Sotejärjestämisen. tietomalli. Työpaja Etunimi Sukunimi

Transkriptio

1 Sotejärjestämisen tietomalli Työpaja Etunimi Sukunimi

2 Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistus Tavoitteena on: Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Tavoitteena ovat nykyistä: Asiakaslähtöisemmät Vaikuttavammat Kustannustehokkaammat Paremmin yhteen sovitetut palvelut Etunimi Sukunimi

3 Sote-järjestämisen tietomallityön tavoitteet ja eteneminen Kaikkia maakuntia palveleva tietomalli riippumatta organisaatiorakenteesta tai järjestämis- ja tuottamistehtävien toteutustavasta Mallin tarkoitus tukea valmisteluissa eri vaiheessa olevia maakuntia järjestämistehtävässä Malli työstämiseen osallistuttu kaikista maakunnista Mallin tämän vaiheen tuotos pitää sisällään pääsääntöisesti kansallisesti yhteisesti jossakin yhteydessä hyväksyttyjä mittareita ja indikaattoreita Etunimi Sukunimi

4 Tietotarpeet vs. vaiheistus maakuntien käynnistyessä toimintaan Maakuntien käynnistämisen valmisteluvaihe Maakunnat eri tilanteissa Maakuntien käynnistymisvaihe Muutosprosessin läpivienti hallitusti ja riskejä karttaen, Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus Maakuntien toiminnan vakiintunut vaihe Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus, Palvelutarpeen kasvun hillintä tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä Kehittäminen ja innovointi Etunimi Sukunimi

5 Maakuntien käynnistämisen valmisteluvaihe Maakuntien toiminnan käynnistämisen valmisteluvaiheessa, kerätään nykyistä toimintaympäristöä, toimintaa ja taloutta kuvaavaa tietoa nykyisten toimijaorganisaatioista [kunnat, sairaanhoitopiirit, palvelutuottajat ], jonka tiedon pohjalta saadaan maakuntatason lähtötilannekuva toiminnasta ja taloudesta. Maakuntien Sote järjestäjien lähtötilanne tiedolla johtamiseen ja tietomallin käyttöönottoon vaihtelee huomattavasti. Vain muutamien maakuntien oma tiedontuotanto on sillä tasolla, että se pystyy erittelemään tarvittavia tietoja vaadittavan tiheällä aikasyklillä. Yleisellä tasolla lähtötilanne maakunnissa: suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien toimintojen talous- (tilinpäätös) eikä toimintatietoja (toimintamäärät, rakenteita kuvaavaa tietoa) suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien resurssien / voimavarojen /henkilöresurssien määrä eikä yksikkökustannustietoja suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien toimintojen kustannustietoa eikä kustannusrakennetta kuvaavia tietoja useassa maakunnassa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmät eivät suoraan kommunikoi keskenään, saati että niihin kertyvä tieto olisi edes jollakin siedettävällä tavalla yhdistettävissä taloustietoihin. useassa maakunnassa haasteena on sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen epätasaisuus ja epäluotettavuus kirjaamiskäytännöt vaihtelevat Etunimi Sukunimi

6 Maakuntien käynnistymisvaihe Turvataan toiminnan käynnistyminen muutostilanteessa, toiminta ja talous suunnitellaan fokusoiden toiminnan muutostilanteiden hallintaan, talouden kestävyyteen ja palvelukyvyn turvaamiseen. Maakunnan tulee tietää omat voimavarat ja sen meno- ja kustannustason ja rakenteen sekä tiedon rahoituksesta. Voimavaroista merkittävintä tietää suurimpien meno[erien]lajien tiedot ja niiden taustalla olevat määrätiedot ja yksikkökustannukset. Maakunnan tulee tietää oma tuottavuustaso palvelukokonaisuuksittain verrattuna muihin maakuntiin, tarvekorjattu palveluiden käyttö ja taloudellisuustieto [ /asukas, /asiakas]. Maakunnan tulee määrittää tarpeen mukainen palvelutarjonta, palvelukriteerit, palvelun rajoittamis- ja kohdentamiskriteerit. Maakunnan tulee kehittää palvelutarjontaa ja kriteeristöjä vastaava tuottajaekosysteemi. Maakunnan tulee kehittää oma palvelutuotanto tavoitteen mukaiseksi kustannustehokkuudeltaan ja saamaan edulliset ulkoisen palvelun hankintasopimukset, asiakassetelien hinnat ja korvausmallit. Toiminnan suunnittelussa käytettävissä olevat resurssit jaetaan palveluiden ja tuottajien kesken niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä allokatiivinen tehokkuus [hyvinvointihyöty, saatavuus, taloudellisuus]. Kriittinen menestystekijä on taata palveluiden toimivuus = palvelukyky = saatavuus. Kriittinen menestystekijä on talouden kestävyys, talouden riittävyys ja toiminnan taloudellisuus Etunimi Sukunimi

7 Maakuntien toiminnan vakiintunut vaihe Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti tuottavuutta selittävää tietoa, jota tuotetaan koko toiminnasta. Tuottavuutta kehitetään jatkuvasti hyödyntämällä (keräämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä) luotettavaa, kansallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista, tietoa, jota saadaan koko toimintakentästä. Tässä vaiheessa raaka datan keruu on jo vakiintunutta ja sen luotettavuus ongelmat on korjattu. On opittu hyödyntämään erilaisia datan jatkojalostusmenetelmiä. On myös opittu valikoimaan erilaisista seuranta ja analyysitavoista eri tilanteisiin parhaiten sovellettavat keinot. Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti digitalisaatiota digitaalisia palveluja. Digitaalisia palveluja mitataan kuten muitakin palveluja. Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti tuottajaekosysteemin tuottavuuspotentiaalia ja innovaatioita. Käynnistysvaiheessa on luotu tehokas ja riittävän kattava tapa tuottaa toiminnan suunnittelua ja ohjausta tulevaa vaikuttavuustietoa. Vaikuttavuustieto kuvaa palvelun vaikutusta asiakkaaseen ja suurelta osin saatavaa hyvinvointihyötyä. Merkittävä osa hyvinvointihyödystä voidaan mitata -määräisesti, jolloin toimintaa voidaan kehittää ja suunnata kustannusvaikuttavuustiedon avulla. Näin saadaan tietopohjaa palvelutarpeen kasvun hillintään. Vaikuttavuutta tukee asiakkaan oma toiminta, joka kehittyy kun asiakaskokemustietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Kuntien kanssa on yhteinen tietopohjainen näkymä maakuntalaisten hyvinvointiin. Monituottajamalli mahdollistaa uudenlaisten palveluketjujen muodostamisen, uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja innovatiivisten palveluiden kehittämisen jne Etunimi Sukunimi

8 Miten jäsennetty järjestäjän tarvitsemat mittaristot Kysymys maakunnille: Järkevä jäsennys? Etunimi Sukunimi

9 Kokonaisnäkymä Maakunnan toimintaan (tuloksellisuus) Näkökulmat/ Ulottuvuudet, joita indikaattorit ja mittarit kuvaavat, ja joihin ne kiinnittyvät Tietotarpeiden jäsennys tuloksellisuuden näkökulmiin Toimintaympäristö Perustiedot Voimavarat, Voimavarojen kohdentamine (Kestävä) Talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Asiakastietämys /-ymmärrys Laatu Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus Kehittyminen innovatiivisuus Perustiedot Ympäristö Tuotannon tekijä Määrät Allokaatio Seur.rapo Suunnitelma/ toteuma/ Ennuste Kustannukset/ asukas Kokonaistuottavuus Odotusajat Asiakaskokemus Palvelun tuotoksen laatu Palv Vaikutus asiakkaaseen Vaikuttavuus/ kustannukset Innovaatio aihiot Perustiedot Toimijat Tuotannon tekijä Laatu Palveluportfolio Käyttötalous Kustannukset/ asiakas Osatuottavuudet Läpimenoajat Asiakastyytyväisyys Prosessin laatu Yhteiskunnallin en vaikuttavuus Kehittyminen hankkeissa Elinolot Osaaminen Tarjonta Tarjooma Tulos Kustannukset/ suorite Henkilötyö tuottavuus Saatavuus Asiakaspalaute Kantelut,valituk Resurssien laatu Hyvinvointi Terveyden tila Motivaatio tyytyväisyys Kapasiteetti. Investoinnit Saavutettavuus Asiakaskunta. Tuottajaekosysteemi Palvelumuoto Rahoitus Tarve / tarjonta Kysyntä/käyttö Asiakastarve Tase Kustannukset/ Palvelu Palvelukäyttäytyminen Osallistuminen ja oikeudet Yhdenvertaisuus Palvelujen käyttö Integraatio Yhdenvertaisuus Esimerkkinä: Yhdenvertaisuuden tarkastelu tapahtuu useiden näkökulmien ja niiden mittareiden avulla Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus Etunimi Sukunimi

10 TIEDOT TOIMINTA TOIMIJANA JA TIEDON TUOTTAJANA SEKÄ HYÖDYNTÄJÄNÄ VALTIO Valtio VM ja STM Ja maakunnat analysoivat toimintaympäristöä ja sen muutoksia TOIMIJANA JA TIEDON TUOTTAJANA SEKÄ HYÖDYNTÄJÄNÄ MAAKUNTA Valtio VM ja STM arvioi maakunnan toimintaa Valtio VM ja STM Asettaa valtakunnanja maakuntatason tavoitteita ja ohjaa maakuntia Maakunta määrittää ja suunnittelee sotetoimintoja Maakunta seuraa, ohjaa ja valvoo sotetoimintaa Valtio Arviointitieto Valtio Tavoitetieto Ohjaustieto Toimintaympäristö tieto Kokonaisnäkymä Henkilö-, -ryhmä Tason tieto Tuloksellisuus Mittaritieto Indikaattoritieto Kuva indikaattorit Minimitieto VM Tavoitteet STM Tavoitteet Kuva indikaattorit VM indikaattorit Henkilö Kokonaisnäkymä tiedot Kokonaisnäkymä mittarit STM,VM arvioinnit Muut indikaattorit

11 Maakuntajärjestäjän tietotarve ja tiedon kiinnittäminen dimensioihin ja niiden hierarkiatasoille Tietotarve Tietoryhmä Tieto = Indikaattori, mittari, (perusluku, muuttuja) (Pää)Dimensiot, joissa tietoa tarvitaan / tuotetaan Palvelu Toiminta Organisaatio Alue Asiakas Tuotanto-frekvenssi Lokaatio Näiden kautta linkki rajapinta muihin projekteihin Lähde Tiedon tuottaja Käyttö-ympäristö JHSXXX Palveluluokittelu Konserni Maakunta Väestö Tuotanto-frekvenssi Valtio Valtion järjestelmä Tietopaketti Palveluluokittelu Maakunnan oma tuotteistus luokat Palveluluokka Tietopaketti Toiminto Palveluryhmä Liikelaitos Yritys Liiketoimintayksikkö Palveluyksikkö Kunta Alue-yksikkö Toimipiste Potentiaalinen asiakaskunta Faktinen asiakaskunta Asiakasryhmä Asiakassegmentti Asiakas Maakunta järjestäjä Maakunta Tuottajat Muut tuottajat Muu toimija Maakunnan TA/DW/BI Maakunnan ODS Maakunta lähdejärjestelmä Muu järjestelmä Tuotehierarkiat Muu palveluluokittelu

12 Maakunnan järjestäjän toiminta ja päätöstilanteet on ryhmitelty kronologisiin kokonaisuuksiin Kysymys maakunnille: Vastaako maakunnan järjestäjän roolia,tehtäviä kriittisiä päätöstilanteita? Etunimi Sukunimi

13 MAKU tehtävät JHS Palveluiden luokittelu Tietopakettiluokittelu THL Palveulukittelu THL Suorite/TP luokittelu Tuotteistetut palvelut Asiakassegmentointi Palveluiden tuotteistus MAKU Palveluiden luokittelu Talouden arvio Hyvinvoinnin ja terveyden arvio Tuloksellisuuden arvio Analyysi ja kehitystarpeet Palvelutarvearvio Asiakastason tieto asiakasryhmätasolle tarvearvio Asiakassegmentointi Palveluketjujen määritys Maku strategia SoTe strategia Hankintoja koskevat linjaukset Vaikuttavuustavoitteet Palvelulupaus Kehittämisen syötteet Tutkimus kehitys innovaatiotavoitteet VALTIOTASO TA-kehys Talouden tilannekuva Palvelujen kustannus ennustelaskenta Asiakasmaksujen periaatteet Resurssien allokointi I Resurssien allokointi kustannus-hyötymallilla Palvelun myöntämisen kriteerit Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan määrittely Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määritys Toiminnantiedoista Taloustietoihin MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien/ palvelujen vertailu Yhteistyö kuntien, makujen y. kanssa Hankintastrategian ja -suunnitelman määritys Tuotannon ohjausmalliluonti Palveluketjujen integrointi tuottajien ja palvelukäyttäjien kanssa Tuottajien roolijaot Palvelujen tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallin Mittareiden määrittelyt Sis. Kehittämissuunnitelman Toimintasuunnitelma Talousarvio Hankinnan suunnittelu Palvelutuottajien ehdot Palveluverkon suunnittelu Hallintopäätös valinnanvapauden ehdoista Hankinnan toteutus Hankinta Sopimukset Yhteiskehittäminen Hankinnan käyttöönotto Tuloksellisuuden seuranta Palvelujen ja tuottajien ohjaaminen Palvelujen valvonta MAAKUNTALAISET Palveluiden määrittely Tuloksellisuuden arviointi Palvelutarpeiden arviointi TUOTTAJAEKOSYSTEEMI Pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet Talouden reunaehtojen suunnittelu resurssien selvittäminen Toiminnan- >talouden priorisointi ja suunnittelu, vuositavoitteet - -toimenpiteet Palvelun tuottamistapojen (oma, ulkoinen) vertailu ja valinta Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjausmallit Palvelutuotannon toiminnallistaminen Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta

14 Järjestäjä tarvitsee toiminnan määrittelyyn ja suunnitteluun tietopohjan Kysymys maakunnille: Onko riittävät tietojoukot? Etunimi Sukunimi

15 Järjestäjän toiminta-tehtävät/päätöstilanteet Valtion ohjaus ja tavoitteet Ulkoinen arviointitieto Toimintaympäristön tiedot Henkilön perustiedot Elinympäristö Voimavarat Taloudellinen asema Työssäkäynti Hyvinvointi Terveyden tila Sosiaalinen tila Toimintakyky Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Käytetty palvelu Kustannukset Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto Taloustieto Taloudellisuustieto Tuottavuustieto Laatutieto Vaikuttavuustieto Palvelukykytieto Asiakasymmärrystieto Kehittymis- ja innovaatiotieto 1 Palveluiden määrittely Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan alustava määrittely Asiakassegmenttien määrittely Palvelupolkujen määrittely Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 2 Tulokselisuuden arviointi Tuloksellisuuden arviointi Vuoropuhelu ministeriöiden kanssa Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 3 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi Asiakassegmenttitason arvio Palveluketjujen arvio Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 4 Pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenp Ulkoinen tieto Maakuntastrategian valmistelu SoTe-strategian valmistelu SoTe Palvelulupauksen valmistelu Em suunnitelmista johdetut ylätason vaikuttavuustavoitteet Em suunnitelmista johdetut kehittämistoiminnan syötteet Em suunnitelmista johdetut tutkimus- kehitys- ja innovaatiotavoitteet Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 5 Talouden reunaehtojen suunnittelu Talouden tilannekuvan luonti Palvelujen kustannusennustelaskenta Asiakasmaksujen periaatteista päättäminen Resurssien ylätason allokointi Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit

16 Valtion ohjaus ja tavoitteet Ulkoinen arviointitieto Toimintaympäristön tiedot Järjestäjän toiminta-tehtävät/päätöstilanteet 1 Palveluiden määrittely Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) 6 Toiminnan->talouden priorisointi ja s Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Palvelun myöntämisen kriteerien määritys Palvelutarjooman tarkempi määrittely Palvelutarjonnan määrittely palvelumäärät Sisältää palvelurakenteen, palveluverkon suunnittelu Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määrittäminen Toiminnan tiedoista talouden tietoihin 7 Palvelun tuottamistapojen (oma, ulko Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien / palveluiden vertailun Yhteistyön sisällön määrittäminen muiden maakuntien ja kuntien kanssa Hankintastrategian ja suunnitelmien määritys 8 Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjaus Ulkoinen tieto Tuotannon ohjausmallin määritys Palveluketjujen integrointimallin määritys Tuottajien roolijaot Palvelun tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallien ja sitä tukevien mittareiden määritys 9 Palvelutuotannon toiminnallistamine Ulkoinen tieto Toiminta- ja taloussuunnitelman tekeminen Kehittämissuunnitelman tekeminen Hankintojen suunnittelu Palvelutuottajien ehtojen määritys Viranhaltijapäätös valinnanvapauden ehdoista Hankintojen toteutus ja sopimusten teko Yhteiskehittämisen suunnittelu Hankinnan käyttöönotto Suora palvelutuottajavalinta kun asiakas ei tee sitä itse 10 Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Ulkoinen tieto Seuranta Ohjaus Valvonta Henkilön perustiedot Elinympäristö Voimavarat Taloudellinen asema Työssäkäynti Hyvinvointi Terveyden tila Sosiaalinen tila Toimintakyky Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Käytetty palvelu Kustannukset Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto Taloustieto Taloudellisuustieto Tuottavuustieto Laatutieto Vaikuttavuustieto Palvelukykytieto Asiakasymmärrystieto Kehittymis- ja innovaatiotieto Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit

17 Polku arvioinnin, valtio-ohjausken, suunnittelun, seurannan ja ohjauksen tietotarpeeseen Etunimi Sukunimi

18 Maakuntien ulkoinen arviointi Maakuntien välillä on merkittäviä eroja tehtäväkokonaisuuksien tasolla Taloudellisuudessa ( /asukas, /asiakas) Tuottavuudessa Palveluiden käytön määrässä

19 Askel 1: Valtiotasolla tuotetaan arviotieto maakunnan tuloksellisuudesta [tehtäväkokonaisuuksissa näkökulmissa]

20 Askel 2: Ministeriöt ja maakunnat määrittävät tavoitteet maakuntien tuloksellisuuden kehittämiseen

21 Millä pystyn parantamaan tuottavuutta? (tuotosten ja panosten välinen suhde) (VM/STM /palvelukustannus) Henkilötyön tuottavuuden parantaminen -> ydinpalvelun (asiakkaalle lisäarvoa tuottavan työn osuuden lisääminen) Tuotantotapojen kehittämienen: Teknologian, digitaalisuuden hyödyntämien -> digitaaliset palvelut, Etunimi Sukunimi

22 Millä pystyn vähentämään palveluiden käyttöä? (palvelumäärä = kustannuspainotteinen suoritemääräindeksi) Palveluiden rajaamisella? Olisiko parempi ensin katsoa palvelurakenteen kehittämistä? Etunimi Sukunimi

23 Palvelukokonaisuusmalli - Ikäihmisten palveluiden palvelurakenne, asiakkuudet ja kustannukset 2016 ja 2017 TP 2016 TP 2017 Muutos % /asiaka Asiakas /asiakas Asiakas s Asiakas /asiakas Ikäihmisten kotihoito ,1 % -4,2 % Ikäihmisten omaishoito ,8 % 11,0 % Ikäihmisten asumispalvelut ,3 % -2,3 % Ikäihmisten laitoshoito ,7 % 2,5 % Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut 10,1 % ja menot ovat kasvaneet 5,4 %, joten asiakaskohtainen kustannus on laskenut. Laitoshoidon paikat ovat vähentyneet suunnitellusti. Asiakaskohtainen kustannus on noussut 2,5 %, johon vaikuttaa Tuirankartanon paikkojen vähentäminen asteittain (toiminnallinen tehottomuus) sekä lyhytaikaishoidon suhteellisen osuuden lisääntyminen. POPmaakunta Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut suunniteltua enemmän, mutta asiakaskohtainen hinta on laskenut -2,3 %.

24 Tarkastelu palvelukokonaisuuksien avulla Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden muiden sote-palveluiden käyttö 2017 (ilman erikoissairaanhoitoa) Selvitettiin yli 65- vuotiaiden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osalta, mitä muita palveluja he käyttävät. Tarkoituksena saada näkemys kotona asuvan asiakkaan kokonaiskustannuksista. Vammaisten kuljetuspalvelut Sairaalahoito Kotisairaala ja kotisaattohoitorinki Kuntoutus Yhteispäivystys Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuljetuspalvelut Ikäihmisten ateriapalvelu Ikäihmisten omaishoito Ikäihmisten laitoshoito Ikäihmisten asumispalvelut 21,3 % 4,6 % 22,8 % 10,1 % 13,3 % 12,5 % 19,3 % 5,7 % 34,6 % 58,9 % 57,2 % 64,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % POPmaakunta Erikoissairaanhoito ei ole mukana, koska tietoa ei saada kohdistettua säännöllisen kotihoidon asiakkaalle.

25 Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Muutos Muutos % Kokonaismenot 52,9 M 56,3 M 3,4 M 6,3 % Asiakaspalveluvuosi (kuukausien keskiarvo) ,0 % Kokonaismenot, /asiakas ,3 % Kotihoidon menot 23,5 M 25,0 M 1,5 M 6,4 % Kotihoidon menot, /asiakas ,3 % Kotihoidon osuus kokonaismenoista 44,4 % 44,4 % Sisältää säännöllisen kotihoidon asiakkaiden käyttämät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset ilman erikoissairaanhoitoa. Kustannukset on kohdennettu asiakkaiden henkilötunnuksen perusteella POPmaakunta

26 Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa POPmaakunta

27 Puute: Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Maakuntajärjestäjä: Tarvitsee kokonaisnäkymän asiakassegmentille kaikista palvelukokonaisuuksista tämä case = myös erikoissairaanhoito Tarkoittaa käytännössä sitä, että kustannukset on pystyttävä kohdentamaan kattavasti kaikista palveluista asiakkaaseen Etunimi Sukunimi

28 Seuraava esimerkki kuvaa tarvetta tarkastella asiakkaan kaikkien käyttämien palveluiden osalta, ei pelkästään omaishoidon kuluja Etunimi Sukunimi

29 Omaishoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Muutos Muutos % Kokonaismenot 18,2 M 19,2 M 1,0 M 5,3 % Asiakaspalveluvuosi, kuukausien keskiarvo ,8 % Kokonaismenot, /asiakas ,4 % Omaishoidon hoitopalkkiot 4,6 M 5,0 Me 0,4 M 10,6 % Omaishoidon palvelut 1,5 M 1,7 M 0,2 M 14,2 % Omaishoidon menot, /asiakas ,3 % Omaishoidon osuus kokonaismenoista 33,4 % 35,3 % POPmaakunta

30 Omaishoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa POPmaakunta

31 Maakunta järjestäjä tarvitsee suunnittelutehtävissä alueellisesti kuntatasoa pienempiin alueisiin kohdistettua mittaritietoa Usein maakuntien sisällä kuntatasolla ja alueiden välillä erot tuloksellisuudessa ovat suurempia kuin maakuntien välillä -> Toiminnan kehittämispotentiaali on suurta alueiden välillä Etunimi Sukunimi

32 Eri dimensioiden ristiin tarkastelu, vrt. integraatio POPmaakunta

33 Maakunta järjestäjä tarvitsee suunnittelutehtävissä kokonaisnäkymän yli organisaatiorajojen Maakuntalaisen (alle 18 vuotias) hyvinvointi Muodostuu maakuntien ja kuntien hyvinvointipalevluiden kokonaisnäkymän kautta Etunimi Sukunimi

34 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, sosiaalija terveyspalvelut Toimintamenot vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus EV

35 Kaikki Oulun kaupungin alle 18- vuotiaiden kustannukset 2016 Lasten ja nuorten toimintamenot 2016 (1000 ) vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa Erikoissairaanhoito Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 11,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuuripalvelut 91,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä Asukaskohtaisten kustannusten jakautuminen /asukas /asukas /asukas /asukas yht ,80 % 15,45 % 11,75 % Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä sekä asukaskohtaisesti ( /alle 18-v. ), jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin. Mahdollistaa organisaatiorajat ylittävän väestötason tavoite- ja resurssiohjauksen

36 Siku punainen 0,2 % Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vrt. tulevaisuudessa maakunta vs. kunta Hyve vihreä 3 % Siku keltainen 7 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku vihreä 70 % Hyve punainen 7 % Hyve keltainen 6 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Sanna Suistio EV Toimintamenot yhteensä /alle 18-vuotias

37 Henkilötason tiedon tuomat mahdollisuudet, vrt. lapsikohtainen budjetointi Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Avoterveydenhoito Kuntoutus Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Fysioterapia Mielenterveysavoerikoissairaanhoito Perushoito Yhteispäivystys Lastensuojelun avohuolto Ls/Perhehoito Sijaishuolto yht. Ls/Laitoshoito Poissaolomerkinnät Opetuksessa siirretty Yleinen tuki Muut vaikeudet oppimisessa tai muut syyt osa-aikaiseen erityisopetukseen Osatojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Yhden henkilön vuoden aikana käyttämät perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen palvelut. Suuressa osassa em. palveluita kontakteja on ollut useita. Taulukon sisältöä on supistettu tietosuojasyistä. Mm. diagnoosit, poissaolopäivien määrät, toteutuneiden kontaktien määrät ja järjestykset olisi kuitenkin saatavissa alkuperäisessä aineistossa

38 Kertausta: Miten tuloksellisuusmittarit tukevat kustannusten hillintää ja palvelukyvyn seurantaa ja ohjausta? Etunimi Sukunimi

39 Kustannusten hillinnän tekijät ja dynamiikka Väestö populaatio Väestö jakauma Sosio ekonomiset tekijät Itsestä huolehtiminen Palveluhistoria Sairastuvuus Toimintakyky Suorituskyky Tarve Palveluun hakeutuminen Tarve Kysyntä Tarvevakiointi Palvelukyky= Saatavuusx dee Kriteerit, rajaaminen ja kohdentaminen Palvelu-tarjontakyky Palvelumäärät /asukas Käyttö Käyttö/ asukas Vaikuttavuus /asukas Rahoitus Riittävyys 39 Palvelu kustannus Tuottavuus Tehokkuus Rahoitus Etunimi Sukunimi

40 Rahoituksen riittävyys Palvelukyky Tuloksellisuus Kokonaisnäkymän mittrarit Kestävä talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Saatavuus Asiakasymmärrys Palvelumäärä Palvelukokemus

41 Kysymys maakunnille Onko maakuntajärjestäjälle riittävä kriittinen/ydintieto rahoituksen riittävyyden ja pavelukyvyn seurantaan ja ohjaukseen? Etunimi Sukunimi

42

43

44

45

46

47

48 Kysymys maakunnille Onko em prioriteetti luokan mittarit riittäviä käynnistysvaiheessa maakuntajärjestäjälle? Etunimi Sukunimi

49 Laatu-mittarit (maakuntien valinta Sotetietopakettien, Kuva- ja minimitietosisältö indikaattroreista) 56 kpl Kysymys maakunnille, onko liian paljon järjestäjälle? Etunimi Sukunimi

50

51

52

53 Vaikuttavuus-mittarit (maakuntien valinta Sotetietopakettien, Kuva- ja minimitietosisältö indikaattroreista) 56 kpl Kysymys maakunnille, onko liian paljon järjestäjälle? Etunimi Sukunimi

54

55

56 Toiminnan seuranta, ohjaus ja valvon muodostavat tietojen näkökulmasta kokonaisuuden Kysymys maakunnille: Valvonnan tarkempi jatkotyöstö? Etunimi Sukunimi

57 Maakunnan toiminnan valvontaympäristö Maakunnan toiminnan valvonta jakautuu, sisäiseen valvontaan, ulkoiseen valvontaa ja Omavalvontaan Kyseisten valvontatoimintojen osalta syntyvä/kerättävä valvontatieto on hyvin pitkälti saman sisältöistä. Tietohuollon ratioinoinnin kannalta on tärkeää pystyä hyödyntämään tietopohjaa yhteisesti ja yhtenevä tieto kerättäisiin vain kertaalleen. Käytännössä tulisi LUOVAn ulkoisen valvonnan ja maakunnan järjestäjän valvonnan tietojen syntyä suurelta osin omavalvonnan tietojen kautta. Valvonnan osalta on erityisen tärkeää kohdentaa rajallinen valvontaresurssi riskianalyysin kautta merkityksellisimpiin kohteisiin. Valvonnan ja seurannan tietopohja on hyvin pitkälti myös yhteinen.

58 Maakunnan toiminnan valvontaympäristö Viranomaisvalvonta LUOVA Omavalvonta Suunnitelma Maakunta Omavalvonta maku-tuottajat Laatutyö osana valvontaa Jälkikäteisvalvonta Riskiperusteinen valvonta Tiedon avoimuuden periaate Omavalvonta muut tuottajat Suuri joukko yhteisiä mittareita ja indikaattoreita Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Suunnittelu Toiminnallistaminen Seuranta Ohjaus Valvonta Arviointi Tutkimus Tilastointi Ulkoinen tietohuolto Johtamisen ja päätöksenteon vaiheet/toiminnot 58

59 Mihin maakunta järjestäjä tarvitsee henkilön tilaa kuvaavaa henkilötason (anonyymiä) tietoa? Esim päätöstilanteet: Asiakkaiden segmentointi ja palveluketjujen määrittäminen sekä palvelutarpeen ennustaminen Etunimi Sukunimi

60 Henkilötason tiedon tarve taustalla - segmentointi

61 15D 16D 17D Aikuisväestön hyvinvointimittaristo Hyvinvointi Henkilön Perustiedot Asuinpaikka Perustiedot Elinympäristö Elinympäristö Kyvykkyydet Koulutus Osaaminen Voimavarat Työssäkäynti Taloudellinen asema Taloudellinen asema Työelämä Toimintakyky RAI-mittaristo Toimintakyky RAVA mittaristo Hoitoisuusluokitus RAFAELLA Toimintakyky Hoidon tarve Laaja-alainen Palvelusuunnitelma Hoitosuunnitelma. Suunniteltu palvelu ODA Hyvinvointisuunnitelma Käytetyt terveyspalvelut Käytetyt sosiaalipalvelut Käytetty palvelu Terveyden tila Sosiaalinen tila Terveydenja sosiaalitila Omatieto Omakanta ODA ym Asiakaskohtaiset kustannukset Kustannukset Rahoitusmallin tarvemuuttujat Kapitaatiokorvauksen tarvemuuttujat Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto MAAKUNNAN KOKONAISNÄKYMÄ HENKILÖÖN / HENKILÖ-RYHMÄÄN Omatieto Omakanta ODA ym

62 Kuvaa > Henkilönhenkilöryhmän tila Perustiedot Henkilökohtainen toiminta ja työ Ympäristö Koulutus Aineellinen elintaso Turvallisuuden tunne Ääni kuuluville yhteiskunnassa Terveys Kustannukset Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Toimintakyk y Terveydentila Määrittää > Palvelutarv e Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Määrittää >

63 Maakuntalainen (Stiglizt-jäsennys) + Terveys Perustiedot Tietoryhmä/ Tietokomponentti Edunvalvoja Henkilönnimi Huoltaja Huoltajuus Isyyden vahvistamistiedot Kielitaito Kotikunta Maahanmuutto Mahdollinen isä Oikeuden-omistaja Osoite Parisuhde Puoliso Rooli Sopimus Suostumus Syntymätiedot Tulkkaus Yhteystiedot Yrittäjyys Henklökohtainen toiminta ja työ Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asuminen Asunto Elämäntilanne Kehitys Työsuhde Työtilanne Työttömyys Ympäristö Tietoryhmä/ Tietokomponentti Palvelujen saavutettavuus Vuokrasuhde Koulutus Tietoryhmä/ Tietokomponentti Koulunkäynti Koulutus Kurssi Opetus Opiskelu-tilanne Oppilaitos Aineellinen elintaso Tietoryhmä/ Tietokomponentti Elatuksen tarve Elatusapu Elatuskyky Elatusvastuu Elatusvastuu samassa taloudessa asuvasta lapsesta Eläke Etuustiedot Taloudellinen tilanne Toimeentulotuen perusosa Toimeentulotuen perusosan alentaminen Toimeentulotuen takaisinperintä Tulo Varallisuus Velka Velkajärjestely Verotiedot Turvallisuuden tunne Tietoryhmä/ Tietokomponentti Ääni kuuluville yhteiskunnassa Tietoryhmä/ Tietokomponentti Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Tietoryhmä/ Tietokomponentti Arkielämän arviointi Edunvalvonta Erityinen huolenpito Huostaanotto Lapsen sijoitus Lapsi-vanhempisuhde Ryhmätilanteissa käyttäytymisen Sosiaalisen taustan arviointi Suhtautuminen Tahaton lapsettomuus Yksinäisyyden arviointi Kustannukset Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asiakaskohtaiset kustannukset Laskelma Meno Terveys Toimintakyky Tietoryhmä/ Tietokomponentti Kognitiivinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Terveys Terveydentila Tietoryhmä/ Tietokomponentti Lapsen terveydentilan Kuntoutustarve tutkiminen Mielialan arviointi Päihdekohtainen käyttö Muutoksen arviointi Päihteiden käyttö Palvelutarpeen arvio Riippuvuuden arviointi Terveydentila Toistumistiheys Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Tapaturma Toimintakyky Terveys Palvelutarve Tietoryhmä/ Tietokomponentti Terveys Suunnitellut palvelut Tietoryhmä/ Tietokomponentti Kuljetus Kuljetuspalvelu Kulkuneuvo Lähete Myönnettävä sosiaalipalvelu Päätös Rajoitustoimenpide Rajoitustoimenpiteiden käytön suunnittelu Ratkaisun lakiperuste Selvitys Suunnitelma Tavoite Terveys Toteutuneet palvelut Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asiakkuuden jatko Kotipalvelu Lääke Näytteenantaja Palveluhistoria Päätöksen täytäntöönpano Rajoitustoimenpiteiden käyttö Sairauden hoito Sairaus Tapahtuma Tavoitteen saavuttamisen arviointi Toimintakyvyn mittaus Turvapalvelu Tutkimus Päihdehuollon asiakkaan hoito

64 Kiitos! Etunimi Sukunimi

65 KELA-THL yhteinen Tiedonkeruu -> [HILMO+KANXA] VALTAKUNNANTASON looginen tietoallas ERVA-Maakuntatason Ulkoinen raportointi- ja tiedon irroituspalvelu ERVA-Maakuntatason rakenteinen tieto Tietovarasto ERVA-Maakuntatason looginen tietoallas Tiedon validointi Tiedon konsolidointi Tiedonharmonisointi Sote-palvelu Asiakastieto- Potilastieto-järjestelmät Maakuntien Hallinnon ja tukijärjestelmät