Matkailun master plan Järviseudulle

Transkriptio

1 Matkailun master plan Järviseudulle Raportti Page 1

2 Sisällys Johdanto Nykytila ja kehittämisen mahdollisuudet Yhteinen tahtotila Strategiset valinnat Kehittämisehdotukset Kehittämisen vaiheistus Liite 1: Haastattelujen tulokset Liite 2: Trendikatsaus Page 2

3 Matkailun master plan Järviseudulle Järviseudun neljän kunnan (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) yhteinen matkailun master plan ohjaa jatkossa seudun matkailun kehittämistä. Työn tavoitteena oli muodostaa kokonaiskäsitys nykytilasta, koota jo tehdyt toimet yhteen, muodostaa toimijoiden kesken yhteinen näkemys siitä, miten Järviseudun matkailua kehitetään jatkossa sekä laatia kehittämisehdotukset jatkoa varten. Yhteinen tahtotila ja valitut kehittämisteemat pohjautuvat seudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja ne linjattiin yhdessä alueen matkailutoimijoiden kanssa. Yhteisen vision toteuttaminen vaatii panostuksia ja pitkäjänteistä työtä seudun matkailutoimijoilta. Master planin toimeksiantajana oli Leader Aisapari ja työtä ohjasi hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Mervi Niemi-Huhdanpää, Leader Aisapari Vesa Koivunen, Alajärven kaupunki Pauli Kankaanpää, Lappajärven kunta Seija Kinnunen, Vimpelin kunta Sanna Syrjälä, Evijärven kunta Elina Järvinen, Kraatterijärven toimijat ry Ari Koivuniemi, Kraatterijärven toimijat ry Virpi Palomäki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Hannu Nevala, Järviseutu-Seura ry Prosessin aikana järjestettiin laajapohjainen kehittämistyöpaja, toteutettiin toimijoiden haastatteluja ja ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa. Kumppanina master plan -työssä oli FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Page 3

4 Nykytila ja kehittämisen mahdollisuudet Page 4

5 Ainutlaatuinen tarina Lappajärvi on Euroopan suurin törmäyskraatterijärvi. Lappajärven törmäyskraatterin läpimitta on n. 35 kilometriä ja sen reuna on näkyvissä maastossa. Kraatterin reuna on korkeimmillaan Lakeaharjun ja Pyhävuoren alueella ja kohoaa noin 100 m järven pinnan yläpuolelle. Kraatterijärvi syntyi kun 1600-metrinen meteori iskeytyi maahan 76 miljoonaa vuotta sitten. Kraatterijärven muodostuessa syntyi ainutlaatuisia kivilajeja. Paikalle syntynyt suuri kraatterijärvi antaa koko seudulle oman luonteensa ja mahdollistaa matkailullisesti yhteisen teeman ja tarinan hyödyntämisen. Järvet ja mäkisyys tarjoavat hyvät lähtökohdat eri tyyppiseen luontoon perustuvaan matkailupalvelujen kehittämiseen. Järviseudun matkailun kehittämisen kärkiä ovat etenkin Lappajärven matkailukeskittymä palveluineen, Alajärven Aalto-keskus sekä Vimpelin Lakeaharjun talviurheilukeskus Page 5

6 Matkailun vetovoimakohteet Alajärven kaupunki Aalto-keskus käsittää keskustaajamassa sijaitsevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ja on myös kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus arkkitehtuurinsa puolesta. Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimiva Nelimarkka-museo on myös matkailullinen käyntikohde. Punaisen Tuvan viinitila on marjaviineistä tunnettu käyntikohde ja tilausravintola Tulivuorikeskus Alajärven Hoiskossa käsittää tulivuorikierroksen, mineraalinäyttelyn sekä myymälän ja kahvilan. Kaupungin monet liikuntapaikat (urheiluhallit, keilahalli jne.) ja virkistysalueet (Valkealampi, Pyhävuori) ovat resursseja myös matkailussa. Evijärven kunta Evijärvellä sijaitsee Väinön talon museo (19 rakennusta), joka on avoinna kesäisin. Uittomieskämppä pohjaa vetovoimansa uittomiesperinteeseen ja suunnitteilla teemaan liittyen on mm. erilaisia tapahtumia Vesistöt (Evijärvi, Välijoki) tarjoavat resursseja luonto- ja järvimatkailun kehittämiseen Page 6

7 Matkailun vetovoimakohteet Lappajärven kunta Kunnassa sijaitsee seudun matkailullisesti merkittävin alue Nykälännniemi. Hotelli Kivitippu allasosastoineen on avattu uudelleen alkukesällä Kivitipun yhteydessä on kunnan omistama meteoriitti- ja mineraalinäyttely Halkosaaren tanssilava houkuttaa kesälauantaisin useita satoja tanssijoita. Kesäteatteritoimintaa Halkosaaressa jatkaa uutena toimijana Lappajärven kesäteatteri. Järviseudun golfseuran täysimittaisella golfkentällä osa väylistä pelataan veden äärellä ja lahti ylitetään pienellä siipirataslautalla. Ateljee Autio on etenkin ryhmille suunnattu käyntikohde Tapolanvuorella Vimpelin kunta Kunnan matkailun vetovoima-alue on Lakeaharju toimintoineen ja reitteineen. Laskettelukeskus Lakis käsittää 3 rinnettä ja hissin, kesäisin alueella on mm. frisbeegolf-rata. Sport Center Lakis on harjoittelu- ja kilpailukeskus, jonka suorituspaikat täyttävät hiihdon ja ampumahiihdon arvokilpailutason vaatimukset. Kohdetta on kehitetty hankkeilla ja kohteen fasiliteetit (mm. rullasuksirata, ampumapaikka) ovat huoltotiloja lukuun ottamatta valmiina. Kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä muu sisältö on vielä vähäistä. Vimpelin Veto ja pesäpallo ovat vahva tunnettuustekijä Page 7

8 Matkailun vetovoimakohteet Page 8

9 Reitistöjä Järviseudulla on useita reittejä/reitistöjä, joilla on merkitystä myös matkailun kannalta. Patikointireittejä Lakeaharju-Pyhävuoren alueella Lakeaharju-Pyhävuorireitti (n. 7 km), OP-kierros Pyhävuorella (2,6 km), Peikon kierros (n. 1 km) ja METSO-hyvintointipolku Pyhävuorella. Valkealammen virkistysalueen ladut (5,4 km, 6 km, 2 km sekä yhdyslatu 9 km) ovat lumettomana aikana käytettävissä retkeilytoimintaan. Ampuma- ja maastohiihtokeskus Sport Center Lakis:lla on kesäisin rullasuksirata 1,5 km. Talvella alueen kokonaisuudessaan 21 km:n latuverkostosta 5 km täyttää myös arvokilpailutason. Vieresniemen esteetön luontopolku sijaitsee Lappajärven rannalla. Tervareitti on kehitetty melontaa varten ja se käsittää viisi järveä ja monta eri jokea. Mittaa reitillä on yhteensä n. 200 km. Lisäksi seudulla on runsaasti muita reittejä, jotka enimmäkseen paikallisessa ja alueellisessa virkistyskäytössä. Vesistöjen äärellä seudun venesatamat ja veneenlaskupaikat palvelevat myös matkailua Page 9

10 Toimintaympäristön vetovoimakohteet Etelä-Pohjanmaan Järviseutu matkailutoimintoineen sijaitsee lähellä kotimaan kesämatkailun merkittäviä vetovoimakohteita. Kävijämäärillä mitattuna etenkin Tuurin kyläkauppa ja Powerpark kuuluvat Suomen suurimpiin matkailukohteisiin. Tuurin kyläkauppa on ostosmatkailun ohella myös useiden tapahtumien ja matkailupalvelujen kohde. Powerpark on jopa 160 hehtaarin kokoinen ja on arvioitu useina vuosina Suomen parhaaksi vapaaajankeskukseksi. Ähtärin eläinpuisto saa toimintaan merkittävästi uutta vetovoimaa 2018 avattavan pandatalon myötä Page 10

11 Majoituskapasiteetista Järviseudulla on rekisteröityä kapasiteettia 4 majoitusliikettä ja 267 vuodepaikkaa (Tilastokeskus, 2017). Isoimmat majoittajat ovat Hotelli Kivitippu ( huonetta, n. 200 vuodepaikkaa) ja Hotelli Alvariini (22 huonetta). Vuonna 2010 Järviseudulla oli selvityksen mukaan 65 vuokramökkiä, joissa vuodekapasiteettia n. 400 vuodepaikkaa ml. varavuoteet. Talviasuttavia näistä noin puolet (Vuokramökkikysely 2010) Etelä-Pohjanmaalla yöpymisen keskihinta oli 43,47 (Tilastokeskus, matkailutilasto 2016). Koko maa 53,15. Etelä-Pohjanmaa suunnilleen samalla tasolla kuin Pohjois-Pohjanmaa (41,25 ) ja Lappi (45,74 ). Etelä-Pohjanmaalla huonekäyttöaste 46% (Tilastokeskus, matkailutilasto 2016). Koko maa 49,7%. (Uudenmaan korkea käyttöaste nostaa koko maan keskiarvoa) Lappajärvi Kivitippu ja Aquarius Inn Lomatapiola mökit Kärnänsaaressa B&B Tähti ja koivu Nurkkalan leirintä, caravan-paikkoja Ksenian Tupa/Koskikievari Kyrönniemen Leirikeskus, Lappajärven seurakunta Alajärvi Hotelli-Ravintola Alvariini Isoniemen Lomamökit Käpyniemen Lomakylä Kanavan Kevari, Sissala Fagerkullan Pappila, Lehtimäki Maaseutumatkailu Kultasirkku, Paalijärvi Koivulehto SFC, avoinna kesällä Evijärvi Hotelli Ravintola TuuHet B&B Maalaiskartano Puustellissa Sillankorvan leirintäalue, avoinna kesällä Pohjanmaan Järviseudun Uittomieskämppä Vimpeli Koivurinne SFC (talvialue) Lakeaharjulla. Lakeaharjun alueen mökit, osa vuokrattavissa Uusi mökkialue, josta tontteja myynnissä Bedhouse Retros, Sääksjärvi, avoinna kesäisin Page 11

12 Matkailijat Etelä-Pohjanmaalla Yöpymisiä (94,0% kotimaisia), voimakkaasti kesäaikaan painottuvaa. Kansainvälisten yöpymisten määrä on kasvanut. Tässä näkyy työperäinen matkailu, ulkomailta on tullut esim. tuulivoiman asentajia. (Matkailutilasto 2016) Vuonna 2017 (tammi-marraskuu) kehitys on ollut laskusuunnassa: yöpymiset -4,5%, (kotimaiset -4 % ja ulkomaiset -11,8%) Järviseudun matkailijoista Kesällä lapsiperheitä Ryhmämatkailu: eläkeläisryhmät, bussimatkailu, yritysryhmät Vapaa-ajan asukkaat, n mökkiä (Tilastokeskus) Tapahtumakävijät (n. 100 km säteeltä) Golffarit Laskettelukeskus vetää talvella perheitä ympäröivältä alueelta Vuonna 2016 rekisteröityneitä yöpymisiä oli ja tammielokuussa (Tilastokeskus) * Tilasto antaa yöpymiset kuukausittain vain mikäli toimipaikkoja on rekisterissä yli 4 kpl ko. kuukauden aikana. Järviseudulla kaikilta kuukausilta ei ole saatavilla lukua tästä syystä. Tilasto ei siis kerro todellisuutta. Rekisteröityneet yöpymiset Etelä-Pohjanmaalla (Tilastokeskus, Matkailutilasto) Yöpymiset Muutos ed. vuoteen Ulkomaalaisten osuus ,8 % 3,5 % ,8 % 4,5 % ,3 % 4,2 % ,5 % 4,5 % ,1 % 3,9 % ,3 % 4,3 % ,3 % 6,0 % Page 12

13 Kuntien strategioista Matkailu on mukana Järviseudun kuntien strategioissa eri tasoisena painopisteenä Alajärven kaupungin vision mukaan vahvuus perustuu turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön, elinvoimaisiin kyliin, laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin kuntapalveluihin, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen, monipuolisiin kaupan, vapaa-ajan ja kulttuurin palveluihin sekä avoimeen ja innostavaan ilmapiiriin. Yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä on Monipuoliset kaupan ja vapaa-ajan palvelut. Evijärven kuntastrategiassa 2025 luonto ja luontomatkailu sekä vapaa-ajan asukkaat on mainittu kehittämismahdollisuuksissa. Lappajärven elinvoimapoliittisessa ohjelmassa Vetovoimainen matkailukunta on yksi ohjelman kolmesta päätavoitteesta. Matkailun osalta mainittu mm. investointien edistäminen, kansainvälistyminen, Kraatterijärvi-bändin vahvistaminen ja Nykälänniemi-Halkosaaren alueen kehittäminen Vimpelin kunnan strategisissa tavoitteissa matkailusta todetaan: Matkailun kehittämisessä erityisesti Lakeaharjun alueen ja Kraatterijärven brändin erityislaatuisuus tulee hyödyntää Page 13

14 Maakuntatason tavoitteita ja linjauksia Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia Kasvutavoite vuoteen 2020 mennessä merkitsee keskimäärin 3 % vuosittaista kasvua ja strategiset pääteemat ovat maaseutumatkailu, hyvinvointimatkailu ja tapahtumamatkailu. Matkailukeskittymät ovat: Ähtärin matkailukeskittymä, Tuurin ostosmatkailukeskittymä, Kuortaneen liikuntamatkailukeskittymä, Härmän matkailukeskittymä, Lappajärven matkailukeskittymä, Kalajärven matkailualue, Lapuan Simpsiö ja Vanha Paukku. Lappajärven osalta painotuksina mainittu mm. sisällöllinen toimintasuunnitelma, kaavoituksen edistäminen, luontoreittien sisällöllinen kehittäminen, markkinointi ja yhteistyö, palvelutarjonnan ja laadun kehittäminen, ympärivuotisuus, hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu sekä opasteet, viitoitus ja sähköiset palvelut Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma (päivitys 2014) Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Rekisteröidyillä majoitusvuorokausilla mitattuna tavoitteena on, että vuonna 2016 kansainvälisten yöpymisten määrä maakunnassa on 6 % kokonaisyöpymisistä ja vuonna 2020 noin 8 % yöpymistä. Kansainvälistymistoimet suunnataan ensisijaisesti kahdelle päämarkkina-alueelle Venäjälle ja Ruotsiin Page 14

15 Suomen matkailun tiekartta Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan päämääränä on, että Suomi on vuonna 2025 Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde. Tiekartan strategiset painopisteet ovat: Matkailukeskusten ja yritysverkostojen teemapohjaisen yhteistyön vahvistaminen sekä uudet avaukset tuotekehityksessä, myynnissä ja markkinoinnissa Kilpailukykyisen ja monipuolisen tarjonnan kehittäminen matkailun ja muiden alojen rajapinnoista Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja tuotteiden helppo ostettavuus Kasvua ja uudistumista tukeva, kilpailukykyinen matkailun toimintaympäristö Sujuva saavutettavuus Visit Finlandin koordinoimat kehittämisohjelmat toteuttavat matkailun tiekartan tavoitteita. Ohjelmia ovat Culture Finland Outdoors Finland Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi Koulutuksellinen matkailu Urheilumatkailu Page 15

16 Kehittämistoimia ja hankkeita Halkosaari-Nykäläniemi kehittämissuunnitelman tavoitteena on kasvattaa Nykälänniemen Halkosaaren alueen ja Maision alueen matkailuinfran toimivuutta. Taustaa: Halkosaaren tanssilava ja kesäteatteri ovat suosittuja kesäkohteita. Viihde- ja kulttuuripalvelut ovat Halkosaaressa ja ravitsemus-, majoitus- ja golf-palvelut Nykäläniemellä, joka aiheuttaa paljon edestakaista autoliikennettä. Lisäksi Nykälän-Halkosaaren alueelle on myös kaavaitu caravan- aluetta, jonka paikka on vielä tarkemmin määrittelemättä Suunnitelma sisältää kevyenliikenteen väylän ja yhdyssillat, 4,4 km, talvelle latuja sekä retkiluistelureitti. Karttaotte Lappajärven kunta / HKM Infra Oy Page 16

17 Kehittämistoimia ja hankkeita OutdoorsLife hanke, Järviseutu-Seura ry Kehitetty luonto-, aktiviteetti- sekä hyvinvointimatkailua tukevia reitistöjä, useita alahankkeita. Sport Center Lakis- alueeseen liittyvät hankkeet Talvilajien harjoittelu- ja kilpailukeskus, joka täyttää hiihdon ja ampumahiihdon kansainvälisen tason vaatimukset. Alajärven liikuntahallihankkeet (monitoimihalli ja ylipainehalli) Valkealammen virkistys- ja matkailualueen kehittäminen (käynnistymässä) Aalto-keskukseen liittyvät kehittämishankkeet Elävä Aalto -hanke: tavoitteena mm. suunnitella ja toteuttaa kävelyreitti, joka yhdistää Aallon suunnittelemat kohteet. Aallokko kutsuu -hanke: tavoitteena sovittaa Alvar Aallon työ Nelimarkka-museon toimintaan ja mm. laatia toimintasuunnitelma Aalto-rakennusten tunnetuksi tekemiselle. Kraatterijärven Georeittihanke Maastokartoituksia tehty ja luontokohteet määritelty, aineisto antaa pohjan jatkossa suunniteltavalle Kraatterijärven georeitille. Kivitipun meteoriittinäyttelyn uudistaminen Planeettakuva-arkisto ja mineraalikokoelma, Astroplan hanke (käynnistymässä) Kuva-arkistosta kehitetään näyttelytoimintaa hyödyntäen myös tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Pysyvä näyttely sekä kiertäviä näyttelyitä. Hanke selkeyttää mahdollisuutta Planeettatietokeskuksen suunnitteluun. Outdoors Etelä-Pohjanmaa Kehittää luontokohteiden ja reittien löydettävyyttä, laatua ja matkailullista hyödynnettävyyttä. Liittyy valtakunnalliseen OutdoorsFinland ohjelmaan. Matkailu kansainvälisille portaille -hanke Edistää matkailutoimijoiden kv-valmiuksia ja tarjoaa valmennusta ja koulutusta kansainvälisyys huomioiden mm. tuotteistukseen sekä markkinointi- ja jakelukanaviin. Matka kasvuun hanke (käynnistymässä) Pienten matkailuyritysten liiketoiminnan kasvun tukeminen Maaseudun matkailu yhteistyöllä kasvuun, yritysryhmien aktivointi (käynnistymässä) Page 17

18 Yhteistyöverkostoista Kraatterijärven Toimijat ry:n jäsenyrityksiä on Alajärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin alueelta. Varsinaisia jäseniä 2017 lopussa oli 31. Toimintaan on lähtenyt mukaan hyvä joukko alueen toimijoita, mutta se ei kata vielä kaikkia Järviseudun kuntia (Evijärven kunta ei ole mukana, jäsenissä arviolta 70% seudun matkailuyrityksistä). Yhdistyksen toiminnalla ja Kraatterijärven Ihmeet brändillä halutaan kehittää paikallistettava ja mielikuvallinen Kraatterijärven alue nostaa tunnettuutta, hyödyntää Kraatterijärven ainutlaatuista tarinaa markkinoida koko seutua, yrityksiä, tuotteita ja palveluita sekä houkutella uusia yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita Suomesta ja ulkomailta. Kraatterijärven toimijat ry toimii vuosittain tehtävän toimintasuunnitelman pohjalta. Toiminta keskittyy nykyisellään melko pitkälle erilaisiin markkinointi- ja myyntitapahtumiin osallistumiseen. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy JPYP. Alajärven, Vimpelin ja Soinin yhteinen kehitysyhtiö, joka tekee myös mm. matkailun kehittämishankkeita. Lisäksi yritysten omia kumppanuuksia ja lukuisia yhdistyksiä ja seuroja (mm. Järviseutu-seura), joilla omat tehtävät, joista osa liittyy myös matkailun keittämiseen. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy. Tehtäviä: Matkailun alueorganisaatio, yhteismarkkinointi, myyntiyhtiö, edunvalvonta, ryhmämatkailun ja kokouspalvelujen myynti. Yhtiön toiminta on ollut muutostilassa, uusi toimitusjohtaja on aloittanut 2017 ja uudet osakassopimukset solmittu. Seinäjoella on merkittävä osa omistajuudesta ja osa Järviseudun kunnista ei koe saaneensa toiminnasta riittävän vahvaa hyötyä. Järviseudun kunnista tällä hetkellä Lappajärvi ja Alajärvi ovat yhtiön osakkaina Page 18

19 Haastattelujen tuloksia Master plan -työn alussa toteutettiin toimijoiden haastatteluja, osa henkilökohtaisesti, osa ryhmähaastatteluina ja osa sähköisesti vastaten. Yhteensä haastatteluilla tavoitettiin yli 30 henkilöä. Haastatteluissa Järviseudun vahvuuksina nähtiin etenkin järven erityinen syntytarina, alueen luonto ja olemassa olevat hyvät matkailukohteet (esim. Kivitippu, Lakis, Aalto-keskus, Nelimarkka-museo jne.) Heikkouksina mainittiin mm. yhteisten linjausten puuttuminen, puutteet tuotteistamisessa ja markkinoinnissa sekä liian voimakas kesäpainotteisuus. Kehittämisen mahdollisuuksina mainittiin mm. järven tarinan hyödyntäminen, geomatkailu, tuotteistaminen sekä yhteistyön kehittäminen alueen sisällä ja ympäröivän alueen vetovoimakohteiden kanssa. Tulevan vision nähtiin kietoutuvan järven ja sen erityisen tarinan ympärille. Järviseudun halutaan olevan toimiva matkailupalvelukokonaisuus, jossa eri kunnat ja kohteet hyötyvät toistensa vetovoimasta. Visioon liittyy myös mahdollisuus geopark-toimintaan järven syntytarinan pohjalta. Keskeisinä kehittämisen teemoina haastatteluissa nimettiin perhematkailu, luontomatkailu, vesistömatkailu, meteoriittikeskus/geopark, hyvinvointimatkailu, liikunta- ja urheilumatkailu, kulttuurimatkailu sekä lähiruoka. Konkreettisista toimenpiteistä nousivat esiin mm. tuotteistaminen ja tuotteiden myyntikanaviin nostaminen, geoteeman ja järven syntyhistorian hyödyntäminen, yhteistyön tiivistäminen, tapahtumien kehittäminen ja digitaalisuus (mm. verkkosivut, myynti). Haastattelujen tulokset esitetään tarkemmin liitteessä Page 19

20 Nykytila Vahvaa: Järvi mahdollisuuksineen + erikoinen syntyhistoria Puhdas ja kaunis luonto Kivitippu ja ympäröivät toiminnot = keskus Muita hyviä kohteita / puitteita mm. Lakeaharju/Lakis Pyhävuori Aalto-keskus Nelimarkka-museo Punaisen Tuvan viinitila Monimuotoisuus Kesä menee hyvin Yhteistyötä tehdään jo - Kraatterijärven toimijat on hyvä alku Hankkeissa tehty konkreettisia asioita Matkailua halutaan kehittää Heikkoa: Matkailutoiminta seudulla melko pientä - kriittinen massa puuttuu Tuotteistaminen heikolla tasolla Puuttuu selkeä tunnettuustekijä Liian voimakas kesäpainotteisuus Hahmottumaton kokonaisuus, alueen kunnissa erilaiset vetovoimatekijät Ei olla kulkuväylien varrella, julkisten liikenneyhteyksien puute Matkailuyhteistyössä parannettavaa (kaikki keskeiset toimijat eivät mukana, puuttuu varmuus ja jatkuvuus) Matkailuliiketoiminnan ammattimaisuus? Markkinointi ja sähköisten myyntikanavien hyödyntäminen Ei täällä mikään kannata ajattelu, uskon puute ja kateus Page 20

21 Kehittämismahdollisuuksien arviointia Järvimatkailu / vesistömatkailu Geoteema Urheilu- ja liikuntamatkailu Hyvinvointimatkailu Kulttuurimatkailu Tapahtumamatkailu Perhematkailu Potentiaalia on! Tarvitaan tuotteistettuja aktiviteetteja Miten matkailija pääsee järvelle? Kevyellä ratkaisulla liikkeelle Alueellinen taso, kansallinen taso (kansainvälinen taso) Geomatkailu kasvussa. Geokohteet sinällään kiinnostavat vain melko pientä kohderyhmä. Tuo sisältöä matkailutuotteisiin tiedon popularisoinnin ja viihteellistämisen kautta Erilaistaja! Alueellinen taso, kansallinen taso ja kansainvälinen taso Urheilu- ja liikuntatapahtumat tuovat matkailijoita. Keskittyminen valittuihin lajeihin. Muuten Järviseutu ei varsinainen urheilu- tai liikuntamatkailukohde jos verrataan esim. urheiluopistojen matkailulliseen toimintaan. Virkistäviä aktiviteetteja luonnossa? Alueellinen taso, osin kansallinen taso Paljon potentiaalia, hyvinvointia luonnosta, green care. Alueellinen taso, kansallinen taso ja kansainvälinen taso Yksittäisiä mielenkiintoisia kohteita (mm. Aalto-keskus, Nelimarkka-museo, Uittomies-kämppä jne). Ei kulttuurimatkailukeskus kuitenkaan Alueellinen taso, kansallinen taso, rajoitetusti kansainvälinen taso Lukuisia tapahtumia, mutta kokonaisuus hahmottumaton. Mahdollisuutena tapahtumakalenteri, tapahtumakokonaisuus, teemaviikot, tuotteistaminen jne. Alueellinen taso, osin kansallinen taso Perheet liikkeellä etenkin kesäisin. Mikä on Järviseudun vetonaula lapsille? Pelkkä majoitus ei riitä, tekemistä tulee olla. Alueellinen taso, kansallinen taso Page 21

22 Kehittämismahdollisuuksien arviointia Ympärivuotisuus / matkailun vuosikello Kokonaisuus Digitaalisuuden mahdollisuudet markkinoinnissa, myynnissä ja Kansainvälistyminen Yhteistyö Mistä puhutaan matkailijoille? Nyt vahvasti kesäpainotteinen. Off-season ajan myynti esim. tapahtumien kautta? Talviaktiviteetit, jotka eivät vaadi lunta Nyt kohteet hajallaan, matkailija ei hahmota kokonaisuutta. Verkkonäkyvyys Tarjonta (palvelut, reitit jne.) yhteiselle kartalle Opasteet (ovatko kunnossa?) Paljon tehtävää. Miten asiakkaat löytävät ja voivat ostaa alueen palveluita? Yhteinen verkkonäkyvyys Tuotteet mukaan olemassa oleviin varauskanaviin Jne. Digitaalisuuden mahdollisuudet myös tuotekehityksessä, esim. Geo-teema/Kraatterijärvi. Vähitellen ja yhdessä Etelä-Pohjanmaa, Länsi-Suomi, Lakeland Tietyt kärjet (Geopark, Aalto jne.) Muuten suomalainen luonto ja maaseutu, rauhallinen tekeminen? Järviseudun sisäinen: Yksi yhteinen toimija, jolla riittävä resursointi. Ekosysteemiajattelu Aktiivinen yhteistyö ulkopuolelle: lähialueen veturikohteet, Kv-markkinoille osana laajempaa kokonaisuutta Järviseutu? Etelä-Pohjanmaan Järviseutu? Kraatterijärvi? Kraatterijärven seutu Mikä matkailijaa kiinnostaa ja mihin toimijat ovat valmiita sitoutumaan Page 22

23 Yhteinen tahtotila Page 23

24 Tahtotila / tulevaisuuden visio Järviseudun matkailulle määritelty visio on toimijoiden yhteinen tahtotila, joka ohjaa toimintaa ja tehtävien priorisointia jatkossa. Visio ei ole mainoslause vaan tahtotilan kuvaus Määritellyssä visiossa on selkeä kärki, mutta monipuolisuus tulee esille. Visio kuvaa mitä / millaista Järviseudun matkailun halutaan olevan Sisäinen näkökulma: oma kehittämistoiminta, yhteistyö, miten toimitaan Ulkoinen näkökulma: mitä asiakkaalle tarjotaan ja miten erotutaan muista Page 24

25 Tahtotila Kraatterijärven seutu on kiinnostava kohde ja palvelukokonaisuus, joka tunnetaan erityisesti järven tarinasta. Kraatterijärven seudulla matkailun kehittäminen ja tarjonta tehdään yhteistyössä, matkailu kasvaa ympärivuotisesti ja tuo menestystä koko seudulle. AVATTUNA: Kraatterijärven seutu: Järven ainutlaatuinen syntyhistoria ja erityisyys mahdollistavat erottautumisen muista, kaikki seudun toimijat ja kunnat mukana. Kiinnostava palvelukokonaisuus: Houkuttelee sisällöllään, monipuolinen tarjonta, joka on helposti ostettavissa. Tunnetaan järven tarinasta: Järven tarina on aito mahdollisuus erilaistumiseen. Se hyödynnetään kärkenä ja muu tarjonta tulee rinnalla ja vanavedessä. Yhteistyössä: Toimiva yhteistyö ja selkeät roolit. Kehittämisja markkinointiyhteistyössä yritykset, kunnat, yhdistykset, seurat jne. Matkailu on ekosysteemi, johon kuuluu myös muita kuin perinteisesti matkailutoiminnaksi mielletty. Aktiivinen yhteistyö seudun ulkopuolelle. Matkailu kasvaa: Matkailijamäärät ja yöpymiset lisääntyvät, matkailun yritystoiminta vahvistuu ja lisääntyy. Ympärivuotisesti: Sesonkiajat pitenevät Menestystä: Positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset, vahvistuva elinvoima ja imago. Koko seudulle: Kaikille kunnille ja matkailun parissa eri tavoilla toimiville Page 25

26 Strategiset valinnat Page 26

27 Strategiset kehittämisen teemat Geo ja astro Tapahtumat Kulttuuri Hyvinvointi Liikunta Luonto ja vesistöt Strategiset kehittämisteemat muodostavat Kraatterijärven seudun matkailun timantin. Timantin kärki mahdollistaa erottumisen Geo- ja astroteema, jonka avulla konkretisoidaan järven syntyhistoriaa ja tarinaa. Timantin pohjana ovat luonto ja vesistö, joiden päälle muut teemat rakentuvat. Tapahtumat, kulttuuri, hyvinvointi ja liikunta monipuolistavat tarjontaa. Timantin taustalla - Tuotekehitys - Yhteistyö - Myynti, markkinointi ja digitaalisuus - Osaaminen - Investointien edistäminen ja toimiva infra - Kestävä kehitys Page 27

28 Strategiset kehittämisen teemat Geo ja astro Tapahtumat Kulttuuri Hyvinvointi Liikunta Luonto ja vesistöt Kohderyhmät: Perheet Luontorentoutujat / hyvinvoinnin hakijat Erilaiset ryhmät: yritykset, yhdistykset, eläkeläiset, koululaisryhmät ja leirikoulut jne. Erityisesti geologiasta ja astroteemasta kiinnostuneet Vapaa-ajan asukkaat ja tapahtumakävijät, jotka jo muutenkin kulmilla. Markkinat Ensin tähtäimessä on kasvattaa kansallista kiinnostavuutta eli kasvu kotimaasta. Kaikessa kehittämisessä pidetään tuleva kansainvälistyminen tausta-ajatuksena Toisessa vaiheessa lähdetään tavoittelemaan kansainvälistymistä vahvemmin. Kansainvälistyminen yhdessä suuralueena, huomioiden VisitFinlandin teemat ja hyödyntäen teemakohtaiset kv-verkostot Kansainväliset kohdemarkkinat 1) Lähimarkkinat, etenkin Venäjä ja Ruotsi 2) Keski-Eurooppa Page 28

29 Kehittämisteemat Geo ja astro Luonto ja vesistöt Tapahtumat ja kulttuuri Hyvinvointi ja liikunta Suomen kiinnostavimpia geomatkailukohteita, näkemistä, konkreettista tekemistä ja tietosisältöjä mielenkiintoisella tavalla Meteoriittikeskus (astro ja geo) Georeitit ja kartat Geo-oppaat ja ohjelmapalvelut Kansallinen geopark ja pitkällä tähtäimellä virallisen statuksen hakeminen Markkinointiin ja tuotekehitykseen sisältöä ja mahdollisuus kansainvälistymiseen. Sopii esim. Visit Finlandin teemaan educational travel. Rentoa luontomatkailua, helppoa ja mielenkiintoista tekemistä. Aktiviteettien tuotteistaminen, ohjelmapalvelut ja omaehtoinen tekeminen Välinevuokraus ja tukipalvelut Reitit, kartat Monipuoliset tapahtumat, kulttuuri ja houkuttelevat käyntikohteet Vuosittaiset kärkitapahtumat Teemaviikot Tapahtumakalenteri ja vuosikello Houkuttelevat kulttuuri-, perinneja arkkitehtuurikohteet Tapahtumien kehittäminen ja kulttuurikohteet tuovat mahdollisuuksia off-season ajan myyntiin. Hyvinvointia luonnosta, liikunnasta, maaseudusta ja puhtaasta paikallisesta ruoasta. Luontoliikunta Ruoka Voimaa ja rauhaa luonnosta Hemmottelu ja perinteiset hoitomuodot Tuotekehityksessä huomioidaan geo- ja astroteemojen tuomat mahdollisuudet Timantin taustalla Tuotekehitys Osaaminen Myynti ja markkinointi, digitaalisuus Yhteistyö Investointien edistäminen ja toimiva infra Yrityskohtaiset tuotteet teemoittain Yhteiset paketit teemoittain Yhteiset reittituotteet esim. pyöräily, melonta Yritysryhmähankkeiden käynnistäminen Yrittäjäkasvatus Tuotekehitysosaaminen Digiosaaminen Markkinoinnin ja myynnin osaaminen Laatu- ja turvallisuusosaaminen Kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen Suunnitelmallisuus Brändi Seudullisessa markkinoinnissa pääpaino digitaalisissa välineissä ja tarinan esiintuomisessa Toimiva yhteistyö, missä työnjako ja vastuut sovittu Sisäinen yhteistyö Yhteistyö E-P Matkailu Oy Yhteistyö lähialueen vetovoimakohteet Muut kumppanuudet Kuntakohtaiset teemoihin sopivat matkailun kärkiinvestoinnit Saavutettavuus Reitit ja vesille pääsy Meteoriittikeskus Majoituksen uudet konseptit ja potentiaaliset sijainnit Kestävä kehitys

30 Kehittämisehdotukset - KEHITTÄMISTEEMAT Page 30

31 Geo ja astro Meteoriittinäyttelyn laajentaminen vierailukeskukseksi Laajennetaan ja kehitetään nykyistä meteoriittinäyttelyä eteenpäin. Hyödynnetään Astroplan-hankkeessa syntyvä sisältö, eli järven syntyhistoria avataan avaruudesta maanpinnalle. Nykyisten toimintojen (näyttely, tutkijan huone) ja tulevan hologrammin lisäksi hyödynnetään teknologian tuomat mahdollisuudet järven syntytarinan konkretisoimiseksi kävijöille. Virtuaalitodellisuuden keinoin luodaan elämyksiä. Esimerkkejä haetaan esim. erilaisista tiedekeskuksista Virtuaalitodellisuus ja 360 videot Opetukselliset virtuaalipelit Sisältö on asiakkaalle maksullinen jatkossa. Toiminnalla ei kuitenkaan tavoitella voittoa, vaan tulot käytetään kohteen ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen. Vierailukeskus konkretisoi järven tarinaa matkailijalle. Vierailukeskuksen yhteydessä on mahdollisuus myydä muita palveluja ja aluetta laajemmin. Saman katon alle sijoittuu jatkossa esim. matkailuinfopiste, retkien varaus ja välineidenvuokrausmahdollisuus. ETENEMINEN: Lappajärven kunta vastaa kehittämisestä Kehittäminen tehdään vaiheittain ja suunnitelmallisesti (yksi vaihe valmistuu alkuvuodesta 2018). Kehittämisessä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta ja rakennetaan kumppaniverkostoa, joka hyödynnetään jatkossa geoparkissa Page 31

32 Geo ja astro Georeitit Hyödynnetään georeitti-hankkeessa luotu aineisto ja tunnistetut keskeiset geologiset kohteet seudulla Laaditaan tarkempi reittisuunnitelma valituille/priorisoiduille kohteille. Reittisuunnitelmassa otetaan kantaa käyttäjäryhmiin, käydään neuvottelut maanomistajien kanssa, reitit linjataan, kehitetään niiden tarinaa, suunnitellaan opasteet ja infotaulut sekä mahdolliset taukopaikat rakenteineen. Huomioidaan myös teknologian tuomat mahdollisuudet reitin sisällön ja informaation esittämisessä. Toteutetaan georeitti/-reitit opasteineen ja monikanavaisine kartta-aineistoineen. Geo-oppaat ja teemaan liittyvät ohjelmapalvelutuotteet Tiedon jalkauttaminen hankkeista yrityksiin ja oppaille (mitä kerrotaan, miten kerrotaan jne.) Koulutetaan geo-oppaita, joilla tietotaito vetää opastettuja retkiä Tuotteistetut ohjelmapalvelut yritystoimintana ETENEMINEN: Georeittien tarkempi suunnittelu ja toteutus hankkeistetaan Ohjelmapalvelujen kehittämisessä tarvittavan tiedon jalkauttaminen yrityksiin ja opasverkoston kokoaminen kytketään hankkeeseen Page 32

33 Geo ja astro Geopark Geopark yhdistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, matkailua ja vapaa-aikaa sekä kestävää kehitystä. Geoparkit sisältävät geologisten kohteiden lisäksi kulttuurillisia ja historiallisia kohteita ja toimivat merkittävinä matkailun vetovoimatekijöinä. Aluksi seudulla rakennetaan geopark-teemaan toimiva sisältö, joka muodostuu mm. vierailukeskuksen, georeittien, geooppaiden ja ohjelmapalvelujen muodossa ja otetaan käyttöön esim. nimitys Kraatterijärven geopark-alue. Jo lähtötilanteessa tulisi koota verkostoa jatkotoimia varten ja kansainvälisen geopark-verkoston mahdollisuudet kannattaa hyödyntää alusta alkaen (mm. asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä) Geopark-verkosto tarjoaa yhteistyöfoorumin ja yhdistää valtion virastoja, kansalaisjärjestöjä, tiedemiehiä ja yhteisöjä ympäri maailman. Geopark -statuksen saaminen on pitkän aikavälinen tavoite. Tavoitteena The European Geoparks Network-jäsenyys ja UNESCO Geopark status. Geoparkeilta edellytetään merkittäviä geologisia nähtävyyksiä ja merkittäviä kulttuurin ja elollisen luonnon arvoja. Jäsenalueiden tulee sitouttaa paikallisyhteisöt mukaan toimintaan. Geopark-toiminnalta edellytetään tuloksellisuutta, ja sen tulee tuoda myös taloudellista hyötyä alueelle. Matkailuinfraan liittyviä edellytyksiä ovat esim. geokohteiden ja niihin liittyvän tiedon ja tarinan saatavuus kävijöille ja kestävien ratkaisujen huomiointi. Alueella tulee olla sekä geologiaan keskittyviä että kulttuurista ja luonnosta kertovia reittejä. Kävijämääriä, -profiileja ja tyytyväisyyttä tulee myös seurata. Geoparkin tulee toimia verkoston kriteereiden mukaisesti ennen kuin hakemus voidaan jättää. Lisäksi hakuprosessi kestää 1,5 2 vuotta. Geoparkilla tulee olla selkeä hallintoyksikkö. Esim. Rokualla se on kuntien omistama kehitysyhtiö Humanopolis Oy.

34 Geo ja astro Geopark ETENEMINEN: Määritellään yhdessä mikä taho ottaa Geopark-prosessin eteenpäinviemisen tehtäväkseen Geopark-prosessi käynnistetään esiselvityksellä (esiselvityshanke) Esiselvityshankkeessa esim. Kartoitetaan parhaita käytäntöjä geopark-toiminnan järjestämisestä Laajennetaan verkostoa ja kiinnitetään kumppanit mukaan toimintaan Geo- ja astroteemojen asiantuntijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot (keskeisenä esim. GTK) Kansainväliset verkostot (muut European Geoparks Network, muut geo-parkit, jne.) Alueen matkailuyritykset (tuotteet ja myynti) Alueen muut yritykset (mm. kalkkitehdas, metalliteollisuuden yritykset) Paikalliset asukkaat Lisäksi esiselvityshankkeessa tai sen jatkohankkeessa Täsmennetään tulevalle geoparkille hallintorakenne Laaditaan tarvittavat asiakirjat Jätetään hakemus geopark-statuksesta Page 34

35 Luonto ja vesistöt Tuotekehitys Valmiiksi tuotteistetut ohjelmat ja omaehtoinen tekeminen esille eri aktiviteeteista Kehitettäviä aktiviteetteja ovat Retkeily ja patikointi Pyöräily (maastopyörät, sähköpyörät jne.) Risteilyt ja veneretket matalan kynnyksen tuotteena Melonta (etenkin Tervareitin hyödyntäminen) ja muut vesiaktiviteetit ml. suppailu Golf Frisbeegolf Hiihto eri kohteissa sekä laskettelu ja oheislajit Lakiksella / hiihtomaa-ajattelu Retkiluistelu Kalastus ja luonnon tarkkailu Välinevuokraustoiminnan kehittäminen (pyöräily, vesiaktiviteetit jne.) Välinevuokraukselle laaditaan toimintamalli. Välinevuokraustoiminta voidaan järjestää yhteistyössä esim. urheiluliikkeen kanssa elleivät toimijat hanki kalustoa omistukseensa. Uusien reittien kehittäminen Georeitit (mainittu edellä) Pyöräilyreitit Pyöräilyn suosio kasvaa koko ajan. Järviseudulla on mahdollisuus kehittää pyöräilyreitistö (eri mittaisia reittejä), joka yhdistää eri kohteita seudulla ja mahdollistaa matkailun tuotekehityksen jatkossa. Pyöräilyreiteistä laaditaan erillinen suunnitelma (reittien linjaus, kohderyhmät, tarina, palvelujen esiintuonti) sekä kartta-aineisto. Olemassaolevien reittien ja kohteiden edelleen kehittäminen ja ylläpito Huolehditaan reittien kunnosta ja määritellään vastuut sen osalta. Kun reittien määrä lisääntyy voi olla tarpeen laatia esim. poolimalli kustannusten jakamiseksi (paikallisten käyttö ja matkailun käyttö). Monikanavaisten kartta-aineistojen tuottaminen ja reittien ja kohteiden esiinnostaminen ETENEMINEN: Tuotekehitys Välinevuokraustoiminnan kehittäminen Pyöräilyreittien suunnittelu ja toteuttaminen Kartta-aineistot ja markkinointi Page 35

36 Tapahtumat ja kulttuuri Vuosittaiset kärkitapahtumat 3-4 kpl Tunnistetaan ja kehitetään kärkitapahtumat matkailun vetovoimatekijöiksi. Kärkitapahtumilla on kansallista kiinnostavuutta sekä etenkin geo-teeman ja Aalto-teeman kautta myös kansainvälistä potentiaalia. Kärkitapahtumia ovat esim. Aaltoa ja Aarioita festivaali Kehitettävä liikunnan ja/tai hyvinvoinnin kärkitapahtuma (Kraatterijärven juoksu, Kraatterijärven pyöräily tms.) Kehitettävä Kraatterijärven geotapahtuma Huomioidaan myös vapaa-ajan asukkaat keskeisenä kohderyhmänä Pienemmät tapahtumat kootaan teemojen alle selkeäksi tarjonnaksi Pienemmät tapahtumat ovat alueellisesti ja paikallisesti kiinnostavia ja tuovat sisältöä matkailuun Tapahtumista kootaan seudun yhteisiä teemaviikkoja. Hyviä teemoja ovat esim. kulttuuri, ruoka, geologia&luonto, hyvinvointi&liikunta, lasten teemaviikko jne. Tapahtumat kootaan vuosikelloksi ja kehitetään offseason ajoille uutta tapahtumatarjontaa, jolla nostetaan ympärivuotista käyttöastetta Kulttuuriin, perinteeseen ja arkkitehtuuriin pohjaavat käyntikohteet Käyntikohteiden sisältöä uudistetaan jatkuvasti ja ne hyödynnetään matkailun tuotekehityksessä. Esimerkkejä Aalto-kävely, Tukkilaisrata-ohjelma/Evijärvi jne. ETENEMINEN: Selvitetään mahdollisuus kehittää tapahtumakokonaisuutta hankkeessa. Hankkeessa esim. Kootaan toimijat verkostoksi uusien kärkitapahtumien kehittämiseksi ja teemaviikkojen muodostamiseksi Käynnistetään teemaviikkojen toiminta Kootaan tapahtumatiedot yhteiseen digitaaliseen kalenteriin, joka upotetaan eri verkkosivustoille Luodaan toimintamalli, jolla tapahtumatoiminta jatkuu ja kehittyy hankkeen jälkeen Page 36

37 Hyvinvointi ja liikunta Tuotekehitys Valmiiksi tuotteistetut ohjelmat, jotka ovat varattavissa/ostettavissa myös verkossa. Ensimmäisenä voidaan kehittää esim. tyky- ja tyhy-ohjelmia, joille alueella on jo olemassa olevaa kysyntää Markkinointi Hyvinvointimatkailun ja palvelujen esiin nostaminen yhteisessä markkinoinnissa Kehitettävät tuoteteemat Liikunta Ruoka Voimaa ja rauhaa luonnosta Hemmottelu ja perinteiset hoitomuodot Luontoliikunta Liikunta hyödyntäen olemassa olevia sisäliikuntapaikkoja Paikallinen ruoka ravintoloissa Luomu- ja villiruoka Ruoanlaitto ohjelmapalvelutuotteena Metsäkylvyt Metsäjooga Mindfulness Puhdas ilma ja vesi Rauhoittuminen Kylpyläpalvelut Yrtti- ja turvehoidot Hieronta, sauna, vihtominen, talviuinti Matkailun tuotekehitys Tuotekehitysyhteistyö esim. urheiluseurojen kanssa Liikuntapaikkojen varauskalenterit verkossa Yhteistyö matkailun ja elintarviketoimijoiden välillä Tuotekehitysyhteistyö matkailun ja terveys- sekä hoiva-alan toimijoiden kesken Tuotekehitysyhteistyö matkailun ja terveys- sekä hoiva-alan toimijoiden kesken ETENEMINEN: Tuotekehitystä Page 37

38 Kehittämisehdotukset - TIMANTIN TAKANA Page 38

39 Tuotekehitys Tuotekehityksen taustalle määritellään kohderyhmät tarpeineen vielä tarkemmin ja tuotekehitys tehdään kohderyhmälähtöisesti Valmiiksi tuotteistetut ohjelmat eri kehittämisteemoihin: Geo- ja astro Luonto ja vesistöt Hyvinvointi ja liikunta Tapahtumat ja kulttuuri Paketointi: ohjelmapalvelujen, välinevuokrauksen, kuljetusten jne. palvelujen paketointi majoitukseen Kurssi- ja leirikouluohjelmat, joihin yhdistyy kattavasti eri aktiviteetteja Yhteinen Kraatterijärven seutu pyöräillen tuoteperhe Eri mittaisia reittejä karttoineen, reittikuvaukset ja palvelut esille (aktiviteetit, käyntikohteet, ravintolat, majoitus) Sähköpyörät mahdollisuutena pidemmille matkoille Huomioidaan oheispalvelut: Välinevuokraus, pyöräsäilytys, huolto ja kuljetuspalvelut Tuotteistuksessa huomioidaan Paketoinnin osalta matkapalveluyhdistelmiä koskeva lainsäädäntö Visit Finlandin ja Hungry For Finlandin (ruoka) tuotesuositukset Kansainvälistymisen osalta myös Visit Finland kansainvälistymiskriteerit ja Visit Finland Akatemian valmennukset ETENEMINEN: Tuotekehityksen tueksi käynnistetään teemakohtaiset yritysryhmähankkeet. Yritysryhmähankkeiden aktivointia tekevät Leader Aisapari ja Maaseudun matkailu yhteistyöllä kasvuun hanke. Tuotteistaminen on yritysten tehtävä, hankkeet tarjoavat tukea, työkaluja ja osaamista Valmiit tuotteet nostetaan kraatterijärvi.fi -sivuille Page 39

40 Osaaminen Järviseudulla matkailun kehittämisen kannalta keskeiset kehitettävät osaamisalueet ovat Yrittäjäkasvatus (seudulle tarvitaan uutta matkailun yritystoimintaa) Tuotekehitysosaaminen (olemassa olevien tuotekehitystyökalujen hyödyntäminen) Digiosaaminen (varmistetaan riittävä taso. Matkailuyrityksillä sähköinen liiketoimintamalli, eli tekniikan tuomat mahdollisuudet hyödynnetään yrityksen liiketoimintaprosesseissa) Markkinoinnin ja myynnin osaaminen Laatuosaaminen Turvallisuusosaaminen Kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen Kielitaito ja kulttuuriosaaminen Kansainvälisen kaupan osaaminen ETENEMINEN Osaamisen riittävä taso varmistetaan matkailutoimijoiden ja koulutustoimijoiden yhteistyöllä. Osaamistarpeisiin vastaamisessa ja koordinoinnissa keskeisenä esim. Kraatterijärven toimijoiden, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Järviseudun ammattiinstituutin välinen yhteistyö. Matkailuyrityksille tarjotaan tiiviitä täsmäkoulutuksia. Koulutuksiin haetaan alan paras osaaminen myös ulkopuolisilta kouluttajilta. Kansainvälistymisosaamisen osalta hyödynnetään Visit Finland Akatemian tuomat mahdollisuudet Page 40

41 Markkinointi, myynti ja digitaalisuus (1) Painopisteitä kehittämiseen jatkossa Markkinointia hoidetaan suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja ammattimaisesti Kraatterijärvi-brändin täsmentäminen Kraatterijärven seudun yhteinen brändi nojaa kilpailuetutekijään eli järven ainutlaatuiseen tarinaan, ja sen visuaaliseksi ilmentymäksi on tehty logo. Brändin määrittely voidaan tehdä vielä syvemmin: mitkä ovat brändin arvot ja lupaus ja millainen on esim. brändihierarkia. Voidaan ottaa myös kantaa siihen, miten brändi näkyy alueella esim. kohteiden ja paikkojen nimeämisessä. Brändisuunnitelma toimii ohjenuorana markkinoinnissa ja esim. mainostoimistolle verkkosivuja kehitettäessä. Sisäinen viestintä Sisäisessä viestinnässä otetaan käyttöön sähköiset kanavat, mitkä helpottavat yhteydenpitoa. Yhteisessä viestinnässä voidaan käyttää sähköpostin lisäksi esim. sosiaalisen median kanaviin perustettua suljettua ryhmää. Yksi tärkeä kanava on seudun yhteinen matkailuilta (esim. 2 krt/vuosi). Tilaisuudessa esitellään matkailun ajankohtaiset asiat, se voi sisältää koulutuksellisen osuuden sekä palkitaan esim. vuoden matkailuteko. Yhteinen markkinointi Seudun yhteisessä markkinoinnissa painotus on digitaalisessa markkinoinnissa ja tarinan esiin tuomisessa. Kohderyhmäkohtaisesti ja kampanjaperiaatteella toteutetaan muita valittuja toimia. Monet markkinointitoimet toteutetaan Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n yhteistyössä. Media Hyvät suhteet mediaan, uutuuksien ja kehittämisen tulosten esittely ja tiedottaminen. Huomioidaan myös esim. bloggaajat Verkkonäkyvyyden kehittäminen Varmistetaan että seudun matkailuyrityksillä on omat toimivat verkkosivut tai muu verkkonäkyvyys sekä varmistetaan sosiaalisessa mediassa läsnäolo ja kaikille yhteinen hashtag#. Varmistetaan, että seudun kaikki mahdollinen kapasiteetti, myös mökit, ovat sähköisissä varausjärjestelmissä. Kehitetään kraatterijärvi.fi sivustoa. Sivusto ilmentää brändiä, kertoo seudun tarinaa, esittelee teemakohtaisen tarjonnan (tuotteet) sekä esim. reitit ja tapahtumat. Sivuston kehittämisessä lähtökohtia esim. asiakaslähtöisyys ja selkeys Yhteinen verkkosivusto on ns. kevyt toteutus, jossa varsinainen myynti ohjataan yrityksiin, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:öön tai mahdollisen alustaratkaisun kautta. Huomiodaan myös verkkomainonta esim. google adwordskampanjat.

42 Markkinointi, myynti ja digitaalisuus (2) Painopisteitä kehittämiseen jatkossa Digitaalinen kartta-aineisto Koko alueen palvelutarjonta ja reitit kootaan yhteiselle kartalle, matkailija voi paremmin hahmottaa seudun matkailutarjonnan kokonaisuudessaan. Kartta toimii verkossa ja on upotettavissa eri verkkosivuille Älykkäät infotaulut Kraatterijärven seudun yhteiset älykkäät infotaulut esittelevät seudun matkailutarjonnan esim. kartan kautta. Infotauluihin voidaan kytkeä myös mainospaikkoja, joiden tuotolla tauluja voidaan osin rahoittaa. Infotaulut sijoitetaan matkailun keskeisiin solmukohtiin seudulla, esim. Kivitippu/meteoriittinäyttely, Nelimarkka-museo jne. Digitaalinen myyntimalli Digitaalinen myyntimalli on järkevä täsmentää esim. yhteisesti maakuntatasolla: millaiset digitaaliset ratkaisut soveltuvat parhaiten ja mahdollistavat majoituksen lisäksi myös muiden matkailupalvelujen myymisen asiakkaalle. Jatkossa yhä enenevässä määrin yksilömatkailijalle tarjottavat tiedot haetaan esim. rajapintaratkaisujen avulla jolloin vältytään useaan paikkaan tietojen syöttämistä. Uusia mahdollisuuksia matkailun jakelukanaviin tarjoavat erilaiset alustaratkaisut (esim. Bokun). Alustaratkaisuja voidaan ottaa käyttöön aluetasolla tai yrityskohtaisesti. ETENEMINEN: Laaditaan tarkempi brändisuunnitelma Yhteismarkkinoinnille vuosittain toimintasuunnitelma Kehitetään yhteistä verkkosivustoa kraatterijärvi.fi Laaditaan digitaalinen matkailupalvelukartta sekä älykkäät infotaulut Digitaalisen myyntimallin kehittäminen tehdään laajemmassa yhteistyössä, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Page 42

43 Yhteistyömallista Master plan -työhön osallistuneilla on ollut selkeä tahtotila siitä, että yhteinen organisaatio tarvitaan ja Kraatterijärven toimijat ry on taho, jonka toimintaa tulisi tähän liittyen vahvistaa. Kraatterijärven toimijoiden vuosittainen toimintasuunnitelma antaa raamit toiminnalle. Tällä hetkellä Kraatterijärven toimijat ry:n rahalliset resurssit ovat erittäin pienet ja toiminta nojaa käytännössä melko pitkälle muutaman henkilön vapaaehtoiseen työpanokseen. Palkattua työntekijää ei ole. Mikäli yhdistyksen toimintaa halutaan merkittävästi vahvistaa tai laajentaa, tulee toiminnalle löytää uusia rahoituskanavia sekä nostaa jäsenmaksuja huomattavasti Esim. Henkilön palkkaus sivukuluineen on arviolta Lisäksi työhuone- ja työvälinekustannukset sekä toimintamäärärahat toimenpiteiden toteuttamiseksi Jatkossa yhteinen markkinointi ja myynti kannattaa toteuttaa kaikkien kuntien yhteistyöllä hyvin pitkälle Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy:n kautta, jotta varmistetaan resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Kraatterijärven tarinan ja erityispiirteiden esiintuomiseksi tarvitaan kuitenkin tiettyjä toimia, joita tulisi hoitaa seudullisesti. Tehtävät tulisi määritellä niin, että päällekkäisyyksiä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimien kanssa ei synny. Organisaatio voi edelleen toimia myös ilman kokoaikaista työntekijää. Tällöin tehtävät rajataan, hallituksen jäsenillä on keskeinen ja aktiivinen rooli ja käytännön työtä ostetaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. (ostopalveluna esim. mainostoimistotyötä ja matkailukoordinaattorin/-sihteerin tehtäviä tarvittaessa jne.) Page 43

44 Kraatterijärven toimijat ry Seudun yhteinen kevyt markkinointiorganisaatio, valitut tehtävät seudun tarinaan liittyen Seudun matkailun kehittämisen yhteistyöfoorumi ja tiedon välittäjä (suhteessa yrityksiin, kuntiin ja Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy:öön) Kehittämisehdotuksia Jäsenet Jäsenkantaa laajennetaan entisestään. Jäseninä ovat matkailuyritysten, kuntien ja kehitysyhtiön lisäksi yhdistykset ja seurat, joiden toiminta linkittyy matkailuun ja tapahtumiin sekä yritykset matkailun liitännäisaloilta (vähittäiskauppa, erikoisliikkeet, huoltoasemat jne. ) Tämän lisäksi kannatusjäsenyyksiä. Tehtävistä Yhteisen brändin kehittäminen, alueen tunnettuuden lisääminen, kuntien yhteinen matkailumarkkinointi, alueen ja sen palvelujen esiintuonti. Myynti ohjataan suoraan yrityksiin tai Etelä- Pohjanmaan matkailu Oy:öön. Panostukset erityisesti yhteisen verkkosivuston kraatterijarvi.fi kehittämiseen. Sivusto esittelee seudun matkailutarjonnan. Vuosittainen toimintasuunnitelma tehdään vuorovaikutuksessa Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa, jolloin varmistetaan synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet. Uusina markkinointitoimina ehdotetaan kehittäväksi seudun digitaalinen matkailupalvelukartta sekä älykkäät infotaulut. Vuorovaikutusta voidaan parantaa sisäisellä viestinnällä sekä säännöllisillä 1-2 krt vuodessa järjestettävillä matkailun te loilla. Rahoituksesta Jäsenmaksut Jäsenmaksuja tulee todennäköisesti korottaa (ainakin alkuvaiheessa), kun yhteisiä työkaluja ja toimintaa kehitetään Jäsenten saama hyöty kasvaa kuitenkin selkeästi maksun korotusta enemmän Myyntituloja saadaan esim. mainospaikoista tai kumppaninäkyvyydestä digitaalisissa infotauluissa ja verkkosivuilla. Organisoinnista Hallituksen jäsenillä aktiivinen ja vastuullinen rooli, ei kokoaikaista työntekijää Toimintoja ja työtä ostetaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Selvitetään myös onko mahdollista hyödyntää esim. kuntien matkailuneuvojia työrukkasina tietyissä toimissa. ETENEMINEN Jäsenistön laajentaminen Tehtävien, toimenpiteiden ja rahoituksen kehittäminen Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa

45 Toimiva yhteistyö Yhteistyö lähialueen vetovoimakohteiden kanssa Sisällön osalta kohteet täydentävät toisiaan Yhteisiä kampanjoita, tuotepaketteja tai tapahtumakokonaisuuksia esim. kotimaisille perheille kesällä: 5 päivää tekemistä Lakeudella Yhdessä ollaan suurempia ja jokaisen kohteen vetovoima tuo muillekin asiakkaita kun myydään oikein. Lomaile Kraatterijärven seudulla, Ähtärin, Tuurin ja Powerparkin tuntumassa Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Visit Pohjanmaa Yhteiset markkinointitoimenpiteet Kraatterijärven seudun tuotteet mukana ryhmämyynnissä Matkailun kansainvälistymiseen liittyvät toimet ja hankkeet Mahdollinen yhteinen digimyyntiratkaisu suuraluetasolla Muut kumppanuudet Eri toimijoilla teemakohtaisia yhteistyöverkostoja, joiden tuottama hyöty otetaan käyttöön Esim. Alvar Aalto- kaupunkien verkosto Esim. Geopark verkosto Page 45

46 Toimiva yhteistyö Toimija Rooli matkailun kehittämisessä Matkailuyritykset Tuotekehitys Myynti ja markkinointi Yritysryhmähankkeet ja aktiivinen rooli muissa hankkeissa Jäsenyys Kraatterijärven toimijat ry:ssä Kunnat Matkailun ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritysneuvonta Kuntamarkkinointi (matkailumarkkinointi keskitetysti Kraatterijärven toimijat ry:ssä) Osakas Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:ssä Jäsen Kraatterijärven toimijat ry:ssä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy (Jäseninä tällä hetkellä Alajärvi, Vimpeli + Soini) Yritysneuvonta Valitut matkailun kehittämishankkeet Jäsenyys Kraatterijärven toimijat ry:ssä Leader Aisapari Hankerahoitus Yritysryhmähankkeiden aktivointi Oppilaitokset Osaamisen kehittäminen Yritysryhmähankkeiden aktivointi Valitut matkailun kehittämisen hankkeet Yhdistykset ja seurat Tapahtumien järjestäminen ja niiden markkinointi Jäsenyys Kraatterijärven toimijat ry:ssä Kraatterijärven Toimijat ry Seudun yhteinen matkailumarkkinointiorganisaatio sekä yhteistyöfoorumi Digitaalinen yhteismarkkinointi ja muut toimet kampanjaluonteisesti Tiedon välittäminen (sähköinen viestintä ja matkailuillat) Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy (Järviseudulta jäseninä tällä hetkellä Alajärvi ja Lappajärvi) Yhteismarkkinointi Myynti Kansainvälistyminen Page 46

47 Investointien edistäminen ja toimivan infran varmistaminen Kuntakohtaisten teemoihin sopivien matkailun kärkiinvestointien edistäminen, esimerkkejä Halkosaari-Nykäläniemen kehittämissuunnitelma, Lappajärvi Meteoriittinäyttelystä vierailukeskus, Lappajärvi Aalto-keskus, Alajärvi Sport Center Lakis, Vimpeli Saavutettavuus Liikennepalvelujen kehittäminen. Esimerkiksi liityntäliikenne rautatieasemalta kutsutaksiperiaatteella Laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien varmistaminen (laajakaista, valokuituverkko) Reitit opasteineen ja taukopaikkoineen Georeittien ja pyöräilyreittien toteuttaminen Olemassa olevien patikointireittien, latujen jne. kunnossapidosta huolehtiminen Vesille pääsyn kehittäminen Satamat, laiturit, niihin liittyvä infra ja opasteet Majoituskapasiteetti Nykyinen majoituskapasiteetti riittää alkuvaiheessa Vajaakäytöllä olevat loma-asunnot hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaupallisena majoituskapasiteettina ottamalla ne mukaan myyntikanaviin. Matkailun kasvaessa tullaan myöhemmin tarvitsemaan myös uusia investointeja esim. majoitukseen. Tätä varten voidaan laatia selvitys potentiaalisista matkailuinvestoinneista Järviseudulla sekä suunnitelma niiden edistämiseksi jatkossa. Selvityksessä käsitellään esim. majoituksen lisäämiseen sopivat kohteet ja potentiaaliset majoituskonseptit ja pyritään tunnistamaan erilaisia ja kiinnostavia majoituskonsepteja perinteisen hotelli- ja mökkimajoituksen rinnalle. ETENEMINEN: Kuntakohtaiset investoinnit Saavutettavuuden kehittäminen Georeitit ja pyöräilyreitit Selvitys ja suunnitelma matkailuinvestoinneista jatkossa Page 47

48 Kestävä kehitys Monet tutkimukset ja trendit osoittavat kestävän ja vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpi tekijä. Matkailijoille kestävyyden osoituksia matkailupalveluissa ovat mm. vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö. Jatkossa mahdollisessa geopark-prosessissa nousee myös esiin kestävien ratkaisujen kehittäminen ja esim. kestävän kehityksen strategia Järviseudun matkailun kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen osa-alueet: ekologinen, sosio-kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys Ekologinen kestävyys Sosio-kulttuurinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Jätteiden lajittelu, kierrätys, jätteiden vähentäminen Energian kulutuksen vähentäminen Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Vedenkulutuksen vähentäminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Ruokahävikin vähentäminen Luomu- ja kasvisruoan käytön lisääminen Kiertotalouden käytäntöjen omaksuminen Viestintä asiakkaalle Paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja kulttuuriperinnön vaaliminen Elinvoimaisuuteen vaikuttaminen. Paikallisen työvoiman käyttö Lähiruoan ja paikallisten tuotteiden ja palveluiden suosiminen Matkailun hallinta ja rajojen luominen. Yhteistyön ja osallisuuden rakentaminen. Viestintä asiakkaalle Matkailusta muodostuvan tulon jääminen alueelle Paikallisten työllistäminen Matkailuteollisuuden integroituminen paikallisyhteisöön Kestävien investointien toteuttaminen Yritystoiminnan pitkäjänteisyys Mukaellen lähteestä VisitFinland.fi Page 48

49 Kehittämisen vaiheistus Page 49

50 Vaiheistus Perusta kuntoon 2. Sisältö valmiiksi 3. Pohja uudelle kasvulle Master planin jalkautus Yhteistyön kehittäminen Osaamistarpeiden kartoitus ja osaamisen kehittäminen käyntiin Georeittien suunnittelu Pyöräreittien suunnittelu Mittarien ja lähtötilannetietojen tarkentaminen Teemakohtainen tuotekehitys Kraatterijärven markkinointivälineet Tapahtumien kehittäminen Georeittien ja pyöräilyreittien toteutus karttoineen Yhteistyö lähialueen vetovoimakohteet Kasvua kotimaasta Geopark-prosessi vauhtiin Digitaalinen myyntimalli Kansainvälistyminen ja uudet investoinnit MASTER PLANIN TOTEUTUMISTA SEURATAAN VUOSITTAIN JA TEHDÄÄN TARVITTAVAT TARKENNUKSET Page 50

51 Mittaamisesta Vision yhteydessä tavoitteeksi asetettiin matkailun kasvu, yritystoiminnan vilkastuminen, yhteistyöaktiivisuuden nouseminen ja alan aluetaloudellisten vaikutusten kasvu. Yöpymisten osalta kasvuntavoitteeksi alustavasti määriteltiin 4-5% vuosittainen kasvu pitkällä aikajänteellä. Mittaaminen on hankalaa, koska nykytilatietoa ei ole keskeisten mittareiden osalta saatavilla. Onnistumista voidaan jatkossa seurata seuraavien mittareiden avulla: Mitattava asia ja mittari Lähtötilanne Kasvutavoite MATKAILIJAMÄÄRÄT Rekisteröidyt yöpymiset Mittari on käyttökelpoinen vain, jos seudulla rekisteröityy joka kuukausi vähintään 4 majoitusyritystä. Päiväkävijät ja tapahtumakävijät MATKAILUALAN YRITYSTOIMINTA Matkailutoimialojen liikevaihto Toimipaikkojen määrä ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Matkailutulo Matkailutyöllisyys YHTEISTYÖAKTIIVISUUS Kraatterijärven toimijoiden jäsenmäärä Yritysryhmähankkeiden määrä 2016 yöpymisiä rekisteröityi * * Luvussa 2016 mukana vain kesäkausi eli touko-lokakuu. Muilta kuukausilta tilastoa ei ole saatavilla (toimipaikkoja ollut alle 4 kpl). Lähtötieto ole luotettava eikä mahdollista kasvun seurantaa tällä hetkellä Päiväkävijöiden ja tapahtumakävijöiden määrää ei seurata Lähtötilannetieto saadaan tehtävästä maakunnallisesta tutkimuksesta Tilastokeskukselta v luvut käytössä maaliskuussa Lähtötilannetieto saadaan tulevasta maakunnallisesta tutkimuksesta Jäseninä kunnat ja n. 70% matkailuyrityksistä Yritysryhmähankkeita ei käynnissä Yöpymiset +4-5% vuodessa Lv esim. +4-5% vuodessa Uutta yritystoimintaa Tavoite tarkennetaan kun lähtötieto käytössä Jäseninä yli 90% matkailuyrityksistä + uusia jäseniä matkailun liitännäisaloilta (2019) 3 yritysryhmähanketta toteutunut/meneillään (2019) ASIAKASTYYTYVÄISYYS Lähtötaso mitataan Paranee MATKAILUTARJONTA Matkailullisten tapahtumien määrä Matkailutuotteet sähköisissä myyntikanavissa? Uutta tapahtumatoimintaa Matkailutuotteiden määrä sähköisissä myyntikanavissa kasvanut merkittävästi Page 51

52 Kiitos Page 52