Yhdessä Yrittäen -hanke

Transkriptio

1 Yhdessä Yrittäen -hanke Loppuseminaari Julia Lindqvist

2 Yhdessä Yrittäen hankkeen loppuseminaari Iltapäivän aikataulu Yhdessä Yrittäen -hanke ja kokeilu, Julia Lindqvist, Yhdessä Yrittäen -hanke projektipäällikkö Tauko Yhteiskunnallisen/yhteisen yrityksen liiketoimintasuunnitelma, Juha Määttä, Spiralia Oy toimitusjohtaja Maakunnallinen mallinnus ja käsikirja, Anne Hjelt, Yhdessä Yrittäen hanke projektikoordinaattori Kysymyksiä?, aikaa keskustelulle 2 Julia Lindqvist

3 Hankkeen perustiedot ja tavoitteet Hankeaika (2 vuotta) Toteuttajat: Lappeenrannan kaupunki ja EKSOTE Rahoitus: 75 % ESR ja 25 % omarahoitus Tavoite: yhteiskunnallisen/sosiaalisen yrityksen toimintaedellytysten selvittäminen Hankkeen tavoitteet: 1. Selvittää yhteiskunnallisen/sosiaalisen yrityksen toimintaedellytyksiä 2. Tuottaa kustannustehokas valmennuskokonaisuus 3. Tuottaa liiketoimintasuunnitelma 4. Tuottaa maakunnallisesti monistettava toimintamalli (+ käsikirja) 3 Julia Lindqvist

4 Palvelutarvekartoitus Hankkeen kyselyt kesä 2016 Töitä löytyy: julkinen ja yksityinen sektori, yrityssektori Ei töitä: kolmas sektori Puhelinhaastattelut kesä 2016 ja talvi 2018: Haastattelut 2016: Kotitaloudet: vain 17 % halukas ostamaan palveluita Yrityssektori: 55 % halukas ostamaan palveluita Haastattelut 2018: Kotitaloudet: 33 % halukas ostamaan palveluita Yrityssektori: 48 % halukas ostamaan palveluita 4 Julia Lindqvist

5 Yhdessä Yrittäen kokeilu - työsuhteet Kokeiluun palkattiin portaittain 23 henkilöä (tavoite 30 hlö) Rekrytointi: Joulukuu 2016-maaliskuu 2017 Motivaatio, halukkuus ja kyky tehdä silpputyötä Ei työkokemus- tai koulutuspohja pakotetta Yhteistyö TE-palveluiden kanssa: palkkatukioikeus Työsuhteet 26 viikkoa Työaika noin 85 % Toimialat: Arjen tukipalvelut Kiinteistönhuolto Siivouspalvelut Keittiö Atk- ja toimistotehtävät 9 hlö 4 hlö 5 hlö 1 hlö 4 hlö 5 Julia Lindqvist

6 HANKE - Organisoin ti - Seuranta - Arviointi - Tilausjärjes telmä LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/EKSOTE - Työnantajavelvoitteet - Palkkatuki - Työterveyshuolto KOKEILUALUSTAT Esim.Laptuote/Toimiala/ Kaupunkiyhtiö/Tulosyksikkö - Kotipesä - Perehdytys - Täytetyö perehdytys YRITYS OY Lpr toimialat Lpr kaupunki yhtiöt Arjen tuki palvelut yritys alustalla työskentely työskentely yrityksissä Tammi/helmikuu 2017 VALMENNUS - Yksilötarpeiden mukaista valmennusta työn ohessa - Työelämätaidot, CV-taidot, Työkortit - Substanssiosaaminen Syys/lokakuu Julia Lindqvist

7 Yhdessä Yrittäen kokeilu - valmennus Tamora Oy Yksilö-, ryhmä, digi- ja pienryhmävalmennus Noin 13 tuntia yksilö- tai pienryhmävalmennusta Noin 48 tuntia ryhmävalmennusta Vaikuttavuus: koettiin vaihtelevasti oman osaamisen tunnistaminen, tuotteistaminen ja markkinointi vahvistui eniten Aiheet: Uusi työ ja näkyväksi tekeminen Digiloikka Elämystuottaja Palvelumuotoilu Asiakaskokemus Työelämän pelisäännöt Arjen tukipalvelut Pienryhmävalmennus ja yksilövalmennusta työpaikalla Noin 2-6 tuntia yksilövalmennusta Noin 26 tuntia pienryhmävalmennusta Vaikuttavuus: koettiin tarpeelliseksi Aiheet: Ikääntyneen hoitamisen ja avustamisen arvoperusta Vuorovaikutus ja käyttäytyminen asiakassuhteessa Asiakkaan koti hoito-, avustus- ja työympäristönä Kuntoutus Teknologia Ikäihmisen sairastuminen Hygienia 7 Julia Lindqvist

8 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia Työntekijöiden näkemys omasta osaamisesta (osaamiskartoitus) Lähtökohtaisesti hyviä tai erinomaisia Työkyvyssä lievä lasku: alkuvaiheessa 71,4 % hyvä, loppuvaiheessa 66,7 % hyvä Työntekijöiden kokemukset työskentelystä (haastattelut, kysely) 89 % työntekijöistä piti omista työtehtävistään 70 % työntekijöistä koki viihtyvänsä alustallaan Siirtymät: suhtauduttiin neutraalisti, sujuivat hyvin 8 Julia Lindqvist

9 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia Yhteistyökumppaneiden kokemukset (37 kpl) Vastausprosentti 59 % Tyytyväisyys tehdyn työn laatuun 95 % työntilaajista oli tyytyväinen tehtyyn työhön! 86 % tilaisi uudelleen palvelua 91 % oli tyytyväinen kokonaisuuteen Halukkuus ostaa palveluita myöhemmin 53 % vastaajista olisi valmis ostamaan siivouspalveluita Sähköisen tilausjärjestelmän käyttö koettiin helpoksi Suurin osa ei osannut arvioida hintaa (50%): 22 % TESsin mukaan 9 Julia Lindqvist

10 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia Alustojen kokemukset Vastausprosentti 57 % 54 % tyytyväinen työnlaatuun 46 % tyytymätön työnlaatuun (vuorovaikutustaidot, omaaloitteisuus, substanssiosaaminen, kielitaito) Työntekijän kokemus vs. alusta-/hanketiimikokemukset vs. yrityskokemukset Osaaminen arvioidaan korkeaksi: puutteita ei tunnisteta? Yritykset arvioivat positiivisesti vs. alustat ja hanketiimi Positiivinen tulos: yritystyöskentely sujui, alustalla kerrataan/opetellaan 10 Julia Lindqvist

11 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia Työntekijät ja silpputyö Sopeutuu silpputyöhön: 14 hlö (61 %) Kykenee työhön avoimilla työmarkkinoilla 17 hlö Silpputyöhön sopeutumisessa vaikeuksia: 9 hlö (39 %) Työntekijöistä 5 lopetti kokeilussa työskentelyn 11 Julia Lindqvist

12 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia -LTS Työn organisoiminen Toimitusjohtaja isot tilaukset (perehdyttäminen) Esimies 15/1 ohjaa ja perehdyttää, ei tuottavaa työtä Markkinointi: 1/30 hlö tilausjärjestelmä samassa Sijaisuudet tarvitaanko erillinen sijaispooli/ nollasopimukset? Osa-aikaisuus? (laskutusaste, työkyky) Tilausjärjestelmän hallinnointi toimiston aukioloajat: sijaisuudet, kustannukset Tarvitaan tilausjärjestelmä Työntekijöiden löytäminen: siivoustyölle kysyntää, ei työntekijöitä 12 Julia Lindqvist

13 Yhdessä Yrittäen kokeilun tuloksia - LTS Työntekijöiden rekrytointi: hidas prosessi yhteistyö kolmas sektori ja TE-palvelut Nuoret sopeutuvat liikkuvaan työhön Iäkkäämpien vaikeampi sopeutua liikkuvaan työhön? Osalla vaikeuksia viestintäteknologian kanssa? Valmius silpputyöhön asenne sekä työkyky Valmius markkinoida toimintaa omilla kasvoilla asenne Valmennus Ei suositella ostopalveluvalmennusta Arjen tukipalvelut 3 päivää: substanssiosaaminen Kaikille: 2 päivää (työnhakuvalmennus, CV, viestintätaidot) Lähiesimiehen merkittävä rooli 13 Julia Lindqvist

14 Yhdessä Yrittäen hankkeen tuloksia: tauon jälkeen Tauko : Kokeilun perusteella toteutettu liiketoimintasuunnitelma Spiralia Oy: Juha Määttä Kokeilun ja liiketoimintasuunnitelman perusteella maakunnallinen mallinnus ja käsikirja: Anne Hjelt 14 Julia Lindqvist

15 LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMA Yhteiskunnallinen yritys Juha Määttä

16 Tausta Entinen työllisyyden hoidon malli ei käytettävissä Haetaan uutta markkinaehtoisempaa mallia Toteutettu liiketoimintasuunnitelman muodossa Analyysi liiketoimintaympäristöstä vapaasti käytettävissä Mallin jatkokehitys halukkaiden kanssa Mallin tavoitteet Johtaa tehokkaammin pysyvään työllistymiseen Julkiselle sektorilla edullisempi

17 Valitut lähtökohdat Ei aiheuta markkinahäiriötä Painotus silpputyössä Hyödynnetään palkkatukea Selvitetään onko mahdollista toteuttaa ilman julkista tukea Jos on, millä edellytyksillä Jos ei, tarvittava tuen määrä

18 Liikeidea Yhteiskunnassa on paljon ns. silpputyötä, joka jää tekijöiden puutteessa tekemättä Silpputyö on organisoitavissa isommaksi kokonaisuudeksi Työ muodostuu avustavista tehtävistä, joiden tekeminen ei vaadi suurta ammattitaitoa Silpputyö voidaan toteuttaa pitkäaikaistyöttömistä koostuvan työvoiman avulla liiketoimintana Yhteiskunnallinen yritys tavoitteena työllistäminen - ei liikevoitto

19 Markkinapotentiaali Silpputyön markkinapotentiaali henkilötyövuosina Perustuu palvelutarvekartoitukseen 2016 Pystytäänkö potentiaali realisoimaan liiketoiminnaksi? Lappeenranta Eksote-alue Kotitaloudet Yritykset Julkinen ja kolmas sektori Yhteensä

20 Tuotteet ja toimialat Tuotteet Toimialat Potentiaalia Vuokratyövoima, /h tilaajan ohjaus Kokonaisurakat, - oma työnjohto Siivous Kiinteistön huolto Arjen tukipalvelut Toimistopalvelut IT-palvelut Kauppa Kierrätys Maatalous Rakentaminen Logistiikka Ravintola-ala

21 Ansaintalogiikka Tapa toimia Asiakashyöty Tulojen muodostus Jatkuva vuokraus (kuukausikorvaus ) Lyhyt keikka (tuntikorvaus) Kokonaisurakka (kokonaispalkkio) Edullisin hinta Joustavin Riski toteuttajalla Myyntitulot Palkkatuet Kehittämistuet

22 Nykytilanne

23 Yritystoiminta, VE 1 Tilanne, 3. toimintavuosi Yrityksessä työllistyneitä noin 70 n. 2,0 me Julkinen panostus eur/työllistynyt Palkkatuella n. 50 Markkinaehtoisesti töissä n. 20 Kaupallisten palveluiden myynti Palkkatuet Muut julkiset tuet Töihin avoimille markkinoille n. 30 %

24 Yritystoiminta, VE 2 Tilanne, 3. toimintavuosi Yrityksessä työllistyneitä noin 70 n. 2,0 me Julkinen panostus eur/työllistynyt Palkkatuella n. 50 Markkinaehtoisesti töissä n. 20 Kaupallisten palveluiden myynti Palkkatuet Muut julkiset tuet Töihin avoimille markkinoille n. 30 %

25 Laskennan oletukset (1/3) Toimialat palvelutarvekartoituksen 2016 mukaiset Palkkataso palkkarakennetilastosta Kokopäivätyö Alimman desiilin palkkataso Kuukauden työtuntimäärä 150 h (4x37,5h) Huomioi 2-3 päivää sairauslomaa, juhlapyhiä tms. Palkkatuki 30 %, 6 kuukauden jaksolle Työjakson kesto keskimäärin 8 kk Ei ulkopuolista valmennusta

26 Laskennan oletukset 2/3 Keskimääräinen palkkataso 1830 /kk Työn omakustannushinta 14,60 /h (alv 0%) Myyntihinta keskimäärin 26 /h, alv 0% (32 /h, sis alv 24%) Myyntikate 77 % Kiinteä henkilöstö Yrityksen johto vastaa hallinnosta ja myynnistä Tilausten hallinnoija, osallistuu markkinointiiin 1/30 työntekijää 1 työn ohjaaja per 15 työntekijää

27 Laskennan oletukset 3/3 Myynti- ja markkinointikulut: aluksi 3000 nousee 5000 /kk Hallinto ja toimitilat: aluksi 3000 nousee /kk Ulkoistettu talous- ja palkkahallinto Tietojärjestelmä Investointi euroa Ylläpito euroa/vuosi Laskutettavien työtuntien osuus kokonaistuntimäärästä VE 1: 80 %, juuri ja juuri kannattavaa VE 2: 60 %, realistinen oletus

28 VE 1: Laskutusaste 80 % Vuosi Henkilötyö-kk Liikevaihto Palkkatuet Tuotot yhteensä Käyttökate Liiketulos Muut tuet Nettotulos Lainat Summat tuhansia euroja

29 VE 2: Laskutusaste 60 % Vuosi Henkilötyö-kk Liikevaihto Palkkatuet Tuotot yhteensä Käyttökate Liiketulos Muut tuet Nettotulos Lainat Summat tuhansia euroja

30 Myyntihinnat, esimerkkejä Toimiala Kk-palkka /kk Jatkuva työ /h 3-5 tuntia /h 1-2 tuntia /h Siivous Kotipalvelu Toimistotyö Kiinteistönhuolto IT-palvelut Maatalous Hinnat alv 0 %

31 Myyntikate ja laskutusaste, 20 tt VE 2 VE 1 30 /h NOLLASOPIMUS 25 /h

32 Johtopäätelmät Pienet katteet toiminta on volyymibusinesta, pitää saavuttaa nopeasti iso toimintavolyymi Liiketoiminnan kannattavuus on voimakkaasti riippuvainen laskutettavien työtuntien suhteesta kokonaistyöaikaan Kannattava liiketoiminta edellyttää, että keskimäärin 80 % työtunneista on laskutettavissa keskihinnalla 32 /h sis.alv Silpputyön (1-3 siirtymää päivässä, osa päivistä vajaita) tuntihinta on oltava % korkeampi kuin jatkuvan työn, jotta sama katetaso saavutetaan Normaalin sijoittajan tuottovaadetta ei saavuteta

33 Yhteiskunnallinen yritys ratkaisuna? Yhteiskunnallinen yritys ei saa mitään erityiskohtelua verotuksessa tms. Erona normaaliin vain se, ettei se pyri taloudelliseen voittoon vaan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun Osatyökykyisten työllistäminen on iso haaste Käytännössä yhteiskunnallisella yrityksellä ei voida saavuttaa sellaista kilpailuetua, mikä mahdollistaisi kannattavan liiketoiminnan

34 Miten työttömiä lisää töihin? Ostajan tulojen lisääminen Myyntihintojen laskeminen Lähde:

35 Miten työttömiä lisää töihin? Tarvetta silpputyölle on, mutta maksukykyä ei Vaikutettava ostajan käytettävissä oleviin tuloihin Asiakasseteleitä tms. ostajan maksukykyä lisääviä taloudellisia kannustimia asiakassegmenteille, joilla ei ole maksukykyä todellisiin tuotantokustannuksiin Mahdollista ESR-rahoituksen avulla Tuki luo aidosti uutta markkinaa, josta osa jää tuen päätyttyäkin Asiakasseteleillä ei pilata toimivia markkinoita Tuotanto pääosin nykyisten toimijoiden kautta Paras osaaminen asiassa

36 Mahdollinen etenemistapa Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen uuden toimintatavan ja rahoituksen mahdollistamiseksi Osakkaana kolmannen sektorin toimijat yhdessä Uusi yritys hakee rahoituksen Osakkaat tuottavat varsinaisen palvelun omakustannushintaan Kuntarahoitusosuuden järjestäminen Varsinainen liiketoiminta käynnistyy, jos rahoitus järjestyy

37 KIITOS! KOHTI KASVUN KIERRETTÄ

38 Yhdessä Yrittäen hanke Loppuseminaari Maakunnallinen mallinnus ja käsikirja Anne Hjelt

39 Kolmen hallin malli Yhteiskunnallinen yritys tuottaa palveluita ja luo mahdollisuuden siirtyä avoimille markkinoille Aktivointitoimien tarve Halli 1- Työhön valmennus, valikointi Halli 2- Kuntouttava työ, testaaminen Halli 3 Yhteiskunnallinen yritys Suomen säätiötilipalvelu

40 Maakunnallinen mallinnus Maakunnallinen malli perustuu: Tehtyyn palvelutarvekartoitukseen Toimintaympäristöselvitykseen (Mikko Kesä Oy) Toteutettuun kokeiluun (23 työllistettyä) ja siitä saatuihin tuloksiin ja kokemuksiin Liiketoimintasuunnitelmaan (Spiralia Oy) Käsikirja Käsikirja kokoaa mallia tarkempia tuloksia ja ehdotuksia toiminnan tueksi Käsikirjan osa-alueet: rekrytoinnit, valmennus, työn organisoiminen, tilausjärjestelmä ja markkinointi 40 Anne Hjelt

41 Maakunnallinen mallinnus Maakunnallinen malli Yrityksen liikeidea, toimialat ja tuotteet Yrityksen talous, kannattavuus ja riskit Myynti ja markkinointi Rekrytointi ja valmennus Yrityksen toiminnan organisointi, esimiestyö ja johtaminen Yhteenveto ja pohdinta Mallin vahvuudet ja riskit Työmarkkinatuen kuntaosuus 41 Anne Hjelt

42 Liikeidea, toimialat ja tuotteet Liikeideana organisoida avustavista, lyhytkestoisista työtehtävistä työllistäviä kokonaisuuksia ja palkata työhön työttömiä työnhakijoita. Toimialat: siivouspalvelut, kiinteistönhuoltopalvelut, toimistotehtävät, tietotekniikan palvelut ja arjen tukipalvelut Toiminta toteutetaan maakunnallisena: Palveluja voidaan myydä ja markkinoida koko alueella samoilla toimintaperiaatteilla (markkinaehtoinen toiminta) Erityisesti haja-asutusalueella huomioitava siirtymät (millä tavalla kuljetaan työkohteisiin) 42 Anne Hjelt

43 Liikeidea, toimialat ja tuotteet Toiminta perustuu isoon volyymiin (useita satoja työntekijöitä vuodessa) Yrityksen yhtiömuodoksi suositellaan ensisijaisesti osakeyhtiötä ja toissijaisesti osuuskuntaa Yrityksen tuotteet koostuvat kolmesta pääryhmästä: 1) silpputyö tai avustava työ yrityksille ja yksityishenkilöille 2) pitkäjaksoinen henkilöstövuokraus yrityksille ja julkiselle sektorille 3)tehtäväkohtaiset urakat 43 Anne Hjelt

44 Talous, kannattavuus ja riskit Liiketoimintasuunnitelmassa tarkempaa tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta Laskelmat kahdella vaihtoehdolla, joissa olennainen ero on laskutusasteissa (80 %:n ja 60 %:n laskutusasteet) Tärkeä kysymys: Toimiiko yritys markkinaehtoisesti vai saako yritys julkista tukea? Eksote tai Lappeenrannan kaupunki eivät ole hankkeen aikana osoittaneet kiinnostusta yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen Osakkaat sijoittavat yritykseen alkupääoman Käyttöpääoman tarve katetaan yrityksen ottamilla pitkäaikaisilla lainoilla Markkinahinta euroa/tunti 44 Anne Hjelt

45 Talous, kannattavuus ja riskit Yrityksen keskeiset taloudelliset riskit Markkinahinta ja todelliset tuotantokustannukset eivät mahdollista Etelä-Karjalan alueella normaalia markkinaehtoista toimintaa, vaan käytännössä tuotantokustannukset ovat markkinahintoja korkeammat erityisesti avustavissa tehtävissä (silpputyö). Jos laskutusaste putoaa alle 80 %:n, kannattavan liiketoiminnan tekeminen ilman ylimääräistä julkista tukea on hyvin vaikeaa. Pääomasijoitusten saaminen on haasteellista, koska odotettavissa oleva pääoman tuotto on pieni tai sitä ei ole. 45 Anne Hjelt

46 Myynti ja markkinointi Tehokas markkinointi saa aikaan myyntitulosta ja parantaa yrityksen kannattavuutta Myynti- ja markkinointisuunnitelma Yrityksessä oltava markkinointiosaajia Internet ja sosiaalinen media Myynti tapahtuu sähköisen, verkossa toimivan tilausjärjestelmän avulla Hankkeessa kehitetty tilausjärjestelmä vaatii vähintään euron lisäpanostuksen ominaisuuksien kehittämiseen, jotta se kannattaisi ostaa yritykselle Työtehtävien tilastointi ja työajanseuranta mobiililaitteella; säästää työaikaa ja tehostaa toimintaa 46 Anne Hjelt

47 Rekrytointi ja valmennus 47 Keskeistä: sopivien ja motivoituneiden työntekijöiden saaminen yritykseen Mikko Kesän toimintaympäristöselvitys: pitkäaikaistyöttömien työllistymispotentiaali avoimille työmarkkinoille (dia 12) Silpputyö edellyttää hyvää työ- ja toimintakykyä Työttömyys on yhteydessä hyvinvoinnin ja terveyden vajeisiin Palkkatukityön oikea kohdentaminen - palkkatukioikeus Kohdennetaan niille työnhakijoille, joilla on realistisia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille Tehokas rekrytointiprosessi osaavat esimiehet Sopiva työntekijä: motivaatio, osaaminen - oppiminen, riittävän hyvä työ- ja toimintakyky Työsuhde esim. 8 kk, 85 %:n työaika Anne Hjelt

48 Toimintaympäristöselvitys (Mikko Kesä Oy) 48 Anne Hjelt

49 Rekrytointi ja valmennus Valmennusmalli Työssä oppiminen olennaista Osaamiskartoitus: tavoitteena realistinen oma arvio osaamisesta, esimiesten ja asiakkaiden arvio Valmennus (perehdytys) kohdennetaan itse työhön, työnhakutaitoihin (työhakemus ja CV) ja koulutukseen hakemiseen - 2 valmennuspäivää Pienryhmävalmennus koettiin hyvin toimivana Ei toteuteta laajaa valmennuspakettia työelämätietoihin liittyen vaan näitä tietoja ja taitoja edistetään työssä oppimisen keinoin Ikäihmisten arjen tukipalveluiden osalta toteutetaan erillinen 3 työpäivän pituinen valmennus (Eksoten valmennuspaketti, valmennuskäsikirja) 49 Etunimi Sukunimi

50 Toiminnan organisointi, esimiestyö ja johtaminen Oletuksena osakeyhtiö yritysmuotona: Yhtiötä johtaa hallitus, operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja Esimiehet: 1 esimies per 15 työntekijää (rekrytointi, valmennus, ohjaus) Esimiehillä vähintään AMK - tasoinen koulutus Tilausjärjestelmästä vastaava: Hoitaa noin 30 työntekijän työtilaukset ja osallistuu markkinointiin Taloushallinnon, palkanlaskennan ja laskutuksen tehtävät ostetaan ulkoa Tukipisteenä alkuvaiheessa toimistotilat esim. Lappeenrannassa ja Imatralla 50 Anne Hjelt

51 Yhteenveto - Mallin vahvuudet ja riskit Työllisyyden hoitoon odotetaan syntyvän kustannustehokkaampia ja markkinaehtoisempia ratkaisuja Kokeiluympäristöistä saadut tulokset mallinnettiin yhteiskunnallisen yrityksen maakunnalliseksi malliksi Tulokset eivät ole yksiselitteisiä, vaan hanke tarjoaa tietoa, kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia hyödynnettäväksi työllisyyden kentän toimijoille 51 Anne Hjelt

52 Mallin vahvuudet ja riskit Vahvuudet Yhteiskunnallisen yrityksen tärkein päämäärä on työllistää työttömiä työnhakijoita työllistävä vaikutus Malli perustuu kokeilusta saatuihin, testattuihin tuloksiin Hinnaltaan edullinen työvoima (palkkatuki, avustavat tehtävät) Riittävä asiakaspotentiaali (palvelutarpeiden kartoitus ja toimintaympäristöselvitys tehty) Kasvava ikäihmisten arjen tukipalveluiden tarve 52 Anne Hjelt

53 Mallin vahvuudet ja riskit Riskit Yrityksen talous pääomatarve ja kiinteiden kustannusten määrä yritys ei saavuta riittävää volyymia Yrityksen laskutusaste ei ole riittävä (silpputyö) Yrityksen toimintaa ei saada kannattavaksi ilman julkista tukea (palkkatuki ja muu julkinen tuki) Palkkatuki on poliittinen riski (TE-hallinto myöntää palkkatuen tapauskohtaisesti) 53 Anne Hjelt

54 Mallin vahvuudet ja riskit Riskit 54 Etunimi Sukunimi

55 Työmarkkinatuen kuntaosuus Laskettu ja arvioitu palkkatukijakson vaikutus kuntien maksuosuuteen Oletus: Yli 300 päivää työmarkkinatukea saanut henkilö palkataan yritykseen palkkatuella 8 kk:ksi (35 vk, yli 18 tuntia/ viikko työssäoloehto täyttyy) Kunnalle syntyy säästöä työmarkkinatuen kuntaosuudessa noin kolmen vuoden aikana yhteensä keskimäärin noin euroa Sisältää yli 300 pv ja yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneet Säästö syntyy ajasta, jonka aikana henkilö ei ole kunnan maksulistalla, eli palkkatukijakson, ansiopäiväraha/ peruspäivärahajakson sekä työmarkkinatukijakson 300 ensimmäisen arkipäivän ajalta. Huomiona, että yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneesta säästö on suurempi 55 Etunimi Sukunimi