KULTTUURI- JA KATSOMUSTIETOINEN VARHAISKASVATUS
|
|
- Pirkko Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KULTTUURI- JA KATSOMUSTIETOINEN VARHAISKASVATUS Toteutuuko jokaisen lapsen oikeus katsomukseen? Mitä tarkoittaa kasvattajan velvollisuus luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri? Lamminmäki-Vartia Silja, Lastentarhanopettaja (kk), TM Mikkeli
2 Tavoitteena on kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus: Kieli ja kulttuuritietoisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan moninaisuutta, jossa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. (Vasu2016, 47) Työntekijöiden ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin, perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. (Vasu2016, 19) Henkilöstö toimii mallina lapsille kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. (Vasu2016, 23)
3 Miksi katsomuskasvatusta? Kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen Suomi & ympäröivä maailma ilmiöineen VAKA LAKI 10 TAVOITETTA EOPS 2014 VASU 2016 PERUS- OPETUS- LAKI LAPSI Perusopetuksen opetussuunnitelma 1-9lk
4 Käsitteistä Mistä nyt puhutaan? Uskonnolliset katsomukset Muut katsomukset, uskonnottomuus Katsomuskasvatus
5 Käsitteistä (VASU & EOPS) Katsomuskasvatus on yläkäsite, jonka alle uskontokasvatuskin kuuluu. Esim. Perusopetuksessa puhutaan katsomusaineista, joihin kuuluu uskonnonopetus (UE, UI, UO, UK ) sekä elämänkatsomustiedon (ET) opetus. Katsomuskasvatus: Termillä tarkoitetaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kasvatusta osana varhaiskasvatuksen sisältöjä ja esiopetuksen oppimiskokonaisuuksia. Katsomus-termillä viitataan erilaisiin uskonnollisen ja uskonnottoman vakaumuksen muotoihin. Uskonnottomuus: Termillä tarkoitetaan elämänkatsomusta ja tapakulttuuria, jotka eivät ole uskonnollisia. Uskonnottomuus sinällään ei merkitse kielteistä asennetta uskontoon. Uskonnottomiin kuuluu kuitenkin myös ateisteja ja vapaa-ajattelijoita, jotka suhtautuvat kielteisesti uskontoon erityisesti kirkkoon ja sen vaikutukseen yhteiskunnassa.
6 Elämänkysymykset liittyvät katsomuskasvatukseen. Termillä tarkoitetaan ns. perimmäisiä kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Miksi maailmassa on kärsimystä? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Kuka minä olen? Mistä kaikki on saanut alkunsa? Millainen jumala on? Miten maailma on syntynyt? ja muita vastaavia kysymyksiä. Näitä ihmisenä olemisen peruskysymyksiä on pohdittu kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Toisten kanssa toimien: Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Asiakirjat, jotka ohjaavat toimintaamme: VAKA laki, VASU2016, EOPS2014 ja niiden kanssa linjassa olevat paikalliset asiakirjat. Asiakirjat ovat määräys, joista ei voi poiketa.
7 Pedagogiseen työkalupakkiimme tarvitaan: Katsomuksellista kompetenssia ja katsomustietoisuutta Katsomuksellinen kompetenssi: Tavoitteena on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen osaaminen, jossa myös toiminnallinen ulottuvuus. Kyky lukea ja ymmärtää uskontoja osana kulttuurista moninaisuutta on osa yleissivistystä. Yksilön eettinen ja tiedollinen sivistyneisyys, joka edellyttää tahtoa vastuulliseen ajatteluun ja toimintaan. Katsomustietoisuus : elämän katsomuksellisen ulottuvuuden hyväksymistä. Kasvatuksen dilemmojen kanssa on vain tultava toimeen. Moninaisuuden maailmassa eläminen merkitsee jännitteestä elämistä: erilaisten maailmankatsomusten välistä vaativaa dialogia, jossa hyväksytään ristiriitojen olemassaolo ja paradoksiin jääminen. (Saila Poulter 2013)
8 Kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen Suomi Monikulttuurinen päiväkoti = Monien katsomusten päiväkoti
9 Suomen väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan (Tilastokeskus)
10 Tietoa tilaston takaa: Monien uskontojen perinteeseen ei kuulu yksilön liittyminen/ lapsen liittäminen uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. Näin esimerkiksi islamissa. Suomessa arviolta muslimia vrt. tilasto. Kouluissa islam on toiseksi suurin opetettava katsomusaine ev.lut. uskonnon opetuksen jälkeen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat (23,5%) moninainen joukko, ei uskonnoton niin kuin mediassa saatetaan virheellisesti sanoa. Uskonnottomia murto-osa. 23,5%:iin kuuluvat mm. monet helluntailaiset, suurin osa muslimeista sekä ne kristityt, jotka ovat esim. eronneet ev.lut. kirkosta.
11 Katsomuskasvatus on osa yhteiskunnan tarjoamaa varhaiskasvatusta Opetussuunnitelman (VASU, EOPS) perusteiden mukaan järjestetty katsomuskasvatus ei ole uskonnon harjoittamista. Suomessa koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kasvatus ja opetus on yleiseltä arvopohjaltaan uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Mitä tämä tarkoittaa? Mikään lauseessa mainittu taho ei saa käyttää varhaiskasvatuksen tai koulun toimintaa omaan toimintaansa jäsenien hankkimisen välineenä. Lapsia ei sitouteta ajattelemaan tai uskomaan tietyllä tavalla. Ei opeteta yhtä totuutta tai aatesuuntaa ns. ainoana oikeana totuutena, katsomuskasvatus ei ole käännyttävää. Tavoitteiden suuntainen toiminta on sallittua ja jopa velvoitettua toimintaa, osa kaikille kuuluvaa yleissivistystä. VASU2016 kannustaa yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa erittelemättä niitä ideologian tai katsomuksen perusteella. Pedagogiset perustelut yhteistyölle kuten kaikelle muullekin toiminnalle. Se, että toimitaan yhdessä jonkun ulkopuolisen yhteistyötahon kanssa tarkoittaa aina sitä, että ulkopuolinen hyväksyy varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai koulun pelisäännöt. Ulkopuolinen ei saa hyväksikäyttää kasvatuksen toimijoita. Kotien kasvatus yhteiskunnan tarjoama kasvatus
12 Suomessa positiivinen uskonnonvapaus (uskonnonvapauslaki v. 2003) Hyvä tiedostaa: Ei ole olemassa neutraalia, arvovapaata kasvatusta Kasvattajien tulee tietoisesti pyrkiä pois autoritaarisesti asenteesta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (1989) tunnustaa lapsen oikeuden omaan kieleen, kulttuuriin, henkiseen, hengelliseen ja moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon tai muuhun katsomukseen. Uskontojen yhteistyö Suomessa -foorumi (kristityt, juutalaiset, muslimit) julkilausuma Lapsen oikeus Pyhään (2009) & julkilausuma Yhteiskuntarauhan puolesta ( ) Vasu2016 ja Eops2014 tavoitteet antavat päiväkodeille hyvät mahdollisuudet edistää Suvaitsevaisuutta ja empatiaa, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisymmärrystä sekä rauhaa eri kulttuuristen ja katsomuksellisten ryhmien välillä jokaisen lapsen oman kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin tukemista
13 Uskonnolliset tilaisuudet ja yhteistyö Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessä sovelletaan Opetushallituksen antamia ohjeita (2016; päivittyy 2017): tuksen_jarjestaminen/uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_opetus Päiväkodin ja seurakunnan antaman katsomuskasvatuksen ero: Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina: Esimerkki Vantaan seurakuntien tarjoamasta kasvatusyhteistyöstä:
14 Kulttuuriin ja katsomukseen liittyvät kysymykset kulkevat mukana läpi VASU2016 asiakirjan: ARVOPERUSTA (LUKU 2.4) OPPIMISEN ALUEET: KIELTEN RIKAS MAAILMA; ILMAISUN MONET MUODOT; MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (LUKU 4.5) KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ TARKENTAVIA NÄKÖKULMIA (LUKU 4.6) YHTEISTYÖ (LUKU 3.3) LAPSEN VASU (LUKU 1.3) TOIMINTAKULTTUURI: OSALLISUUS, YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO; KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS (LUKU3.1) LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN: KULTTUURINEN OSAAMINEN (LUKU 2.7) OPPIMISYMPÄRISTÖT (LUKU3.2) VAKA LAIN TAVOITTEET (LUKU2.1)
15 Katsomuskasvatuksen tavoitteet linkittyvät osaksi laaja-alaista osaamista
16 Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen Osallistuminen ja vaikuttaminen Monilukutaito ja tvtosaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Tvtosaaminen Osallistuminen ja vaikuttamin en Ajattelu ja oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Monilukutaito Tvtosaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus
17 Kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen liittyen Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä, kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. (s.30) Oikeus omaan kieleen, kulttuurin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. (s.30) Kieleen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat koskevat jokaista lasta (s.47) Lapsen vasua laadittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. (s.10) Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri (s.19) Oppimisympäristöissä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta (s.32) Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa ja vierailut rikastuttavat oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat mm. järjestöt ja seurakunnat. (s.33-34)
18 Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. (s.23) Opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsi tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön. Lapsia rohkaistaan kysymään, kyseenalaistamaan ja ihmettelylle, oivaltamiselle ja oppimisen ilolle annetaan tilaa. (s.22) Tuetaan lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä. Lapsia rohkaistaan kysymään ja lasten kysymyksiin vastataan (s.32) Edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta eri näkökulmasta (s.30) Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia (s.38)
19 Katsomuskasvatus osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta (VASU2016) Oppimisen alueet varhaiskasvatuksessa: 1. Kielten rikas maailma (kielen ymmärtäminen, puheen tuottaminen, kielen käyttötaidot, muisti, sanavarasto, kielellinen tietoisuus, vuorovaikutustaidot) 2. Ilmaisun monet muodot (musiikki ja kuvallinen, kehollinen, sanallinen ilmaisu) 3. Minä ja meidän yhteisömme (eettiset ja katsomukselliset kysymykset, lähiyhteisön ja ympäristön menneisyys, nykyisyys ja hyvä tulevaisuus, mediakasvatus) 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni (matemaattinen ajattelu, ympäristö- ja teknologia kasvatus) 5. Kasvan, liikun ja kehityn (liikkuminen, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus)
20 Minä ja meidän yhteisömme; katsomuskasvatus Yhteisen tutustumisen kohteena lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan Tuetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä Tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin Luontevia tapoja tarkastella katsomuksia ovat esim. vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat sekä päivittäiset tilanteet, kuten pukeutuminen tai ruokailu. Annetaan tilaa lasten ihmettelylle Pohditaan lasten kanssa heitä askarruttavia elämänkysymyksiä Tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen Lamminmäki-Vartia ja kunnioittaen Mikkeli
21 Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet 1. Ilmaisun monet muodot 2. Kielen rikas maailma 3. Minä ja meidän yhteisömme 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni 5. Kasvan ja kehityn Lasten mielenkiinnon kohteet & arjesta ja vuodenkierrosta nousevat asiat & lasten vasut & huoltajien osallisuus Opettelen, koen, toimin, osallistun, leikin, liikun, tutkin, ilmaisen. Pedagoginen toiminta Monialainen yhteistyö
22 Miksi tämä voi tuntua hankalalta? Katsomuksiin liittyvät asiat tulevat meitä henkilökohtaisesti lähelle, koskettaa ihmisen omia arvoja, asenteita, uskomuksia Uskontoon ja katsomukseen liittyvät asiat ovat tunneherkkiä, helposti henkilön aikaisempien kokemusten perusteella värittyviä. Usein käy niin, että varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen sijaan puhutaankin henkilön omasta uskonnollisesta / uskonnottomasta menneisyydestä tai asenteista. Asenteet maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja erilaisuutta, itselle vierasta kohtaan: Mikä on suomalaisuutta? Kuka saa sitä määritellä? Miten kohdella kaikkia erilaisuudessaan tasavertaisesti? Me ja muut? Ketä hyväksymme naapuriksi? Asenteet uskontoja, erityisesti islamia kohtaan? (vrt. media) Rajanveto arjessa voi olla vaativaa; mikä kuuluu katsomuksellisen yleissivistyksen piiriin, mikä on uskonnonharjoittamista; on osittain aina subjektiivista henkilön omista kokemuksista riippuvaista.
23 DIALOGISUUS AVUKSI Dialogi on väline elämän syvien asioiden oppimiseen ja opetteluun. (Iivonen 2016) Dialogi alkaa aina ihmisestä itsestään. Jokaisen on työskenneltävä itsensä kanssa. (Heikkilä & Heikkilä 2001) Dialogisuus on taitoa puhua siten, että toinen haluaa kuunnella ja kuunnella siten, että toinen haluaa puhua. (Pruuki 2016) Dialogisuuden perusajatuksiin kuuluu toisen ihminen kohtaaminen kunnioittavasti ja ilman ennakko-odotuksia sekä pyrkimys ymmärtää hänen maailmaansa. Pyrimme kuulemaan hänen ajatuksiaan sen sijaan että olettaisimme hänestä asioita hänen pukeutumisensa, uskontonsa tai jonkin muun seikan perusteella (Ubani 2016) Lisää dialogitaitojasi:
24 Katsomuskasvatuksen lähestyminen dialogisuuden & ammatillisuuden kautta Vasun ja Eops:n tavoitteet kutsuvat katsomusten väliseen vuorovaikutukseen, dialogiin. Kasvattajilla tulee olla uskallusta / halua keskustella eri katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä niin toistensa kuin vanhempien ja myös lasten kanssa. Tämä on osa työtämme, osa ammatillisuutta. Oivalluksia: katsomuskasvatuksen toteuttaminen ei riipu kasvattajan omasta vakaumuksesta vaan se kuuluu työnkuvaan osana vasupohjaista toiminnan suunnittelua ja toteutusta: Ammatillinen työote! Ammatillisuus tuo turvaa ja antaa mandaatin tuoda asia keskusteluun. kasvattajan ei tarvitse olla uskonnon ammattilainen toteuttaakseen tavoitteiden mukaista katsomuskasvatusta. Katsomuskasvatus verrattavissa S2 opetukseen: annetaan kieli ja käsitteet puhua näistäkin asioista. Uteliaisuus, hyväksyntä, kunnioitus, vanhempien ja lasten osallisuus, uuden oppiminen, sydämellinen uteliaisuus
25 Dialogin tasot päiväkodissa KASVATTAJAT VANHEMMAT Lapsen vasu- ja eops -keskustelut huoltajien kanssa. Myönteinen vire aihealueeseen on tärkeä. Ensi kohtaamisen ja aloituskeskustelun merkitys! KASVATTAJAT KASVATTAJAT Keskustelu ja suunnittelu omassa tiimissä ja työyhteisössä. Pedagoginen johtaminen. Omien arvojen ja asenteiden tiedostaminen. Yhteistyö eri tahojen kanssa. Työntekijät eri kulttuureista ja uskonnoista. KASVATTAJAT LAPSET Aikuinen mallina sille, miten uskonnon aihepiiriin suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan. Tärkeää antaa lapsille kieli puhua uskontoon liittyvistä kysymyksistä (vrt. S2). Kunnioitus kuuluu äänestä. Arvostava kohtaaminen. Ihmettely yhdessä. Aamupiirikeskustelut, tuokiot, teemat, projektit, juhlat, perinteet, leikit: eri menetelmät; teatteri, musiikki, kirjat, taide, kertomukset, kuvat, symboliikka Avoimuus, suvaitsevaisuus, kunnioitus, empatia, myönteisyys. LAPSET LAPSET Uskonto / katsomus osa identiteettiä ja kulttuuria. Perhe. Katsomuskasvatus lasten oikeutena; Yleissivistys, empatia, kunnioitus; Uskonnot osana maailman monimuotoisia ilmiöitä. Aikuisten ehdoton velvoite puuttua kaikenlaiseen syrjintää.
26 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyöhön jokaisen lapsen huoltajan kanssa kuuluu keskustelu kieleen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä osana lapsen vasun laatimista. Uskallus antautua dialogiin. Myönteisen kiinnostuksen kohteena oleminen on kenestä tahansa mukavaa! Yhdessä keskustelu ja asioista sopiminen helpottavat toiminnan suunnittelua ja kasvattajien työtä Yhteisen keskustelun kautta mahdollistuu huoltajien osallistuminen toimintakulttuurin ja toiminnan kehittämiseen katsomuskasvatuksenkin osalta. Kasvattajan velvollisuus on avata huoltajille, mitä moninaisuuden näkyminen päiväkodin arjessa ja juhlassa tarkoittaa ja mitä laajaalainen osaaminen tarkoittaa katsomuskasvatuksen tavoitteiden osalta. AMMATILLINEN keskustelu.
27 Kysymyksiä keskusteluun huoltajien kanssa Kasvattajan uskallus antautua myönteiseen vuorovaikutukseen kyseleväksi oppijaksi: Kerro minulle miten teillä? Kerro minulle teidän kulttuurista ja uskonnosta? Mikä sinulle on siinä tärkeää? Miten teillä tämä asia tehdään tai selitetään? Miten me täällä voisimme huomioida ja tuoda esiin näitä teille tärkeitä asioita? Olemme ajatelleet tehdä näin, mitä sinä siitä ajattelet? Kuuntele, arvosta, luota ja osoita kiinnostusta Voit myös ihmetellä Kunnioittaminen ei tarkoita vaikenemista tai sitä että kaikesta ollaan samaa mieltä; myös sen toteaminen että tästä ajattelemme eri tavalla Ennen keskustelua voi etsiä tietoa perheen kulttuurista ja uskonnosta. Tämä helpottaa asioista keskustelua. On kuitenkin muistettava, että jokainen perhe on omanlaisensa, stereotyyppisten yleistysten välttäminen, uskonnon ja kulttuurin sisäinen moninaisuus on suurta.
28 Kysymyksiä keskustelun tueksi: Mitä juhlia (uskonnollisia, katsomuksellisia tai kulttuurisia) perheessänne vietetään? Miten vietätte ramadanin päättymisjuhlaa, id al Fitr tai uhrijuhlaa, id al Adha (islam)? Miten vietätte Diwalia, Holia (hindulaisuus)? Miten vietätte Vesakia, Ullambaa (buddhalaisuus)? Miten vietätte Hanukaa tai Purim-juhlaa (juutalaisuus)? Onko suomalainen kalenteri erilaisine juhlineen vanhemmille tuttu? Päiväkodissa vietetään suomalaisessa kalenterissa olevia erilaisia vuodenkiertoon liittyviä kulttuurisia ja luterilaiseen kirkkovuoteen, kristinuskoon liittyviä juhlia (esim. pyhäinpäivä, joulu, pääsiäinen). Miten teidän perheessänne näitä tai muita juhlia vietetään? Millainen sisältö juhlille annetaan? Millaisia juhlien sisältöjä uskonnoton perhe antaa erilaisille kalenterivuoden juhlille?
29 kysymykset jatkuvat: Miten te vanhemmat toivotte teille tärkeiden juhlien näkyvän päiväkodissa? Olisiko teillä mahdollisuus auttaa juhlien järjestämisessä? Voiko lapsi osallistua kirkossa järjestettäviin tilaisuuksiin, kuten konsertteihin tai kirkkohetkiin? Selvittää vanhemmille: mikä on ero uskonnon harjoittamisen ja muun toiminnan välillä. Mikäli vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan johonkin tilaisuuteen, miten he toivovat että asia selitetään lapselle? Millaista vaihtoehtoista toimintaa he toivoisivat? Millä tavoin lapsenne on kohdannut muita uskontoja, katsomuksia tai kulttuureja aikaisemmin (naapurusto, suku, tuttavaperheet, lomamatkat)? Entä millaisia uskontoon liittyviä keskusteluja kodissanne on käyty? Miten lapsen kanssa on puhuttu elämän peruskysymyksistä: jumala, syntymä, kuolema, pelot, turvallisuus? Millaisia kokemuksia näistä kysymyksistä lapsella on? Miten kuolemaa on lapselle selitetty? Miten toivotte lapsen elämänkysymyksiin vastattavan?
30 Vinkkejä käytäntöön! Ryhmän katsomuskasvatuksen suunnittelu ja siitä keskustelu on omassa tiimissä ja työyhteisössä tärkeää! Pedagoginen johtajuus ja johtajan tuki. Koulutukset. Mitä kulttuureja ja uskontoja ryhmässämme on? Miten otamme ne näkyväksi osaksi toiminnan kokonaisuutta? Tiedämmehän mitä VASU ja EOPS sanoo asiasta? Mitä vasukeskustelussa keskustellaan tästä asiasta? Mitä tietoja tarvitsemme suunnitteluun ja toimintasuunnitelman rakentamiseen? Mikä on minulle / meille tässä vaikeaa, entä minkä jo hallitsemme? Mistä asioista tarvitsemme lisää tietoa? Mistä saamme tietoa? Materiaalin kerääminen Oppimisympäristö; miten moninaisuus näkyy siinä? Toiminnan näkyväksi tekeminen myös vanhemmille. Vanhempien mukaan kutsuminen Miten arvioimme toimintaa?
31 YK:n yleiskokous hyväksyi 10/2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon vuosittain pidettäväksi maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi (World Interfaith Harmony Week) kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken. Nooan arkki
32 Kultainen sääntö
33 Vinkkejä käytäntöön! Suunnittelussa & toteutuksessa hyvä ottaa huomioon: Arjen tilanteet Ruokailu, vaatetus Spontaanit keskustelut & kysymykset Ihmettely yhdessä lasten kanssa Elämänkysymykset Elämänkirjo syntymästä kuolemaan Miten osoitamme, että arvostamme lapsen uskontoa ja otamme lasten erilaiset katsomukset ja kysymykset luonnollisina arkeen kuuluvina asioina. Uskallus tarttua hetkeen. Uskallus puhua. Uskallus kysyä. Ei ole sanoja mitä ei saa sanoa tai asioita, joista ei saa puhua! Negaatioiden välttäminen: mitä ei saa syödä, nähdä, kuulla, tehdä. Ilmeneekö vähemmistö uskonto kasvattajien puheessa vain kielteisessä merkityksessä?
34 Vinkkejä käytäntöön! Vuodenkierto Perinteiset suomalaisen kulttuurin ja kalenterivuoden juhlat & muiden läsnä olevien uskontojen ja kulttuurien keskeiset juhlat Yhteistyö vanhempien kanssa Luovuus, kekseliäisyys, rohkeus kokeilla ja soveltaa, luoda uutta tehdään yhdessä lapsiryhmän / päiväkodin monikulttuurinen juhlavuosikalenteri Seurakunnan järjestämät tilaisuudet rikastuttavat päiväkodin toimintaa, on osa yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa kasvattajat mukaan suunnitteluun ja toteutukseen! Syntymäpäivät ja elämänkaareen liittyvät juhlat esim. nimenanto/ristiäiset/aqiqa Aamupiirissä kalenterin tarkastelun yhteydessä annetaan tietoa kulloinkin ajankohtaisista kulttuurisista ja uskonnollisista juhlista. Miten ne näkyvät oppimisympäristössä?
35 Vinkkejä käytäntöön: Monikulttuurinen juhlakalenteri: Vuosiympyrä avuksi suunnitteluun: esim. monikulttuurinen juhlavuosi Vinkki: Kalenterin rakentaminen osana vasukeskustelua. Joulukuu Tammikuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Uskontokalenteri juliste: FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perus opetus/espoon_koulujen_uskont okalenteri_edistaa(98525) Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu
36 Esimerkkejä ja yhteistyötä : Vinkkejä käytäntöön! Yhteisymmärrysviikko helmikuun 1. viikolla: esim. Kertomus Nooasta ja vedenpaisumuksesta on yhteistä kertomusperinnettä niin juutalaisille, kristityille kuin muslimeille, Atte ja Anna meidän ja muiden uskonnot kuvakirja tai kultainen sääntö eri uskonnoissa Kuvakirjat, keskustelut, musiikki, laulut, kuvallinen ilmaisu, arkkitehtuuri, leikkiminen, liikkuminen, nukketeatteri, mediasisällöt Yhteiset keskustelut, jolloin lapset pääsevät kertomaan toisilleen näkemästään ja kuulemastaan: oppimaan toisiltaan Aamupiirissä / pienryhmissä eri aiheisiin liittyvät keskustelut, kuvakirjat, kuvat, esineet, musiikki, mediasisällöt jotka virittävät keskustelua aihepiiristä. Levon ja rauhan hetket arjessa Joulu- ja pääsiäiskirkot, lastenkirkkohetket, kotikirkko tutuksi viidellä aistilla (kristinusko/ev.lut) Vierailut eri kohteisiin esim. kirkko, moskeija, vierailijat päiväkodissa
37 Näkökulma: Vinkkejä käytäntöön! Voidaan luontevasti ajatella, että joku jää aina jostain paitsi ja se millainen merkitys sille annetaan, riippuu määrittäjän näkökulmasta. Esim. vähemmistöön kuuluva vanhempi ei välttämättä näe lapsensa jäävän mistään paitsi, koska ei näe kaikkea valtaväestölle tarkoitettua itselleen ja lapselleen tarpeellisena (Paavola & Talib 2010) vaikka päiväkodin kasvattaja pitäisi asiaa itselleen tärkeänä ja lapsen osallistumattomuutta jotenkin ongelmallisena, ei se välttämättä ole ongelma perheelle. On sitten eri asia tehdäänkö siitä ongelma kasvattajien keskuudessa. Tähän liittyy merkittävällä tavalla se, miten tilanteet lapsiryhmässä sanoitetaan ja onko vaihtoehtoinen toiminta tavoitteellisesti suunniteltua ja ohjattua sekä onko se ns. laadullisesti samanarvoinen asia / yhtä houkutteleva Lapsi ei saa koskaan joutua oman uskontonsa tai kulttuurinsa esittelykappaleeksi.
38 Vinkkejä käytäntöön! Pienryhmätoiminta & eriyttäminen Mitä suunnittelemme lapsille, jotka eivät osallistu johonkin toimintaan? Myös tämän muun toiminnan tulee olla suunniteltua ja tavoitteellista! Miten käytännössä sen toteutamme? Huomio siihen, miten asia sanoitetaan, aikuisten puhetavat Huolellisella pienryhmätoiminnan suunnittelulla ja toteutuksella voidaan huomioida myös lasten erilaiset katsomukselliset perhetaustat siten, ettei kenenkään tarvitse jäädä sosiaalisessa tilanteessa ulosrajatuksi; jokainen lapsi yksinkertaisesti ohjataan hänelle sopivaan toimintaan. Lasten omia uskontoja tukevaa katsomuskasvatusta voi toteuttaa myös pienryhmissä.
39 Lukuvinkkejä ja nettilinkkejä Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2015) Päiväkodin johtaja katsomussensitiivistä varhaiskasvatusyhteisöä rakentamassa. Teoksessa Uskonto lapsuuden kulttuureissa (Ubani, M., Poulter, S., Kallioniemi, A. (toim.). Lasten Keskus: Helsinki. Lamminmäki-Vartia, S. (2017) Katsomuskasvatus osana esiopetuksen kokonaisuutta. Teoksessa Iivonen, P. & Paulanto V. Uudistuva uskonnon opetus. Kirjapaja: Helsinki Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2016) Katsomusdialogin kysymyksiä varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa Ikonen, E. & Vainio, S. (2016) Dialogitaitaja. Järvenpää: Agricola -opintokeskus/ Kirkkopalvelut ry. ISBN Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa (2017). Aitlahti, K. & Keränen-Pantsu, R. & Mäkinen, A. & Reina, R. Lastenkeskus. (eops2014 ja vasu2016 mukainen materiaali) Tietokanta: uskonnot ja uskonnolliset liikkeet / yhdyskunnat Suomessa Lasten oma vuosikirja (2014) Korolainen, T., Tulusto, R., Hurme, M. Lasten oma lauluvuosi & cd (2016) Soljander-Halme H, Hurme M. Adventista Ramadaniin uskonnolliset juhlat Suomessa (2016) Pyhäranta, T., Raudaskoski, J., Seppälä, O. Kirjapaja: Helsinki. Kaiken maailman juhlat. Juhlia, leikkejä ja askartelua lapsille. Kotka, R. (2007). Petra-kuvakirjat Halttunen E. & (kuvitus) Härmälä A.: Petra löytää Petran (islamin aqiqa-juhla), Petra Buddhan poluilla, Petra tanssii (kuolema, afrikkalaiset luonnonuskonnot), Petra ja revontulet. Atte ja Anna meidän ja muiden uskonnot (2010) Issakainen, T. & Rahkonen, P. Lasten Keskus (tukea varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen, vinkkejä toimintaan. Teemana moninaisuus.)
40 Näistä lapsista kasvaa niitä, jotka tätä maata tulevaisuudessa johtavat. Jos täällä ei opetella keskustelemaan: ai, että teille on tulossa ramadan, meille on tulossa joulu ja teille on tulossa hanukka. Esimerkiksi näin. Päiväkodissa kylvetään siemen sen tiedostamiseen, että on muitakin tapoja ja muiden nimisiä juhlia, mutta niissä juhlissa on samoja elementtejä. Ai teillä uskotaan näin ja meillä näin. Ajatus siitä, että toisinkin voi uskoa, eikä mun tarvitse motata sitä kaveria sen vuoksi että sen kotona on opetettu tää asia eri tavalla tai ei ole opetettu mitenkään. (SL-V/H14/pro gradu 2010)
41 Rohkeutta ja oppimisen iloa matkalle moninaisuuden kiehtovaan maailmaan! Kiitos!
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotKatsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotTyökalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
LisätiedotPuhutaan vasusta! Jyväskylä Kirsi Tarkka Erityisasiantuntija
Puhutaan vasusta! Jyväskylä 10.1.2018 Kirsi Tarkka Erityisasiantuntija Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa päiväkodeissa Ruokarukous vaihtui
LisätiedotAjankohtaisia asioita, katsomuskasvatus ja ruokailusuositukset. Kati Costiander Opetushallitus
Ajankohtaisia asioita, katsomuskasvatus ja ruokailusuositukset Kati Costiander Opetushallitus Ajankohtaisia asioita Varhaiskasvatussuunnnitelman päivitys - Perustepäivityksen aikataulu Uusi varhaiskasvatuslaki
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotUskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotNäkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen -
Näkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen - pedagoginen dokumentointi ja katsomuskasvatus Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen 4.5.2018 Avi -koulutus Tampere Dokumentoinnista pedagogiseen dokumentointiin
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista
LisätiedotKOKONAISEKSI IHMISEKSI MIKSI LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS USKONTOA JA KATSOMUKSIA KOSKEVAAN KASVATUKSEEN?
KOKONAISEKSI IHMISEKSI MIKSI LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS USKONTOA JA KATSOMUKSIA KOSKEVAAN KASVATUKSEEN? KM, LEHTORI SYLVIA TAST, 30.9.2016 Kuva: http://religiondispatches.or g/does-the-science-showthat-spirituality-will-benefityour-child/
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotVy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
LisätiedotVantaan ev.lut.seurakunnat kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina katsomuskasvatuksessa
Vantaan ev.lut.seurakunnat kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina katsomuskasvatuksessa Vantaa Seurakuntayhtymässä 6 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen seurakunta Kasvatusasiainsihteeri koordinoi
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta
Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Elina Kataja ja Opetushallitus Projektityöskentely eheytettynä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti Toimintakulttuurimme Kaiken toimintamme pohjana on luoda lapselle kokonaisvaltainen tunne turvallisuudesta. Lapsi kohdataan yksilönä
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotUudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena
Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotNäkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen -
Näkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen - katsomuskasvatus, pedagoginen dokumentointi ja muuta ajankohtaista Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen 7.5.2018 Avi -koulutus Turku Katsomuskasvatus varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
Lisätiedot1. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajat: 2. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus
VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAVUOSISUUNNITELMA 2017-2018 1. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajat: syyslukukausi: syysloman ajankohta/ päivystys: joululoman ajankohta/ päivystys: kevätlukukausi: hiihto-/talviloman
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotNORMIOHJATTU LAPSEN VASU MAARIT ALASUUTARI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HUHTIKUU 2017
NORMIOHJATTU LAPSEN VASU MAARIT ALASUUTARI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HUHTIKUU 2017 Normiohjaus Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnite lman perusteet Henkilötietolaki, julkisuuslaki yms. Yhteistyö ja vuorovaikutus
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Apila-Lemmikin toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotMustikan päiväkodin toimintasuunnitelma
Mustikan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Kohtaamme jokaisen lapsen omana yksilönä. Arvostamme rehellisyyttä, toisten kunnioittamista ja hyviä käytöstapoja niin lasten kuin aikuistenkin
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotHonkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme sitä jatkuvasti. Näin toimien mahdollistamme
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
Lisätiedotvarhaiskasvatussuunnitelma ajalle --
varhaiskasvatussuunnitelma ajalle -- Henkilöstö: Ryhmävasu on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen vasun sisällön
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotTasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys. Kati Costiander Erityisasiantuntija
Tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kati Costiander Erityisasiantuntija Tasa-arvon silmälasit Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua,
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotKiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma
Kiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Yhteiset tilat koulun kanssa mahdollistavat sen, että tilat ja henkilöstö tulevat tutuiksi lapsille jo päiväkotiaikana. Tämä helpottaa
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotSeurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina
Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu
LisätiedotVekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma
Vekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Touhuamme paljon erilaisissa pienryhmissä. Teemme koko talon yhteisiä, laajempia projekteja ja tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme keskeinen tekijä on toistemme arvostaminen. Annamme lapsille leikkitilaa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotMaikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma
Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Mitä toimintakulttuuri tarkoittaa meillä? Hyväksymme erilaisuuden ja kohtaamme toisemme tasa-arvoisesti. Arjessa ja toiminnassa korostuu
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
LisätiedotKatsomuskasvatus varhaiskasvatuksen keskiössä. Tiina Haapsalo
Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksen keskiössä Tiina Haapsalo Paljon paranisi jos tunnettaisiin empatiaa tai ainakin osattaisiin toista ihmistä kunnioittaa. Olisi siis ymmärrys ja sen tuoma yhteys. Presidentti
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018 Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen
Lisätiedot