Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:05-17:20 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja, klo: , :t Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Erkki Virtanen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja esittelijä Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Markku Rossi valtuuston puheenjohtaja Sari Raassina valtuuston 1. varapuheenjohtaja Irja Sokka valtuuston 2. varapuheenjohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Pirjo Oksanen, työllistymispalvelujen klo: , :t päällikkö Mikko Lankinen, tilahallintapäällikkö klo: , 153 Petri Koponen, asiakkuuspäällikkö klo: , 153 Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa Harri Auvinen Minna Reijonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien , 159 osalta liite A seuraava valitusosoitus :ien osalta liite H ja seuraava valitusosoitus :n 160 osalta liite Ö

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun Toimitilat lapsiperhepalveluille -hankesuunnitelma ja tilojen vuokraaminen lapsiperhepalvelujen käyttöön Esitys Pohjois-Savon Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelumalliksi Määräalan ostaminen kiinteistöstä Riitasuo Määräalan ostaminen kiinteistöstä Korhola Poikkeaminen (KH) / Kuopio Poikkeaminen (KH) / Maaninka Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toimintaalueen hyväksyminen Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanot Kh:n tiedonantoja Ylimääräinen asia / Tahkon golfosakkeiden myyminen 41 Muutoksenhaku 160 Liite Ö kuntalain mukainen valitusosoitus , 159 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen 45 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petter Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Harri Auvinen ja Minna Reijonen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Harri Auvinen ja Minna Reijonen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Asianro 500/ /2016 Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun Työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen Työllisyyspalvelujen henkilöstö Hallituksen ohjelman Työllisyys ja kilpailukyky painopistealueen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihanketta toteutetaan vuosina alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonrajat ylittävä ja kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja palveluja voidaan tuottaa yhteistyössä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kokeiluja koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysintuntokaudella Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut haun kokeiluihin, joihin haetaan toukokuun loppuun jätetyllä hakemuksella. Kokeilualueet on tarkoitus valita viimeistään ja kokeilut käynnistyvät vuoden 2017 alusta. Tarkoituksena on käynnistään kahden tyyppisiä kokeiluja, 2 3 maakunnallista järjestäjä tuottaja mallin kokeilua ja 3 8 joko yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavaa asiakaslähtöisen palvelun tuottamismallin kokeilua. Kokeilut voivat olla eri alueilla sisällöltään erilaisia ja painottaa eri asiakastyhmiä. Kuntakokeiluhakemus Työttömyyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroitu toimintamalli, Kuopion alueen työvoima- ja yrityspalveluja koskeva kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on valmisteltu kuntajohtajakokouksen toimeksiantona yhteistyössä Kuopion kaupungin, Siilinjärven, Suonenjoen ja Tuusniemen kuntien kesken. Kuopion alueen kuntakokeilun päämääränä on pitkäaikaistyöttömyyden / rakennetyöttömyyden vähentäminen. Kuntakokeilun keskeisinä tavoitteina on pitkittyvästä työttömyydestä aiheutuvista haitoista kärsivien auttaminen, palvelujen parantaminen ja palvelujen vaikuttavuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen päästään kuntakokeilussa sujuvoittamalla asiakasprosessia ja kehittämällä palvelujärjestelmää sekä keskittämällä työttömyysturvalaissa määriteltyjen työllistymistä edistävien palvelujen ja työllistymistä tukevien palvelujen järjestämisvastuu yhdelle taholle. Kuntakokeilun aikana julkiset työvoima- ja yrityspalvelut sekä kuntien hyvinvointia, terveyttä ja elinvoimaisuutta edistävät palvelut koskien kohderyhmää järjestellään uudelleen yhden luukun periaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi. Kunta järjestää asiakastyöhön tarvittavan toimipisteen, josta kaikki julkisella rahoituksella tuotettavat työllistymistä edistävät palvelut ovat saatavilla yhdellä kertaa. Kuopion kaupunki vastaa kuntakokeilun hallinnoinnista ja johtamisesta. Kuntakokeilun seuranta- ja toteuttamisvastuu on jokaisella kunnalla omien kunta-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 152 laistensa osalta. Kuopion alueen kuntakokeilun johtajana toimii Kuopion kaupungin työllistymispalvelujen päällikkö. Kuntakokeilun johtajan apuna käytännön työn ohjauksesta vastaa kuntakokeilun suunnittelustakin vastannut hankeryhmä. Kuntakokeilun johtaja toimii yhteyshenkilönä ministeriöihin ja Kuntaliittoon päin. Hän myös kokoaa seuranta- ja raportointitiedot ja toimittaa ne kootusti eteenpäin. Kuntakokeiluun tullaan kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Maaliskuun lopussa 2016 näitä pitkäaikaistyöttömiä oli Kuopiossa ja virta pitkäaikaistyöttömyyteen 498 (työttömyyden kesto vkoa). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on Pohjois-Savossa ollut vuositasolla n. 10 % tasolla. Uusien työllistymistä edistävien työskentelymallien kehittäminen ja käyttöön ottaminen on tarpeellista, jotta pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun pystytään vaikuttamaan. Kuntakokeilussa voidaan kuntayhteistyössä kehittää uusia toimintamalleja ja kaikkien asiakkaan asioissa toimivien työskennellessä yhdessä päästään jatkuvaan vuoropuheluun mm. päällekkäisen työskentelyn minimoimiseksi ja asiakkaan näkökulmasta kokonaisvaltaiseen näkemykseen asiakkaan työllistymissuunnitelman toteuttamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole osoittamassa erillistä määrärahaa kokeilujen toteuttamiseen, vaan kokeiluissa. palvelut on tuotettava kuntien olemassa olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Liitteet 1 500/2016 Työvoimaministeriön kirje /2016 Kuntakokeiluhakemus 3 500/2016 Yhteenveto kuntakokeiluhakemuksesta 4 500/2016 Kuntakokeiluhakemus, päivitetty Valmistelija Pirjo Oksanen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen päättää, että Kuopion kaupunki osallistuu Työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroitu toimintamalli, Kuopion alueen työvoimaja yrityspalveluja koskeva kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi alueelliseen kokeiluun. Päätös Merkittiin, että kokouksessa jaettiin täydennetty luonnos Kuopion alueen hakemuksesta työvoima- ja yrityspalveluja koskevaan kuntakokeiluun pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Liitteenä 4. Työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Pirjo Oksanen poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 153 Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3581/ /2016 Toimitilat lapsiperhepalveluille -hankesuunnitelma ja tilojen vuokraaminen lapsiperhepalvelujen käyttöön Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen verkostosuunnitelman kehittämistyön ohessa (loppuraportti ) käynnistettiin Lapsiperhepalvelujen tilantarveselvitystyö. Tarveselvitys tuli ajankohtaiseksi lisääntyneen asiakasmäärän ja sen kautta toimintatapojen muutostarpeiden takia sekä Konttisen liiketalon tiloissa esiintyvien sisäilmaoireilujen hälyttävän lisääntymisen takia. Tarveselvityksen perusteella (valmis ) tarveselvitystyöryhmä esitti hankesuunnittelun aloittamista Perusturvan palvelualueen Lapsiperhetyön työtilojen järjestämiseksi kiireellisenä. Tarveselvitysvaiheen jälkeen Aikuissosiaalityön palvelut siirrettiin Konttisen liiketalosta muualle useisiin eri toimipaikkoihin. Konttisen liiketalosta muuttamisen jälkeen osa perusturvan lapsiperhepalveluista (palvelutarpeen arviointi, avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä perheoikeudelliset palvelut) on toiminut Kasarmialueen rakennuksissa B ja E. Myöhemmin työntekijämäärän lisäännyttyä on lisätilaa saatu järjestettyä Kasarmirakennuksesta A. Tämän hanketyön aikana on koteihin jalkautuvan kotipalvelun ja perhetyön henkilökuntamäärää lisätty noin 40 %:lla. Lapsiperhepalvelujen henkilöstö on kouluttautunut ( LEAN -valmennus) ja uudelleen organisoitumassa toiminnallisten saumakohtien poistamisen ja työn sujuvuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Toiminnallisilla uudistuksilla (tiimityö) pyritään ottamaan paremmin haltuun kasvava asiakasmassa nykyisillä resursseilla. Toiminnallisten muutosten läpivieminen edellyttää muutoksia myös toimitiloissa. Tilatarveselvityksen tavoitteena on toiminnallisten muutosten ohella noudattaa tuottavuusohjelmaa ja pienentää lapsiperhetyön kokonaistilatarvetta 10 %. Tavoitteena on toimitilojen osalta pysäyttää jatkuva väliaikaisuus ja muuttaminen. On päästävä pysyviin tiloihin, jotka ovat toiminnan kannalta järkevät, muuntojoustavat ja turvalliset. Tulevaisuudessa siirtyviä palveluita ovat vain projektiluontoiset hankkeet ja kokeilut, jotka määräaikaisen kestonsa takia voivat toimia erillisissä, pienemmissä tiloissa. Hanke-esitys esittää ratkaisuksi nk. hajautettua mallia, jossa Avohuollon kokonaisuus säilyy mutta niistä erillisissä tiloissa jatkaa Sijaishuolto kahdessa, nykyisessä toimipisteessään. Avohuollolle vuokrataan yksityissektorilta muuntojoustavat tilat Lapsiperhepalveluiden toimitiloiksi, joissa on huomioitu palveluiden erityispiirteen mukainen riittävä väljyys ja lapset huomioiva varustelu. Hankesuunnitelmassa on päädytty esitykseen, jossa edellä mainitut muuntojoustavat tilat vuokrataan osoitteesta Viestikatu 1-3, 3. krs.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 153 Va. tilahallintapäällikkö Mikko Lankinen esittelee asiaa kokouksessa. Liitteet 3581 / 2016Toimitilat lapsiperhepalveluille -hankesuunnitelma Valmistelija Marketta Kolari puh Mikko Lankinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy lapsiperhetyön toimitilojen hankesuunnitelman ja esittää kaupunginhallitukselle tilojen vuokraamista KOY Technopolis Viestikatu 1-3:lta hankesuunnitelman mukaisesti. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Va. tilahallintopäällikkö Mikko Lankinen poistui tämän asian käsittelyn ja päätöksen teon jälkeen klo Liitteet /2016 Toimitilat lapsiperhepalveluille -hankesuunnitelma /2016 Lapsiperhepalvelut Vuokrasopimus /2016 Vuokrattavan tilan pohjapiirros Va. tilahallintopäällkkö Mikko Lankinen ja asiakkuuspäällikkö Petri Koponen esittelevät asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy perusturva- ja terveyslautakunnan esityksen ja liitteenä olevan vuokrasopimuksen. Sopimukseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisluonteisia tarkennuksia kansliatoimenpitein. Päätös Merkittiin, että puheenjohtaja Pekka Kantanen ja jäsen Jukka Pulkkinen poistuivat kokouksesta esteellisinä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Va. tilahallintopäällikkö Mikko Lankinen ja asiakkuuspäällikkö Petri Koponen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Mikko Lankinen ja Petri Koponen poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Asianro 4188/ /2016 Esitys Pohjois-Savon Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelumalliksi Pohjois-Savon liitto järjestää maanantaina klo kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle kuntakokouksen, paikka Hotelli Scandic Kuopio, Satamakatu 1, Kuopio, kokoustila Kallavesi. Kuntakokouksessa käsitellään seuraavia asioita. 1. Sote- ja maakuntahallintouudistuksen valtakunnalliset linjaukset - alustamassa Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen - katsaus valtakunnallisesta tehtävien siirtoja valmistelevasta työryhmästä ( työryhmän jäsen, ylijohtaja Kari Virranta, ELYkeskus) - Pohjois-Savon oma jatkovalmistelu niin SOTE kuin maakuntahallintouudistuksessa, kuntien näkemykset 1. tarvittavat työryhmät ja katsaukset ICT- ja POSOTEvalmistelusta 2. tarvittavat lisäresurssit niin sote kuin ja maakuntauudistuk sen valmistelussa esim, lukien 3. muut asiat Esityslistan liitteenä jaetaan Pohjois-Savon maakuntahallituksen päätös liitteineen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelusta Liitteet /2016 Pohjois-Savon maakuntahallituksen päätös /2016 Esitys Pohjois-Savon Sote- ja maakuntauudistuksenvalmistelumalli Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen nimeää edustajansa kuntakokoukseen ja ohjeistaa edustajia. Päätös Merkittiin, että I varapuheenjohtaja Leila Savolainen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen ja nimesi edustajikseen kuntakokoukseen valtuuston puheenjohtaja Markku Rossin, valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassinan, valtuuston II varapuheenjohtaja Irja Sokan, kaupunginjohtaja Petteri Parosen ja palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 155 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3084/ /2016 Määräalan ostaminen kiinteistöstä Riitasuo Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Heinjoen alueella olevien melua yms. häiriöitä aiheuttavien toimintojen ympärille on rakennettu suojavalleja ylijäämämaista. Alue alkaa käydä ahtaaksi. Suojavallien rakentamisen jatkamisen tarpeellisuutta korostaa myös lähivuosien suurten hankkeiden tuottamat maamassat, joista osa olisi vaikeasti mm. tonttien esirakentamisessa hyödynnettävissä. Alueeseen liittyvän tilan omistajan kanssa on neuvoteltu kauppa noin 42,6 ha:n määräalasta hintaa Määräalan puusto on taimikkovaltaista. Luonnos kauppakirjaksi on asiakirjoissa. Oheisessa kartassa on määräala rajattuna ja kaupungin maanomistus rasteroituna. Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmastovaikutuksiltaan neutraali ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Esitys Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistöstä Riitasuo ostetaan n. 42,6 ha:n määräala euron hinnalla ja muutoin tavanomaisilla kiinteistökaupan ehdoilla, jotka lisätään kansliatoimenpitein.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 155 Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 156 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3515/ /2016 Määräalan ostaminen kiinteistöstä Korhola Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Hiltulanlahden jälkeen seuraava laajempi pientaloalue on ns. Vanuvuoren alue. Kaupunki omistaa valtaosan alueesta. Alueen etelälaidalla olevan tilan omistajan kanssa on neuvoteltu kaupasta, johon kuuluu 32,1 ha maa-aluetta ja 46,7 ha vesialuetta käsittävä määräala. Alueen osayleiskaavoittamisen aloittaminen on vuoden 2016 kaavoitusohjelmassa. Määräalan kauppa linjaa osayleiskaavan rajausta. Kauppahinta on euroa. Määräalalla on puustoa n m3, josta 56 % on tukkia. Määräalasta 6 ha on hakkuukypsää ja 16 ha varttunutta kasvatusmetsikköä. Määräala on loivapiirteistä ja hyvin rakentamiseen sopivaa kivennäismaata. Hinnoittelu on linjassa Vanuvuoren alueen aikaisempien asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden kauppojen kanssa. Hintaa nostaa puuston määrä ja rakenne. Asiakirjoissa olevaan kauppakirjaluonnokseen sisältyvien kaavoitusta koskevien kauppaehtojen hyväksyttävyys on tarkistettu yleiskaavajohtaja Juha Romppasen kanssa. Oheisessa kartassa on rajattuna ostettava määräala sekä kaupungin nykyinen maanomistus ja vesialueiden omistus.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 156 Vaikutusten arviointi Esitys Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa. Kaupunkirakennelautakunta esittänee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi noin 32,1 ha maa-aluetta ja 46,7 ha vesialuetta käsittävän määräalan ostamisen kiinteistöstä hinnalla euroa ja muutoin asiakirjoissa olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisilla ehdoilla. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Asianro 3045/ /2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle haetaan lupaa asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten (kiinteistön rakennusoikeus 700 k-m2) rakentamiseksi yleiskaavan MT -alueella. Rakennuspaikka Kuopion kaupunki, 1,065 ha:n tila Latoharju, kiinteistötunnus

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 157 Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Rakentaminen vastoin yleiskaavaa (MRL 43.1 ).

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 157 Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL:n 72.1 :ssä tarkoitettua kaavaa. Kaavoitustilanne Naapureiden kuuleminen Vesihuolto, liikenne vahvistetussa Maaseutualueen yleiskaavassa (Kaislastenlahti) ao. kohta on merkinnällä MT, jonka määräys kuuluu: Maa- ja metsätalousalue, peltoalue. MRL:n 41 :n nojalla määrätään, että alueeseen sisältyvä peltoalue tulee säilyttää rakentamattomana siten, että muu kuin maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sijoitetaan olevien tilakeskusten yhteyteen tai ryhmiin niin, että yhtenäistä peltoaluetta ei pirstota ja rannat säilyvät vapaana rakentamiselta. (Yleiskaavamääräys 110) Naapureiden kuuleminen on suoritettu viranpuolesta ja määräaikaan mennessä saapui kiinteistön omistajalta muistutus. Siinä todetaan, että suunniteltu rakennus tulee 77 m:n päähän rantaviivasta. Ainakin Kallavedellä Lamperilan alueella, on rantarakentamisessa käytetty 150 m:n etäisyysvaatimusta rantaviivasta uuden asuinrakennuksen rakentamisessa (tällöin ei katsota rantarakentamiseksi). Samalla kysytään, avaako tämä poikkeamislupa myös muille halukkaille mahdollisuuden rakentaa asuinrakennuksen lähemmäksi rantaa kuin tähän asti on ollut mahdollista? Asukkaiden tasapuolisen kohtelun nimissä pitää olla samat pelisäännöt, toisella alueella ei voi olla tiukemmat vaatimukset kuin toisella. Voidaanko olettaa, että tämän rakennushankkeen hyväksyminen avaa mahdollisuuden rakentaa myös Latoharjun naapurissa olevalle metsitetylle pellolle? Samanlainen mahdollisuus olisi myös minulla myydä ok-tontteja puron yläpuolella olevalle peltoalueelle? Tämän ranta-alueen tonttipolitiikkaan pitää kaupungin viranomaisten ja luottamushenkilöiden mielestäni jo tässä vaiheessa ottaa kantaa ja luoda suuntaviivoja laajemmalle tulevaisuuteen. Rakennuspaikka kuuluu Haminalahden vesihuolto-osuuskunnan toimintaalueeseen ja rakennuspaikka on velvollinen liittymään osuuskunnan vesijohtoverkkoon, jollei ole saanut vapautusta siitä. Alueella ei ole viemäverkkoa ja jätevedet käsitellään rakennuspaikalla. Rakennuspaikka ei ole pohjavesialueella ja yksityiskohtainen käsittelytapa ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Tieyhteys rakennuspaikalle on olemassa. Sijainti Oleva tilanne Perustelut Hakemus sijoittuu Kaislastenlahden kylään kuuluvan Joutenjärven alueelle. Rakennuspaikka on rakentamaton ja aikaisemmin peltomaana olleella kiinteistöllä kasvaa nyt istutettu koivikko. Poikkeaminen yleiskaavasta: Hanke edellyttää poikkeamista yleiskaavan maankäyttömääräyksestä MT maa- ja metsätalousalue, peltoalue. Yleiskaavan tekoaikaan kiinteistön alue on ollut peltoa, mutta nykyisin se on istutettua nuorta koivikkoa. Näin ollen aika on ajanut ohi kaavamääräyksestä ja poikkeaminen kaavamääräyksestä voidaan myöntää. Poikkeaminen MRL 72 :n mukaisesta ranta-alueen suunnittelusta: Lupakäsittelyssä on katsottu, että koska rakennettava kiinteistö sijaitsee lähimmillään noin 40 m:n päässä rantaviivasta, rajoittumatta kuitenkaan ran-

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 157 taviivaan, on tarpeellista arvioida MRL 72 :n mukaisen rannan suunnittelutarpeen poikkeamisen edellytykset. Haettu rakentaminen sijoittuu Joutenlammen ranta-alueelle. Lampi on pituudeltaan noin 300 m ja leveimmillään n. 130 m, pinta-alaltaan noin 2,5 ha. Voimassa olevassa yleiskaavassa periaatteena on ollut, että alle 4 ha:n suuruisille lammille ei osoiteta rakennusoikeutta ja näin on menetelty Joutenlammen rantakiinteistöilläkin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole määritelty yksiselitteisesti rantavyöhykkeen metrimääräistä etäisyyttä vesirajasta. Rantavyöhykkeen katsotaan lain perusteluissa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ympäristöministeriön oppaassa Rantojen maankäytön suunnittelu, määritellään rantavyöhyke seuraavasti: Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jonka luonnonolosuhteisiin meren tai vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita (HE 79/1996). Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maaston muodot ja muut luonnonolosuhteet. Rantavyöhykkeen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hallintokäytännössä rantavyöhykkeen vähimmäisleveytenä on pidetty 50 metriä. Koska kysymyksessä on pinta-alaltaan pieni lampi, rantavyöhyke voidaan määritellä kapeammaksi kuin suurempien vesistöjen rannalla. Rakennettava kiinteistö ei rajoitu rantaviivaan, vaan välissä on noin 40 metrin levyinen taimikkokaistale eri maanomistajan hallitsemaa kiinteistöä Näin ollen rakennettavalle kiinteistölle ei voida katsoa kohdistuvan rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita. Rakennuspaikalta ei tällä hetkellä maaston metsäisyydestä johtuen ole näköyhteyttä lammelle. Edellä mainitut seikat katsotaan tässä lupapäätöksessä kiinteän maan rakentamisen tunnusmerkeiksi. Suunniteltu rakentaminen 77 metrin päässä rantaviivasta katsotaan myös kiinteänmaan rakentamista puoltavaksi seikaksi. Haettu lupa voidaan myöntää ehdolla, että ko. kiinteistöllä rakennuksia ei sijoiteta 70 metriä lähemmäksi Joutenlammen rantaviivaa. Muistutuksessa esitettyihin kysymyksiin todettakoon, että tässä päätöksessä määritellään rakentaminen ainoastaan Latoharjun tilan alueella. Päätös ei automaattisesti avaa naapurikiinteistöille mahdollisuutta rakentamiseen, vaan rakentamisen edellytykset ja rakennusoikeudet tutkitaan kiinteistökohtaisesti. Emätilamitoitus Kiinteistön emäkiinteistö on vuonna 1958 rekisteröity kiinteistö , pinta-alaltaan 231 ha. Emäkiinteistöstä on lohkottu vuonna 1963 kiinteistö , pinta-alaltaan 207 ha ja tämä on lohkottu edelleen vuonna 1966 kiinteistöiksi , 2-15, 2-16 ja Kiinteistöllä on emätilan perusteella kiinteän maan rakennusoikeus. Sopeutuminen lain edellytyksiin Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska alueen maankäyttö on ratkaistu yleiskaavalla. Poikkeaminen yleiskaavan maankäyttömääräyksestä on perusteltua, koska olosuhteet alueella ovat muuttuneet avoimesta viljelymaasta metsätalousmaaksi. Haettu rakentaminen ei edellytä muita tilavarauksia alueen tai sen

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 157 lähiympäristön maankäyttöön. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, koska alueella, eikä sen läheisyydessä ole luonnonsuojelu- tai rakennetun ympäristön suojelukohteita. Hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, sillä omakotirakentamista ei voida pitää vaikutuksiltaan merkittävänä, koska lähiympäristössä on lukuisia omakotitaloja entuudestaan ja jätevesien vaikutukset ympäristön vesistöihin minimoidaan rakennusluvassa hyväksyttävällä jätevesien käsittelymenetelmällä. Päätöksen liitteenä ovat kriteerit vakituisen asumisen sijoittumiseksi ko. rakennuspaikalle ja ne täyttyvät hyvin. Näin ollen hanke on Kuopion kaupungin haja-asutus rakentamisen periaatteiden mukainen ja sille on siten olemassa erityinen syy (MRL 172 ). Päätösesitys Lupa myönnetään ehdolla, että rakennuksia ei sijoiteta ko. kiinteistöllä 70 metriä lähemmäksi Joutenlammen rantaviivaa. Haettu rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavat edellytykset. Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta, jona aikana vastaava rakennuslupa on haettava. Päätöksestä peritään kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti 520 ja lisäksi naapurien kuulemisesta (3kpl) 150. Poikkeamispäätös tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Toimivallan peruste (MRL ). Vaikutusten arviointi Lähellä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita, eikä luonnonsuojelulain 65.1 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Hankkeella ei ole merkittäviä ilmasto- tai yritysvaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen. Liitteet /2016 alueen rakennuskanta /2016 asemapiirustus 1: /2016 kartta ja kaavaote /2016 muistutus /2016 kriteerit Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen. Valmistelija Timo Kortelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 157 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) Asianro 3588/ /2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka Kiinteistölle haetaan lupaa loma-asunnon (180 k-m2) ja talousrakennusten rakentamiseksi (yht. 260 k-m2) kaavattomalla alueella. Kuopion kaupunki, Maaningan kylä, 56,9 ha:n tila Talaspuro,

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 158 Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL:n 72.1 :ssä tarkoitettua kaavaa. Kaavoitustilanne Alueelle ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Naapureiden kuuleminen Naapureiden kuuleminen on suoritettu, eikä heillä ole huomautettavaa hankkeen suhteen. Vesihuolto, liikenne Alue ei ole minkään vesiosuuskunnan toiminta-alueella. Käyttövesi otetaan porakaivosta tai tuodaan kantovetenä. Jätevedet käsitellään rakennuspaikalla. Rakennuspaikka ei ole pohjavesialueella ja yksityiskohtainen käsittelytapa ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Tieyhteys rakennuspaikalle on olemassa. Sijainti Oleva tilanne Hakemus sijoittuu Onkiveden rannalle, noin 13 km:n päähän Maaningan keskustasta. Rakennuspaikka on rakentamaton.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 158 Perustelut Emätilan mitoitus Kyse on yksittäisen loma-asunnon rakentamisesta aikaisemmin rakentamattoman emätilan rannalle. Hankkeelle ei ole maankäytöllisiä esteitä ja ympäristö soveltuu loma-asumiselle. Luvan myöntämiselle on näin ollen olemassa erityinen syy. Kyse on vuonna 1957 muodostetusta emätilasta. Kiinteistöjaon perusteella tilalla on rantaviivaa noin 170 m. Kiinteistön edustalla on pohjakartassa näkyvää vesijättöä, josta mitattuna rantaviivaa on noin 130 m. Rantaviiva on kokonaisuudessaan mitoitusrantaviivaa. Kyse on emätilan ns. perusrakennusoikeudesta. Sopeutuminen lain edellytyksiin Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hankkeelle on olemassa edellä perusteluissa esitetty erityinen syy. (MRL 172 ). Päätösesitys Lupa myönnetään. Haettu rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavat edellytykset. Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta, jona aikana vastaava rakennuslupa on haettava. Hakemuksen valmisteluta peritään kaupunginhallitus tekemän päätöksen mukaisesti 520. Poikkeamispäätös tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Toimivallan peruste (MRL ). Vaikutusten arviointi Lähellä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita, eikä luonnonsuojelulain 65.1 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Hankkeella ei ole merkittäviä ilmasto- tai yritysvaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen. Liitteet /2016 Kartta /2016 asemapiirustus /2016 alueen rakennuskanta Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 158 Valmistelija Jukka Holopainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3472/ /2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut vuoden 2016 käyttösuunnitelmassaan euroa haja-asutusalueiden vesihuollon avustamiseen. Avustushakemuksia tuli kuudelta vesiosuuskunnalta. Anomuksen jättivät Karttulan, Pieksänkosken, Pohjois-Soisalon ja Etelä-Kuopion vesiosuuskunnat sekä Riistaveden kylän ja Haminalahden vesihuolto-osuuskunnat. Hakemuksien perusteella osuuskuntien vuonna 2016 ennakoidut rakentamisinvestointikustannukset ovat yhteensä ,98 euroa (alv. 0 %). Lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että Karttulan, Pieksänkosken, Pohjois-Soisalon ja Riistaveden kylä vesi- ja vesihuoltoosuuskunnille myönnetään yhteensä euroa vesihuollon avustamiseen tässä päätöksessä myöhemmin esitetyn jaottelun mukaisesti. Mikäli määrärahoja jää tämän päätöksen puitteissa käyttämättä, voidaan näitä määrärahoja ohjata suunnittelujohtajan erillisellä päätöksellä muille vesiosuuskunnille. Vesiosuuskuntien avustaminen ja avustuksen jakoperusteet Kaupunkiympäristön palvelualue on varannut vuoden 2016 käyttösuunnitelmassaan euroa haja-asutusalueilla toimivien vesihuoltolaitosten avustamiseen. Avustusrahat ovat tarkoitettu käytettäväksi vesihuoltolaitosten verkostorakentamisen suunnitteluun ja rakentamiseen. Osuuskuntia on pyydetty toimittamaan avustusanomuksensa mennessä. Anomuksia saapui kuudelta osuuskunnalta. Anomuksen jättivät Karttulan, Pieksänkosken, Pohjois-Soisalon ja Etelä-Kuopion vesiosuuskunnat sekä Riistaveden kylän ja Haminalahden vesihuolto-osuuskunnat. Hakemuksien perusteella osuuskuntien vuonna 2016 ennakoidut rakentamisinvestointikustannukset ovat yhteensä ,98 euroa (alv. 0 %). Avustushakemuksissa ilmoitetut arvonlisäverottomat arviot vuonna 2016 syntyvistä kustannuksista jakautuivat seuraavasti: Pieksänkosken vesiosuuskunta, ,00 euroa Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, ,00 euroa Karttulan Vesiosuuskunta, ,00 euroa Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, ,98 euroa

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Haminalahden vesihuolto-osuuskunta, ,00 euroa Etelä-Kuopion vesiosuuskunta, ,00 euroa Pieksänkosken vesiosuuskunta ja sen hanke Pieksänkosken vesiosuuskunnalla on noin 256 kilometriä vesijohtoverkostoa ja 17 kilometriä jätevesiverkostoa. Se toimii Siilinjärven ja entisen Nilsiän kunnan alueella. Osuuskunnan vesijohtoon on liittynyt 548 kiinteistöä ja jätevesiverkostoon 58 kiinteistöä. Osuuskunta ostaa talousvetensä Koillis- Savon Vesi Oy:lta, Siilinjärven kunnalta sekä Kuopion Vedeltä. Jätevedet osuuskunta johtaa Siilinjärven Jynkänniemen jätevedenpuhdistamolle ja Nilsiän jätevedenpuhdistamolle. Pieksänkosken vesiosuuskunta on käynnistänyt jätevesiviemäröinnin rakentamisen Kuopion Pajulahteen vuonna Alueella on Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymä tarkistettu toiminta-alue, jossa on vesijohdon ja jätevesiviemärin verkostot. Pieksänkosken vesiosuuskunta hakee 30 % avustusta viemäriverkoston toteutuvien kustannuksien kattamiseen Pajulahden ja Kaaraslahden alueelle. Vuodelle 2016 avustusta haetaan kaikkiaan euroa. Pajulahden alueen viemäröintihanke on saanut avustusta myös Pohjois-Savon ELY-keskukselta vuonna Pohjois-Soisalon vesisosuuskunta ja sen hanke Karttulan vesiosuuskunta ja sen hanke Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta toimii Soisalon saaren pohjoisosissa Kuopion ja Leppävirran alueella. Kuopiossa vesiosuuskunnalla on liittyjiä Vehmersalmen taajaman lounaispuolella, Puutossalmen itärannalla, Räsälässä sekä Enonlahdessa. Osuuskunnalla on vesijohtoon liittyneitä kiinteistöjä noin 300 kappaletta ja vesijohtoverkoston pituuden ollessa 200 kilometriä. Osuuskunnan vedenkulutus on 90 kuutiota päivässä. Vesi hankitaan johtamalla se Kuopion Vesi liikelaitoksen Vehmersalmen verkostosta Tuirankankaan vedenottamolta. Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta hakee vesihuoltoavustusta vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamiseen Vehmersalmen taajaman itäpuolelle. Alueella on Itä-Kallaveden tarkistettu toiminta-alue- esitys vireillä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan kanssa. Vesijohtoverkostoa rakennetaan Vehmersalmen taajamasta Vuorisaloon ja edelleen Litmaniemeen. Vesijohto liitetään itäpäässä Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon, jolloin Vehmersalmen taajamaan muodostuu varavesiyhteys Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnasta. Vesijohdon rakentamisen yhteydessä Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta rakentaa jätevesiviemärin Vehmersalmen taajamasta Hormajärvelle. Vesiosuuskunta hakee 60 % avustusta vuoden 2016 toteutuviin kustannuksiin, joka näistä ennakoiduista euron kustannuksista on kaikkiaan euroa (alv. 0 %). Karttulan Vesiosuuskunta toimii entisen Karttulan kunnan alueella ja sen toiminta-alue käsittää Karttulan taajamien ulkopuoliset alueet ulottuen aina Airakselaan, Itä-Karttulaan, Soinlahteen, Koskenkylään ja Hirvijärvelle. Osuuskunnalla on vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä osuuskunnan 690 kappaletta ja osuuskunnan vedenkulutus on noin 140 kuutiota päivässä. Karttulan Vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo Airakselassa, jonka lisäksi

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 vettä johdetaan Karttulan vesiosuuskunnan verkostoon Kuopion Vesi liikelaitoksen Hautoniemen vedenottamolta sekä Suonenjoen vesilaitokselta. Karttulan Vesiosuuskunnalla on myös vahvistettu jätevesiviemärin toimintaalue Karttulan taajaman länsipuolella, Hirvijärvellä sekä Airakselassa. Jätevesiviemärinverkostoon liittyneitä kiinteistöjä osuuskunnalla on 305 kappaletta ja jätevesiverkoston pituus on kaikkiaan 123 kilometriä. Karttulan Vesiosuuskunta hakee vesihuoltoavustusta kolmeen eri hankkeeseen, jotka ovat Hirvijärven alueen viemäröinnin loppuunsaattaminen, Honkalan alueen vesihuollon rakentaminen ja Saitanlahden alueen viemäröinnin rakentaminen. Hirvijärven alueen viemäröinti on ollut käynnissä jo vuodesta 2015, jolloin hanke sai avustusta myös Kuopion kaupungilta sekä Pohjois- Savon ELY-keskukselta. Kaikkiaan Karttulan Vesiosuuskunta hakee 40 % avustusta edellä mainittuihin hankkeisiin ja arvioi, että vuonna 2016 syntyviä kustannuksia on kaikkiaan euroa. Näin ollen vuodelle 2016 haettavan avustuksen kokonaismäärä on euroa, josta Hirvijärven hankkeen avustuksen osuus on hakemuksen mukaan noin euroa. Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta ja sen hanke Etelä-Kuopion vesiosuuskunta ja sen hanke Riistaveden kylä toimii Melalahden taajaman länsipuolella ja sen toimintaalue on vahvistettu vuonna Vesihuolto-osuuskunnalla on vesijohtoon liittyneitä kiinteistöjä 232 kappaletta ja kokonaisvedenkulutus on noin 60 kuutiota päivässä. Osuuskunta ostaa talousvetensä Kuopion Vesi liikelaitokselta, joka toimittaa veden Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan verkostoon Melalahden pohjavesilaitokselta. Riistaveden kylän vesihuoltoosuuskunta on vuonna 2015 saanut Kuopion kaupungilta ja Pohjois-Savon ELY-keskukselta avustusta jätevesiviemärin rakentamiseksi Melalahden taajaman länsipuolisille alueille. Jätevesiviemärin rakentamisen johdosta käynnistetty toiminta-alueen tarkistaminen on käynnissä. Jätevesiviemäriin on liittynyt osuuskunnan hakemuksen mukaan 58 kiinteistöä. Riistaveden vesihuolto-osuuskunta hakee avustusta jätevesiverkoston loppurakentamiseen vuonna Osuuskunta hakee avustusta 40 % vuonna 2016 syntyvistä kustannuksista. Vuonna 2016 syntyviä kustannuksia on osuuskunnan hakemuksen perusteella ,98 euroa ja näin ollen avustuksen enimmäismäärä vuonna 2016 on ,59 euroa. Kustannukset koostuvat osuuskunnan maanrakennusurakoitsijalle suoritettavista maksuista ja muista jätevesiviemärin rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Etelä-Kuopion vesiosuuskunta on nimensä mukaisesti Kuopion eteläpuolella toimiva vesihuoltolaitos. Sen vuonna 2015 tarkistettu vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alue käsittää Kurkimäen itäpuoliset alueet aina Vehmasmäkeen saakka. Lisäksi osuuskunnan toiminta-alue ulottuu Ritisenlahdesta Kotkatlahden kautta Sotkanniemeen ja Humalajoelle. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston pituus on 113 kilometriä ja siihen on liittynyt 311 kiinteistöä, joista viisi on erityiskuluttajaa. Etelä-Kuopio ostaa talousvetensä Kuopion Vesi liikelaitokselta. Talousvettä vesiosuuskunta toimittaa noin 71 kuutiota päivässä. Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan jätevesiviemäriverkoston piirissä on 121 liittyjää ja neljä erityiskuluttajaa. Jätevettä muodostuu vesiosuuskunnan mukaan 29 kuutiota päivässä ja jätevedet johdetaan Kuopion Vesi liikelaitoksen Kurkimäen jätevedenpuhdistamolle.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Haminalahden vesihuolto-osuuskunta Avustusten jakaminen vuonna 2016 Etelä-Kuopion vesiosuuskunta hakee vesihuoltoavustusta monitoimikaivojen rakentamiseen, linjapumppaamoiden korjaukseen sekä runkoputkien rakentamiseen. Osuuskunta ennakoi, että avustettavaksi tarkoitettuja kustannuksia syntyy vuonna 2016 kaikkiaan euroa, joihin se osuuskunta hakee 40 % avustusta enimmäissummaltaan euroa. Haminalahden vesihuolto-osuuskunta toimii Haminalahden, Rytkyn ja Kaislastenlahden alueella. Osuuskunta on perustettu vuonna 1992 ja sillä on vuonna 2005 hyväksytty vesijohdon toiminta-alue. Talousvesi johdetaan osuuskunnan alueelle Kuopion Veden keskeisen kaupunkialueen vesijohtoverkostosta. Osuuskunnan vesijohtoon on liittynyt 304 kiinteistöä, joista seitsemän on erityiskuluttajaa. Osuuskunnan puhtaan veden kulutus on 65 kuutiota päivässä ja vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 70 kilometriä. Haminalahden vesihuolto-osuuskunta hakee 40 % avustusta vesijohtoverkoston rakentamiseen ja vedenjakelua turvaavien hankkeiden toteuttamiseen. Osuuskunnan hakema avustuksen kokonaismäärä on euroa. Kuopion kaupunki voi myöntää vesihuoltoavustuksia vesiosuuskuntien suunnittelu ja rakennushankkeisiin. Avustuksista hyötyvät paitsi osuuskuntien verkostoon liittyvät kiinteistöt kuin myös itse osuuskunnat, joiden verkostoon liittyvien kiinteistöjen määrä nousee ja vesihuollosta huolehtiminen muodostuu teknisesti ja taloudellisesti kannattavaksi. Avustuksia pyritään ensisijaisesti myöntämään niille rakennushankkeille, jotka ovat Kuopion kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen 2020 mukaisia tai alueille, joilla täyttyy vesihuoltolain mukainen kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuus. Kartta kustakin avustettavasta hankkeesta on osuuskunnittain esityksen liitteenä. Kartoissa esitetyt rakentamisalueet ovat suuntaa antavia ja alueiden rakentamisen eteneminen voi osuuskunnasta tai osuuskunnan rakennusurakoitsijasta johtuvista syistä vaihdella. Vuoden 2016 vesihuoltoavustukset jaetaan seuraavasti: Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pajulahden alueen viemäröinnin loppuunsaattaminen, 30 % toteutuvista kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Karttulan vesiosuuskunta, Hirvijärven viemäröinnin loppuunsaattaminen ja seuraavan hankkeen valmistelutyöt, 30 % toteutuvista kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, Hormajärvi-Vuorisalo -hankkeen aloittaminen, 40 % toteutuvista kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, Riistaveden kylän länsipuolisten alueiden viemäröinnin rakentaminen ja vesijohtoverkoston täydennysrakentaminen, 40 % toteutuvista kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Etelä-Kuopion vesiosuuskuntaa ei tässä vaiheessa esitetä avustettavaksi

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Haminalahden vesihuolto-osuuskuntaa ei tässä vaiheessa esitetä avustettavaksi Esityksen perustelut ja ehdot avustusten maksamiselle Kuopion kaupunki valvoo haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen tarkoitettujen varojen käyttöä ja rakennustöiden toteuttamista sekä maksaa tarkastusten perusteella myönnetyn avustuksen. Avustus maksetaan anojalle maksettujen laskujen kopiota tai muuta riittävää rakennushankkeeseen kohdistuvien kustannusten selvitystä vastaan. Avustuksen maksua tulee hakea sille varatulla maksatushakemuksella, jonka saa kunnallistekniseltä suunnittelulta. Kuitit laskujäljennöksineen tai oikeaksi todistettu kirjanpidon pääkirjaote toteutuneista rakentamiskustannuksista tulee toimittaa mennessä kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin. Avustuksen saaja on velvollinen pitämään aiotuista investointihankkeista urakoitsijan kanssa työmaan aloituskokouksen ja tarvittaessa muita työmaakokouksia sekä urakan vastaanottotarkastuksen. Näihin kokouksiin tulee kutsua kunnallisteknisen suunnittelun edustaja. Lisäksi avustuksen saaja on velvollinen antamaan kaupungille valvontaa varten tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja valvonnan kannalta muun tarpeellisen aineiston. Avustuksen saaja on velvollinen hyväksyttämään hankkeeseen mahdollisesti tehtävät merkittävät muutokset Kuopion kaupungilla. Työ on saatettava päätökseen mennessä. Hankkeen loputtua on kaupungille toimitettava tiedot liittyjistä ja rakennetuista verkostomääristä. Kaikki peittyvät rakenteet tulee mitata ja mitta-aineistosta tulee laatia toteumapiirustukset. Nämä piirustukset tulee toimittaa Kuopion kaupungille hankkeen päätyttyä sekä sähköisesti mittatiedostona ja pdf:nä sekä paperisina kopioina. Kuopion hallintosäännön (2011) mukaisesti avustuksen saajan on toimitettava toimintakertomus ja tilinpäätös, jos kaupunki on avustanut tai jonka sitoumuksia kaupunki on taannut yli eurolla. Vaikutusten arviointi Päätös on ympäristö- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen; Hankkeet parantavat haja-asutusalueilla toimivien yritysten (mm. maatilojen ja hoivakodin) toimintamahdollisuuksia ja lisäävät vesihuollon toimintavarmuutta. Kuopion kaupunki on varannut vuoden 2016 käyttösuunnitelmassaan euroa haja-asutusalueen vesihuollon avustamisen. Avustusrahat ovat pääosin tarkoitettu käytettäväksi haja-asutusalueilla toimivien vesihuoltolaitosten investointien avustamiseen. Avustuksilla osuuskunnat voivat rahoittaa esimerkiksi vesijohtojen, jätevesiviemärien ja yhdysvesijohtojen rakentamista. Esitys Esitän lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että se päättää myöntää vesihuoltoavustusta seuraaville vesihuoltolaitoksille: Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pajulahden alueen viemäröinnin loppuunsaattaminen, 30 % toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Karttulan vesiosuuskunta, Hirvijärven viemäröinnin loppuunsaattaminen ja seuraavan hankkeen valmistelutyöt, 30 % toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, Hormajärvi-Vuorisalo -hankkeen aloittaminen, 40 % toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, Riistaveden kylän länsipuolisten alueiden viemäröinnin loppuun rakentaminen ja vesijohtoverkoston täydennysrakentaminen, 40 % toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Mikäli vesihuoltoavustuksiin varattua määrärahaa jää hankkeiden supistumisen tai muiden syiden johdosta käyttämättä, voidaan osuuskuntien suunnittelu ja rakennushankkeita avustaa määrärahojen puitteissa suunnittelujohtajan erillisellä päätöksellä. Liitteet 3472/2016 Pieksänkosken vok, rakentamisalue /2016 Pohjois-Soisalon vok, rakentamisalue /2016 Karttulan vok, rakentamisalue /2016 Riistaveden kylä, rakentamisalue 2016 Asiakirjoissa: Pieksänkosken vesiosuuskunta, avustushakemus Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, avustushakemus Karttulan vesiosuuskunta, avustushakemus Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, avustushakemus Haminalahden vesihuolto-osuuskunta, avustushakemus Etelä-Kuopion vesiosuuskunta, avustushakemus Valmistelija Matti Sutinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet /2016 Pieksänkosken vok, rakentamisalue /2016 Pohjois-Soisalon vok, rakentamisalue /2016 Karttulan vok, rakentamisalue /2016 Riistaveden kylä, rakentamisalue 2016 Asiakirjoissa: Pieksänkosken vesiosuuskunta, avustushakemus Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, avustushakemus Karttulan vesiosuuskunta, avustushakemus

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 159 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, avustushakemus Haminalahden vesihuolto-osuuskunta, avustushakemus Etelä-Kuopion vesiosuuskunta, avustushakemus Valmistelija Matti Sutinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

33 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (46) 160 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus 1. Yleistä vesihuollosta 2. Yleistä toiminta-alueista Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun vesihuollon toiminta-alueen hyväksymisen. Riistaveden kylän vesihuoltoosuuskunta on esittänyt Kuopion kaupungille vesihuoltolain mukaisesti jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksymistä Melalahden taajaman länsipuolisille alueille mm. Kankaalaan, Savulahteen ja Vartialaan sekä vesijohtoverkoston toiminta-alueen laajentumisen hyväksymistä osuuskunnan verkostoon liittyneille kiinteistöille Haapasaaressa ja Lohiniemessä. Jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan alueelle vuoteen 2018 mennessä. Vesihuoltoa ohjaa vesihuoltolaki (119/2001) myöhempine muutoksineen. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muidenkin kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen