Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (sisällysluettelo) Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun myönnetty rahoitus ja rahoituksen käyttösuunnitelma Hankerahoitusjaoston varajäsenen valinta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset Europe Direct -tiedotuspisteen vuoden 2018 omarahoitusosuuden kattaminen liiton budjetista Saaristo-ohjelman kytkeminen päivitettyyn maakuntaohjelmaan Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeen käynnistäminen Aika Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen käynnistäminen Ehdotus valtion taidetoimikuntien jäseniksi vuosiksi Ehdotus Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseniksi Lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Osallistuminen Lounais-Suomen Töihin tänne -tunnettuuskampanjaan Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 42

2 -2, MH :00 Sivu 1 Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MH :00 Sivu 2

4 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 6/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Jori Talvikki Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. poissa , 117 Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Leppänen Laura Leskinen Riikka Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Partanen Petteri Parpo Antti Mäkinen Ari Rantasalo Juha Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Elinkeinopäällikkö Sote-muutosjohtaja Selvityshenkilö Kiinteistö- ja tukipalvelupäällikkö Juuso Alatalo Juhani Nummentalo puheenjohtaja puheenjohtaja 117 Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Juha Rantasaari Tiina Perho PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

5 -1, MH :00 Sivu 4

6 101, MH :00 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Ehdotus hyväksyttiin.

7 102, MH :00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Nummentalon ja Tiina Perhon. Lisätietoja Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Juha Rantasaaren ja Tiina Perhon. Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 103, MH :00 Sivu 7 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Maakuntajohtaja Kari Häkämies Raideliikenteessä tapahtuu: CEF-rahoitusväline, Tunnin juna, VR:n lisävuorot Euroopan komissio julkaisi esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF) - ohjelmasta rahoituskaudelle Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaa CEF-osarahoituksen hakemisen pääradan hankkeille EU:n seuraavalla rahoituskaudella Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna -hanke, on ollut osa ydinverkkokäytävää jo vuosia, ja on sitä myös tulevalla rahoituskaudella. Tunnin junan suunnitteluun on saatu EU-rahoitusta väylä- ja liikennehankkeiden CEF-haussa. Ydinverkkokäytävien laajeneminen Suomessa osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n CEF-rahoitusta useammille hankkeille. Kansallinen rahoitus on kuitenkin näissä hankkeissa merkittävä ja vaikuttaa toteuttamisaikatauluun. Varsinaissuomalaiset ministerit Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Annika Saarikko kirjoittivat viikonlopun Turun Sanomissa Varsinais-Suomen kehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista: tekniikan alan koulutuksesta sekä Tunnin junasta. Ministerit totesivat Tunnin junan olevan paljon muutakin kuin ratahanke. Heidän mukaansa kyse on 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisesta Suomen talouden veturina toimivan Etelä-Suomen alueelle. Tunnin juna antaa ihmisille mahdollisuuden valita unelmiensa asuinpaikan, vaikka työpaikka olisi kauempana. Tunnin junan vaikutukset työllisyyteen, asuntorakentamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin olisivat merkittävät ja heijastelisivat positiivisesti koko maahan. Kilpailukykyisen matka-ajan myötä yhä useampi siirtyisi junan käyttäjäksi. Tunnin juna on Suomen kansainvälisin raidehanke. Se on keskeinen osa Pohjolan metropolit yhdistävää EU:n liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Matkailun ja logistiikan kannalta liikennekäytävän tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä kansainvälinen elementti antaa Tunnin junalle erinomaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n rahoituksesta. Ministerit toteavat maan hallituksen tehneen merkittäviä satsauksia Varsinais-Suomen kasvuun ja kehitykseen ja haluavansa jatkaa ao. työtä. VR on ilmoittanut lisäävänsä runsaasti uusia kaukoliikenteen junavuoroja elokuun puolivälistä alkaen. Lisäykset ovat olleet esillä kuluvana keväänä VR:n ja Varsinais-Suomen liiton välisissä keskusteluissa. Helsingin ja Turun välille lisätään neljä uutta viikonloppuvuoroa sekä Tampereen ja Turun välille lisätään vuorot perjantai-iltaan klo 19 jälkeen ja lauantaiaamuun ennen seitsemää vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Turun suunnan vuorolisäyksiä on tehty erityisesti matkustajamäärien perusteella. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Töihin tänne -kampanja ja SuomiAreenan teemapäivä kirittävät Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta

9 103, MH :00 Sivu 8 Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää SuomiAreenassa teemapäivän. Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin vuoden 2018 alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin. Lounais-Suomeen syntyy nykyisten kasvuodotusten toteutuessa seuraavan viiden vuoden kuluessa uutta työpaikkaa, joille haetaan tekijöitä. Konseptoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais- Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen. Lisäksi Töihin tänne -kampanja kytketään vahvasti Talent Boost Turku kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeeseen. Suomen suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa, SuomiAreenassa syvennytään torstaina Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Lounais-Suomen ihme - tapahtumapäivässä paneudutaan täysin uudella rantalavalla alueen talouskasvuun. Työvoimapulasta ja Lounais-Suomen kehityksestä on päivän aikana keskustelemassa mm. entinen pääministeri Esko Aho, entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck, brändijohtaja Peter Vesterbacka sekä useita Lounaissuomalaisten yritysten edustajia sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajia. Linkki ohjelmaan. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Saaristomeren kalastuselinkeinon haasteita ratkottiin ministeritapaamisessa Saaristomeren ammattikalastajien edustajat tapasivat toukokuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan sekä varapuheenjohtaja Olavi Ala- Nissilän aloitteesta. Tapaaminen oli jatkoa huhtikuussa järjestetylle Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaamiselle, jossa keskusteltiin Saaristomeren ammattikalastuksen tulevaisuudesta. Saaristomeri on Suomessa merkittävä ja monipuolinen elinkeinokalataloudellinen keskittymä. Ammattikalastuksella on Saaristomerellä erittäin pitkät perinteet ja suuri merkitys saariston elinvoiman ylläpitäjänä. Päätoimisten kaupallisten kalastajien määrä on laskenut 1980-luvulta lähtien jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähenemiseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot aiheuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa. Ammattikalastajien edustajat esittivät toimenpide-ehdotuksia ministereille rannikkokalastuksen elvyttämiseksi ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotukset sisälsivät harmaahylkeen eli hallin kannanvähennystoimia kiintiömetsästyksen lisäksi sekä helpotuksia kiintiömetsästykseen. Kalastajat esittivät helpotuksina mm. hylkeiden suojelualueista luopumista, metsästyksen sallimista Saaristomeren kansallispuistossa sekä rauhoitusajan lyhentämistä. Merimetson osalta kalastajat esittivät valtakunnallisen kannanrajoitussuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa. Puheenjohtaja Kanervan ehdotuksesta ministeri Leppä lupasi nimetä työryhmän, joka seuraa ja raportoi kokonaistilannetta sekä arvioi hylje- ja merimetsokantoja erityisesti ammattikalastuksen näkökulmasta ja jossa on mukana kalastajien edustus. Ministeri Tiilikainen lupasi käynnistää vielä tänä vuonna merimetson kannanhoitosuunnitelman laadinnan. Samoin ministerit pitivät itsestään

10 103, MH :00 Sivu 9 selvänä, että ammattikalastajien näkökulma tulee huomioiduksi käynnissä olevassa hyljekannan hoitosuunnitelman laadinnassa. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Föli-Kurjenrahkan joukkoliikenteen kokeilu käynnistyi Turun seudun joukkoliikenne Fölin 10 viikon mittainen joukkoliikennekokeilu alkoi Liikenne jatkuu koulujen loma-ajan eli asti. Föli ajaa Tortinmäkeen ajavien linjojen 21 ja 23 vuoroista osan Kurjenrahkan kansallispuiston ytimeen siten, että arkena ajetaan viisi päivittäistä edestakaista vuoroa Turun kauppatorilta Kuhankuonon pysäkille. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan kymmenen edestakaista vuoroa kumpanakin päivänä. Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana neuvottelemassa kokeiluliikenteestä ja kevään aikana Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa liitto hoitaa sihteeritehtäviä, on ollut aktiivisesti suunnittelemassa alueelle saapuville uusille virkistäytyjäryhmille suunnattuja palveluita. Tapahtumista ja palveluista on koottu tapahtuma- ja palvelukalenteri, joka löytyy osoitteesta Mikäli Kurjenrahkan joukkoliikennekokeilu onnistuu hyvin, on jatkoa kokeilulle luvassa kesällä Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh Alueellisen junaliikenteen selvittäminen Varsinais-Suomessa Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomen rataverkolla loppui 1990-luvun alussa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut autoliikenteeseen tukeutuvaa, vaikka Varsinais- Suomen maakunta- ja seutukeskusten välinen rataverkko asemapaikkoineen olisi rakenteen kannalta lähes ideaalinen. Alueellinen junaliikenne osana kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta on kirjattu sekä maakuntakaavoituksen että liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin. Viimeaikainen taloudellinen kehitys, positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjonnan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uuteen haasteeseen on vastattu mm. alueen ja valtion välisellä Silta-sopimuksella. Uudenkaupungin radan sähköistyksen suunnittelu ja toteuttaminen on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi alueellisella junaliikenteellä nostaa koko maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta suhteessa Tunnin junaan. Samanaikaisesti maakuntauudistus ja rautateiden henkilöliikenteen vapautuminen tukevat alueellisen junaliikenteen tarkastelua kokonaan uudesta näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2018 yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa teettänyt konsultilla (WSP) Selvityksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Selvitys rohkaisee tulevia maakuntia arvioimaan uudelleen joukkoliikenteen kokonaistarjontaa ja päättämään, millä kulkumuodoilla viranomaisen järjestämä liikenne hoidetaan. Työn tarkoituksena on ollut arvioida alueellisen junaliikenteen potentiaalia ja järjestämisen edellytyksiä. Pilottialueena on toiminut Vaasa Seinäjoki Haapamäki Jyväskylä ja Haapamäki Tampere-rataosuudet

11 103, MH :00 Sivu 10 Kansainvälisessä katsauksessa on tarkasteltu Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, pääpainon ollessa Ruotsissa. Esimerkit osoittavat, että junaliikenteen kilpailuttaminen alueellisesti on houkutellut markkinoille useita eurooppalaisia operaattoreita, ja uusi liikenne on kasvattanut matkustajamääriä. Ne myös osoittavat, ettei ole olemassa yhtä, kaikkialle sopivaa junaliikenteen kilpailuttamisen mallia, vaan jokaisen alueen, toimijoiden ja liikennejärjestelmän erityispiirteet täytyy huomioida. Ruotsissa ja Saksassa päätäntävalta alueellisesta junaliikenteestä on alueilla, vastuutahojen ollessa noin Suomen maakuntia vastaavia viranomaistahoja. Alueellinen junaliikenne perustuu näissä maissa lähes poikkeuksetta julkisen palvelun velvoitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että liikenne on julkisesti tuettua. Sen sijaan pitkänmatkan liikenteessä vallitsee avoin kilpailu Tarkoituksenmukaista olisikin, että valtakunnallista liikennettä täydentävässä junaliikenteessä toimivaltaisena viranomaisena olisivat maakunnat tai kaupunkiseudut, kuten Ruotsissa ja Saksassa Kalusto vuokrattaisiin VR:ltä erotettavasta kalustoyhtiöstä tai perustettaisiin oma yhtiö. Maakuntien oman kalustoyhtiön heikkoutena voi kuitenkin olla pieni koko, ellei alueellista liikennettä ole tulevaisuudessa merkittävästi enemmän. Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat päässeet yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen etenemisestä: Kilpailun avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Silloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sovitun mukaisesti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä tavoitteena käyttöoikeussopimus. Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutusmallin kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kilpailun avaamisen mallissa. LVM ja VR tekevät yhteistyötä kilpailun avaamisen edellyttämien yhtiöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaohjaukseen. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään Kalustoyhtiöön siirretään kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat, sekä kaluston varaosat ja erikseen määritellyt erityistyökalut. Kalustoyhtiö aloittaa myös uuden taajamaliikennekaluston hankinnan valmistelut. Kiinteistöyhtiöön siirretään Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt: VR:n omistamat Helsingin varikon rakennukset ja niihin sisältyvät kiinteät laitteet, sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemarakennukset määräaloina. VR:llä on käynnissä merkittävä kiinteistökehityshanke Helsingin asemaalueella, jonka omistuksesta VR tulee luopumaan markkinaehtoisesti. VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. Kunnossapitoyhtiöön siirretään tarvittava kunnossapitohenkilöstö, sekä kaluston kunnossapitoon tarvittavat varaosat, koneet ja laitteet. VR kehittää kunnossapitoyhtiötä operatiivisesti ja lii-

12 103, MH :00 Sivu 11 ketoiminnallisesti itsenäiseksi yhtiöksi ja luopuu yhtiön omistuksesta markkinaehtoisesti ennen kilpailutetun liikenteen aloittamista Joukkoliikenteen järjestäminen Ruotsissa Ruotsissa joukkoliikenteen järjestämistä on alkaen ohjannut joukkoliikennelaki 2010:1065 (Lag om kollektivtrafik). Sen mukaan paikallisesta ja alueellisesta joukkoliikenteestä sekä erikseen sovittaessa kuljetuspalvelusta (färdtjänst) vastaa alueellinen joukkoliikenneviranomainen (regional kollektivtrafikmyndighet). Paikallinen ja alueellinen rautatieliikenne valtion rataverkolla on kilpailutettua sopimusliikennettä, kuten lähes kaikki paikallinen ja alueellinen linja-autoliikennekin. Alueiden välinen kannattava rautatieliikenne on vuodesta 2010 alkaen täysin vapaan kilpailun alaista. Kannattamaton liikenne on Trafikverket-viranomaisen osittain yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa kilpailuttamaa sopimusliikennettä. Alueiden välisessä linja-autoliikenteessä on vapaa kilpailu, Trafikverket ostaa tarpeellisiksi katsotut kannattamattomat vuorot. Maakuntauudistus ja alueellinen junaliikenne Varsinais-Suomessa Maakuntauudistusvalmisteluun sisältyy myös uuden maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon pohdinta. Kestävä ja tasapuolinen palveluverkko edellyttää hyvää maakunnallista saavutettavuutta paitsi asiakkaan erityisesti työntekijän näkökulmasta. Lähtökohtana on, että palveluverkon tulee ensisijaisesti rakentua joukkoliikenteelle. Aluerakenteellisesti Varsinais-Suomessa on tähän hyvät edellytykset, mutta toteuttaminen edellyttää ajattelun muutosta ja tarttumista maakuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen. Maakuntalain 6 :n Maakunnan tehtäväalat 2 momentin mukaan Maakunta voi lisäksi hoitaa 1) Liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä. Uudenkaupungin, Mynämäen, Loimaan, Auran, Salon ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tekivät huhtikuussa 2018 opintomatkan Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille tutustumaan alueellisen juna- ja joukkoliikenteen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin. Matkan jälkeen luovuttivat liiton ja Uudenkaupungin edustajat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjeen, jossa esitettiin selvityshenkilön asettamista Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen käynnistämisedellytysten määrittelemiseksi. Ministerin tapaamisen jälkeen päätettiin jatkaa em. kirjeessä esitettyjen tehtävien valmistelua Varsinais-Suomen liiton, LVM:n ja alueen kuntien kanssa tehtävällä esiselvityksellä, 1) jossa päivitetään Varsinais-Suomen liiton aiemmat paikallisjunaselvitykset LVM:n Alueellisen junaliikenteen järjestämisedellytykset -selvityksen pohjalta; 2) arvioidaan Uudenkaupungin radan sähköistyssuunnitelmien paikallisjunien ja erityisesti asemapaikkojen näkökulmasta; 3) määritellään Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen palvelutaso (vuoroväli, matka-aika, kalusto), taloudelliset edellytykset ja organisointimalli (järjestäjä, tuottaja, omistajuus); 4) määritellään tarvittavien siirtymävaiheen sopimukset; 5) arvioidaan lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh

13 103, MH :00 Sivu 12 Ehdotus hyväksyttiin.

14 104, MH :00 Sivu 13 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Asia Valmistelija Kuntalain 39 :n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen tulee vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna täytäntöön maakuntavaltuuston tekemät päätökset: Toimenpiteet 1-2 Ei toimenpiteitä 3 Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen Ei toimenpiteitä 4-6 Ei toimenpiteitä 7 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Ei toimenpiteitä 8 Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 9 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Ei toimenpiteitä 10 Vuoden 2017 arviointikertomus Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 11 Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Ei toimenpiteitä 12 Maakunnan tila kevät katsaus Ei toimenpiteitä 13 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen Ei toimenpiteitä 14 Merialuesuunnittelun eteneminen Ei toimenpiteitä 15 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2017 Ei toimenpiteitä 16 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 17 Valtuutetun kyselyt Ei toimenpiteitä Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

15 105, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 14 VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU Asia Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen elokuussa Talousarvion 2019 ja varsinkin taloussuunnitelman kannalta merkittävä muuttuja on edelleen valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Talousarvio laaditaan päivittyvien tilannetietojen mukaan, uudistuksen epävarmuustekijät huomioiden. Maankäytön ja ympäristön vastuualue valmistelee ensi vuonna luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville ja hyväksyttäväksi. Merialuesuunnittelun ensimmäinen kuuleminen on alkuvuodesta Lisäksi käynnistetään maakunnallinen liikennejärjestelmä- ja aluerakennetyö. Aluekehittämisen vastuualueen toimintaan vaikuttaa EU:n tänä keväänä antama ehdotus uuden ohjelmakauden rahoituskehyksistä- ja asetuksista. Ohjelmien (kansalliset rakennerahasto-ohjelmat ja CentralBaltic-ohjelma) kansallinen valmistelu käynnistyy syksyllä Siihen liittyen alueellisten osioiden valmistelu ja maakunnallinen edunvalvonta mm. rahoituksen maakunnalliseen kohdentumiseen on yksi aluekehityksen vastuualueen keskeisimmistä tehtäväkokonaisuuksista toimintavuonna Hallinnon vastuualueen toiminta ja riittävä resurssointi on suoraan riippuvainen liiton toiminnan ja henkilöstömäärän laajuudesta. Hallinnollisten palvelujen tuottaminen uudistusorganisaatiolle on sitonut resursseja. Uudistuksen etenemisestä riippuen, hallinnon on arvioitava resurssien riittävyys vuonna Maakuntavaltuusto vahvisti vuoden 2018 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä euroa, joka suunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntahallituksen hyväksymässä tilinpäätöksessä vuodesta 2017 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on euroa. Valmistelija KH/PM/hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästää jatkovalmistelua. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

16 106, MH :00 HALL: 151/2018 Sivu 15 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN MYÖNNETTY RAHOITUS JA RAHOITUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Asia Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation käyttösuunnitelma hyväksyttiin samassa yhteydessä, mutta merkittävä osa valtionvarainministeriön avustuspäätöksistä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on tehty vasta tämän jälkeen. Toimintaa on pystytty suunnittelemaan tarkemmin rahoituksen vahvistuttua. Valtionvarainministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen liitolle uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta seuraavasti: Vuonna 2017 Vuonna e e e Yhteensä avustusta on saatu tähän mennessä euroa. Uudistuksen valmistelun kustannuspaikan toteutuma on: e e Valtionavustuksen ehtona on 10 % omarahoitusosuus esivalmistelun hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kuittaavat omavastuuosuuden sote- ja maakuntauudistukselle tehdyllä työllä. Avustuksen käyttö on mahdollista esivalmisteluvaiheen ajan. Esivalmisteluvaiheen päättyminen riippuu sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin käsittelyaikataulusta eduskunnassa. Tarkka ajankohta lakien käsittelylle ei ole vielä tiedossa. Edelleen on mahdollista, että valtiovarainministeriö osoittaa lisärahoitusta esivalmisteluvaiheen kustannusten kattamiseen vuoden 2018 aikana. Tarkennettu käyttösuunnitelma : Palkat ja palkkiot Palvelujen ostot sis. mm koulutus matka- ja majoituskustannukset Tilavuokrat Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Kustannukset yhteensä e Valmistelija LL/PM/EP/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi valtiovarainministeriöltä saadun rahoituksen määrän ja 2. hyväksyä muutosorganisaation tarkennetun käyttösuunnitelman.

17 106, MH :00 HALL: 151/2018 Sivu 16 Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, p ,

18 107, MH :00 Sivu 17 HANKERAHOITUSJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA Asia Sanna Lundström on päivätyllä kirjeellä anonut eroa kaikista Varsinais-Suomen liiton luottamustehtävistä alkaen. Pyynnön syynä on Lundströmin uudet työtehtävät. Sanna Lundström on toiminut Varsinais-Suomen liitossa mm. hankerahoitusjaoston varajäsenenä. Seitsemänjäseninen hankerahoitusjaosto toimii maakuntahallituksen alaisuudessa. Maakuntahallitus asetti sen viimeksi Jaoston tehtävänä on valmistella liiton toimivaltaan kuuluvat kansalliset sekä EU- rahoitusohjelmien (EAKR-osio) rahoituspäätökset. Valmistelija PM/TN Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. myöntää Sanna Lundströmille eron Varsinais-Suomen liiton hankerahoitusjaoston varajäsenyydestä ja 2. valita hankerahoitusjaostoon uuden varajäsenen. Juhani Nummentalo ehdotti varajäseneksi Marjatta Hyttistä. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

19 108, MH :00 Sivu 18 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta euroa. Myönteiset päätösesitykset (oheismateriaali): Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (21/2018). Varsinais-Suomen Yrittäjät ry. Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on löytää ne keinot, joilla kunnat saadaan julkaisemaan ostolaskudatansa mahdollisimman laajalti yhtenäisessä formaatissa ja miten julkaistua dataa voisi käyttää entistä tehokkaammin apuna kuntien toiminnan kehittämisessä niin toiminnallisesti kuin taloushallinnon näkökulmasta. Edelleen hankkeessa luodaan julkisten hankintojen ja ostolaskudatan yhdistävä tietokanta ja sen sisältämän tiedon vertailuun soveltuvat toimintamallit, työkalut ja raportointipohjat. Kaksi tietolähdettä yhdistävän tietokannan ja sen käyttöön luotujen työkalujen avulla voidaan tehostaa markkinoiden toimintaa ja yritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää niin tietoja julkisista hankinnoista kuin ostolaskudatasta ja niiden yhdistelmästä omassa toiminnassaan tai perustaa sen varaan uutta liiketoimintaa ja toimintatapoja säästöjen saamiseksi. Perustelut päätösesitykselle: Hanke on hyvin suunnattu ja vaiheistettu. Tavoitteena on luoda kokonaan uusi sekä yksityistä että julkista sektoria hyödyttävä malli hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntämiselle. Kokeilun onnistuessa se on mahdollisuus monistaa valtakunnalliseen käyttöön. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R3 Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoiminnan kehittymistä. Hankkeen toteutusaika on Innopeda Training Center Europe. Turun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen kuvaus: Päätavoitteena on saada Turun AMK:lle kannattavaa liiketoimintaa Indonesiaan kohdistuvalle koulutusviennille. Tämä päätavoite sisältää alatavoitteet varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän vien-

20 108, MH :00 Sivu 19 timahdollisuuksien avaamisesta Indonesiaan sekä Innopeda Training Center Europen perustamisesta yhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Perustelut päätösesitykselle: Hanke tukee hyvin maakuntaohjelman koulutusviennin lisäämiseen tähtäävää tavoitetta. Indonesia on väkiluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio, joten onnistuessaan hanke tarjoaa mahdollisuuden todella laajaan koulutusvientiin. Hankkeessa on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S5 Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen. Ukipolis Oy. Hankkeen kuvaus: Valmistelija TN/PP/kk Päätavoite on löytää ratkaisuja muovin keruuseen, kierrätettävyyteen ja uusiokäyttöön. Kartoitetaan teollisuusyritysten ja maatalouden muovijätteen määriä ja tuotetaan toimintamalleja valmistavan teollisuuden materiaalikiertojen tehostamiseksi uusimman tiedon, kokemusten ja kokeilujen avulla. Hankkeessa testataan eri keruumenetelmiä, tehdään kokeiluja ja ketteriä pilotointeja valmistavan teollisuuden tuotantoketjuissa. Pilottikohteiden avulla voidaan löytää uusia tai hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja uudella tavalla eri tuotantojen ja yritysten ylijäämä- ja hukkaraaka-aineiden keruuseen ja jatkojalostusratkaisuiksi. Hankkeessa hyödynnetään uusinta kiertotaloustietoutta ja sen tuomia mahdollisuuksia teollisuuden yrityksissä ja maatiloilla. Samalla verkostoidutaan eri kiertotalouskeskittymien kanssa. Perustelut päätösesitykselle: Konkreettinen resurssiviisauden edistämiseen ja kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen tähtäävä hanke. Muovin keruussa, kierrätyksessä ja uusiokäytössä yhdistyvät perinteinen ympäristönsuojelullinen näkökulma sekä mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. Hanke sisältää konkreettisen kokeilun, jossa testataan piloteissa kerättyjen raaka-aineiden käyttöä jatkojalostuksessa. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innopeda Training Center Europe (24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa.

21 108, MH :00 Sivu 20 Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen (25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markkinoilla (31/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 67,9 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innopeda Training Center Europe (24/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen (25/2018) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p ,

22 109, MH :00 Sivu 21 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi Varsinais-Suomen liittoon saatiin yhdeksän hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta euroa. Kielteiset päätösesitykset (oheismateriaali): DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). Turun yliopisto. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on tukea pk-yrityksien strategista päätöksentekoprosessia liiketoiminnan uudistamisen nopeuttamiseksi. Tämä tehdään tarjoamalla pk-yrityksille, erityisesti pienille, muutostilanteeseen tiedollajohtamisen työkaluja ja erityisesti niiden hyötykäyttöönottokokemusta. Muutostilanteessa korostetaan varsinkin digitalisaation ja IoT:n monimerkityksellisiä vaikutuksia ja edellytyksiä. Tavoite on konkretisoida liiketoiminnan uudistamisen toimenpiteitä tuottamalla validoitujen kehitys- ja suunnittelutyökalujen avulla yrityskohtaisia liiketoimintamallikokeiluja. Kokeilut pkyrityksissä konkretisoivat ja syventävät osallistujien osaamista sekä a) uusien teknologioiden potentiaalista, että b) tiedollajohtamisen parhaista käytänteistä osana välttämättömiä liiketoiminnan tutkivia ja kokeilevia palveluorientoituneita uudistamistoimia. Tavoitteena on myös se, että kokeiluissa yrityksiin tuotetut strategisen tason päätökset muutoksesta ja valitut muutoksen hallintaa ja suunnittelua tukevat työvälineet voidaan viedä kohti käytäntöä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke nojautuu pitkälti jo olemassa olevan Business Makeover -palvelun hyödyntämiseen. Hankkeessa on mukana myös yritystukielementtejä. Valtioneuvoston asetuksen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) mukaan maakunnan liitot eivät voi rahoittaa yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteiden Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita ja Y5 Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

23 109, MH :00 Sivu 22 Hankkeen kuvaus: Hankkeessa rakennetaan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Bastu-yritysverkoston avulla Bio&Biokohtaamisia etsimään suomalaisen biotalouden seuraavaa aaltoa yhdistämällä erilaista vahvaa osaamista. Kiinnostavia uusia alueita ovat esimerkiksi: ruoka lääkkeenä, korkean lisäarvon biotaloustuotteet, terveys- ja hyvinvointiratkaisut. Tavoitteena on varsinaissuomalaisen bio-osaamisen yhdistäminen Metsä-Suomen bio-osaamiseen. Vahvuuksia ovat mm. Life Science -osaaminen (biokuvantaminen, analytiikka, korkea laatu, puhdistaminen ja erottaminen) ja sen yhdistäminen biotalouden prosessiosaamiseen. Turun seudulla on myös vahvaa synteesikemian ja lääketeollisuuden osaamista, joka voi olla yhdistettävissä ruokaketjuun ja vihreän biotalouden ketjuihin. Mikäli tulokset ovat kiinnostavia, on mahdollista jatkaa myös kansainvälisesti kiinnostavan Life Science -osaamisen esittelyä osana seudun invest-in -toimintaa. Mahdollisia kohteita voisivat olla ne tahot, joilla on jo muuta kautta yhteyksiä seudulle tai Suomeen. Perustelut päätösesitykselle: Hanke pohjautuu jo olemassa olevaan Bastu-yritysverkostoon ja toimintamalliin. Kyseessä on toiminnan laajentaminen biotalouteen ja siinä toimivien yritysten keskuuteen. Olemassa olevan toimintamallin laajennus tulisi pystyä rahoittamaan siihen osallistuvien omalla rahoituksella. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). Yrityssalo Oy. Hankkeen kuvaus: Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on koota avoimesti yhteen joukko yrityksiä, joita kiinnostaa naapurimaiden julkiset hankinnat sekä niiden avulla kansainvälinen kasvu ja etabloituminen uusille markkinoille. Yritysjoukon kanssa ryhmitytään markkina-alueiden ja tarvittaessa myös toimialojen mukaan, hankitaan ja jaetaan yrityksille tarpeellista tietoa kohdemaiden kansallisesta lainsäädännöstä, hankintalakia säätelevistä periaatteista ja hankintamenettelyistä, ilmoitustietokannoista (vrt. Suomen Hilma), hankintasopimus- ja ostoprosesseista, maksuajoista, yhteistarjousmahdollisuuksista ja muusta yrityksille tarpeellisesta tiedosta. Hankittu tieto kootaan sähköiseen oppaaseen, josta se on laajasti ja avoimesti hyödynnettävissä myös muille. Perustelut päätösesitykselle: Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta. Lähtökohtana on koota yritysjoukko, jolla on osaamista Suomen hankintalakiin ja jota kiinnostaa kansainvälinen kasvu naapurimaihin julkisten hankintojen avulla. Riskinä on, että osallistuvien yritysten määrä jää pieneksi. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen R2 Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen kuvaus:

24 109, MH :00 Sivu 23 Tavoitteena on laatia esiselvitykset raideliikenteen hybridimalliin perustuvan henkilöliikenteen toteuttamismahdollisuuksista Turun talousalueen ja Varsinais-Suomen kaupunkien yhdistäjänä yhdessä Uudenkaupungin, Raision, Turun, Kaarinan ja Salon kaupunkien johdon kanssa. Hankkeessa luodaan innovatiivinen hybridimalli, jossa selvitetään jo olemassa olevan raideliikenneverkon aktivointimahdollisuuksia henkilöliikenteen rakenteellisen muutoksen ja muutostarpeen näkökulmista. Hybridimallin rakentamisen tavoitteena on tiivistää kaupungit lähemmäs yhtä kokonaisuutta, mahdollistaen joustavan liikkumisen asumisen, työn ja opiskelun välillä. Perustelut päätösesitykselle: Turun ammattikorkeakoulu ei ole relevantein taho toteuttamaan raideliikenteen hybridimalliin perustuvan henkilöliikenteen toteuttamismahdollisuuksia selvittävää hanketta. Hankkeen kustannusarvio on suuri AIKO -rahoitteiseksi hankkeeksi. Varsinais-Suomen liiton ja liikenne- ja viestintäministeriön välillä on jo valmistelussa paikallisjunaliikennettä selvittävä hanke, jossa ovat mukana myös keskeiset kaupungit ja kunnat. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen S3 Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan ja maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on selvittää ja pyrkiä määrittelemään kaavoituksen ja rakentamisen kuulemisprosessin toteutukseen liittyvää uutta mallia, jonka avulla voidaan tarkentaa kaupunkilaisten kokemaa ja todellista palvelujen tarvetta. Hankkeen avulla voidaan luoda yhteistoiminnan ja palvelutuotannon malli, joka palvelisi kaupunkikehitystä myös jatkossa ja samalla mahdollistaisi erilaisia joustavia tapoja palvelujen kartoittamisen, rakentamisen ja kaavoituksen työvälineiksi. Perustelut päätösesitykselle: Hanke kohdistuu vain yhden kaupungin (Parainen) kaavoituksen ja rakentamisen kuulumisprosessin toteutukseen liittyvän uuden mallin selvittämiseen. Hanke ei täytä AIKO -rahoituksen kriteerejä. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Y6 Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). Turku Science Park Oy. Hankkeen kuvaus: Hankkeen lähtökohtana on Satakunnan ja Varsinais-Suomen elintarvikealan yritysten kehittäjäkumppaneiden tunnistama tarve alan viennin ja kansainvälistymisen pitkäjänteiseen tukemiseen. Lounais-Suomi on maamme tärkeimpiä alkutuotannon alueita, jossa on monipuolista elintarvikejalostusta ja alaa uudistavaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vientihautomohankkeen tavoitteena on luoda käytännönläheinen vientihautomomalli, joka vastaa alueellisiin yritystarpeisiin. Hautomomalli yhdistää elintarvikealan yrityksiä ja palveluntarjoajia, ja avaa uusille vientiyrityksille polun valtakunnalliseen Food from Finland -ohjelmaan ja muihin julkisiin kansainvälistymisen tukipalveluihin (esim. EVIRA).

25 109, MH :00 Sivu 24 Valmistelija TN/PP/kk Perustelut päätösesitykselle: Yrityksille on jo tarjolla tukea kansainvälistymiseen mm. Business Finlandin palveluiden kautta. Hankkeen toiminta kohdistuu myös Satakunnan alueelle ja Porin sekä Rauman kaupungit osallistuvat kuntarahoitusosuuteen. Silti rahoitusta on haettu vain Varsinais-Suomen liitolta. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen V9 Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto). Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (Hakija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto). Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy). Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy). ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: DigiMan - pk-yrityksen liiketoimintastrategian digiaskeleet (22/2018). (Hakija Turun yliopisto). Bio&Bio - Biotalouden uuden aallon rakentaminen bio-osaamista yhdistämällä (23/2018). (Hakija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto). Kv-kasvua lähimarkkinoiden julkisista hankinnoista (26/2018). (Hakija Yrityssalo Oy). Älykkäät liikenneratkaisut (27/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Parainen rakennemuutoksen harjalla (28/2018). (HakijaTurun ammattikorkeakoulu). Elintarvikealan vientihautomotoiminnan pilotointi (29/2018). (HakijaTurku Science Park Oy).