Malmin lentoaseman esittelykierrosten vetäjien ohjekansio 2015

Transkriptio

1 Malmin lentoaseman esittelykierrosten vetäjien ohjekansio 2015 Malmin Lentoaseman ystävät ry

2 Ilmailun ja Malmin lentokentän historiaa - 1. moottorilento Wright n veljekset, USA - 1. kaupallinen lento v Aero (nyk. Finnair ) perust. 1923, vesilentokoneilla - Finnair maailman 6. vanhin lentoyhtiö - lentoliikenne vedestä maalle (Katajanok. lentosatama) - maakenttä Helsinkiin, joko Tuomarinkylä /Tattarisuo - Charles Lindberg suos. Tuomarink. / Hel.kaup Tattarisuo - sopimus Hel. kaup/valtio , 99 vuodeksi ensimm. laskeutumiset, kenttä käyttöön - klo 12:02 ilmav. Tuisku-lentokone (lentomest. Heiskala, kapt. Karrus). Seuraavana Suomen ilmapuolustusliiton Pilvetär kone (ohj. ev.luut. Ahonius, liiton asiam. Helle) - klo 12:50 AeroTransport n Junkers 52 3-moot. matkustajalentokone Södermanland ( ohj. Ernst Roll) - vihkiäiset säännöllistä vuoroa päivässä piti valmistua 1940 olympialaisiin, sota esti kisat - jatkosodassa Hgin ilmapuol. tukik. ( Raija-tutka Kivikko) - materiaalikuljetuksia rintamalle ja yöhävittäjät Malmilta - valvontakomission hallussa luku ensimmäiset charter-lennot maailmalle, Kar-Air - teekkareiden PIK -lentokoneiden koelentokenttä - tuhansien pilottien koulutuspaikka Mathias Rust, Cessna172 Malmi->Punainen tori

3 - Malmi säilynyt lähes alkuperäisasussaan ja käyttötarkoituksessaan tähän päivään saakka. - Maailman uhanalaisin suomalainen kulttuurikohde, Mikko Härö museovirasto Malmilta ei säännöllistä reittiliikennettä, paitsi virkamieslakko 1986 usean viikon ajan ja NordStream kaasuputken asennus 11/2010 kesä/2011 (helikopteri) - laskeutumisia vuonna 2013 noin 55000, toiseksi eniten Suomessa heti Helsinki-Vantaan jälkeen - Suomen vilkkain, jos lasketaan laskeutumiset / lennonjohdon aukiolotunti - kenttäalueella töissä n. 300 henkilöä

4 Hallintorakennus - suunnittelu alkoi toukok. 1935, arkit. Väinö Vähäkallio, Yrjö A Waskinen. Dag Englund jatkoi suunnitelmia 1937, Vera Rosendahl pienet muutossuunnitelmat väritys Eino Kauria (ark.tsto Väinö Vähäkallio) -rakennustyöt alkoi heinäk lähes valmis vihkiäisissä rakennus käyttöön sisustusta suunnitteli Alvar Aallon arkit.tsto. - toteutus Artek Oy, Billnäs Oy ja Merivaara Oy - samanlaisia, pyöreitä rakennuksia Budaörs (Budapest, Unkari) Gatwick (UK), jotka ehkä eivät kuitenkaan olleet malleina - Suomen toisen maalentoaseman hallintorakennus, Turku avattiin kustannukset markkaa

5 Suihkulähde ja puisto - suunniteltu TVH:ssa, tuntematon tekijä - kuului allas, 500-metrinen puukujanne, kukka/pensasistutuksia rakennusten/altaan ympärille. Puukujanne toteuttamatta - linja-autot kiersivät altaan (v. 52 bussi 63 Hki - Malmi lentoas.) - altaaseen heitetään lento-oppilaat ensimmäisen yksinlennon jälkeen (toinen yksinlento)

6 Pelastusasema - Hgin kaup. pelastusasema käyttöön osa Hgin pelastusasemaverkostoa - LEKA -lentopelastuskomppanian miehiä pelastusasemalla - ei omaa kopteria, yhteistyö Rajavartioston kanssa

7 Kunnossapidon halli - rakennus valmistunut hallissa kunnossapidon työkoneita ja tarvikkeita - lentokentän ylläpitäjän (Finavia) oma paloauto, palomiehenä päivystää 1 kenttäpäivystäjistä

8 Asemataso TURVALLISUUS! Varokaa rullaavia koneita, mm. SkyXperiencen ja lentokoulujen liikennöinti pyöreän edustalla! Tähdennettävä, että ihmisten pitää pysyä ryhmässä! - pysäköitynä lentokoulujen, yksityisten ja yritysten omistamia pienkoneita (Cessna, Piper, Diamond ym) - lentokonehalleja on kiitotien toisella puolella,mm. Patrian lentokoulu ja kaksi ultrakevytilmailukerhoa Kevytilmailun hallit

9 Patrian lentokonehalli - valmistunut Wihurin Lentohuolto/Finnwings, -> Copterline > Patria 2009

10 Tulliruutu - lentokone siirtyy tulliruutuun rajamuodollisuuksia varten, kun kone saapuu/lähtee Shengen- tai EU:n tullialueen ulkopuolelta/ulkopuolelle - rajamuodollisuudet hoitaa rajavartiosto briefingin tai lennonjohdon kutsusta

11 Kiitotiet Kiitotie 18/30 ( ) suunta etelä pohjoinen - pituus m, leveys 30 m kiitotie 09/27 ( ) suunta itä länsi - pituus m, leveys 30 m - aluksi hiekkapinta, betoni laatat 1939, myöh. asvaltti Etäisyyksiä - etelä Herttoniemi 6,1 km - lounas Hgin rautatieasema 10,5 km - länsi Malmi 2 km - luode Tapanila 2 km, Fallkulla 1,5 km ja Helsinki-Vantaa airport 8 km - pohjoinen Puistola 2,2 km - koilinen Alppikylä 1,5 km ja Jakomäki 2 km - itä Rajakylä (Vantaa) 2,5 km

12 Cessna - useita malleja (mm. 150,152,172) ja yleensä ylätasoinen - kuvassa SAR-etsintäkone (Search And Resgue), väritys sama myös SAR -laivoissa - istuinpaikkoja 2 8 mallista riippuen - moottori alun perin usein Lycoming mäntämoottori, nykyisin ehkä Thielert Mercedes dieselmoottori kulutus bens. 100LL(vähälyijyinen)n. 25 l/h, diesel n. 17,5 l/h, lentomatka max km - kiitotietä nousussa n. 500m, laskussa 400m - sakkausnop. 89 km/h, max. 230 km/h (302 km/h) - hinta uutena n $

13 DOUGLAS DC-3 OH-LCH "Hotelli" - valmistui jouluaattona alunperin tilannut Pan American Airways - USA:n asevoimien palvelukseen jo ostettiin Suomen valtiolle ja rekisteröitiin tunnuksella OH-LCH - 1. reittilentonsa Aero Oy:n palveluksessa se teki reitillä Malmi-Vaasa-Tampere-Malmi - Finnairin viimeinen DC-3:lla lennetty aikataulunmukainen matkustajalento Ilmavoimille ja sai tunnuksen DO-11 - Airveteran Oy:lle , suorittaa jäsenlentoja Teknistä DC-3 tietoa - Technical data Kärkiväli Pituus Korkeus Maksimipaino Moottorit 28,96 m 19,65 m 5,16 m kg 2 x Pratt&Whitney R hp Kulutus Matkanopeus Lakikorkeus Toimintamatka Miehistö / matkustajat l/h 260 km/h 7315 m 2575km 3 19 (32)

14 Piper - useita intiaani nimisiä malleja (mm. Pawnee, Cherokee, Warrior, Archer, Dakota, Arrow, Saratoga ja Malibu) ja yleensä alatasoinen - usein Lycoming mäntämoottori, nykyisin ehkä Thielert dieselmoottori, Malibu potkuriturbiini - kulutus bens. 100LL(vähälyijyinen)n. 25 l/h, diesel n. 17,5 l/h, max. lentomatka 850 km - kiitotietä nousussa n. 500m, laskussa 400m - sakkausnop. 87 km/h, max. 200 km/h (230 km/h) - hinta käytettynä noin $

15 Diamond DA40 - moderni alatasoinen - moottori alunperin Lycoming, nykyisin myös Thielert dieselmoottori - sakkausnop. 91 km/h, max. 279 km/h - kulutus 100LL n. 25 l/h, diesel n. 19 l/h - hinta uutena $ - suuri osa siviili-ilmailun koneista on vanhoja, mutta säännöllinen, tarkka huolto-ohjelma takaa lentokoneiden teknisen turvallisuuden. Lentokoneita tuhoutuu erittäin harvoin teknisistä syistä.

16 Tankkauspaikka - Kananen Shell aloitti jo 70 luvulla (v KanAir) -Omist. Martti Kananen tuli keväällä vko:ksi töihin Wihurin Lentohuoltoon, nyt hänellä kuulemma toinen vko päättymässä (lopettaa kesällä, Tapio Mäkinen jatkaa) - koneet tankataan joko tankkauspaikalla tai tankkiautosta -mäntämoottorikoneista valtaosa käyttää lentobensiiniä (100LL) tai autobensiiniä, jota tosin harvoin saa lentokentältä suoraan ostettua. Dieselmoottorilla varustetut koneet käyttävät kerosiinia (JET A1),samoin kun kaikki suihku tai potkuriturbiinikoneet - Helsinki-Vantaalla ei saa lentokoneisiin bensiiniä, joten polttoainetta tarvitsevat mäntämoottorikoneet joutuvat tulemaan Malmille tankkaamaan.

17 Kevyt helikopterihalli - käyttäjänä HF Helicopters Oy (ex. Helitour) per työlentotoimintaa helikoptereilla, mm. nostotyöt, valokuvauslennot, TV- ja elokuvatuotannot, voimalinjojen tarkastukset, lämpökuvaukset, myrskytuhojen kartoitus, liikenteenvalvontalennot, porotalouslennot, riistanlaskentalennot

18 Vartiolentolaivueen helikopterihalli - halli valmistunut kpl Agusta Bell 412 meripelastushelikopt.(kuvassa) - 2-moottorinen kevyt helikopteri, miehistö: 4, matkustajaluku: max 10, max lentoonlähtöpaino 5 400kg, nopeus: 220 km/h, toimintamatka 800 km - meripelastus- ja lääkintävarustus, pimeännäkölaitteet ja lämpökamera, säätutka/ etsintätutka, etsintävalonheitin, pelastusvinssi 270 kg, ulkopuolisen kuorman nostokoukku, metsänsammutusvälineistö, 1000 litran sammutuspussi - 2 AW 119 Ke Koala - 1-moottorinen kevyt helikopteri, miehistö: 1-2, matkustajaluku: max 7 - max lentoonlähtöpaino: kg,nopeus: 250 km/h, toimintamatka 750 km - viranomaisradio ja taktinen tietokone, pimeänäkölaitteet, sairaankuljetuspaarit, nostokoukku 1000 litran sammutuspussi

19 Helitech helikopterikorjamon hallit - hallit valmistuneet yritys perustettu toiminta: Helikoptereiden huolto- ja vauriokorjaukset - asiakkaina mm. yritysten ja yksityisten helikopterit, maavoimien helikopteripataljoona, Rajavartiolaitos

20 Lentokonesuoja I - suunnittelu alkoi keväällä suunittelijana ins.tsto U. Varjo, jota jatkoi O.J. Ermala ja Yrjö A. Waskinen - suunnitelmat hyväksyttiin rakentaminen alkoi luovutettiin käyttöön hallin sisätilat 100,55m x 32m - sisälle mahtui 6 kpl Junkers JU52 lentokonetta (3-moot) - rakennuksessa myös korjaamotilat, lämpökeskus, teknisiä tiloja ja polttoainevarasto - valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista lentokonesuojista - rakennuskustannukset olivat markkaa - hallin sivuhuoneissa kerhotiloja (mm. MIK) ja yrityksiä Lentokonesuoja II jäi rakentamatta -piti rakentaa pelastusaseman kohdalle

21 LENTOKONESUOJASSA KULJETTAVA VAROVASTI JA MIELELLÄÄN KULKUVÄYLILLÄ! KONEISIIN EI KOSKETA!! - alkuperäiset tupakointi kielletty -tekstit seinissä: suomi, ruotsi, saksa, englanti, ranska, puola -punainen rengas seinissä ilmaisee sammuttimien paikat

22 - Messerschmit hävittäjän 20mm lentokonetykin ammuksen tekemä reikä katossa. Huoltovahinko tykki irrallaan vai vahinkolaukaus ovelta ja kimmoke kattoon? Tykin ammus räjähti katon yläpuolella. Paikattu ulkoa. - tuhoisin pamaus saksalaisten paineilmasäiliön räjähdyksessä. Hallin itäpäädyn ja osa muista ikkunoista menivät rikki. 1 saksalainen kuoli onnettomuudessa. Saksalaiset korvasivat vauriot markkaa TVH:n kehotuksesta kesäkuussa 1943.

23 Short SC7 Skyvan -v OH-SBA sähkötekniikan korkeakoulun Aalto yliopiston kaukokartoitusryhmä, 10 matkustajaa, paineistamaton potkuriturbiinikone (2 x 575hp Garrett), toimintasäde 1370 km, toimintakorkeus n. 3km, sisään mahtuu jeeppi, maailman rumin lentokone, lentävä piimäpurkki

24 Cerva CE.43 Guepard - (ei Wassmer CE43 väärin rekisterissä) v.1974 OH-WAA - 4/5 paikkainen - 44 kpl valmistettu (harvinainen) - moottori Lycoming IO-540-C4B5, 250 hp (186 kw) - toimintasäde on poikkeuksellisen pitkä 2900 km, erittäin kevyellä kuormalla jopa km. Pisin yhtäjaksoinen lentoon ollut 11h 20min, Orvokki Kuortti lensi koneella kuusi kertaa jenkkeihin ja lisäksi mm. Peruun, Jamaikalle ja Alaskaan. Tyyppi suunniteltu alun perin Ranskan ilmavoimille ja koneen laskuteline on erittäin tukevasti tehty (sopi jopa lentotukialuskäyttöön)

25 LENTOKONESUOJA I:N SIIPIRAKENNUS -siipirakennuksen 3 krs toimi lennonjohtona syksystä 1937 toukokuuhun sivurakennuksessa toimii kenttäpäivystys

26 Harjoitustorni - Pelastuslaitoksen LEKA -ryhmän harjoitustorni, jossa treenataan korkeiden paikkojen pelastautumistaitoja - soveltuu köysilaskeutumisen harjoitteluun ja alapuolella olevassa altaassa harjoitellaan vesipelastamista sekä sukeltamista - tornia on käytetty pelastushelikoptereiden vinssausharjoituksissa, joissa sillä on simuloitu esimerkiksi LEKA-ryhmän laskemista laivan kannelle - EI OLE LASKUVARJOHYPPÄÄJIEN HARJOITUSTORNI, VAIKKA LVM:N VIIMEISIMMÄSSÄ SELVITYKSESSÄ NIIN MAINITTIINKIN