Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun myönnetty rahoitus ja rahoituksen käyttösuunnitelma Hankerahoitusjaoston varajäsenen valinta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset Europe Direct -tiedotuspisteen vuoden 2018 omarahoitusosuuden kattaminen liiton budjetista Saaristo-ohjelman kytkeminen päivitettyyn maakuntaohjelmaan Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMAAN Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMAAN 2018sv Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeen käynnistäminen Aika Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen käynnistäminen Ehdotus valtion taidetoimikuntien jäseniksi vuosiksi Ehdotus Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseniksi Lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Osallistuminen Lounais-Suomen Töihin tänne -tunnettuuskampanjaan Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC Liite: Matkaraportti_Vasanen Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom Liite: Matkaraportti_Saarento Kokouksen päättäminen... 55

2 -2, MH :00 Sivu 1 Aika %%%003 klo %%%010 Paikka %%%006, Ratapihankatu 36, TURKU ASIALISTA Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MH :00 Sivu 2

4 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista 6/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Huovinen Pentti Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Virolainen Anne-Mari Aaltonen Niko Rinne Tarja Hamunen Ilkka Ratilainen Niina Vuola Hanna Jori Talvikki Turpeinen Juhana Rantasaari Juha Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Välke Olli Karnisto-Toivonen Saija Vallavuori Kaisa Rasi Jarmo Lundström Sanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Heikkilä Lauri Lindberg Marko Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Leskinen Riikka Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

5 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

6 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Nummentalon ja Tiina Perhon. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

8 4, MH :00 Sivu 7 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Asia Valmistelija Kuntalain 39 :n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen tulee vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna täytäntöön maakuntavaltuuston tekemät päätökset: Toimenpiteet 1-2 Ei toimenpiteitä 3 Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen Ei toimenpiteitä 4-6 Ei toimenpiteitä 7 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Ei toimenpiteitä 8 Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 9 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Ei toimenpiteitä 10 Vuoden 2017 arviointikertomus Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 11 Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Ei toimenpiteitä 12 Maakunnan tila kevät katsaus Ei toimenpiteitä 13 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen Ei toimenpiteitä 14 Merialuesuunnittelun eteneminen Ei toimenpiteitä 15 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2017 Ei toimenpiteitä 16 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 17 Valtuutetun kyselyt Ei toimenpiteitä Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 5, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 8 VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU Asia Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen elokuussa Talousarvion 2019 ja varsinkin taloussuunnitelman kannalta merkittävä muuttuja on edelleen valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Talousarvio laaditaan päivittyvien tilannetietojen mukaan, uudistuksen epävarmuustekijät huomioiden. Maankäytön ja ympäristön vastuualue valmistelee ensi vuonna luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville ja hyväksyttäväksi. Merialuesuunnittelun ensimmäinen kuuleminen on alkuvuodesta Lisäksi käynnistetään maakunnallinen liikennejärjestelmä- ja aluerakennetyö. Aluekehittämisen vastuualueen toimintaan vaikuttaa EU:n tänä keväänä antama ehdotus uuden ohjelmakauden rahoituskehyksistä- ja asetuksista. Ohjelmien (kansalliset rakennerahasto-ohjelmat ja CentralBaltic-ohjelma) kansallinen valmistelu käynnistyy syksyllä Siihen liittyen alueellisten osioiden valmistelu ja maakunnallinen edunvalvonta mm. rahoituksen maakunnalliseen kohdentumiseen on yksi aluekehityksen vastuualueen keskeisimmistä tehtäväkokonaisuuksista toimintavuonna Hallinnon vastuualueen toiminta ja riittävä resurssointi on suoraan riippuvainen liiton toiminnan ja henkilöstömäärän laajuudesta. Hallinnollisten palvelujen tuottaminen uudistusorganisaatiolle on sitonut resursseja. Uudistuksen etenemisestä riippuen, hallinnon on arvioitava resurssien riittävyys vuonna Maakuntavaltuusto vahvisti vuoden 2018 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä euroa, joka suunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntahallituksen hyväksymässä tilinpäätöksessä vuodesta 2017 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on euroa. Valmistelija KH/PM/hm Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästää jatkovalmistelua. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 6, MH :00 HALL: 151/2018 Sivu 9 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN MYÖNNETTY RAHOITUS JA RAHOITUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Asia Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation käyttösuunnitelma hyväksyttiin samassa yhteydessä, mutta merkittävä osa valtionvarainministeriön avustuspäätöksistä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on tehty vasta tämän jälkeen. Toimintaa on pystytty suunnittelemaan tarkemmin rahoituksen vahvistuttua. Valtionvarainministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen liitolle uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta seuraavasti: Vuonna 2017 Vuonna e e e Yhteensä avustusta on saatu tähän mennessä euroa. Uudistuksen valmistelun kustannuspaikan toteutuma on: e e Valtionavustuksen ehtona on 10 % omarahoitusosuus esivalmistelun hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kuittaavat omavastuuosuuden sote- ja maakuntauudistukselle tehdyllä työllä. Avustuksen käyttö on mahdollista esivalmisteluvaiheen ajan. Esivalmisteluvaiheen päättyminen riippuu sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin käsittelyaikataulusta eduskunnassa. Tarkka ajankohta lakien käsittelylle ei ole vielä tiedossa. Edelleen on mahdollista, että valtiovarainministeriö osoittaa lisärahoitusta esivalmisteluvaiheen kustannusten kattamiseen vuoden 2018 aikana. Tarkennettu käyttösuunnitelma: Palkat ja palkkiot Palvelujen ostot sis. mm koulutus matka- ja majoituskustannukset Tilavuokrat Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Kustannukset yhteensä e Valmistelija LL/PM/EP/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi valtiovarainministeriöltä saadun rahoituksen määrän ja 2. hyväksyä muutosorganisaation tarkennetun käyttösuunnitelman.

11 6, MH :00 HALL: 151/2018 Sivu 10 Päätös Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, p ,

12 7, MH :00 Sivu 11 HANKERAHOITUSJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA Asia Sanna Lundström on päivätyllä kirjeellä anonut eroa kaikista Varsinais-Suomen liiton luottamustehtävistä alkaen. Pyynnön syynä on Lundströmin uudet työtehtävät. Sanna Lundström on toiminut Varsinais-Suomen liitossa mm. hankerahoitusjaoston varajäsenenä. Seitsemänjäseninen hankerahoitusjaosto toimii maakuntahallituksen alaisuudessa. Maakuntahallitus asetti sen viimeksi Jaoston tehtävänä on valmistella liiton toimivaltaan kuuluvat kansalliset sekä EU- rahoitusohjelmien (EAKR-osio) rahoituspäätökset. Valmistelija PM/TN Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. myöntää Sanna Lundströmille eron Varsinais-Suomen liiton hankerahoitusjaoston varajäsenyydestä ja 2. valita hankerahoitusjaostoon uuden varajäsenen. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

13 8, MH :00 Sivu 12 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta euroa. Myönteiset päätösesitykset (oheismateriaali): Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (21/2018). Varsinais-Suomen Yrittäjät ry. Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on löytää ne keinot, joilla kunnat saadaan julkaisemaan ostolaskudatansa mahdollisimman laajalti yhtenäisessä formaatissa ja miten julkaistua dataa voisi käyttää entistä tehokkaammin apuna kuntien toiminnan kehittämisessä niin toiminnallisesti kuin taloushallinnon näkökulmasta. Edelleen hankkeessa luodaan julkisten hankintojen ja ostolaskudatan yhdistävä tietokanta ja sen sisältämän tiedon vertailuun soveltuvat toimintamallit, työkalut ja raportointipohjat. Kaksi tietolähdettä yhdistävän tietokannan ja sen käyttöön luotujen työkalujen avulla voidaan tehostaa markkinoiden toimintaa ja yritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää niin tietoja julkisista hankinnoista kuin ostolaskudatasta ja niiden yhdistelmästä omassa toiminnassaan tai perustaa sen varaan uutta liiketoimintaa ja toimintatapoja säästöjen saamiseksi. Perustelut päätösesitykselle: Hanke on hyvin suunnattu ja vaiheistettu. Tavoitteena on luoda kokonaan uusi sekä yksityistä että julkista sektoria hyödyttävä malli hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntämiselle. Kokeilun onnistuessa se on mahdollisuus monistaa valtakunnalliseen käyttöön. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R3 Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoiminnan kehittymistä. Hankkeen toteutusaika on Innopeda Training Center Europe. Turun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen kuvaus: Päätavoitteena on saada Turun AMK:lle kannattavaa liiketoimintaa Indonesiaan kohdistuvalle koulutusviennille. Tämä päätavoite sisältää alatavoitteet varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän vien-

14 8, MH :00 Sivu 13 timahdollisuuksien avaamisesta Indonesiaan sekä Innopeda Training Center Europen perustamisesta yhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Perustelut päätösesitykselle: Hanke tukee hyvin maakuntaohjelman koulutusviennin lisäämiseen tähtäävää tavoitetta. Indonesia on väkiluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio, joten onnistuessaan hanke tarjoaa mahdollisuuden todella laajaan koulutusvientiin. Hankkeessa on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S5 Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen. Ukipolis Oy. Hankkeen kuvaus: Valmistelija TN/PP/kk Päätavoite on löytää ratkaisuja muovin keruuseen, kierrätettävyyteen ja uusiokäyttöön. Kartoitetaan teollisuusyritysten ja maatalouden muovijätteen määriä ja tuotetaan toimintamalleja valmistavan teollisuuden materiaalikiertojen tehostamiseksi uusimman tiedon, kokemusten ja kokeilujen avulla. Hankkeessa testataan eri keruumenetelmiä, tehdään kokeiluja ja ketteriä pilotointeja valmistavan teollisuuden tuotantoketjuissa. Pilottikohteiden avulla voidaan löytää uusia tai hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja uudella tavalla eri tuotantojen ja yritysten ylijäämä- ja hukkaraaka-aineiden keruuseen ja jatkojalostusratkaisuiksi. Hankkeessa hyödynnetään uusinta kiertotaloustietoutta ja sen tuomia mahdollisuuksia teollisuuden yrityksissä ja maatiloilla. Samalla verkostoidutaan eri kiertotalouskeskittymien kanssa. Perustelut päätösesitykselle: Konkreettinen resurssiviisauden edistämiseen ja kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen tähtäävä hanke. Muovin keruussa, kierrätyksessä ja uusiokäytössä yhdistyvät perinteinen ympäristönsuojelullinen näkökulma sekä mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. Hanke sisältää konkreettisen kokeilun, jossa testataan piloteissa kerättyjen raaka-aineiden käyttöä jatkojalostuksessa. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innopeda Training Center Europe (24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa.

15 8, MH :00 Sivu 14 Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen (25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innopeda Training Center Europe (24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen (25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p ,

16 9, MH :00 Sivu 15 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta euroa. Kielteiset päätösesitykset (oheismateriaali): DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). Turun yliopisto. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on tukea pk-yrityksien strategista päätöksentekoprosessia liiketoiminnan uudistamisen nopeuttamiseksi. Tämä tehdään tarjoamalla pk-yrityksille, erityisesti pienille, muutostilanteeseen tiedollajohtamisen työkaluja ja erityisesti niiden hyötykäyttöönottokokemusta. Muutostilanteessa korostetaan varsinkin digitalisaation ja IoT:n monimerkityksellisiä vaikutuksia ja edellytyksiä. Tavoite on konkretisoida liiketoiminnan uudistamisen toimenpiteitä tuottamalla validoitujen kehitys- ja suunnittelutyökalujen avulla yrityskohtaisia liiketoimintamallikokeiluja. Kokeilut pkyrityksissä konkretisoivat ja syventävät osallistujien osaamista sekä a) uusien teknologioiden potentiaalista, että b) tiedollajohtamisen parhaista käytänteistä osana välttämättömiä liiketoiminnan tutkivia ja kokeilevia palveluorientoituneita uudistamistoimia. Tavoitteena on myös se, että kokeiluissa yrityksiin tuotetut strategisen tason päätökset muutoksesta ja valitut muutoksen hallintaa ja suunnittelua tukevat työvälineet voidaan viedä kohti käytäntöä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke nojautuu pitkälti jo olemassa olevan Business Makeover -palvelun hyödyntämiseen. Hankkeessa on mukana myös yritystukielementtejä. Valtioneuvoston asetuksen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) mukaan maakunnan liitot eivät voi rahoittaa yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteiden Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita ja Y5 Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

17 9, MH :00 Sivu 16 Hankkeen kuvaus: Hankkeessa rakennetaan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Bastu-yritysverkoston avulla Bio&Biokohtaamisia etsimään suomalaisen biotalouden seuraavaa aaltoa yhdistämällä erilaista vahvaa osaamista. Kiinnostavia uusia alueita ovat esimerkiksi: ruoka lääkkeenä, korkean lisäarvon biotaloustuotteet, terveys- ja hyvinvointiratkaisut. Tavoitteena on varsinaissuomalaisen bio-osaamisen yhdistäminen Metsä-Suomen bio-osaamiseen. Vahvuuksia ovat mm. Life Science -osaaminen (biokuvantaminen, analytiikka, korkea laatu, puhdistaminen ja erottaminen) ja sen yhdistäminen biotalouden prosessiosaamiseen. Turun seudulla on myös vahvaa synteesikemian ja lääketeollisuuden osaamista, joka voi olla yhdistettävissä ruokaketjuun ja vihreän biotalouden ketjuihin. Mikäli tulokset ovat kiinnostavia, on mahdollista jatkaa myös kansainvälisesti kiinnostavan Life Science -osaamisen esittelyä osana seudun invest-in -toimintaa. Mahdollisia kohteita voisivat olla ne tahot, joilla on jo muuta kautta yhteyksiä seudulle tai Suomeen. Perustelut päätösesitykselle: Hanke pohjautuu jo olemassa olevaan Bastu-yritysverkostoon ja toimintamalliin. Kyseessä on toiminnan laajentaminen biotalouteen ja siinä toimivien yritysten keskuuteen. Olemassa olevan toimintamallin laajennus tulisi pystyä rahoittamaan siihen osallistuvien omalla rahoituksella. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). Yrityssalo Oy. Hankkeen kuvaus: Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on koota avoimesti yhteen joukko yrityksiä, joita kiinnostaa naapurimaiden julkiset hankinnat sekä niiden avulla kansainvälinen kasvu ja etabloituminen uusille markkinoille. Yritysjoukon kanssa ryhmitytään markkina-alueiden ja tarvittaessa myös toimialojen mukaan, hankitaan ja jaetaan yrityksille tarpeellista tietoa kohdemaiden kansallisesta lainsäädännöstä, hankintalakia säätelevistä periaatteista ja hankintamenettelyistä, ilmoitustietokannoista (vrt. Suomen Hilma), hankintasopimus- ja ostoprosesseista, maksuajoista, yhteistarjousmahdollisuuksista ja muusta yrityksille tarpeellisesta tiedosta. Hankittu tieto kootaan sähköiseen oppaaseen, josta se on laajasti ja avoimesti hyödynnettävissä myös muille. Perustelut päätösesitykselle: Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta. Lähtökohtana on koota yritysjoukko, jolla on osaamista Suomen hankintalakiin ja jota kiinnostaa kansainvälinen kasvu naapurimaihin julkisten hankintojen avulla. Riskinä on, että osallistuvien yritysten määrä jää pieneksi. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R2 Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen kuvaus:

18 9, MH :00 Sivu 17 Tavoitteena on laatia esiselvitykset raideliikenteen hybridimalliin perustuvan henkilöliikenteen toteuttamismahdollisuuksista Turun talousalueen ja Varsinais-Suomen kaupunkien yhdistäjänä yhdessä Uudenkaupungin, Raision, Turun, Kaarinan ja Salon kaupunkien johdon kanssa. Hankkeessa luodaan innovatiivinen hybridimalli, jossa selvitetään jo olemassa olevan raideliikenneverkon aktivointimahdollisuuksia henkilöliikenteen rakenteellisen muutoksen ja muutostarpeen näkökulmista. Hybridimallin rakentamisen tavoitteena on tiivistää kaupungit lähemmäs yhtä kokonaisuutta, mahdollistaen joustavan liikkumisen asumisen, työn ja opiskelun välillä. Perustelut päätösesitykselle: Turun ammattikorkeakoulu ei ole relevantein taho toteuttamaan raideliikenteen hybridimalliin perustuvan henkilöliikenteen toteuttamismahdollisuuksia selvittävää hanketta. Hankkeen kustannusarvio on suuri AIKO -rahoitteiseksi hankkeeksi. Varsinais-Suomen liiton ja liikenne- ja viestintäministeriön välillä on jo valmistelussa paikallisjunaliikennettä selvittävä hanke, jossa ovat mukana myös keskeiset kaupungit ja kunnat. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S3 Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan ja maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on selvittää ja pyrkiä määrittelemään kaavoituksen ja rakentamisen kuulemisprosessin toteutukseen liittyvää uutta mallia, jonka avulla voidaan tarkentaa kaupunkilaisten kokemaa ja todellista palvelujen tarvetta. Hankkeen avulla voidaan luoda yhteistoiminnan ja palvelutuotannon malli, joka palvelisi kaupunkikehitystä myös jatkossa ja samalla mahdollistaisi erilaisia joustavia tapoja palvelujen kartoittamisen, rakentamisen ja kaavoituksen työvälineiksi. Perustelut päätösesitykselle: Hanke kohdistuu vain yhden kaupungin (Parainen) kaavoituksen ja rakentamisen kuulumisprosessin toteutukseen liittyvän uuden mallin selvittämiseen. Hanke ei täytä AIKO -rahoituksen kriteerejä. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Y6 Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). Turku Science Park Oy. Hankkeen kuvaus: Hankkeen lähtökohtana on Satakunnan ja Varsinais-Suomen elintarvikealan yritysten kehittäjäkumppaneiden tunnistama tarve alan viennin ja kansainvälistymisen pitkäjänteiseen tukemiseen. Lounais-Suomi on maamme tärkeimpiä alkutuotannon alueita, jossa on monipuolista elintarvikejalostusta ja alaa uudistavaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vientihautomohankkeen tavoitteena on luoda käytännönläheinen vientihautomomalli, joka vastaa alueellisiin yritystarpeisiin. Hautomomalli yhdistää elintarvikealan yrityksiä ja palveluntarjoajia, ja avaa uusille vientiyrityksille polun valtakunnalliseen Food from Finland -ohjelmaan ja muihin julkisiin kansainvälistymisen tukipalveluihin (esim. EVIRA).

19 9, MH :00 Sivu 18 Valmistelija TN/PP/kk Perustelut päätösesitykselle: Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta. Hankkeen toiminta kohdistuu myös Satakunnan alueelle ja Porin sekä Rauman kaupungit osallistuvat kuntarahoitusosuuteen. Silti rahoitusta on haettu vain Varsinais-Suomen liitolta. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen V9 Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto). Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (Hakija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto). Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy). Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto). Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (Hakija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto). Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy). Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy).

20 9, MH :00 Sivu 19 Päätös Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p ,

21 10, MH :00 ALUEK: 31/2018 Sivu 20 EUROPE DIRECT -TIEDOTUSPISTEEN VUODEN 2018 OMARAHOITUSOSUUDEN KATTAMINEN LIITON BUDJETISTA Asia Europe Direct Varsinais-Suomi EU-tiedotuspiste on toiminut Varsinais-Suomen liiton yhteydessä vuoden 2013 alusta asti. Tiedotuspiste on osa Euroopan komission ylläpitämää verkostoa. Viisivuotisen sopimuskauden ensimmäiset neljä vuotta katettiin EU-komission tuella ja maakunnan kehittämisrahalla. Uusi kolmivuotinen kausi alkoi vuoden 2018 alusta. Vuoden 2018 toimintaan ei ole käytettävissä maakunnan kehittämisrahaa kyseisen rahoitusinstrumentin poistuttua käytöstä kokonaan. Vuoden 2018 toimintabudjetti on arviolta euroa. Liiton budjetissa on varauduttu komission tuen ( euroa) yli menevän omarahoitusosuuden ( euroa) kattamiseen. Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2018 on seuraava: Palkka- ja henkilöstökulut Ostopalvelut 5598 Matkakulut 1000 Toimistokulut ja tarvikkeet 4920 Menot yhteensä Valmistelija TN/JT/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että liitto kattaa budjetistaan Europe Direct -tiedotuspisteen vuoden 2018 omarahoitusosuuden. Lisätietoja EU-tiedottaja Juhana Tuomola, p ,

22 11, MH :00 ALUEK: 30/2018 Sivu 21 SAARISTO-OHJELMAN KYTKEMINEN PÄIVITETTYYN MAAKUNTAOHJELMAAN Asia Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman päivityksen vuosiksi joulukuussa Maakunnallinen saaristo-ohjelma kytkettiin edelliseen maakuntaohjelmaan saaristotoimikunnan laatimalla kytkentäasiakirjalla, joka hyväksyttiin maakuntahallituksessa Saaristotoimikunta arvioi saaristo-ohjelman liityntöjä uuteen maakuntaohjelman päivitykseen lyhyellä asiakirjalla, jossa on konkretisoitu niitä maakuntaohjelman toimenpiteitä, jotka ovat saariston kannalta keskeisimpiä. Nämä toimenpiteet ovat kytköksissä saaristo-ohjelman teemoihin, joita on 5 kpl: saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet; saaristomatkailu ja muut elinkeinot; asuminen ml. vapaa-ajanasuminen; ympäristö; kulttuuri. Saaristoa ei tule saaristotoimikunnan mielestä pitää erillisenä alueena vaan se kulkee maakuntaohjelman toimenpiteissä luontevasti mukana. Saaristossa on kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä ja - tarpeita, joita halutaan tuoda esille toimikunnan laatimassa dokumentissa. Keskeisenä tavoitteena on saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on nostettu esiin muutama maakuntaohjelman toimenpide saaristoa koskevine taustoituksineen. Oheismateriaalina toimitettu asiakirja hyväksyttiin saaristotoimikunnan kokouksessa Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee saaristotoimikunnan tuottaman dokumentin tiedoksi. Lisätietoja Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p , etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

23 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 22 SAARISTON KYTKENTÄ PÄIVITETTYYN MAAKUNTAOHJELMAAN Läpileikkaava punainen lanka : saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen SLOGAN: Saaristo: kumppanuutta, luovuutta, elinvoimaa Saaristo-ohjelman entiset ja edelleen ajankohtaiset teemat: 1. saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet 2. saaristomatkailu ja muut elinkeinot 3. asuminen ml. vapaa-ajan/kakkosasuminen 4. ympäristö 5. kulttuuri Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitetty versio hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa Päivitystyö tehtiin ns. kevyellä menettelyllä, jossa maakuntastrategiaa, kumppanuusstrategiaa ja sen toimenpiteitä (29 kpl) täsmennettiin huomioimalla viime vuosien positiivinen rakennemuutos maakunnassamme. Maakuntastrategia koostuu neljästä teemakokonaisuudesta, vastuullisuus (V), yhteistyötaidot (Y), saavutettavuus (S) ja resurssiviisaus (R). Em. toimenpiteiden päätoimenpide on kumppanuusfoorumi, joka kokoaa yhteen eri toimijoita ja muodostaa näin eri toimenpiteitä toteuttavien tahojen verkoston. Maakuntastrategia ja maakuntaohjelma muodostavat koko maakunnan yhteisen tavoitteiston. Saaristo on Varsinais-Suomelle ja varsinaissuomalaisille tärkeä asia, osa identiteettiä. Hiljattain (helmiikuussa 2018) julkaistiin pieni Facebook- gallup, jossa maakuntamme asukkailta kysyttiin, mikä on parasta Varsinais-Suomessa. Vastaajista 80% mainitsi saariston! Olisikin vaikeata kuvitella Varsinais- Suomea ilman saaristoa. Maakuntaohjelmassa ja sen toimenpiteissä saaristo mainitaan erikseen muutamassa kohdassa, mutta Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta katsoo, että saaristoa ei tule erottaa maakuntaohjelman toimeenpanossa erilliseksi saarekkeekseen vaan sen voidaan katsoa olevan läpileikkaavasti mukana siinä, sen eri tavoitteissa ja käytännön toimenpiteissä. Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma on jo pitkään koostunut viidestä (5) teemasta: saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet; saaristomatkailu ja muut elinkeinot; asuminen ml. vapaa-ajan-/kakkosasuminen; ympäristö; kulttuuri. Näitä teemoja tukevia toimenpiteitä maakuntastrategiassa on useita ja saaristotoimikunta haluaa tässä maakuntaohjelman ja saaristo-ohjelman kytkentädokumentissa nostaa esiin joitakin konkreettisia tavoitteita, jotka ovat kytköksissä näihin toimenpiteisiin. Em. 5 teemaa muodostavat saariston kehittämisen selkärangan.

24 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 23 Seuraavilla maakuntaohjelman toimenpiteillä on kytkös saaristo-ohjelman teemoihin: V9, Y2, Y4, Y5, Y6, Y7, S1, S3, S6, R1, R3, R6, V= vastuullisuus; Y=yhteistyötaidot; S=saavutettavuus; R=resurssiviisaus V9: Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä: Saaristossa on perinteisesti harjoitettu ruoantuotantoa sen eri muodoissa: viljelyä (sekä vilja että muut kasvit esim. peruna), kalastusta ja kalanjalostusta sekä lihakarjataloutta. Viime vuosien lähiruokaideologia on tuonut lisää elinkeinomahdollisuuksia myös saariston tuottajille. Sitä vastoin ammattikalastus ja kalanjalostus ovat kärsineet monista ongelmista, joista tulisi päästä eroon. Yhtäältä kotimaisen kalan (sekä kalastetun että kasvatetun/jalostetun) kysyntä ja menekki ovat hyvällä tasolla, mutta toisaalta ammattikalastus on vääjäämättä hiipuva elinkeino koko maassa ja niin myös Varsinais-Suomessa. Kalankasvatusta on hankaloitettu jatkuvasti lisääntyneellä sääntelyllä (kasvatuskiintiöt ym). Sama koskee myös kalanjalostusta. Toimenpiteen toteutuksessa tulee saaristoon kiinnittää erityistä huomiota. Y2: Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit: Saaristo on tunnettu elävästä kulttuuritoiminnasta; mukana on saariston perinteisiin pohjaavaa kulttuuria mutta myös valtavirran mukaista kulttuuritoimintaa korkeasta kulttuurista populäärikulttuuriin (urkupäiviä, jazzia, kirjallisuustapahtumia). Saaristo toimii elävästi kahdella kotimaisella kielellä, mikä tuo oman nyanssinsa myös kulttuuritoimintaan. Suomen- ja ruotsinkieliset toimijat ovat jo lähentyneet toisiaan, mutta Varsinais-Suomen järjestöstrategiassa tulisi huomioida tarpeet kummallakin kielialueella, yhdessä ja erikseen. Y4: Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta: Saariston yrittäjäkenttä, erityisesti matkailun toimialalla, on ikääntynyttä ja omistajan/sukupolven vaihdokset ovat usein ajankohtaisia. Yritykset tulisi myös päivittää nykypäivän vaatimusten ja standardien tasolle, mikä vaatisi rohkeita toimenpiteitä ja siten myös ulkopuolista rahoitusta. Näihin tavoitteisiin tulisi kiinnittää saaristossa erityistä huomiota tämän toimenpiteen toteutuksen yhteydessä. Y5: Kehitetään toimijoiden yhteistyötä ulkopuolisen rahoituksen haussa: Tämä toimenpide tukee temaattisesti toimenpidettä Y4; ulkopuolisen rahoituksen saaminen saaristoon vaatii erityisiä ponnisteluita, joissa kumppanuudet julkisten, yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden välillä ovat ensiarvoisen tärkeitä. Y6: Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi ja Y7: Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta:

25 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 24 Aluesuunnittelu ml. merialuesuunnittelu tulee saaristossa toteuttaa kiinnittäen erityinen huomio elinkeinollisuuteen huomioiden samalla saariston erityispiirteet ja -tarpeet mutta myös sirpaleinen rakenne ja herkästi haavoittuva ympäristö. S1: Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua: Saaristossa yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Vakinaiset ja vapaa-ajanasukkaat, eri kieliryhmät, julkinen, yksityinen ja 3. sektori on saatettava saman pöydän ääreen yhteistyön tiivistämiseksi. Fyysisiä kohtaamispaikkoja on toteutettu runsaasti menneinä vuosina. Näitä paikkoja tulee käyttää tulevaisuudessa hyväksi entistä paremmin. S3: Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen: Saariston liikenneyhteydet koostuvat paitsi maanteistä, myös maantielautoista, losseista ja yhteysaluksista sekä silloista. Saaristoliikennejärjestelmää tulee kehittää pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja ennustettavasti sekä siten, että vähintään nykyinen palvelutaso säilytetään. S6: Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-ajankonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaaalueellakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden: Tämä toimenpide on saariston näkökulmasta kenties kaikkein tärkein. Saariston rengastiet, suuri ja pieni, muodostavat fyysisen rungon saariston matkailulle. Ne toimivat portteina myös Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistoihin. Infrastruktuuria tulee näillä reiteillä kuitenkin edelleen kehittää, erityisesti kevyen liikenteen osalta. Muutoinkin tulee saariston saavutettavuuteen panostaa entistäkin enemmän (kytkös tp. S3). R1: Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti: Saaristo muodostaa mantereesta hieman erillisenä ja kompaktina alueena hyvän kokeilualustan erilaisille kiertotalouden kokeiluille. Kyse voi esim. olla paikallisesti tuotetun jätteen energiakäytöstä paikallisesti, jolloin vältytään sekä kalliilta kuljetuskustannuksilta että lisätään alueen omaa energiaomavaraisuutta kestävällä tavalla. Tässä on myös vahva kytkös Saaristomeren tilan parantamiseen. R3: Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä: Dataperustainen, paikkaan sitomaton liiketoiminta muodostaa saaristolle hyvän liiketoimintamuodon. Tehokas datapohjainen liiketoiminta edellyttää kuitenkin, että tietoverkko on toimiva, kattava (aukoton) ja nopea. Saariston, ja muunkin haja-asutusalueen, kuitupohjaisessa verkossa on edelleen kehittämistä.

26 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 25 R6: Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä: Tällä toimenpiteellä on kytkös myös toimenpiteeseen S1. Saaristossa on jo nyt vajaakäytössä olevia rakennuksia liittyen menneiden vuosien kuntarakenneuudistukseen ja valtion toimintojen pois vetämiseen saaristosta. Meneillään oleva maakunta- ja sote -uudistus saattavat tuoda lisää julkisessa käytössä tällä hetkellä olevia rakennuksia vajaakäyttöisten piiriin. Erilaiset monikäyttöratkaisut ovat saaristolle tyypillisiä ja sinne hyvin soveltuvia.

27 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 26 SKÄRGÅRDSPROGRAMMETS SAMMANKOPPLING MED DET UPPDATERADE LANDSKAPSPROGRAMMET Den genomgripande röda tråden : att bevara och öka skärgårdens livskraft SLOGAN: Skärgård: partnerskap, kreativitet, livskraft Skärgårdsprogrammets före detta och fortfarande aktuella teman: 1. skärgårdstrafik och dataförbindelser 2. skärgårdsturism och andra näringar 3. boende inkl. fritidsboende 4. miljö 5. kultur Den uppdaterade versionen av Egentliga Finlands landskapsprogram godkändes av landskapsfullmäktige i December Uppdateringsarbetet förverkligades med ett s.k. lätt förfarande där man preciserade landskapsstrategin, partnerskapsstrategin och dess åtgärder (29 st.) med med särskild hänsyn till den positiva strukturomvaldningen i vårt landskap. Landskapsstrategin består av fyra temahelheter: ansvarsfullhet, samarbetsfärdigheter, tillgänglighet och resursklokhet. Partnerskapsforumet utgör en huvudåtgärd för de ovannämnda åtgärderna. Den samlar ihop olika aktörer och bildar sålunda ett nätverk av aktörer som förverkligar olika åtgärder. Landskapsstrategin och landskapsprogrammet utgör tillsammans de gemensamma målsättningarna för hela vårt landskap. Skärgården är mycket betydelsefull för Egentliga Finland och dess invånare. Den utgör en del av vår identitet. Man publicerade nyligen (Februari 2018) en liten Facebook-gallup där man frågade vad som är bäst i Egentliga Finland. Av de svarande hela 80% nämnde om skärgården! Det skulle vara svårt att föreställa sig Egentliga Finland utan skärgård. I landskapsprogrammet omnämns skärgården vid några punkter särskilt, men skärgårdskommissionen vid Egentliga Finlands förbund anser dock att skärgården inte ska särskiljas som ett eget delområde utan den kan anses vara med i landskapsprogrammet som en gemomgripande del, både när det gäller målsättningarna i programmet och de praktiska åtgärderna. Egentliga Finlands skärgårdsprogram har sedan länge varit uppbyggt på fem (5) teman: skärgårdstrafik och dataförbindelser; skärgårdsturism och andra näringar; boende inkl. fritidsboende; miljö; kultur. Sådana åtgärder som stödjar dessa teman finns flera i vår landskapsstrategi. Skärgårdskommissionen vill i detta dokument som ska sammanlänka landskapsprogrammet och skärgårdsprogrammet lyfta fram några konkreta målsättningar som har anknytning till dessa åtgärder. De ovannämnda 5 teman utgör en ryggrad för skärgårdsutvecklingen.

28 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 27 Följande åtgärder i landskapsprogrammet har anknytning till teman i skärgårdsprogrammet: A9, S2, S4, S5, S6, S7, T1, T3, T6, R1, R3, R6, A=ansvarsfullhet; S=samarbetsfärdigheter; T=tillgänglighet; R=resurssmarthet A9: Vi fortsätter utveckla den starka matproduktionen och livsmedelsindustrin i Egentliga Finland: Man har traditionellt idkat matproduktion i skärgården i olika former: odling (både säde och andra växter t.ex. potatis), fiske och fiskförädling samt boskapsskötsel. Närmatsideologin på senare tid har medfört flera näringsmöjligheter även för producenterna i skärgården. Däremot har yrkesfiske och fiskädling drabbats av många utmaningar som man borde bli av med. Å ena sidan är efterfrågan och åtkomsten av inhemsk fisk (både vildfisk och odlad/förädlad fisk) på god nivå men å andra sidan är yrkesfisket oundvikligen en dalande näring i hela landet, även i Egentliga Finland. Den allt ökande regleringen har försvårat fiskodlingen i form av t.ex. odlingskvoter. Detta gäller även förädling av fisk. Vid förverkligandet av denna åtgärd ska särskild uppmärksamhet riktas till skärgården. S2: Vi skapar organisations- och kultursamarbetsmodeller för landskapet: Skärgården är känd för den levande kulturverksamheten; det finns med kultur som har sina rötter i skärgårdens traditioner, men även sedvanlig kulturverksamhet från hög kultur till populärkultur (orgeldagar, jazz, teater, litteraturevenemang). Skärgården fungerar aktivt och levande med två inhemska språk vilken sak för med sig sin egen nyans även i kulturverksamheten. Finsk- och svenskspråkiga aktörer har redan kommit närmare varandra med man borde ändå i samband av Egentliga Finlands organisationsstrategi beakta behoven hos båda språkgrupperna, tillsammans och skilt. S4: Vi främjar tillväxtföretagande, ägarbyten och innovationsfärdigheter samt företagarfostran: Skärgårdens företagare, framförallt inom turismbranschen är åldersstigna och ägarbyten/generationsskiften är ofta aktuella. Man borde också uppdatera företag för att de bättre skall motsvara dagens krav och standarder. För att uppnå detta krävs djärva tag och sålunda även utomstående finansiering. Man ska fästa särskild uppmärksamhet på dessa mål i samband av förverkligandet av denna åtgärd. S5: Vi utvecklar samarbetet mellan aktörer i ansökan om finansiering utanför landskapet: Denna åtgärd stödjer tematiskt tema S4; för att få utomstående finansiering i skärgården krävs särskilda ansträgningar där partnerskap mellan aktörer från offentliga, privata och tredje sektorn är utomordentligt viktiga. S6: Vi säkerställer att informationen fungerar i samarbetet för att planera och utveckla en hållbar regional struktur och samhällsstruktur samt ökar innovativiteten och det gemensamma ansvaret i planeringen av markanvändningen och interaktionen för att skapa en attraktiv miljö. och

29 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 28 S7: Vi gör havsområdesplanering till en stark samarbetsplattform: Regional planering inkl. havsområdesplanering ska i skärgården förverkligas med särkild uppmärksamhet på näringarna och samtidigt ta i beaktande skärgårdens särdrag och speciella krav samt den splittrade strukturen och sårbara miljön. T1: Vi främjar skapandet av digitalt, fysiskt och även språkligt tillgängliga mötesplatser, där aktörerna kan nätverka: Att samarbeta är ytterst viktigt i skärgården. Året om boare och fritidsboare, olika språkgrupper, offentliga, privata och tredje sektorn ska ledas till samma bord för att förstärka samarbetet. Man har förverkligat olika fysiska mötesplatser under de gångna åren. Dessa ställen ska i framtiden utnyttjas bättre än förut. T3: Vi säkerställer en snabb planering av Entimmeståget samt främjande av fungerande och utvecklande trafikförbindelser till kusten, inlandet samt inom landskapet: Trafikförbindelserna i skärgården består förutom av landsvägar, även av landsvägsfärjor och förbindelsbåtar samt broar. Trafiksystemet i skärgården ska utvecklas långsiktigt, konsekvent och förutsebart och på så sätt att åtminstone den nuvarande servicenivån bevaras. T6: Vi bygger ett hållbart och synligt fritidskoncept där en levande och livskraftig skärgård, attraktiva nationalparker samt landskapets rika kulturmiljö på såväl kustområden som i inlandet erbjuder upplevelser året om: Denna åtgärd är kanske allra viktigast ur skärgårdens synvinkel. Skärgårdens ringvägar, stora och lilla, utgör en fysisk stom för skärgårdsturismen. De fungerar även som portar till Skärgårdshavets och Bottenhavets nationalparker. Infrastrukturer längs dessa rutter ska dock vidare utvecklas, speciellt när det gäller lätt trafik. Annars också ska man satsa mer än tidigare på skärgårdens tillgänglighet (koppling till åg. T3). R1: Vi stöder material-, energi-, närings- och resurseffektiva samt koldixidneutrala lösningar i enlighet med Egentliga Finlands vägkarta för cirkulär ekonomi: Skärgården utgör som ett något avskilt och kompakt område en bra försöksplattform för olika experiment inom cirkulär ekonomi. Det kan vara fråga om t.ex. att lokalt tillvarata energin från det lokalt produserade avfallet då man både sparar i höga fraktkostnader och ökar energisjälvförsörjandet på ett hållbart sätt. Här finns också en stark koppling till att förbättra Skärgårdshavets tillstånd. R3: Vi gör Egentliga Finland till en föregångare inom dataaffärsverksamhet. Vi främjar tillgängligheten till öppen information och utvecklingen av ett databaserat affärsekosystem: Databaserad, till lokalen obunden affärsverksamhet utgör en bra affärsverksamhetsform för skärgården. En effektiv databaserad affärsverksamhet förutsätter dock ett fungerande, heltäckande och snabbt datanätverk. Det fiberbaserade datanätverket såväl i skärgården som i den övriga glesbygden ska vidare utvecklas.

30 11, MH :00 / Liite: 2018SAARISTON KYTK MAAKUNTAOHJELMA... Sivu 29 R6: Vi främjar en innovativ användning av byggnader och effektiverar mångsidig användning av offentliga lokaler: Denna åtgärd har koppling även till åtgärd T1. I skärgården finns redan nu bristfälligt utnyttjade byggnader som har koppling till den kommunreform som förverkligades för några år sedan och till att den statliga verksamheten minskat i skärgården. Den pågående landskaps- och social- och hälsovårdsreformen kan för sin del göra att allfler för tillfället offentliga byggnader blir halvtomma. Olika kombilösningar är typiska i skärgården och lämpar sig väl där.

31 12, MH :00 EDUNV: 21/2018 Sivu 30 LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLISEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA Asia Valtiovarainministeriö on lähettänyt maakuntiin lausunnolle asetusluonnoksen, jossa määritellään kunnan omistamien kiinteistöjen vuokrien määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Asetuksen tarkoittamalla siirtymäkaudella tarkoitetaan ajanjaksoa , jota maakunta voi jatkaa yhdellä vuodella. Asetuksen tarkoittama vuokranmääräytyminen tarkoittaa kunnan itsensä omistamien kiinteistöjen vuokria, ei kuntien kolmannelta osapuolelta vuokraamia tiloja. Nämä kolmannen osapuolen vuokrasopimukset jatkuvat alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaisesti. Mikäli vuokrasopimus on kuitenkin tehty jälkeen, maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus päättyväksi 12 kk:n irtisanomisajalla vuoden aikana (rajoituslaki 3 ). Kiinteistöjen vuokra on ns. kokonaisvuokra, joka koostuu pääoma-, ylläpito- ja maanvuokrista. Kunnilta vuokrattujen tilojen vuokra maakunnille voi perustua joko liitteenä olevan asetuksen mukaiseen laskennalliseen vuokraan tai kunnassa käytössä olevan sisäiseen vuokrajärjestelmään. Lähtökohtaisesti sovelletaan sitä vuokrajärjestelmää, joka tuottaa alemman vuokratason maakunnalle. Mikäli käytetään laskennallista vuokran määräytymistä, perustuu pääomavuokran laskenta ns. jälleenhankinta-arvon kautta laskettuun kiinteistön teknisen arvoon, josta pääomavuokra on 6 % vuodessa. Asetuksen mukaan voidaan suoraan käyttää myös kunnan ilmoittamaa teknistä arvoa pääomavuokran määräytymisperiaatteena, jos tällainen on määritelty yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Laskennassa tarkoitettu jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä arvoa, joka saadaan, jos samanlainen kiinteistö samoilla varustuksilla rakennetaan nykyhetkellä ilman toiminnallisia muutostarpeita. Sairaala-, terveyskeskus- ym. kiinteistöille on määritelty tyyppikohtaiset jälleenhankinnan neliöarvot laajan tilastoaineiston perusteella. Jälleenhankinta-arvo riippuu lisäksi sijaintipaikkakunnasta, iästä ja kiinteistön kokoluokasta. Kokonaisvuokraan vaikuttaa luonnollisesti lisäävästi kiinteistöön tehdyt investoinnit ja vähentävästi kiinteistöjen kuluminen. Kulumiseksi asetuksessa on määritelty 1.75 % /vuosi. Tekninen arvo laskennassa tarkoittaa kiinteistön teknistä arvoa tällä hetkellä, jossa on huomioitu arvoa nostavat investoinnit ja vähentävänä tekijänä kuluminen investoinnista nykyhetkeen. Laskennallinen tekninen arvo voidaan kirjoittaa muotoon: Laskennallinen tekninen arvo= jälleenhankinta-arvo(jha) + investoinnit kuluminen (1.75%/v) Vuosivuokra kiinteistölle = laskennallinen tekninen arvo x 6 % Ylläpitovuokra perustuu asetuksen mukaan rakennustyyppikohtaisiin ylläpitokustannuksiin, jotka perustuvat kokemuspohjaisesti kerättyihin ja tilastoituihin tietoihin. Kolmantena vuokrakomponenttina on maapohjan vuokra, joka riippuu asetuksessa ilmaistulla tavalla kohteen sijainnista. Maakunnan kunnilta vuokraamien kiinteistöjen kokonaisvuokra koostuu siten seuraavasti: Kokonaisvuokra= pääomavuokra + ylläpitovuokra + maapohjavuokra Maakuntien tilakeskus Oy on julkaissut ensimmäiset vuokralaskelmat maakuntakohtaisista vuokrista, jotka Varsinais-Suomessa ovat alustavasti n. 190 M /v. Maakuntien tilakeskus Oy korostaa, että tämä laskelma on julkaistu maakuntien budjetointilaskelman tueksi, joka sisältää vielä paljon korjattavaa ja tarkennettavaa. Valmistelija LL/JR/kr

32 12, MH :00 EDUNV: 21/2018 Sivu 31 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa asetusluonnoksesta, koskien kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Vaikka asetus koskeekin vain siirtymäkautta, on ilmeistä, että vuokrat tulevat noudattamaan myös siirtymäkauden jälkeen asetuksessa määriteltyä vuokrien sisältöä ja suuruutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että vuokran määräytymisen perusteet on selkeästi ilmaistu ja sisältö määritelty. Maakuntien tilakeskus Oy:n julkaisemien yleisten vuokralaskentaperiaatteiden mukaan tehtyjen koelaskelmien perusteella tulevat maakuntien tiloista maksamat vuokrat nousemaan merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen. Maakuntien muutoskustannusriskiä ei tule entisestään kasvattaa epäselvillä tai liian yleisesti muotoiluilla lakiteksteillä. Maakuntien kunnilta vuokraamien tilojen vuokranmääräytymiselle ei saa jättää tulkinnan varaa, jotka voisivat muodostua jopa vuokrasopimuksen syntymisen esteeksi tai yksipuoliseksi sanelutulkinnaksi sopimuksen syntymiseksi. Tällaisia epäselvyyttä aiheuttavia kohtia asetusluonnoksessa ovat mm. seuraavat ilmaisut asetustekstissä: 1. Kunta saisi ensisijaisesti valita sovellettavan vuokran määräytymisperusteen. Jos kuinkin on ilmeistä, että edellä mainitun perustein määräytyvä vuokra on olennaisesti suurempi kuin asetuksen mukaisesti määräytyvä vuokra, sovelletaan vuokran määräytymiseen, mitä asetuksen 3 :ssä säädetään. Ilmaisu olennaisesti ei ole riittävän selkeä ilmaisu siihen, missä rajoissa kunnan ilmoittamaa vuokraa voidaan soveltaa, vaikka se olisi laskennallista vuokraa korkeampi. Asetuksessa tulisi asettaa poikkeamalle prosentuaalinen maksimiarvo esimerkiksi 5 % ja lisäksi muut käytön ehdot tulisi täyttyä. 2. Kiinteistön ylläpitovuokra muodostettaisiin käyttämällä kiinteistöalalla vakiintuneisiin tietolähteisiin perustuvia keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja. Tällainen tietolähde on muun muassa Kiinteistötalouden instituutti. Asetuksen viittaus ylläpitovuokran määräytymiselle käyttämällä kiinteistöalalla vakiintuneita tietolähteitä, jättää tosiasiallisesti viittauksen epämääräisyydellä vuokran määräytymisperusteen täysin avoimeksi, eikä asetuksen perusteella ole mahdollista esim. varmistaa onko vuokrataso asetuksen mukainen. Vähintäänkin asetuksen perusteissa on tarkoin viitattava, mitä yleisiä taulukkoja käytetään ylläpitokulujen määrittämisessä ja mitä asioita se sisältää. Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

33 13, MH :00 MAANK: 103/2018 Sivu 32 6AIKA ENERGIAVIISAAT KAUPUNGIT -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Asia 6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeen käynnistäminen Valonia on mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeessa, joka on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Uudenmaan liitolta. Hankkeen muut toteuttajat ovat Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Ekokumppanit Oy. Energiaviisaat kaupungit -hankkeen tavoitteena on nostaa osallistuvat kaupungit kansainvälisiksi esimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisen energiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamisessa. Energiaviisaassa kaupungissa rakennukset ja alueet toimivat aktiivisena osana energiajärjestelmää, energiantuottajina, varastoijina ja kuluttajina. Energiatehokkaat ja vähähiiliset rakennukset mahdollistavat uusiutuvan energian hyödyntämisen, reaaliaikaisen energian kulutuksen seurannan ja alueelliset nolla- tai plusenergiajärjestelmät. Hankkeessa kerätään dataa niin energian kulutuksesta ja tuotannosta kuin kiinteistöjen käytöstä. Esimerkiksi rakennusten käyttäjien ja käyttötapojen analysoinnin rooli kiinteistön ohjaamisessa kasvaa. Kerättyä tietoa hyödynnetään mm. yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen yhteiskehittämisessä integroidaan kokonaisvaltaisesti kaupunki-, yritys- ja käyttäjänäkökulmat. Hankkeen työpakettien ja toimenpiteiden läpileikkaavia toimintatapoja ovat markkinavuoropuhelu, käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu ja datan mittaus, mallinnus ja simulointi. Valonian roolina hankkeessa on edistää käyttäjä- ja asukasnäkökulmaa ja osallistumista Turun kaupungin pilottikohteiden osalta. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,3 miljoonaa euroa, josta Valonian/Varsinais-Suomen liiton osuus on euroa. 6Aika-ohjelman mukainen EAKR-rahoitusosuus on (67%). Valonian omarahoitus hankkeelle on euroa, joka koostuu Valonian kuntarahoituksesta. Hanke toteuttaa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi, TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme sekä TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa, esimerkiksi lähienergia. Hankkeen toteutuksesta toimialapäällikkö Riikka Leskinen p Valmistelija RL Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää käynnistää EKAT Energiaviisaat kaupungit -hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka, jonne omarahoitus siirretään vuosittain. Hankkeeseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ja tilivelvollinen hankkeesta on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p ,

34 14, MH :00 MAANK: 104/2018 Sivu 33 6AIKA CITYLOGISTIIKAN UUDET RATKAISUT -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Asia 6Aika Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen käynnistäminen Valmistelija RL Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Valonia/Varsinais-Suomen liitto on mukana 6Aika-ohjelmaan kuuluvassa Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa, joka on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Uudenmaan liitolta (hankenro ). Hankkeen muut toteuttajat ovat Turun kaupunki (päähakija), Forum Virium Helsinki Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää ja parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkikeskustoissa. Hankkeen tavoitteena on 1) vastata yritysten tarpeeseen kuljetusten järjestämisestä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävästi pilotoimalla ns. viimeisen kilometrin kevyitä ja/tai autonomisia logistiikkaratkaisuja, 2) arvioida eri pilottien liiketoimintamahdollisuuksia ja edesauttaa uusien palvelukokonaisuuksien syntymistä sekä 3) löytää uusia toimintamalleja perinteiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välille. Hankkeessa myös edesautetaan yrityksiä käyttämään avoimia rajapintoja. Hankkeen tuloksena syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikan alan ohella mm. it-sektorille ja vähittäiskauppaan. Valonian roolina hankkeessa on edistää Turun kaupungin pilottien toteutumista, sidosryhmäyhteistyötä, markkinavuoropuhelua sekä toiminnan jatkuvuutta. Hankekumppaneille ja yrityksille järjestettävien yhteiskehitystyöpajojen tavoitteena on työstää uusia yhteistyömuotoja sekä toteutettavien pilottien tarkkaa toteutusmuotoa. Lisäksi tavoitteena on selvittää hallinnollisia ja toimintaedellytyksiin liittyviä lähtökohtia kaupunkilogistiikan kehittämiseen sekä saada vahva viestinnällinen näkyvyys saavutetuille tuloksille ja hyville käytännöille myös virallisen hankealueen ulkopuolelle. Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa erityisesti Varsinais-Suomen liikennestrategiaa sekä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa kohtaa TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. Hankkeen toteutusaika on Kokonaisbudjetti on euroa, josta Valonian/Varsinais-Suomen liiton osuus on euroa. 6Aika-ohjelman mukainen EAKRrahoitusosuus on (67%). Valonian omarahoitusosuus on euroa, joka koostuu Valonian kuntarahoituksesta. Hankkeen toteutuksesta vastaa kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen. Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p Maakuntahallitus päättää käynnistää 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka, jonne omarahoitus siirretään vuosittain. Hankkeeseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ja tilivelvollinen hankkeesta on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

35 15, MH :00 EDUNV: 16/2018 Sivu 34 EHDOTUS VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN JÄSENIKSI VUOSIKSI Asia Taiteen Edistämiskeskus on kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvostolle ehdotuksen mennessä henkilöiden nimeämisestä valtion taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle Taiteen edistämiskeskuksesta säädetyn lain 6 mukaan valtion taidetoimikuntien tehtävänä on: - päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista; - päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan; - antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista; - osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön; - toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle aluetoimipisteelle. Valtion taidetoimikuntia on kaudelle seitsemän: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta, jonka toimialana on arkkitehtuuri ja muotoilu Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on elokuvataide, mediataide sekä valo- ja äänitaide. Esittävien taiteiden toimikunta, jonka toimialana on näyttämötaide, performanssi- ja esitystaide, tanssitaide ja sirkustaide Kirjallisuustoimikunta, jonka toimialana on kirjallisuus ja taidejournalismi Musiikkitoimikunta, jonka toimialana on musiikki Visuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on kuvataide, valokuvataide, sarjakuva- ja kuvitustaide sekä ympäristötaide Taiteen moninaisuuden toimikunta, jonka toimialana on monialainen taide, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Valtion taidetoimikunnissa on puheenjohtaja ja 8 11 muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Valtion taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen. Taideneuvosto nimittää syksyllä 2018 puheenjohtajat ja jäsenet valtion taidetoimikuntiin toimikaudelle Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon. Valmistelija JV/KS Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää ehdottaa valtion taidetoimikuntiin seuraavia henkilöitä: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta Hermanni Vuorisalo, muotoilija, Turku Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta Simo Alitalo, äänitaiteilija, Turku (jatkokausi) Dag Andersson, verksamhetsledare, Kimito (jatkokausi) Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

36 16, MH :00 EDUNV: 16/2018 Sivu 35 EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNNAN JÄSENIKSI Asia Taiteen Edistämiskeskus on kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvostolle ehdotuksen mennessä henkilöiden nimeämisestä alueellisen taidetoimikunnan jäseniksi kaudelle Taiteen edistämiskeskuksesta säädetyn lain 7 mukaan alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on: - päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan; - osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön; - antaa asiantuntijalausuntoja. Alueellisia taidetoimikuntia on kolmetoista. Alueellisessa taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään 11 muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikaudelle taideneuvosto päätti Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäsenmäärän seuraavasti: puheenjohtaja + 8 jäsentä, toimialueenaan Varsinais-Suomen alue. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Alueellisen taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen. Taideneuvosto nimittää syksyllä 2018 puheenjohtajat ja jäsenet alueellisiin taidetoimikuntiin toimikaudelle Ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen aseman kannalta merkittäviä alueellisia tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan asiantuntemus on monipuolinen ja että toimialueen kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Tavoitteena on, että alueelliset taidetoimikunnat edustavat maantieteellisesti toimikunnan koko toimialuetta. Ehdotuksen toimikunnan jäsenestä tulee sisältää sekä nais- että miesehdokas ja mahdollisuuksien mukaan useampia ehdokkaita. Ehdottajatahon tulee varmistaa ehdokkaan suostumus tehtävään. Lausunnon pyytäjä toivoo, että lausujataho asettaa omat ehdokkaansa, eikä asetu muiden tahojen esittämien ehdokkaiden taakse. Varsinais-Suomen taidetoimikunta : puheenjohtaja Matti Tainio, kuvataiteilija, Kaarina varapuheenjohtaja Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio jäsenet: Jukka Aaltonen, teatterinjohtaja, Turku Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku Emilie Gardberg, intendentti, Salo Sade Kahra, valokuvataiteilija, Turku Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, Turku Niina Repo, kirjailija, Turku Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä, Salo Valmistelija JV/KS Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää ehdottaa Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan Jatkokaudelle : Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku

37 16, MH :00 EDUNV: 16/2018 Sivu 36 Päätös Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, Turku Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio Uudet ehdokkaat: Leena Kela, esittävät taiteet, performanssi, Turku Saara Ekström, video, valokuva, tilataide, Turku Visa Suonpää, kuvataide, IC 98 taiteiljaduo, Turku Markus Rantanen, kansanmuusikko, Laitila Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p ,

38 17, MH :00 EDUNV: 23/2018 Sivu 37 LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA VUOSILLE Asia Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa alueen kuntien rahoitussuunnitelmakaudelle tekemistä liikuntapaikkojen perustamishankkeita koskevista ehdotuksista ja niitä koskevasta Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausuntoesityksestä. Lausunto on pyydetty mennessä. Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (1705/2009) säädetään. Opetusja kulttuuriministeriölle tehtävä rahoitussuunnitelmaesitys on käsitelty Lounais-Suomen alueellisessa liikuntaneuvostossa ja se koskee toimivallan rajauksen mukaisesti hankkeita, joiden arvioidut kustannukset ovat yli euroa. Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjan (2014:4) mukaisesti rahoitussuunnitelmaesityksessä hankekohtaisen avustuksen määrä mitoitetaan noin 30 %:iin hankkeen kustannuksista, kuitenkin enintään euroon. Uimahallihankkeiden osalta maksimiavustusmäärä on n euroa. Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille kaksitoista (12) yli euron esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 34,65 miljoonaa euroa. Aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä mukana on yhdeksän (9) Varsinais-Suomen hanketta. Vuosi 2019 Kunta Hanke Kustannusarvio miljoonaa euroa Somero monitoimihallin perusp. ja laajennus 1,53 Nousiainen liikuntahalli 3,90 Kaarina liikuntahalli 7,30 Badminton Quality Oy sulkapallohalli (Kaarina) 5,00 Vuosi 2020 Somero keskusurheilukentän perusparannus 1,52 Parainen uimahalli 5,45 Uusikaupunki uimahalli-liikuntahalli (hanke suunnitteluvaiheessa) Kaarina urheilukentän perusparannus 1,00 Vuosi 2021 Kaarina Uimahallin perusp. ja laajennus 10,00 Esitettävistä hankkeista Nousiaisten liikuntahalli, Someron monitoimihallin perusparannus ja laajennus sekä Someron keskusurheilukentän perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää Varsinais-Suomessa kolme (3) hanketta: 1) Urheilutalon peruskorjaus, Laitila 2) Turun Nappulaliiga ry:n hallihanke, Turku 3) Turun Ratapihahanke, Turku. Satakunnassa tehtiin vuosille kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 28,84 miljoonaa euroa. Rauhoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista kaksi on ajoitettu vuodelle 2020 ja yksi vuonna Valmistelija JV/NR/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

39 17, MH :00 EDUNV: 23/2018 Sivu 38 Päätös Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille kannatettavana ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Esityksessä on kiinnitetty huomiota erityisesti hankkeiden realistisuuteen, mikä puoltaa esitettyä järjestystä. Maakuntahallitus yhtyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston esittämään huomioon siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja, euroa ei enää ole tarkoituksenmukainen. Paikallisten hankkeiden kustannukset ylittävät kustannusarviorajan helposti, jolloin ne ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa tulisi mahdollisimman pian tarkistaa ylöspäin. Lisäksi rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien lyhytjänteisyys verrattuna valtakunnallisen suunnittelun aikajänteeseen. Esitys rahoitussuunnitelman lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu. Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille Lisäksi maakuntahallitus haluaa muistuttaa, että liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustuksissa tulee pyrkiä maakuntien kokoon perustuvaan tasapuolisuuteen. Lisätietoja Suunnittelija Niina Ratilainen, puh ,

40 18, MH :00 EDUNV: 27/2018 Sivu 39 OSALLISTUMINEN LOUNAIS-SUOMEN TÖIHIN TÄNNE -TUNNETTUUSKAMPANJAAN Asia Lounais-Suomen (Satakunta ja Varsinais-Suomi) positiivisen rakennemuutoksen mahdollisuuksista kertovan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen tarkoitettu Töihin tänne -konseptin ensimmäinen vaihe on toteutettu vuoden 2017 lopun ja 2018 alun aikana. Ensimmäisen vaiheen 100 % valtion rahoitus kanavoitui Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kautta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luotiin hankkeen konsepti ja ilme sekä toteutettiin markkinointikampanja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. töihintänne.fi -sivusto saatiin hyvään alkuun, ja kansalaiskampanja tavoitti hyvin haluttua kohderyhmää. Töihin tänne on kuitenkin pitkäaikaista ja tavoitteellista sisältömarkkinointityötä sekä alueen mainetyötä. Tavoitteena on pitkäjänteinen osaajien muuttovirta Lounais-Suomeen. Töihin tänne -konseptin toisen vaiheen toteuttamisedellytyksiä on arvioitu yhdessä Lounais- Suomen suurimpien kaupunkien, Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton sekä Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ja Satakunnan ELY -keskuksen kanssa. Yhteisesti on hahmotettu tarvittavaa resurssia ja sen kohdentamista, työn tavoitteita ja reunaehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut rahoittamaan hankkeen toista vaihetta euron osuudella. Muina rahoittajina toimivat Lounais-Suomen kunnat sekä maakuntien liitot. Suurimmat kaupungit Turku, Pori, Rauma ja Salo ovat jo ilmaisseet halunsa olla mukana. Hankkeen toisen vaiheen kokonaisrahoituksen tavoite on euroa. Yritysten resursointi toimintaan tulee yrityskohtaisen rekrytointitarpeen ja markkinoinnin kautta. Töihin tänne -kampanjan toisen vaiheen toteutuksen vastuuorganisaatioksi on suunniteltu Varsinais-Suomen liittoa. Toisessa vaiheessa jatketaan kuluttajakampanjointia sekä kehitetään ja laajennetaan töihintänne.fi -sivustoa. Sivustosta tehdään kieliversio, jolla tavoitellaan kansainvälisiä osaajia Lounais-Suomeen. Kun paikan markkinointi ja tunnettuuden lisääminen on pitkäjänteistä toimintaa, on töihin tänne - hanketta tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Vuoden 2019 resursoinnista ja sisällöistä päätetään kuitenkin myöhemmin. Jatkon arvioinnin osalta keskeistä on toiseen vaiheen toteutumisen onnistuminen sekä muiden rahoittajatahojen halukkuus jatkoon. Valmistelija JV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. osallistua Töihin tänne -tunnettuuskampanjan toiseen vaiheeseen, ja sitoutua enintään euron omarahoitusosuuteen vuonna perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan 3. että hankkeen hallinnoinnista ja tilivelvollisuudesta vastaa edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

41 19, MH :00 EDUNV: 25/2018 Sivu 40 OSALLISTUMINEN TURUN KANSAINVÄLISILLE KIRJAMESSUILLE Asia Varsinais-Suomen liitto on osallistunut vuodesta 2009 lähtien Turun kansainvälisille kirjamessuille. Messukeskuksen B-hallista on liitolle varattu 18 neliömetrin kokoinen tila (B/1). Valmistelija JV/KL Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Messuosastolla esitellään liiton toimintaa kokonaisuudessaan sekä markkinoidaan Varsinais- Suomea maakuntana. Tänä vuonna osastolla teemana on maakunnan saaristo ja sen virkistysmahdollisuudet, erityisesti majakat. Viraston sisäinen työryhmä suunnittelee osaston ulkoasun ja sisällön. Kustannukset ovat enintään 7000 euroa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitto osallistuu omalla näyttelyosastollaan vuoden 2018 Turun kansainvälisille kirjamessuille Liitolle tulevat kustannukset ovat enintään euroa. Lisätietoja Assistentti Karoliina Lindstedt, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

42 20, MH :00 Sivu 41 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - muut B CB valtion vastinraha N 6-10 Aluekehitysjohtajan päätökset - CB hankerahoituspäätökset Q Edunvalvontajohtajan päätökset: - alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -maksatuspäätökset B CB valtion vastinraha maksatuspäätökset X Head of Managing Authority päätökset A Oheismateriaalina ovat päätösluettelot. Valmistelija hm Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja Assistentti Heli Mäkynen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

43 21, MH :00 Sivu 42 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MATKARAPORTIT Saarento Heikki Paikallisjunaliikenne-excursio Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille Itä-Götanmaa ja Uppsala, Ruotsi Vasanen Antti Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors -hankkeen kick off -kokous Turun ja Varsinais-Suomen EU-toimisto, Bryssel Perho Tiina, Kurvinen Jani, Jori Talvikki, Partanen Petteri, Palhus Sonja General Assembly of the CPMR Baltic Sea Commission Oulu Esa Högblom OECD Foorum Pariisi, Ranska Matkaraportit ovat oheismateriaalina.

44 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC Sivu 43 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: General Assembly of the CPMR Baltic Sea Commission OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Maakuntahallituksesta Tiina Perho ja Jani Kurvinen, maakuntavaltuustosta Talvikki Jori, virastosta Petteri Partanen ja Sonja Palhus PAIKKA: Oulu, Suomi AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) CPMR:n (Conference of peripheral maritime regions) Itämerikomission jäsenalueiden edustus (osallistujalista liitteenä). TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Kyseessä oli CPMR:n Itämerikomission vuosittainen yleiskokous. Paikalla oli edustajia jäsenalueilta sekä muutamia ulkopuolisia organisaatioita. Asialistalla käsiteltiin uuden hallituksen ja puheenjohtajan valintaa. Käsiteltiin työryhmien toimintakertomukset sekä suunnitelmat tulevalle vuodelle. (ks. agenda ja muut materiaalit liitteenä). TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( ) OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ lennot yht. 527e, junat 200 e/hlö yhteensä 727e 112 e/hlö yhteensä 784e n. 70 e/hlö yhteensä 350e 1861 euroa TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

45 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Oulu_BSC Sivu 44 Itämerikomission hallitukseen valittiin VS-liitosta Talvikki Jori. Puheenjohtajana aloittaa Jari Nahkanen Pohjois-Pohjanmaanliitosta, 1. varapj. Annika Sandström Tukholman läänistä ja 2. varapj. Cezary Cieslukowski, Podlaskie Voivodshipistä. Lisäksi hyväskyttiin tilinpäätös (liitteenä) päätettiin jatkaa Itämerikomission sisäistä arviointityötä jolla terävöitetään toimintaa, kommunikaatiota sekä järjestön lisäarvoa. Tavoitteena on uusien jäsenalueiden saavuttaminen. Sihteeristön jatkosta sovittiin että vuodet isäntäorganisaatioina toimivat edelleen Norrbotten ja Västerbotten Ruotsista, ja sihteeristö pidetään Brysselissä. Kokouksessa hyväksyttiin Oulu Declaration (liitteenä) jossa Itämeren alueet reagoivat tulevaan EU:n budjettiehdotukseen. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Liiton maakuntavaltuuston jäsenen nimeäminen Itämerikomission jäseneksi. Liiton vetämän meriasioiden työn esittely (Tiina Perho), alueen näkyvyys paneelissa Future of European and Baltic Sea Cooperation post 2020 jossa Tiina Perho edusti aluetta. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Meriasioiden työryhmän puheenjohtajuus ja vetäminen jatkossakin. Seuraava kokous 2019 toukokuussa. LUETTELO LIITTEISTÄ Baltic Sea Commission General Assembly Agenda List of registrations of General Assembly Oulu declaration Financial report Päiväys ja allekirjoitus...

46 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Vasanen Sivu 45 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European grovvth corridors -hankkeen kick off -kokous OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Antti Vasanen PAIKKA: Turun ja Varsinais-Suomen EU-toimisto, Bryssel AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimevyii 10 tahot) ESPON-ohjelma, Turun yliopisto, Tarton yliopisto, Örebron lääni, Viron elinkeino-ja viestintäministeriö, Varsinais-Suomen liitto TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Varsinais-Suomen liitto on EU:n ESPON-rahoitusohjelman "Potentials of big data" -hankkeen lead stakeholder, missä roolissa liitto on päävastuussa hankeen sisällöllisestä ohjauksesta. Kaksipäiväisen Rick off-kokouksen ensimmäisenä päivänä oli rahoittajan vetämä hankeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous sekä hankkeen sisällön Ja hallinnon kysymysten läpikäynti. Toisena päivänä hankkeen toteuttajat ja hanketta ohjaavat sidosryhmät (liitto, Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö) täsmensivät yhdessä hankkeen sisältöä Ja tarkensivat sidosryhmien hankkeelle asettamia tulosodotuksia. Varsinais-Suomen liitolle on tärkeää saada tietoa etenkin Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvasta liikkumisesta esimerkiksi maakuntakaavoituksen ja tunnin Juna -edunvalvonnan tueksi. LPÄIVÄRAHAT TILAISUUDEN OSANOTTO- MAKSU KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE MATKAKULUT MAJOITUS YHTEENSÄ o

47 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Vasanen Sivu 46 TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Kokouksessa tarkennettiin "Potentials of big data" -hankkeen toteuttamissuunnitelmaa ja sovittiin hankkeen toteuttamisen yksityiskohdista. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Hankkeella on suuri merkitys maakunnan kehittämiselle, koska sen kautta saadaan uutta tietoa Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista tavaroiden, ihmisten Ja tiedon virroista. Hankkeen tuloksia pystytään hyödyntämään suoraan maakuntakaavoituksessa, liikennejärjestelmätyössä Ja esimerkiksi tunnin junaan liittyvässä edunvalvonnassa. Koska tarjouskilpailussa menestyi Turun yliopiston johtama hankekonsortio, tuo liiton alullepanema tutkimushanke myös noin euron EU-hankerahoituksen maakuntaan. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Osallistuminen hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja tuleviin hankekokouksiin (seuraava kokous heinäkuussa Helsingissä). LUETTELO LIITTEISTÄ Kick off -kokouksen ensimmäisen päivän ohjelma Päiväys ja allekirjoitus ^^ L.

48 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom Sivu 47 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: OECD Forum 2018 (http :// org/forum/) OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Erikoissuunnittelija Esa Högblom PAIKKA: Pariisi AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) Osallistujat Varsinais-Suomesta: Yksikönpäällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY-keskus Koulutuskuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen, Novida Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, MTK TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS OECD Forum on vuosittain järjestettävä jäsenmaiden yhteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevä foorumi. Foorumin yhteydessä on tapana julkaista jäsenmaiden taloudellista kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä käsittelevä arvostettu raportti. Vuoden 2018 ohjelma Ja teemat perustuivat vuoden 2017 foorumin perustalle. Vuoden 2017 foorumi käsitteli sekä kansainvälisen yhteistyö-ja sopimusjärjestelmän haasteita ja jopa murentumista. Vuoden 2018 foorumi puolestaan pyrki hakemaan ratkaisuja näihin kysymyksiin Ja hakemaan maailmanyhteisöä hajottavien toimien sijasta yhteistyölle ja osallistaville ratkaisuille toimintaedellytyksiä. Tähän viittaa myös foorumin otsikko: What brings us together ("Mikä tuo meidät yhteen"). Foorumin keskeiset pääteemat olivat International Co-operation ("kansainvälinen yhteistyö"), Inclusive Growth ("osallistava kasvu") sekä Digitalisation ("digitalisaatio"). Ohjelma koostui asiantuntijakeskusteluista Ja esityksistä sekä erityyppisistä ideapajoista ja osallistavista keskusteluista. Tilaisuuden päätuotos oli OECD taloudellisen raportin julkaisu oecd. orci/eco/outlook/economic-outlook/). OECD:n taloudellisen katsauksen keskeisiä viestejä olivat mm. talouskasvun Ja työllisyyskehityksen vahvuus tällä hetkellä. Samanaikaisesti lukuisat tekijät uhkaavat tätä kehitystä. Näistä keskeisimmät ovat kauppasodan uhka, rakenteellisten reformien hitaus kehittyneissä maissa, kasvava yksityisen sektorin velka (mm. Kiina) sekä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvän resurssoinnin vajeet sekä myös ilmasto -ja

49 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom Sivu 48 ympäristökysymykset. Lisäksi raportti toteaa rahapolitiikan mahdollisuuksien vaikuttaa talouskasvuun jo hyvin rajallisiksi. Käytännössä fiskaaliset toimet ovat tällä hetkellä ainoat käytettävissä olevat talouspolitiikan kasvua edistävät keinot. Jatkossa rakenteellisten uudistusten merkitys kestävän talouskasvun mahdollistajina korostuvat. Foorumin lukuisat asiantuntijapaneelit keskustelivat mm. osaamisen ja koulutuksen haasteista eri näkökulmista, digitalisaationja robotisaation merkityksestä sekä mm. työn muutoksesta ja tulevaisuudesta. Koulutuksen sisällöt ja merkitys on muuttumassa erityisesti kehittyneissä maissa ja asiantuntijoiden keskuudessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulee olla ajatus oppimaan oppimisesta \a myös yksilön omasta vastuusta työelämän Ja esimerkiksi teknologian kehityksen monimuotoisuudesta johtuen. Asiantuntijakeskustelujen mukaan työn sisältöjen ja merkityksen muutokset vaikuttavat laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan ammattien ja työtehtävien erojen korostuessa. Myös tasa-arvonäkökohdat nousevat vahvemmin esille. Monet yhteiskunnalliset ja taloudelliset kehityspiirteet ovat johtaneet länsimaisen edustuksellisen demokratian kriisiin (mm. populismi eri muodoissaan) Ja näin kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tätä tulee tavoitella mahdollisimman vakaan Ja tasaisen yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Uudet osallistavuuden muodot ovat avainasemassa länsimaisen demokratian uudistumisessa. OECD:n Suomen edustusto järjesti Suomen delegaatiolle oman erityisosuuden, Jossa käsiteltiin yleisellä tasolla mm. alueellisten kehityserojen Ja liikenneinvestointien merkitystä alueelliselle kasvulle Qa kasvulle yleisesti). Kuljetuksiin liittyvään infraan tulee investoida OECD-alueella Ja asiaa tarkasteltiin myös Suomen kannalta katsottuna. Puhujat korostivat osin kaksijakoisesti alueellisesti vaikuttavia liikenneinvestointeja ja toisaalta tarpeesta varmistaa kehittyvien ja kilpailukykyisten osaamiskeskittymien (lähinnä kaupunkiseudut) asema. Esityksissä korostui myös alueiden kilpailukyvyn varmistaminen riittävien digi-infrastruktuuri investointien avulla. Lisäksi maaseudun ja kaupunkien asemoitumista aluekehityksessä käsiteltiin hakemalla toimivaa tasapainoa. Edelleen esityksissä todettiin että, sähkö -ja bio-polttoainetta käyttävien ajoneuvojen määrä tulee merkittävästi kasvamaan niin OECD-alueella kuin non-oecd alueella. Suomi/Neste mainittiin erityisesti biofuels kehittäjänä. Clean Energy Ja sen merkitys OECD maissa tulee myös voimakkaasti korostumaan. OECD Forum on laaja kokonaisuus Ja pääteemoista sekä hyödyllisistä sisällöistä huolimatta tilaisuutta vaivaa tarjonnan valtava määrä. Toisaalta se tarjoaa juuri mahdollisuuden hyvin monentyyppisiin keskusteluihin ja verkostoitumiseen.

50 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom Sivu 49 TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS+Pa Ivelumaksu )_ PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 478, , , ,29 TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. OECD:n talouskatsauksen 2018 julkaiseminen ^httd:// TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: OECD:n Suomen edustusto kutsui maakuntien edustajia koko maasta ao. tilaisuuteen. Kutsua edelsi maakuntiin kohdennettu OECD:n toimintaa käsittelevä esittelykierros vuonna Tavoitteena on ollut aktivoida maakuntia tapahtuman suhteen. Varsinais- Suomessa kutsu kohdennettiin erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) jäsenille. Tilaisuuden asiantuntijapaneelit ja esitykset sekä verkostoitumismahdollisuudet antavat maakunnille mahdollisuuden osallistua keskusteluihin uusimman kansainvälisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tiedon osalta. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR on jatkossakin toimiva viiteryhmä tässä suhteessa tapahtuman sisällöstä ja teemoista riippuen. Maakunnallisesti voisi myös selvittää yhteistyömahdollisuudet OECD:n osalta. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Ei välittömiä jatkotoimia. LUETTELO LIITTEISTÄ Tilaisuuden ohjelma Päiväys ja allekirjoitus Esa Högblom

51 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_OECD Forum_Högblom Sivu 50

52 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Sivu 51 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: Paikallisjunaliikenne-excursio Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Heikki Saarento PAIKKA: Itä-Götanmaan (Linköping, Mjölby, Boxholm, Norrköping) ja Uppsalan alueille (Uppsala, Gävle) AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) Atso Vainio, Helena Lindström (Uusikaupunki), Seija Österberg, Pekka Myllymäki (Mynämäki), Matti Tunkkari (Loimaa), Mika Joki (Aura), Mika Mannervesi (Salo), Mikko Laaksonen (opas). TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Tutustuminen alueellisen juna- ja joukkoliikenteen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin.

53 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Sivu 52 TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( ) OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 661,74 157,00 106,60 924,34 TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Päätettiin levittää matkan oppeja ja aktiivisesti viedä eteenpäin alueellisen junaliikenteen edistämistä Varsinais-Suomessa. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Ajankohtaista tietoa alueellisen joukkoliikenteen järjestämisestä ja toteuttamisesta Varsinais-Suomen maakunnan kanssa verrannollisilla Region Uppsalan ja Region Östergötalandin alueilla. Tieto edistää sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun että uuden maakuntaorganisaation kehittämistä. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Alueellisen joukko- ja junaliikenteen edistäminen omassa toiminnassa. LUETTELO LIITTEISTÄ Matkaohjelma. Päiväys ja allekirjoitus

54 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Sivu 53 Varsinais-Suomen liiton ja kuntien opintomatka Matkaohjelma Paikallisjunaexcursio Ruotsiin: Östgötatåg & Upptåg Opintomatkalla tutustutaan Östergötlandin ja Upplandin maakuntien paikallisjunajärjestelmiin. Alueiden maankäyttö, keskuskaupungit ja radanvarsitaajamat ovat samankaltaisia kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat paikallisjunajärjestelmät ovat menestyneet varsin hyvin. Opintomatkan oppaana ja järjestelyistä vastaavana toimiin FM Mikko Laaksonen. Tapaamisten kieli ruotsi, opas auttaa tarvittaessa. Torstai Östgötapendeln-järjestelmä LINKÖPING NORRKÖPING MOTALA MJÖLBY BOXHOLM 06:40 06:30 Lento SK4231 Turku Tukholma (ARN), LATEST CHECK-IN 05:40 07:17 09:36 Juna Arlanda C Linköping C 10:00 Resecentrum Linköping 10:16 Juna Östgötapendeln Linköping Motala, perillä 10:55 (genomgående tåg) 11:05 Juna Östgötapendeln Motala Mjölby, perillä 11:20 (vändande tågset) 11:30 Lounas Stadshotellet Mjölby (mitt över gatan), Östgötapendeln-infoa kahvin lomassa. 12:47 Juna Östgötapendeln Mjölby Boxholm, perilllä 12:56 13:00 Bussi Boxholmin asemalta juanvarikolle Boxholm, perillä 13:10 13:15 15:15 (n.) Tietoisku kokoushuoneessa, kiertokäynti Boxholmin varikolla 15:40 Bussi Boxholmin junavarikolta Boxholmin asemalle, perillä 15:50 15:59 Juna Östgötapendeln Boxholm Norrköping Optio: Norrköpingin raitiotie tai vapaa-aikaa Norrköpingissä 17:48 19:59 Juna Norrköping C Uppsala Majoittuminen Hotelli Scandic Uplandiaan ja illallinen

55 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Sivu 54 Varsinais-Suomen liiton ja kuntien opintomatka Matkaohjelma Perjantai Upptåg-järjestelmä UPPSALA GÄVLE UPPSALA 08:30 Tervetuloa / Välkommen Börje Wennberg (S), regionråd och regionstyrelsens ordförande Region Uppsala, Storgatan :45 Upptåget alueellisesta kehitysprojektista kokonaisvaltaiseksi junajärjestelmäksi / Upptåget från ett regionalt utvecklingsprojekt till ett fullbelagt tågsystem i förändring Johan Wadman, Trafikdirektör 09:30 Kahvi ja siirtyminen asemalle / Fika och gång till stationen 10:13 Juna Uppsala Gävle, perillä 11:22 Ingemar Nilsson, VD Transdev Uppland, kertoo matkan aikana Upptågetin päivittäisestä operoinnista, mahdollisuus kysymyksiin yms. / berättar om det dagliga ansvaret att köra Upptåget. Under resan finns det möjlighet till frågor om den operativa verksamheten, underhåll etc. 11:30 Lounas Grand Hotel Gävle 12:45 Siirtyminen varikolle 13:00 Vierailu Transdev Upplandin ja Bombardier Transportationin junavarikolle Gävlen Sörbyssä 14:15 Siirtyminen bssilla Gävlen keskustaan 14:38 Juna Gävle Uppsala, perillä 15:47 Matkan aikana kerrotaan ajankohtaisesta Uppsalan raitiotiehankkeesta / Under resan lämnas information om aktuellt Spårvagnsprojekt i Uppsala 16:00 Päivän ohjema päättyy Uppsalan keskustaan 16:24 16:41 Juna Uppsala Arlanda 18:20 20:15 SK4236 Tukholma (ARN) Turku, LATEST CHECK-IN 17:20 19:00 21:10 SK 722 Tukholma (ARN) Helsinki, LATEST CHECK-IN 18:00