakennekosteusmittauksella kolmessa mittauspisteessä tiloissa 105 (K1 ja K2) ja 120 (K4) ja maanvastaisen ulkoseinärakenteen yhdessä mittauspisteessä tilassa 117 (K3). Pienryhmähuoneessa 105 ja 120 alapohjarakenteen pintaosissa suhteellinen kosteus oli % (35 mm) ja syvemmällä rakenteessa % (80-90 mm). Kosteuspitoisuudet ovat normaaleja maanvastaisessa alapohjarakenteessa. Pienryhmähuoneeseen 105 ja varaston 119 lattiaan tehdyissä rakenneavauksissa (RA1, RA2) rakenteista ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavuotoa rakenteesta. Lattian betonilaatan alla oli polystyreenieriste (styrox). Salin 117 alapohjarakenteeseen (AP2) tehdyssä rakenneavauksessa (RA4) rakenteesta ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavuotoa rakenteesta ja rakenne oli aistinvaraisesti havainnoituna kuiva. Alapohjarakenteessa maanvastaisen alapohjalaatan päällä oli höyrynsulkumuovi ja sen päällä mineraalivillaeriste. Alapohjan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR1) ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa rakenteessa. (Liite 1. Metropolilab testausseoste ). Salin 117 maanvastaisen seinärakenteen (PM1) suhteellinen kosteus oli rakenteen pintaosissa 23 % (50 mm) ja syvemmällä rakenteessa 24 % (225 mm). Maanvastaiseen seinärakenteeseen tehdyssä rakenneavauksessa (RA5) ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavuotoa rakenteesta ja rakenne oli aistinvaraisesti havainnoituna kuiva. Maanvastaisen seinärakenteen ja alapohjan liittymän mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR2) todettiin viljelyssä mikrobikasvustoa. (Liite 1. Metropolilab testausseoste ) RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Maanvastaisen alapohjarakenteen (AP1) ilmatiiveys tutkittiin tilassa 103 merkkiainekokeella. Merkkiainekaasua laskettiin alapohjalaatan alle ja kaasun kulkeutumista tilaan seurattiin analysaattorilaitteella tilan ollessa noin 10 Pa alipaineinen alapohjalaatan alustaan nähden. Merkkiainekokeen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä (28)

12 Ilmavuotoja havaittiin alapohjan ja ulkoseinän liittymässä, myös pilarin ja alapohjan liittymä oli epätiivis. Ilmavuotoa havaittiin lisäksi myös ikkunalaudan alta. Ilmavuotokohdat mahdollistavat ilman mukana liikkuvien epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista sisäilmaan. Maanvastaisen ulkoseinärakenteen (PM1) tiiveyttä tutkittiin tilassa 117. Merkkiainekaasua johdettiin seinärakenteen eristetilaan, josta sen kulkeutumista sisäilmaan seurattiin analysaattorilaitteen avulla tilan ollessa noin 10 Pa alipaineinen eristetilaan nähden. Kokeen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3.1. Ilmavuotoa havaittiin maanvastaisen ulkoseinän ja lattian liittymässä, maanvastaisen ulkoseinän taitekohdassa sekä ulkoseinään kiinnitettyjen lämpöpatterikannakkeiden kiinnityskohdissa. Ilmavuotokohdat mahdollistavat maanvastaisen ulkoseinärakenteen eristetilasta tulevien epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan MUUT HAVAINNOT Sähköpääkeskuksen 116 alapohjassa olevassa kotelossa (RA3) oli tiivistämättömiä ja tiivistettyjä sähköputkiläpivientejä, joissa tiivisteitä oli työnnetty/kaivettu pois putkesta (kuva 5). Kuva 5. Sähköpääkeskuksen 116 alapohjarakenteen kotelon avauksessa (RA3) alapohjarakenteesta havaittiin tiivistämättömiä ja tiivistettyjä sähköputkiläpivientejä, joissa tiivisteistä oli työnnetty/kaivettu pois putkesta. Kyseessä voi olla joku jyrsijä. Kotelossa ei havaittu eläimen jätöksiä. 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Alapohjarakenteessa (AP1) havaittiin tiloissa paikoin kohonneita pintakosteusilmaisimen vertailulukemia ja tiloissa 113 ja 118 kohonnutta rakennekosteutta lattiapinnoitteen alla. Kosteus on todennäköisesti peräisin päiväkodissa aiemmin sattuneista vesivahingoista. - Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja alapohjan (AP1) ja ulkoseinän liittymässä sekä pilarin ja alapohjan liittymässä ja ikkunalaudan alta. Ilmavuotokohdat mahdollistavat epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista sisäilmaan. 6 (28)

13 - Salissa (AP2) on koolattu puulattia maanvastaisen betonilaatan päällä. Rakenne on riskirakenne, joka on herkkä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta höyrynsulkumuovista huolimatta. Salin rakenneavauskohdassa rakennusmateriaaleissa ei havaittu vaurioita tai poikkeavaa mikrobikasvua. - Salin maanvastaisessa seinärakenteessa (PM1) ei havaittu kosteutta ja rakenneavauskohdassa rakenteet olivat aistinvaraisesti arvioituna kuivat ja avauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavuotoa. Materiaalinäytteessä maanvastaisen seinärakenteen mineraalivillaeristeessä todettiin viljelyssä kuitenkin runsaasti mikrobikasvua. Seinärakenne on riskirakenne. Rakenneliittymissä ja lämpöpatterikannakkeista todettiin ilmavuotoja, jolloin maanvastaisen seinärakenteen epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. - Sähköpääkeskuksen 116 alapohjassa olevassa kotelossa (RA3) oli tiivistämättömiä ja tiivistettyjä sähköputkiläpivientejä, joissa tiivisteitä oli työnnetty/kaivettu pois putkesta. Tiivistämättömistä läpivienneistä voi päästä jyrsijöitä ja alapohjan epäpuhtauksia sisäilmaan. 3.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Tilojen 102, 104, 105, 107, 112, 113, 118 ja kylmiöiden lattiapinnoitteet suositellaan uusimaan aluilta, joissa havaittiin kohonneita kosteuslukemia. Muovimatto suositellaan mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kosteutta kestävällä ja vesihöyryä läpäisevällä ja kosteutta kestävällä pinnoitteella. - Maanvastaisen seinärakenteen (PM1) sisäpuolinen tiilimuuraus ja mineraalivillaeristeet tulee purkaa ja korvata esim. kalsiumsilikaattilevyillä. Uusien rakenteiden ilmatiiveys tulee huomioida. Korjaustyö vaatii korjaussuunnittelua. - Alapohjarakenteiden ja ulkoseinän liittymän, pilarin ja alapohjan sekä ikkunalaudan liittymien ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Maanvastaisen seinärakenteen ja alapohjan sekä seinärakenteiden liittymät ja patterikannakkeiden ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Sähköpääkeskuksen 116 läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi ja jyrsijöitä kestäväksi. 7 (28)

14 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Kuva 6. Ulkoseinärakenteiden arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 4.1 RAKENTEET US1, Tiilimuurattu ulkoseinärakenne, RA8, RA6, RA9 Sokkeli: mm betoni (yläpinnassa bitumihuopa) valupahvi 80 mm solumuovieriste Ulkoseinärakenne: maali 130 mm kalkkihiekkatiili 125 mm mineraalivilla (MR5 ja MR6) 15mm ilmarako punatiili Rakenteesta havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäänpäin, josta ei aistittu poikkeavaa hajua. Sokkelieristeen ja mineraalivillan välissä oli mm rako ja mineraalivillassa havaittiin tummia ilmavuotojälkiä. Ulkoseinärakenteen mineraalivillaeristeestä Kuva 7. Ulkoseinä (US1) ja rakenneavaus RA8. 8 (28)

15 otetussa materiaalinäytteessä (MR5) todettiin kohtalaisesti homesieni-itiöitä ja vähän aktinomykeettejä sekä kosteusvauriota indikoiva Aspergillus versicolor- homesienilajia (Liite 1. Metropolilab testausseoste ). Viljelytuloksen perusteella mineraalivillaeristeessä on viite mikrobikasvustosta. Toisen kerroksen ulkoseinärakenteen mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR6) ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. (Liite 1. Metropolilab testausseoste ). US2, Levyrakenteinen ulkoseinärakenne, RA7 sisäpinnan käsittely 13 mm kipsilevy 50 mm puukoolaus ja mineraalivilla (MR3) höyrynsulkumuovi 150 mm puukoolaus ja mineraalivilla (MR4) tuulensuojalevy 22 mm rimoitus puupaneeli Seinärakenne on lähtötietojen mukaan uusittu. Seinärakenne oli aistinvaraisesti arvioituna kuiva. Mineraalivillaeristeessä aistittiin lievä mikrobiperäinen haju. Seinärakenteen sisäpinnan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR3) todettiin vähäinen määrä homeitiöitä ja aktinomykeettejä sekä kosteusvauriota indikoiva Aspergillus versicolor- homesienilajia (Liite 1, Metropolilab testausseloste ). Viljelytuloksen perusteella mineraalivillaeristeessä on viite mikrobikasvustosta. Seinärakenteen ulkopinnan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR4) todettiin kohtalaisesti homeitiöitä sekä kosteusvauriota indikoiva Aspergillus versicolor- homesieni. Aktinomykeettejä ei havaittu. (Liite 1, Metropolilab testausseloste ). Viljelytuloksen perusteella mineraalivillaeristeessä ei esiinny tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia. Kuva 8. Ulkoseinä (US2) ja rakenneavaus RA7. 9 (28)

16 4.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteusilmaisimella. Tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteissä Kohonneita kosteuslukemia ja merkkejä kosteusvaurioista ei havaittu. Ulkoseinärakenteiden rakenneavauksista (RA7, RA8 ja RA9) otettiin materiaalinäytteet (MR3, MR4, MR5, MR6), joista näytteissä MR3 ja MR5 todettiin viljelyssä viite mikrobivaurioon. Näytteissä MR4 ja MR6 ei todettu tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteen (US1) ilmatiiveyttä tutkittiin ensimmäisen kerroksen tilassa 103 ja toisen kerroksen tilassa 218 merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 3.3 ja 3.4. Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinärakenteen US1 liittymissä alapohjaan ja välipohjaan. Ilmavuotoja on myös ulkoseinän ja ikkunan liittymissä; vuotoa havaittiin ikkunalaudan alta sekä ikkunakarmin pystysuuntaisessa liittymässä ulkoseinään. Ensimmäisen kerroksen tutkitussa tilassa ulkoseinästä peräisin olevaa ilmavuotoa havaittiin myös pilarin ja lattian liittymässä. Lisäksi molemmissa tutkituissa tiloissa ilmavuotoa esiintyi lämpöputkien/-patterien ulkoseinillä sijaitsevien kiinnityskohtien kautta. Levyrakenteisen ulkoseinärakenteen (US2) ilmatiiveyttä tutkittiin ensimmäisen kerroksen tilassa 104 merkkiainekokeella, jossa ulkokautta rakenteen höyrynsulun ulkopuoliseen eristetilaan syötetyn kaasun kulkeutumista sisäilmaan tarkasteltiin analysaattorilaitteella. Merkkiainekokeen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3.5. Merkkiainekokeessa havaittiin ilman kulkeutuvan levyrakenteisen ulkoseinärakenteen US2 eristetilasta sisäilmaan ulkoseinän ja lattian liittymän lisäksi sähköpistorasian, kahden ulkoseinäpinnan välisen liittymän ja seinän yläosassa olevan verhokoteloinnin liitoksien kautta. Ilmavuotoreittien olemassaolo mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteista sisäilmaan. 10 (28)

17 4.2.3 MUUT HAVAINNOT Kuva 9. Ulkoseinien liittymissä havaittiin paikoin halkeamia sekä liittymissä ja ulkoseinämuurauksessa halkeamien tiivistysjälkiä. Kuva 10. Johtajan huoneen 210 ulkoseinän pilarin ja yläpohjan liittymän saumausmassa oli tummunut. Rakenneavauksessa (RA10) havaittiin liittymässä saumausmassan takana musta kumikermi. Kuva 11. Johtajan huoneen 210 ulkoseinän ja ikkunanlaudan liittymä oli epätiivis. Rakenneavauksessa (RA11) ikkunan ja ulkoseinän liittymässä havaittiin leikattu uretaanieriste. Ikkunaliittymän alanurkista tuli merkkisavulla havainnoituna ilmavuotoa sisäilmaan. Ikkunan oikeasta alanurkasta aistittiin lievä mikrobiperäinen haju. Ikkunan välissä havaittiin kuivunut kosteusjälki. 11 (28)

18 Kuva 12. Ikkunoiden yläkarmeissa olleet vanhat korvausilmaventtiilit oli laitettu umpeen uretaanilla ja puulistalla (RA12). Henkilökunnan tiloissa havaittiin korvausilmaventtiileistä aiemmin tulleen ilmavirran aiheuttamia tummia jälkiä seinässä. Merkkisavulla havainnoituna tiivistetystä rakenteesta ei tullut ilmavuotoa. Ikkunat olivat alkuperäiset ja alapuitteiden maalipinta hilseili osassa ikkunoita. Ikkunoiden välissä havaittiin myös vanhoja kuivuneita vesivuotojälkiä ja pölyä. Kuva 13. Julkisivu on pääosin tiiliverhoiltu ja osin puuverhoiltu. Ikkunapelleistä on valunut vettä julkisivulle ja ikkunoiden alapuolella havaittiin paikoin vihreää leväkasvustoa. Kuva 14. Ikkunoiden vesipeltien kaadot ovat osittain hyvin loivat ja valuttavat vettä julkisivulle. Vesipeltien maalipinta hilseili ja pellitysten liittymissä oli puutteita (halkemia ja rakoja). 12 (28)

19 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet ovat pääosin tiilimuurattuja ja osin puuverhoiltuja mineraalivillalla lämmöneristettyjä seinärakenteita, joissa kahdessa näytteessä neljästä havaittiin viite mikrobivaurioon. Ulkoilman kanssa tekemisissä olevissa lämmöneristeissä voi esiintyä mikrobeja ja muita ulkoilman epäpuhtauksia. Ulkoseinärakenteiden epätiiviyskohtien kautta ilmavuotojen mukana voi kuitenkin kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. - Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinärakenteiden ikkunaliittymissä, liittymissä ala- ja välipohjaan sekä patterikannakkeista, pistorasioista ja verhokoteloinnista. - Ikkunat ovat alkuperäiset ja paikoitellen ikkunapuitteiden maalipinta hilseili ja ikkunoiden välissä havaittiin kuivuneita kosteusjälkiä ja pölyä. - Ikkunapellitysten kaadot olivat loivat, maalipinta hilseili ja pellitysten liittymissä oli rakoja ja halkeamia. Lumi ja sadevesi jää todennäköisesti peltien päälle makaamaan ja valuu siitä julkisivulle aiheuttaen seinärakenteeseen kosteusrasitusta. 4.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinärakenteiden liittymät, patterikannakkeiden ja pistorasioiden läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Ikkunapellitysten kaadot tulee korjata ja pellitysten liittymät tiivistää vesitiiviiksi. - Ikkunat ja ikkunapellitykset suositellaan huoltomaalaamaan. 13 (28)

20 5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT Kuva 15. Välipohja- ja väliseinien rakennetyyppien arvioidut sijainnit. 5.1 RAKENTEET VP1, Välipohjarakenne pintamateriaali tilan mukaan 45 mm teräshierretty pintabetoni 200 mm ontelolaattaelementti pintakäsittely tai alakatto Välipohjan alaslaskettuja kattorakenteita havainnoitiin salissa 117, pähkinöiden ryhmähuoneessa 122 (RA19), keittiön kuiva-ainevarastossa 111 (RA20) ja tuulikaapissa 119 (RA21). Havainnot välipohjarakenteista on esitetty kappaleessa 5.2. Kuva 16. Kerrosten välisessä välipohjarakenteessa (VP1) oli osittain alaslaskettu alakatto. 14 (28)

21 VS1, Väliseinärakenne pintakäsittely 130 mm tiilimuuraus pintakäsittely Havainnot väliseinärakenteista on esitetty kappaleessa HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET Kuva 17. Rakennuksen väliseinät (VS1) ovat pääosin tiilimuurattuja maalattuja väliseiniä RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Välipohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Välipohjarakenteissa ei havaittu kohonnutta poikkeavia pintakosteusilmaisimen vertailulukemia. Tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteessä 3.2. Ryhmätilojen 118 ja 122 kattorakenteissa havaittiin vanhat kuivuneet vesivuotojäljet (kuva 18). Ryhmätilassa 122 oli alaslaskettu kattorakenne, jonka yläpuolisessa ontelolaatassa ei havaittu poikkeavaa kosteutta. Keittiön kuiva-ainevaraston 111 alakattorakenteessa (RA20) havaittiin vanhoja kuivia vesivuotojälkiä ja karkeaa kiviainesta (kuva 19). Varastotilassa oli tunkkainen haju. Keittiön tuulikaapin 110 alakattorakenteessa (RA21) ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista. Lähtötietojen mukaan Pähkinöiden ryhmätilojen yläpuolella on siivouskomeron paloposti vuotanut vuonna 2015 ja keittiötilojen yläpuolella henkilökunnan sosiaalitilojen suihkutilasta vesi vuotanut vuonna Toisen kerroksen sähkökeskuksen ylä- ja välipohjassa oli avoimet sähköläpiviennit ja yläpohjan läpiviennistä oli joskus vuotanut vettä vähäisessä määrin sähkökeskuksen lattialle (kuva 20). 15 (28)

22 Kuva 18. Pähkinöiden ryhmätilojen 122 ja 118 katossa havaittiin pienet kuivat vesivuotojäljet. Lähtötietojen mukaan tilojen yläpuolella siivouskomeron paloposti on vuotanut vuonna 2015, josta jäljet voivat olla peräisin. Ryhmätilan 122 alakaton (RA19) yläpuolisessa ontelolaatassa ei havaittu poikkeavaa kosteutta. Kuva 19. Keittiön kuiva-ainevaraston 111 alakattorakenteessa (RA20) havaittiin kuivia vesivuotojälkiä ja karkeaa kiviainesta. Varastotilassa oli tunkkainen haju. Keittiön tuulikaapin 110 alakattorakenteessa (RA21) ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 20. Toisen kerroksen sähkökeskuksen lattialle oli valunut vähäisessä määrin vettä yläpohjassa olevasta putkiläpiviennistä. Välipohjassa on putkiläpivienti, josta vesi pääsee mahdollisesti myös ensimmäisen kerroksen tiloihin. 16 (28)

23 5.2.2 MUUT HAVAINNOT Kuva 21. Salissa 117 on osittainen avoin alaslaskettu kattorakenne. Alaslasketussa tilassa havaittiin runsaasti pölyä. Kuva 22. Salin 117 alaslaketussa katossa oli osin reunoilta pinnoittamattomia akustiikkalevyjä ja päistä pinnoittamattomia putkieristeitä, joista voi vapautua mineraalivillakuituja sisäilmaan. Kuva 23. Tiloissa 206, 117 ja 104 oli erkkerirakenteet, joissa lämmityspattereiden päällä oli puusäleet. Säleikön alla oli runsaasti pölyä ja lasten leluja. Tilassa 113 oli väliseinässä ikkuna, jonka välissä oli runsaasti pölyä. 17 (28)

24 Kuva 24. Siivouskomeron 216 kotelorakenteeseen tehtiin rakenneavaus (RA13). Rakenneavauksessa havaittiin ilmanvaihtohormi. Avauksesta ei aistittu poikkeavaa hajua. Henkilökunnan sosiaalitilan wc:n 227 viemäriputken ja seinän välissä oli rakoja, joista tuli ilmavuotoa sisäänpäin. 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ryhmätilojen 118 ja 122 sekä keittiön kuiva-ainevaraston 111 alakattolevyissä oli jälkiä vanhoista vesivuodoista. Alakattolevyt ovat yhteydessä sisäilmaan, joista voi päästä sisäilmaan epäpuhtauksia. - Toisen kerroksen sähkökaapin ylä- ja välipohjan avoimista ja epätiiviistä sähköläpivienneistä voi päästä vettä rakenteisiin vaurioittamaan rakenteita. - Salin 117 osittaisessa alakattotilassa oli paljon pölyä ja pinnoittamattomia mineraalivillapintoja, joista epäpuhtaudet voivat päästä ilmavirtausten mukana sisäilmaan. - Tilojen 206, 117 ja 104 erkkerien puusäleikköjen alapuolisissa rakenteissa oli runsaasti pölyä, jotka voivat ilmavirtausten mukana siirtyä sisäilmaan. - Henkilökunnan wc-tilan 227 putkiläpiviennit olivat epätiiviitä, joista havaittiin ilmavirtausta sisäänpäin. 5.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Vaurioituneet alakattolevyt tulee uusia, pinnoittamattomat mineraalivillapinnat pinnoittaa ja alakattotilat puhdistaa pölystä. - Toisen kerroksen sähkökeskuksen ylä- ja välipohjan sähköläpiviennit tulee tiivistää vesija ilmatiiviiksi. - Erkkerien säleikköjen alapuoliset rakenteet sekä verstaan 113 väliseinärakenteen ikkunan pölyt tulee puhdistaa. - Henkilökunnan sosiaalitilan wc:n 227 putkiläpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. 18 (28)

25 6 YLÄPOHJA JA VESIKATOT Kuva 25. Yläpohjien arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 6.1 RAKENTEET YP1, Kermikatteinen yläpohja, RA14 Yläpohjarakenne on rakennesuunnitelmien ja rakenneavauksen mukaan alhaalta ylöspäin seuraava: pintakäsittely tai alakatto (MR7) 200 mm ontelolaattaelementti 0,2 mm höyrynsulkumuovi mm kevytsora 35 mm betonilaatta 15 mm vedeneristys Yläpohjan akustiikkalevyissä havaittiin tummentumia ja akustiikkalevyyn tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin, että ontelolaattojen saumoja ei ollut tiivistetty akustiikkalevyjen yläpuolelta. Avonaisista ontelolaatan saumoista puhalsi ilmaa sisäänpäin. Rakenneavauksesta aistittiin lievä mikrobiperäinen haju. Akustiikkalevyn mineraalivillaeriste oli aistinvaraisesti arvioituna kuiva. Akustiikkalevystä otetussa materiaalinäytteessä (MR7) ei todettu tavanomaisesta poikkeavia mikrobimääriä tai -sukuja. (Liite 1, Metropolilab testausseloste ). Kuva 26. Kermikatteinen kevytsoraeristeinen yläpohjarakenne (YP1) ja rakenneavaus RA14 ryhmätilassa (28)

26 YP2, Peltikatteinen yläpohja, RA15 Yläpohjarakenne on suunnitelmien ja rakenneavauksen perusteella alhaalta ylöspäin seuraava: pintakäsittely 13 mm kipsilevy 50 mm koolaus höyrynsulkulevy 450 mm mineraalivilla (MR8) 22 mm raakaponttilaudoitus peltikate Yläpohjan rakenne poikkeaa suunnitelmista mineraalivillakerroksen paksuuden osalta. Rakenneavauksesta havaittiin tunkkainen haju ja voimakas ilmavirtaus sisäänpäin. Mineraalivillaeriste oli aistinvaraisesti arvioituna kuiva. Yläpohjan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR8) ei todettu tavanomaisesta poikkeavia mikrobimääriä tai -sukuja. (Liite 1, Metropolilab testausseloste ). 6.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET Kuva 27. Peltikatteinen mineraalivillaeristeinen yläpohjarakenne (YP2) ja rakenneavaus RA15 ryhmätilassa RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Yläpohjarakenteen (YP1) akustiikkalevyissä havaittiin tummentumia ja yläpohjan akustiikkalevyyn tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin, että ontelolaattojen saumoja ei ollut tiivistetty akustiikkalevyjen yläpuolelta. Avonaisista ontelolaatan saumoista puhalsi ilmaa sisäänpäin, josta aistittiin lievä mikrobiperäinen haju. Yläpohjan akustiikkalevystä otetussa materiaalinäytteessä (MR7) ei todettu tavanomaisesta poikkeavia mikrobimääriä tai -sukuja. Yläpohjarakenteen (YP2) rakenneavauksesta tuli voimakas ilmavirtaus sisäänpäin, josta aistittiin tunkkainen haju. Mineraalivillaeriste oli aistinvaraisesti arvioituna kuiva. Yläpohjan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä (MR8) ei todettu tavanomaisesta poikkeavia mikrobimääriä tai -lajeja. Tulokset ovat esitetty liitteessä 1 ja Metropolilab Oy:n testausselosteessa Yläpohjarakenteista tehtyjä havaintoja on esitetty kuvissa (28)

27 Kuva 28. Korjattuun kattoikkunarakenteeseen tehtiin rakenneavaus (RA16), josta otettiin materiaalinäyte uusitusta mineraalivillaeristeestä (MR9). Näytteessä ei viljelyn perusteella esiinny tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Eristeen takana vanerissa oli kuitenkin havaittavissa tummia jälkiä, jotka voivat viitata mikrobikasvuun materiaalissa. Kuva 29. Toisen kerroksen sähkökeskuksen lattialle oli valunut vähäisessä määrin vettä yläpohjassa olevasta putkiläpiviennistä. Välipohjassa on putkiläpivienti, josta vesi pääsee mahdollisesti myös ensimmäisen kerroksen tiloihin. Kuva 30. Toisen kerroksen siivouskomeron 216 viereisessä alakattorakenteessa oli kuivuneita roiskevesijälkiä. Alakattorakenteen yläpuolella ei kuitenkaan havaittu merkkejä vesivuodosta tai kosteusvaurioista. Roiskejäljet voivat mahdollisesti olla peräisin vuonna 2015 tapahtuneesta palopostin vuodosta. 21 (28)

28 6.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Yläpohjarakenteen (YP1) ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeella tilassa 218, jossa oli havaittu runsaasti ilmavuotoihin viittaavia tummentumia akustiikkalevyissä ontelolaattojen välisten saumojen kohdilla. Merkkiainekaasua laskettiin ontelolaatan läpi poratusta reiästä ja kaasun kulkeutumista tiloihin seurattiin analysaattorilaitteella. Kokeen aikana mitattiin huomattavaa sisäilman alipaineisuutta (jopa 40 Pa) yläpohjaan nähden, koe tehtiin normaalin ilmanvaihdon aikaansaamissa olosuhteissa. Merkkiainekoe ja sen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3.6. Merkkiainekokeen aikana havaittiin ilmavuotoja ontelolaattojen välisten saumojen kautta yläpohjatilasta sisäilmaan. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia yläpohjarakenteesta MUUT HAVAINNOT Vesikatolta tehtyjä havaintoja on esitetty kuvissa Vesikatolle ei ollut kiinteitä palotikkaita, josta pääsisi katolle ja katolla oli lunta, joten vesikattoa ei voitu tutkia kattavasti. Kuva 31. Yleiskuvaa vesikatolta. Vesikatto on kermikatteinen tasakatto, jonka päällä on singelsorakerros. Kuva 32. Katon pellitysten maalipinta hilseili paikoitellen ja pellin pintaan oli kasvanut levää. 22 (28)

29 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Yläpohja on tyydyttävässä kunnossa. Yläpohjarakenteen (YP1) akustiikkalevyissä oli tummia jälkiä ja akustiikkalevyjen yläpuoliset ontelolaattojen saumat olivat tiivistämättömiä ja yläpohjarakenteesta tuli ilmavirtausta ja mikrobiperäistä hajua sisäänpäin. Yläpohjan ontelolaattojen saumat eivät ole ilmatiiviitä, jolloin yläpohjarakenteen epäpuhtaudet voivat päästä siirtymään rakenteista sisäilmaan. - Yläpohjarakenteen (YP2) rakenneavauksesta aistittiin tunkkaista hajua ja avauksesta voimakas ilmavirtaus sisäänpäin. Yläpohjarakenteista YP1 ja YP2 sekä korjatusta kattoikkunarakenteesta otetuissa materiaalinäytteissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvua. - Sähkökeskuksessa ylä- ja välipohjassa havaittiin avoimet sähköläpiviennit. Yläpohjan avoimesta sähköläpivienneistä voi vuotaa vettä sähkökeskuksen lattialle ja alempaan kerrokseen. - Hallin alakattorakenteessa havaittiin roiskevesijälkiä, mutta yläpuolisessa yläpohjarakenteessa ei havaittu merkkejä kosteusvauriosta. - Vesikaton kuntoa ei voitu arvioida, koska katolle ei ollut pääsyä ja katto oli lumen peitossa. 6.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Yläpohjarakenteen YP1 akustiikkalevyt tulee uusia ja ontelolaattojen saumat ja liittymät tiivistää ilmatiiviiksi. - Sähkökeskuksen ylä- ja välipohjan avoimet sähköläpiviennit tulee tiivistää vesi- ja ilmatiiviiksi. - Toisen kerroksen siivouskomeron 216 viereinen alakattolevy, jossa on roiskevesijälkiä, suositellaan uusimaan. - Vesikatolle tulee asentaa kiinteät palotikkaat katon tarkastamista ja huoltotoimenpiteitä varten. 23 (28)

30 7 SISÄILMAN LAATU 7.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin tiloista 121, 117 ja 218. Mikrobeja kasvatettiin kolmella eri kasvatusalustalla (M2 ja DG18 sieni-itiöille, THG bakteereille ja aktinomykeeteille). Näytteet otettiin kahteen kertaan, näytteenottokerrat olivat kahtena eri päivänä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Talviaikana, kun maa on roudassa, tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa esitettyihin tulkintaohjeisiin. Ulkoilmasta otetaan lisäksi vertailunäyte, johon sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan. Kaikissa tutkituissa tiloissa sisäilman sieni-itiöpitoisuudet alittivat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaiset viitearvot (alle 50 cfu/m 3 ). Sisäilman sieni-itiöpitoisuudessa havaittiin ulkoilman vertailupitoisuutta korkeampia pitoisuuksia ensimmäisellä mittauskerralla tiloissa 121 ja 117 ja toisella mittauskerralla tiloissa 117 ja 218 (M2-kasvatusalustalla) sekä ensimmäisellä mittauskerralla tiloissa 121 ja 117 ja toisella mittauskerralla tilassa 117 (DG18- kasvatusalustalla). Näytteiden mkrobisuvut olivat tavanomaisia sisäilmassa esiintyviä mikrobeja. Missään näytteessä ei havaittu aktinomykeettejä. Tilojen bakteeripitoisuudet olivat normaalilla tasolla. 7.2 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla tiloissa 103, 117 ja 218. Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuus oli alle 0,07 kpl/cm 2 (keräysalustoilta ei löydetty mineraalikuituja). Pitoisuudet alittavat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ). 7.3 SISÄILMAN OLOSUHTEET Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin ensimmäisen kerroksen tiloissa 117, 118 ja toisen kerroksen tilassa 206 reilun viikon ajan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tulokset on esitetty graafisesti liitteessä 6. Hiilidioksidipitoisuusseurannan avulla selvitetään tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä tiloissa tapahtuvaan toimintaan nähden. Asumisterveysasetuksen mukaan opetustilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti ppm välillä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli tutkituissa tiloissa ppm välillä. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja ylittyi hetkellisesti tilassa , tilassa , 12.2 ja 14.2 sekä tilassa , 9.2, 13.2 ja Hiilidioksidipitoisuuden korkeimmat arvot ja toimenpiderajan ylittävät pitoisuudet ajoittuivat heti keskipäivän jälkeisiin tunteihin, jolloin tutkitut tilat toimivat päiväunitiloina. 24 (28)

31 Sisäilman lämpötila vaihteli tiloissa ºC välillä. Asumisterveysasetuksen mukaan oppilaitoksissa huoneilman lämpötila tulee lämmityskaudella olla +20 ja +26 ºC välillä. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä %. Suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin nähden normaalilla tasolla. 7.4 PAINESUHTEIDEN SEURANTA Tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden seurattiin reilun viikon ajan neljässä eri tilassa eri puolilla rakennusta. Paine-eroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli) ja tilojen käyttö. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009). Painesuhteiden seurantakuvaajat on esitetty graafisesti liitteessä 5. Ensimmäisessä kerroksessa paine-eroseurantalaitteet asennettiin tiloihin 103 ja 118, toisessa kerroksessa paine-eroseurantalaitteet olivat tiloissa 206 ja 220. Seurantajakson mittaustulokset osoittavat tilojen olevan päivisin keskimäärin yli 20 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Käyttöajan ulkopuolella tilojen alipaineisuus oli keskimäärin yli 10 Pa. Tuloilman määrä ei ole riittävä nykyisiin poistoilmamääriin nähden. Nykyiset poistoilmamäärätkin ovat päiväkodissa tehdyn ilmanvaihtokartoituksen raportin (Airvisio Oy, ) mukaan keskimäärin puolet pienemmät suunnitelluista ilmamääristä. Lisäksi osa tulo- ja poistoventtiileistä on väärin sijoitettu ja salissa 117 poistoilmaventtiilit sijaitsevat alaslasketun katon säleikköjen takana, niin ettei ilmanvaihtomääriä voi mitata. Päiväkotiin asennettiin tutkimusten aikana aiempaa suuremmat tuloilmalaitteet, jotka suodattavat ja lämmittävät ulkoa tulevan korvausilman ja on säädettävissä kahdelle eri teholle, mikä on voinut lisätä tuloilmamäärää tiloissa ja vähentää tilojen alipaineisuutta. 7.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli sisäilmasta mitattujen mikrobien ja pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen osalta normaali. - Asumisterveysasetuksen mukainen sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyi kaikissa tutkituissa tiloissa keskipäivän jälkeen päiväuniaikaan. Muina aikoina sisäilman hiilidioksidipitoisuustaso pysyi tyydyttävällä tasolla, alle 1200 ppm. Tulosten perusteella tilojen ilmanvaihtoa tulisi parantaa, raitista ilmaa tulisi saada tiloihin lisää tilojen käytön mukaan erityisesti päiväuniaikaan. - Tilojen alipaineisuus on liian korkealla tasolla. Tilojen käytön aikaan alipaineisuus lisääntyy ilmeisesti suuremman poistoilmamäärän ja sen suhteen liian vähäisen tuloilmamäärän vuoksi. Tilojen suuri alipaineisuus ulkoilmaan nähden lisää rakenteiden kautta tulevien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan, kun rakenteet eivät ole tiiviitä. Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoreittejä rakenteista sisäilmaan. Päiväkotiin asennettiin tutkimusten aikana aiempaa suuremmat tuloilmalaitteet, joka on voinut lisätä tuloilmamäärää tiloissa ja vähentää tilojen alipaineisuutta. 25 (28)

32 7.6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Päiväkodin tulo- ja poistoilmamääriä tulee lisätä nykyisten ilmanvaihtomääräysten ja käyttäjämäärän edellyttämälle tasolle. Ilmamäärien saattaminen vaatimusten mukaisiksi ja tasapainoon keskenään vaatii todennäköisesti asentamaan tiloihin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän nykyisen pelkän koneellisen poistoilmanvaihdon tilalle. 8 ÄÄNITASOMITTAUKSET Päiväkodin tiloihin oli asennettu yhteensä 30 Genano-ilmanpuhdistinta ja päiväkodin äänitasot mitattiin yhteensä kymmenestä tilasta ilmanpuhdistimien ollessa päällä ja pois päältä. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 1. Ilmanpuhdistimien ollessa pois päältä äänitaso tiloissa ilman häiriötekijöitä oli keskimäärin >30 43 db ja ilmanpuhdistimien ollessa päällä db. Ilmanpuhdistimet olivat säädettävissä kolmelle eri teholle. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C1 (Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, 1998) mukaan rakennuksen LVIS-laitteiden ja niihin rinnastettavien laitteiden aiheuttama suurin ohjeellinen keskiäänitaso päiväkotitiloissa on 33 db ja enimmäisäänitaso 38 db. Asumisterveysasetuksessa toimenpiderajoja asunnon tai muun oleskelutilan mukaan lukien päiväkodit terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun osalta teknisten laitteiden suurin sallittu keskiäänitaso päiväaikaan klo 7-22 on LAeq db ja yöaikaan klo 22-7 LAeq db. 8.1 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ilmanpuhdistimien ollessa pois päältä suurimmat sallitut keskiäänitasot täyttyivät viidessä mitatussa tilassa ja ylittyivät kahdessa tilassa, jossa ei ollut raportoitu häiriöäänistä. Ilmanpuhdistimien ollessa päällä keskiäänitasot ylittyivät kaikissa tiloissa. Osassa mitatuista tiloista äänitasomittaukseen vaikutti häiritsevästi puheäänet. 8.2 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ilmanpuhdistimia käytettäessä tulee tiedostaa laitteista aiheutuva äänitason korotus ja tarvittaessa laitteita tulee käyttää pienemmällä teholla, jolloin laitteista aiheutuva äänitaso on pienempi. 26 (28)

33 9 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 9.1 KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA - Tilojen 102, 104, 105, 107, 112 ja kylmiöiden lattiapinnoitteet suositellaan uusimaan alueilta, joissa havaittiin kohonneita kosteuslukemia. Muovimatto suositellaan mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kosteutta kestävällä ja vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. - Maanvastaisen seinärakenteen (PM1) sisäpuolinen tiilimuuraus ja mineraalivillaeristeet tulee purkaa ja korvata esim. kalsiumsilikaattilevyillä. Uusien rakenteiden ilmatiiveys tulee huomioida. Korjaustyö vaatii korjaussuunnittelua. - Alapohjarakenteiden ja ulkoseinän liittymän, pilarin ja alapohjan sekä ikkunalaudan liittymien ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Maanvastaisen seinärakenteen ja alapohjan sekä seinärakenteiden liittymät ja patterikannakkeiden ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Ulkoseinärakenteiden liittymät, patterikannakkeiden ja pistorasioiden läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Yläpohjarakenteen YP1 akustiikkalevyt tulee uusia ja ontelolaattojen saumat ja liittymät tiivistää ilmatiiviiksi. - Toisen kerroksen sähkökeskuksen ylä- ja välipohjan sähköläpiviennit tulee tiivistää vesija ilmatiiviiksi. - Ikkunapellitysten kaadot tulee korjata ja pellitysten liittymät tiivistää vesitiiviiksi. - Henkilökunnan sosiaalitilan wc:n 227 putkiläpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Sähköpääkeskuksen 116 läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi ja jyrsijöitä kestäväksi. - Päiväkodin tulo- ja poistoilmamääriä tulee lisätä nykyisten ilmanvaihtomääräysten ja käyttäjämäärän edellyttämälle tasolle. Ilmamäärien saattaminen vaatimusten mukaisiksi ja tasapainoon keskenään vaatii todennäköisesti asentamaan tiloihin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän. 9.2 MUUT KORJAUSTOIMENPITEET - Vesikatolle tulee asentaa kiinteät palotikkaat katon tarkastamista ja huoltotoimenpiteitä varten. - Vaurioituneet alakattolevyt tulee uusia, pinnoittamattomat mineraalivillapinnat pinnoittaa ja alakattotilat puhdistaa pölystä. - Erkkerien säleikköjen alapuoliset rakenteet sekä verstaan 113 väliseinärakenteen ikkunan pölyt tulee puhdistaa. - Ikkunat ja ikkunapellitykset suositellaan huoltomaalaamaan. 27 (28)

34 Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Taija Poutiainen, Ins (YAMK) Rakennusterveysasiantuntija Projektipäällikkö Sanni Kietäväinen, DI Tutkija Tarkastanut: Sanna Pohjola, MML Rakennusterveysasiantuntija Osastopäällikkö 10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittaukset pohjakuvissa Merkkiainekokeiden tulokset Painesuhteiden seurantakuvaajat Olosuhteiden seurantakuvaajat 28 (28)

35 MITTAUSTULOKSET Viherrannan päiväkoti, Espoo Liite 1 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja DG 18 agar homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG) bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Tila Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 M2 Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 DG18 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 tila 121 Pähkinät Käytössä oleva ryhmätila ensimmäisessä kerroksessa Yhteensä Cladosporium sp. Eurotium sp. Penicillium sp. steriilit % 17 % 17 % 16 % Yhteensä Penicillium sp. Aspergillus sp. hiivat % 25 % 25 % Yhteensä 0 Yhteensä % M2 tila 117 Sali Ryhmätilana käytössä oleva liikuntasali rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. Aspergillus sp. hiivat steriilit % 29 % 14 % 14 % 14 % Yhteensä Cladosporium sp. steriilit % 66 % Yhteensä Penicillium sp. steriilit % 33 % Yhteensä Penicillium sp. Aspergillus sp. Cladosporium sp % 25 % 25 % M3 tila 218 Käytöstä poistettu iso ryhmätila rakennuksen toisessa kerroksessa Yhteensä steriilit % Yhteensä Penicillium sp % Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. steriilit % 25 % 50 % Yhteensä Aspergillus ochraceus 7 50 % 50 % M4 Ulko-ilma Päiväkodin piha-alue Viherlaaksonrantatien puolella Yhteensä Aspergillus sp. Cladosporium sp. Stachybotrys sp. steriilit % 25 % 25 % 25 % Yhteensä Penicillium sp. steriilit 9 50 % 50 % Yhteensä 0 Yhteensä Penicillium sp. steriilit 9 50 % 50 % 0 0 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,6 22, , ,7 22, ,7 75 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

36 MITTAUSTULOKSET Viherrannan päiväkoti, Espoo Liite 1 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 ja Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008 mukaan: 2 Sieni-itiöt - taajamassa sijaitsevien asuntojen sieni-itiöpitoisuus cfu/m 3 talviaikana on poikkeavan suuri. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä, - alle 100 cfu/m 3 :n mikrobipitoisuus voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa talviaikana, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita, - taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sieni-itiöpitoisuus yli 500 cfu/m 3 on mikrobikasvustoon viittaava, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Bakteerit - pitoisuustaso yli cfu/m 3 asunnoissa ja koulujen luokkatiloissa on kohonnut ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3 ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Aktinomykeetit (Sädesienet) - aktinomykeettien eli sädesienien esiintymistä talviaikana taajama-asunnoissa pidetään ns. kosteusvaurioindikaattoreina, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HM40- ja HMI41-näyttölaitteet sekä HMP40S- ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Mittauspiste Tila Rakenneosa Reiän syvyys, mm Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 1.krs käytöstä poistettu ryhmätila 105 lattia 80 (läpi) 35 sisäilma ,7 72,6 24,5 11,34 11,39 3,89 18,7 18,3 18,5 K2 1.krs käytöstä poistettu ryhmätila 105 lattia, mahdollisesti perustuksien kohdalla 90 (ei läpi) sisäilma ,7 24,5 12,92 3,89 17,1 18,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

37 MITTAUSTULOKSET Viherrannan päiväkoti, Espoo Liite 1 3 Mittauspiste Tila Rakenneosa Reiän syvyys, mm Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K3 liikuntasali 117 maanvastainen ulkoseinä 225 (läpi) ,3 23,0 3,85 4,36 18,5 21,5 sisäilma 27,7 4,85 20,2 K4 Pähkinät päiväunitila 120 lattia 80 (läpi) ,7 68,1 13,05 11,92 19,7 20,2 sisäilma 27,6 4,92 20,5 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C kosteus, g/m ,89 4, Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Mittauspiste Tila Rakenneosa Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 VK1 105 lattia ,4 18,5 VK2 105 lattia ,1 18,5 VK3 103 lattia ,5 20,9 VK4 103 lattia ,7 22,5 VK5 113 lattia ,8 20,9 VK6 113 lattia ,1 22,2 VK7 118 lattia ,1 19,0 VK8 118 lattia ,9 19,6 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, g/m 3 kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m ,6 23,5 3,4 4,1 19,3 21, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

38 MITTAUSTULOKSET Viherrannan päiväkoti, Espoo Liite 1 Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut 4 Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Mineraalikuidut, kpl/cm 2 PPK1 Tila 104, 1. krs Pieni ryhmätila, ei käytössä alle 0, alle 0,07 PPK2 Tila 117, 1. krs Ryhmätilana käytössä oleva liikuntasali alle 0, alle 0,07 PPK3 Tila 218, 2. krs Iso ryhmätila, ei käytössä alle 0, alle 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen viitearvo toimistoympäristöissä (säännöllisesti siivottavat pinnat) on 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2016). Tämä on myös voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukainen teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Äänenpainetason mittaukset Tiloissa seurattiin äänenpainetasoa kertamittauksina. Mittausten aikana tutkittavien tilojen ilmanvaihtolaitteisto oli käynnissä normaalisti. Mittaukset tehtiin kahteen kertaan siten, että ensimmäisellä mittauskerralla tiloissa olevat ilmanpuhdistuslaitteet olivat päällä, toisella kerralla ilmanpuhdistuslaitteet sammutettiin ennen mittauksia. Mittaukset tehtiin Quest äänitasomittarilla (tarkkuusluokka 2). Äänenpainetasomittausten (A-painotus) tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Tila / Mittauspisteen kuvaus Ilmanpuhdistimet äänitaso LA,max (A-painotus), db Huomioita mittaushetkestä ÄP1 Tila 102, eteinen, 1. kerros ei käynnissä käynnissä kpl ilmanpuhdistimia ÄP2 Tila 117. liikuntasali, 1. kerros ei käynnissä käynnissä < kpl ilmanpuhdistimia ÄP3 Tila 118, leikki-/päiväunitila, 1. kerros ei käynnissä käynnissä lapsia leikkimässä tilassa 1 kpl ilmanpuhdistimia ÄP4 Tila 103. iso ryhmätila, 1. kerros ei käynnissä käynnissä kpl ilmanpuhdistimia, taso 3/3 ei käynnissä ÄP5 Tila 202, eteinen, 2. kerros käynnissä kpl ilmanpuhdistimia tasolla 1/3 käynnissä kpl ilmanpuhdistimia tasolla 3/3 ÄP6 Tila 203, iso ryhmätila, 2. kerros ei käynnissä käynnissä lapsia leikkimässä tilassa 1 kpl ilmanpuhdistimia Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

39 MITTAUSTULOKSET Viherrannan päiväkoti, Espoo Liite 1 5 Mittauspiste Tila / Mittauspisteen kuvaus Ilmanpuhdistimet äänitaso LA,max (A-painotus), db Huomioita mittaushetkestä ÄP7 Tilat , Henkilökunnan toimistotila, 2. kerros ei käynnissä käynnissä kpl ilmanpuhdistimia ÄP8 Tila 220, pieni ryhmätila, 2. kerros ei käynnissä käynnissä kpl ilmanpuhdistimia, taso 3/3 ÄP9 Iso ryhmätila, 2. kerros ei käynnissä käynnissä kpl ilmanpuhdistimia, taso 3/3 ÄP10 Pyykinhoitotila/Siivous, 2. kerros ei käynnissä käynnissä keskustelun ääniä eteisestä 1 ilmanpuhdistin, suuremmalla tasolla Taulukossa on esitetty äänitason vaihteluväli, joka tilassa mittaustilanteessa esiintyi. Käytetty mittari esittää mitattaessa viimeisen sekunnin aikana esiintyneen korkeimman äänitason. Mittaushetkiksi valittiin rauhalliset n. puolen minuutin pituiset ajanjaksot, jolloin tiloissa oli mahdollisimman vähän ihmisistä ja tilojen käytöstä aiheutuvaa melua. Ilmanpuhdistimet olivat alhaisimmalla käyntitasolla mittaushetkellä, ellei toisin ole ilmoitettu. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C1 (Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, 1998) mukaan rakennuksen LVIS-laitteiden ja niihin rinnastettavien laitteiden aiheuttama suurin ohjeellinen keskiäänitaso päiväkotitiloissa on 33 db ja enimmäisäänitaso 38 db voimaan astuneessa Asumisterveysasetuksessa on esitetty toimenpiderajoja asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun osalta (12, liite 2, taulukot). Asunnon tai muun oleskelutilan mukaan lukien päiväkodit terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun osalta teknisten laitteiden suurin sallittu keskiäänitaso päiväaikaan klo 7-22 on L AEq db ja yöaikaan klo 22-7 L AEq db. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

40 TESTAUSSELOSTE (4) Tilaaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Poutiainen Taija Maksaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 Ilmalanportti HELSINKI HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalit Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Ottopiste Näytteen ottaja Poutiainen Taija Viite, kp14015/poutiainen : Rakennusmateriaali, MR1: RA4 sali 117 AP mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. määritys * /malja : Rakennusmateriaali, MR2: RA5 sali 117 US mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * ++ /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Aspergillus versicolor # * : Rakennusmateriaali, MR3: RA7 srh 104 US mineraalivilla sisäp., Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * + /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Aspergillus versicolor # * + + Rhizopus sp. + Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 550 Viikinkaari HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 79 Alv. Nro metropolilab@hel.fi FI

41 TESTAUSSELOSTE (4) : Rakennusmateriaali, MR4: RA7 Rh 104 US mineraalivilla ulkop., Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * Aspergillus versicolor # * : Rakennusmateriaali, MR5: RA8 Rh 104 US mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * + /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * Aspergillus versicolor # * + Cladosporium sp. * + Mycelia sterilia : Rakennusmateriaali, MR6: RA9 Rh 220 US mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * - /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium sp. * + + Penicillium spp. * : Rakennusmateriaali, MR7: RA14 Rh 218 YP mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * + + Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 550 Viikinkaari HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 79 Alv. Nro metropolilab@hel.fi FI

42 TESTAUSSELOSTE (4) : Rakennusmateriaali, MR8: RA15 Rh 206 YP mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * - /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. määritys * /malja : Rakennusmateriaali, MR9: RA16 eteishalli 202 YP mineraalivilla, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG18 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * - /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Paecilomyces variotii # * + * = Akkreditoitu menetelmä # = kosteusvaurioindikaattori, pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö, sp. (mon. spp.) = laji Analyysi Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit., THG Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit #, THG Homeet/hiivat, semikvant. määritys, 2 % MALLAS Sienten tunnistus, 2 % MALLAS Homeet/hiivat, semikvant. määritys, DG18 Sienten tunnistus, DG18 Homeet/hiivat, semikvant. määritys, HAGEM Sienten tunnistus, HAGEM Menetelmä Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Teknisen suorituksen mittausepävarmuus Analyysituloksen teknisen suorituksen mittausepävarmuus on koostettu komponenttipohjaisesti seuraavista epävarmuustekijöistä: - Materiaalinäytteet: näytteen laimentaminen, siirrostustilavuus ja pesäkelaskenta - Ilmanäytteet: pesäkelaskenta Analyysituloskohtainen hiukkastilastollinen epävarmuus ei kuulu teknisen suorituksen mittausepävarmuuteen. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 550 Viikinkaari HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 79 Alv. Nro metropolilab@hel.fi FI

43 TESTAUSSELOSTE (4) Tunnistusmenetelmään kuuluvat sienisuvut ja -lajit Kosteusvaurioindikaattorit: Acremonium sp. aktinomykeetit Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus versicolor Chaetomium sp. Muut sienet: Absidia sp. Alternaria sp. Aspergillus sp. Aspergillus flavus Aspergillus niger Aureobasidium sp. Beauveria sp. Botrytis sp. Chrysosporium/Geomyces sp. Eurotium sp Exophiala sp. Fusarium sp. Oidiodendron sp. Paecilomyces sp. Paecilomyces variotii Phialophora sp. Chrysonilia sp. Cladosporium sp. Geotrichum sp. hiivat Mucor sp. Mycelia sterilia Penicillium sp. Phoma sp. Scopulariopsis sp. Stachybotrys sp. Trichoderma sp. Tritirachium sp. Ulocladium sp. Wallemia sp. Rhinocladiella sp. Rhizopus sp. Verticillium sp. Yhteyshenkilö Wikman Helena, , mikrobiologi Ahlfors Reetta toimitusjohtaja Tiedoksi Fi_200_Laboratorio, Poutiainen Taija, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 550 Viikinkaari HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 79 Alv. Nro metropolilab@hel.fi FI

44 MITTAUSPISTEET POHJAKUVASSA 1(2) RA20 Alakattolevy RA3 Lattialuukku RA5 Ulkoseinä MR1 PPK2 RA4 Alapohja MR2 RA21 Alakattolevy SALI ÄP2 M2 L1 RA1 Alapohja RA6 Ulkoseinä RA2 Alapohja MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS L PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS ÄP4 ÄP1 L2 ÄP3 PS2 PPK M K PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT SISÄILMAN MIKROBIT RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS RA8 Ulkoseinä MR5 PS1 PPK1 M1 PÄHKINÄT ÄP ÄÄNITASOMITTAUS RA MR RAKENNEAVAUS MATERIAALINÄYTE RAKENTEESTA RA7 Ulkoseinä MR3 MR4 RA19 Alakattolevy Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 2.1

45 MITTAUSPISTEET POHJAKUVASSA 2(2) PS3 L3 RA15 Yläpohja MR8 RA16 Kattoikkuna MR9 ÄP10 ÄP5 ÄP6 TAMMENTERHOT R17 Alakatto MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS L PPK PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT RA13 Kotelo RA14 Akustiikkalevy MR7 R18 Alakatto ÄP9 M3 PPK3 RA10 Pilarin liittymä yläpohjaan RA11 Ikkunalauta M K SISÄILMAN MIKROBIT RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS RA9 Ulkoseinä ÄP8 ÄP7 ÄP RA MR ÄÄNITASOMITTAUS RAKENNEAVAUS MATERIAALINÄYTE RAKENTEESTA MR6 PS4 RA12 Vanha korvausilmaaukko Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 2.2

46 KOSTEUSKARTOITUS 1(2) K3, 225 mm 24 % K3, 50 mm 23 % MERKINTÖJEN SELITYKSET: E = epoksi, B = betoni, M = maalattu betoni, MM = muovimatto, P = parketti VK K VIILTOKOSTEUSMITTAUS PORAREIKÄKOSTEUSMITTAUS K2, 90 mm 89 % K1, 80 mm 71 % K1, 35 mm 73 % E MM MM M MM MM P SALI VK 6 66 % VK 5 86 % Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa VK 1 78 % VK 2 57 % MM MM MM 90 MM MM MM Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pilari VK 7 87 % Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä VK 4 53 % VK 3 74 % MM MM MM MM MM PÄHKINÄT MM VK 8 53 % MM MM 100 MM K4, 80 mm 77 % K4, 35 mm 68 % Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 3.1

47 KOSTEUSKARTOITUS 2(2) MERKINTÖJEN SELITYKSET: MM = muovimatto MM MM Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 katto MM MM MM MM MM MM MM MM MM TAMMENTERHOT MM MM MM MM MM MM MM MM Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 3.2

48 MAANVASTAISEN ULKOSEINÄN (PM1) MERKKIAINETUTKIMUS MERKINTÖJEN SELITYKSET: Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-alipaineistimella 10 Pa alipaineiseksi eristetilaan nähden. 2 HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 3 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 3 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 2 3 ULKOSEINÄN TAITEKOHTA / PYSTYSUUNTAINEN SEINIEN LIITTYMÄ LÄMPÖPATTERIN KIINNITYSKOHDAT 4 PILARIN JA LATTIAN LIITTYMÄT 5 LATTIALAUTOJEN VÄLISTÄ Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. krs LIITE 4.1

49 ALAPOHJARAKENTEEN (AP1) MERKKIAINETUTKIMUS Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -analysaattorilaitteella. Tila oli kokeen aikana 10 Pa alipaineinen alapohjaan nähden. Alipaineistajaa ei käytetty. 3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITTU ILMAVUOTO 2 1 MERKKIAINEKAASU ALAPOHJALAATAN LÄPI MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 2 PILARIN JA LATTIAN LIITTYMÄT 3 IKKUNALAUDAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. krs LIITE 4.2

50 ULKOSEINÄRAKENTEEN (US1) MERKKIAINETUTKIMUS HAVAITTU ILMAVUOTO MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN IKKUNAN ALAPUOLELTA ULKOSEINÄN JA IKKUNALAUDAN LIITTYMÄ IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 4 LÄMMITYSPUTKIEN KIINNITYSKOHDAT 2 4 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -analysaattorilaitteella. Tila oli tutkimuksen aikana noin 14 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. Alipaineistajaa ei käytetty. Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. krs LIITE 4.3

51 ULKOSEINÄRAKENTEEN (US2) MERKKIAINETUTKIMUS Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -analysaattorilaitteella. Tila oli tutkimuksen aikana Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Alipaineistajaa ei käytetty MERKKIAINEKAASUA LASKETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA 4 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 PISTORASIA 2 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ HAVAITTU ILMAVUOTO 3 ULKOSEINÄN TAITOSKOHTA 4 ULKOSEINÄN JA VERHOKISKON/VERHOLAUDAN LIITTYMÄ Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. krs LIITE 4.4

52 ULKOSEINÄRAKENTEEN (US1) MERKKIAINETUTKIMUS Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -analysaattorilaitteella. Tila oli tutkimuksen aikana noin 10 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN HAVAITTU ILMAVUOTO MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ 2 3 ULKOSEINÄN JA IKKUNALAUDAN LIITTYMÄ ULKOSEINÄN JA PILARIN LIITTYMÄ 4 VÄLIPOHJAN JA PILARIN LIITTYMÄ 5 PISTORASIA ULKOSEINÄLLÄ (EI NÄY KUVASSA) 6 LÄMPÖPATTERIN KIINNITYSKOHDAT Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. krs LIITE 4.5

53 YLÄPOHJAN (YP1) MERKKIAINETUTKIMUS Merkkiainekoe on tehty vetykaasulla ja - analysaattorilaitteella. Tila oli tutkimuksen aikana noin 30 Pa alipaineinen yläpohjan eristetilaan nähden. Alipaineistajaa ei käytetty. MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU YLÄPOHJAN ERISTETILAAN HAVAITTU ILMAVUOTO MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ONTELOLAATTOJEN VÄLISTEN SAUMOJEN ALUEET Ilmavuotoja yläpohjan eristetilasta huoneeseen päin havaittiin ontelolaattojen saumojen kohdalla (saumakohta merkitty katkoviivalla). Näissä kohdissa oli havaittavissa myös selkeää pölykertymää/tummentumaa akustiikkalevyjen pinnassa. Viherrannan päiväkoti tila Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. krs LIITE 4.6

54 10 PS1: Tilan 103 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Vaihteluväli: Pa Keskiarvo: -15 Pa 0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. Paine-ero [Pa] :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti Viherlaaksonranta 16, Espoo tila 1. kerros LIITE 5.1

55 10 PS2: Tilan 118 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Vaihteluväli: Pa Keskiarvo: -16 Pa 0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. Paine-ero [Pa] :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 118 Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 5.2

56 10 PS3: Tilan 206 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Vaihteluväli: Pa Keskiarvo: -13 Pa 0 Paine-ero [Pa] Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 206 Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 5.3

57 10 PS4: Tilan 220 ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Vaihteluväli: Pa Keskiarvo: -14 Pa 0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. Paine-ero [Pa] :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 220 Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 5.4

58 2000 L1: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Vaihteluväli: ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 117 Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 6.1

59 27 26 L1: Olosuhteet tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Lämpötila Vaihteluväli: ºC Lämpötila [ºC] Suhteellinen kosteus [%] Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % :00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 117 Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 6.2

60 2000 L2: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Vaihteluväli: ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 118 Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 6.3

61 27 26 L2: Olosuhteet tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Lämpötila [ºC] Lämpötila Vaihteluväli: ºC Suhteellinen kosteus [%] Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % :00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 118 Viherlaaksonranta 16, Espoo 1. kerros LIITE 6.4

62 2000 L3: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Vaihteluväli: ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 206 Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 6.5

63 27 26 L3: Olosuhteet tilassa (10 min keskiarvo) VIIKONLOPPU Lämpötila [ºC] Lämpötila Vaihteluväli: ºC Suhteellinen kosteus [%] Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % :00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 00: Viherrannan päiväkoti tila 206 Viherlaaksonranta 16, Espoo 2. kerros LIITE 6.6