Seurakuntaneuvosto /2018

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 7/2018 Aika Keskiviikko klo Paikka Joensuu seurakuntakeskus, Yläsali, 2. kerros Kirkkokatu 28, Joensuu Läsnä Rask Petri puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä Hämäläinen Mari Ihme Jaana Karhapää Heimo Kemppi Jarkko Lihavainen Olli Linjama Topi Martikainen Maija Nygrén Irma poistui klo pykälän 110 jälkeen Saarelainen Aune Tanskanen Anja Poissa Sikiö Juuso Keijonen Jani Kemppainen Kati Minkkinen Jaana Lisäksi läsnä Eskelinen Tanja Noljakan piirineuvoston puheenjohtaja

2 2 105 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Jaana Ihme. 106 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7:4.1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty Ehdotus (pj.) Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. hyväksyi päätösehdotuksen.

3 3 107 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamista ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6,2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa, tai jos kokous niin päättää, seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Ehdotus (pj.) Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Jarkko Kemppi ja Olli Lihavainen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Pöytäkirja tarkastetaan heti kokouksen jälkeen. hyväksyi päätösehdotuksen. 108 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Muissa asioissa esille tulevat asiat käsitellään tarvittaessa omina pykälinään. Todetaan, että tämän kokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii kirkkoherra Petri Rask. hyväksyi päätösehdotuksen.

4 4 109 LAUSUNTO SIUN SEURAKUNTA HANKETTA KOSKEVASTA LOPPURAPORTISTA JA ESITYKSESTÄ Yhteinen kirkkoneuvosto , 107 Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seurakuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin ( mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjausryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 1 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne

5 5 Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon. Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana.

6 6 Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla. Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen.

7 7 Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista. Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srk-mestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin.

8 8 Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa mennessä yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita) Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat.

9 9 Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. merkitä Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportin esityksineen tiedoksi ja 2. pyytää Siun seurakunta hankkeesta laaditusta pääneuvottelijan loppuraportista ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin Joensuun seurakuntaneuvosto , 109 Laajemman seurakuntayhtymän Joensuun seudun seurakuntayhtymän päätavoitteena on turvata ja vahvistaa itsenäisten seurakuntien tekemää paikallista seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. Pääneuvottelija Sami Lahtiluoman loppuraporttiin sisältyy konkreettinen esitys 13 seurakunnan muodostamasta seurakuntayhtymästä, jonka tarkoituksena on taata seurakuntien hengellinen työ ja alueellinen identiteetti (Liite 1, lähetetty etukäteen ) Hankkeen loppuraportissa on nostettu esiin uuden isomman yhtymän hyödyt ja myös haasteet erilaisten laskelmien sekä seurakunnissa ja työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella. Keskeinen kysymys hankkeessa on se, sopeutetaanko taloutta yhdessä vai erikseen. Raportin mukaan uuden yhtymän arvioidaan tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa. Laadittujen ennusteiden mukaan seurakuntin jäsenmäärä vähenee noin 1000:lla jäsenellä vuodessa. Tämä merkitsisi laajentuneen seurakuntayhtymän budjetissa vuositasolla noin euroa. Vaikka nykyinen seurakuntayhtymä ei laajenisi, toimintaa on sopeutettava joka tapauksessa. Joensuun seurakuntayhtymässä tilannetta korjataan nyt kirkollisveron korotuksella.

10 10 Henkilöstön osalta isompi organisaatio toisi mukanaan monia mahdollisuuksia talouden, osaamisen ja työn entistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen näkökulmasta. Uusi yhtymä antaisi puitteet yhdessä tekemiselle ja yhteistyölle. Se mahdollistaisi paremmin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, tarvittavan erityisosaamisen ja tiedon jakamisen ja yksittäiselle työntekijälle ammattitaidon kehittämisen. Isommassa seurakuntayhtymässä on paremmat edellytykset kokoaikaisille toimenkuville liikkuvuuden kautta. Viranhaltijoiden liikkuvuus on edellytys laajemman yhtymän tuottamille hyödyille. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu ja eläköityy. Raportissa on nostettu esille myös uuteen yhtymään liittyviä haittoja, kuten pitkät välimatkat. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Mikään organisaatiomalli itsessään ei takaa sitä, että asiat sujuvat. Oleellista on se, miten ihmiset toimivat ja millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu. Joensuun seudun seurakuntayhtymään sisältyy monia etuja ja hyötyjä, jotka edistäisivät hankkeen päätavoitetta eli seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa. Tämä edellyttää riittävän vahvoja yhteisiä hartioita ja eli yhtymän toteutumista laajapohjaisena. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää muistaa solidaarisuus ja eettisesti kestävät, tulevaisuuteen katsovat ratkaisut. Konkreettisesti tämä merkitsisi sitä, että kaikki Siun seurakuntahankkeessa mukana olevat 13 seurakuntaa lähtevät mukaan uuteen seurakuntayhtymään tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat hankkeessa mukana. Jos Kontiolahti ja Liperi jäisivät kokonaisuudesta pois, ei yhtymän seurakuntien sisällä olisi edellytyksiä rakentaa toimivia yhteistyömalleja tai verkostoja. Ehdotus (pj.) 1. keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportista ja siihen sisältyvästä esityksestä 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi, 2. antaa lausuntonaan yhteiselle kirkkoneuvostolle: Joensuun seurakuntaneuvosto hyväksyy Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan esityksen sillä edellytyksellä, että Joensuun seudun seurakuntayhtymäyhtymä toteutuu laajapohjaisena tai vähintäänkin niin, että Kontiolahti ja Liperi ovat mukana hankkeessa. Joensuun seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että laajapohjaisella yhtymällä turvataan koko uuden yhtymän alueen seurakunnallinen työ. hyväksyi päätösesityksen.

11 NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI Joensuun seurakunnassa on vapautunut nuorisotyönohjaajan virka. Viran tehtäviin kuuluu laaja-alainen alakouluikäisten parissa tehtävä työ. Kolmihenkinen varhaisnuorisotyöntiimi vastaa kouluikäisten kerho- leiri- ja retkitoiminnasta sekä monipuolisesta kouluyhteistyöstä. Työhön kuuluu lisäksi osallistuminen rippikouluopetukseen, isoskoulutukseen sekä muuhun nuorisotyöhön, tarkemmin sovittavan työnjaon mukaisesti. Virassa vaaditaan nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava koulutus, joka on ilmaistu piispainkokouksen päätöksessä 102 ja kirkkohallituksen päätöksessä 124. Kirkkolain 6 luvun 13 :n 2 momentin mukaan virkaan valittavan täytyy olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lasten kanssa työskenteleviltä vaaditaan rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa mainittu rikosrekisteriote. Kirkkolain 6 luvun 10 :n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Viranhakuilmoitukset on saatettava tiedoksi julkaisemalla ne työnantajan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla työnantajan päättämällä tavalla, jollei toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää ilmoituksen julkaisemisesta. Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja tuolloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. KL 6:12.1 Ehdotus (pj.) päättää 1. julistaa nuorisotyönohjaajan viran haettavaksi liitteiden 2a ja 2b mukaisilla ilmoituksilla, jotka julkaistaan Joensuun seurakunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Kotimaa- ja Kirkkotie-lehdissä sekä Joensuun seurakuntien, Kirkkohallituksen ja työvoimahallinnon Internet -sivuilla, 2. nimetä haastatteluryhmän; kirkkoherra Petri Rask (pj.), nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen, henkilöstöpäällikkö Satu Krohns ja seurakuntaneuvoston nimeämänä edustajana Jaana Ihme sekä 3. valtuuttaa haastatteluryhmän valitsemaan hakijoista haastatteluun kutsuttavat, lähettämään heidät tarvittaessa soveltuvuustestiin ja tekemään valinnasta ehdotuksen seurakuntaneuvostolle. hyväksyi päätösehdotuksen.

12 NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAN VAATIVUUSRYHMÄN MUUTTAMINEN Yleisessä palkkausjärjestelmässä varsinainen palkka muodostuu 1) tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka) ja 2) henkilökohtaisesta palkanosasta (kokemuslisä ja suorituslisä). KIRVESTES , 21. Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritetään arvioimalla viranhaltijan/ työntekijän tehtävän vaativuutta virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn kriteereiden ja tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen avulla. Tehtävän sijoittamien vaativuusryhmään ja viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen. Tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuuden arvioinnin perusteella kuuluu. Vaativuusryhmillä on vähimmäispalkat. KIRVESTES , 22. Vuonna 2012 Joensuun seurakunnassa toteutettiin lähiesimiesjärjestelmän uudistaminen. Piirikappalaisen sijaan diakoniatiimin lähiesimieheksi tuli vastaava diakoniaviranhaltija ja nuorisotiimin rippikoulu-ja nuorisopappi ( ,133 ). Nuorisotiimissä on tullut ajankohtaiseksi lähiesimiestehtävien vaihtaminen. Kun nuorisotyönohjaajasta tulee tiimin lähiesimies, vapautuu rippikoulu- ja nuorisopapille enemmän aikaa papillisiin työtehtäviin. Muutos edellyttää myös varhaisnuorisotyönohjaajien työnjaon tarkistamista, jotta lähiesimieheksi tulevalle nuorisotyönohjaajalle jää aikaa esimiestehtäviin. Muutoksen aiheuttama lisäkulu mahtuu talousarvioon. Ehdotus (pj.) päättää 1) nimetä nuorisotyönohjaaja Noora Kähkösen vastaavaksi nuorisotyönohjaajaksi ja varhaisnuoriso-ja nuorisotyön lähiesimieheksi alkaen. 2) muuttaa Noora Kähkösen peruspalkan vaativuusryhmän 503 mukaiseksi. hyväksyi päätösehdotuksen.

13 LISÄMÄÄRÄRAHA-ANOMUS DIAKONIAN TALOUDELLISIIN TUKITOIMIIN Noljakan alueen diakoniatyöntekijät ovat esittäneet päivätyllä kirjeellä lisämäärärahaa diakonia-avustuksiin diakoniarahastosta. Kirje on sisällöltään kokonaisuudessaan: Anomme Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvostolta lisämäärärahaa diakoniatyön taloudellisiin tukitoimenpiteisiin (avustuksiin) Noljakka-Marjala alueelle 5000 marras-joulukuun tarpeisiin. Toimeentulotuen siirtyminen KELA:lle tämän vuoden 2017 alusta on lisännyt meille neuvontatyötä ja taloudellisen tuen käyttötarpeen määrää. Tämä vaikutus on yhä enemmän korostunut työssämme. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pitkittyneet, laissa määritelty 7 päivän periaate ei välttämättä toteudu. Esimerkiksi lääkekuluissa on hankala saada takautuvasti kuluja pois, koska laskentatavassa on tapahtunut muutos. Lääkkeiden omavastuuosuudet ovat nousseet. Eri lääkeryhmien korvattavuus perusteet ovat muuttuneet. Hakeminen kaikista pyrkimyksistä huolimatta on muuttunut monimutkaisemmaksi ja asioiden hoitaminen esim. puhelimitse on hankalaa. Sähköinen käsittely nopeuttaisi asiaa, mutta kaikilla ei ole tietokonetta. Samoin edellä mainitun systeemin joustamattomuus ei anna mahdollisuutta hakea takautuvasti toimeentulotukea esim. terveydenhuolto tai asumiskustannuksiin. Tämä hankaloittaa elämisen suunnittelua ihmisten elämässä, joiden elämäntilanteessa ovat vaikuttavina tekijöinä mm. taloudellinen niukkuus ja suuri sairastavuus. Asumistuen omavastuuosuus on osalla talouksista noussut. Asumistuen käsittelyaika on pitkähkö. Tämä on omalta osaltaan muuttanut taloudellisen tuen käytön tarpeita. Moni on siinä elämän tilanteessa, että elämäntilanteen muuttuessa on jäänyt liian kalliiseen asuntoon, jota ei kata asumistuki, perustulo ja toimeentulotuki; ei edes täydentävä tai harkinnanvarainen toimeentulotuki. Yhä huolestuvampaa yhteiskunnallisessa kehityksessä on havaita ihmisten elämäntilanteissa enenevissä määrin erilaisten ongelmien kasaantuminen vaikuttamaan ihmisten elämäntilanteeseen. Tällaisia kuormittavia tekijöitä ovat esim. terveyteen, ihmissuhteisiin, toimeentuloon, päihteisiin, asumiseen, koulutukseen liittyvät tekijät, jotka saattavat vaikeuttaa autonomisemman elämänhallinnan toteutumista. Yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet myös yhä voimakkaampaan eriarvoisuuteen myös taloudellisen toimeentulon osalta. Diakoniatyön avustaminen on yksi osa kokonaisvaltaista ihmisen tukemista. Taloudellisten tukitoimenpiteiden yhteydessä teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ehdotus (pj.) Myönnetään diakoniatyön taloudelliseen avustamiseen 5000 euroa diakoniarahastosta. hyväksyi päätösehdotuksen.

14 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN / KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET n ohjesäännön 3 luvun 11 :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a e-kohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. n puheenjohtaja on seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 9 :ään perustuen tehnyt seuraavat päätökset, jotka ovat nähtävänä kokouksessa: - (päätös nro 20/2018). Ehdotus (pj.) merkitsee kirkkoherran päätökset tiedoksi. hyväksyi päätösehdotuksen. ILMOITUSASIAT 114 Ehdotus (pj.) merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Ilmoitusasioita ei ollut. 116 MUUT ASIAT Muita asioista ei ollut.

15 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä PETRI RASK Petri Rask Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa JARKKO KEMPPI Jarkko Kemppi OLLI LIHAVAINEN Olli Lihavainen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän keskusrekisterissä ajalla viraston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu keskusrekisterin ilmoitustaululla ajalla Joensuussa Johanna Hirvonen seurakuntasihteeri

16 16 JOENSUUN SEURAKUNTA Joensuun seurakuntaneuvosto Joensuun seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS SEURAKUNTANEUVOSTO Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat) Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

17 17 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika JOENSUUN SEURAKUNTA Joensuun seurakuntaneuvosto Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Joensuun seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Kirkkokatu 28, Joensuu Postiosoite: PL 10, Joensuu Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: 111,112. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan HANKINTAOIKAISU Oikaisuvaatimuksen sisältö Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Joensuun seurakunta Käyntiosoite: Kirkkokatu 28, Joensuu Postiosoite: PL 10, Joensuu Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

18 18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika JOENSUUN SEURAKUNTA Joensuun seurakuntaneuvosto Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Telekopio: Sähköposti: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, Kuopio Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: PL 210 (Eteläranta 8), Helsinki Telekopio: Sähköposti: Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Telekopio: (kirjaamo) Sähköposti: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Valitusaika 30 päivää 30 päivää 30 päivää Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitusaika 14 päivää Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Osoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Telekopio: Sähköpostiosoite: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa

19 19 JOENSUUN SEURAKUNTA Joensuun seurakuntaneuvosto Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa euroa, jollei lain 5, 7 tai 8 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet