Valtatie 9:n länsipuolen kaavarungon vesienhallinnan

Transkriptio

1 Liite 6 Vesienhallinnan yleissuunnitelma 2016 ID: CW Muuramen kunta Valtatie 9:n länsipuolen kaavarungon vesienhallinnan yleissuunnitelma RPORTTI Eerolanpuron kaupunkikosteikko Jyväskylässä 2016

2 TIIVISTELMÄ Suunnittelun kohteena on Muuramen kunnassa sijaitsevan Punasillanojan valuma-alueen vesien määrällinen sekä laadullinen hallinta. Valuma-alueen vedet laskevat Muuramenlammen pohjoisosaan ja siitä edelleen Muuramenjokeen. Erityistä huomiota kiinnitetään kiintoaineen pidättymiseen ja eroosion minimointiin erilaisilla vesien hallinta- ja käsittelyrakenteilla. Valtatie 9 länsipuolelle on laadittu äskettäin osayleiskaavan tueksi kaavarunko, jonka tueksi yleissuunnitelma on tehty. Suunnitelman mukaan virtaamien hallinta hoidetaan viher- tai muille rakentamiselta vapaaksi jääville alueille sijoittuvilla viivyttävillä rakenteilla, kuten esimerkiksi viherpainanteilla ja pohjapadoilla. Virtaamien hallinnalla parannetaan myös veden laatua. Eräille kaavarungon mukaisille rakennusalueille ehdotetaan kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa. Valuma-alueen alaosaan entisen Saunakylän läheisyyteen suunniteltiin kosteikkopuisto, jolla pystytään hallitsemaan myös veden laatua. Taajaman laajentumisen myötä suunnittelualueelle tulee sijoittumaan potentiaalisesti merkittävää Muuramenlampea kuormittavaa toimintaa. Varsinkin rakentamisen aikana kiintoainekuormitus on suurta ilman asianmukaista hulevesien hallintaa. Vaikutukset voivat näkyä Muuramenlammessa mataloitumisena, valumaalueen uomien erodoitumisena ja tulvimisena. Muuramenlampi on merkittävä lohikalojen ja linnuston elinympäristö, joiden esiintymät tulee turvata myös muuttavassa ympäristössä. Muuramenlammen vaikutukset kohdistuvat Muuramenjokeen, joka on luontainen taimenen elinympäristö ja tärkeä koskikalastuskohde. Suunnitelman mukaisella luonnonmukaisella vesien hallinnalla vaikutetaan positiivisesti suunnittelualueen luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin sekä alueen maisemalliseen ilmeeseen. Hulevesien hallintarakenteet suositellaan toteutettavaksi ennen alueen laajamittaista rakentamista. Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät kuitenkaan sulje pois tarvetta rakentamisen aikaisille tilapäisille kuormitusta hillitseville menetelmille. Työryhmä: vanhempi suunnittelija Mikael Gull, suunnittelija Lasse Varis ja erityisasiantuntija Teija Hakalahti- Sirén Hyväksyjä: liiketoimintajohtaja Marika Ryyppö Valokuvat: Mikael Gull ja Teija Hakalahti-Sirén Työn tilaaja: Muuramen kunta 2

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 SISÄLTÖ JOHDNTO SUUNNITTELULUE Suunnittelualueen nykyiset vesien virtausreitit ja kuormitus Viheralueiden vesienhallintarakenteet Kohde 1. Uoman kunnostaminen Kohde 2. Viivytysallas ja pohjapatosarja Kohde 3. Viherpainanne Kohde 4. Pintavalutuskenttä Kohde 5. Uoman kunnostaminen ja mahdollinen kosteikko Kohde 6. Rummunpään eroosiovaurioiden korjaaminen ja uoman uudelleen ohjaaminen Kohde 7. Kalankasvatusaltaiden hyödyntäminen hulevesien hallinnassa ja uoman kunnostaminen Kohde 8. Eroosion torjunta Kohde 9. Eroosion torjunta Kohde 10. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta Kohde 11. Viivytysallas tai kosteikko Kohde 12. Sillanniityn kosteikkopuisto TOIMENPITEIDEN HYÖDYT J RJOITTEET LÄHDELUETTELO LÄHDEINEISTO LIITTEET LUSTV KUSTNNUSRVIO LIITE 1. TULVTSNTEET J POHJPDOT LIITE 2. KOSTEIKKO LIITE 3. PINTVLUTUSKENTTÄ

4 1. JOHDNTO Suunnittelun kohteena on Muuramen kunnassa sijaitseva Muuramenlammen pohjoisosaan laskeva Punasillanojan valuma-alue (14.289). Suunnittelualueelle valtatie 9 länsipuolelle on laadittu äskettäin osayleiskaavan tueksi kaavarunko. Muuramen kunta tilasi työn tueksi Vapo Clean Waters Oy:ltä vesienhallinnan yleissuunnitelman, jossa selvitettiin luonnonmukaisten vettä puhdistavien, viivyttävien sekä uomaeroosiota ehkäisevien ratkaisujen, kuten kosteikkojen, pohjapatojen ja viivytyspainanteiden soveltuvuutta kaavarungon yleisillä alueilla. Tämä raportti sisältää alueella tehdyn maastotyön raportoinnin ja kaavarungon viher- ja muille rakentamiselta vapaaksi jääville alueille toteutettavien hulevesien hallinnan ratkaisuehdotukset alustavine kustannusarvioineen. Suunnittelualueelle on tehty taajaman osayleiskaavan muutos, luonto- ja maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ). Tässä suunnitelmassa alueen hulevesien hallinnan lähtökohtana on hulevesien käsittely viher- tai muilla rakentamiselta vapaaksi jäävillä alueilla. Mikäli alueelta ei löydy riittävästi tilaa yleisille alueille sijoitettaville hulevesien hallintajärjestelmille, kaavarungon suurille kiinteistöille esitetään viivytysvaatimuksia. Punasillanojan valuma-alueelle tulee sijoittumaan potentiaalisesti merkittävää vesistökuormitusta aiheuttavaa toimintaa, jonka vaikutukset voivat näkyä alapuolisissa vesistöissä ilman riittävää panostusta hulevesien laadulliseen ja määrälliseen hallintaan. lueen erityispiirteenä on helposti erodoituva maaperä, jonka eroosioriski lisääntyy uomissa virtaamien kasvun myötä. Suunnitelmassa ehdotetaan luonnonmukaisia vesienhallintarakenteita, joilla vaikutetaan positiivisesti alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin sekä alueen maisemalliseen ilmeeseen. Tavoitteena on myös suoraksi kaivettujen uomien kunnostaminen eli palauttaminen luonnontilaisen kaltaisiksi. Kunnostuksella lisätään luonnon monimuotoisuutta ja alueen virkistyskäyttöarvoa. Ojamainen uoma muuttuu kauniisti mutkittelevaksi ja silmää miellyttäväksi osaksi alueen luontoa. Uomien ennallistamisella vaikutetaan myös veden laatuun positiivisesti. Mutkittelevassa uomassa veden virtaus hidastuu, jolloin eroosioriski pienenee ja veden mukana kulkeva kiintoaines laskeutuu. 2. SUUNNITTELULUE Suunnittelualueena on Muuramen kunnassa sijaitseva Punasillanojan valuma-alue, joka laskee Muuramenlampeen (Kuva 1). Valuma-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. lueelle on kaavarungossa luonnosteltu uusia teollisuusalueita, liikekiinteistöjä ja asuinalueita (Kuva 2). 4

5 Kuva 1. Punasillanojan valuma-alue (14.289). Lähde: SYKE-vesistönkunnostajan karttapalvelu. Kuva 2. Valtatie 9 länsipuolen kaavarunko Lähde: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

6 2.1. SUUNNITTELULUEEN NYKYISET VESIEN VIRTUSREITIT J KUORMITUS Punasillanojan valuma-alueelta vedet laskevat Sillanniitunojaa pitkin Muuramenlampeen. Sillanniitunojaan purkaa kaksi suurempaa uomaa ja ne yhtyvät Isolahdentien pohjoispuolella Rajanpellon alueella (Kuva 3). Muuramen golfkentän lähettyvillä olevat la-pirttijärvi, Kalajärvi ja Mustalampi laskevat läntiseen uomaan eli Levonojaan (Kuva 4) ja sitä kautta Sillanniitunojaan. Itäinen uoma eli Punasillanoja laskee valtatie 9:n itäpuolelta Iso- ja Pikku Palojärvien kautta Sillanniitunojaan. Kuva 3. Punasillanojan valuma-alueen vesien päävirtausreitit. Kuva 4. Levonoja () ja kuvanottopaikan sijainti taustakartalla (). 6

7 Muuramenlampi on ajan saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt. Lammen ranta-alueet ovat alkaneet kasvaa umpeen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen seurauksena. Muuramenlampi laskee Muuramenjokeen, joka on tärkeä lohikalojen elinympäristö. Joen kokonaispituus on kaikkiaan 1,5 km. Tälle matkalle mahtuu niin suvanto-osuutta sekä kuohuvaa koskea. Pudotuskorkeutta Muuratjärvestä Päijänteeseen kertyy noin 12 metriä. lue on tärkeä koskikalastuskohde, johon on istutettu mm. kirjolohta, taimenta ja harjusta. Taimenta esiintyy joessa jonkin verran luontaisestikin, mutta kannat ovat suurilta osin istutusten varassa (Lähde: Lisäksi Muuramenjoella on Muuramen kunnan ylläpitämä luontopolku. Tuleva maankäytön muutos eli vettä läpäisemättömien pintojen rakentaminen, massanvaihdot ja maan muokkaus lisäävät purkuojien ja lopulta Muuramenlammen ja -joen kuormitusta, mikäli asianmukaisia hulevesien hallintaratkaisuja ei tehdä. Erityisen tärkeää on vähentää kiintoainekuormitusta. lueen uomat ovat suurelta osin luontaisilla paikoilla, mutta niitä on osin oikoperattu eli kaivettu suoraksi. 3. VIHERLUEIDEN VESIENHLLINTRKENTEET Seuraavissa kappaleissa ja kuvassa 5. esitetään viher- tai muilta rakentamiselta vapaiksi jääville alueille suunnitellut mahdolliset hulevesien hallintaratkaisut. Ehdotukset perustuvat karttatarkasteluihin sekä maastotöihin, jotka tehtiin

8 Kuva 5. Suunnittelualueelle ehdotetut vesienhallintaratkaisujen aluevaraukset. Punaisella suorakulmiolla on rajattu suunniteltu Sillanniityn kosteikkopuistoalue. 8

9 3.1. KOHDE 1. UOMN KUNNOSTMINEN Suunnittelualueen luoteiskulmassa sijaitsevan Levonoja uoma on osittain oikoperattu ja kaivettu kanavamaiseksi (Kuva 6). Vanha uoma on vielä monin paikoin nähtävissä oikoperatun uoman vieressä. Toimenpideehdotuksena on, että uoma kunnostetaan ohjaamalla se alkuperäiseen uomaan. Tällöin uoman luontainen mutkittelu palautuu. Uoman kunnostamisella lisätään puroluonnon monimuotoisuutta, monipuolistetaan virtausolosuhteita ja mutkittelevat puro-osuudet tuovat vaihtelua uoman topografiaan. Kunnostaminen on tehtävissä varsin helposti kevyellä konekalustolla, koska paikalle pääsee koneella olemassa olevia kulkureittejä pitkin. Kohteessa on jonkin verran poistettavaa puustoa. C Kuva 6. Levonojan pohjoispuoleisen uoman sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). Uoma on mahdollista kunnostaa ohjaamalla kaivettu uoma vanhaan uomaan. 9

10 3.2. KOHDE 2. VIIVYTYSLLS J POHJPTOSRJ Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevaan Levonojan sivu-uomaan tullaan todennäköisesti johtamaan merkittäviä määriä rakennettavan alueen hulevesiä, joten uomaan suositellaan toteutettavan vettä viivyttäviä ja eroosiota ehkäiseviä rakenteita (Kuva 7). Uomaan on mahdollista rakentaa viivytyspainanne. Maaston korkeuserot ovat huomattavat, joten uoman virtaamia on syytä tasata pohjapatosarjalla. Viivytysallas rakennetaan kaivamalla ja padottamalla. lueen paksuhkosta rahkasammalpeitteestä johtuen vedet voidaan ohjata altaasta pintavalutukseen. Yleinen kuvaus viivytysaltaan käytöstä vesiä puhdistavana ja virtaamaa tasaavana rakenteena löytyy liitteestä 1 ja yleinen kuvaus pohjapadoista löytyy liitteestä 2. C Kuva 7. suinalueiden välimaastossa sijaitsevan kohteen paikka maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueella on mahdollista viivyttää lähikiinteistöjen hulevesiä rakentamalla viivytysallas ja pohjapatosarja. 10

11 3.3. KOHDE 3. VIHERPINNNE suinalueiden välimaastoon voidaan rakentaa viherpainanne puhdistamaan ja viivyttämään tonteilta tulevia hulevesiä (Kuva 8). Kohteen maastonmuodot ovat rakenteelle edulliset ja luontainen kasvipeite on ehjä ja lajisto on kostealle paikalle ominaista. Maastokäynnin perusteella kohteessa oli suokasvillisuutta kuten rahkasammalta, joka puhdistaa ja viivyttää luontaisesti hyvin asuinalueen hulevesiä. Viherpainanne toteutetaan säästämällä uoman kasvillisuutta ja ohjaamalla painanteeseen hulevesiä. C Kuva 8. Suunniteltujen asuinalueiden välissä sijaitsevan alueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueella on mahdollista viivyttää ja puhdistaa lähikiinteistöjen hulevesiä. 11

12 3.4. KOHDE 4. PINTVLUTUSKENTTÄ Suunnittelualueen itäosassa on mahdollista ohjata suunniteltujen asuinalueiden hulevedet pintavalutukseen soistuneeseen painanteeseen (Kuva 9). Painanteen pintakasvillisuus koostuu pääasiassa rahkasammalista ja kostean paikan kasveista. Painanteella tasataan virtaamia ja se pidättää kiintoainetta ja muita haitta-aineita. Rakennettaessa ympäröivää asuinaluetta painanteen alueella liikkumista tulisi ehdottomasti välttää, koska pintavalutus ei toimi rikkinäisessä maapohjassa. Painannetta on myös mahdollista käyttää rakentamisen aikaisten hulevesien puhdistuksessa. Yleinen kuvaus pintavalutuskentän käytöstä vesiä puhdistavana ja virtaamaa tasaavana rakenteena löytyy liitteestä 3. C Kuva 9. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueella on mahdollista viivyttää ja puhdistaa lähikiinteistöjen hulevesiä pintavalutuksella. 12

13 3.5. KOHDE 5. UOMN KUNNOSTMINEN J MHDOLLINEN KOSTEIKKO Maastohavaintojen perusteella joitakin Levonojan osuuksia on suunnittelualueella oikoperattu suoraksi (Kuva 10). Uoman pohja on oikoperkauksen yhteydessä tai pian sen jälkeen erodoitunut syväksi. Tulvat eivät pääse nousemaan normaalilla tavalla uoman ympäristön tulvittuville alueille. Tästä syystä uoman kiintoaineen pidätyskyky on merkittävästi heikentynyt. lueelle on mahdollista tehdä padottamalla ja ojapakkoja rikkomalla moniosainen porrastettu kosteikko, jossa uoman vanhat tulvatasanteet voidaan tulvittaa kosteikkoalueeksi. Kosteikko voi olla myös moniosainen, jolloin peräkkäin sijaitsee useita pieniä kosteikkoaltaita. Vaihtoehtoisesti uomaa voidaan padottaa hieman vähemmän, jolloin vanhat tulvatasanteet ennallistetaan. lueen korkeuserot ovat suotuisat padottamalla tehtävälle ratkaisulle. C Kuva 10. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueen uoma voidaan ennallistaa tai sinne voidaan perustaa kosteikko. 13

14 3.6. KOHDE 6. RUMMUNPÄÄN EROOSIOVURIOIDEN KORJMINEN J UOMN UUDELLEEN OHJMINEN Maastokäynnin perusteella Seunavuoresta tulevan rumpuputken purkupisteen alue on voimakkaasti erodoitunut (Kuva 11). Uoman penkereet ovat murtuneet ja puita on kaatunut uomaan ja sen päälle. lueelle ehdotetaan rakennettavaksi riittävä eroosiosuojaus. Lisäksi vaurioitunut uoman osuus tulisi korjata konetyönä. Karttatarkastelun perusteella oja olisi mahdollista ohjata kulkemaan pohjoiseen vanhoja lohilammikoita hyödyntävään kosteikkoon. Uoman uudelleen ohjaus voidaan toteuttaa joko uudella ojalla tai syventämällä ja perkaamalla olemassa olevaa ojastoa. siaa tulee tarkastella mittatietojen valossa rakennesuunnitteluvaiheessa. C Kuva 11. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueen uomaa olisi hyvä eroosiosuojata. Uoman ohjaamista pohjoiseen tulee selvittää rakennussuunnitteluvaiheessa. 14

15 3.7. KOHDE 7. KLNKSVTUSLTIDEN HYÖDYNTÄMINEN HULEVESIEN HLLINNSS J UOMN KUNNOS- TMINEN Suunnittelualueen keksiosassa on käytöstä poistuneita jyrkkäreunaisia ja suhteellisen syviä kalankasvatusaltaita (Kuva 12). ltaita voi hyödyntää virtaamien tasaamisessa, hulevesien puhdistamisessa sekä maisemaelementtinä. Tällöin altaiden luiskia tulisi turvallisuussyistä ja kasvittumisen mahdollistamiseksi loiventaa. ltaiden välillä oleva putkitus tulisi purkaa ja rakentaa tilalle pohjapatoja. Tässä yhteydessä tulisi myös purkaa Levonojaan rakennettu altaisiin vettä ohjaava patorakenne (Kuva 12C). Tämä patorakenne toimii myös kalojen nousuesteenä, mikä puoltaa sen purkamista. ltaiden kohdalla Levonoja on erodoitunut varsin syvälle. Uomaa tulisi nostaa esimerkiksi pohjapatosarjalla sekä kiveämällä. C Kuva 12. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueella olevat kalankasvatuslammikot voidaan hyödyntää hulevesien hallinnassa. Kuvan C vasemmalla puolella on mahdollinen kalan kulkua estävä pato. Oikealla puolella on yksi vanhoista kalankasvatusaltaista. 15

16 3.8. KOHDE 8. EROOSION TORJUNT Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee Levonojan pienehkö sivu-uoma, jossa on maastokäynnin perusteella eroosioriski johtuen alueen kivennäismaaperästä ja suurista korkeuseroista (Kuva 13). Uomaan tullaan todennäköisesti ohjaamaan rakennettavan alueen hulevesiä, jolloin uoman eroosioriski kasvaa merkittävästi. Uomaan tulee sijoittaa eroosiota hillitseviä rakenteita, kuten pohjapatoja ja kiveyksiä. C Kuva 13. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueen uomaan olisi hyvä tehdä eroosiosuojaus suurteen korkeuserojen ja herkästi erodoituvan maaperän vuoksi KOHDE 9. EROOSION TORJUNT Suunnittelualueen eteläosassa ennen peltoja Levonoja on kaivettu suoraksi (Kuva 14). Uoman penkereet ja pohja ovat maastokäynnin perusteella eroidoituneet (Kuva 14C). Tästä johtuen luontainen tulvittuminen on ainakin osittain estynyt. Maaperän on silttistä hiekkaa. lueen rakentamisen myötä virtaamat äärevöityvät ja 16

17 eroosion vaikutuksesta uoma tulee todennäköisesti syöpymään entisestään ilman asianmukaista hulevesien hallintaa. Eroosion minimoimiseksi uomaan tulee tehdä esimerkiksi pohjapatoja, puuseista tai kiveyksiä. C Kuva 14. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueen uomaan olisi hyvä tehdä eroosiosuojaus suurteen korkeuserojen ja herkästi erodoituvan maaperän vuoksi. 17

18 3.10. KOHDE 10. KIINTEISTÖKOHTINEN HULEVESIEN HLLINT Suunnittelualueen itäosiin valtatie 9 varteen on tulossa muutama suurempi liikekiinteistö. Rakennettaville alueille, joille mahdollisesti sijoittuu suuria liikekiinteistöjä ja joilla tulee olemaan paljon kattopinta-alaa sekä paikoitusalueita, ehdotetaan hulevesien hallintaa kiinteistöllä. Kuvassa 15. on esitetty potentiaalisia alueita hulevesien hallintarakenteita varten. Näiden paikat tarkentuvat rakennussuunnitteluvaiheessa. C Kuva 15. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla () sekä valokuva alueesta (C). lueelle rakennettavilla kiinteistöillä olisi hyvä hallita hulevesiä. 18

19 3.11.KOHDE 11. VIIVYTYSLLS TI KOSTEIKKO Rajalan nykyisen asuinalueen pohjoispuolelle on esitetty kaavarungossa täydennysrakentamista. Osa Rajalan asuinalueen kiinteistöistä on alavalla alueella, ja uuden asuinalueen kaavoittamisen yhteydessä hulevesien hallinta tulee ottaa erityishuomioon. Maastokäynnin perusteella kuvassa 16 olevalle alueelle tulisi varata tilaa hulevesien viivytysaltaalle tai kosteikolle. Kuva 16. lueen sijainti maastokartalla () ja kaavakartalla (). lueelle voidaan rakentaa viivytysallas tai kosteikko KOHDE 12. SILLNNIITYN KOSTEIKKOPUISTO Entisen Saunakylän kohdalle suunniteltiin puistomainen Sillanniityn kosteikkoalue (Kuva 17). Sillanniityn kosteikolla vähennetään Muuramenlampeen valumavesien mukana kulkeutuvaa kiintoaineen ja muiden haitta-aineiden kuormitusta. Kosteikkopuiston rakennesuunnittelussa tulee huomioida vesien puhdistumisen lisäksi huoltonäkökohdat, virkistyskäyttö, maisemallisuus ja luonnon monimuotoisuus. lueelle voidaan myös suunnitella muita virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita, kuten lintutorni, laavu, sillat tms. (Kuva 18). Yleissuunnitelmassa on hahmoteltu luontopolku halkomaan suunnittelualuetta. Suunnittelun lähtökohtana on puhdistaa Levonojasta kulkevaa vettä luonnonmukaisin menetelmin. Mahdollisuuksien mukaan kosteikko olisi hyvä suunnitella luonnonmukaisen kosteikkorakentamisen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pyritään minimoimaan alueelle tuotavat rakennusmateriaalit ja välttämään ns. perinteistä allasrakentamista. Lisäksi suunnittelussa pyritään luonnonmukaiseen yleisilmeeseen. Rakennesuunnittelussa on ehdottomasti huomioitava alueen pehmeä ja vaikeasti rakennettava maaperä, jonka takia kosteikkoa ei voida sijoittaa kovin lähelle Muuramenlammen rantaa. 19

20 Levonojan valuma-alue on suuri (noin ha). Tästä syystä purkupisteen lähelle tehtävällä yksittäisellä kosteikolla tulisi olla mitoitusteknisesti varsin suuri pinta-ala rakenteen toiminnan varmistamiseksi. Käytettävissä on kuitenkin varsin pieni alue, joten suunnittelussa päädyttiin ehdottamaan vain osan Levonojan vesistä johdettavan suunnitellulle kosteikkoalueelle. Näin tulvahuiput eivät pääse huuhtomaan kosteikkoaltaaseen laskeutunutta kiintoainetta eteenpäin. Kosteikkoallas koostuu syvän veden altaasta ja matalahkosta altaasta. Kosteikko purkaa Muuramenlampeen rantaluhdan pintavalutuksen kautta. Kosteikon matalaan osaan istutetaan kosteikkokasveja. Kosteikon luiskat suunnitellaan mahdollisimman loiviksi kasvittumisen varmistamiseksi ja eroosioriskin minimoimiseksi. Kosteikkoalueen keskivaiheille suunniteltiin saari maisemaelementiksi (Kuva 17). Pääkosteikkoaltaan lisäksi alueelle suunniteltiin pienempi kosteikkoallas puhdistamaan 9-tien suunnasta tulevia hulevesiä, jotka kulkevat erillistä uomaa pitkin. Kosteikkoallas vaatii vain pienimuotoista maansiirtotyötä, sillä se voidaan perustaa pääosin padottamalla. Levonojan uoma suunnitellun kosteikkopuiston alueella on merkittävästi ympäröivää maanpintaa alempana. Se voidaan kunnostaa luonnonmukaisen uomarakentamisen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä uomaan rakennettavaa tulvatasannetta ja mahdollisia kiveyksiä maisemointitarkoituksessa. Katso lisätietoa aiheesta Liitteestä 2. Kuva 17. lueen sijainti maastokartalla rajattuna punaisella neliöllä () ja kaavakartalla (). lueelle voidaan rakentaa puistomainen kosteikkoalue. 20

21 Kuva 18. Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikon rakenteita. 4. TOIMENPITEIDEN HYÖDYT J RJOITTEET Valtatie 9 länsipuolen kaavarungon alueelle suunnitellaan vesistökuormitusta lisäävää toimintaa. Tämän vesienhallinnan yleissuunnitelman mukaan virtaamien hallinta on suunniteltu tehtäväksi viher- tai muille rakentamiselta vapaaksi jääville alueille sijoittuvilla viivyttävillä rakenteilla, kuten pohjapadoilla ja viivytyspainanteilla. Eräille rakennuspaikoille on myös ehdotettu viivytystä kiinteistön alueella. Vaihtoehtona voi olla myös vesien puhdistus esimerkiksi laskeuttamalla tai biosuodatuksen avulla. Tässä työssä esitetyt vesienhallintaratkaisut edesauttavat veden puhdistumista ja virtaamien tasausta. Raportissa esitetyt ratkaisut koostuvat luonnonmukaisista ja toimiviksi tiedetyistä menetelmistä. Tässä esitettyjen vesienhallintaratkaisujen sopivuus on mietitty maastotöiden ja karttatarkastelun perusteella. Rakenteiden toteuttaminen kuitenkin edellyttää tarkempaa suunnittelua mitoituksineen ja rakennussuunnitelmineen. Ratkaisujen toteuttaminen myös edellyttää viranomaisyhteistyötä, kuten lausuntoja ja vesilain mukaisen luvan tarvearviointia. Vesienkäsittelyratkaisut suositellaan tehtäväksi ennen rakentamisen aloittamista alueella. Yleisesti kuormitus on suurimmillaan rakentamisen aikana. Tässä esitetyt ratkaisut eivät kuitenkaan sulje pois tarvetta rakentamisen aikaisille tilapäisille kuormitusta vähentäville menetelmille. 5. LÄHDELUETTELO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taajaman osayleiskaavan muutos, luonto- ja maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tien länsipuolen kaavarunko 21

22 6. LÄHDEINEISTO Kartta-aineistot: - Maanmittauslaitos taustakartta 11/ Maanmittauslaitos maastokartta 11/2016 Laserkeilausaineisto: - Maanmittauslaitos 11/ LIITTEET Liitteistä löytyvät periaatekuvaukset selvityksessä suositeltavista vesien hallintamenetelmistä. Menetelmien soveltaminen Muuramen kaava-alueelle edellyttää tarkempaa suunnittelua ja menetelmän soveltuvuuden kohdekohtaista varmistamista. Rakenteet mitoitetaan vallitsevien virtaamaolosuhteiden mukaan. Liite 1. Tulvatasanteet ja pohjapadot Liite 2. Kosteikko Liite 3. Pintavalutuskenttä Liite 4. Yleissuunnitelman aluevaraukset 3 Liite 5. Sillanniityn kosteikkopuisto 3 8. LUSTV KUSTNNUSRVIO Seuraavassa on esitetty kustannusarvio raportissa esitetyille vesienhallintamenetelmille. Kustannusarvio sisältää sekä suunnittelun että toteutuksen. Vesienhallintarakenteiden kustannusarvio on noin euroa euroa, riippuen mm. koosta, perustamistavasta, rakennusmateriaaleista, tarvittavista esiselvityksistä ja tutkimuksista sekä mahdollisten lupien tarpeesta. 22

23 LIITE 1. TULVTSNTEET J POHJPDOT Tulvatasanteiden ja pohjapatojen käyttö vesirakentamisessa on osa luonnonmukaisen uomarakentamisen käytänteitä. Vesiuoman poikkileikkaus voidaan kaivaa kaksitasoiseksi rakentamalla olemassa olevan uoman viereen tulvatasanne (Kuva 19 ). Kalteville ja eroosioherkille paikoille ojien pohjalle voidaan tehdä esimerkiksi kivistä tai puusta pohjapatoja. Niitä voi olla useita peräkkäin, jolloin puhutaan pohjapatosarjasta. Molemmat menetelmät soveltuvat ojien ja perattujen purojen kunnostukseen. Pohjapatoja voidaan käyttää myös esimerkiksi kosteikkojen ja laskeutusaltaiden yhteydessä hidastamaan veden tulva-aikaista läpivirtausta (Kuva 19 ). Rakenteet suunnitellaan ja mitoitetaan tapauskohtaisesti (Kuva 19 C). Tulvatasanteiden ja pohjapatojen toimintaperiaate: Vesi nousee tulvatasanteelle tulva-aikoina. Menetelmä tasaa veden huippuvirtaamia ja vähentää uoman eroosiota. Pohjapadot vähentävät veden pohjanläheistä virtausnopeutta ja karkean kiintoaineen kulkeumaa. Rakentamalla pohjapatojen sarjoja, voidaan uoman vesipintaa nostaa ja luoda kosteikkomaisia ympäristöjä. Luonnonmukaisesta uomarakentamisesta saatavia hyötyjä: Tulvatasanteiden ja pohjapatojen avulla voidaan tuottaa tulvansuojelua, veden puhdistusta ja eroosion hallintaa. Ne lisäävät uoman vaihtelua ja sitä kautta alueen biologista monimuotoisuutta. C Kuva 19. Uomaan vasta toteutettu tulvatasanne, joka kasvittuu pikku hiljaa (), veden virtausnopeutta hidastava pohjapato () ja sen periaatteellinen poikkileikkaus (C, ei mittakaavassa). Pohjapadon rakenteet ja materiaalit suunnitellaan tapauskohtaisesti. 23

24 LIITE 2. KOSTEIKKO Kosteikko on vetinen maa-alue, jossa kasvaa märkiin olosuhteisiin sopeutunutta kosteikkokasvillisuutta. Kosteikolla voi olla vaihtelevasti avoimia vesialueita. Rakennettu kosteikko voidaan toteuttaa padottamalla vettä alavalle maa-alueelle tai kaivamalla (Kuva 20). Paikallisilla olosuhteilla on tärkeä merkitys kosteikon toimintaan, ja tarvittavat rakenteet sekä kosteikon muotoilu on syytä suunnitella tapauskohtaisesti. Kosteikon toimintaperiaate: Kosteikko lisää veden viipymää eli hidastaa ja tasaa virtaamia. Tulva-aikoina vesi leviää kosteikkoalueella laajemmalle. Kosteikko toimii kuin pesusieni luovuttaen vettä hitaasti eteenpäin. Veden virtausnopeuden hidastuessa, vettä painavampi kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjaan. Kasvillisuudella on tärkeä merkitys kiintoaineen poistossa etenkin hienojakoisilla mailla. Kosteikon mitoitus vaikuttaa kosteikon kykyyn puhdistaa haitta-aineita, erityisesti ravinteita. Kosteikko mitoitetaan paikallisten olosuhteiden mukaisesti huippuvirtaamien mukaan. Yleissuosituksena on, että kosteikon pinta-alan suhteessa valuma-alueeseensa pitäisi olla 1-5 %, jotta kosteikolla on kattavaa vaikutusta valumavesien puhdistamisessa. Vaihtoehtona on usean pienemmän kosteikon ketjuttaminen veden reittejä seuraamaan. C Kuva 20. Kosteikon erilaisia rakenteita ovat loivat ranta- ja tulva-alueet (), syvänvedenalueet () ja erilaiset eroosiolta suojaavat ja vettä padottavat rakenteet (C). 24

25 Kosteikon puhdistuskykyyn vaikuttavat mitoituksen lisäksi paikalliset ympäristöolosuhteet, kuten maa-ainekset, veden virtausta hidastavat rakenteet ja kasvillisuus sekä niiden yhteydessä elävät mikrobit. Suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat virtaamien vaimennus ja syvyys sekä sen vaihtelu. Liian syvässä kosteikossa vesien puhdistumisen kannalta tärkeää kasvipeitteistä aluetta ei pääse muodostumaan. Veden puhdistumisen lisäksi kasvillisuuden merkitys on keskeinen eroosion torjunnassa ja muiden kosteikolla elävien lajien kannalta. Kosteikkojen suunnittelussa on syytä huomioida myös huoltonäkökohdat. Tarvittavia huoltotoimia ovat mahdollisen lietteen tyhjennys ja kasvillisuuden harvennus. Kosteikkojen hyödyt: Rakennettujen kosteikkojen avulla voidaan tuottaa tulvansuojelua, veden puhdistusta ja eroosion hallintaa. Lisäksi niillä voidaan luoda biologisia elinympäristöjä eli lisätä taajamaluonnon monimuotoisuutta sekä virkistysalueita taajamassa asuville ihmisille (Kuva 21). Kasvipeitteisten osa-alueiden lisäksi avovesialueiden merkitys on suuri monien eliölajien ja ihmisen viihtymisen kannalta. Kosteikosta on hyvä suunnitella mahdollisimman monimuotoinen. Taajamaympäristöön sijoitettavassa kosteikossa on hyvä ottaa huomioon paikallisten asukkaiden tarpeet. Kosteikolla on mahdollista tarkkailla lintuja ja runsasta kosteikon pieneläimistöä ja kasveja (Kuva 30). Kosteikon poluilla voi retkeillä ja ulkoiluttaa koiria sekä käyttää kosteikkoa opetustarkoituksiin. Parhaimmillaan kosteikolle on suunniteltu kävelyreitit ja sijoitettu penkit levähtämistä varten. Lintutorni mahdollistaa lintujen seuraamisen pesintää häiritsemättä. Kuva 21. Kuva kaupunkikosteikolta (). Kosteikolla elää runsaina mm. sudenkorentolajistoa (). 25

26 LIITE 3. PINTVLUTUSKENTTÄ Pintavalutuskenttä on tasainen turvepohjainen maa-alue, jolla kasvaa suokasvillisuutta. Pintavalutuskenttä voidaan perustaa joko luonnontilaiselle tai metsäojitetulle suoalueelle, jolla on vähintään 0,5 m paksuinen turvekerros (Kuva 22). Ojitetuilla alueilla on kiinnitettävä huomiota alueen muuttuneisuuteen. Jos yleisnäkymä on edelleen suomainen ja ojat ovat matalia tai umpeenkasvaneita, onnistuu pintavalutus usein hyvin, ja vettymisen myötä alue alkaa ennallistumaan pikku hiljaa. Pintavalutuskentän vesienjako ja tarpeellinen esikäsittely suunnitellaan tapauskohtaisesti (Kuva 22). Pintavalutuskentän toimintaperiaate: Pintavalutuskentällä vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja suokasvillisuuden joukossa. Sen toimintaa voidaankin verrata suoekosysteemissä tapahtuvan normaaliin vesien kulkuun ja maaperässä puhdistumiseen. Pintavalutuskentän kasvillisuus ja turve toimivat mekaanisina suodattimina, joihin kiintoaine pidättyy. Menetelmällä voidaan vedestä pidättää myös liukoisia ravinteita ja rautaa. Se onkin yksi tehokkaimpia menetelmiä erilaisten valumavesien käsittelemiseksi. Pintavalutuskentistä saatavia hyötyjä: Pintavalutuskenttien avulla voidaan tuottaa tulvansuojelua, veden puhdistusta ja eroosion hallintaa. Lisäksi niillä voidaan luoda biologisia elinympäristöjä taajamaluontoon, etenkin jos päädytään metsäojitetun suon hyödyntämiseen. Kuva 22. Pintavalutuskenttä perustetaan suolle, joka voi olla luonnontilainen tai ojitettu metsätalouskäyttöä varten (). Veden jako pintavalutuskentälle voi esimerkiksi tapahtua sitä edeltävästä laskeutusaltaasta (). 26

27 Tilaaja, Kohde Mittakaavat Piirrustuksen sisältö Muuramen kunta Vesienhallinnan yleissuunnitelma Yleissuunnitelman aluevaraukset Projekti nro. Piirrustus nro. Vapo Clean Waters Oy Yrjönkatu 42, PL 22, Jyväskylä Suun. Tark. Hyv. M.G Pvm L.V Pvm M.R Pvm Yhteyshenkilö (nimi. puh. s.posti) Mikael Gull :7000 Versio

28 200 Liikerakennus Huoltotie Pohjapato Syvänveden allas Luontopolku 300 Tulvakynnys Penkere jossa vesienjakorakenne Pohjapato Pintavalutus Saareke Rantapaviljonki Maisemakiviä Tulvatasanteen rakentaminen Kosteikko- painanne 200 Ylikuljettava penger jossa patorakenne 500 Luontopolku Tilaaja, Kohde Muuramen kunta Sillanniityn kosteikkopuisto Piirrustuksen sisältö Yleissuunnitelma Mittakaavat 1:1200 Projekti nro. Piirrustus nro. Versio Vapo Clean Waters Oy Yrjönkatu 42, PL 22, Jyväskylä Suun. Tark. Hyv. M.G L.V M.R Pvm Pvm Pvm Yhteyshenkilö (nimi. puh. s.posti) Mikael Gull