KEMINMAAN KUNTA POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PL OULU. Viite: 02019/17/2204

Transkriptio

1 KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus Lausunto POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PL OULU Viite: 02019/17/2204 KEMINMAAN KUNNAN LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTO- PYYNTÖÖN KOSKIEN RISTO RIMPISALON KUNNALLISVALITUSTA SEKÄ HALLINTO- OIKEUDEN ANTAMAA VÄLIPÄÄTÖSTÄ Risto Rimpisalo on valittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Keminmaan valtuuston päätöksestä / 164, jolla päätöksellä Keminmaan kunta on päättänyt hankkia perusterveydenhuollon palvelut Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:ltä sekä päättänyt myydä yhtiölle kunnan terveyskeskusrakennuksen, vuokrata yhtiölle terveyskeskusrakennuksen maapohjan sekä päättänyt siirtää kunnan perusterveydenhuollon henkilöstön yhtiön palvelukseen. Lisäksi valtuuston päätöksellä / 164 Keminmaan kunta on päättänyt myydä Attendo Oy:lle Keminmaan kunnan omistamat Kallinranta, Mäntykeskus ja Mäntykori nimiset rakennukset sekä vuokrata niiden maapohjan yhtiölle, siirtää kunnan tehostetun palveluasumisen ja kehitysvammahuollon henkilöstön yhtiön palvelukseen sekä päättää tehostetun palvelusasumisen palvelusetelin ja kehitysvammahuollon palvelusetelin arvon. Rimpisalon asiamiehenä valituksessa toimii asianajaja Aimo Tervahauta. Keminmaan kunnan hallintosäännön 20 :n 1. kohdan mukaan kunnanhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä tule kumota valituksessa esitetyillä perusteilla. Lausuntonaan tehtyyn kunnallisvalitukseen Keminmaan kunta toteaa seuraavaa. Esteellisyydestä Valittaja esittää, että kunnanhallituksen jäsen Minna Lehtoväre olisi ollut kunnan hyvinvointitoimen työntekijänä esteellinen osallistumaan valtuuston päätöksen käsittelyyn kunnanhallituksessa. Edelleen valittaja esittää, että kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu Jarmo Saariniemi olisi ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn, koska hänen puolisonsa on kunnan hyvinvointitoimen työntekijä. Edelleen valittaja esittää, että kunnan johtava lääkäri Pertti Sakaranaho olisi ollut esteellinen, koska hänen puolisonsa on hiljattain siirtynyt Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n palvelukseen. Edelleen valittaja esittää, että kunnan aiempi virastaan irtisanoutunut vs. hoiva- ja hoitotyönjohtaja Anniina Mäkimartti olisi ollut esteellinen, koska hän on siirtynyt Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n palvelukseen 1

2 alkaen. Edelleen valittaja esittää, että kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu Eeva Lääkkö olisi ollut esteellinen, Sovellettava lainsäädäntö Esteellisyys kuntalain 97 Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain :ssä. Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa tai kuntayhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai kuntayhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.. Esteellisyys hallintolaki 27 Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. Esteellisyysperusteet hallintolaki 28 Virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 2

3 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Keminmaan kunta toteaa valituksessa esitetyistä esteellisyyksistä seuraavaa. Valitus ja siihen liittyvä pyyntö täytäntöönpanon keskeyttämisestä koskevat pelkästään kunnanvaltuuston päätöstä / 164. Näin ollen esteellisyys arvioidaan kuntalain 97 :n mukaan. Kuntalain 97 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Valtuutetut Minna Lehtoväre ja Jarmo Saariniemi eivät ole osallistuneet Keminmaan valtuuston päätökseen , joten heidän osallaan väite esteellisyydestä koskien valtuuston päätöstä jää toteennäyttämättä Keminmaan valtuuston päätös siirtää perusterveydenhuollon, tehostetun palvelusasumisen sekä kehitysvammanhuollon henkilöt yksityisen palveluntuottajan palvelukseen kohdistuu yhteensä 115 henkilöön. Koska päätöksen henkilövaikutus kohdistuu laajaan työntekijämäärään, valtuuston päätöksellä ei voida katsoa olevan erityistä hyötyä tai haittaa yksittäiselle Keminmaan kunnan hyvinvointitoimen työntekijälle. Keminmaan kunnan hyvinvointitoimen henkilöstön siirtyessä uuden työnantajan palvelukseen säilyvät henkilöstön palvelussuhteiden ehdot liikkeenluovutuksesta annetun lainsäädännön perusteella pääosin ennallaan. Edelleen kunnan ja sen sopimuskumppaneiden välisissä sopimuksissa ei ole vielä määritelty siirtyvien henkilöiden asemaa ja palvelussuhteen yksityiskohtaisia ehtoja, vaan kyseiset seikat ratkaistaan palvelutuotannon haltuunottoprojektin aikana. Henkilöstösiirrosta ja sen valmistelusta ei voida katsoa valtuuston päätöksentekovaiheessa aiheutuneen erityistä hyötyä tai haittaa ao. henkilöille. Siten Minna Lehtoväre tai Jarmo Saariniemi eivät ole olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun Keminmaan kunnanhallituksen kokouksessa. Huomautuksena todettakoon, että Keminmaan kunnanhallitus on käsitellyt itseoikaisuna päätösesityksensä valtuustolle / 519 pitämässään kokouksessa, johon Minna Lehtoväre ei osallistunut, joten Lehtoväre ei ole ollut esteellinen myöskään tästä johtuen. Lehtoväre ja Saariniemi eivät myöskään ole olleet esteellisiä osallistumaan kunnanhallituksen kokoukseen kuntalain 97 :n 3. mom. perusteella. Keminmaan kunnan mukaan valittajan vetoamat perusteet eivät voi muodostaa esteellisyyttä siltä osin kuin valtuuston päätös koskee rakennusten myyntiä ja maanvuokrausta. Keminmaan kunta toteaa esteellisyydestä lisäksi, että valittajan esittämä esteellisyys valtuuston päätöksen mahdollisena kumoamisperusteena voi koskea enintään valtuuston päätöksen / 164 :n kohtaa 5). Tältäkin osin tulee ottaa huomioon se, että Lehtoväre ja Saariniemi eivät osallistuneet valtuustossa tämän kohdan käsittelyyn, joten valtuuston päätös on syntynyt siltä 3

4 osin säädetyssä järjestyksessä. Muiden kuin Lehtoväreen ja Saariniemen osalta Keminmaan kunnan näkemyksen mukaan valittajan esittämät perusteet eivät voi muodostaa esteellisyyttä. Kuntalain 97 :n 3. mom. mukaan Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Keminmaan kunnan johtava lääkäri Pertti Sakaranaho ja vs. hoiva- ja hoitotyönjohtaja Anniina Mäkimartti eivät ole osallistuneet Keminmaan kunnanhallituksen eivätkä valtuuston kokouksiin eivätkä ole toimineet esittelijänä, joten heidän osaltaan valittajan esittämä vaade valtuuston päätöksen kumoamiseksi esteellisyyden nojalla ei päde. Valittajan esittämät muut perusteet Valittaja esittää valituksessaan, että valtuutetuilla olisi tullut olla käytettävissä Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:ltä ja Attendo Oy:ltä hankittavien palvelujen palvelukuvaukset päätöksensä harkinnassa. Edelleen valittaja esittää, että kuntalain 8 :n mukainen kunnan järjestämisvastuusäännös huomioon ottaen, kunta on päätöksellään siirtänyt järjestämisvastuulleen kuuluvia palveluja yksityisen yhtiön hoidettavaksi selvittämättä palvelun laatua. Valittaja väittää valituksessaan myös, että valtuuston päätös olisi syntynyt ilman riittävää valmistelua. Keminmaan kunta toteaa lausuntonaan, että kunnan hankkimien palvelujen määrä ja laatu on käynyt riittävällä tavalla ilmi valtuuston päätöksen liitteenä olleista asiakirjoista, joita on muun muassa ollut Keminmaan kunnan palvelujen hankintaa koskeva tarjouspyyntö, saatujen tarjousten vertailu sekä palveluntuottajien kanssa laaditut sopimusluonnokset. Edellä mainituissa asiakirjoissa on määritelty palvelujen sisältöä sekä niiden tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Valittajan väitteeseen siitä, että valtuuston päätös olisi syntynyt ilman riittävää valmistelua, Keminmaan kunta toteaa, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaan valtuusto on voinut päätöksen teon yhteydessä samalla ratkaista sen seikan onko sille esitetty riittävät tiedot päätöksen tekemiseksi. Muussa tapauksessa valtuuston olisi tullut palauttaa asia uuteen valmisteluun. Valittaja väittää myös, että valtuuston päätöksellä Keminmaan kunta olisi ulkoistamassa yli 50 % kunnan vuoden 2016 järjestämisvastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jonka johdosta palveluja koskeviin sopimuksiin olisi tullut ottaa tulevan maakunnan irtisanomisoikeutta koskeva lauselma. Keminmaan kunta toteaa lausuntonaan väitteen johdosta seuraavaa. Keminmaan kunnan vuoden 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat yhteensä euroa, josta kunnan järjestämisvastuun ulkopuolella olevat erikoissairaanhoidon menot olivat euroa. Kunnan järjestämisvastuulla olleiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat siten euroa. Laissa kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016) sen 3 :ssä todetaan seuraavaa: Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2018 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sen estämättä, mitä 4

5 julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä myös ennen tämän lain voimaantuloa yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin sopimuksiin, ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jos niitä olennaisilta osin muutetaan tämän lain voimaantulon jälkeen. Voidakseen irtisanoa 1 momentissa tarkoitetun irtisanomisehdon sisältävän sopimuksen, on palvelujen järjestämisvastuussa olevan tarjottava sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palvelujen tuottajalle mahdollisuutta sopimusta koskeviin neuvotteluihin. Em. lainkohdan mukainen 50 % raja Keminmaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista on ,50 euroa. Valtuuston / 164 tarkoittamien palveluiden menot vuonna 2016 olivat seuraavat: - perusterveydenhuolto: euroa - kehitysvammahuolto: euroa - ikäihmisten tehostettu palveluasuminen: euroa Yhteensä euroa Keminmaan kunnan ulkoistamissopimuksen piirissä olevat palvelut ovat siten ,50 euroa alle ns. rajoittamislain tarkoittaman 50 % rajan. Näin ollen palvelujen ulkoistamista koskeviin sopimuksiin ei ole tarvinnut ottaa tulevan maakunnan irtisanomisoikeutta koskevaa ehtoa. Kaiken edellä olevan perusteella Keminmaan kunta toteaa, että valtuuston päätös / 164 on kuulunut valtuuston toimivaltaan ja se on syntynyt säädetyssä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen. Asian näin ollen Keminmaan kunta esittää Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, että se hylkää Risto Rimpisalon Keminmaan kunnan valtuuston päätöstä / 164 koskevan kunnallisvalituksen perusteettomana. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden antaman välipäätös Hallinto-oikeus on antanut Keminmaan valtuuston / 164 välipäätöksen, jonka mukaan hallinto-oikeus kieltää valtuuston päätöksen täytäntöönpanon Attendo Oy:tä ja Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:tä koskevien päätösten kohtien 1, 2 ja 5 osalta, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Keminmaan kunta lausuu välipäätöksestä seuraavaa. Kuntalain 143 :ssä todetaan: Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos 5

6 oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Keminmaan kunta toteaa ensinnäkin, että valtuuston päätöksen / 164 kohtia 1), 2) ja 5) koskeva täytäntöönpanokielto tulee peruuttaa, koska kohdat 1) ja 2) liittyvät rakennusten myyntiin ja maanvuokraukseen. Näiden kohtien osalta esitetyt esteellisyysperusteet eivät voi menestyä. Keminmaan kunta ja sen sopimuskumppanit ovat ottaneet sopimuksissaan kuntalain 143 :n vaatimukset huomioon seuraavasti: Kunnan ja Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n väliset sopimukset 1) Palvelusopimus kohta 5.1 Sopimus tulee voimaan Osapuolten tavoitteena on, että haltuunottoprojekti alkaa ja palvelutuotanto Lopulliset haltuunoton ja palvelutuotannon aloituspäivämäärät sovitaan yhdessä. Palvelutuotannon alkaminen sovitaan haltuunottoprojektin aikana. Sopimuskausi jatkuu kymmenen (10) vuotta palvelutuotannon alkamisesta, jonka jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena noudattaen puolin toisin kahdentoista (12) kuukauden irtisanomisaikaa, ellei sopimusta ole irtisanottu päättymään jo 10 vuoden määräajan päättyessä. Edellä olevasta poiketen, jos tätä sopimusta koskevasta päätöksestä valitetaan ja valitus estää päätöksen täytäntöönpanon, tämä sopimus on voimassa väliaikaisesti siihen asti, kunnes toimivaltainen tuomioistuin antaa asiassa ratkaisunsa tai päätös voidaan oikeuden päätöksellä panna täytäntöön: (a) Jos oikeus kumoaa päätöksen ja ratkaisu tulee lainvoimaiseksi, tilaaja ja palveluntuottaja sopivat erikseen sopimuksen päättämisestä sekä järjestelyistä ja aikataulusta, joilla tämän sopimuksen mukaisten palvelujen tuottaminen päätetään hallitusti ja vastuu palvelujen tuottamisesta voidaan siirtää tilaajan vastuulle. Tämän sopimuksen piirissä palveluntuottajan palveluksessa olevat henkilöt siirtyvät tilaajan palvelukseen työsopimuslain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaan. (b) Jos oikeus pitää päätöksen voimassa ja se voidaan panna täytäntöön, tämä sopimus jatkuu voimassa edellä kuvatun sopimuskauden. Palvelusopimus kohta 10.2 Tämän sopimuksen piirissä palveluntuottajan palveluksessa olevat henkilöt siirtyvät tilaajan palvelukseen työsopimuslain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaan sopimuksen päättyessä. 2) Terveyskeskuksen kauppakirja kohta Kaupan purkautuminen Tämä vuokraoikeutta ja terveyskeskusrakennusta koskeva kauppa purkautuu, mikäli Myyjän kauppaa koskeva valtuuston päätös / 164 ei tule lainvoimaiseksi. Jos kauppa purkautuu ilman ostajan syytä, myyjä korvaa mahdollisesti maksetun kauppahinnan lisäksi ostajalle ostajan maksaman varainsiirtoveron, jos ostaja ei saa maksettua varainsiirtoveroa palautuksena takaisin, mitä ostaja on velvollinen ensisijaisesti hakemaan. 3) Maanvuokrasopimus kohta 12 Tämä Sopimus purkautuu, mikäli vuokranantajan vuokrauspäätös ei tule lainvoimaiseksi. Kunnan ja Attendo Oy:n väliset sopimukset 1) Liiketoimintakauppa koskeva kauppakirja kohta 6.1 6

7 Tämä Sopimus purkautuu, mikäli Myyjän päätös luovutuksesta ei tule lainvoimaiseksi. 2) Maanvuokrasopimukset kohta 2 (maanvuokrasopimukset ovat samansisältöiset Kallinrannan, Mäntykeskuksen ja Mäntykodin osalla) Tämä vuokrasopimus ja vuokranmaksuvelvoite astuvat voimaan, kun tehdyn Kallinranta -rakennusta koskevan kauppakirjan omistus- ja hallintaoikeus on siirtynyt Vuokralaiselle. Mikäli edellä mainittu kauppakirjassa sovittu kauppa puretaan, voi vuokralainen purkaa tämän vuokrasopimuksen yksipuolisesti. 3) Henkilöstön siirtosopimus kohta 3 Luovutuksen saajan palvelukseen siirtyneillä henkilöillä on oikeus palata Luovuttajan tai tämän sijaan tulleen työnantajan palvelukseen liiketoimintakaupan 6.1 -kohdan mukaisessa tilanteessa. Ko. kohdassa todetaan seuraavasti: Tämä Sopimus purkautuu, mikäli Myyjän päätös luovutuksesta ei tule lainvoimaiseksi.. 4) Liiketoimintakauppaa koskevan kauppakirjan liite 9 kohta i Omistusoikeus (d) Myyjän hallintoelimissä on tehty asianmukaiset päätökset Liiketoiminnan luovutuksesta. Ostaja on tietoinen, että Myyjän liiketoimintakauppaa koskeva päätös ei ole saanut lainvoimaa sopimusten allekirjoitushetkellä. Ostaja sitoutuu siihen, että tilanteessa, jossa Myyjän hallintoelimien päätökset eivät tule lainvoimaiseksi, liiketoimintakappaa koskeva kauppa puretaan liiketoimintakauppaa koskevan sopimuksen kohdan 6.1 mukaisesti sekä siihen, että Ostaja ei esitä kaupan purkautumiseen liittyen Myyjää koskevia vahingonkorvausvaadetta tai muita vaateita. Liiketoimintakauppaa koskeva 6.1 -kohta kuuluu seuraavasti: Tämä Sopimus purkautuu, mikäli Myyjän päätös luovutuksesta ei tule lainvoimaiseksi.. Kuten edellä olevasta käy ilmi, voidaan Keminmaan valtuuston päätös / 164 panna täytäntöön kuntalain143 :n nojalla, koska kunnan ja sopimuskumppaneiden sopimuksissa on tarvittavat ehdot toimenpiteiksi tilanteessa, jossa valtuuston päätös ei saisi lainvoimaa. Näin ollen täytäntöönpano ei tee päätöksen muutoksenhakua tehottomaksi. Valittajan esittämä esteellisyysperuste voi teoreettisesti koskea enintään valtuuston päätöksen kohtaa 5) henkilöstön siirtyminen, Tämänkin asiakohdan osalta ainoat valtuutetut, jota asia voisi koskea (Lehtoväre ja Saariniemi), eivät osallistuneet valtuustossa asian käsittelyyn. Keminmaan kunta esittää, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus purkaa antamansa täytäntöönpanokiellon. Keminmaan kunta toteaa edelleen perusteenaan Pohjois-Suomen hallintooikeuden täytäntöönpanokiellon purkamiseksi seuraavaa. Keminmaan kunnan valtuusto on käyttänyt tekemässään päätöksessä sillä olevaa perustuslailla suojattua kuntalaisten itsehallintoon kuuluvaa ratkaisuvaltaa päättää kuntalaisten palvelujen tuottamisesta. Valtuuston päätöksellä turvataan keminmaalaisten kuntalaisten niin ikään perustuslain turvaamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tilanteessa, jossa niiden saatavuus ja laajuus on olemassa olevan tiedon perusteella uhattuina. Näin ollen valtuuston päätöksellä on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, joka voi muuttua tehottomaksi tilanteessa, jossa päätöksen täytäntöönpano lykkääntyy valmisteilla olevan ns. rajoituslain soveltamisen ajalle. Valmisteilla oleva rajoituslain muutos muuttaa kunnan ulkoistuksen piiriin kuuluvaa rajaa nykyisestä 50 % kunnan järjestämisvastuulla olevaista menoista 30 % piiriin kuuluviksi menoksi. Tämä rajauksen muutos heikentää merkittävästi valtuuston tekemän päätöksen antamaa suojaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Edelleen Keminmaan valtuuston tekemällä päätöksellä on merkittävät vaikutukset kunnan talouden tasapainoon. Keminmaan kunnan toimintatulot ja verorahoitus tulevat käytännössä puoliintumaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy tulevan maakunnan tehtäväksi. Kunnalle tulee kuitenkin jäämään vastattavakseen sosiaali- ja terveystoimen investointeihin 7

8 otetut talousarviolainat, joiden rahoittamisen edellytykset tulevat olemaan merkittävästi heikommat kunnan saamien tulojen puoliintuessa. Päätöksessä perusterveydenhuollon kustannukset tulevat olemaan kiinteät kahden sopimusvuoden ajan, jonka jälkeen ne voivat nousta merkittävästi pienemmällä kasvuprosentilla kuin ao. palveluiden toteutunut kasvu on ollut. Edelleen valtuuston tekemällä päätöksellä kunta voi pienentää merkittävästi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöihin liittyvää omistajariskiään. Valtuuston päätöksellä kyetään myös turvaamaan nyt ulkoistettaviin palveluihin liittyvät työpaikat, jolla tulee olemaan merkittävä vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten toimeentulon edellytyksiin. Kaiken edellä olevan perusteella Keminmaan kunta esittää, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus muuttaa tekemänsä välipäätöksen, jolla Keminmaan kunnan valtuuston päätöksen / 164 toimeenpano on kielletty Attendo Oy:tä ja Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:tä koskevien päätösten kohtien 1, 2 ja 5 osalta. Keminmaan kunta esittää edelleen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, että täytäntöönpanoa koskevan kiellon purku käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa kiireellisenä asiana. KEMINMAAN KUNNANHALLITUS Mauri Posio kunnanjohtaja LIITTEET - ote Keminmaan kunnan hallintosäännöstä - kopio Keminmaan kunnan tarjouspyynnöstä - kopio saatujen tarjousten vertailusta - kopiot Keminmaan kunnan ja Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n sekä Keminmaan kunnan ja Attendo Oy:n välisistä sopimusasiakirjoista 8