LÄMMÖNJOHTUMINEN. 1. Työn tavoitteet
|
|
- Tapani Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 1 LÄMMÖNJOHTUMINEN 1. Työn tavoitteet Jos asetat metallisauvan toisen pään liekkiin ja pidät toista päätä kädessäsi, huomaat, että kädessä oleva pää kuumenee hyvin nopeasti, vaikka se olisi kaukana liekistä. Lämpöä siirtyy johtumalla pitkin sauvaa päästä toiseen. Edellä kuvattu on esimerkki tilanteesta, jossa kahden systeemin (liekin ja käden) väliin on asetettu materiaalia (metallisauva). Jos tällaisessa tilanteessa välissä oleva materiaali sallii nopean lämmön vaihtumisen systeemien välillä, materiaali on lämmönjohdetta. Hyviä lämmönjohteita ovat esimerkiksi metallit, joiden vapaat elektronit pääsevät liikkumaan melko vapaasti ja voivat näin siirtää nopeasti lämpöenergiaa paikasta toiseen. Jos taas materiaali aiheuttaa sen, että systeemit pääsevät lämpötasapainoon hyvin hitaasti, kyseessä oleva materiaali on lämpöeristettä. Hyviä lämpöeristeitä ovat esimerkiksi puu, lasivilla ja styroksi. Tässä työssä tarkoituksenasi on määrittää eristemateriaalin lämmönjohtavuus. Tätä varten asetat tutkittavasta eristeestä valmistetun levyn kuumavesiastian ja kuparikappaleen väliin lämpöeristettyyn astiaan ja tutkit ajan funktiona lämmön johtumista levyn läpi vedestä kupariin. Veden ja kuparin eli levyn ylä- ja alapinnan välisen lämpötilaeron mittaamiseen käytät galvanometriin yhdistettyä termoelementtiä eli termoparia. Termoelementti on kahden eri metallista valmistetun johtimen liitos. Lämpötilan mittauksessa johtimien liitoskohdat toimivat eri lämpötiloihin asetettavina mittapäinä. Seebeckin ilmiön eli lämpösähköisen ilmiön vaikutuksesta eri lämpötiloissa olevien liitoskohtien välille syntyy jännite-ero, joka on suoraan verrannollinen liitoskohtien lämpötilaeroon. Työn ensimmäisessä osassa kalibroit käyttämäsi termoelementin ja galvanometrin muodostaman mittauspiirin tutkimalla digitaalista lämpömittaria apuna käyttäen, kuinka suurta lämpötilaeroa galvanometrin optisen osoittimen lukema vastaa. Varsinaisissa lämmönjohtavuusmittauksissa määrität tutkittavan eristelevyn lämmönjohtavuuden mittaamalla kalibroidulla termoelementillä veden ja kuparikappaleen lämpötilaeroa ajan funktiona. Esittämällä mittaustuloksesi sopivassa koordinaatistossa saat suoran, jonka kulmakertoimen avulla voit laskea eristeen lämmönjohtavuuden.
2 2 LÄMMÖNJOHTUMINEN 2. Teoria 2.1 Lämmönjohtavuus Tarkastellaan kuvan 1 tilannetta, jossa kuutioiden esittämien systeemien väliin on asetettu sauva, jota pitkin lämpöä voi johtua korkeammassa lämpötilassa T H olevasta kuutiosta matalammassa lämpötilassa T C olevaan kuutioon. Jos tutkitaan kokeellisesti lämpövirtaa eli aikayksikössä dt kuutiosta toiseen siirtyvää lämpömäärää dq, huomataan seuraavat seikat: 1. Lämpövirta on suoraan verrannollinen kuutioiden väliseen lämpötilaeroon ( T T ) C. H 2. Lämpövirta on suoraan verrannollinen sauvan poikkipinta-alaan A (vrt. kuva 1b). 3. Lämpövirta on kääntäen verrannollinen sauvan pituuteen L eli eristekerroksen paksuuteen (vrt. kuva 1c). a) A T H T C b) L A x T H T C c) L A T H T C L Kuva 1. Kahden systeemin välillä olevan kerroksen läpi virtaavan lämpövirran kokeellinen tarkastelu a) Lämpövirta on verrannollinen systeemien lämpötilaeroon. b) Jos johtavan kerroksen pinta-ala kasvaa, lämpövirta kasvaa. c) Jos johtavan kerroksen paksuus kasvaa, lämpövirta pienenee. Kokoamalla edellä saadut tulokset yhteen havaitaan, että lämpövirralle dq dt saadaan yhtälö
3 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 3 dq ( TH TC ) A k, (1) dt L jossa verrannollisuuskerroin k on sauvan lämmönjohtavuus. Lämmönjohtavuus on aineelle ominainen vakio. Hyvillä lämmönjohteilla lämmönjohtavuus on suuri, hyvillä lämpöeristeillä taas pieni. Edellä yhtälössä (1) esiintyvä suure ( T T ) L on sauvan H C / keskimääräinen lämpötilan muutos. Jos lämpötila sauvassa muuttuu epätasaisesti, keskimääräinen lämpötilan muutos on korvattava lämpötilagradientilla dt dx. Tällöin yhtälö (1) tulee muotoon dq dt Tähän liittyvä x-akselin suunta näkyy kuvan 1 a) alapuolella. dt ka. (2) dx 2.2 Lämmönjohtavuuden määrittäminen Periaatekuva lämmönjohtavuuden määrittämisestä on esitetty kuvassa 2. Lämpöeristetyn astian pohjalle on sijoitettu kuparikappale, jonka päälle tutkittavasta eristeestä valmistettu levy pannaan. Kuumalla vedellä täytetty kannella peitetty astia sijoitetaan levyn päälle lämmönlähteeksi. Lämpöä johtuu vesiastiasta kupariseen vastaanotinkappaleeseen eristelevyn läpi. Jotta varmistettaisiin, että lämpöä ei siirry systeemissä sivusuunnassa, vastaanotinkappale on ympäröity kuparisella suojarenkaalla, jonka lämpötila on mittausten aikana suurin piirtein sama kuin varsinaisella vastaanotinkappaleella. Näin suojarengas rajoittaa lämmönjohtumista vastaanotinkappaleesta sivuille päin. Vastaanotinkappaleen ja veden lämpötilaeron mittaamiseksi termoelementin toinen mittapää eli liitoskohta on vastaanotinkappaleessa ja toinen pujotetaan vesiastiaan. Liitoskohtien välille syntyy jännite, jolloin galvanometrin kautta kulkee virta. Yhtälön (2) perusteella vedestä vastaanotinkappaleeseen ajassa dt siirtyväksi lämpömääräksi dq saadaan T T ' dq ka dt, (3) L jossa A on vastaanotinkappaleen poikkipinta-ala, T on veden lämpötila, jonka ei ajatella muuttuvan mittauksen aikana, T ' on vastaanotinkappaleen lämpötila ja L on levyn paksuus. Vastaanotinkappaleeseen siirtyvä lämpömäärä dq ' voidaan laskea yhtälöstä dq ' cmdt ', (4)
4 4 LÄMMÖNJOHTUMINEN jossa c on kuparin ominaislämpökapasiteetti, m on vastaanotinkappaleen massa ja dt ' on sen lämpötilan muutos. Jos lämpöhäviöt ovat pieniä, niin dq dq ', jolloin yhtälöistä (3) ja (4) saadaan T ka T ' dt ' dt cmdt ' L T T ' ka cml dt. (5) Integroidaan yhtälö (5) puolittain, jolloin päädytään tulokseen jossa C on vakio. 1 ka dt ' dt T T T T ln( ') ' cml Kansi ka t cml C, (6) Suojarengas Vesiastia Termoelementin liitoskohdat Tutkittava levy Vastaanotinkappale Eriste Kuva 2. Lämmönjohtavuuden mittauksessa käytettävä koejärjestely 2.3 Termoelementti Kuten edellä mainittiin, tässä työssä käytetään veden ja vastaanotinkappaleen lämpötilaeron mittaamiseen termoelementtiä. Termoelementti muodostuu kuvan 3 mukaisesti kahdesta molemmista päistään toisiinsa liitetystä johtimesta, jotka ovat eri metallia, esimerkiksi kuparia ja konstantaania. Eri metalleissa johtavuuselektronien energiat tyhjiön suhteen ovat erisuuruisia, jolloin niiden tuominen yhteen aiheuttaa varauksen siirtymistä metallista toiseen. Tämä ilmiö on herkkä lämpötilalle ja näin ollen johtimien vapaiden päiden välille syntyy lämpötilasta riippuva potentiaaliero, jota kutsutaan termojännitteeksi. Valitsemalla käytettävät metallit tai metalliseokset sopivasti termojännite riippuu lämpötilasta lineaarisesti hyvin laajalla lämpötila-alueella. Kuten kuvasta 2 huomataan, tässä työssä on käytössä kaksi termoelementin liitoskohtaa, joista toinen on kiinni vastaanotinkappaleessa ja toinen taas pannaan vesiastiaan. Mitattava suure on siten kahden termojännitteen erotus E, joka on suoraan verrannollinen liitoskohtien väliseen lämpötilaeroon. Näin ollen
5 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 5 E a ( T ) E 2 T1, (7) missä T 2 ja T 1 ovat liitoskohtien absoluuttiset lämpötilat ja kerroin a E on termoelementille tyypillinen vakio, jota kutsutaan termoelementin herkkyydeksi. Vakion a E suuruus riippuu siitä, mistä metalleista termopari muodostuu ja sen tyypilliset T 1 R I R E T T 1 2 T 2 Kuva 3. Termoelementin rakenne ja kytkeminen galvanometriin arvot vaihtelevat välillä 5-80 V/ C. Termoelementin liitoskohtien välille kytketään kuvien 2 ja 3 mukaisesti galvanometri, jossa kestomagneetin napojen välissä oleva käämi on ripustettu torsiolankaan. alvanometrissä on peilin ja lampun muodostama optinen viisari. Peili on kiinni käämissä ja käämin kiertyessä silloin, kun galvanometrin kautta kulkee virta, peilistä heijastuva valoläikkä liikkuu pitkin asteikkoa, josta viisarin paikka eli galvanometrin lukema voidaan lukea esimerkiksi mm:nä. Ajatellaan, että termoelementin liitoskohtien termojännitteiden erotus on E ja termoelementin sisäinen resistanssi on R E. Jos galvanometrin sisäinen resistanssi on R ja sen kautta kulkeva virta I, niin kuvan 3 kytkentäkaavion ja yhtälön (7) perusteella saadaan I E ae ( T 2 T 1 ). (8) ( R R ) ( R R ) E E Toisaalta tiedetään, että galvanometrin lukema on suoraan verrannollinen sen kautta kulkevaan virtaan, ts. k I I S, (9) k missä verrannollisuuskerrointa S kutsutaan galvanometrin virtaherkkyydeksi ja se ilmaisee galvanometrin läpi kulkevan virran suuruuden asteikon yhtä jako-osaa kohti. Käyttämällä yhtälöitä (8) ja (9) yhdessä huomataan, että
6 6 LÄMMÖNJOHTUMINEN ae ( R R E ( RE R ) S ( T2 T1 ) S ( T2 T1 ) at. (10) ) a Yhtälöstä (10) nähdään, että termoelementin liitoskohtien välinen lämpötilaero on suoraan verrannollinen havaittuun galvanometrin lukemaan. Näin ollen galvanometriin yhdistettyä termoelementtiä voidaan käyttää lämpötilaeromittarina. Se on vain ensin kalibroitava eli verrannollisuuskerroin a T on määritettävä kokeellisesti käyttämällä apuna lämpömittaria, jolla voidaan mitata lämpötilat T 2 ja T 1. Jos termoelementin ja galvanometrin sisäiset resistanssit R E ja E R sekä galvanometrin virtaherkkyys S tunnetaan, voidaan kalibrointimittauksesta saadun kertoimen a T avulla laskea myös termoelementin herkkyys a E. 3. Mittauslaitteisto Valokuva termoelementin kalibrointimittauksesta on kuvassa 4 ja lämmönjohtavuuden määrityksestä kuvassa 5. Kuvan 4 kalibrointimittauksessa termoelementin toinen mittapää on huoneenlämpöisessä vedessä ja toinen lämpimässä vedessä, jota jäähdytetään lisäämällä siihen viileämpää vettä. Lämpimän veden jäähtyessä mitataan galvanometrin lukemia ja mitataan veden lämpötilat digitaalisella lämpömittarilla. Varsinaisessa lämmönjohtavuuden määrityksessä tutkittava levy asetetaan kuvan 5 vasemmassa reunassa näkyvän vastaanotinkappaleen päälle. Levyn päälle pannaan kuvan mukaisesti kannella peitetty lämminvesiastia. Termoelementin toinen mittapää on valmiiksi kiinnitetty vastaanotinkappaleeseen ja toinen pujotetaan astian kannessa olevasta reiästä veteen. Taulukkoon 1 on koottu tietoja työssä käytettävästä galvano-metristä, termoelementistä ja vastaanotinkappaleesta. Taulukko 1. Termoelementin, galvanometrin ja vastaanotinkappaleen tietoja Termoelementti ja galvanometri R E = 3,0 ± 0,5 % R = 13,0 ± 0,5 % S = 0,529 A/mm ± 0,5 % Vastaanotinkappale c = (0,385 ± 0,005 ) kjkg -1 K -1 m = V = (8,9 g/cm 3 8 cm 3 ) ± 0,5 % A = 4 cm 2 ± 0,5 %
7 Lämminvesiastia Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 7 Termoelementin mittapäät alvanometri Nollaus Sekoitin Lämmin vesi Huoneenlämpöinen vesi Säädin Lämpömittari Kuva 4. Termoelementin kalibrointimittaus Tutkittavia levyjä Vastaanotinkappale Termoelementin mittapäät Päältä katsottuna Lämminvesiastia Suojarengas Lämpöeristetty astia Kuva 5. Lämmönjohtavuuden määritys Kansi
8 8 LÄMMÖNJOHTUMINEN 4. Tehtävät 4.1 Ennakkotehtävät Tee seuraavat tehtävät ennen työvuorolle saapumista: 1. Suunnittele mittauksia varten mittauspöytäkirja ja tarkistuta se ennen mittausten aloittamista työn ohjaajalla. 2. Lämmönjohtavuutta määrittäessäsi mittaat galvanometrin lukemia ajan t funktiona. Saat muutetuksi galvanometrin lukemat lämpötilaeroiksi termoelementin kalibrointimittauksesta määrittämäsi vakion a T avulla (vrt. yhtälö (10)). Lisäksi mittaat tutkimasi eristelevyn paksuuden L mikrometriruuvilla. Taulukossa 1 on annettu kuparin ominaislämpökapasiteetti c, vastaanotinkappaleen poikkipinta-ala A sekä tarvittavat tiedot sen massan m laskemiseksi. Pohdi, millaisen suoran piirrät mittaustuloksistasi, niin että saat sen kulmakertoimen ja em. tietojen avulla lasketuksi eristeen lämmönjohtavuuden k käyttäen yhtälöä (6). Esitä suunnitelma siitä, miten aiot käsitellä mittaustuloksiasi työn ohjaajalle. 3. Osoita, että lämmönjohtavuuden k absoluuttisen virheen yläraja k saadaan yhtälöstä mlkk clkk cmkk cml cmlkk k c m L kk A, 2 A A A A A missä kk on edellisessä tehtävässä mainitun suoran kulmakerroin. 4.2 Mittaustehtävät Termoelementin kalibrointi 1. alvanometrin nollauksen tarkastus: Aseta termoelementin molemmat mittapäät astiaan, jossa on huoneenlämpöistä vettä. Yhdistä termoelementti galvanometriin ja kytke galvanometri verkkojännitteeseen. Jos galvanometri ei näytä nollaa, säädä viisarin paikkaa asteikolla kuvassa 4 näkyvästä mustasta ruuvisäätimestä. Huomaa, että galvanometrin käyttöohjeet löytyvät sen kotelon päältä. 2. Kalibrointimittaukset: Säädä galvanometrin asteikon herkkyys sopivaksi kuvaan 4 merkitystä säätimestä. Ota isohkoon astiaan vesihanasta kuumaa vettä, jonka lämpötila saa alussa olla C. Pane digitaalinen lämpömittari päälle ja mittaa ensimmäinen lämpötilalukema huoneenlämpöiselle vedelle. Siirrä lämpömitta-
9 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset 9 rin mittapää ja termoelementin toinen mittapää (merkintä Ku) lämpimään veteen. Ota ylös galvanometrin maksimilukema sekä sitä vastaava lämpötila. Jäähdytä tämän jälkeen lämmintä vettä lisäämällä siihen hiljalleen kylmää vettä ja sekoittamalla. Lue veden jäähtyessä lämpimän veden lämpötilat sekä niitä vastaavat galvanometrin lukemat n. 1,5 C:een välein. Mittaa myös huoneenlämpöisen veden lämpötila kussakin havaintopisteessä Lämmönjohtavuuden määrittäminen 3. Valmistelut: Valitse tutkittava levy ja mittaa sen paksuus mikrometriruuvilla. Yritä päätellä, mitä materiaalia levy on. Pane levy vastaanotinkappaleen päälle, täytä lämminvesiastia kuumavesihanasta ja aseta astia levyn päälle. Pane astian päälle kansi tiiviisti ja pujota termoelementin toinen mittapää astiaan. 4. Mittaukset: Yhdistä termoelementti galvanometriin ja käynnistä kello galvanometrin lukeman saavuttaessa maksimiarvonsa. Mittaa galvanometrin lukemat puolen tunnin ajan minuutin välein. Mittausten loputtua kaada lämpimät vedet pois ja aseta astiat kuivamaan. Pane lämpömittari pois päältä, irrota termoelementti galvanometristä ja aseta galvanometrin säädin SHORT-asentoon. Irrota galvanometri verkkojännitteestä. Pane kalibrointimittauksessa käytettävät termoelementin mittapäät astiaan, jossa on huoneenlämpöistä vettä ja pujota lämmönjohtavuusmittausten toinen mittapää paikalleen lämpö-eristettyyn astiaan. Kuivaa työpiste. 5. Mittaustulosten käsittely ja lopputulokset 5.1 Termoelementin kalibrointi ja herkkyys Laske mittaamiesi erilämpöisten vesien lämpötilojen erotukset ja piirrä ne galvanometrin lukemien funktiona, T -koordinaatistoon. Sovita havaintopisteisiin sopivaa tietokoneohjelmaa käyttäen pienimmän neliösumman suora, jonka kulmakerroin antaa kalibrointikertoimen a T arvon. Määritä sovituksen avulla myös kulmakertoimen virhe. Laske yhtälön (10) avulla termoelementin herkkyys a E. Ilmoita lopputuloksina kalibrointikerroin virherajoineen sekä termoelementin herkkyys.
10 10 LÄMMÖNJOHTUMINEN 5.2 Lämmönjohtavuuden määrittäminen Piirrä mittaustuloksistasi ennakkotehtävän 2 mukainen suora, määritä sen kulmakerroin ja laske sen sekä levyn paksuuden ja taulukossa 1 annettujen tietojen avulla eristeen lämmönjohtavuus. Laske lämmönjohtavuuden absoluuttisen virheen yläraja ennakkotehtävässä 3 tarkastelemastasi yhtälöstä. Etsi kirjallisuusarvo tutkimasi eristeen lämmönjohtavuudelle ja vertaa saamaasi tulosta siihen. Ilmoita lopputuloksena eristeen lämmönjohtavuus virherajoineen. Pohdi, miksi saamasi tulos poikkeaa tai ei poikkea vertailuarvosta. Muista liittää selostukseesi myös ennakkotehtävän 3 ratkaisu.
Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello
1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotFYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008
LisätiedotLÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotTyö 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
LisätiedotH 2 O. Kuva 1. Kalorimetri. missä on kalorimetriin tuotu lämpömäärä. Lämpökapasiteetti taas määräytyy yhtälöstä
KALORIMETRI 1 TEORIAA Kalorimetri on laite, jolla voidaan mitata lämpömääriä. Mittaus voidaan suorittaa tarkastelemalla lämpömuutoksia, faasimuutoksia, kemiallisia reaktioita jne. Kun mittaus perustuu
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotKAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa
Oulun ylioisto Fysiikan oetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 1 AASULÄMPÖMIARI 1. yön tavoitteet ässä työssä tutustutaan kaasulämömittariin, jonka avulla lämötiloja voidaan määrittää tarkasti. aasulämömittarin
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotKALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa.
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotRESISTANSSIMITTAUKSIA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden määritelmästä eli kappaleen massan
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotLÄMPÖSÄTEILY. 1 Johdanto. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2. Perustietoa työstä
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 1 Perustietoa työstä Mihin fysiikan osa-alueeseen työ liittyy? Termofysiikkaan ja aaltoliikeoppiin. Mistä löytyy työssä tarvittava
LisätiedotFYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotLEGO EV3 Datalogging mittauksia
LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon
LisätiedotFYSP1082 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS
FYSP1082 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Työn tavoite havainnollistaa resistanssin lämpötilariippuvuutta opettaa tekemään Capstonella kalibraatiomuunnoksia sekä kahden ajasta riippuvan suureen kuvaajia
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotVirrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotOHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN
OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.
LisätiedotLämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö
Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
Lisätiedot10B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 1B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS A. LÄMPÖLAAJENEMINEN Pituuden lämpötilakertoimen määrittäminen vesihauteen avulla 1. Työn tavoite Tutkitaan aineen
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotTASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
Lisätiedot. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä
LH- Kilo vettä, jonka lämpötila on 0 0 asetetaan kosketukseen suuren 00 0 asteisen kappaleen kanssa Kun veden lämpötila on noussut 00 0, mitkä ovat veden, kappaleen ja universumin entropian muutokset?
LisätiedotRESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS
FYSP104 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Työn tavoite havainnollistaa resistanssin lämpötilariippuvuutta opettaa tekemään DataStudiolla kalibraatiomuunnoksia sekä kahden ajasta riippuvan suureen kuvaajia
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.
1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET Serie RV
KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotLÄMMÖNJOHTAVUUS. 1 Johdanto , (1) Lämmönjohtavuus
LÄMMÖNJOHAVUUS 1 Johdanto Kokeellisesti on havaittu, että lämpövirtaus ainekerroksen läpi on suoraan verrannollinen johtavan kerroksen pinta-alaan ja kerroksen eri puolilla vallitsevaan lämpötilaeroon.
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
LisätiedotOikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotTyö 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1
Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
Lisätiedot