SOTE-tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet

Transkriptio

1 SOTE-tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet SOTE-rakenteen ohjauksen ja johtamisen tietopohja Valtakunnalliset kyselyt asiakkaille Maakuntien kyselyt asiakkaille Asiakkaat Tuottaja A Tuottaja B Tuottaja C Tuottaja D Maakunnan johtamisen tieto (ns. järjestämisen tietomalli) Maakunta järjestäjänä Valtakunnalliset viranomaiset ja ministeriöt Valtakunnalliset keruut (esim. KUVA-mittarit)

2 VM/maakuntatieto-ohjelma kokoaa alueiden seurantamittari aluekehityssateenvarjon alle Aluekehitys KUVA THL arviointiraportin tiedot Sote-KUVA mittarit, kansallisessa kokonaistarkastelussa keskeiset mittarit Maakunnan tietoallas/ tietovarastotaso Maakuntien oman raportoinnin ja keskinäisen benchmarking- toiminnan tieto, maakunnan oman raportin tietopohja Maakunnan sisäisessä järjestämistoiminnassa ja palvelujentuottaja vuorovaikutuksessa käyttämä data mm. kliinisen laadun data Palvelujen tuottajien omassa toiminnassaan käyttämä data Kansallisesti kerättävä ja raportoitava ja toimijoiden oma datapohja LT Päivi Hämäläinen 3 Digityökalujen valmistelu järjestämistehtävää varten Kevään 2018 aikana toteutetaan maakuntien yhteiset järjestämistehtävän digipalveluiden ja sote-tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet Ne perustuvat järjestäjän käsikirjan yhteydessä tehtyyn työhön Projekteja on neljä: Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä SOTE järjestämisen tietomalli SOTE tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen esiselvitys SOTE valtakunnallisten toimijoiden tietojärjestelmäratkaisujen työnjako ja arkkitehtuuri

3 Selvitykset antavat vastauksia seuraaviin kysymyksiin Mitä toimialariippumattomia sähköisiä työvälineitä järjestäjä tarvitsee (tietojärjestelmäpalvelut)? Mikä osa näistä välineistä tulisi toteuttaa yhteisesti Vimanan kautta ja mitä jää maakuntien itsensä tehtäväksi? Mitä tietoja SOTE-järjestäjä tarvitsee tehtävässään (tietomalli)? Millä tiedolla johtamisen ratkaisuilla järjestämisen tehtävää hoidetaan (tietojärjestelmäpalvelut)? Mikä osa näistä tulisi toteuttaa yhteisesti Sotedigin kautta ja mitä jää maakuntien itsensä tehtäväksi? Miten valtakunnalliset SOTEviranomaiset muodostavat yhteisen kokonaisuuden uusia tehtäviään ja maakuntien palvelemista varten? SOTE tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet Q1/2018 Q2/2018 Q3/2018 Q4/2018 Q1/2019 Q2/2019 Q3/2019 Q4/2019 Valtakunnallisten toimijoiden arkkitehtuuri (THL, KELA, LUOVA + muut keskeiset) Valtakunnallisten toimijoiden tietojärjestelmäratkaisujen toteutus Järjestämisen tietomalli v. 0.5 Järjestämisen tietomalli v. 0.7 Järjestämisen tietomalli v. 1.0 Järjestämisen tietomalli v. 1.x Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen esiselvitys SoteDigi OY:n tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutus Maakuntien tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutus

4 Järjestämisen yhdenmukaisuus? Yhdenmukaiset tiedot Epäyhtenäiset prosessit Yhdenmukaiset prosessit Epäyhdenmukaiset tiedot Järjestämisen tietomalli Etunimi Sukunimi 4

5 MAKU tehtävät JHS Palveluiden luokittelu Tietopakettiluokittelu THL Palveulukittelu THL Suorite/TP luokittelu Tuotteistetut palvelut Asiakassegmentointi Palveluiden tuotteistus MAKU Palveluiden luokittelu Talouden arvio Hyvinvoinnin ja terveyden arvio Tuloksellisuuden arvio Analyysi ja kehitystarpeet Palvelutarvearvio Asiakastason tieto asiakasryhmätasolle tarvearvio Asiakassegmentointi Palveluketjujen määritys Vaikuttavuustavoitteet Palvelulupaus Kehittämisen syötteet TA-kehys Maku strategia Talouden tilannekuva SoTe strategia Palvelujen kustannus Hankintoja koskevat ennustelaskenta linjaukset Asiakasmaksujen periaatteet Tutkimus kehitys innovaatiotavoitteet VALTIOTASO Resurssien allokointi I Resurssien allokointi kustannus-hyötymallilla Palvelun myöntämisen kriteerit Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan määrittely Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määritys Toiminnantiedoista Taloustietoihin MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien/ palvelujen vertailu Yhteistyö kuntien, makujen y. kanssa Hankintastrategian ja -suunnitelman määritys Tuotannon ohjausmalliluonti Palveluketjujen integrointi tuottajien ja palvelukäyttäjien kanssa Tuottajien roolijaot Palvelujen tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallin Mittareiden määrittelyt Sis. Kehittämissuunnitelman Toimintasuunnitelma Talousarvio Hankinnan suunnittelu Palvelutuottajien ehdot Palveluverkon suunnittelu Hallintopäätös valinnanvapauden ehdoista Hankinnan toteutus Hankinta Sopimukset Yhteiskehittäminen Hankinnan käyttöönotto Oman tuotannon ohjausasiakirja Tuloksellisuuden seuranta Palvelujen ja tuottajien ohjaaminen Palvelujen valvonta MAAKUNTALAISET Palveluiden määrittely Tuloksellisuuden arviointi Palvelutarpeiden arviointi TUOTTAJAEKOSYSTEEMI Pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet Talouden reunaehtojen suunnittelu resurssien selvittäminen Toiminnan- >talouden priorisointi ja suunnittelu, vuositavoitteet - -toimenpiteet Palvelun tuottamistapojen (oma, ulkoinen) vertailu ja valinta Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjausmallit Palvelutuotannon toiminnallistaminen Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta 360-näkymä Maakunnan toimintaan (tuloksellisuus) Näkökulmat/ Ulottuvuudet, joita indikaattorit ja mittarit kuvaavat, joihin ne kiinnittyvät Toimintaympäristö Perustied Voimavarat, Voimava-rojen koh-dentamin (Kestävä) Talous Taloudel-lisuus Tuottavuus Palvelukyky Asiakastietämys / ymmärrys Laatu Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus Kehittyminen innovatiivisuu Perustiedot Ympäristö Tuotannon tekijä Määrät Allokaatio Suunnitelma/ Toteuma/ Ennuste Kustannukset/ asukas Kokonais-tuottavuus Odotusajat Asiakas-kokemus Palvelun tuotoksen laatu Palv Vaikutus asiakkaaseen Vaikuttavuus/ kustannukset Innovaatio aihiot Perustiedot Toimijat Tuotannon tekijä Laatu Palvelu-portfolio Käyttötalous Kustannukset/ asiakas Osa-tuottavuudet Läpimenoajat Asiakas-tyytyväisyys Prosessin laatu Yhteiskun-nallinen vaikuttavuus. Kehittyminen hankkeissa Elinolot Osaaminen Tarjonta Tarjooma Tulos Kustannukset/ suorite Henkilötyö tuottavuus Saatavuus Asiakas-palaute Resurssien laatu.. Hyvinvointi Terveyden tila Motivaatio tyytyväisyys Kapasiteetti. Investoinnit Peittävyys Saavutet-tavuus Asiakas-kunta. Tuottaja-ekosysteemi Palvelumuoto Rahoitus Tarve / Tarjonta Asiakastarve Yhdenver-taisuus Tase Palvelukäyttäytyminen Osallistuminen ja oikeudet Kustannukset/ Palvelu Yhdenver-taisuus Palvelujen käyttö Integraatio Valinnanvapaus POPmaakunta 5

6 Järjestäjän työvälineet ja sote tiedolla johtaminen Yhteiseksi tunnistettuja tietojärjestelmäpalveluja (Esitys Keski-Suomi ja Uusimaa parhaillaan kommenteilla) 1.Asiakkuudenhallintaratkaisu (CRM) 2.Tiedolla johtamisen kokonaisuus 3.Asiakaskokemus 4.Hankintapalveluratkaisu (jo käyttövelvoite) 5.Hajautettu MDM-hallintamalli 6.Asiakaslaskutus 7.Toimintaympäristön hallinta ja tilannekuva 8.Tilannekuvan visualisointikerros 6

7 Ehdotukset - Tiedolla johtamisen kokonaisuus Määritellään valtakunnallisesti yhtenäinen tiedolla johtamisen järjestelmäkokonaisuus Kokonaisuus sisältää integraatiot eri tuotannonohjausjärjestelmiin, tietoallasjärjestelmän, tietovarastointijärjestelmän raportoinnin ja analytiikan & keinoälyn Vastuutahot: Vimana Oy (ja SoteDigi Oy) Perustelut Maakunnille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että 80 % tiedolla johtamisesta on samanlaista maakunnasta riippumatta Maakunnat tarvitsevat kehittyneen ja analyyttisen tietojohtamisen perustaksi tietoallasratkaisun, joka muodostaa perustan tiedolla johtamisen kokonaisuudelle. Maakuntien tietoallasjärjestelmä mahdollistaa hallinnollisen ja operatiivisen tiedon paremman hyötykäytön Tietoaltaan loogisia hyödyntämisfunktioita ovat: maakunnan toiminnanohjaus ja seuranta, terveystieteellinen tutkimus ja tietoalusta, sisäinen laskutus, kustannuslaskenta ja asiakaslaskutuksen lähtötiedot (laskutusdata voi tulla myös suoraan lähdejärjestelmistä). Tietoallas on pohja tietovarastointiratkaisulle Hyödynnetään jo käynnissä olevia hankkeita ja valmisratkaisuja Maakuntien vastaukset (Tiedolla johtamisen kokonaisuus) 1 KH: Aikataulukriittinen kokonaisuus, jonka tulisi olla käytössä Määrittelyt pitäisi aloittaa nopeasti (mm. masterdatatiedot) ja olla kaikille samat. Raportointityövälineet osin jo (eri) käyttöönottovaihee(i)ssa maakunnissa. Välineiden olisi palveltava sekä liikelaitosta että järjestäjää. Jokaisen maakunnan tulisi voida käyttää haluamaansa työvälinettä (yhteinen ideointi toki mahdollista). Tarvetta ProDaCapo Region -tyyppiselle välineelle -> YTA-alue. KS: Myös nopeasti liikkeelle tässä kokonaisuudessa. Tavoitteet valtakunnantasolta. Ei liian tarkkoja ratkaisuja eri tietoallasalueiden suhteen (suuntautumiset eri yhteistyöalueille). Painotettava analytiikkaosaamista. PK: Kannatetaan yhteistä arkkitehtuuria, mutta nyt on jo toimiva tiedolla johtamisen ratkaisu 7

8 Maakuntien vastaukset (Tiedolla johtamisen kokonaisuus) 2 EK: Etelä-Suomeen (HUS-YTA) yhteinen tietoallas Vimanan tarjoamana. Mahdollisuus ottaa käyttöön muussa Suomessa. -> Yhteinen teknologia, erillinen rekisterinpitäjyys. Keski-Pohjanmaa: Toinen keskeinen kehittämiskohde. Tietoallas YTA-kohtainen mahdollisuus. ES: Kannatettava. Valinnanvapauden seurantapalvelun vastaavuus maakuntien tarpeisiin? Osana valinnanvapauden tietojärjestelmäpalveluita Kela toteuttaa valinnanvapauden seurantapalvelun Palvelutapahtumakohtaiset seurantatiedot asiakasmaksujen perimiseksi ja tuottajien suoritekorvausten maksamiseksi Henkilö, saatu palvelu ja ajankohta Maakunnista on esitetty, että seurantapalvelua voisi olla perusteltu laajentaa Olisiko kustannustehokkaampaa hoitaa kaikki yksityisten integraatiotarpeet seurantapalvelun kautta? Sovittu, että maakunnat kokoavat tähän liittyviä vaatimuksia 8

9 Valtakunnallisten viranomaisten yhteinen arkkitehtuuri Kysymykset, joihin tässä työssä pyritään vastaamaan Miten edistetään yksi tieto kerätään vain kerran- periaatteen toteutumista? Kuinka eri kansalliset toimijat voivat hyödyntää kerran kerättyä tietoa, jotta maakuntien ja palveluntuottajien hallinnollinen taakka vähenee? Millainen tietoallasratkaisu palvelisi viranomaisia parhaiten? Rajoitutaanko vain Kantatietojen toisiokäytön ratkaisuksi vai voisiko samaa ratkaisua hyödyntää laajemminkin? Miten toteutettaisiin yhteinen raportointiratkaisu (ns. tilannehuone )? Miten valvova viranomainen saa tiedot tehokkaasti omaan käyttöönsä? Mikä on valinnanvapaudessa tarvittavien tietojärjestelmäpalveluiden työnjako (esim. THL ja Kela välillä)? Miten valtakunnallisten viranomaisten keräämä tieto annetaan käytettäväksi maakunnille? Miten priorisoidaan toteutukset? Millä selvitään vuonna 2020? Millaisella road mapilla edetään tästä eteenpäin? Miten vähennetään järjestelmätason päällekkäisyyttä ja edistetään kustannustehokkuutta?

10