KULKEEKO BUSSI SASTAMALASSA?

Transkriptio

1 Koulukuljetuksia Stormin koululla lokakuussa KULKEEKO BUSSI SASTAMALASSA? Selvitys Sastamalan koulukuljetusten ja sisäisen joukkoliikenteen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja parantamisen mahdollisuuksista Selvityksen tilaaja: Sastamalan kaupunki, sivistyspalvelukeskus Selvityksen tekijä: Antti Salminen, kunnallisharjoittelija Tammikuu 2018

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen toteutus Kuljetusten ja joukkoliikenteen nykytila Sastamalassa Väestön sijoittuminen liikenteen suunnittelun lähtökohtana 8 2 Sastamalan koulukuljetukset Peruskoulujen koulukuljetukset Lukiolaisten ja ammattikoululaisten kuljetukset 17 3 Avoimen joukkoliikenteen nykytila ja parannusmahdollisuudet Vammala Mouhijärvi ja Karkku Suodenniemi Keikyä ja Kiikka Kiikoinen Kokoavia havaintoja 41 4 Vammalan paikallisliikenne 43 5 Kartoitus liikenteellisistä solmukohdista ja vaarallisista pysäkeistä 52 6 Yhteenveto ja 100 toimenpide-ehdotusta 59 LÄHTEET 64 LIITTEET 65 Liite 1 Sastamalan sisäinen joukkoliikenne -kuntalaiskyselyn tulokset 65 Liite 2 Koulujen rehtorien ja apulaisjohtajien haastattelujen haastattelukysymykset 82 Liite 3 Liikennöitsijähaastattelujen avokysymykset 83 Liite 4 Liikennöitsijähaastattelujen monivalintakysymykset ja niiden vastaukset 84 2

3 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen toteutus Selvitys syventyy Sastamalan peruskoulujen koululaiskuljetusten ja sisäisen joukkoliikenteen nykytilaan ja tulevaisuuden parantamismahdollisuuksiin. Selvityksen tekemisen rahoitti pääosin Sastamalan kaupunki. Selvitys tehtiin osana Turun yliopiston valtio-opin oppiaineen maisterivaiheen opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoa, ja Turun yliopisto tuki Sastamalan kaupunkia harjoittelun palkkakustannuksissa. Selvityksessä esitettävät tulkinnat ja ehdotukset eivät edusta Sastamalan kaupungin mielipiteitä. Selvitystyön aikana haastateltiin kaikkia Sastamalan peruskoulujen rehtoreja tai apulaisjohtajia, kaikkia koulukuljetuksia Sastamalassa ajavia liikennöitsijöitä (haastattelukysymykset, liitteet 2 4) ja koulutoimiston henkilökuntaa. Lisäksi kuultiin muun muassa Sastamalan nuorisovaltuustoa, Sastamalan vanhusneuvostoa ja Sastamalan Kylät ry:n hallitusta ja tehtiin useita taustahaastatteluja. Käytettävissä olleesta lyhyestä ajasta johtuen esimerkiksi yrittäjäyhdistyksiä tai taksiautoilijayhdistyksiä ei ehditty haastatella. Kaikki kuntalaiset saivat kertoa mielipiteensä vastaamalla joukkoliikennekyselyyn. Kyselystä tiedotettiin muun muassa Sastamalan kaupungin kotisivuilla ja Facebook-sivuilla. Kyselystä uutisoivat muun muassa Tyrvään Sanomat, Alueviesti, Lauttakylä-lehti ja Yle Tampere. Kyselyn vastauslinkki oli avoinna Sastamalan kaupungin nettisivuilla ja paperisen vastauslomakkeen pystyi täyttämään Sastamalan kirjastoissa Stormia lukuun ottamatta. Kyselyyn saatiin hyväksyttyjä vastauksia 232 kappaletta, joista netissä 225 ja paperilomakkeilla 7. Yksi vastaus hylättiin. Kaikki kysymykset, vastausvaihtoehdot ja monivalintakysymysten vastausten jakaumat esitetään liitteessä Kuljetusten ja joukkoliikenteen nykytila Sastamalassa Kuvio 1. Kuljetuskustannusten kehittyminen Sastamalassa 2010-luvulla Lähde: Pirkanmaan ely-keskus

4 Sastamalan kaupunki käyttää vuosittain noin 4 5 miljoonaa euroa koulutoimen ja sosiaalitoimen kuljetusten sekä yleisen joukkoliikenteen hankkimiseen ja tukemiseen. Vuonna 2016 kuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen käytettiin rahaa 167 euroa asukasta kohden. Asukaskohtainen luku on Pirkanmaan suurimpia, sillä vuonna 2016 vain Vesilahti ja Hämeenkyrö käyttivät enemmän rajaa asukasta kohden. Myös aiempina vuosina asukaskohtaiset kuljetuskustannukset ovat olleet Sastamalassa Pirkanmaan suurimpia. Kustannusten suuruutta selittää muun muassa Sastamalan laaja pinta-ala suhteessa väkilukuun. Suurin osa 4 5 miljoonan summasta kuluu esi- tai peruskoulua tai Vammalan lukiota käyvien koulukuljetuksiin. Sosiaalitoimen eli Sotesin kuljetukset (muun muassa sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset kuljetukset) vievät reilun miljoonan. Yleisen joukkoliikenteen kulut ovat olleet muutamia satoja tuhansia euroja. Todellisuudessa kuljetuksia ja joukkoliikennettä tuetaan Sastamalan alueella huomattavasti yli 4 5 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi Kela-kyytien kustannuksista vastaa Kela ja liikenne- ja viestintäministeriö tukee Porin ja Tampereen välisiä junavuoroja. Kuljetuskustannusten jakautumista on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin vuonna 2016 ilmestyneessä Selvitys Sastamalan kaupungin kuljetuksista -asiakirjassa. Oheiset ely-keskuksen luvut (kuvio 1 ja taulukko 1) tarjoavat vain yhden tavan jäsentää Sastamalan kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi Sastamala käyttää taulukon lukuja enemmän rahaa palveluliikenteeseen ja paikallisliikenteeseen ( ja euroa), mutta paikallisliikenteessä kulkee myös koululaisia ja palveluliikenneautolla Sotesin asiakkaita. Paikallisliikenteeseen on saatu valtion tukea. Päivähinnalla ostetussa taksissa voi kulkea päivän aikana peruskoululaisia, lukiolaisia ja Sotesin asiakkaita, joskus myös yhtäaikaisesti. Kustannusten kohdentaminen eurolleen oikein on hyvin vaikeaa. Taulukko 1. Kuljetuskustannusten jakautuminen Sastamalassa vuonna 2016 Koulutoimi Sosiaalitoimi (Sotesi) Joukkoliikenne Esikoulukuljetukset Sosiaalihuoltolain kuljetukset (shl) Linja-autovuorot (mm. paikallisliikenne) Peruskoulun kuljetukset Vammaiskuljetukset Taksa-alennukset (mm. seutulipputuet) Linja-autotilausliikenne Taksikuljetukset Muu YHTEENSÄ (2,80 miljoonaa) Kehitysvammaiskuljetukset YHTEENSÄ (1,16 miljoonaa) Palveluliikenne YHTEENSÄ (0,22 miljoonaa) Sastamalan kaupungin kuljetuskustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä (4,18 miljoonaa), eli 167 euroa yhtä asukasta kohden. Lähde: Pirkanmaan ely-keskus Kuljetukset ovat moniulotteinen kokonaisuus. Taulukossa 2 on tunnistettu toistakymmentä erityyppistä julkisten kuljetusten tai joukkoliikenteen järjestämismuotoa Sastamalan alueella sen mukaan, onko liikenne avointa kaikille vai ei ja kuinka suuri vaikutusvalta Sastamalan kaupungilla on liikenteen järjestämisessä. Kaikkea liikennettä ei voi sijoittaa yhteen lokeroon, sillä esimerkiksi Sastamalan kaupungin ostamissa koulukuljetuksissa muut asiakkaat voivat matkustaa vaihtelevasti. Koulupäivinä Putajantietä ajettavat Suodenniemi Vammala Suodenniemi-ostovuorot ovat avoimia kaikille, kun taas Tyrväänkylän ja Stormin koulun koulukuljetukset on tarkoitettu vain Tyrväänkylän ja Stormin koulun oppilaille. 4

5 Taulukko 2. Sastamalassa kulkevien kuljetusten ja joukkoliikenteen luokittelu Sastamalan kaupungilla suuri vaikutusvalta Sastamalalla osittainen vaikutusvalta Sastamalalla epäsuora/vähäinen vaikutusvalta Kaikille asiakkaille avoin Paikallisliikenne Palveluliikenne Koulukuljetukset (pieni osa kaupungin ostovuoroista) Koulupäiviin keskittyvät, reittiliikenneluvalla ajettavat Sastamalan sisäiset bussivuorot Ely-keskuksen käyttöoikeussopimuksiin perustuvat ostovuorot Siirtymäajan liikennöintisopimusten vuorot (Huittinen Vammala Tampere) Markkinaehtoiset, kaupunkien väliset bussivuorot (Pori Tampere) Muiden viranomaisten liikenne (esim. Kiikoinen Lavia Pori) Pori Tampere-junavuorot Vain tietylle kohderyhmälle tarkoitettu Koulukuljetukset (suurin osa kaupungin ostovuoroista) Päivätaksit, koulujen ja sotesin erilliskuljetukset Sosiaalitoimen kyydit (mm. shl, vpl, kehitysvammakuljetukset) Kela-kuljetukset Tilausajot Seuraavaksi kuvataan, miten selvityksessä käytettävät keskeiset käsitteet on määritelty. Paikallisliikenne = Sastamalan kaupungin suunnittelemat ja tarjouskilpailulla ostamat reittiperiaatteella ajettavat linja-autovuorot Vammalan torilta Varilan, Roismalan, Tyrväänkylän, Kaukolan, Kallialan ja Lousajan suuntiin. Tiheintä liikennöinti on talvikauden arkipäivinä, supistetusti liikennettä on talvikaudella lauantaisin ja kesäkaudella arkipäivinä. Vuorot kuljettavat myös koululaisia ja opiskelijoita. Vuoroja ajaa tällä hetkellä talvikaudella ( ) Antti Lauhamo, kesällä Vammalan Palveluliikenne. Palveluliikenne = Kutsupohjaista liikennettä erityisesti kylien ja haja-asutusalueiden asukkaiden asiointiin. Jokaiselta Sastamalan kylältä on kutsupohjainen asiointiyhteys vähintään kerran viikossa kuntakeskukseen. Kyyti tilataan etukäteen, yleisimmin soittamalla oman alueen kuljettajalle. Reitti ja aikataulu muodostuvat tilausten perusteella. Asiakkaalta peritään linja-automatkan mukainen maksu. Liikenne on kaikille avointa, mutta asiakaskunta on pääosin iäkästä. Vuorot ajetaan esteettömällä kalustolla. Palveluliikenteen autoilla ajetaan jonkin verran myös Sotesin ajoja, kuten päivätoimintaa. Reittiliikenne = Aina samalla aikataululla ja samaa reittiä ajettavat linja-autovuorot. Kyytiä ei tilata eikä se tee poikkeamia reitiltään. Ajetaan usein isolla kalustolla. Reittiliikennemäistä liikennettä ovat esimerkiksi Mouhijärvi/Karkku/Suodenniemi/Keikyä/Kiikka/Punkalaidun/Kiikoinen Vammala-bussivuorot sekä Rauma Huittinen Tampere- ja Pori Tampere-vuorot. Reittiliikenneperiaatteella ajettava liikenne voi olla viranomaisen (kaupunki, ely-keskus) hankkimaa/tukemaa tai markkinaehtoista eli liikennöitsijän lähtökohtaisesti omalla riskillä ajamaa. Sastamalan alueella tällaisia vuoroja kulkee reittiliikenneluvalla, siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, ely-keskuksen käyttöoikeussopimuksilla ja Sastamalan kaupungin ostamina. Reittivuoroihin saa ottaa tilapäisesti seisovia matkustajia enintään 30 prosenttia auton istumapaikkamäärästä, jos auton nopeus on korkeintaan 80 km/h. Reittiliikennelupa = Yleensä ely-keskuksen myöntämä liikennöintilupa, jolla ajetaan Sastamalassa osa reittiliikennemäisestä liikenteestä. Sastamalan sisällä reittiliikenneluvalla ajetaan suurin osa Mouhijärvi 5

6 Vammala-reittiliikenteestä, osa Huittinen Pehula Kiikka Vammala-reittiliikenteestä, suurin osa Keikyän ja Kiikan välisestä reittiliikenteestä ja osa Punkalaitumen ja Vammalan välisestä liikenteestä. Tämä liikennöinti keskittyy lähes kokonaan koulupäiviin. Vuorot ovat näennäisesti markkinaehtoisia, mutta niiden tärkeimmät välilliset rahoittajat ovat Sastamalan kaupunki ja Kela, sillä kaupunki maksaa liikennöitsijälle korvausta peruskoulujen oppilaiden matkustamisesta ja toisen asteen opiskelijoiden matkustamista tukee myös Kela. Reittiliikenneluvalla ajetaan lisäksi uudenmallista, suurten kaupunkien välistä reittiliikennettä (esimerkiksi Pori Tampere), joka ei saa yhteiskunnan tukea edes tuettujen seutulippujen kautta. Joukkoliikenteen sääntelyn keventyessä (nk. liikennekaari-uudistus) nykyiset reittiliikenneluvat muuttuvat henkilöliikenneluviksi alkaen. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jatkossa mahdollisimman suuri osa kaupunkien välisestä linja-autoliikenteestä olisi täysin markkinaehtoista. Jos markkinaehtoisesti ei synny riittävää vuorotarjontaa, viranomainen voi kilpailuttaa liikenteen ja tarvittaessa asettaa kilpailutetulle liikenteelle yksinoikeussuojan. Henkilöliikenneluvalla voi jatkossa harjoittaa myös taksiliikennettä ja myös taksiliikenteen sääntely kevenee alkaen. Markkinaehtoiset, kaupunkien väliset bussivuorot = Kokonaisuudessaan Pori Tampere-liikenne. Eivät eivät saa suoraa tai välillistä yhteiskunnan tukea. Uudenmallinen pikavuoroliikenne. Siirtymäajan liikennöintisopimusten vuorot = Vanhanmallinen pikavuoroliikenne, esimerkiksi Turku/Rauma Huittinen Tampere-liikenne, jossa siirtymäsopimukset päättyvät Porin ja Tampereen välinen bussiliikenne ajetaan reittiliikenneluvilla, koska kyseisellä välillä siirtymäsopimukset ovat jo päättyneet. Siirtymäsopimusliikenne syntyi vuoden 2009 lopulla, kun EU:n palveluliikenneasetuksen ja kansallisen joukkoliikennelain katsottiin kieltävän linja-autovuorojen tukemisen seutulipputuen kautta. Tällöin vanhanmalliset linjaliikenneluvat muutettiin juuri ennen lakimuutoksia vuosiin voimassa oleviksi siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, joissa voidaan käyttää tuettuja seutulippuja eli tarjota markkinoiden hintatasoa edullisempia kuukausilippuja vakimatkustajille. Liikennöitsijä sai siirtymävuoroille jopa yksinoikeussuojan, jos vuoroja ajoi tarpeeksi tiheään. Seutulipun korvaavana välimallin ratkaisuna joissakin kunnissa (esim. Urjala, Asikkala, Sysmä) on kokeiltu palveluseteliä, jolla kunta tukee suoraan asiakkaan lipun hankkimista eikä tuki ohjaudu vanhan seutulipun tavoin suoraan liikennöitsijälle. Ely-keskuksen käyttöoikeussopimuksiin perustuvat ostovuorot = Ely-keskuksen kilpailuttamat ja ostamat reittiliikennevuorot, esimerkiksi osa Punkalaidun Vammala-liikenteestä, Lavia Kiikoinen Vammala-vuorot, osa Huittinen Pehula Kiikka Vammala-vuoroista ja Vammala Mouhijärvi Hämeenkyrö/Ikaalinen-vuorot. Ely-keskus hankkii kuntarajat ylittävää liikennettä, joka katsotaan tärkeäksi ja joka ei kannattaisi lipputuloilla. Vuorot ajetaan reittiliikennemäisesti kilpailutuskauden voimassa oleviin käyttöoikeussopimuksiin perustuen. Vuoroja liikennöivät tällä hetkellä Sastamalan alueella Rautaveden Liikenne ja A. Lamminmäki. Liikennöitsijä saa pitää lipputulot itsellään. Koulukuljetukset (ostovuorot) = Sastamalan kaupungin määräajoiksi kilpailuttamat ja ostamat koululaiskuljetukset niille kuljetusoppilaille, joita ei voida kuljettaa markkinaehtoisilla reittiliikennemäisillä vuoroilla tai ely-keskuksen ostovuoroilla. Esimerkiksi kaikki Stormin koulun koulukuljetukset. Ajetaan usein pikkubusseilla tai takseilla tyypillisesti harvaan asutuilla alueilla. Vuorot on lähtökohtaisesti tarkoitettu vain koululaisille. Vuoroihin voidaan ottaa itsemaksavina asiakkaina koululaisia, joilla koulukuljetusperiaate ei täyty (esimerkiksi liian lyhyt koulumatka), jos autossa on tilaa. Paikkamäärät on mitoitettu koulukuljetusoppilaiden lukumäärään. Vuorot voivat kulkea eri päivinä eri aikoihin ja reittejä voidaan joutua muuttamaan merkittävästi myös kesken lukuvuoden esimerkiksi kuljetusoppilaiden muuttojen myötä. Suljetuissa koululaisvuoroissa ei saa olla seisovia matkustajia. Pieni osa Sastamalan kaupungin ostamasta 6

7 koululaisliikenteestä on reittiliikennemäistä eli vuorolla saa matkustaa kuka tahansa (esimerkiksi Suodenniemi Putaja Vammala Putaja Suodenniemi-vuorot). Muun muassa Sammaljoen, Kutalan ja Piimäsjärven suunnista Sylvään koulun oppilaita Vammalaan kuljettavilta koululaisvuoroilta voidaan varata paikat Vammalan lukion opiskelijoille, sillä vuorot kulkevat lukiolaisten kannalta sopivina aikoina. Sosiaalitoimen kyydit (mm. shl, vpl, kehitysvammakuljetukset) = Kunta (Sotesi) on velvollinen järjestämään kuljetuspalveluja muun muassa vammaispalvelulain (vpl), sosiaalihuoltolain (shl) ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisesti. Erityisesti päivätoimintakuljetusten osalta sosiaalipuolen ajot nivoutuvat osaksi palveluliikennettä ja päivätaksien liikennöintiä, useilla alueilla palveluliikenteen auto hoitaa myös päivätoimintakuljetuksia. Tuomi Logistiikka Oy:n kuljetustenohjauskeskus Kuohke vastaanottaa, yhdistelee ja välittää noin kymmenen Pirkanmaan kunnan, kuten Sastamalan ja Punkalaitumen, sote-asiakkaiden kuljetuspalvelumatkoja. Nykyään Sastamalan kaupunki kilpailuttaa kyytejä ajavat autot, mutta soteuudistuksen mahdollisen toteutumisen myötä sote-kyytien järjestämisvastuu siirtynee maakuntiin. Kela-kuljetukset = Kansaneläkelaitos osallistuu taksimatkojen korvaukseen, jos asiakas ei voi esimerkiksi terveydentilansa takia käyttää muuta ajoneuvoa kuin taksia. Asiakkaan omavastuu Kela-kyydistä on tällä hetkellä 25 euroa yhteen suuntaan. Kela ohjaa valtaosaa asiakkaita tilamaan taksikyydin keskitystä puhelinnumerosta. Kunnan sosiaalitoimen ajot ovat tyypillisesti asiointi- ja virkistysmatkoja ja Kela-kyydit terveydenhuoltomatkoja. Kelan ja sosiaalitoimen kuljetusten raja-aitaa on usein arvosteltu, sillä Kela-taksilla sairaalamatkalta palatessa asiakas ei voi käydä samalla kaupassa. Pitkiä Kela-kuljetuksia, kuten matkoja Sastamalasta Taysiin tai muihin erikoissairaaloihin, on pidetty usein taksien tuottoisimpina ajoina. Päivätaksi = Sastamalan kaupungin ostamat päivähintaiset taksit tai tilataksit, joilla kuljetetaan tyypillisesti erityisoppilaita tai oppilaita, jotka tarvitsevat tavallista koulu- tai reittivuoroa laajempaa palvelua, esimerkiksi hakua kotipihasta. Kuljetettavat voivat olla koulutoimen tai Sotesin asiakkaita. Päivätaksit kuljettavat tällä hetkellä myös oppilaita koulupäivän aikana eri koulujen väleillä, kuten jonkin erityisen aineen tunnille toiseen kouluun meneviä oppilaita. Päivätaksit kuljettavat myös kello 16:n jälkeen Vammalan lukion kuljetusopiskelijoita suuntiin, joihin reittiliikennebussit eivät tuohon aikaan kulje (esimerkiksi Kiikoinen, Sammaljoki, Kutala). Kun päivätaksit eivät aja säännöllisiä kuljetuksia, ne ottavat vastaan Tuomi Logistiikan välittämiä sosiaalitoimen kyytejä. Erilliskuljetus = Monin osin samankaltaiset periaatteet kuin päivätakseilla. Kuljettavat tyypillisesti erityisoppilaita tai oppilaita, jotka tarvitsevat tavallista koulu- tai reittivuoroa laajempaa palvelua, esimerkiksi hakua kotipihasta. Kuljetettavat voivat olla koulutoimen tai Sotesin asiakkaita ja kuljetukset suuntautuvat Sastamalan ulkopuolelle. Tilausajot = Erilaisten yritysten, yhdistysten tai muiden tahojen tilaama kuljetus rajatulle käyttäjäjoukolle. Säännöllisiä tilausajoja ovat esimerkiksi Matkapoikien risteilykuljetukset Tampereelta Vammalan ja Huittisten kautta Turun satamaan ja Vammalasta Tampereen kautta Helsingin satamaan. Puolustusvoimien joukkoosastoista tilataan varusmiehille lomakuljetuksia (esimerkiksi Niinisalo Kiikoinen Kiikka Keikyä Huittinen Turku Niinisalo ja Säkylän Huovinrinne Huittinen Vammala Tampere Säkylä). Sastamalan koulut hankkivat tilausajoina uimahallikuljetuksia tietyltä koululaisliikennettä ajavalta autolta. Tilausajot eivät ota kyytiin kuljetuksen ulkopuolisia asiakkaita. Tilausajoissa ei saa olla seisovia matkustajia. Pori Tampere-junavuorot = Porin ja Tampereen välinen junien matkustajaliikenne on VR:n ajamaa ja liikenne- ja viestintäministeriön tukemaa. Edestakaisia vuoroja on noin 6 8 päivässä. Kaikki junat pysähtyvät Vammalassa ja Karkussa. Tällä hetkellä VR ajaa yhtä arkivuoroparia korvauksena saamastaan 7

8 yksinoikeusasemasta (velvoiteliikenne) ja loput vuorot ovat ministeriön suoraan tukemia (ostoliikenne). Ostojen suuruusluokka on ollut kolmisen miljoonaa euroa vuodessa. Nykyinen ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2019 lopussa. Julkisuudessa on väläytelty, että jatkossa maakunnilla olisi suurempi rooli joukkoliikenteen ostamisessa tai tukemisessa. VR:n kaukojunien ajamisen yksinoikeusasema on päättymässä 2020-luvulla ja jatkossa muutkin operaattorit saattavat ajaa kaukojunia. Muiden toimivaltaisten viranomaisten liikenne = Sastamalan kuntarajojen sisällä vähäisessä mittakaavassa kulkevat, muiden toimivaltaisten viranomaisten kuin Pirkanmaan elyn ostamat ja/tai järjestämät vuorot. Esimerkiksi Porin seudun kuntien toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen tukemat Kiikoinen Lavia Porivuorot (linja 69) pysähtyvät tarvittaessa Pohjanmaantiellä (kantatie 44) kaikilla pysäkeillä Kiikoisten ABC:n eli teiden 44 ja 11 risteyksen sekä Kiikoisten ja Lavian vanhan kunnanrajan välillä. 1.3 Väestön sijoittuminen liikenteen suunnittelun lähtökohtana Taulukko 3. Väestön jakautuminen Sastamalan sisällä Entinen kunta Väkiluku, arvio (2015) Väkiluku keskustaajamassa, arvio (2015) Väkiluvun jakautuminen postinumeroalueittain (2015) Vammala (sisältää Karkun ja Tyrvään) Vammala noin (sis. Roismala, Varila, Kalliala, Lousaja, Nuupala), Karkku noin 550 (Palviala, Passinmäki, Ketunkylä) Karkku 865 asukasta; Kutala 228 as.; Ellivuori 21 as.; Kärppälä 370 as.; Vammala as.; Vammala as.; Stormi 844 as.; Roismala as.; Sammaljoki 355 as.; Illo 453 as. Mouhijärvi Noin (Uotsola Häijää-alue) Häijää 1054 as.; Mouhijärvi 1750 as.; Hyynilä 271 as. Keikyä Noin (Pehula, Jussinpelto, Talankylä, Kiviniemi, Hellänmäki) Keikyä 760 as.; Äetsä 1799 as. (sisältää myös entiseen Kiikkaan ennen kuntaliitosta (1981) kuuluneet Talankylän ja Raukonjuuren alueet) Kiikka Noin (sisältää Kiikanoja, Meskala, Ruotsila) Kiikka as. Suodenniemi Noin (sisältää Pohjakylä, Pajuniemi, Kittilä) Suodenniemi as. Kiikoinen Noin (Tervahauta, kirkonseutu ja Jaara) Kiikoinen as. Lähteet: Tilastokeskus 2017 (postinumeroalueittainen avoin tieto, väestöruutuaineisto 1x1 km ja tilastolliset postinumeroalueet). 8

9 hh Joukkoliikenteen suunnittelun keskeinen lähtökohta on asukasluku eri alueilla. Nykyisen Sastamalan alue kokonaisuutena tarkastellen on kärsinyt lievästä muuttotappiosta viime vuosikymmeninä. Väkiluvun kasvua on saavutettu käytännössä vain joillakin keskustan taajama-alueilla ja entisistä kunnista vain Mouhijärvellä. Sastamalan väestöstä noin 60 prosenttia asuu vanhan Vammalan alueella, noin 12 prosenttia Mouhijärvellä, 10 prosenttia Keikyässä, 8 prosenttia Kiikassa, noin 5 prosenttia Suodenniemellä ja vajaa 5 prosenttia Kiikoisissa (taulukko 3). Vammalan taajama-alueella käsitteen määritelmästä hieman riippuen asuu reilu kolmasosa kaikista sastamalalaisista. Keikyää lukuun ottamatta kaikissa Sastamalan entisissä kunnissa yli 30 prosenttia kuntalaisista asuu käsitteen määritelmästä hieman riippuen haja-asutusalueilla ja kylillä, joista on useiden kilometrien matka palvelujen luo. Taulukon 3 luvut ovat hieman epätarkkoja, sillä tilastollisten postinumeroalueiden rajat eivät mukaile täysin kuntien todellisia rajoja. Lisäksi pientä osaa Sastamalassa kirjoilla olevista henkilöistä, joilla ei ole kunnassa vakituista osoitetta, ei saada sijoitettua tilastoalueille. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan laajin kunta, joka on muodostunut lukuisten kuntaliitosten tuloksena (kuvio 2). Vuonna 1972 nykyisen Sastamalan kaupungin alueella oli kahdeksan itsenäistä kuntaa: Tyrvää, Karkku, Kiikka, Keikyä, Vammala, Suodenniemi, Mouhijärvi ja Kiikoinen (Koskinen, 23 25). Kuvio 2. Sastamalan kaupungin muodostuminen Punkalaidun (itsenäinen) Keikyä Mouhijärvi Tyrvää Suoniemi Nokia (1973) (1981) (2009) (1973) Äetsä Sastamala Vammala Suodenniemi Kauvatsa Kokemäki (2009) (2009) (2007) (1969) (1981) (2013) (1973) Kiikka Kiikoinen Karkku Lavia Pori (2015) Lähde: Koskinen (ei julkaisuajankohtaa). 9

10 2 KOULUKULJETUKSET 2.1 Peruskoulun kuljetukset Nykytilanne Sastamalassa on noin 1000 maksuttomaan koulukuljetukseen oikeutettua peruskoulujen oppilasta. Koulukuljetusten järjestäminen perustuu valtakunnalliseen perusopetuslakiin ja tätä täydentäviin Sastamalan kaupungin koulukuljetusperiaatteisiin. Sastamalassa maksuttoman koulukuljetuksen saa, jos esikoululaisella ja luokkalaiselle yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 3 kilometriä (lakisääteinen maksimi 5 km) ja luokkalaiselle 5 kilometriä tai jos koulumatka on muuten liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Edestakainen koulumatka odotuksineen saa kestää alakoululaisella enintään 2,5 tuntia ja yläkoululaisella (13 vuotta täyttänyt) 3 tuntia. Omatoiminen kulkumatka kyytiinnousupaikalle saa olla esikoululaisella ja luokkalaisilla enintään 1 km, luokkalaisille enintään 2 km ja luokkalaisilla enintään 3 km. Koulukuljetuksen pitää saapua koululle 5 30 minuuttia ennen koulun alkamisaikaa ja lähteä koululta 5 30 minuuttia koulun päättymisen jälkeen. Kuljetusta tai koulun alkua saa odottaa koululla tunnin valvotuissa oloissa. Kaupungin ostamat, ei-reittiliikennemäiset koulukuljetukset ovat yleensä suljettua liikennettä. Muut oppilaat voivat käyttää koulubusseja itsemaksavina asiakkaina liikennöitsijän kanssa neuvotellen, jos autossa on tilaa. Koulukuljetusten organisointi ja järjestäminen vaatii 1) kilpailutuksia, 2) reittien suunnittelua ja koulujen alkamis- ja päättymisaikojen porrastamisen suunnittelua, 3) liikennöinnin aikaista käytännön työn hoitamista, 4) oikea-aikaista ja oikein kohdennettua tiedottamista/markkinointia ja 5) eri toimijoiden välistä sulavaa ja jatkuvaa yhteistyötä (kaupungin koulutoimen hallinto, koulut, huoltajat, kuljetusyritys, koulubussin kuljettaja, kuljetettavat oppilaat). Sastamalassa vastuu koulukuljetusten kilpailutuksista kuuluu sivistystoimen talous- ja hallintopäällikölle (aiemmin konsernihallinnossa työskennellyt logistiikka-asiantuntija), koulukuljetusten ajoreittien suunnittelu yleisimmin liikennöitsijälle ja lukujärjestysten teko koulujen rehtoreille tai apulaisjohtajille. Sastamalan kaupungin koulutoimistossa käsitellään käytännössä päivittäin koulukuljetuksiin liittyviä asioita, kuten kuljetushakemuksia, valituksia ja muita palautteita sekä hoidetaan äkillisiä tilanteita, kuten kesken lukuvuoden tulevien uusien kuljetusoppilaiden kyytien järjestämistä. Lyhytaikaisia kuljetustarpeita voi syntyä esimerkiksi liikuntatunnilla sattuvien koulutapaturmien myötä ja pysyviä kuljetustarpeita kesken lukuvuoden tapahtuvien muuttojen takia. Koulujen näkemykset Sastamalassa on 14 perusopetuksen koulua, joista 12 koulussa on alakoululaisia ja 3 koulussa yläkoululaisia. Koulut ovat Häijään koulu (esi, 1. 6.), Karkun koulu (esi, 1. 6.), Kiikan koulu (esi, 1. 6.), Marttilan koulu (esi, 1. 6., tukiluokka), Mouhijärven yhteiskoulu (esi, 1. 9.), Muistolan koulu (esi, 1. 6.), Pehulan koulu (esi, 1. 6.), Stormin koulu (esi, 1. 6.), Suodenniemen koulu (esi, 1. 6.), Sylvään koulu (7. 9.), Toukolan koulu (esi, 1. 6.), Tyrväänkylän koulu (1. 6.), Varilan koulu (1. 6.) ja Äetsän koulu (7. 9.). Laajemman oppimisen tuen mukaista opetusta on keskitetty etenkin Muistolan kouluun. Kaikissa Sastamalan peruskouluissa on kuljetusoppilaita, vähiten Marttilan ja Varilan kouluissa ja eniten Sylvään koulussa, Mouhijärven yhteiskoulussa sekä Äetsän, Muistolan ja Stormin kouluissa. Koulujen rehtorit ja apulaisjohtajat (jatkossa koulujohtaja) kertovat haastatteluissa oman roolinsa rajoittuvan oppilastietojen ajan tasalla pitämiseen, lukujärjestysten suunnitteluun kuljetukset huomioiden, erikoispäivien tilausajokuljetusten tilaamiseen ja vastuuseen 10

11 koulukyytien odotusjärjestelyistä, kuten valvonnasta. Suurimmissa kouluissa tehtäviä voi hoitaa myös palvelusihteeri. Koulujohtajien näkemykset vaihtelevat siinä, määrittävätkö kuljetukset liikaa lukujärjestysten tekoa. Kaikki koulut ovat sitoutuneita koulukuljetusten hoitamiseen, eikä yhdelläkään koululla esitetä, ettei niiden tarvitsisi hoitaa lainkaan koulukuljetusasioita. Moni koulujohtaja kokee, että seuraavan lukuvuoden listat kuljetusoppilaista saadaan liian myöhään. Kaikki koulujohtajat korostavat, että jo talvella tai alkukeväästä lähtien on välttämätöntä tietää jokaisen seuraavan lukuvuoden kuljetusoppilaan kuljetusjärjestelystä. Liikennöitsijällä ja koululla/sastamalan kaupungilla täytyy olla koko ajan yhtenevä tieto tulevista kuljetusoppilaista. Jotkut koulujohtajat kertovat kokemuksista, että koulukuljetuksiin on jouduttu tekemään muutoksia vielä koulun lukuvuoden alkamisen yhteydessä. Koulujohtajilla on vaihtelevia käytäntöjä kuljetusoppilaiden listojen tarkastamiseen. Esimerkiksi Toukolan koululla pidetään vielä muutamaa päivää ennen jokaisen lukuvuoden alkua liikennöitsijän kanssa neuvottelu, jossa käydään lopullisesti läpi jokaisen kuljetusoppilaan kuljetusjärjestely. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että kaikkialla Sastamalassa tiedonkulun toimivuus koulujen ja liikennöitsijöiden kesken ei ole täysin sujuvaa. Koulujohtajat kokevat, että kuljetusasioissa yhteistyö liikennöitsijöiden kanssa toimii hyvin tai pääosin hyvin. Liikennöitsijän tavoittaa yleensä nopeasti ja keskusteluyhteys liikennöitsijöiden kanssa toimii pääosin hyvin. Kaikkien koulujohtajien mielestä tänä lukuvuonna yhteistyö ja kuljetukset ovat sujuneet paremmin tai yhtä hyvin kuin aiempina lukuvuosina, minkä arvellaan johtuvan etenkin pidemmistä kilpailutuskausista. Koulujohtajien mielestä yhteistyö ja tiedonkulku koulukuljetuksista koulutoimiston eli Uosson kanssa on sujuvaa juoksevissa asioissa palvelusihteerin ja tvt-asiantuntijan kanssa. Koulutoimistosta saa koulujohtajien mielestä neuvoa koulukuljetuksiin liittyvissä asioissa. Moni koulujohtaja kuitenkin kokee, että yleisellä tasolla työnjakoa koulutoimiston ja koulujen kesken koulukuljetusasioissa pitäisi selkeyttää. Koulut ovat valmiita hoitamaan omat koulukuljetuksensa, mutta monen koulujohtajan mielestä Sastamalan kaupungin palveluksessa pitäisi olla henkilö, joka tuntisi pääpiirteissään kaikki Sastamalan tiet ja osaisi ulkoa kaikkien koulujen kaikki koulukuljetusreitit. Koulukuljetusten käytännön toteutumista koko kaupungin tasolla ei monien koulujohtajien mielestä hahmoteta riittävästi. Osa koulujohtajista nosti erikseen esiin toivomukseen, että koulukuljetusten kalustoa valvottaisiin paremmin. Osa koulujohtajista haluaisi koulukuljetusten kilpailutuksiin lisää laatukriteerejä odotus- ja matka-ajoista sekä kaluston laadusta. Kilometrihintaan pohjautuvan kilpailutusperusteen nähdään johtavan liialliseen kaluston määrän minimointiin. Lähes kaikki koulujohtajat kokevat, että osa oppilaista tuodaan koululle järjestelmällisesti liian aikaisin ja että osalla oppilaista koulumatkat ovat liian pitkiä. Esimerkiksi Mouhijärven yhteiskoululla kritisoidaan järjestelyä, että osa Suodenniemi Mouhijärvi-vuoroista ajaa myös Tervamäen, Häijään ja Salmin kautta. Erityisesti Salmin pisto halutaan poistettavan kokonaan. Monen koulujohtajan mielestä sääntö koulukuljetuksen saapumisesta koululle 5 30 minuuttia ennen koulun alkua on liian löysä ja oppilaita tuodaan säännönmukaisesti koululle 30 minuuttia ennen alkamista. Osa koulujohtajista haluaisi selvitettävän, paljonko odotusajan lyhentäminen esimerkiksi 5 20 minuuttiin nostaisi kuljetuskustannuksia ja vähentäisi valvontakustannuksia. Koulubussien pysähdyspaikkojen ja koulujen pysäkkijärjestelyihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Varilan koululla ja Mouhijärven yhteiskoululla koulukyytien kuljetusjärjestelyn uskotaan parantuvan rakennushankkeiden 11

12 myötä. Muun muassa Karkun, Häijään, Tyrväänkylän ja Äetsän koulujen pihat nähdään sinällään toimiviksi, mutta koulubussien kanssa samanaikainen vilkas vanhempien saattoliikenne voi aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä tai vaaratilanteita. Yläkouluilla nousee esiin, että vaaratilanteita voi syntyä, jos mopoilevat nuoret eivät lähde pihasta tarpeeksi varovasti. Kouluilla on vaihtelevia käytäntöjä oppilaiden ohjaamisessa koulubusseihin. Joillakin kouluilla valvoja ohjaa joka päivä oppilaita bussin kyytiin. Joillakin kouluilla päivittäistä ohjausta on vain lukuvuosien alussa ja tarpeen mukaan. Monen koulujohtajan mielestä erikoispäivien koulukuljetuksissa tai koulupäivien aikaisissa tilauskuljetuksissa esiintyy liian paljon ongelmia. Esimerkiksi joulu- ja kevätjuhlapäivinä kuljetukset joudutaan järjestämään eri tavalla. Koulut eivät halua joulu- ja kevätjuhlapäivien päättyvän kovin myöhään, mutta siitä huolimatta useassa haastattelussa nousi esiin toive, että retki- ja erikoispäivien koulukyyti- ja aikataulujärjestelyt pitäisi hoitaa nykyistä enemmän tai kokonaan koulutoimistossa. Sastamalassa koulujen on mahdollista tilata tiukkojen määrärahojensa puitteissa melko itsenäisesti myös koulupäivien aikaisia tilausajoja. Monet koulut valittelevat koulupäivien aikaisten tilausajokuljetusten hintojen nousua viime vuosina. Myös säännöllisesti toistuvien tilausajojen, kuten uimahallikuljetusten, tiedonkulussa koetaan olevan parantamisen varaa. Toisaalta osa kouluista kokee, että tilausajot sujuvat hyvin ja niiden tilaamista ei ole tarpeen keskittää. Koulujohtajat nostavat esiin myös lukuisia yksittäisiä parannusehdotuksia koulukuljetusten paremmasta järjestämisestä. Elokuussa kalenterista on pystyttävä varaamaan riittävästi aikaa kuljetusasioihin, sillä suurin osa tiedusteluista ja valituksista tulee koulujen lukuvuoden alun yhteydessä. Kilometrirajoja on tärkeää tulkita tarkasti ja koulumatkojen kulkemista pyörällä tai kävellen pitäisi tukea entistä enemmän. Jokainen päätös noutaa kuljetusoppilas kotipihasta asti täytyy perustella erittäin tarkasti ja myös kuljetusoppilaiden pitää tarvittaessa kävellä osa koulumatkasta. Koulukuljetusten ajoreitit voitaisiin suunnitella jo kilpailutusvaiheessa. Jokaisen toimijan asiantuntemusta pitää hyödyntää kaikessa yhteistyössä, sillä koulut ja liikennöitsijät tietävät paljon paikallistason asioista. Koulukyytien raja-aidat pitää vetää mahdollisimman matalaksi, esimerkiksi naapurissa asuvia lapsia on saatettu kuljettaa eri autoilla tai samassa perheessä asuvat, samaan aikaan samaan suuntaan menevät ala- ja yläkoululaiset on saatettu hakea eri autoilla. Säästöjen hakeminen kuljetuksista on koulujohtajien mielestä hankalaa. Koulujen vaihtoehtoisten alkamis- ja päättymisaikojen runsasta määrää pidetään kuljetusten kannalta sekä hyvänä että huonona asiana. Koulujen samanaikainen alkaminen ja päättyminen vaatii enemmän kuljetuskapasiteettia, mutta toisaalta ajokilometrit lisääntyvät, jos samoja lenkkejä tehdään moneen kertaan. Kaikille yläkouluille esitetään yhtä alkamis- ja päättymisaikaa. Nykyään näin ole Mouhijärven yhteiskoulussa, jossa katsotaan, että muutos kaventaisi oppilaiden valinnaisaineiden valitsemisen vapautta. Koulujohtajat olisivat valmiita jakamaan enemmän keskinäisiä kokemuksiaan lukujärjestysten suunnittelussa. Monien koulujohtajien mielestä koulujen aloitus- ja päättämisaikojen synkronisointia eri alueilla ja saman kaluston käyttöä eri koulujen kesken voisi entisestään lisätä. Esimerkiksi Kiikoisten koulubussit voisivat ajaa myös Kiikoisista Äetsän koululle tulevien oppilaiden kuljetuksia etenkin aamulla. Koulujohtajat näkevät, että kuljetusten yhdistelyllä voidaan saavuttaa pieniä säästöjä joissakin tapauksissa. Suljettujen koulukuljetusten avaamista pidetään ongelmallisena, sillä monien oppilaiden matka-ajat ovat jo nyt pitkiä. Muiden asiakkaiden pitäisi siis kyetä nousemaan koulubussiin reitin varrelta matkaa viivyttämättä. Käytännössä siis sosiaalitoimen tai sairaalaan menevien Kelan asiakkaiden ottamista koulukyytiin ei pidetä järkevänä. Sen sijaan joidenkin koulujohtajien mielestä kunnan sosiaalitoimen, palveluliikenteen ja Kelan kuljetuksia voitaisiin yhdistää 12

13 enemmän ja koulubusseja voitaisiin käyttää enemmän keskellä päivää muihin ajoihin, kuten jo nykyään on tehty. Osa koulujohtajista toivoo koulubusseihin sähköistä järjestelmää, josta saataisiin tietoa toteutuneista ajoreiteistä ja matka-ajoista ja jonka avulla voitaisiin suunnitella paremmin kilpailutuksia. Liikennöitsijöiden näkemykset Sastamalassa kaupungin ostamia koulukuljetuksia ja reittiliikenteenä ajettavia linja-autovuoroja ajaa 11 liikennöitsijää. Päivän aikana Sastamalan koulukuljetuksiin tarvitaan noin ajoneuvoa. Liikennöitsijät antavat Sastamalan kaupungille tyydyttävän arvosanan kilpailutettujen koulukuljetusten hoitamisesta (7,11 asteikolla 4 10) ja hieman tätä paremman numeron (7,55) kaiken joukkoliikenteen ja kuljetuksiin liittyvien asioiden hoitamisesta. Kaupungin ostoliikenteen ja reittiliikenteen jokapäiväinen liikennöinti koetaan varsin selväksi kokonaisuudeksi. Kaikki liikennöitsijät kokevat koulutoimiston henkilökunnan auttavan hyvin kuljetuksiin liittyvissä juoksevissa asioissa. Kahdeksan liikennöitsijää kymmenestä kokee palvelun tuottajan ja tilaajan välisen työnjaon kaupungin ostamissa koulukuljetuksissa riittävän selkeäksi, mutta toisaalta lähes kaikki liikennöitsijät löytävät moitittavaa kilpailutusten valmistelusta ja toteutustavoista. Kilpailutusasiakirjojen koetaan olevan usein sekavia ja epätäsmällisiä. Moni kovaa kritiikkiä esittävä liikennöitsijä tosin näkee, että kilpailutukset ovat Sastamalassa perinteisesti aina tai lähes aina olleet monimutkaisia. Kiitosta saa mahdollisuus esittää kilpailutusvaiheessa kysymyksiä kilpailutusperiaatteista. Ohjeistusta itsemaksavien matkustajien koulubussien kyytiin ottamisesta osa liikennöitsijöistä pitää liian epämääräisenä. Osin yllättävä tulos on, että lähes kaikki koulukuljetuksia ajavat liikennöitsijät haluaisivat suunnitella koulukuljetusten ajoreittejä ja autokiertoja läheisemmässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Vain yksi liikennöitsijä toivoisi lähimpänä nykytilannetta olevan järjestelyn jatkumista, eli että liikennöitsijä suunnittelee kokonaan itse autokierrot ja kalustokierrot. Kaksi liikennöitsijää haluaisi siirtää suunnittelun päävastuun kaupungille. Nykyistä tiiviimpää ajoreittien suunnittelua kaipaavat liikennöitsijät näkevät, että kilpailutuksissa pitäisi ilmoittaa, montako autoa jonkin kohteen ajamiseen vaaditaan. Muuten eri liikennöitsijät saattavat laskea tarjoushinnat eri automäärien mukaan. Useimmat liikennöitsijät pitävät kiinteää päivähintaa liikennöitsijän kannalta turvallisimpana kilpailutusperusteena, sillä kilometrihintaisessa kilpailutuksessa riskinä nähdään ajojen väheneminen kesken kilpailutuskauden. Osa liikennöitsijöistä toivoo, että koulukuljetukset kilpailutettaisiin kiinteillä päivähinnoilla, osa kannattaa kilometrihintoja. Kilometrihintaan perustuvia kilpailutuksia kannattavat arvioivat, että kilometrihinnalla ostettavat autot tulevat kaupungille halvimmiksi, jos muita ajoja ei saada sovitettua koulukyytien kylkeen. Yhtä yleispätevää, oikeaa kilpailutustapaa ei ole muodostettavissa liikennöitsijöiden näkemysten perusteella. Liikennöitsijät kokevat yhteistyön toimivuuden koulujen suuntaan vaihtelevan jonkin verran. Liikennöitsijät toivovat, että koulut yhtenäistäisivät koulukyytien pysäkkikäytäntöjen valvontaa. Useimmilla kouluilla oppilaat ovat odottamassa koulukuljetusta oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mutta osalla kouluista olisi parannettavaa. Koulujen tavoin osa liikennöitsijöistä kritisoi koulujen erikoispäivien kuljetusjärjestelyjä. Kuljetustilaukset voivat olla epämääräisiä ja tieto ei välttämättä kulje koulujen sisällä tai välillä tai koulun ja liikennöitsijän kesken. Kaiken kaikkiaan liikennöitsijät selvästi enemmän kehuvat kuin moittivat kouluja. 13

14 Kilpailutuksiin liittyvän kritiikin ohella liikennöitsijät näkevät, että tiedot ja listat kuljetusoppilaista saadaan liian myöhään. Kuljetuslistoista puuttuvat oppilaat ovat usein yksittäistapauksia, mutta yhdenkin uuden kuljetusoppilaan tuleminen myöhäisessä vaiheessa voi muuttaa merkittävästi aiempia kuljetussuunnitelmia. Tiedonkulussa on liikennöitsijöiden mielestä suurimpia ongelmia uusien esikoululaisten ja kesken lukuvuotta muuttavien kuljetusoppilaiden kanssa. Reittiliikennettä ajavat liikennöitsijät kokevat yhteistyön kaupungin suuntaan toimivan kiitettävästi. Reittivuorojen kulkuperiaatteet ovat yleensä selviä myös kouluille ja oppilaille. Reittivuorojen liikennöitsijät murehtivat eniten matkustajamäärien vaihteluja. Monet toisen asteen opiskelijat, kuten lukiolaiset ja ammattikoululaiset, käyttävät reittivuoroja liikennöitsijöiden mielestä hyvin vaihtelevasti. Reittivuorojen liikennöitsijät toivovat matkustajilta suoraa palautetta toiminnan kehittämiseksi. Laskevilla oppilasmäärillä reittivuorojen nykymallinen ajaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa muuttua kannattamattomaksi ja Sastamalan kaupunki saattaa joutua järjestämään osan tai nykyisestä reittiliikenteestä ostoliikenteenä. Koulukuljetusten liikennöitsijöillä on pääosin hyviä kokemuksia julkisten kuljetusten yhdistelystä. Kaikkien haastateltujen mielestä julkisten kuljetusten yhdistely on tavoiteltavaa ja koulukuljetusautot voivat ajaa väliajalla (yleensä 8/9 13/14) muita kuljetuksia, kuten palveluliikennettä, tilausajoja tai sosiaalipuolen kyytejä. Erilliskuljetusten ja päivätaksien liikennöitsijöiden kokemukset Sotesin ja koulutoimen asiakkaiden laittamisesta samaan kyytiin ovat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä. Kaikkia liikennöitsijöitä yhdistävä näkemys kuitenkin on, että koulukuljetusten ja sosiaalitoimen kuljetusten laaja yhdistäminen ei ole tavoiteltavaa. Tätä pidetään mahdollisena vain, jos 1) kouluauto ajaa kuntakeskukseen, 2) koululaisilla ei ole pitkiä matka-aikoja, 3) auto ei ole täynnä oppilaita, 4) sote- tai sairaalakyytiä tarvitseva asiakas asuu erityisen syrjässä mutta kuitenkin lähellä koulukuljetusreittiä ja 5) koulukyydin aikataulu sopii myös sote-tai sairaalakyydin asiakkaan aikatauluihin. Myös suljettujen koulukuljetusten avaamista kaikille käyttäjille pidetään ongelmallisena, sillä edellisten seikkojen ohella potentiaalisia asiakkaita olisi hyvin vähän eli lisätulot jäisivät hyvin vähäisiksi. Jos koulukyyteihin otetaan muita asiakkaita, liikennöitsijöiden mielestä lipputulojen pitäisi jäädä liikennöitsijöille ja rahastuslaitevaatimusten pitäisi olla kevyet. Liikennöitsijät suhtautuvat sähköisen henkilökuljetusjärjestelmän käyttöönottoon koulukuljetuksissa hyvin kriittisesti. Henkilökuljetusjärjestelmä tarkoittaa liikennöitsijän näkökulmasta ajolistojen sähköistämistä eli käytännössä sitä, että kuljettaja merkitsee älypuhelimella tai tabletilla kyytiin nousevat oppilaat tai oppilas leimaa itsensä sisään autoon sirulla tai kortilla. Liikennöitsijöiden mielestä riskejä ovat pysähdys- ja matkaaikojen venyminen ja liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Liikennöitsijät kokevat, että useiden koulubussien kuljettajat muistavat kaikki oppilaat ulkoa. Sen sijaan liikennöitsijät suhtautuvat positiivisesti gps-pohjaiseen sijainninseurantaan eli siihen, että autoissa olisi gps-paikannus ja että koulutoimistolla voitaisiin seurata reaaliaikaisesti kaikkien autojen liikkeitä. Tämä parantaisi kuljettajien oikeusturvaa, sillä valitukset esimerkiksi ylinopeudesta ja auton ajamisesta etuajassa voitaisiin tarkistaa jälkikäteen puolueettomasti. Toisaalta liikennöitsijät muistuttavat, että gps-laitteiden toimivuudessa voi olla ongelmia etenkin syrjäisimmillä alueilla ja vastaavia tietoja voidaan tarkistaa ajopiirtureista. Jos henkilökuljetusjärjestelmän tai gps-laitteen käyttäminen asetetaan pakolliseksi, liikennöitsijöiden mielestä syntyvät kustannukset on välttämätöntä tietää jo kilpailutusvaiheessa ja järjestelmä täytyy tilata ulkopuoliselta taholta, joka ei voi hyödyntää saatavia tietoja. 14

15 Kaikkien liikennöitsijöiden mielestä yleisölle avoimia bussivuoroja, erityisesti paikallisliikennettä ja palveluliikennettä, ei markkinoida Sastamalassa riittävästi. Liikennöitsijöiden mielestä Sastamalan kaupungin olisi luontevinta kantaa päävastuu markkinoinnista, sillä kilpailutuskaudet ovat lyhyitä ja usein lipputulot tilitetään Sastamalan kaupungille. Suljettuja koulukuljetuksia ei tarvitse markkinoida, vaan niistä tiedottamisen käyttäjille pitäisi olla riittävän selvää, oikein kohdennettua ja oikea-aikaista. Kantaa ottaneiden liikennöitsijöiden mielestä avoin joukkoliikenne täytyisi pitää nykytasolla tai lisätä sitä jonkin verran ja markkinoinnin avulla houkutella uusia käyttäjiä. Kuntakeskusten välinen reittiliikenne, palveluliikenne ja paikallisliikenne nähdään periaatteiltaan toimiviksi järjestelyiksi järjestää joukkoliikenne Sastamalassa. Sastamalan kokoisessa kaupungissa toimivien linja-autoyhteyksien järjestämistä rautatieasemille pidetään mahdottomana toteuttaa ilman olennaista määrärahojen lisäystä. Liikennöitsijät eivät näe, että suuressa kuvassa Sastamalan julkisista kuljetuksista ja joukkoliikenteestä olisi löydettävissä merkittävästi säästöjä. Yleisesti liikennöitsijät näkevät, että pidemmät kilpailutusjaksot (esimerkiksi 2/3/4/5 vuotta ja optio) toisivat turvaa liikennöitsijöille ja tällöin tarjoushinnat saattaisivat laskea. Osa liikennöitsijöistä kokee, että päivätoimintakuljetusten ja palveluliikenteen yhdistäminen kouluautoille ei ole täysin toimiva ratkaisu, sillä kaikki asiakkaat haluavat kulkea liian samoihin aikoihin. Muutama liikennöitsijä ehdottaa, että päivätoiminnan aikatauluja pitäisi pystyä joustavammin porrastamaan koulukuljetusajoista enemmän poikkeaviin aikoihin. Osa liikennöitsijöistä kokee, että koulukuljetuskustannukset voisivat alentua merkittävästi, jos Sastamalan kaupungin palveluksessa olisi logistiikka-asiantuntija tai henkilö, joka tietäisi kaikkien autojen reitit ja kulkijat ja jolla olisi nykyistä enemmän vastuuta reittien suunnittelusta. Osa liikennöitsijöistä kokee, että myös pienemmillä toimijoilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Tällöin ainakin siirtoajokustannusten uskotaan pienenevän, jos oman kylän taksi- tai kuljetusyrittäjä hoitaisi oman alueensa koulukuljetuksia. Kokoavat päätelmät Moni liikennöitsijä ja koulu kokee, että työnjako koulukuljetusten järjestämisen toimenkuvissa ja työnjaossa ei ole riittävän selvä. Liikennöitsijällä on yleensä paras paikallistuntemus eri alueiden tie- ja liikennöintioloista ja kouluilla yksittäisistä oppilaista. Koulukuljetukset toimivat Sastamalassa pääosin erittäin hyvin ja turvallisesti. Koulutoimiston arki on ja sen pitääkin olla paljon muutakin kuin koulukuljetusten suunnittelua ja järjestämistä. Koulutoimistossa on tiedossa koulukuljetusten liikennöitsijät ja kaikkien oppilaiden koulukuljetusreitit, mutta kaikkea kokonaisuutta ei hallita tehtyjen haastattelujen ja muun selvitystyön perusteella kiitettävästi tai erinomaisesti, korkeintaan tyydyttävästi tai hyvin. Lait tai asetukset eivät velvoita kuntaa osaamaan ulkoa koulukuljetusreittejä, mutta Sastamalan laajuuteen ja korkeisiin asukaskohtaisiin kuljetuskuluihin nähden kuljetusten hallinnan täytyisi olla parempaa. Koulujen suuri itsenäisyys lukujärjestysten tekemisessä on jatkossakin mielekästä ja tavoiteltavaa, sillä lähtökohtaisesti kukin koulu osaa parhaiten suunnitella omien koulupäivien sisällöt. Lukujärjestykset on pyrittävä laatimaan mahdollisimman paljon koulupedagogiikan ja oppilaiden etujen ehdoilla. Koulujohtajien käytännöt kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi siinä, paljonko oppilaille tulee vaihtoehtoisia koulupäivien alkamis- ja päättymisaikoja. Monella alakoululla koulupäivä päättyy perjantaina kaikilla oppilailla tavallista aikaisemmin ja samaan aikaan, mikä saattaa lisätä kaikkiin koulukuljetuksiin tarvittavien autojen kokonaismäärää. Yleisellä tasolla autojen kokonaismäärä tulee pitää hallittavissa, mutta tämä ei saa tapahtua lasten ylipitkien koulumatkojen ja odotusaikojen kustannuksella. Tietyissä tilanteissa koulukuljetuskaluston 15

16 määrää voidaan jollakin koululla lisätä nostamatta kuitenkaan kaiken tarvittavan kaluston kokonaismäärää. Esimerkiksi Sastamalan kaupunki ostaa Mouhijärven Salmin suunnasta bussivuoron kello 8:aan Mouhijärven yhteiskoululle ja Mouhijärven yhteiskoululta kello 13:n jälkeen lähtevä Mouhijärvi Suodenniemi-auto käy aluksi kääntymässä Salmissa. Aamulla kyseiseen aikaan Mouhijärvellä on vapaana Länsilinjojen Häijää Hämeenkyrö-reittivuoroa ajava auto ja iltapäivällä kello 13:n jälkeen A. Lamminmäen reittivuoroauto. Reittiliikenneautoja voisi hyödyntää enemmän koulukyydeissä. Sastamalan kaupunki ei saa reaaliaikaista tietoa ostamiensa koulukuljetusautojen liikkeistä. Koulukuljetusten tulee perustua kaupungin ja liikennöitsijän väliseen luottamukseen ja koulukuljetusten hallinnan lisäämisen tulee parantaa sekä tilaajan että tuottajan oikeusturvaa. Digitalisaation kehittäminen julkisissa kuljetuksissa on tulevaisuutta. Tavaroiden kuljettamisen logistiikka on kehittynyt paljon kuljetushallintajärjestelmien avulla. Koulukuljetuksissa on kuitenkin ollut tähän päivään asti vähän digitaalisia kuljetushallintajärjestelmiä, eivätkä koneet tai karttapalvelut tunne riittävästi Sastamalan tieoloja. Laajan kuljetustenhallintajärjestelmien käyttöönotto voi myös nostaa merkittävästi koulukuljetusten kustannuksia. Toimenpide-ehdotukset Sastamalan kaupungin organisaation henkilöstöresurssit järjestetään siten, että kaupungin organisaatiossa työskentelee henkilö, jonka päävastuulla on julkisten kuljetusten, etenkin koulukuljetusten hallinta ja ajoreittien suunnittelu, julkisissa kuljetuksissa olevan kaluston ajojärjestelyistä vastaaminen ja julkisten kuljetusten (ja avoimen joukkoliikenteen) kehittäminen. Viime kädessä tämä toteutetaan perustamalla uusi kuljetussuunnittelijan virka. Reittisuunnittelu toteutetaan nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Kilpailutusten järjestämisvastuu pidetään tästä työstä erillään, eli esimerkiksi nykyjärjestelyn tavoin ydinprosessien johtavilla virkamiehillä. Kilpailutusten järjestämiseen on kuitenkin mahdollista tarpeen mukaan ostaa ulkopuolista asiantuntijapalvelua. Joulu- ja kevätjuhlapäivien ja muiden poikkeuksellisten koulupäivien koulukuljetusjärjestelyjä hoidetaan jatkossa tarpeen mukaan nykyistä keskitetymmin koulutoimistosta. Kouluille tarjotaan tarvittaessa enemmän tukea ja ohjeita retkikuljetusten ja muiden tilausajojen tilaamiseen. Koulukuljetuksista ja avoimesta joukkoliikenteestä Sastamalan kaupungille saapuvat palautteet pyritään keskittämään. Tätä varten perustetaan esimerkiksi sähköpostiosoite josta palautteet siirretään oikean toimijan käsiteltäväksi. Nykyään esimerkiksi koulukuljetuksesta valittava vanhempi voi lähettää palautetta usealle henkilölle, vaikka palaute kuuluu yleensä vain yhden toimijan vastuulle. Koulupiirien rajoja tarkastellaan Suotaalanmaan/Pohjalanjärven, Kiuralan ja Nohkuan alueilla. Näistä suunnista oppilaita ajetaan kahden eri suunnan kouluihin. Lisäksi selvitetään mahdollisuus siirtää Sammaljoen/Rautaniemen alueiden oppilaat Tyrväänkylän, Varilan tai Marttilan kouluun. Koulujen käytäntöjä oppilaiden ohjaamisessa koulubusseihin yhtenäistetään. Koulujen rehtorien ja apulaisjohtajien keskinäistä yhteistyötä lukujärjestysten laatimisessa lisätään tarpeiden mukaan. Tärkeää on tarjota rehtoreille tarpeen mukaan kollegiaalista tukea lukujärjestysten tekemisessä, jotta lukujärjestysten äkillisiltä muutoksilta vältytään. Kaikkien koulukuljetusten piirissä olevien yläkoulujen (7. 9. luokkalaiset) oppilaiden lukujärjestykset muutetaan siten, että koulupäivä alkaa ja päättyy aina yhteen samaan aikaan koko lukuvuoden ajan. Mahdollisia erityis- ja poikkeustapauksia voidaan tarkastella erikseen. 16

17 Koulutoimisto tekee jokaista lukuvuotta varten kaikkien koulujen alkamis- ja päättymisaikojen tarkastelun. Alkamis- ja päättymisaikoja tarvittaessa porrastetaan enemmän, jos siten koulukuljetukset saadaan järjestettyä tehokkaammin ja halvemmalla. Samaa koulukuljetuskalustoa käytetään tarpeen vaatiessa enemmän eri koulujen ja alueiden kesken. Reittivuorojen ja kaupungin ostovuorojen käytetään jatkossa mahdollisuuksien mukaan enemmän ristiin. Koulukuljetusten kaluston valvontaa lisätään. Koulukuljetuskriteeri kuljetusoppilaiden 5 30 minuutin odotusajasta pidetään ennallaan. Jos kaupungin ostama koulukyyti saapuu aamulla minuuttia ennen koulun alkamista tai lähtee takaisin minuutin kuluttua koulun loppumisesta, kuljetusreitin suunnittelijalle asetetaan velvollisuus perustella ajojärjestely lukuvuosittain jokaisen lähikoulua käyvän kuljetusoppilaan osalta erikseen ja esittää karkea arvio lyhyemmän odotusajan järjestämisen tavasta ja lisäkustannuksista. Koulukuljetukset pyritään ajamaan kouluille 5 15 minuuttia ennen koulujen alkamisaikaa. Kuljetusaikataulut suunnitellaan tavallisella talvikelillä pitäviksi, eli aikataulujen suunnitteluvaiheen lähtökohdaksi otetaan, että autot voivat myöhästellä reippaastikin erityisen liukkaalla kelillä. Liikenneturvallisuudesta ei tingitä milloinkaan. Koulukuljetusten kilpailutuskausien pituutta pidennetään, lyhyitä kilpailutuskausia pitää välttää. Koulukuljetuskriteeri 2,5 tai 3 tunnin enimmäismatka-ajasta pidetään ennallaan. Jos oppilaan edestakainen koulumatka kaupungin ostamassa koulukuljetusbussissa kestää yli 2 tuntia, kuljetusreitin suunnittelijalle asetetaan velvollisuus perustella ajojärjestely lukuvuosittain jokaisen lähikoulua käyvän kuljetusoppilaan osalta erikseen ja esittää karkea arvio lyhyemmän matka-ajan järjestämisen tavasta ja lisäkustannuksista. Sastamalan kaupungin ostamiin koulukuljetusautoihin asennetaan tulevien kilpailutusten yhteydessä hinnaltaan edulliset, tavalliset gps-paikantimet, joiden avulla koulutoimisto voi seurata autojen liikkeitä ja aikataulujen pitävyyttä. Tieto kustannuksista määritetään kilpailutusvaiheessa. Sijainninseuranta voidaan jatkossa korvata kattavammalla henkilökuljetusjärjestelmällä. Nykyisessä tilanteessa tämä ei ole perusteltua, mutta kuljetusten hallinnan kehittämiselle tulee olla avoin jatkuvasti, myös lähitulevaisuudessa. Liikennekäyttäytymisen ja -kasvatuksen näkökulmasta mahdollisen henkilökuljetusjärjestelmän täytyy olla sellainen, ettei kuljettajan ole edes pysähdysten aikana välttämätöntä käyttää tablettia tai älypuhelinta. 2.2 Lukiolaisten ja ammattikoululaisten koulumatkat Kela maksaa toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleville lukiolaisille ja ammattikoululaisille koulumatkatukea, jos opiskelijan yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä, koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa ja opiskelija tekee vähintään 7 yhdensuuntaista koulumatkaa kuukaudessa. Kaikki toisen asteen opiskelijat voivat saada Kelalta tukea lähimmälle bussipysäkille kulkemiseen, mikäli pysäkki sijaitsee erityisen kaukana. Sastamalan kaupungin järjestämässä toisen asteen koulutuksessa (Vammalan lukio) on päätetty Kelan käytäntöä laajemmasta koulumatkojen tukemisesta. Jos koulumatka on 5 9,9 kilometriä, tukea matkoihin voi saada 12 euroa kuukaudessa. Jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä, matkat ovat ilmaisia bussikortin perustamiskuluja lukuun ottamatta. Lukio ei kuitenkaan järjestä omia, erillisiä kuljetuksia, vaan lukiolaiset ohjataan peruskoulujen koulukuljetuksiin, käytännössä Sylvään koululle oppilaita tuoviin reittivuoroihin ja kaupungin ostamiin koulubusseihin. Autoja tulee Sylväälle hyvin monesta suunnasta aamukahdeksaksi ja paluuvuorot lähtevät kello 14:n jälkeen. Lukiolaisten koulupäivät loppuvat joinakin päivinä vasta kello Kello 16:n aikaan kuljetuksia ei mene enää Kiikoisten, Kutalan, 17

18 Kärppälän, Mason ja Sammaljoen suuntiin. Tällöin lukio voi tilata Sastamalan kaupungin päivätakseja kuljettamaan lukiolaiset kello 16:n aikaan kyseisiin suuntiin. Muut Sastamalan alueella toimivat toisen asteen oppilaitokset, kuten Saskyn ammatillisen koulutuksen oppilaitokset, eivät osallistu Vammalan lukion tavoin opiskelijoidensa koulumatkojen tukemiseen tai järjestämiseen, eli opiskelijat voivat saada koulumatkatukea vain Kelalta. Selvitys esittää, että Sastamalan kaupungin on jatkossakin perusteltua osallistua vain sen omia oppilaitoksia käyvien toisen asteen opiskelijoiden kuljetusten tukemiseen, vaikka ulkopuolisesta voi vaikuttaa siltä, että lukiolaisia suositaan ammattikoululaisten kustannuksella. Näin kaupungin omien oppilaitosten houkuttelevuutta voidaan ylläpitää paremmin ja kuljetuskustannukset pysyvät paremmin hallittuina. Merkittävimmät ongelmat toisen asteen opiskelijoiden kulkemisessa ovat tehtyjen haastattelujen ja saadun kuntalaispalautteen perusteella 1) tiettyihin suuntiin puuttuvat koulupäivien bussivuorot Vammalasta kello 16:n aikaan, 2) Kutalan, Kärppälän, Piimäsjärven, Mason, Lantulan ja Sammaljoen suuntien liikenteen järjestämistapa, 3) Kiikan ja Keikyän suunnan reittivuorojen vähyys ja sekavalta vaikuttavat reitit ja 4) naapurikuntien oppilaitosten vetovoima Sastamalan joillakin reuna-alueilla. Vammalasta ei pääse kello 16:n aikaan takaisin reittiliikennebusseilla Mouhijärven Tervamäen ja Salmin, Lavian, Kiikoisten, Myllymaan ja Putajan suuntiin. Näistä suunnista pääsee Vammalaan reittivuoroilla aamukahdeksaksi ja takaisin iltapäivällä kello 14:n jälkeen. Syksyllä 2016 aikataulut järjestettiin niin, että aamulla pääsee Vammalaan myös Tervamäestä ja Salmista. Tähän asti Tervamäen ja Salmin matkustajamäärät eivät ole olleet järin korkeita. Myöhäinen iltapäiväyhteys Tervamäkeen ja Salmiin olisi järjestettävissä Mouhijärven palveluliikenneautolla, joka voisi syöttää Vammalasta kello 16:n aikaan Mouhijärven suuntaan lähtevältä vuorolta matkustajat Salmiin ja Tervamäkeen. Jos kulkijoita ei ole, iltapäivän syöttöyhteys voidaan lakkauttaa ja Tervamäki/Salmi Vammala-liikennöinti tarkastella uudelleen. Häijään kylän ja Salmin välillä asuu noin ihmistä, joista reilu 100 Salmin kylällä ja Tappitori Vanhakirkko Tervamäki Iirola-välillä enintään 1 2 kilometrin säteellä bussireitistä noin ihmistä. Vammalan lukion päivätakseja joudutaan ajamaan eniten Kiikoisten suuntaan. Aiemmin Vammalasta Kiikoisiin iltapäivällä kello 16:n jälkeen lähtenyt reittiliikenne on lakkautettu kannattamattomana. Kyseiseen aikaan kulkeva liikenne olisi järjestävissä perinteistä reittivuoroa kevyemmällä ja joustavammalla tavalla. Iltapäivällä kaikille avoin reittibussi voisi kulkea Vammalasta kello 16:n jälkeen reittiä Vammala Vaununperä th Myllymaa Putaja Kiikoinen Leikkuu(/Lavia), eli yksi vuoro ajaisi sekä Putajaan että Kiikoisiin menijät. Asukkaita tällä matkalla noin kilometrin säteellä reitistä asuu arviolta noin Vuoron kyytiin voisi nousta vain Vammalan linja-autoasemalta, Vammalan lukion pysäkiltä ja Vammalan ammattikoulun tienhaarasta. Jos lähtijöitä ei ole, vuoroa ei tarvitse ajaa ammattikoululta eteenpäin. Vaihtoehtoisesti Kiikoisten keskustasta auto voisi kääntyä Laviaan, mikäli ely-keskus tukee liikennettä. Kutalan, Kärppälän, Piimäsjärven ja Sammaljoen suuntien koulukuljetusvuorojen avaaminen laajemmille käyttäjäryhmille vaatisi matkustajakapasiteetin lisäämistä eli suurempia linja-autoja. Kärppälän, Kutalan ja Karkunkylän suunnalla asuu noin ihmistä, Mason, Piimäsjärven ja Lantulan suunnalla noin 300 ihmistä (pisto Kaltsilaan noin +100 asukasta) sekä Rautaniemen, Sammaljoen ja Houhajärven suunnalla noin ihmistä. Nykyään suuri osa vuoroista ajetaan pikkubusseilla, jotka voivat olla täynnä peruskoulujen 18

19 oppilaita ja lukiolaisia. Lukuvuosittainen ja jopa viikonpäivittäinen liikennöintivaihtelu voi olla suurta. Takavuosina Satakunnan Liikenteen ajaessa kyseisten suuntien reittivuoroja muiden matkustajien kuin koululaisten ja lukiolaisten osuus oli hyvin vähäinen. Kyseisten alueiden asiointiliikenteeseen palveluliikenne on joustavampi vaihtoehto, sillä asukkaat voidaan noutaa kotiovilta ja Vammalaan jää asiointiaikaa noin 2 tuntia koulubussien 6 tunnin sijaan. Palveluliikenteen ajopäivien lisääminen kyseisillä alueilla yhdestä kahteen olisi tavoiteltavaa. Tulevaisuudessa kyseisiin suuntiin reittiliikennekin on mahdollista, jos mukaan saadaan uusia rahoittajia, kuten ammatillista koulutusta järjestävä Sasky. Liikennöitsijähaastattelujen perusteella osa toisen asteen opiskelijoista on hyvin laiskoja käyttämään linjaautoa, vaikka matkustaminen olisi ilmaista. Ammatillisissa oppilaitoksissa koulunkäynnin siirtyminen yhä enemmän työpaikoille on vähentänyt entisestään etenkin Vammalan ammattikoululle matkustavien määrää. Joukkoliikennekyselyssä kielteistä palautetta saatiin Kiikoisten ohella Keikyän, Kiikan ja Vammalan välisten reittivuorojen vähyydestä. Aamun ainoa vuoro on perillä Vammalassa kello 7.30, mitä pidetään liian aikaisena. Reittien sekavuutta moititaan etenkin Kiviniemen, Potilan, Hellänmäen ja Keikyän kirkon alueilla, mutta Kiikan ja Keikyän koulukuljetukset säätelevät ajoreitit lähes kokonaan. Vammalan oppilaitosten koulupäivä alkaa kello 8:n aikaan, mikä on aikainen aika naapureihin verrattuna. Esimerkiksi Lauttakylän lukiossa Huittisissa koulupäivä alkaa kello 8.35, Hämeenkyrön F. E. Sillanpään lukiossa 8.30 ja Tampereen lukioissa yleensä Keikyästä pääsee lähtemään bussilla Huittisiin ja Mouhijärven Uotsolasta ja Häijäästä Hämeenkyröön noin minuuttia Vammalan suuntaa myöhemmin. Keikyästä pitää lähteä Vammalaan kello ja Mouhijärveltä kello Busseilla pääsee myös takaisin Hämeenkyröstä Mouhijärvelle ja Huittisista Keikyään, ja perillä bussi on niin ikään vajaata tuntia myöhemmin Vammalaan suuntautuviin koulumatkoihin verrattuna. Kello 16:n aikaan loppuvina päivinä Hämeenkyröstä pääsee vielä Mouhijärvelle, mutta Huittisista Keikyään on tultava pikavuorolla valtatien 12 varteen. On kiistatonta, että Vammalan lukion alkamisajat ovat liian aikaisia kauempana asuvan opiskelijan, etenkin mouhijärveläisen tai keikyäläisen, näkökulmasta. Lukiolaisten kuljetukset ovat kuitenkin alisteisia peruskoulun kuljetuksille. Omien kuljetusten järjestäminen lukiolaisille tulisi hyvin kalliiksi. Nykytilannetta voidaan parantaa myöhentämällä Vammalaan aamulla saapuvien vuorojen kulkuaikoja, lisäämällä Keikyästä ja Kiikasta kello 9:n jälkeen Vammalaan saapuva vuoro ja järjestämällä iltapäivällä kello 16:n aikaan paluuyhteys myös Mouhijärven Tervamäkeen ja Salmiin. Vammalan lukio toivoo, että sen koulupäiviä pidennettäisiin noin 15 minuutilla. Nykyiset 75 minuutin oppitunnit entisten 45 ja 90 minuutin sijaan ja muut pedagogisesti mielekkäät lukujärjestystekniset muutokset ovat lyhentäneet lukiolaisten väli- ja ruokatuntien pituutta. Sylvään koululla ei ole vastaavaa tarvetta pidentää koulupäiviä. Sastamalan koulujen alkamis- ja päättymisajat kannattaisi perata jatkossa lukuvuosittain tarkemmin läpi Vammalan lukiota myöden, mutta omien kuljetusten järjestäminen Vammalan lukiolle vaikuttaa epärealistiselta, sillä koulukuljetuskapasiteetti on hyvin täydellä käytöllä kello 7 9 ja välisenä aikana. Kuljetusten toimivuuden kannalta olisi perusteltua, että etenkin Vammalan lukion toinen oppitunti alkaisi nykyistä (9.30) hieman myöhemmin, jotta esimerkiksi Mouhijärveltä saapuvalta bussilta ehtisi tähän aikaan paremmin lukiolle. Koulupäivän vähäinen pidentäminen on perusteltua. 19

20 Toimenpide-ehdotukset: Vammalan lukion koulupäivää pidennetään 5 minuutilla. Jatkossa lukion päivät alkaisivat kello 8.00 (kuten nykyään) ja päättyisivät kello (14.00). Kuljetukset lukion rannasta Rautavedenkadulta lähtisivät jatkossa kello ja Sylvään koululta kello Kokemusten mukaan 8 minuutissa ehtii viimeiseltä tunnilta lukion rantaan. Sylvään koulun työajat pidetään ennallaan. Vaihtoehtoisesti lukion työpäivää voidaan pidentää 10 minuutilla ja Sylvään 5 minuutilla. Samalla tarkastellaan tiistaiden poikkeavan aikataulujen tarpeellisuus. Keikyä Kiikka Vammala-välillä kaikille avoimia reittivuoroja lisätään, osaa reiteistä muutetaan ja 12-tielle lisätään uudet pikavuoropysäkit Kilpijoelle ja Antinahteelle, katso luku 3.4. Perustetaan ainakin kokeiluluonteisesti Vammalasta koulupäivinä kello 16:n jälkeen kaikille avoin reittivuoro reittiä Vammala Myllymaa Putaja Kiikoinen Leikkuu/Lavia. Vammalasta kello 16:n aikoihin Mouhijärven suuntaan lähtevältä reittivuorolta kokeillaan koulupäivinä kaikille avoimen syöttöyhteyden järjestämistä reittiä Häijää Salmi Häijää Iirola Tervamäki. Vammalaan ennen aamukahdeksaa saapuvien, Vammalan oppilaitoksia palvelevien kaikkien reittivuorojen ja koulukuljetusten aikataulut otetaan erityistarkasteluun. Mahdollisuuksien mukaan ajoaikoja myöhennetään, jotta vuorot eivät olisi perillä perusteettoman aikaisin. Vammalan lukion (Sastamalan kaupungin järjestämä toisen asteen koulutus) koulukuljetusperiaatteita muutetaan siten, että entisistä kuntakeskuksista järjestetään ilmainen koulukyyti reittiliikennevuoroilla Vammalan lukioon joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Suuresta osasta Kiikkaa matka Vammalaan on alle 10 kilometriä eikä matkalla ole kevyen liikenteen väylää. Toisen asteen opiskelijoiden lippujärjestelmiä tulisi uudistaa laajemminkin, mikä on valtakunnallinen tavoite. 3 AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA JA PARANNUSMAHDOLLISUUDET Luvussa kuvaillaan kaikille avoimen joukkoliikenteen määrä eri alueilla, arvioidaan liikenteen nykytilaa ja esitetään liikennöintiehdotukset. Arvioinnin tukena käytetään kuntalaiskyselyn vastauksia (liite 1). Liikennöintiehdotukset sisältävät ehdotuksen tulevasta vuorotarjonnasta. Tavoitteena on ollut laskea vuorolisäykset mahdollisimman pienillä lisäajoilla sekä vähäisellä kaluston ja kuljettajien käytöllä nykyisiin aikatauluihin sovitettuina. Kaikki ehdotukset, esimerkiksi Keikyä Kiikka-reittivuoron jatkaminen kaupungin ostamana Vammalaan asti, eivät välttämättä ole kilpailutussyistä täysin sellaisinaan toteutettavissa. Ehdotusten kokeiluajanjaksoksi ehdotetaan esimerkiksi tai Taulukkojen lyhenteiden selitykset: T = Vuoro kulkee reittiliikenneperiaatteella, mutta se ajetaan joltakin osaväliltä vain tarvittaessa eli pelkästään matkustajien kyydistä jättöä varten. Vuoro ei siis ota matkustajia kyytiin tietyltä osaväliltä. X = Vuoro ajaa kyseistä reittiä tai pysähtyy kyseisessä paikassa, mutta tarkkaa kellonaikaa ei ole esitetty. ~ = Arvioitu aika pysäkillä. Jos kellonajan edessä ei ole merkkiä, kyse on ehdotetusta tarkasta ajantasausajasta, jota ennen edes ajoissa kulkeva auto ei saa ohittaa tiettyä pysäkkiä. 20

21 3.1 Vammala Nykytilanne Arvio - Siirtymäsopimusvuorot Rauma/Turku Huittinen Vammala Nokia Tampere, liikennöitsijä Satakunnan Liikenne. Arkipäivinä liikennöintiä on Vammalan linja-autoasemalta kello noin 1 2 tunnin vuorovälillä, kuitenkin vaihdollisia yhteyksiä Turkuun vain 2 3 kertaa päivässä. Koulujen kesälomalla ja viikonloppuisin vuoroja on vähemmän. Pysäkit: Tyrväänkylän tienhaara, Citymarket, sairaala, Vammalan linja-autoasema, kaupungintalo sekä Stormin, Ellivuoren ja Mason tienhaarat. Siirtymäsopimukset päättyvät , tuetut seutuliput luultavasti samaan aikaan. - Pori Tampere-junavuorot, noin 6 8 edestakaista vuoroa päivässä. Pysäkit Vammala ja Karkku. - Paikallisliikenne Vammalan torilta Varilaan, Roismalaan, Tyrväänkylään, Kaukolaan, Kallialaan ja Lousajaan. Kouluvuoden aikana (noin ) arkipäivinä liikennöintiä on kello Liikennettä on vähemmän kesäarkina ja kouluvuoden aikana lauantaisin. - Palveluliikenne Vammalan kyliltä kutsuperiaatteella Vammalan keskustaan yleensä kerran viikossa. - Pääosin koulupäiviin keskittyvät Sastamalan sisäiset ja seudulliset reittiliikennevuorot Mouhijärvi/ Karkku/Hämeenkyrö/Ikaalinen/Suodenniemi/Putaja/Lavia/Kiikoinen/Keikyä/Kiikka/Punkalaidun/Illo Vammala. Kesäloma-aikana arkisin yksi vuoropari reittivuoroja Punkalaitumelta Vammalaan. Ympäri vuoden arkipäivisin yksi vuoropari Vammalasta Karkkuun, Mouhijärvelle, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin. Koulujen loma-aikoina palveluliikennettä Suodenniemi Mouhijärvi Karkku Vammala. Työssäkäynti perinteisinä työssäkäyntiaikoina onnistuu linja-autoilla edelleen hyvin ja edullisesti Vammalasta Tampereen ja Huittisten suuntiin, vaikka vuorot ovat vähentyneet kahteen otteeseen kesän 2015 jälkeen. Sastamalan ja Tampereen välinen pendelöinti on hyvin vilkasta ja luultavasti tällä välillä olisi paljon potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä. Tampereen ratikkatyömaan rakennusvaihe olisi oivallinen hetki yrittää nykyistä voimallisemmin houkutella uusia asiakkaita bussien ja junien kyytiin. Esimerkiksi tiedotus seutulipuista on ollut melko vähäistä. Linja-autojen ajoaikoja Vammala Tampere-välillä on löysätty viime vuosina minuutista minuuttiin ja lähes kaikki vuorot kiertävät Nokian keskustan kautta ja pysähtyvät kaikilla Vammala Tampere-välin pikavuoropysäkeillä. Luultavasti linja-autojen houkuttelevuus kasvaisi, jos nykyistä suurempi osa vuoroista ei pysähtyisi lainkaan Sarkolan tienhaaran pysäkeillä eikä kiertäisi Nokian keskustaa. Sarkolanmäessä pysähtyminen voi pidentää matka-aikaa jopa 2 3 minuuttia. Nokian kiertäminen näin useilla vuoroilla olisi järkevämpää, jos Nokialta olisi toimivat jatkoyhteydet Tampereen seudun kaupunkiliikenteen Nyssen busseilla etenkin Ylöjärven, Pirkkalan ja Hervannan suuntiin. Nykyään arkisin kulkee Nokian, Pirkkalan Suupantorin ja Hervannan välillä jonkin verran vuoroja, joiden aikataulut osuvat välttävästi Vammala Tampere-vuorojen aikatauluihin. Matka-aika joukkoliikenteellä Vammalasta erityisesti Ylöjärvelle, Pirkkalaan, Tampere-Pirkkalan lentokentälle ja Hervantaan on pitkä, sillä vaihdon voi tehdä yleensä vasta Tampereen keskusta-alueella. Nokialta kulkee paljon busseja Tampereelle, eli Nokian kiertäminen pikavuoroilla palvelee vain Nokialta Vammalan ja Huittisten suuntaan matkustavia. 21

22 Huittinen Vammala Tampere-vuoroilla lyhyiden matkojen tekeminen on edelleen kallista, vaikka muuten monet kertalippujen hinnat ovat laskeneet. Lyhin, enintään 6 kilometrin lippu kuljettajalta ostettuna maksaa 6,60, 4 11-vuotiailta lapsilta 3,30. Joukkoliikenne etenkin Tyrväänkylän ja Stormin tienhaaroista olisi järkevintä järjestää pikavuoroilla, sillä paikallisliikenteen liikennöinti Tyrväänkylään ja Stormiin on logistisesti hankalaa. Sopiva hinta kertalipulle Tyrväänkylän ja Stormin tienhaaroista Vammalaan olisi 3 tai 3,30 euroa. Vammalasta liput myös Kiikan, Keikyän, Ellivuoren ja Mason tienhaaroihin ovat nykyään kalliita, noin 7 8. Huittinen Tampere-linja-autovuorojen suurin tulevaisuuden haaste on siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyminen Tämän jälkeen käytännössä kuka vain voi alkaa liikennöidä tällä välillä kaikkina aikoina. Erityisen runsasta matkustus on aamulla Vammalasta Tampereelle ja iltapäivällä Tampereelta Vammalaan, mutta tähän asti linja-autoja on ajatettu hiljaisinakin aikoina tasatuntiperiaatteella. Kuntien ja ely-keskuksen tuen osuus seutulippumatkoista on ollut merkittävä ja täysin markkinaehtoisessa tilanteessa kuukausilippujen hinnat luultavasti nousisivat selvästi ja/tai vuorotarjonta vähenisi. Kesään 2015 asti Satakunnan Liikenne ajoi Tampereelta Nokian, Vammalan ja Huittisten kautta Turkuun päivittäistä suoraa, edestakaista vuoroa. Joukkoliikenteen kiristyneen kilpailun ja Tampere Turku-junien vähentymisen myötä nykyään yhä useampi Tampere Turku-vuoroista ajetaan Loimaan läpi valtatietä 9 pitkin. Vammalan (15 000) ja Huittisten (10 000) asukasluvut eivät ole erityisen suuria, eikä matkustus Rauman ja Tampereen välillä ole ollut ikinä erityisen vilkasta, mistä kertoo Rauma Tampere-junaliikenteen päättyminen jo 1980-luvun lopulla. Nykylaajuista Rauma Huittinen-vuorojen määrää selittää Satakunnan Liikenteen toimintatapa ohjata matkustajat Raumalta Helsinkiin Huittisten kautta. Viime vuosina liikenne Raumalta Turun kautta Helsinkiin on lisääntynyt merkittävästi. Kilpailutilanteessa yhä useampi Rauma Tampere Rauma-vuoro saatetaan ajaa vain väliltä Vammala Tampere Vammala, mikä heikentäisi etenkin Vammalan ja Huittisten välisiä yhteyksiä. Sastamalan kaupungin pitäisi aktiivisessa yhteistyössä etenkin Huittisten kaupungin kanssa varautua hyvissä ajoin tuettujen seutulippujen päättymisen jälkeiseen aikaan ja suunnitella linja-autojen maltillisen tukemisen vaihtoehtoja, kuten palvelusetelimallia. Matkahuollon pakettiliiketoiminta on kokenut viime vuosina suuria rakenteellisia muutoksia. Matkahuolto on siirtänyt omia toimipisteitään enenevissä määrin asiamiesten hoidettavaksi, Huittinen ja Vammala mukaan lukien. Kilpailu pakettien kuljettamisesta on kiristynyt, alalle on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä ja linjaautoyrityksille jäävä tuotto Matkahuollon rahdin kuljettamisesta on viime vuosina yleisesti vähentynyt. Nykyään jo selvästi suurin osa paketeista jaetaan Matkahuoltojen sijaan kauppojen jakelupisteisiin tai suoraan asiakkaille. Elokuussa 2017 Matkahuolto muutti Huittisiin ja Vammalaan tulevien pakettien kuljetusreittejä. Muutoksen myötä esimerkiksi Porista, Turusta, Raumalta tai Helsingistä lähetettävät paketit menevät aluksi Tampereelle ja palaavat sieltä Huittisiin ja Vammalaan (Lauttakylä-lehti 2017). Lehtitietojen mukaan Matkahuolto on kuitenkin palaamassa Huittisissa osittain vanhaan malliin (Lauttakylä-lehti 2018). Rahdin kierrättäminen Tampereen kautta on vähentänyt rahdin määrää eli linja-autovuorojen kokonaistuloja erityisesti Turun ja Huittisten välillä. Keväällä 2015 vuoroja oli 14, nyt enää 2 3. Sastamala Huittinen Turkureitille voitaisiin saada edullisesti lisää reittivuoroja muuttamalla säännöllisesti kulkevia tilausajoja reittiliikenteeksi. Esimerkiksi Matkapojat ajaa päivittäin tai lähes päivittäin tilausajoja Tampereelta Vammalan ja Huittisten kautta Turun satamaan ja takaisin. Vuorot ottavat kyytiin vain risteilymatkustajia eivätkä ne pysähdy Turun linja-autoasemalla. Etenkin Turun satamasta kello 20:n aikaan Tampereelle lähtevä vuoro 22

23 parantaisi palvelutasoa, sillä nykyään viimeinen vuoro Turusta Huittisiin ja Vammalaan lähtee kello tai 17.30, Huittisista Tampereelle ja Vammalasta Tampereelle Myös puolustusvoimien lomakuljetukset ajavat Niinisalosta Kiikan, Keikyän ja Huittisten kautta Turkuun perjantaisin ja takaisin lähes aina samoihin kellonaikoihin. Vammalan, Huittisten ja Turun välisten bussien palvelutaso lisääntyisi, jos puolustusvoimien lomakuljetukset ja näiden toisiin suuntiin tyhjinä ajettavat siirtovuorot muutettaisiin reittiliikenteeksi ja jos nämä ajettaisiin jatkossa Vammalan kautta. Etenkin sunnuntaisin Turku Niinisalovuoron aikataulu on löysä ja Vammalan pisto mahtuisi hyvin nykyiseen aikatauluun. On tärkeää, että tulevaisuudessa Matkahuollon palvelut säilyvät myös Vammalassa ja Huittisissa, sillä seutulippumatkustajien lisäksi lukiolaiset ja ammattikoululaiset käyvät lataamassa matkakorttejaan Matkahuollossa. Rahti on ollut perinteisesti keskeinen syy ajaa bussivuoroja Matkahuoltojen, eli Vammalan ja Huittisten linja-autoasemien kautta. Valtakunnallinen suuntaus on ollut, että linja-autovuorot kiertävät vähemmän välipaikkakuntien keskustoja. Tulevassa markkinaehtoisessa tilanteessa on varauduttava siihen, että kaikki Huittinen Tampere-linja-autot eivät enää välttämättä kierrä nykyisten linja-autoasemien kautta. Tällöin esimerkiksi Vammalan paikallisliikenteen liikennöintitarve voisi lisääntyä. Nykyisessä tilanteessa on perusteltua pitää kiinni linja-autoaseman säilyttämisestä, sillä suurin osa matkustajista on tottunut nousemaan kyytiin keskustasta. Tärkeintä on, että matkustajat käyttävät runsaasti Vammalan linjaautoasemaa, jos sen halutaan säilyvän pysäkkinä myös tulevaisuudessa. Porin ja Tampereen välinen junien matkustajaliikenne on tappiollista, ja liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikenteen järjestämistä. Tukijärjestelyn hyvä puoli on ollut, että liikenteen määrä on pysynyt hyvin vakaana. Nykyisillä junavuoroilla työmatkustus onnistuu hyvin Porin, Tampereen ja Helsingin suuntiin. Sastamalan kaupungin pitää olla mukana vaikuttamassa siihen, että vuoden 2019 lopussa päättyvän nykyisen ostoliikennesopimuksen jälkeenkin vuorotaso pysyy houkuttelevana. Sastamalalle kaikenlainen Pori Tampere-raideliikenteen kehittäminen on edullista. Vammala säilynee pysähdyspaikkana, jos osa Pori Tampere-junista pysähtyy jatkossa harvemmilla väliasemilla. Lähijunille taas olisi mahdollista lisätä pysähdys Äetsän asemalle. Jo nykyiseen 1,5 tunnin aikatauluun voitaisiin lisätä muutama lisäpysähdys, jos kalusto olisi lähijunamaisempaa. Nykyään Pori Tampere-juniin nousee Nokialta erittäin paljon matkustajia. Täydessä junassa Nokialta Tampereelle matkustava asiakas voi viedä paikan Porista tai Vammalasta Tampereelle matkustavalta. Tampereen kaupunkiseudun kasvulukujen valossa lähijunaliikenteen toteuttaminen on kiireellisintä Nokia Tampere-välillä. Jos esimerkiksi lähijuna ajaisi väliä Siuro/Harjuniitty Nokia Tesoma Tampere, Pori Tampere-junan riittäisi pysähtyä Nokialla vain nykyisellä asemalla. Tällöin uudet lisäpysäkit voitaisiin kohdentaa Pori Nokia-välille, kuten Äetsään, Nakkilaan ja Ulvilaan ja ehkä Kiikkaan ja Kauvatsalle. Pori Tampere-radalla suurin sallittu nopeus on 140 kilometriä tunnissa, ja tasoristeyksiä on edelleen kymmeniä, etenkin Porin ja Kokemäen alueella. Pori Tampere-junat ajetaan kaksikerroksisilla intercityvaunuilla, joiden huippunopeus on 200 km/h, ja Sr1-vetureilla, joiden huippunopeus on 140 km/h. Nykytilanteessa Pori Tampere-junat olisi mahdollista ajaa vanhemmilla vaunuilla, sillä VR:llä on 68 yksikerroksista, Ex- ja Expt-sarjan intercity-vaunua (huippunopeus pääosin 160 km/h) vähällä käytöllä. Pori Tampere-välin uusien kaksikerroksisten vaunujen siirtäminen pääreiteille, kuten Helsinki Tampere Ouluvälille, antaisi VR:lle paremmat mahdollisuudet houkutella valtakunnallisesti juniin lisää matkustajia. Joidenkin tai kaikkien Pori Tampere-junien vaunukokoonpano voisi jatkossa olla Eds (tai Edfs)+Ex+Ex+Expt (yksi kaksikerroksinen vaunu ja kolme yksikerroksista vaunua). Kaksikerroksisesta vaunusta löytyisivät 23

24 invapalvelut, lasten leikkitila, konduktöörin työpiste ja mahdollisesti paikka kahvilatuotteiden myyntikärrylle. Ratkaisulla matkustajakapasiteetti ja -palvelut säilyisivät lähes ennallaan. Suurin lisäkysyntä Pori Tampere-junavuoroille on luultavasti Tampereelta kello 15:n ja 17:n jälkeen Porin suuntaan. Toisaalta liian suuri Pori Tampere-junavuorotarjonta vähentää Pori Kiikoinen Mouhijärvi Tampere-linja-autovuorojen houkuttelevuutta. Lisäksi matkustajat toivovat myöhäisempiä iltavuoroja, nyt viimeinen juna lähtee Porista kello Tampereelle ja Tampereelta kello Poriin. Kello Tampereelta lähtevän vuoron myöhentämisellä noin minuutilla voitaisiin parantaa Sastamalan ja Turun sataman välisiä junayhteyksiä. Nyt Turun satamasta lähtee kello iltajuna Tampereelle, jonne tuloaika on kello Silja Linen iltalaiva saapuu Turun satamaan kello ja Viking Linen kello Paikallisliikenteen ja Sastamalan sisäisten reittivuorojen liikennöintialueen ulkopuolelta, eli Vammalan kyliltä ja haja-asutusalueilta, pääsee palveluliikenteellä kutsuperiaatteella asioimaan Vammalan keskustassa yleisimmin kerran viikossa. Joukkoliikennekyselyssä Vammalan alueen vastauksissa nousi esiin huoli palveluliikenteen vähäisyydestä. Palveluliikenne kulkee Sastamalassa harvimmin Vammalan kylillä, sillä muualla Sastamalassa palveluliikenne palvelee tyypillisesti kaksi kertaa viikossa tai useammin. Arkipyhät voivat pidentää asiointiväliä kahteen viikkoon. Vammalan alueen palveluliikennettä ajava auto on nykyään ylikuormitettu muiden alueiden palveluliikenteen autoihin verrattuna, ja Vammalan palveluliikenne joudutaan ajamaan käytännössä 2 3 autolla. Asiointipäiviä voitaisiin lisätä tai kuormitusta tasoittaa, jos lauantai lisättäisiin palveluliikenteen ajopäiväksi ainakin Vammalan alueella. Vammalan paikallisliikennettä tarkastellaan luvussa 4. Palveluliikenteen liikennöintiehdotus Palveluliikenne aletaan ajaa Vammalan kyliltä Vammalan keskustaan kahtena päivänä viikossa. Putajan suunnan palveluliikenne siirretään Mouhijärven ja Suodenniemen palveluliikenneautolle. Lauantai lisätään Vammalan palveluliikenneauton ajopäiväksi. Reittiliikenteen aikatauluehdotus: Punkalaidun Illo Vammala Illo Punkalaidun Ajopäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulu-päivät Punkalaidun Illo ~7.35 ~9.20 ~15.50 Sairaala th ~8.06 ~14.15 ~ Vammala las ~7.41 T ~9.26 T Lukio (ranta) 7.45 T 9.30 T Ammattikoulu Lisäksi kaikkina koulujen loma-aikojen arkipäivinä liikennöitäisiin vähintään yksi edestakainen vuoro. 24

25 Muutosehdotukset - Joitakin pysäkkiaikoja tarkistetaan ja lisätään tarkat ajantasausajat kaikille vuoroille Illoon. - Aamulla Sylvään koulun oppilaat jätetään pois sairaalan pysäkillä S-marketin kohdalla ja iltapäivällä sylvääläiset otetaan kyytiin kello Sylvään koululta. Koulupäivät (ma-pe) - Punkalaitumelta klo 9.50 vuoroa aikaistetaan tunnilla (lähtöaika 8.50) ja vuoro ajetaan Vammalassa tarvittaessa Marttilankatua Vammalan lukion pysäkin ohi ja ammattikoululle. - Vammalasta klo Punkalaitumelle ajetaan Citymarketin liikenneympyrän jälkeen reittiä valtatie 12 Tyrväänkyläntie Sammaantie Punkalaitumentie, sillä Tyrväänkyläntien/vt 12:n risteyksen ja Tyrväänkylän koulun välillä ei kulje iltapäivällä muita reittivuoroja. Kääntyminen ympäri Tyrväänkylän koululla jäisi pois. Koulujen lomapäivät (ma-pe) - Arkipäivinä kaikkina koulujen loma-aikoina (kesä-, syys-, joulu- ja talvilomat ja yksittäiset vapaapäivät, kuten helatorstain jälkeiset perjantait) ajetaan yksi edestakainen vuoro, joka vastaa asiakastarpeita ja joka mahtuu olemassa oleviin kalustokiertoihin. Vaihtoehtoja on ajaa Punkalaitumelta Vammalaan esimerkiksi työmatkalaisvuoropari (perilläoloaika noin 7 8 tuntia) tai asiointivuoropari (perilläoloaika noin 3 5 tuntia). Mahdollisuuksien mukaan vuorot tulee ajaa samoihin aikoihin kuin koulupäivinä ja/tai järjestää vuoroilta vaihtoyhteydet Huittinen Tampere-pikavuoroihin. Nyt kesälomien aikaisina arkipäivinä kulkee yksi vuoropari, mutta muina lomapäivinä arkisin ei ole ollut liikennettä lainkaan. Muut toimenpide-ehdotukset Vammalan rautatieasemalle (ja mahdollisesti Karkun asemalla) rakennetaan (esimerkiksi Työteekki) ilmoitustaulu tai muu mainostaulu, jossa voitaisiin mainostaa Sastamalan kaupunkia junamatkustajille. VR:n lipunmyyntijärjestelmää päivitetään, jotta se tunnistaisi myös nimen Sastamala. Vammalan linja-autoaseman laituritaulut päivitetään ja tauluihin jätetään vain lähtölaiturien numerot. Nykyään laituritauluissa on vanhentunutta tietoa, esimerkiksi joihinkin suuntiin ei kulje enää reittivuoroja. Turku/Rauma Huittinen Vammala Tampere-vuorojen aikatauluja kiristetään, jos mahdollista. Esimerkiksi Turku Huittinen Tampere-suunnassa lähtöaika Turusta voisi olla :40/45 (nyt :30) ja Huittisista :05 (nyt :00). 3.2 Mouhijärvi ja Karkku Nykytilanne - Pääosin kouluvuoden aikaisiin koulupäiviin keskittyvää reittiliikennettä Mouhijärveltä ja Karkusta Vammalaan, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin. Vammalaan kulkevista vuoroista markkinaehtoisia on noin 75 prosenttia ja elyn ostamia noin 25 prosenttia. Ympäri vuoden arkisin 1 elyn ostama edestakainen vuoro Vammala Mouhijärvi Kyröskoski Ikaalinen Vammala. Koulujen loma-aikoina arkisin Mouhijärveltä ja Karkusta Vammalaan ja takaisin 1 edestakainen palveluliikennevuoro. - Pori Tampere-tiellä viikonpäivästä riippuen 2 6 edestakaista linja-autovuoroa. Perinteiseen työssäkäyntiaikaan kulkeville (meno aamukahdeksaksi, paluu iltapäiväneljän jälkeen) yhteydet toimivat välttävästi enää Tampereen suuntaan. Pysäkit: Vesunnin, Tervamäen, Uotsolan, Häijään ja Salmin (vain Satakunnan Liikenne) tienhaarat. Liikennöitsijät Satakunnan Liikenne ja Onnibus.com. 25

26 - Pori Tampere-junaliikenne, noin 6 8 edestakaista vuoroa päivässä. Kaikki junat pysähtyvät Karkussa. - Palveluliikenne Mouhijärven sisällä 3 kertaa viikossa ja koko Karkusta Vammalaan 2 kertaa viikossa. Arvio Kuntalaiskyselyssä mouhijärveläisten vastaajien toiveet ja palautteet vaihtelevat erittäin paljon. Sastamalan sisällä matkustustarvetta mouhijärveläisillä on erityisesti Vammalaan ja Karkkuun. Vapaamuotoisessa palautteessa korostettiin useaan kertaan joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä myös Häijään ja Uotsolan ulkopuolella, kuten Tervamäessä ja Salmissa. Tällä hetkellä koulupäivinä Vammalasta ei pääse takaisin Tervamäkeen ja Salmiin kello 16:n aikaan päättyvinä koulupäivinä. Mouhijärveltä toisen asteen opiskelijoita on lähtenyt perinteisesti paljon myös Hämeenkyröön ja Tampereen suuntiin. Joukkoliikenteen toimivuus on yksi tehokas kilpailuase toisen asteen opiskelijoista ja valtionosuuksista. Mouhijärveläisten kaikkiin joukkoliikennetarpeisiin vastaaminen vaatisi paljon lisärahaa ja -vuoroja matkustustarpeiden laajan vaihtelun ja asutuksen hajanaisuuden takia. Mouhijärven Uotsolan ja Häijään, Karkun ja Vammalan välillä linja-autoliikennettä on Sastamalan mittakaavassa paljon koulupäivinä. Muiden matkustajien kuin koululaisten ja opiskelijoiden osuus vuoroilla ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Työmatkojen tekeminen ympärivuotisesti linja-autolla Mouhijärveltä Vammalan suuntaan ei ole mahdollista, sillä koulujen loma-aikoina yhteydet ovat puutteelliset, esimerkiksi takaisin pääsee vain palveluliikenteellä alkuiltapäivästä. Kuntalaiskyselyn (kysymys 8) perusteella nuoret ja työikäiset vieroksuvat palveluliikennettä. Halvin ratkaisu koulujen loma-aikojen liikenteen parantamiseksi olisi muuttaa Mouhijärvi Vammala-palveluliikennevuorot reittiliikenteeksi ja myöhentää iltapäivän paluulähtöä Vammalasta Mouhijärvelle. Kesäajan liikennöinti on tappiollista, mutta kouluvuoden aikaiset matkustajamäärät todennäköisesti kasvaisivat. Mouhijärveltä työmatkustus on runsasta Vammalan ohella Tampereen ja Nokian suuntaan. Pääosa Häijään, Tervamäen ja Vesunnin asutuksesta jää noin kilometrin sisään valtatien 11 pikavuorojen pysäkeistä. Salmista, Uotsolasta ja muilta kyliltä on matkaa yli kilometri lähimmälle pikavuoropysäkille. Mouhijärvellä on viisi pikavuoropysäkkiä valtatiellä 11, mikä on paljon pikavuoroliikenteen mittakaavassa. Sastamalan kaupungin ostama Mouhijärven palveluliikenneauto aloittaa ajonsa ympäri vuoden arkisin noin kello 7 Mouhijärveltä ja päättää ajonsa noin kello 16 Mouhijärvelle. Palveluliikenteen auton päivää pidentämällä voitaisiin järjestää syöttöyhteydet aamulla Uotsolasta Uotsolan tienhaaraan kello 6.53 pysähtyvälle pikavuorolle ja takaisin kello Tampereelta Poriin lähtevältä pikavuorolta. Jos Pori Tampere-vuoroja olisi enemmän ja liikenne turvatumpaa, myös syöttöliikennejärjestely Uotsolasta voisi olla laajempi. Niin Kiikoista, Putajaa kuin Mouhijärveä maantieteellisesti laajimmin palvelisivat parhaiten kevään 2017 laajuudella kulkevat Pori Tampere-bussivuorot. Laajemman vuorotarjonnan aikaan vuoroissa kulki matkustajia hyvin, mutta ei markkinaehtoisen kannattavuuden kannalta täysin riittävästi. Bussivuoroja vähennettiin sen jälkeen, kun junavuoroja (tuettujen vuorojen kokonaisuus) Pori Tampere-radalla lisättiin. Julkisen vallan tulisi varmistaa Porin ja Tampereen välisen linja-autoliikenteen palvelutason laajuus. Porin suunnan joukkoliikenteen tukeminen on nykyään sekavaa, sillä liikenne- ja viestintäministeriö tukee Pori Tampere-junaliikennettä ja Porin kaupunki Pori Helsinki-lentoliikennettä. Porista ei pääse illalla Tampereelle tai Helsinkiin kello 18:n jälkeen kuin perjantaisin ja sunnuntaisin (kello 20.30). Lisäksi Porista ei ole julkisia yhteyksiä aamuyöstä Helsinki-Vantaan lentokentälle eikä takaisin yöllä Helsinki-Vantaalta Poriin. Jos Porista 26

27 ajettaisiin illalla kello 20:n jälkeen linja-autovuoro Tampereelle, samalla muodostuisivat Tampereen päässä vaihdolliset yhteydet junalla Helsinkiin ja Kemijärvelle. Porin ja Tampereen välisten linja-autovuorojen houkuttelevuutta voitaisiin myös lisätä ottamalla käyttöön uusia pysäkkejä. Porissa ei ole pysäkkejä Uuden- Koiviston, Koivulan, Impolan ja Sampolan alueilla eikä Ulvilassa Kirkonseudun ja Mynsterin lähialueilla. Mouhijärvellä ei ole pysäkkejä Iirolan ja Tupurlan kohdalla. Selvitys esittää, että viranomainen (kuten elykeskus) kilpailuttaa Pori Tampere-välille kevään 2017 laajuisen vuorotarjonnan. Karkun rautatieaseman piha. Syöttöyhteyksien järjestäminen Mouhijärveltä Karkun rautatieasemalle ei ole tällä hetkellä perusteltua, vaan syöttöyhteyksien rakentaminen Pori Tampere-linja-autoille olisi kustannustehokkaampaa. Autottomia mouhijärveläisiä, joilla on tarvetta matkustaa Karkun rautatieasemalle, ei ole paljoa. Mouhijärven asutus on hajanaista eikä yhdellä linja-autovuorolla pystytä poimimaan kaikkia mouhijärveläisiä Karkun suuntaan. Välimatkaa Karkkuun on noin 8 20 kilometriä kylästä riippuen. Vertailun vuoksi Varilasta ja Vammalan keskustasta Vammalan paikallisliikenteen vuoroilla matkustajia Vammalan rautatieasemalle on nykyään hyvin vähän, vaikka Vammalan keskustan taajama-alueella asuu lähes asukasta. Karkussa linja-auton ajamista ei voi taata rautatieaseman pihaan, sillä Karkun rautatieaseman piha on ahdas linja-autolle ja Asemantie voi olla talvella hyvin liukas. Mouhijärveläinen voi jäädä mottiin Karkkuun, jos palaa suunniteltua myöhäisemmällä junalla eikä tällöin enää kulje bussia Mouhijärvelle. Vammalan rautatieasemalta taas pääsee kävellen kevyen liikenteen väylää useimpiin suuntiin. Nykyisten Mouhijärvi Karkku Vammala-linjaautovuorojen ajaminen junien ehdoilla vaatisi koulujen aloitus- ja lopetusaikojen muuttamista tai koululaisten ja opiskelijoiden odotusaikojen pidentämisestä, mikä ei vastaa tarkoitustaan. Karkun rautatieasema palvelee lähialuettaan sujuvasti, sillä yhteydet etenkin Tampereelle ovat hyvät ja matkustajamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Karkusta junamatka Tampereelle kestää noin 30 minuuttia eli ei paljoa kauempaa kuin bussimatka Nokialta tai Ylöjärveltä Tampereelle. Sastamalassa kannattaisi markkinoida enemmän Karkkua asuinalueena ja korostaa tässä markkinoinnissa Karkun rautatieaseman merkittävyyttä. Merkittävä puute Karkun rautatieasemalla on, että Karkussa ei ole VR:n lippuautomaattia tai muuta VR:n lipunmyyntipistettä. Tästä huolimatta keväästä 2016 alkaen Karkusta junaan ilman lippua nousevilta matkustajilta on peritty junassa 3 tai 6 euron lisämaksu. Sastamalan kaupungin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että joko lisämaksu Karkusta junaan nousevilta poistetaan tai Karkkuun tuodaan VR:n lippujen ostomahdollisuus, kuten automaatti. 27

28 Mouhijärven sisällä ajetaan palveluliikennettä kutsuperiaatteena ympäri vuoden kolmesti viikossa, maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin. Lisäksi torstaisin auto voi ottaa tilauksia mahdollisuuksien mukaan. Koulujen loma-aikoina auto ajaa Vammalaan ja myös koulupäivinä palveluliikenne on saattanut ajaa epävirallisesti Vammalaan. Palveluliikenteen käyttäjämäärät saisivat olla suurempia ajopäivien runsaaseen määrään nähden. Selvitystyön aikana on tullut jonkin verran palautetta lyhyistä asiointiajoista etenkin perjantaiden osalta. Mouhijärven palvelut ovat hajaantuneet kahteen paikkaan ja kahdessa paikassa käyminen luo kiireen tuntua. Myös liikennöitsijä on myös nostanut esiin kiireen, sillä palveluliikenteen auto on kuntalaisten käytettävissä Mouhijärven asiointipäivinä vain noin kello välisenä aikana ja asiointiaika voi jäädä alle kahden tunnin. Karkun kyliltä ja Karkun keskustasta ajetaan palveluliikennettä kutsuperiaatteella ympäri vuoden kahtena päivänä viikossa Vammalaan. Kesäasukkailla on erityisen suuri merkitys etenkin Ellivuoren ja Kutalan seuduilla. Karkussa palveluliikenteen lenkeillä on vähemmän asiakkaita moniin muihin suuntiin verrattuna, mutta Karkun lenkki on logistisesti helppo ajaa (esimerkiksi Kiurala Kutala Kärppälä Karkunkylä Ellivuori Kiurala-välillä pystyy ajamaan ympyrän). Palveluliikenne voisi saavuttaa markkinoinnilla uusina matkustajina autottomia mökkiläisiä ja kesäasukkaita, sillä palveluliikennettä ei ole markkinoitu mitenkään kesäasukkaille ja mökkiläisille. Palveluliikenteellä asiakas voisi päästä kulkemaan rautatieaseman tai linja-autopysäkin ja mökkinsä väliä sekä mökiltään ostoksille. Esimerkiksi Sastamalassa oli vuonna 2016 yhteensä 4042 kesämökkiä (Tilastokeskus 2017). Erityisesti kesäasukkaita palvelisi myös Tampereen, Nokian, Kutalan, Ellivuoren ja Vammalan välinen reittiliikennevuoro, jonka tukemisen ely-keskus on lopettanut. Kyseisten vuorojen markkinointi oli hyvin vähäistä ja aikataulu olisi voinut palvella tehokkaammin matkustustarpeita. Kuntalaiskyselyn avovastauksissa karkkulaiset vastaajat toivovat etenkin myöhempiä linja-autovuoroja Vammalasta Karkkuun. Käytännön kokemusten perusteella junamatkustaminen Karkun ja Vammalan välillä on verrattain vähistä, mitä selittänee muun muassa 20 minuutin kävelymatka Vammalan rautatieasemalta Vammalan keskustaan. Vammalan paikallisliikenteen yhteyksien lisääminen Vammalan keskustasta Vammalan rautatieasemalle ja takaisin voisi tuoda Vammala Karkku-välille juniin uusia matkustajia. Esimerkiksi Vammalasta lähtee ympäri vuoden joka päivä viimeinen juna kello Karkun ja Tampereen suuntaan, kun viimeinen linja-auto Vammalasta Karkkuun lähtee koulupäivinä kello ja koulujen lomaaikojen arkipäivinä jo kello (palveluliikenne). Palveluliikenteen liikennöintiehdotus Mouhijärven sisäisen palveluliikenteen viikoittaiset ajopäivät vähennetään kolmesta kahteen, jotta kysyntä vastaisi paremmin tarjontaa. Palveluliikenne pyritään ajamaan ensisijaisesti niinä päivinä, kun Uotsolassa on laboratorio- ja toripäiviä. Koulujen loma-aikojen palveluliikenne Vammalaan muutetaan reittiliikenteeksi. Karkussa palveluliikennettä ajetaan jatkossakin kaikilta kyliltä kahtena päivänä viikossa Vammalaan. 28

29 Reittivuorojen liikennöintiehdotus: Mouhijärvi Karkku Vammala Ajopäivät Ma-pe läpi vuoden Ma-pe, lomat Ma-pe, Ma-pe läpi vuoden Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Iirola ~6.45 ~8.33 ~15.06 Tervamäki Uotsola (tori/kirjasto) Pysäkki, vt. 11 X X X Tiisalantie (Säästöm.) ~ Häijää (urh.kauppa) ~6.50& ~7.03 ~14.50 ~15.15&~15.28 Salmi (kylä) ~6.55 ~15.22 Karkku Vammala ammattik. th ~7.30 ~7.35 ~7.35 ~8.15 ~9.25 ~13.45 ~14.35 ~15.25 ~15.55 ~17.40 Vammalan lukio, Sylvää X X X Vammala las Vammala Karkku Mouhijärvi Ajopäivät Koulupäi vät Ma-pe läpi vuoden Ma-pe, koulujen lomat Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Vammala las Lukio (Rautavedenk.) Vammalan ammattik. th ~7.52 ~10.37 ~10.57 ~14.17 ~14.17 ~15.52 ~16.17 ~16.37 Karkku Häijää (urh.kauppa) ~8.15&~ 8.30 ~14.42&~ Tiisalantie (Säästömarket) Salmi (kylä) 8.22 ~ T Pysäkki, vt. 11 X X Uotsola (tori/kirjasto) Tervamäki 8.40 ~14.55 ~16.25 T Iirola ~8.33 ~15.00 ~16.20 T 29

30 Muutosehdotukset Useiden reittivuorojen aikatauluja ja ajoreittejä muutetaan hieman. Mouhijärven Uotsolasta aletaan ajaa syöttöyhteyksiä valtatielle 11 keskeisimmille Pori Tampere-vuoroille. Koulupäivinä järjestetään yhteys Vammalasta kello 16:n aikaan Salmin ja Tervamäen suuntiin. Kaikki vuorot ajetaan Vammalassa Varikonkatua pitkin. Karkun suunnasta tultaessa Niemen tehtailta (Sastamalankadun ja Sastamalantien (tie 249) risteys) linja-autoasemalle pysäkit asetetaan matkustajien jättöä varten, eli auto voi ajaa Sastamalankatua, jos ketään ei ole jäämässä Varikonkadulle. Kaikki ammattikoulun pihasta lähtevät vuorot lopetetaan ja jatkossa vuorot lähtevät yhteneväisyyden vuoksi joko Nuupalankadulta Muistolan koulun edestä ja/tai Varikonkadulta ammattikoulun tienhaarasta. Koulupäivät (ma-pe) - Aamulla Mouhijärveltä Vammalaan kahdeksaksi ajavien vuorojen reittejä muutetaan ja molempia vuoroja myöhennetään houkuttelevuuden lisäämiseksi. Toinen auto lähtee Suodenniemeltä klo 6.25 ja ajaa reittiä Suodenniemi-Tappitori-Tervamäki-Häijää-Salmi-Häijää-Karkku-Vammala. Toinen auto ajaa reittiä Mouhijärvi Uotsola (urheilukentän luota) Häijää-Karkku-Vammala. Hinta: riippuu kuljettaja- ja kalustokierroista, nykyisellä järjestelyllä kustannukset laskisivat ja lipputulot luultavasti lisääntyisivät hieman. Taksi hakisi oppilaat Nohkuan ja Tyrisevän alueilta Karkkuun reittivuorolle (huomioi ehdotus koulupiirin rajan tarkastelusta ko. alueella). - Kello 7.50 Vammalasta Mouhijärvelle lähtevä vuoro ajetaan jatkossa reittiä Vammala-Karkku-Häijää-Salmi- Häijää-Tervamäki-Tappitori-Mouhijärvi Uotsola. Mouhijärven yhteiskoulun klo 9:n alkamisaikaa mahdollisesti myöhennetään 5 minuutilla ja mahdollisesti myös ko. vuoron lähtöaikaa Vammalasta 5 minuutilla. Nohkuan suunnasta oppilaat Mouhijärvelle kuljetetaan mahdollisesti taksilla (koulupiirin rajojen tarkastelu). Hinta: toisen koulukuljetusauton jääminen pois Häijää Salmi-välillä laskisi kustannuksia, taksi Nohkuaan lisäisi kustannuksia. - Kello 8.55 Mouhijärven Uotsolasta lähtevä vuoro ajetaan Vammalassa tarvittaessa Vammalan lukion kautta. Hinta: lipputulojen lisääntyminen kattaa kiertämisen kustannukset. - Kello Vammalasta Häijääseen kulkeva vuoro muutetaan kulkemaan reittiä Vammala Karkku Häijää Salmi Häijää. Taksi kuljettaisi oppilaat Nohkuan ja Tyrisevän alueille (koulupiirin rajojen tarkastelu). Hinta: vaikea arvioida. - Kello 14.50/55 Uotsolasta Vammalaan lähtevä vuoro ajetaan jatkossa reittiä Uotsola-Tappitori-Tervamäki- Häijää-Salmi-Häijää-Karkku-Vammala. Mouhijärveltä Nohkuan suuntaan oppilaat kuljetetaan mahdollisesti taksilla (koulupiiritarkastelu). Hinta: Toista autoa Häijää Salmi Häijää-välillä ei enää tarvittaisi (vähemmän kustannuksia), taksi Nohkuaan toisi lisää kustannuksia. - Elyn ostovuoro: Vammalasta kello Ikaalisiin lähtevältä vuorolta järjestetään vaihtoyhteys Mouhijärven Uotsolasta Suodenniemelle ja Laviaan. Hinta: tappiollinen, mutta tähän aikaan koulubusseja on vajaakäytöllä. - Kello Mouhijärven Uotsolasta lähtevä vuoro muutetaan lähtemään Laviasta kello ja Suodenniemeltä kello Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan vaihtoyhteys Pori Tampere-pikavuoroon. - Elyn ostovuro: Kello Ikaalisista lähtevää vuoroa aikaistetaan 10 minuutilla, jotta se palvelee paremmin Mouhijärven yhteiskoulua ja Karkun koulua. Hinta: ±0. - Sastamalan kaupunki: Häijäästä ajetaan kokeiluluonteisesti kello 16.15/16.40 kaikille avoin syöttövuoro Mouhijärven palveluliikenneautolla Salmiin ja Tervamäkeen, jotta näihin suuntiin pääsee Vammalasta klo 16:n aikaan. Nohkuaan ja Tyrisevälle ei tarjota linja-autoyhteyttä kello 16:n jälkeen. Hinta: noin vuodessa, mutta lisäisi Sastamalan oppilaitosten vetovoimaa naapureihin verrattuna. - Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenteen auto ajaa Mouhijärven Uotsolasta klo 6.45 syöttöyhteyden Pori Tampere-pikavuoroon vt 11:lle kaikkina päivinä. Hinta: arviolta korkeintaan vuodessa, vaatii palveluliikenteen sopimuksen tarkistamista. 30

31 - Sastamalan kaupunki: Tampere Pori-linja-autolta (Häijää noin klo 17) järjestetään vaihtoyhteys valtatie 11:lta Mouhijärvelle ja tarvittaessa Suodenniemelle asti Mouhijärven palveluliikenneautolla. Hinta: arviolta korkeintaan vuodessa Uotsolaan asti, vaatii palveluliikenteen sopimuksen tarkistamista. Koulujen loma-ajat (ma-pe) - Koulujen kesäloma, Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenneauto alkaa ajaa ainakin kokeiluluonteisesti seuraavat vuorot reittiliikenteenä: Uotsola 6.45 Uotsolan tienhaara 6.50 ja Suodenniemi 7.30 Uotsola 7.45 Häijää 7.52 Karkku 8.00 Vammala ja Vammala Karkku Häijää Uotsola Suodenniemi (tarvittaessa). Karkkuun klo 8.13 junalle klo saapuvalta junalta järjestetään varmistetut vaihtoyhteydet. Osana Mouhijärven joukkoliikennejärjestelyjä muodostetaan yhteydet Uotsolasta vt 11:lle Pori Tampere-pikavuorolle aamulla klo 6.45 ja takaisin iltapäivällä, mutta suodenniemeläiset ohjataan käyttämään kesällä junaa aikataulujen paremman toimivuuden takia. Hinta: aamuvuoro ei tuo lisäkustannuksia, iltapäivävuoro tuo lisäkustannuksia auton päivän pidentämisen verran. Lipputulot ja matkustajamäärä kasvavat. - Kouluvuoden aikaiset loma-ajat, Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenneauto alkaa ajaa ainakin kokeiluluonteisesti seuraavat vuorot reittiliikenteenä: Suodenniemi 6.25 Uotsola 6.45 valtatien 11 pysäkki Uotsola 7.00 Häijää 7.07 Karkku 7.15 Vammala 7.35 ja Vammala Karkku Häijää valtatien 11 pysäkki Uotsola Suodenniemi (tarvittaessa). Vaihtoyhteydet järjestetään Suodenniemeltä ja Uotsolasta valtatielle 11 Pori Tampere-pikavuoroon aamulla ja iltapäivällä takaisin Tampere Pori-pikavuorolta. Aamulla auto ajaa aluksi Suodenniemeltä ja Uotsolasta valtatien 11 varteen ja palaa tämän jälkeen Uotsolaan, josta se lähtee koulupäivien tavoin kello 7.00 Vammalaan. Hinta: aamuvuoro ei tuo lisäkustannuksia, iltapäivävuoro tuo lisäkustannuksia auton päivän pidentämisen ja mahdollisen Mouhijärvi Suodenniemi-lenkin verran, arviolta noin euroa vuodessa. Lipputulot ja matkustajamäärät kasvaisivat. - Ely-keskus: Vammala Ikaalinen Vammala-vuorot ajetaan jatkossakin kaikkina arkipäivinä. Aikatauluehdotus: Pori Kiikoinen Mouhijärvi Tampere alkaen 3 5 vuodeksi eteenpäin Auto kuljettaa rahtia X X Ajopäivät M-P M-L P-S M-P M-P, S M-P, S Pori Matkakeskus Kiikoinen Tervahauta Mouhijärvi Uotsola th Mouhijärvi Häijää th Nokia keskusta Tampere

32 Tampere Mouhijärvi Kiikoinen Pori-aikatauluehdotus alkaen 3 5 vuodeksi eteenpäin Rahti X X Ajopäivät M-P M-P P-S M-P, S M-L M-P, S Tampere Nokia keskusta Mouhijärvi Häijää th Mouhijärvi Uotsola th Kiikoinen Tervahauta Pori Matkakeskus Välipysäkit: Porin entinen linja-autoasema, Uusikoivisto (Ulvilantie Koivulantien risteyksessä), Sampola th (liikenneympyrä Ulvilantiellä Impolan ja Sampolan kohdalla), Kavioura (Cuporin tehtaat), Suosmeri th (Suosmerentien ja Kirkkotien risteys), Kaasmarkku th (Kylänraitti), Haukantie th (Kaasmarkku), Kullaan huoltoasema th (Levanpellontien ja Harjulantien risteys), Koski th, Jylhänmaa th, Tervahauta th, Myöntee th (Myönteentien ja Palomäentien tienhaara), Putaja th, Vesunti th, Tervamäki th, Iirola th, Uotsola th, Häijää kiertoliittymä (pysäkit kiertoliittymässä), Häijää (urheilukauppa), Tupurla (Linnustenmaantien risteys), Salmi th, Kauniainen (Jumesniementien risteys), Kuljunperä th (Kuljunperäntien risteys), Nokia asema, Nokia kirkko, Pispalantori, Pyynikintori, Keskustori, Rautatieasema. Kokonaan uusia pysäkkejä olisivat Uusikoivisto, Sampola th, Suosmeri th, Haukantie, Kullaan huoltoasema th, Myöntee th, Iirola th, Häijää kiertoliittymä, Tupurla ja Kuljunperä th, jolla korvattaisiin Murhasaaren pysäkki liikenneturvallisuuden takia. Vuorokohtaiset perustelut 6.00 Porista (ma-pe) ja 6.10 Tampereelta (ma-pe): työmatka-, koululais- ja opiskelijavuorot 8.00 Porista (ma-la) ja 8.10 Tampereelta (ma-pe): työmatka-, koululais- ja opiskelijavuorot. Houkutteleva matkustusaika. Auto voidaan ajaa saman tien takaisin sinne, mistä se on lähtenyt kello 6:n aikaan Tampereelta (pe-su): Houkutteleva matkustusaika Porista (pe-su): Houkutteleva matkustusaika Porista (ma-pe) ja Tampereelta (ma-pe, su): Työmatka- ja opiskelijavuorojen varhainen paluuyhteys, auton siirtäminen kello 16:n lähtöjä varten ja houkutteleva matkustusaika muillekin matkustajille Porista (ma-pe, su) ja (ma-la) Tampereelta: työmatka- ja opiskelijavuorot. Houkutteleva matkustusaika Tampereelta (ma-pe, su): Myöhäinen paluuyhteys työmatkalaisille. Houkutteleva matkustusaika Porista (ma-pe, su): Porista ei ole joukkoliikenneyhteyksiä Tampereelle maanantaista torstaihin kello lähtevän junan jälkeen. Paluuyhteys myöhään töistä palaaville. Lisäksi olisi mahdollista muodostaa yhteydet Tampereen päässä Helsingin ja Kemijärven juniin. Muut toimenpide-ehdotukset Sastamalan kaupunki pyrkii aktiivisella vaikuttamisella ja tarvittaessa pienellä rahallisella panostuksella lisäämään Porin ja Tampereen välisten linja-autovuorojen määrää. Viranomainen kilpailuttaa liikenteen Pori Tampere-välille. Karkun rautatieasemalle rakennetaan ilmoitus- tai mainostaulu, jossa voidaan mainostaa Sastamalaa. 32

33 3.3 Suodenniemi (mukaan lukien Putajantien suunta) Nykytilanne Arvio - Sastamalan kaupungin ostamat reittivuorot aamulla Putajantietä Vammalaan ja iltapäivällä takaisin. Vammalasta kello 16:n jälkeen Mouhijärven kautta Suodenniemelle Lauhamon markkinaehtoinen vuoro. Vammalan lukion opiskelijoiden on mahdollista päästä klo 16 Putajan suuntaan päivätaksilla. - Koulujen loma-aikoina Suodenniemeltä Mouhijärven ja Karkun kautta Vammalaan yksi edestakainen vuoro palveluliikennevuoro. - Palveluliikenne 2 3 päivänä viikossa: maanantaisin koko Suodenniemeltä Mouhijärvelle, keskiviikkoisin Suodenniemen kyliltä Suodenniemen keskustaan ja torstaisin auto voi ottaa myös tilauksia. Suodenniemen joukkoliikennetarjonta kokonaisuutena tarkastellen on kohtalaista, esimerkiksi palveluliikenteen turvin pääsee Vammalaan myös koulujen loma-aikojen arkipäivinä. Joukkoliikennevuorojen markkinointi on kuitenkin ollut erittäin puutteellista ja järjestämistavoiltaan liikennöinti on asiakkaan näkökulmasta liian monimutkaista. Esimerkiksi tieto kesäajan palveluliikenteen yhteydestä Vammalaan on löytynyt Sastamalan kaupungin verkkosivuilta pitkän klikkauspolun takaa. Syys-, joulu- ja hiihtolomien aikana palveluliikenteen vuoron poikkeavasta kulusta ei ole tiedotettu lainkaan. Kesäloma-aikoina palveluliikennevuoro Suodenniemeltä Vammalaan on voitu ajaa Karkun kylien, kuten Tyrisevän, kautta. Liikennöinti on ollut liikennöitsijän osalta ja asiakaspalautteiden perusteella sinällään hyvälaatuista, mutta palveluliikenteen liikennöitsijällä ei ole ollut riittäviä kannusteita kehittää ja markkinoida vuoroja, sillä palveluliikenteen lipputulot tilitetään kokonaisuudessaan kaupungille. Suodenniemen Taipale on Sastamalan pohjoisin kolkka, jonne pääsee koulupäivisin reittilinja-autolla. Kuntalaiskyselyssä vastauksia tuli Suodenniemeltä eniten Vammalan jälkeen. Vastauksissa nousi esiin erityinen huoli Suodenniemen palvelujen loppumisesta ja pussiin jäämisestä. Pirkanmaan ely-keskuksen tukema arkipäivittäinen reittiliikennöinti Laviasta Suodenniemen kautta Tampereelle lopetettiin kesällä Koulujen lomapäivinä Suodenniemeltä ei kulje reittivuoroja minnekään. Palvelun ja eri alueiden tasapuolisen kohtelun nimissä Suodenniemeltä tulisi ajaa ainakin kokeilla ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yhtä edestakaista reittivuoroa. Tehokkainta olisi ajaa koulujen loma-aikoina Suodenniemeltä Mouhijärven ja Karkun kautta Vammalaan ja järjestää Tampereelle vaihdollinen yhteys joko linja-autolla tai junalla. 33

34 Palveluliikenteestä tulee vähän valituksia, mutta liikennöitsijän mukaan käyttäjiäkin saisi olla enemmän. Suodenniemen palveluliikenne hoidetaan Suodenniemen koulun koulukuljetuksia hoitavalla autolla, eli palveluliikenteen liikennöinti on Suodenniemellä nykytilanteessa sinällään helppoa järjestää. Pankkien lopettaminen Suodenniemeltä on lisännyt tarvetta liikennöidä useammin Mouhijärvelle. Joukkoliikennekyselyssä suodenniemeläiset vastaajat kertovat kulkevansa ensisijaisesti enemmän Vammalaan kuin Mouhijärvelle. Suodenniemi Mouhijärvi Suodenniemi-välillä kulkee koulupäivinä Sastamalan kaupungin reittiliikenteeksi määrittelemiä ostovuoroja, joiden aikatauluja ei löydy Matkahuollosta eikä Sastamalan kaupungin kotisivuilta. Kyseiset reittivuorot kannattaisi avata aidosti kaikille matkustajille. Tällöin Suodenniemen palveluliikenneauto voisi ajaa enemmän Mouhijärven sijaan Putajantietä Vammalaan ja hoitaa samalla Putajan, Kotajärvenmaan, Myllymaan ja Vaununperän asiointiliikenteen. Palveluliikenteen liikennöintiehdotus Ajopäivien määrä Suodenniemellä pidetään samana (3). Palveluliikenne ajetaan jatkossa kerran viikossa Suodenniemen sisällä ja toisen kerran Vammalaan. Kolmas kerta ajetaan Mouhijärvelle tai Vammalaan. Vammalan vuoron aikataulu suunnitellaan siten, että Vammalassa on edestakainen vaihtoyhteys Tampereelle menevään junaan/linja-autoon. Koulujen loma-aikojen Suodenniemi Mouhijärvi Vammalapalveluliikennevuorot muutetaan reittiliikenteeksi. Putajasta ajetaan palveluliikennettä vain Vammalaan. Reittivuorojen liikennöintiehdotus: Suodenniemi Vammala Suodenniemi pali-auto elyn osto? Liikennöitsijä elyn osto? Lauhamo pali-auto ostovuoro ostovuoro uusi ostovuoro Lauhamo pali-auto pali-auto Ma-pe, koulujen loma-ajat Ma-pe, koulujen kesäloma Ajopäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Ma-pe koulujen loma-ajat 6.50 Taipale Suodenniemi T T T X Putajantie X X T 6.45& Mouhijärvi Uotsola X vaihto Tampere 7.45 X vaihto Tampere vaihto Tampere vt. 11 tienhaara (Häijää) X X X (bussi Treelta klo 16.15) X juna Tampere Karkku (juna Treelta 16.15) ~7.35 ~7.30 ~7.45 ~8.15 ~14.35 Ammattikoulu ~10.37 ~14.17 ~16.17 ~16.17 ~ Vammala

35 Huomautus: Sastamalan kaupungin ostamat Suodenniemi Mouhijärvi-kouluvuorot eivät ole mukana taulukossa. Muutosehdotukset Ympäri vuoden kaikkina arkipäivinä Suodenniemeltä pääsee aamulla Vammalaan ja Tampereelle ja iltapäivällä takaisin. Suodenniemi Mouhijärvi Suodenniemi-koululaisvuorot avataan aidosti kaikille matkustajille. Koulupäivät (ma-pe) - Suodenniemeltä ajetaan klo 6.25 vuoro reittiä Suodenniemi-Tappitori-Tervamäki-Häijää-Salmi-Nohkua-Tyrisevä- Karkku-Vammala. Vuorolta tarjotaan vaihtoyhteys Pori Tampere-pikavuoroon vt 11:llä Mouhijärvellä. Hinta: voi tuoda säästöjäkin, riippuu auton ja kuljettajan asemapaikkajärjestelyistä. - Elyn ostovuoro: Vammalasta kello Ikaalisiin lähtevältä vuorolta ely-keskus järjestää vaihtoyhteyden Mouhijärven Uotsolasta kello Suodenniemelle ja Laviaan. Hinta: arviolta /vuosi. - Elyn ostovuoro: Kello Mouhijärven Uotsolasta lähtevä vuoro lähtee Laviasta kello ja Suodenniemeltä kello ely-keskuksen rahoituksella. Vuoro tarjoaa vaihtoyhteyden Pori Tamperepikavuoroon. Hinta: arviolta noin /vuosi. - Sastamalan kaupungin ostovuoro: Vammalasta kello Putajantietä Suodenniemelle lähtevä auto ajetaan Suodenniemen keskustasta Taipaleeseen vain, jos on menijöitä. Hinta: vähäinen kulujen pieneminen. - Sastamalan kaupunki: Iltapäivällä klo 16:n jälkeen ajetaan kaikille avoin reittivuoroa reittiä Vammala Myllymaa Putaja Tervahauta Kiikoinen kk Kiimajärvi Leikkuu. Kyytiin ei voi nousta Vammalan ammattikoulun tienhaaran jälkeen, eli vuoroa ei ajeta, jos Vammalasta ei ole lähdössä matkustajia. Hinta: matkustajamääristä ja kalustokiertojen onnistumisesta riippuen. - Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenneautolla ajetaan iltapäivällä valtatieltä 11 Tampere Poripikavuorolta syöttöyhteys Suodenniemelle, jos menijöitä on. Hinta: arviolta noin , vaatii sopimista palveluliikenteen auton uudesta käytöstä. Koulujen loma-ajat (ma-pe) - Koulujen kesäloma, Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenneauto alkaa ajaa ainakin kokeiluluonteisesti seuraavat vuorot reittiliikenteenä: Suodenniemi 7.30 Uotsola 7.45 Häijää 7.52 Karkku 8.00 Vammala 8.20 ja Vammala Karkku Häijää Uotsola Suodenniemi (tarvittaessa). Karkkuun klo 8.13/16.47 junille järjestetään varmistettu vaihtoyhteys. Hinta: aamuvuoro ei tuo lisäkuluja, iltapäivävuoro tuo lisäkustannuksia auton päivän pidentämisen ja mahdollisen Mouhijärvi Suodenniemi-lenkin verran, arviolta noin euroa vuodessa. Lipputulot ja matkustajamäärät kuitenkin kasvaisivat. - Kouluvuoden aikaiset loma-ajat, Sastamalan kaupunki: Mouhijärven palveluliikenneauto alkaa ajaa ainakin kokeiluluonteisesti seuraavat vuorot reittiliikenteenä: Suodenniemi 6.25 Uotsola 6.45 valtatien 11 pysäkki Uotsola 7.00 Häijää 7.07 Karkku 7.15 Vammala 7.35 ja Vammala Karkku Häijää valtatien 11 pysäkki Uotsola Suodenniemi (tarvittaessa). Vaihtoyhteydet järjestetään tällöin Suodenniemeltä ja Uotsolasta valtatielle 11 Pori Tampere-pikavuoroon aamulla ja iltapäivällä takaisin Tampere Pori-pikavuorolta. Aamulla auto ajaa aluksi Suodenniemeltä ja Uotsolasta valtatien 11 varteen ja palaa tämän jälkeen Uotsolaan, josta se lähtee koulupäivien tavoin kello 7.00 Vammalaan. Hinta: kustannuslisäykset syntyvät iltapäivävuoron myöhentämisestä, noin Keikyä ja Kiikka Nykytilanne 35

36 Arvio - Rauma/Turku Huittinen Vammala Tampere-pikavuorot. Pysäkit Keikyän ja Kiikan tienhaaroissa. - Koulupäivinä ajettavat reittivuorot Keikyä Kiikka Vammala-alueella. Ely-keskus tukee iltapäivästä ajettavaa Huittinen Vammala Huittinen-vakiovuoroparia, muut reittivuorot ovat markkinaehtoisia. - Keikyän ja Kiikan taajama-alueita palveluliikenne palvelee arkipäivisin 1 2 kertaa päivässä ympäri vuoden ja Keikyän ja Kiikan syrjäisimpiä kyliä 2 päivää viikossa. Asiointimahdollisuudet Vammalaan, Kiikan keskustaan ja Pehulaan. Keikyän ja Kiikan asukasluku on ollut laskusuuntaista edellisinä vuosikymmeninä, mutta etäisyydet Vammalasta ovat Sastamalan mittapuulla lyhyitä, Kiikka noin 10 km ja Keikyä noin km. Kiikan ja Keikyän väestöpohjaan nähden koulupäivien aikainen reittiliikenne on yllättävän vähäistä Karkun ja Mouhijärven suuntaan verrattuna. Keikyäläisille Huittinen on vakiintunut asiointi-, työssäkäynti- ja opiskelusuunta, ja sinne vuorotarjontaa on niin ikään koulupäivinä aamulla ja takaisin iltapäivällä. Kuntalaiskyselyssä keikyäläiset ja kiikkalaiset vastaajat toivovat enemmän Vammalaan liikennöitäviä vuoroja, niin koulupäivinä kuin koulupäivien ulkopuolella. Lähes kaikki keikyäläiset ja kiikkalaiset matkustaisivat Sastamalan sisällä linja-autolla ensisijaisesti Vammalaan, eivät Keikyän ja Kiikan väliä. Osa Vammalaan haluavista matkustajista kertoi toivovansa jatkoyhteyksiä Vammalasta junalla tai linja-autolla Tampereelle. Muut yksittäiset toiveet koskevat liikennöintiä eri kyliltä. Keikyästä kello 7.00 ja Kiikasta kello 7.10 Vammalaan lähtevää (tuloaika Vammalaan kello 7.30) reittivuoro haluttaisiin myöhentää, lisäksi haluttaisiin toinenkin aamupäivällä Vammalaan saapuva vuoro. Takaisin Vammalasta pääsee kello ja Osa vuoroista ajaa Kiviniementietä, osa Keikyäntietä Hellänmäen ohi ja osa 249-tietä Keikyän sillalta valtatien 12 risteykseen. Tällaiseen liikennöintiin on perusteltuja syitä Keikyän ja Kiikan alueiden koulukuljetusten takia. Nykytilannetta voisi kuitenkin selkeyttää ajamalla kello Vammalasta lähtevän vuoron toiseen suuntaan eli reittiä Vammala Kiikka Pehula Kiviniemi (kääntyminen ympäri Perkiöntien risteyksessä) Hellänmäki Kilpijoki Kiikka. Jos lisäksi Pehulaan koulupäivinä kello päättyvä reittivuoro ajettaisiin Kiikan kautta Vammalaan reittivuorona, samalla bussiyhteydet Vammalasta Kiikan ja Keikyän uimahalleille ja takaisin paranisivat. Nykyään auto siirretään tyhjänä Vammalaan. Tällöin bussi olisi Kiikassa noin kello ja Kiikasta pääsisi takaisin noin kello ja Vammalasta Pehulaan bussi saapuisi noin kello ja takaisin pääsisi noin kello ja Äetsäntien (tie 249), Kiviniementien ja Keikyäntien risteys Keikyän sillan kupeessa. Pysäkkejä on puutteellisesti kaikkiin suuntiin. 36

37 Kiikassa moni koulubussi vapautuu noin kello 9, kun oppilaat Äetsän koululle on viety ja iltapäivällä ajot alkavat Kiikan koululta kello 13. Liikennöitsijöillä tulee tällä hetkellä tyhjinä siirtoajoina Vammalaan autoja aamuyhdeksän aikaan ja Vammalasta Kiikkaan ennen 13:a. Halvin ja tehokkain tapa Sastamalan kaupungille olisi, että Keikyän suunnalta Kiikan yläkoululle aamuyhdeksään ajava Rautaveden Liikenteen reittivuoro jatkaisi Vammalaan asti. Samoin Kiikan koululta kello Keikyään lähtevän vuoron kannattaisi lähteä jo Vammalan linja-autoasemalta. Näihin aikoihin kulkevat vuorot toisivat kiikkalaisille ja keikyäläisille lisää liikkumismahdollisuuksia. Kilpailutussyistä muutosten toteuttaminen saattaa kuitenkin olla hankalaa. Keikyä Kiikka Vammala-välin vuorotarjontaa saataisiin parannettua myös, jos edes yksittäiset Satakunnan Liikenteen pikavuorot ajaisivat Pehulan ja Kiikan taajamien läpi. Nykyisin Keikyä Kiikka Vammalavakiovuorojen kulkuajat osuvat Vammalassa vain välttävästi pikavuorojen ja junien aikatauluihin. Yksittäiset suorat vuorot Tampereelle asti sopivina matkustusaikoina olisivat hyvä keino yrittää houkutella kiikkalaisia ja keikyäläisiä matkustamaan enemmän julkisilla kulkuneuvoilla Tampereelle. Satakunnan Liikenteen ei tarvitsisi rikkoa tasatuntiperiaatettaan, jos kouluvuoden aikana ( , mukaan lukien syys-, joulu- ja hiihtolomat) kello 6.30 Vammalasta Tampereelle lähtevä bussi aloittaisi Huittisista kello 5.50 ja ajaisi Pehulan ja Kiikan taajamien kautta Vammalaan. Ainakin aiemmin auto on siirretty tyhjänä Huittisista Vammalaan. Iltapäivällä kouluvuoden aikaisina arkipäivinä Tampereelta tulee autoja yhdessä kohtaa puolen tunnin välein. Siksi Tampereelta kello lähtevä vuoro Huittisiin voitaisiin ajaa niin ikään Kiikan ja Pehulan taajamien kautta. Tällöin Tampereelta Vammalaan ja Huittisiin muita yhteyksiä voitaisiin nopeuttaa, esimerkiksi kello ja Tampereelta lähtevät vuorot voisivat ajaa kiertämättä Nokian keskustaa. Lisäksi esimerkiksi sunnuntaisin kello (sunnuntain kahden tunnin vuorovälistä poikkeava vuoro) Huittisista lähtevän vuoron voisi olla järkevää kiertää Pehula ja Kiikka, jotta perjantaina Tampereelta tulevat matkustajat pääsisivät takaisin saman viikonlopun aikana. Keikyässä pidetyssä asukasillassa kaikkien linja-autovuorojen aikataulutiedotusta kuvattiin puutteelliseksi. Esimerkiksi tietoisuus palveluliikenteen laajuudesta vaikuttaa olevan hyvin vähäistä. Keikyästä ja Kiikasta on ajettu joka arkiaamu palveluliikennevuoro, niin sanottu laboratoriovuoro, Vammalaan. Käyttäjiä on ollut korkeintaan muutamia viikossa, eli vuoroa ei ole tarvinnut ajaa edes joka päivä. Kaiken kaikkiaan palveluliikenneauto on vajaakäytöllä. Auto ehtii ajaa vain Kiikkaan kello 9:ään tulevia koululaisia ja Kiikasta kello 15 takaisin tulevia koululaisia, eli koululaisia ei voida ajaa kello 13:n ja 14:n jälkeen. Tämä johtuu erityisesti siitä, että auton pitää hoitaa myös Kiikoisten palveluliikenne, mitä ei ehdi tekemään neljässä tunnissa Kiikasta käsin. Päivähintainen auto ehtisi ajaa muutamana päivänä kello 13:n ja 14:n kouluvuoroja, mutta nyt se ei aja niitä minään päivänä. Palveluliikenneauton yhteistyö muiden kouluautojen kanssa voisi olla nykyistä tiiviimpää. Palveluliikenteen liikennöintiehdotus Palveluliikenteen päivävuoroja liikennöidään jatkossakin yhtä monena päivänä kuin nykyään, mutta ajopäivien muutokset ovat mahdollisia. Palveluliikenteen markkinointia lisätään ja se kohdennetaan paremmin. Palveluliikenteen aamuvuoro Keikyästä ja Kiikasta Vammalaan ja takaisin säilytetään toistaiseksi, mutta sen matkustajamääriä ja matkustajarakennetta tarkastellaan erityisen kriittisesti. Kiikoisten palveluliikenne siirretään Kiikoisten kouluauto(i)lle. 37

38 Reittivuorojen liikennöintiehdotus: Huittinen Keikyä Kiikka Vammala Liikennöitsijä Satakunnan Liikenne, pikavuoro Pali-auto Pali-auto Rautavesi Koulupäivät Rautavesi, lomat paliauto/osto Koulupäivät Rautavesi, lomat paliauto Elyn ostovuoro Rautavesi Satak. Liikenne Ajopäivät Ma-pe Ma-pe, kesäloma ( ) Ma-pe, lomat Koulupäivät Ma-pe Ma-pe läpi vuoden Koulupäivät Koulupäivät Su läpi vuoden Huittinen las Villilä Kiviniemi, Perkiöntie ellei toisin sanota 6.00 Kauppakulma Kauppakulma Hellänmäki ~8.35 ~13.26 ~15.35 Pehula Kiikka kk Sairaala th? ~7.41 ~7.41 ~9.11? Vammala las Vammala Kiikka Keikyä Huittinen Liikennöitsijä Pali-auto/ ostovuoro Koulupäivät: Rautavesi, lomat: pali Rautavesi Rautavesi Rautavesi elyn osto ja Rautavesi Rautavesi Pali-auto Satak. Liikenne, pikavuoro Ajopäivät ma-pe, lomat Ma-pe läpi vuoden Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät Koulupäivät ma-pe, kesäloma ma-pe, Vammala las Sairaala th ~7.41 ~8.26?? Kiikka kk (15.00) (15.05) Pehula Hellänmäki ~8.35 ~13.26 ~14.41 ~15.35 Kiviniemi, Perkiöntie ellei toisin sanota ~7.55 Kauppakulma ~17.23 Kauppakulma Villilä Huittinen las

39 Muutosehdotukset Keikyän, Kiikan ja Vammalan välisiä reittivuoroja lisätään ympärivuotisesti. Loma-aikojen palveluliikennettä muutetaan reittiliikenteeksi, Sastamalan kaupunki ostaa joitakin vuoroja ja muutama Huittinen Tampere-pikavuoro ajetaan Kiikan ja Keikyän taajamien kautta. Useiden vuorojen ajoaikoja tarkistetaan ja lisätään tarkkoja ajantasausaikoja. Koulupäivät (ma-pe) - Huittisista kello 6.45 lähtevän vuoron lähtöaikaa myöhennetään (esim. -> 6.50) ja välipysäkkiaikoja (Kiviniemi, Pehula, Kiikka) myöhennetään houkuttelevuuden lisäämiseksi. Myös Vammalasta kello 7.30 Villilän kautta Huittisiin ajavaa vuoroa myöhennetään. Hinta: lipputulot kasvavat hieman. - Vammalasta klo 7.35 Villilään lähtevä auto ajaa Pehulan taajaman läpi. Hinta: ±0. - Kiikka klo 8.25 Kilpijoki/Hellänmäki/Kiviniemi/Pehula Kiikka 8.55-vuoroa jatketaan Kiikasta klo 8.55 Vammalaan etenkin opiskelijoiden ja työmatkalaisten palvelutason parantamiseksi. Hinta: Kiikan koulu klo Pehula/Villilä/Kiviniemi/Hellänmäki/Kilpijoki Vammala-vuoro aloitetaan Vammalasta klo Hinta: Kello lähtevä Vammala-Kilpijoki-Kiviniemi (Kauppakulma)-Pehula-Kiikka-vuoro ajetaan reittiä Vammala- Kiikka-Pehula-Kiviniemi (Perkiöntie)-Hellänmäki-Kiikka. Hinta: lipputulot lisääntyvät hieman. - Kello Pehulaan päättyvää koululaisvuoroa jatketaan reittivuorona Vammalaan asti, mikäli tämä onnistuu kalustokierrollisesti ilman lisäkustannuksia. Hinta: lisäkustannus 0, jos vuoro toteutuu. - Pikavuoro: Kouluvuoden aikana ( , ml. syys-, joulu- ja hiihtolomat) Satakunnan Liikenteen ma-pe Vammalasta klo 6.30 Tampereelle lähtevä vuoro aloitetaan ainakin kokeiluluonteisesti Huittisista kello 5.50 ja ajetaan Kiviniemen (Kauppakulma), Pehulan ja Kiikan kautta Vammalaan. Hinta: ±0, kiertämisestä syntyvät pienet lisäkustannukset saadaan katettua lipputuloilla. - Pikavuoro: Kouluvuoden aikana ( , ml. syys-, joulu- ja hiihtolomat) Satakunnan Liikenteen ma-pe Tampereelta klo Huittisiin lähtevä vuoro ajetaan ainakin kokeiluluonteisesti väliltä Vammala-Huittinen vakiovuorona Kiikan, Pehulan ja Kiviniemen (Kauppakulma) kautta. Hinta: ±0, kiertämisestä syntyvät pienet lisäkustannukset saadaan katettua lipputuloilla. Koulujen lomapäivät - Kouluvuoden aikaiset lomapäivät, pali-auto: Palveluliikenteen auto alkaa ajaa ainakin kokeiluluonteisesti reittivuorona Kiviniemestä klo 7.05 Vammalaan samalla aikataululla kuin Rautaveden Liikenne koulupäivinä. Keikyässä auto voi tehdä tilauksesta vähäisiä poikkeamia ennen lähtöaikaa. Koulujen kesäloman aikana vuoro ajetaan 10 minuuttia aikaisemmin, jotta Vammalasta ehtii kello 7.30 Tampereelle lähtevään linja-autoon. Hinta: lipputulot kasvaisivat. - Pali-auto tai ostovuoro: Kiviniemestä klo 8.40, Pehulasta 8.45 ja Kiikasta 8.55 ajetaan reittiliikenteenä Vammalaan. Hinta: ±0, mikäli ajo saadaan mukaan päivähintaiselle autolle, kalleimmillaan Vuoro ostetaan kouluvuoden aikaisina lomapäivinä tai kaikkina lomapäivinä (ml. kesä). - Pali-auto: Vammalasta ajetaan ainakin kokeiluluonteisesti joka arkipäivä klo Kiikka-Pehula-Villilä- Kiviniemi-Hellänmäki-Kilpijoki-Vammala-vuoro. Tilauksesta vuoro voi tehdä mahdollisesti vähäisiä poikkeamia reitiltä koulujen lomapäivinä. Hinta: ±0, mikäli ajo saadaan päivähintaiselle autolle, kalleimmillaan Pali-auto, koulujen kesäloman arkipäivät ( ): palveluliikenteen auto alkaa ajaa ainakin kokeiluna reittivuorona Vammalasta klo Kiikkaan, Pehulaan ja Kiviniemeen tarjoten vaihtoyhteyden Tampereelta tulevasta pikavuorosta. Hinta: noin , syntyy auton ja kuljettajan päivän pidentämisestä. Jos Satakunnan Liikenne ei aja minään päivinä Kiikan ja Pehulan taajamien kautta, kyseisen vuoron ajoaika ja liikennöintipäivät tarkastellaan uudelleen ja ne pyritään sovittamaan pikavuorojen aikatauluihin. 39

40 Ympärivuotiset ehdotukset - Pikavuoro: Sunnuntaisin kello Huittisista Tampereelle lähtevä pikavuoro muutetaan ajamaan ainakin kokeiluna reittiä Huittinen Kiviniemi (Kauppakulma) Pehula Kiikka Vammala Tampere. Hinta: ±0, Kiikasta ja Keikyästä nousevat matkustajat kattavat muut syntyvät lisäkulut tai tulonmenetykset. 3.5 Kiikoinen Nykytilanne Arvio - Koulupäivinä yksi ely-keskuksen tukema reittivuoro aamukahdeksaksi Laviasta Kiikoisten kautta Vammalaan ja takaisin Vammalasta kello Vammalan lukion opiskelijat pääsevät kello 16:n aikaan takaisin päivätaksilla Kiikoisiin. - Pori Tampere-pikavuorot noin 2 6 kertaa päivässä. Pysäkit Jylhänmaa ja Tervahauta. - Palveluliikenne ympäri vuoden: kerran viikossa Vammalaan ja kerran viikossa Kiikoisten keskustaan. Kiikoisten ja Vammalan välisillä reittiliikennevuoroilla kulkee ely-keskuksen liikenteeksi verrattain hyvin matkustajia, jopa matkustajaa yhdellä vuorolla. Iltapäivällä kello 14 päättyvinä koulupäivinä lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla on pitkähkö odotusaika (bussi Kiikoisiin kello 14.45), mutta Äetsän koulujen oppilaiden kuljettaminen Kiikoisten suuntaan samalla autolla on ylivoimaisesti halvin tapa. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäisi koulupäivinä kello 16:n jälkeen Vammalasta lähtevä, kaikille avoin reittivuoro. Kuntalaiskyselyn perusteella palveluliikenteen liikennöintiin ollaan Kiikoisissa pääosin tyytyväisiä, erityisesti asiointiaikoihin toripäivinä. Palveluliikenteen vuoroja käyttää yleensä noin 5 10 asiakasta, mikä on verrattain hyvin koko Sastamalan mittakaavassa. Kiikoisten palveluliikenne ajetaan Kiikan ja Keikyän palveluliikenneautolla, mikä kiristää aikatauluja, sillä kyseisen auton pitää ehtiä ajamaan myös Kiikan ja Keikyän kouluajoja. Lisäksi Kiikoinen Vammala-vuoron ajoreitti voi muodostua hyvin pitkäksi, jos asiakkaita eri puolilta Kiikoista, kuten Jylhänmaasta, Kuorsumaasta ja Myönteeltä. Jos Kiikoisten palveluliikenne ajettaisiin Kiikoisten kouluautoilla, kauimmilta Kiikoisten kyliltä tulevia yksittäisiä asiakkaita voitaisiin mahdollisesti ottaa koulukyytiin tai saavuttaa mahdollisesti muita synergiaetuja. Kuntalaiskyselyn vastaukset Kiikoisista rajoittuvat pääosin palveluliikenteen ja Vammalan kouluvuorojen toimivuuden ja tulevaisuuden turvaamiseen. Yksittäisissä toiveissa päivittäistä reittiliikennettä halutaan Kiikoisista Vammalaan myös koulujen loma-aikoina. Kiikoisten läpi kulkee kuitenkin Pori Tampere-valtatie, ja joukkoliikenteellä pääsee ympäri vuoden Tampereelle ja Poriin. Yhteydet 11-tiellä ovat vähentyneet toukokuussa 2017 ja Sastamalan kaupungin tulisi ajaa entisen vuorotason palauttamista (ks. tarkemmin luku 3.2). Koulujen loma-aikoina päivittäinen reittiliikennöinti Kiikoisista Vammalaan ei ole perusteltua matkustajien vähäisyyden, matkustustarpeiden vaihtelun, Kiikoisten asutuksen hajanaisuuden ja Pori Tampere-liikennöinnin takia. Palveluliikenteen liikennöintiehdotus 40

41 Palveluliikenteen vuoromäärä ja ajopäivät pidetään ennallaan, mutta kouluvuoden tai koko kalenterivuoden aikainen liikennöinti siirretään Kiikoisten kouluautoille. Jos liikennöitsijöitä on 2, tilaukset pitää voida tehdä samasta numerosta. Selvitetään mahdollisuus sovittaa yhteen laboratorio- ja palveluliikenteen ajopäivä. Reittiliikenteen liikennöintiehdotus: Kiikoinen Vammala Kiikoinen Elyn kilpailutuksen voittaja Liikennöitsijä Elyn kilpailutuksen voittaja Sastamalan kaupungin kilpailutuksen voittaja Koulupäivät Ajopäivät Koulupäivät Koulupäivät ~7.00 Kuorsumaa ~15.29 ~7.10 Tervahauta ~15.25 ~17.00 T 7.15 Kiikoinen kk ~17.05 T ~7.25 Kiimajärvi ~15.05 ~17.15 T ~7.40 Ammattikoulu tienhaara ~14.47 ~ Vammala las Muutosehdotukset - Ely-keskus: Laviasta klo 6.45 lähtevän vuoron lähtöaikaa myöhennetään houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vaihtoehtoisesti vuoro voidaan ajaa nykyisellä aikataululla, jos halutaan muodostaa vaihtoyhteys Vammalasta Tampereelle. Iltapäivällä kello lähtevää vuoroa ei muuteta lainkaan. Ei kustannusvaikutusta. - Iltapäivällä klo 16:n jälkeen aletaan ajaa kaikille avointa reittivuoro Vammala Myllymaa Putaja Tervahauta Kiikoinen kk Kiimajärvi Leikkuu(/Lavia). Kyytiin ei voi nousta Vammalan ammattikoulun tienhaaran jälkeen, eli vuoroa ei ajeta, jos Vammalasta ei ole lähdössä matkustajia. Sastamalan kaupunki kilpailuttaa ja hankkii vuoron. Hinta: matkustajamääristä ja kalustokiertojen onnistumisesta riippuen. - Pysäkille Kiikoinen kk asetetaan tarkka ajantasausaika matkustajapalvelun parantamiseksi. Muut toimenpide-ehdotukset Sastamalan kaupunki vaikuttaa aktiivisesti Pori Tampere-bussivuorojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunki selvittää mahdollisuuden järjestää syöttöliikennettä esimerkiksi koulukuljetuksia ajavilla busseilla Kiikoisten Jaarasta ja kirkonkylältä Tervahaudan pikavuoropysäkille etenkin, jos Pori Tampere-tielle tulee lisää vuoroja. 3.6 Kokoavia havaintoja Sastamalan sisäisissä linja-autovuoroissa matka- tai näyttökorteilla tehtäviä matkoja lukuun ottamatta lähes kaikki liput ostetaan autosta käteisellä kuljettajalta. Käytäntö ei ole erityisen nykyaikainen. Myös mahdollisuus maksaa pankkikorteilla vaihtelee. Nettitarjouslippu tuskin tulee lyömään itseään läpi lähitulevaisuudessa lyhyessä maaseutu- tai seutuliikenteessä. Matkahuolto ilmoitti loppukesällä 2017, että sen yleinen linja-autojen kertalippuhinnasto ei ole enää voimassa, vaan linja-autoyhtiöt vastaavat hinnoittelustaan itse. Käytäntönä Sastamalan alueella on pysynyt, että asiakkaalta peritään Matkahuollon vanhan taulukon mukainen hinta. Myös palveluliikenteessä matkat veloitetaan samalla perusteella. Hinnoittelukäytäntö on nykyään ongelmallinen, sillä hintoja on vaikea löytää eivätkä ne ole tasalukuja 41

42 (esimerkiksi 3,30, 4,70, 6,10, 6,80 ). Toinen ongelma on epäselvyys matkan pituudesta linja-autojen ajaessa eri reittejä, kuten Vammalasta Kiikkaan suoraan tai Pehulan kautta ja Vammalasta Mouhijärvelle suoraan tai Nohkuan kautta. Selvyyden ja reiluuden vuoksi matkustajalta tulisi periä aina yksi hinta olettaen, että matka tehdään lyhintä reittiä pitkin. Nyt jopa saman linja-autoyrityksen eri kuljettajat saattavat velottaa samasta matkasta eri hinnan. Liikennöitsijöiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sisäisesti myös siihen, että netistä, kuten Matkahuollon hausta, löytyvät aina ajantasaiset ja oikeat tiedot vuoroista. Selvitys esittää, että Vammalan kylillä palveluliikennettä lisätään, Vammalan alueen palveluliikenneauton käyttöä kevennetään ja Kiikoisten sekä Putajantien varren palveluliikenteen liikennöitsijät vaihdetaan. Pelkästään entisiin kuntarajoihin perustuvat palveluliikenteen toiminta-alueet aiheuttavat joustamattomuutta. Osassa palautteista palveluliikennettä pidetään kalliina, osassa sopivan hintaisena. Palveluliikenteeseen ehdotetaan omaa, yksinkertaisempaa hinnastoa, jossa hinnat pysyisivät suunnilleen nykytasolla. Lisäksi markkinointia pitää lisätä merkittävästi, etenkin paperista mainontaa. Kaupunki voisi tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi kyläyhdistysten kanssa. Suodenniemellä päivätoiminnan ajaminen palveluliikenneautolla kiristää huomattavasti asiointiaikoja etenkin torstaisin, kun auto hakee Mouhijärveltä päivätoiminnan asiakkaat Suodenniemelle. Palveluliikenteen liikennöinnin kannalta päivätoiminnan parempi alkamisaika olisi Pehulassa ja etenkin Suodenniemen Kerolassa esimerkiksi kello 9.30 (nyt viitteellisesti kello 9.00), jotta päivätoiminta ehdittäisiin hoitaa paremmin kouluvuoroja ajavalla palveluliikenneautolla. Nyt esimerkiksi Kiikkaan kuljetetaan oppilaita päivätoimintapäivinä 30 minuuttia ennen koulun alkamisaikaa, jotta auto ehtii ajaa myös päivätoiminnan ajot. Mouhijärveläisten päivätoimintapäiväksi voisi sopia paremmin keskiviikko (nyt torstai) ja suodenniemeläisten torstai (nyt keskiviikko). Mouhijärveläisten päivätoimintapäivänä auto ehtii ajaa vain lyhyitä asiointimatkoja. Mahdollisesti Suodenniemen ja Mouhijärven päivätoiminta-ajot pitäisi siirtää kokonaan eri autolle ainakin koulupäivinä, mutta päivätoimintaa ajavan auton pitää olla esteetön. Keskiviikko olisi hyvä päivä ajaa Suodenniemeltä ja Putajantieltä palveluliikenne Vammalaan toripäivän takia. Muutokset tulee toteuttaa neuvotellen hyvässä yhteistyössä päivätoiminnan kanssa. Palveluliikenteen hinnoitteluehdotus 0 5 km: 3 /yhdensuuntainen matka 5,1 10 km: 4 /yhdensuuntainen matka 10,1 20 km: 5 /yhdensuuntainen matka 20,1 25 km: 6 /yhdensuuntainen matka Yli 25 km: 7,50 /yhdensuuntainen matka (hintakatto) Uutena palveluna otetaan käyttöön lounaspassin tapainen 24 matkan palveluliikennepassi, joka olisi voimassa 3 kuukautta ostopäivästä. Joka 12:s sekä 23:s ja 24:s matka olisivat ilmaisia, eli joka kuudennella edestakaisella asiointimatkalla toinen väli olisi maksuton ja joka 12:s edestakainen asiointimatka olisi kokonaan maksuton. Passi olisi henkilökohtainen ja sen säilyttäminen olisi asiakkaan vastuulla. 42

43 Palveluliikenteen liikennöintiehdotus Vammalan ja Karkun auto (ympäri vuoden) - 2 kertaa viikossa asiointi alueella Ellivuori Kutala Kärppälä Karkku Heinoo, 2 kertaa viikossa Kivijärvi Lantula Kaltsila Maso ja 2 kertaa viikossa Illo Kiikan-Illo Sammaljoki Houhajärvi Rautaniemi Murtoonmaa Enonkulma Tapiola. Lauantai lisätään asiointipäiväksi. Kiikan ja Keikyän auton päivävuorot - 2 kertaa viikossa asiointi Keikyässä ja 2 kertaa viikossa Kiikassa. Keikyän toisena asiointipäivänä ajetaan koko Keikyästä Pehulaan ja toisena Vammalaan. Molempina Kiikan asiointipäivinä ajetaan sekä Kiikan keskustaan että Vammalaan. Koulujen loma-aikoina otetaan vastaan tilauksia Kaukolasta ja Tyrväänkylästä, joista esitetään paikallisliikennettä lopetettavaksi koulujen loma-aikoina. - Auto ajaa Kiikan ja Keikyän päivätoiminnan jatkossakin, mutta aikataulun mielekkyyttä pitää arvioida. - Koulujen loma-aikoina palveluliikenneauto ajaa reittivuoroina seuraavat vuorot: Keikyä noin klo 7.00/7.10 Kiikka Vammala noin 7.30/7.40, Vammala kello Kiikka kk Pehula Kiviniemi Vammala ja Vammala 16.15/16.35 Kiikka Keikyä 16.35/ Kiikoisten kouluauto (koko vuoden tai kouluvuoden ajan) - Keskiviikko asiointi koko Kiikoisista Vammalaan, perjantai Kiikoisten sisäinen asiointi. Suodenniemen ja Mouhijärven auto - 2 kertaa viikossa Mouhijärven sisäinen asiointi (toinen päivä perjantai/uotsolan toripäivä), 1 kerran viikossa Suodenniemen sisäinen asiointi, 1 2 kertaa viikossa Suodenniemi Putaja Myllymaa Vammala-palveluliikenne ja mahdollisesti 1 kerran viikossa Suodenniemeltä Mouhijärvelle. - Jos Kiikoisten kouluauto ei aja Kiikoisten palveluliikennettä koulujen kesälomalla, Suodenniemen/ Mouhijärven autolle siirretään kesäksi Kiikoisten palveluliikenne. Lantula-talon kuljetuksia ajetaan tarvittaessa muillakin autoilla kuin Vammalan palveluliikenneautolla. 4. VAMMALAN PAIKALLISLIIKENNE Vammalan keskusta-alueella ajetaan paikallisliikennettä. Liikennöintiä on kouluvuoden aikana ( , mukaan lukien syys-, joulu- ja hiihtolomat) arkipäivisin kello välisenä aikana ja lauantaisin noin kello Koulujen kesäloman aikana arkipäivisin liikennettä on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin noin kello Linjat ovat Tori( Roismala) Varila Tori, Tori Kalliala Lousaja Tori ja Tori Tyrväänkylä Kaukola Tori. Elokuussa 2017 Paikallisliikenteen reittejä ja aikatauluja yhdenmukaistettiin ja liikennöintiä lisättiin tunti myöhempään, eli yli kello 17:n. Syyskaudella 2017 matkustajamäärä on kasvanut selvästi, mikä lienee eniten seurausta aikataulu- ja reittimuutosten onnistumisesta ja lisääntyneestä markkinoinnista. Myös kaupunkibussia pidetään pikkubusseja selvemmin erottuvana. 43

44 Kuvio 3. Vammalan paikallisliikenteen matkustajamäärät syyslomaviikolla 42 ilmaisen kokeiluviikon aikana. Syyslomaviikolla 42 ( ) paikallisliikennettä markkinoitiin runsaasti, kun matkustaminen oli kaikille ilmaista. Kokeilu lisäsi kuntalaisten tietoisuutta paikallisliikenteestä, sillä bussin kyytiin nousi kokeiluviikolla paljon uusia tai aiemmin vähän kulkeneita asiakkaita, kuten nuoria, lapsiperheitä ja joitakin työmatkustajia. Muuten paikallisliikenteen pääasiallinen asiakaskunta koostuu koululaisista ja eläkeläisistä. Satunnaisten matkustajien määrä viisinkertaistui, sillä ilman kuukausilippua tehtiin viikolla 42 yhteensä 458 kertamatkaa (syyskuussa 2017 viikossa keskimäärin 91 matkaa). Yhteensä ilmaisia matkoja tehtiin 670 kappaletta, arkipäivinä noin ja lauantaina vajaa 40. Kuukausikortin käyttäjät mukaan laskien matkustus paikallisliikenteessä lisääntyi noin 130 prosenttia syyskuun 2017 keskiarvoon verrattuna. Kokeilu on tuonut muutamia pysyviä käyttäjiä, mutta tarkempien vaikutusten arviointi on haastavaa. Paikallisliikenteen nykyinen Varilan linja (vas.) ja ehdotus uudesta Varilan linjasta (oik.). Merkit: XXX=Linjaa ei ajeta kyseistä kadunpätkää pitkin. X X X = Linjaa ajetaan kyseistä kadunpätkää pitkin rajoitetusti. 44

45 Paikallisliikenteen Varilan linja kulkee reittiä Vammalan tori sairaala Hopun yritysalue Roismala (osa vuoroista) Harjukatu Tyrväänkatu Kontionkatu Vaulokatu Linjakatu Aarnontien kioski sairaala Vammalan tori. Varilan alueen matkustajat ovat pääosin tyytyväisiä reittiin. Reitti tekee ympyrän Varilassa, mutta toisaalta edestakaisin tiettyä reittiä kulkeva linja pidentäisi ajokilometrejä. Linjan vilkkain pysäkki on Aarnontien kioskin pysäkki, mutta asiakkaita nousee kyytiin Varilan alueella lähes koko linjan varrelta. Sairaalalle kulkevia asiakkaita on melko vähän, mutta palautteissa kiitetään paljon vuorojen ajamista sairaalan pääovien edustan kautta. Liikennöintiongelmia aiheuttavat väärin pysäköidyt autot sairaalan luona. Paikallisliikenteen Varilan vuoro on jäänyt jumiin sairaalalla väärin pysäköityjen autojen takia. Ongelmiksi myös koetaan, että vuorot kiertävät Hopun yritysalueen ja Citymarketin vain toiseen suuntaan. Selvitys esittää, että kaikki Varilan vuorot ajetaan jatkossa molempiin suuntiin Citymarketin ohi, mutta Hopun yritysalueen kautta kiertämistä vähennettään merkittävästi. Roismalan kautta kulkevia vuoroja vähennettäisiin jonkin verran, sillä Roismalan matkustajamäärät ovat olleet vähäisiä. Aikatauluehdotus: Keskusta Roismala Varila Keskusta (kouluvuosi ( )) Ajopäivät ma ma-pe Tori Terveyskeskus/sairaala (piha) Hopun teollisuusalue Roismala 5.35 ** * Citymarket Tyrväänkatu Kontionkatu Aarnontie (kioski) Citymarket Hopun teollisuusalue Terveyskeskus/sairaala (piha) Tori

46 * = Vuoro ajetaan Roismalan hautausmaalta tarvittaessa Tyrväänkylän koululle asti, mikäli menijöitä on. **=Vuoro kiertää Roismalan kautta koulujen lomapäivinä (kello 7.10), kun Tyrvään voimaa ei ajeta. Liikennöintiä muutettaisiin hieman iltapainotteisemmaksi aikaisimpien aamuvuorojen matkustajien vähäisyyden, uusien käyttäjien houkuttelemisen ja Vammalan keskustan elinvoiman lisäämisen takia. Asiakaskysyntään vastaamiseksi aamupäivällä vuorot ajavat ensin Roismalan ja sitten Varilan lenkin ja klo 12:n jälkeen lenkit toisessa järjestyksessä. Ajopäivät arkisin ma-pe Ajopäivät lauantaisin ympäri vuoden la la Tori Roismala Varila, Aarnontien kioski Tori, saapuu Paikallisliikenteen nykyinen Lousajan linja (vas.) ja ehdotus uudesta Lousajan linjasta (oik.) Lousajan linja on pääosin järkevä, Lousajan vesitornin ja Uosson ympyrän välillä linjalla on neljä reittivariaatiota: suoraan Varikonkatua, Varikonkatua Muistolan koulun pihan kautta, Käsityökatua tai Nokiankatua Teknikumin ohi. Tälle on perusteet, mutta reittejä voi selkeyttää. Varikonkadulla Nälkälän autogrillin kohdalla ei ole pysäkkiä. Selvitys esittää, että tänne rakennetaan pysäkki ja sitten Käsityökadun liikennöinti lopetetaan. Asemakadun, rautatieaseman ja Teknikumin liikenne hoidettaisiin erillisellä pistolla. Varikonkadun ja Käsityökadun risteys. 46

47 Nykyään Vammalan rautatieasemalle matkustus paikallisliikenteellä on hyvin vähäistä. Kaikkina päivinä junalle ei mene edes yhtä asiakasta. Paikallisliikenteen bussilla pääsee Varilasta ja Vammalan keskustasta luotettavasti lyhyellä vaihtoajalla Tampereelle kello 6.07 ja 8.02 lähteville junille. Pois pääsee lyhyellä vaihtoajalla Tampereelta kello 8.50, ja saapuvilta junilta. Kello 8.02 junalle täytyy matkustaa Lousajan kautta. Bussi pysähtyy Asemakadulla rautatieaseman tienhaarassa Liekorannan kohdalla yhtä vuoroa lukuun ottamatta. Ilmaisella viikolla junalle kulki kuljettajan arvion mukaan joitakin matkustajia enemmän kuin tavallisina viikkoina. Rautatieasemalle matkustamista rajoittaa se, että paikallisliikenne ei ole virallinen vaihtoyhteys VR:n kanssa. Sastamalan kaupungin tulisi yrittää neuvotella VR:n kanssa virallisen vaihtoyhteyden perustamisesta. Toinen rajoite on, että Vammalan asemalla pysähtyy junia kello 6 23 välillä, mutta paikallisliikenteen liikennöinti ei voi olla yhtä kattavaa etenkään viikonloppuisin ja kesällä. Porin ja Tampereen välillä junat kulkevat kokonaisuudessaan erittäin täsmällisesti (taulukko 4). Yli 90 prosenttia junista kulkee aikataulussa tai lähes aikataulussa. Tällä hetkellä merkittävä puute on, että kello 7.02 ja Tampereelle lähteville junille ei ole toimivaa paikallisliikenneyhteyttä eikä yhteyttä ole Tampereelta Vammalaan kello saapuvalta junalta. Kello junalta paluuliikennöinti vaatisi paikallisliikenteen ajattamista kello asti. Kuljettajan työpäivät voisivat muodostua liian pitkiksi, jos aamusta iltaan ajetaan yhdellä kuljettajalla. Toisen kuljettajan käyttäminen saattaa nostaa kustannuksia. Selvitys esittää, että ajokaudeksi paikallisliikenteen Lousajan vuorot sovitetaan paremmin junaaikatauluihin sopimiksi ja vuorot kävisivät aina rautatieaseman pihassa. Paikallisliikennettä kannattaa ajaa useammille junille vasta, kun junamatkustajat alkavat käyttää enemmän paikallisbusseja. Taksilakien vapautuminen saattaa avata uusia mahdollisuuksia kutsutaksipohjaiseen liikenteeseen junille. Taulukko 4. Tampereelta Vammalaan saapuvien junien kulun täsmällisyys Myöhässä max. 8 min Myöhässä 9 20 min Myöhässä min Myöhässä min Myöhässä yli 60 min IC 477, M-P (tuloaika 6.52) 98,7 % 221 kertaa 1,3 % 3 krt 0 % 0 krt 0 % 0 krt 0 % 0 krt IC 461, M-L (tuloaika 8.50) 95,7 % 291 krt 2,6 % 8 krt 1,3 % 4 krt 0,3 % 1 krt 0 % 0 krt IC 465, M-S (tuloaika 12.58) 95,3 % 346 krt 2,8 % 10 krt 0,8 % 3 krt 0,8 % 3 krt 0,3 % 1 krt IC 467, M-S (tuloaika 14.58) 97,5 % 355 krt 1,6 % 6 krt 0,3 % 1 krt 0,5 % 2 krt 0 % 0 krt IC 469 (249 krt)/175 (115 krt), M-S (tuloaika 16.58) 96,7 % 352 krt 1,6 % 6 krt 0,3 % 1 krt 1,1 % 4 krt 0,3 % 1 krt IC 471, M-S (tuloaika 18.58) 92,5 % 334 krt 4,7 % 17 krt 1,7 % 6 krt 0,8 % 3 krt 0,3 % 1 krt IC 473 (195 krt)/179 (103 krt), M-P, S (tuloaika 20.50) 82,9 % 247 krt 11,7 % 35 krt 3,0 % 9 krt 1,3 % 4 krt 1,0 % 3 krt IC 475, M-S (tuloaika 22.50) 89,8 % 325 krt 7,5 % 27 krt 1,4 % 5 krt 1,1 % 4 krt 0,3 % 1 krt Yhteensä (2640 krt) 93,6 % 2471 krt 4,2 % 112 krt 1,1 % 29 krt 0,8 % 21 krt 0,3 % 7 krt Tietoja on tarkastettu kunkin junavuoron osalta mekaanisesti ja vähäiset virheet taulukossa saattavat olla mahdollisia. Lähde: Julia junaliikenteen havaintojärjestelmä

48 Aikatauluehdotus: Keskusta Kalliala Lousaja keskusta (+rautatieasema/teknikum) (kouluvuosi ( )) Ajopäivät ma ma-pe Tori (7.50) Rautatieasema (7.52) T T T T T Teknikum (piha) T T T (T) Kalliala Sastamalakoti Vesitorni (Sipintie) Ammattikoulu th Teknikum (piha) T Rautatieasema (7.52) Tori (7.55) Ajopäivät arkisin ma-pe ma-pe Ajopäivät lauantaisin ympäri vuoden la la la Tori Rautatieasema, piha 6.47/ T 12.47/ T/ /17.02 Teknikum, piha T T Sastamalakoti Tori T = Vuoro ajetaan vain tarvittaessa, pelkästään matkustajien kyydistä jättöä varten. Paikallisliikenteen nykyinen Tyrvään voiman linja (vas.) ja ehdotus uudesta, koulupäivinä ajettavasta linjasta (oik.). Merkkien selitykset: XX=Linjaa ei ajeta kyseistä katua pitkin. 48

49 Tyrvään voiman linjan tärkeimmät asiakasryhmät ovat Kaukolan alueelta Muistolan kouluun tulevat alakoululaiset sekä Tyrväänkylän ja Kaukolan alueilta tulevat yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset. Oikeus maksuttomaan koulumatkaan ei täyty kaikilla liian lyhyen koulumatkan takia. Tyrvään voiman linjalla muiden matkustajien osuus on melko vähäinen. Tyrväänkylän, Kaukolan ja Vinkkilän alueilla asuu noin 400 asukasta, kun Varilan linjan varrella (pois lukien ydinkeskusta) asuu noin asukasta ja Lousajan linjan varrella noin ihmistä. Ilmaisellakin viikolla Tyrvään voiman vuorot olivat melko tyhjiä. Selvitys esittää, että Tyrvään voiman linjan liikennöinti keskitetään jatkossa koulupäiviin, reitti muutetaan kulkemaan suoraan Pesurinkatua Kaukolaan ja aikataulut sovitetaan kokonaan Muistolan koulun alkamis- ja päättymisaikoihin. Muistolan koulun koulupäivät alkavat tänä lukuvuonna kello 8 ja 9 ja päättyvät kello 12, 13 ja 14. Liikennemäärä koulupäivinä olisi suunnilleen sama talviarkipäiviin verrattuna ja vuorot palvelisivat paremmin koululaisia. Säästö lauantaiden ja koulujen loma-aikojen arkipäivien liikennöinnin lopettamisesta olisi noin euroa euroa, mutta suuremmat säästöt saavutetaan, jos erillisiä taksikuljetuksia Muistolan koululta Kaukolaan ei tarvitsisi järjestää. Nyt näin joudutaan tekemään, jos Muistolan koulun koulupäivät päättyvät kello 12 tai 13. Tämä myös selkeyttäisi liikennerakennetta koululaisten näkökulmasta. Kulut yhden Tyrvään voiman vuoron ajamisesta ovat noin euroa, eikä satunnaisten matkustajien lipputuloilla kuluja saada juuri lainkaan katettua. Paikallisliikenteen Varilan linja palvelisi jatkossa Roismalan aluetta myös kesällä ja lauantaisin. Lisäksi Tyrväänkylän tienhaarassa pysähtyvät Tyrvään voiman linjaa tiheämmin pikavuorot, joiden lippujen hintoja esitetään luvussa 3.1 laskettavaksi Vammalaan keskustaan tehtävillä matkoilla. Arkisin koulujen loma-aikoina Kiikan ja Keikyän suunnista tulevat palveluliikenteen vuorot voisivat palvella myös Tyrväänkylää ja Kaukolaa. Lisäksi kello 16:n jälkeen paikallisliikenteen Varilan/Roismalan vuoro voi tarvittaessa käydä kääntämässä Tyrväänkylän koululla. Aikatauluehdotus: Muistolan koulu keskusta Tyrväänkylä Kaukola Vinkkilä Muistolan koulu keskusta Ajopäivät Koulup. Koulup. Koulup. * Koulup. Koulup. Koulup. Koulup. Ma-pe Linja Tyrvään voima Tyrvään voima Tyrvään voima Tyrvään voima Vammala Punkalaidun Tyrvään voima Tyrvään voima Roismala Varila Muistolan koulu (Nuupalankatu) * Vammalan lukio (Marttilankatu) Tori * Sylvään koulun piha Roismala Tyrväänkylän koulu T Tyrvään voima * T Kaukolan mylly * T Lähdeniityntie, tienhaara * T Muistolan koulu (Nuupalankatu) (th.) T (th.) T (th.) Sylvään koulun piha 7.45 Tori T 49

50 T = Vuoro ajetaan tarvittaessa, pelkästään matkustajien kyydistä jättöä varten (kello vuoroa ei ajeta, jos lukiolta ja torilta ei ole lähdössä yhtäkään matkustajaa.) *= Vuoro ajetaan lukuvuosittain vahvistettavina viikonpäivinä. Joukkoliikennekyselyn ja muuten saadun palautteen perusteella paikallisliikenteen kertalipun hintaa (3,30 ja vuotiaat 1,70 ) pidetään liian kalliina ja hankalasti käsiteltävänä summana. Kuukausilipun (25 ) edullisuutta kiitellään, mutta siitä vallitsee myös epätietoisuutta. Sastamalan, Huittisten ja Punkalaitumen vakiovuoroihin kelpaava kuukauden seutulippu maksaa 55 euroa. Seutuliput kelpaavat paikallisliikenteessä, mutta paikallisliikenteen kuukausikortti ei kelpaa muissa busseissa. Tämä on hieman sekavaa, mutta 55 euroa paikallisliikenteen kuukausikortista olisi liian kallis hinta. Paikallisliikenteen kuukausikortin hinta esitetään nostettavaksi 30 tai 35 euroon, sillä 1990-luvun jälkeen hintaa ei ole nostettu. Kertalipun hinnaksi ehdotetaan 3, sillä joukkoliikennekyselyn perusteella hyvin moni on valmis maksamaan siitä 3 euroa (katso liite 1, kysymys 17). Kahden euron kertalipun hinta luultavasti laskisi selvästi lipputuloja. Lasten kertalipun hinta on nyt 1,70 euroa. Uudeksi hinnaksi esitetään 1,50 euroa ja samalla ikäkategoriaa laajennettaisiin vuotiaista tai 5 24-vuotiaisiin. Lasten ja nuorten ostovoima on heikompi ja nuoret koulumatkoja lukuun ottamatta käyttävät paikallisliikennettä vähän. Tämä olisi myös Sastamalan strategisten tavoitteiden mukaista, sillä vuosina Sastamalan väkiluku laski nettona lähes 1000 asukkaalla vuotiaiden keskuudessa (Aro 2017). Nykyään paikallisliikenteessä matkustus on vilkkainta talvikuukausina. Etenkin monet koululaiset, joilla ei ole oikeutta ilmaiseen koulukuljetukseen, ostavat kuukausikortteja vain muutamaksi kuukaudeksi vuodessa. Tästä syystä ehdotetaan perustettavaksi uutena lipputuotteena vuosilippua, jolla voisi matkustaa vuoden ajan paikallisliikenteessä rajattomasti. Vuosilipun hinnaksi ehdotetaan 290 euroa ja tai 5 24-vuotiailta 145 euroa. Harkinnanarvoista olisi ottaa käyttöön myös sarjalippu (esimerkiksi 10 matkaa), mutta sarjalipun käytännön toteutus voi olla hankalaa ja lipputuotteiden suurta määrää tulisi välttää. Paikallisliikenteen liikennöinnissä on ongelmia puutteellisen pysäkki-infran takia. Esimerkiksi tietöitä tehtäessä pysäkkitolppia on viety pois eikä niitä ole tuotu milloinkaan takaisin. Muutenkin pysäkkejä tai ainakin pysäkkitolppia voisi olla enemmän. Nykyisillä pysäkeillä ei pääosin ole kilpiä tai tunnisteita siitä, että kyseinen pysäkki on paikallisliikenteen käyttämä pysäkki. Paikallisliikenteen käyttämät pysäkit tulisi merkitä paremmin. Torin ja sairaalan pihan pysäkeille ajoneuvoja pysäköidään usein luvatta. Selvitys esittää, että Vammalassa otetaan käyttöön pysäköinninvalvonta ja linja-autoreitin varrelle väärin pysäköityjä autoja aletaan sakottaa. Linja-autopysäkkien talvikunnossapidossa on ongelmia, sillä lumien auraaminen pysäkeiltä on puutteellista. Soratiepätkien ympärivuotiseen kunnossapitoon pitäisi kiinnittää myös enemmän huomiota, etenkin Sastamalankadun soratiepätkä on ollut syksyllä 2017 hyvin kuoppainen. Myös puiden oksat ottavat kiinni isoihin linja-autoihin etenkin Hossantiellä. Jatkossa tulisi huolehtia myös siitä, että matkustajat otetaan kyytiin ja jätetään kyydistä vain linja-autopysäkeillä, ellei asiakkaan liikuntakyky vaadi pysähtymistä muussa, kuitenkin liikenteellisesti turvallisessa paikassa. Toimenpide-ehdotukset Tyrvään Voiman linja muutetaan vain koulupäivinä ajettavaksi ja reitti muutetaan kulkemaan Pesurinkatua pitkin yhtä aamuvuoroa lukuun ottamatta. Arkisin koulujen loma-aikoina Kiikan/Keikyän palveluliikenneauto hoitaa kutsuperiaatteella Kaukolan ja Tyrväänkylän asiointiliikenteen. 50

51 Paikallisliikenne keskitetään Varilan/Roismalan ja Kallialan/Lousajan linjoille ja molemmat linjat pyritään ajamaan mahdollisuuksien mukaan yhtä reittiä pitkin, nykyistä vieläkin selvemmin. Paikallisliikenteen kesäajan liikennöintiä lisätään Varilan/Roismalan ja Kallialan/Lousajan linjoilla ja lauantain liikennöinti lopetetaan Tyrvään Voiman linjalla. Varilan linja ajaisi jatkossa kesällä Roismalan kautta. Paikallisliikenteen lauantailiikennöintiä lisätään ympärivuotisesti Varilan/Roismalan ja Kallialan/Lousajan linjoilla ja lauantailiikenne lopetetaan Tyrvään Voiman linjalla. Varilan linja ajaisi jatkossa aina lauantaisin Roismalan kautta. Paikallisliikenteen lauantailiikenne hoidetaan jatkossa yhteistyössä palveluliikenteen uuden lauantailiikennöinnin kanssa. Tapahtumailtoina paikallisliikenne voi ajaa pidempään, jos tapahtumanjärjestäjät sopivat asiasta ja tarvittaessa osallistuvat kustannusten jakamiseen. Paikallisliikenteen Roismalan/Varilan ja Kallialan/Lousajan linjojen kalustovaatimukseksi asetetaan varakalustoa lukuun ottamatta matalalattiainen kaupunkibussi ja Sastamalan kaupunki suunnittelee paikallisliikenteen auton ulkovärityksen/teippauksen elokuussa 2019 alkavalta kilpailutuskaudelta lähtien. Paikallisliikenteen linjakilpien tekstejä muutetaan selkeyden vuoksi. Roismalan ja Varilan linjoilla linjakilveksi muutetaan Roismala Varila( Keskusta), Kallialan ja Lousajan linjoilla Kalliala Lousaja( Keskusta), pelkillä rautatieaseman linjoilla Rautatieasema ja Tyrvään voiman linjalla Kaukola Keskusta. Nyt linjakilpiä ovat vain Varila Lousaja ja Tyrvään voima. Paikallisliikenteen linjojen pysäkiksi lisätään Vammalan linja-autoasema, mikäli tämä ei nosta kustannuksia. Rautatieasemalla kaikki vuorot ajavat jatkossa rautatieaseman pihan kautta. Paikallisliikenteen hintoja muutetaan ja lipputuotteet uudistetaan: kertalippu 3 (nyt 3,30) euroa ja tai 5 24-vuotiaat 1,50 (nyt 4 11-vuotiaat 1,70). Kuukausilipun hinnaksi 30 tai 35 (nyt 25). Uutena lipputuotteena perustetaan vuosilippu (290 / /24-vuotiailta). Paikallisliikenteen autoihin tuodaan maksukortinlukijat ja vuosilippuja myydään vain kortilla. Paikallisliikenteen markkinointia lisätään voimakkaasti. Vastuu aikataulutiedotuksesta ja paperisten aikataulujen painattamisesta siirretään Sastamalan kaupungille vuonna 2019 alkavalta kilpailutuskausilta lähtien. Markkinointi tarkoittaa erilaisia tempauksia ja kampanjoita. Paikallisliikenteen (tai palveluliikenteen) nimi muutetaan nimikilpailulla, jotta paikallisliikenteen ja palveluliikenteen nimet eivät olisi yhtä helposti sekoittuvia. Sastamalan kaupunki alkaa ostaa mieluiten ulkopuoliselta taholta pysäköinninvalvontapalveluja. Tarkastusiskut ja sakotus kohdennetaan paikallisliikenteen liikennöinnin kannalta ongelmallisimpiin paikkoihin, kuten torin linja-autopysäkeille ja sairaalan edustalle pysäköimiseen. Käsityökadun ja Varikonkadun risteykseen (suunnassa Lousajan vesitorni Uosson ympyrä) ja Varikonkadulle Helluntaiseurakunnan kirkon kohdalle ja puolelle rakennetaan uudet linja-autopysäkit ja Käsityökadun kautta kulkeva liikennöinti lopetetaan. Vammalan linja-autoaseman ja S-marketin välille rakennetaan molempiin suuntiin linja-autopysäkit. 51

52 Pysäkkitolppia lisätään paikallisliikenteen reiteille paikallisliikenteen palvelun parantamiseksi. Mahdollisia paikkoja ovat esimerkiksi sairaalan piha, Sastamalankadun ja Sastamalantien risteys (249-tieltä heti Kallialan suuntaan), Sastamalankadun ja Kampinkadun risteys, Sastamalankadun ja Sipintien risteys, Pesurinkadun ja Nokkakyläntien risteys, Kaukolantien ja Vinkkiläntien risteys (Vinkkilän suuntaan), Vinkkiläntien ja Lähdeniityntien risteys, Tyrväänkyläntien ja Sammaantien risteys (puutteita). Paikallisliikenteen pysäkit merkitään kilvillä tai muulla järjestelyllä ja aikataulut viedään pääpysäkeille. Vammalan keskusta-alueen liikenteenjakajat käydään kukin kerrallaan läpi, jotta risteyksissä isoilla linjaautoilla olisi helpompaa kääntyä. Risteysten ajo-omaisuuksia linja-autoja varten pyritään parantamaan. Pysäkkien talviaikaiseen kunnossapitoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Paikallisliikenteen reittien soratieosuuksien (Sastamalankatu Kampinkadun ja Sipintien väliltä, pätkä Helaantietä/Sipintietä, Hartolankoskentie ja Vinkkiläntie) ympärivuotiseen kunnossapitoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. 5. KARTOITUS LIIKENTEELLISISTÄ SOLMUKOHDISTA JA VAARALLISISTA PYSÄKEISTÄ Pirkanmaan ely-keskus ja Pirkanmaan liitto suunnittelevat Pirkanmaan laajuisen liityntäpysäköinti/solmupysäkkiselvityksen käynnistämistä (tilanne joulukuu 2017). Tässä luvussa otetaan kantaa liikenteellisesti joihinkin keskeisimpiin ja/tai ongelmallisimpiin kohteisiin. Listaus ei ole täydellinen. Valtatien 11 ja tien 259 eli Mouhijärventien risteys. Mouhijärvellä asutus on sijoittunut haasteellisesti kaupunkien välisen linja-autoliikennöinnin kannalta. Teiden 11 ja 259 risteyksen eli Uotsolan tienhaaran pysäkit ovat vaarallisia ja vaikeasti saavutettavia. Pysäkillä ei ole liityntäpysäköintimahdollisuutta ja eikä henkilöautolla Uotsolan taajamasta pysäkille tultaessa pysty kääntymään kunnolla ympäri takaisin Uotsolaan. Epävirallisesti auton voi jättää Pub Nostalgian pihaan, mutta Nostalgian pihasta on usean minuutin kävelymatka pysäkeille. Kaikkien parannustoimenpiteiden tekeminen Uotsolan pysäkille tulisi luultavasti huomattavan kalliiksi. Uotsolan risteyksen rooli saattaa tulevaisuudessa muuttua, jos Häijään ja Uotsolan väli tulee täyteen asutusta. 52

53 Toimenpide-ehdotus: Uotsolan tienvarsipysäkin kaikki kehittämistoimet kytketään Uotsola Häijää-välin tulevaan kaavoitukseen ja rakennushankkeisiin. Vaihtoehtoja Uotsolan pysäkin liikenneturvallisuuden parantamiseksi on useita, ja siksi tarkempaan toteutustapaan ei oteta tässä kantaa. Häijään kiertoliittymä Häijään Nesteen pihasta kuvattuna. Pori Tampere-pikavuorot pysähtyvät Häijäässä valtatiellä 11 urheilukaupan luona, ja siellä on alikulku sekä epävirallisia pysäköintipaikkoja esimerkiksi Nesteen automaattiaseman pihassa. Paikka ei kuitenkaan ole erityisen houkutteleva kaikkien mouhijärveläisten liityntäpysäkiksi niukan palveluinfrastuktuurin takia. Helpoiten saavutettava solmukohta kaikkia Mouhijärven kyliä ajatellen on Häijään Neste. Häijään kiertoliittymää on mahdollista kohentaa pienillä toimenpiteillä siten, että Pori Tampere-pikavuorojen ei ole välttämätöntä käydä Häijään Nesteen pihassa ja kävelymatka kiertoliittymän ja autoparkin välillä ei ole kohtuuttoman pitkä. Tämä vaatisi kevyen liikenteen väylän rakentamista Häijään Nesteen pihasta liikenneympyrään Häijään kylän puolelle 249-tietä ja uuden pysäkin rakentamista ennen kiertoliittymää Tampereen suunnasta tultaessa. Nyt Häijään Nesteen pihasta on viiden minuutin kävelymatka ja neljä suojatien ylitystä Tampereen suunnasta tulevien bussien pysäkille. Pori Tampere-pikavuorot eivät pysähdy Häijään kiertoliittymässä, mutta osa vuoroista käy Häijään Matkahuollosssa. Harkitsemisen arvoista olisi myös rakentaa uusi pysäkki Häijään Nesteen ja kiertoliittymän väliselle alueelle Häijään kylän puolelle 249-tietä. Nyt Häijään Nestettä lähimmät pysäkit Vammala Uotsola-suunnassa ovat kiertoliittymän pysäkki kohti Poria ja entisen Säästömarketin kohdalle jäävä pysäkki. Ehdotus: Häijään kiertoliittymän aluetta aletaan kohentaa, mikäli Uotsolan risteykselle ei tehdä mitään ja linja-autoyhtiöt suostuvat lisäämään Häijään kiertoliittymän Pori Tampere-vuorojen pysäkiksi. Jos Häijään kiertoliittymää ei aleta parantaa, Pori Tampere-vuorojen ainoana Häijään pysäkkinä pidetään jatkossakin vain urheilukaupan pysäkki eikä Häijään kiertoliittymän risteykselle tehdä mitään. Osa Pori Tampere-pikavuoroista pysähtyy Salmin tienhaarassa (Salmintien ja valtatien 11 risteys). Salmin pysäkin matkustajamäärät ovat olleet vähäisiä, samoin pysäkin markkinointi. Risteyksessä ei ole katuvaloja eikä pysäköintimahdollisuutta. Pysäkin tuntumassa on Sirlogin tehdas, jonka pihassa koulubusseja käy kääntymässä. Ehdotus: Sastamalan kaupunki neuvottelee Sirlogin tehtaan pihan maanomistajan kanssa Sirlogin tehtaan parkkipaikan hyödyntämisestä linja-automatkustajien liityntäpysäköintipaikkana. Kaikkien Pori Tamperepikavuorojen pysäkeiksi lisätään Salmin ja Tupurlan (Linnustenmaantie) tienhaarat. 53

54 Salmintien ja Otamussillantien risteys Mouhijärven Salmissa. Mouhijärven Salmissa osa kouluvuoroista joutuu kääntymään ympäri Salmintien ja Otamussillantien risteyksessä. Luvussa 3.2 esitetyt liikennöintimuutokset lisäisisivät Salmin kylällä käyvien vuorojen määrää (esimerkiksi Häijää Salmi Häijää Uotsola) ja vähentäisivät Salmin läpi kulkevien Häijää Salmi Nohkua Karkku Vammala-vuoroja. Muillakin kuin koulubusseilla on tarvetta kääntyä ympäri risteyksen tuntumassa, sillä risteyksessä on jätteiden kierrätyspiste. Salmissa liikkuu myös retkeilijöitä Peltokankaanvuoren ja Salminvuoren alueilla, ja pysäköintimahdollisuus Salmintien risteyksessä edistäisi alueen matkailukäyttöä. Ehdotus: Salmin risteykseen rakennetaan linja-autojen kääntöpaikka siten, että siinä voivat kääntyä myös henkilöautot. Kääntöpaikan yhteyteen rakennetaan muutama pysäköintipaikka. Villilän kääntöpaikka Keikyässä Villiläntien ja Karhiniementien risteyksessä. Muutama koulubussi joutuu kääntymään ympäri Keikyässä Villiläntien ja Karhiniementien risteyksessä. Risteyksessä ei ole kääntöpaikkaa. Pysäkkikaista on puutteellinen ja sijaitsee keskellä risteystä. Karhiniementie lähtee laskemaan risteyksestä loivaan alamäkeen, ja kääntyminen ympäri on haasteellista etenkin talviliukkailla isolla linja-autolla hyvästä näkyvyydestä huolimatta. Ehdotus: Villiläntien ja Karhiniementien risteyksen liikenneturvallisuutta parannetaan, mutta toimenpiteen kiireellisyyteen ja tarkempaan toteutustapaan ei oteta kantaa. 54

55 Kiviniementien ja Perkiöntien risteys Keikyässä. Muutama koulubussi joutuu kääntymään ympäri Keikyässä Kiviniementien ja Perkiöntien risteyksessä. Näkyvyys on lyhyempi kuin Villilän risteyksessä Kiviniementien loivien mutkien ja asutuksen takia. Kääntöpaikka parantaisi liikenneturvallisuutta, mutta hyödyt eivät ole pitkällä aikavälillä täysin kiistattomat. Sastamalan ja Huittisten kunnanrajalle on Perkiöntien risteyksestä matkaa vielä noin pari kilometriä ja Keikyän alueen oppilaita kuljettavat koulubussit saattavat joutua käymään kääntymässä pidemmälläkin Kiviniementietä. Toisaalta aiemmin linja-autot ovat saattaneet kääntyä entisen Esson huoltoaseman pihassa. Kiireellisempi ja edullisempi toimenpide olisi selkeyttää Keikyän sillan kupeessa sijaitsevan 249-tien, Kiviniementien ja Keikyäntien risteyksen pysäkkijärjestelyjä. Nyt esimerkiksi valtatieltä 12 Keikyän sillan suuntaan ajavat linja-autot pysähtyvät Kauppakulman kohdalla, vaikka merkittyä pysäkkiä ei ole. Ehdotus: Kiviniementien, 249-tien ja Keikyäntien risteykseen merkitään ja rakennetaan tarvittavat pysäkit. Perkiöntien risteyksen liikenneturvallisuutta mahdollisesti parannetaan tämän jälkeen, mutta toimenpide ei ole kiireellisimpien joukossa. Kiikan tienhaara valtatien 12 ja kantatien 44 risteyksessä. Huittinen Tampere-pikavuorot pysähtyvät Kiikan ja Keikyän alueilla vain valtatien 12 tienvarsipysäkeillä. Pysäkeille on matkaa noin 2 4 kilometriä Kiikan ja Keikyän taajamien asutuksesta. Kiikassa tienvarsipysäkille tulee Kiikan keskustasta vähän käytetty pyörätie ja Huittisten suuntaan menevälle pysäkille pääsee turvallisesti. Tampereen suuntaan menevälle pysäkille pitää ylittää valtatie. Risteys on hankalasti montussa ja liityntä- ja pyöräparkki puuttuvat. Kiertoliittymä luultavasti hidastaisi liian paljon liikenteen sujuvuutta, joten liikenneturvallisuuden kannalta paras keino olisi rakentaa alikulku Tampereen suuntaan menevälle pysäkille. Liityntäparkille paras paikka olisi luultavasti pieni peltokaistale Mäntymäen puolella risteystä. 55

56 Ehdotus: Kiikan risteykseen rakennetaan liityntä- ja pyöräparkki sekä alikulku Tampereen suuntaan menevälle pysäkille, mikäli Kiikan keskustasta ei synny merkittävästi joukkoliikennettä Tampereen suuntaan. Toimenpiteen kiireellisyyteen ei oteta kantaa. Keikyän tienhaara valtatiellä 12 Selkätien (kohti Kämmäkkää) ja Äetsäntien risteyksessä. Keikyän tienvarsipysäkki ei ole Kiikan pysäkin tavoin montussa, mutta risteyksen vaarallisuutta lisää risteyksestä lähtevä neljäs tie Kämmäkän suuntaan. Keikyän pysäkille ei tule Kiikan tavoin kevyen liikenteen väylää, vaan kevyen liikenteen väylä päättyy jo Kyntäjäntien kohdalla. Keikyän taajamassa (Pehula, Jussinpelto, Talankylä, Honkola, Hellänmäki, Kiviniemi) asuu kuitenkin vajaa 2000 asukasta, Kiikan taajamaa selkeästi enemmän. 249-tie on paikoin hyvin kapea valtatien 12 risteyksen ja Kyntäjäntien risteyksen välillä. Lyhyen matkan päässä Keikyän tienvarsipysäkistä Vammalaan päin on etupäässä rekoille tarkoitettu pysähdys- ja levähdyspaikka. Nykyään jonkinasteisessa mittakaavassa pikavuoroille lähtevät matkustajat jättävät autonsa kyseiselle rekkojen parkkialueelle. Ehdotus: 249-tielle Kyntäjäntien risteyksestä valtatielle 12 linja-autopysäkille asti rakennetaan kevyen liikenteen väylä tai nykyistä tietä levennetään. Keikyän tienhaarapysäkin läheisyydessä sijaitsevaa rekkojen pysähdyspaikkaa levennetään, linja-autopysäkit siirretään sinne ja samaan yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköinti- ja pyöräparkit. Toimenpiteiden kiireellisyyteen ei oteta kantaa. Tervahaudan risteys Kiikoisissa (valtatien 11, Mäkipääntien ja Kiikostentien risteys). Kiikoisten linja-autoliikenteellisesti merkittävin solmukohta on Tervahaudan risteys valtatiellä 11. Pori Tampere-pikavuorot pysähtyvät kyseisessä risteyksessä ja myös Lavia Kiikoinen Vammala-vuorot ajavat Tervahaudan kautta. Tulevaisuudessa on Kiikoisten osalta järkevintä kehittää Tervahaudan risteystä. Tervahaudassa ei ole erikseen rakennettua liityntäpysäköintiä, mutta auton tai pyörän voi jättää epävirallisesti esimerkiksi entisen huoltoaseman ja nykyisen lasistudion pihaan. Valtatie pitää ylittää Porin 56

57 suunnan pysäkille kuljettaessa, mutta Tampereen suunnan pysäkille pääsee turvallisesti. Halvin ratkaisu olisi yhteistyössä lasistudion pihan maanomistajan kanssa kohentaa lasistudion pihan parkkipaikkaa ja rakentaa sinne pyöräparkki. Kalliimpi mutta liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu olisi rakentaa valtatien 11 alittava alikulku Porin suunnan pysäkille. Samalla kevyen liikenteen olisi turvallisempaa liikkua Mäkipääntien ja Kiikostentien välillä. Lisäksi Tampereen suunnan pysäkille tulisi rakentaa uusi pysäkkikatos. ABC:n risteystä (teiden 11 ja 44 risteys) voidaan kohentaa tieliikenteen näkökulmasta, mutta siitä linja-autoliikenteen solmukohdan tekeminen tulisi kalliiksi ja hyödyiltään vähäiseksi. Pelkästään ABC:n risteyksen ohi ajavat nykyään vain Puolustusvoimien Niinisalo Turku Niinisalo-lomakuljetukset. Näille vuoroille on hyvät ja turvalliset pysäkit ABC:n kohdalla tien 44 varrella. ABC:n luona ei ole juurikaan asutusta. Ehdotus: Kiikoisten osalta tulevat parannustoimet keskitetään Tervahaudan risteykseen. Liityntäpysäköinnin rakentaminen/kehittäminen on ensisijaista, alikulku toissijaista. Vammalassa mahdollinen solmukohtapaikka on Punkalaitumentien (tie 252) ja 12-tien risteys. Risteykseen ei rakennettu uusia linja-autopysäkkejä Citymarketin rakennustöiden yhteydessä. Huittinen Tampere-linjaautojen on välttämätöntä ajaa Citymarketin liikenneympyrästä eteenpäin. Joillekin pitkän matkan linjaautoille houkuttelevuus ajaa Vammalan kautta saattaisi lisääntyä, jos auton ei tarvitsisi käydä Vammalan keskustassa. Toisaalta rahtia kuljettavien vuorojen tarvitsee käydä rahtipisteessä, eivätkä tällaiset vuorot voi pelkästään käännähtää Citymarketin liikenneympyrässä tai rampilla. Rahtipiste ei tulevaisuudessa sijaitse välttämättä nykyisellä linja-autoasemalla, mutta linja-automatkustajille linja-autoasema ja keskustan pikavuoropysäkit (sairaala, Hoppu ja kaupungintalo) ovat vakiintuneita paikkoja nousta linja-auton kyytiin. Ehdotus: teiden 252 ja 12 risteykselle ei tehdä mitään, mutta tilanteen muuttumiseen on syytä varautua. Varikonkadun ja Nuupalankadun risteys. Selvityksessä on esitetty, että Vammalan Varikonkadusta tehtäisiin joukkoliikennekatu, eli Vammala Mouhijärvi- ja Vammala Kiikka Keikyä-vuorot ajaisivat yhtenäisyyden vuoksi aina Varikonkatua. Ehdotus: Varikonkadun ja Nuupalankadun risteyksen eli ammattikoulun tienhaaran pysäkkiä ja/tai Nälkälän autogrillin läheisten pysäkkien ympäristöä kehitetään (esimerkiksi pyöräparkki ja riittävä paikoitustila), mikäli linja-autoliikenne siirtyy enenevissä määrin Varikonkadulle ja ammattikoululaisten ohella muutkin matkustajat alkavat käyttää pysäkkiä enemmän. Vammalassa Hopunkallion keskuskeittiön kohdalla linja-autopysäkki puuttuu Tampereen suuntaan mentäessä. Nyt linja-autopysäkki on vain Tampereentiellä tien toisella puolella, Tampereen suunnasta 57

58 tultaessa. Linja-autopysäkki molempiin suuntiin lisäisi sairaalan työntekijöiden ja kauempaa tulevien asiakkaiden ja Pikku-Berliinin alueella asuvien houkuttelevuutta käyttää linja-autoa. Ehdotus: Hopunkallion kohdalle Tampereentielle rakennetaan linja-autopysäkki Tampereen suuntaan meneviä linja-autoja varten, mikäli linja-autoyhtiöt suostuvat lisäämään kohteen pysäkiksi. Suodenniemen ja Putajantien suunnassa isoilla linja-autoilla ajettavat koulubussit joutuvat kääntymään Suodenniemen Taipaleessa Lemmetynperäntien ja Vammalan Vaununperällä Tähtisentien risteyksessä. Näissä paikoissa kääntyminen on kuitenkin vähäistä ja liikennemäärät ovat vähäisiä. Ehdotus: Suodenniemen Taipaleeseen ja Vammalan Vaununperälle ei rakenneta kääntöpaikkoja. Suodenniemellä Ravintola Pianon ja K-marketin pihat palvelevat linja-automatkustajia riittävän hyvin. Karkussa solmupysäkkinä on perusteltua käyttää Osuuspankin ja Maisan kohdalla olevaa pysäkkiä ja ajattaa kaikki Mouhijärvi Vammala-vuorot Karkun keskustan kautta. Myös useita oppilaitoksia sijaitsee Riippiläntien varrella. Mouhijärven suuntaan mentäessä Karkun pääpysäkki sijaitsee nyt hankalasti keskellä risteystä ja näin ollen osa koulubusseista poistuvista oppilaista ja opiskelijoista lähtee ylittämään tietä keskellä risteystä. Riippiläntie on kapea ja mäkinen Äijärin tasoristeyksen ja Mainiementien välillä. Ehdotus: Karkkuun ei rakenneta liityntäpysäkkiä, mutta Mouhijärven suuntaan menevä pääpysäkki siirretään muutaman metrin lähemmäs Asemantien risteystä. Ehdotus: Tien ylläpitäjä parantaa Äijärin tasoristeyksen ja Mainiementien väliä (esim. katuvalot). Valtateillä 11 ja 12 monissa risteyksissä, joissa pikavuorot pysähtyvät, on puutteellisesti katuvaloja. Katuvalot parantaisivat liikenneturvallisuutta ja lisäisivät joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Koulukuljetuskulut voisivat alentua, jos katuvalollisten risteysten ylittäminen määritettäisiin riittävän turvalliseksi luokkien oppilaille. Seuraaviin risteyksiin ehdotetaan valoja, kohteiden (keskinäiseen) kiireellisyyteen ei oteta kantaa. - Valtatie 12, Kärppälänraitin ja Masontien risteys (Karkku). - Valtatie 12, Tyrväänkyläntien ja Sarkiantien risteys (Vammala). - Valtatie 12, Jokisivuntien ja Keikyäntien risteykset (Kilpijoki/Kiikka). Katuvaloja jatketaan Rukkitien ja Teukkulantien risteyksestä Keikyäntien risteykseen asti. - Valtatie 12, Antinahteentien risteys (Keikyä). - Valtatie 11, Myllysillantien risteys (Jylhänmaa/Kiikoinen). - Valtatie 11, Myönteentien ja Palomäentien risteysalue (Kiikoinen). - Valtatie 11, Vesunninraitin ja Ahvenjärventien risteys (Mouhijärvi). - Valtatie 11, Tervamäenraitin ja Konttimäentien risteys (Mouhijärvi). Vaihtoehtoisesti pidempi väli Vanhankirkontien risteyksestä Eskolanraitin risteykseen asti osittain tai kokonaan. - Valtatie 11, Lampistentien risteys (Iirola/Mouhijärvi). - Valtatie 11, Salmintien ja Kankarintien risteys (Mouhijärvi). Vaihtoehtoisesti pidempi väli Häijäästä Salmintien risteykseen asti osittain tai kokonaan. 58

59 6 YHTEENVETO JA 100 TOIMENPIDE-EHDOTUSTA Lähes poikkeuksetta kaikki Sastamalan sisällä kulkemat julkiset kuljetukset ja linja-autovuorot ovat yhteiskunnan tavalla tai toisella tukemia tai kustantamia. Tämän perusasetelman muuttuminen lähivuosina ei ole todennäköistä, mutta parhaimmassa tapauksessa julkisen tuen osuutta voidaan pienentää. Sastamalan kaupunki voi omilla toimenpiteillään itse ja/tai yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten liikennöitsijöiden, yhdistysten ja yrittäjien, kanssa houkutella bussien ja joukkoliikenteen kyytiin nykyistä enemmän matkustajia. Kyse on paljon psykologiasta ja ihmisten asenteisiin vaikuttamisesta. Hyvällä kilpailutuksen ja reittien suunnittelulla koulukuljetuksista on mahdollista löytää säästöjä, jotka voitaisiin käyttää kaikille avoimen joukkoliikenteen lisäämiseen. Jo muutamilla kymmenillä tuhansilla euroilla voidaan saada selkeitä parannuksia. Toisaalta jo yhden auton saaminen pois koulukuljetuksista voi vähentää kustannuksia noin euroa vuodessa. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä selvitys ehdottaa tavoiteltavan seuraavia asioita: 1) Sastamalan kaupunki kantaa suuremman vastuun kaikille avoimien linja-autovuorojen markkinoinnista. Markkinointia lisätään sekä sähköisessä että paperisessa muodossa (painetut aikataulut, lehti-ilmoitukset) ja sitä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koulukuljetukset 2) Sastamalan kaupunki järjestää henkilöstöresurssit siten, että kaupungilla on jatkossa suurempi vastuu koulukuljetusten ja muiden julkisten kuljetusten ajoreittien ja autokiertojen suunnittelusta. Viime kädessä palkataan kuljetussuunnittelija. 3) Koulukuljetusten ajoreitit suunnitellaan jatkossa Sastamalan kaupungin ja liikennöitsijöiden tiiviimmässä yhteistyössä. 4) Koulukuljetusten ja muiden julkisten suunnittelujen kilpailutusvastuu pidetään kaupungin omissa käsissä, mutta kilpailutuksiin käytetään jatkossa tarvittaessa enemmän ulkopuolista asiantuntemusta. 5) Koulujen erikoispäivien ajosuunnittelua ja koulujen epäsäännöllisten tilausajojen järjestelyjä hoidetaan tarpeen mukaan jatkossa nykyistä keskitetymmin koulutoimistosta. 6) Koulukuljetusten, muiden julkisten kuljetusten ja joukkoliikenteen palautekäytäntöjä selkiytetään esimerkiksi perustamalla uusi sähköpostiosoite josta palautteet käsitellään. 7) Koulupiirien rajoja tarkastellaan ainakin Nohkuan, Pohjalanjärven, Kiuralan ja Sammaljoen alueilla. 8) Koulujen käytäntöjä oppilaiden ohjaamisessa koulubusseihin yhtenäistetään. 9) Koulut lisäävät keskinäistä yhteistyötään lukujärjestysten suunnittelussa. 10) Koulujen lukujärjestysten laatijoille tarjotaan tarvittaessa enemmän kollegiaalista tukea. 11) Kaikkien yläkoulujen työpäivät alkavat ja päättyvät lähtökohtaisesti vain yhteen aikaan. 12) Koulutoimisto tekee jokaista lukuvuotta varten koulujen alkamis- ja päättymisaikojen tarkastelun. 13) Samaa koulukuljetuskalustoa käytetään enemmän eri koulujen ja alueiden kesken. 14) Reittivuorojen ja koulukuljetusten ostovuorojen kalustoa käytetään enemmän ristiin. 15) Koulukuljetusten kaluston valvontaa lisätään. 16) Koulukuljetuskriteeri kuljetusoppilaiden 5 30 minuutin odotusajasta pidetään ennallaan, mutta kuljetusreitin suunnittelijan on perusteltava oppilaiden minuutin odotusajat. 17) Koulukuljetuskriteeri 2,5 tai 3 tunnin enimmäismatka-ajasta pidetään ennallaan, mutta kuljetusreitin suunnittelijan on perusteltava oppilaiden yli 2 tunnin kokonaismatka-ajat. 18) Koulukuljetukset pyritään ajamaan kouluille 5 15 minuuttia ennen koulujen alkamisaikaa ja takaisin 5 15 minuuttia koulun päättymisen jälkeen. Suunnittelun periaatteeksi otetaan, että erityisen 59

60 liukkailla talvikeleillä koulukuljetukset saavat myöhästyä reilustikin. 19) Koulukuljetusten kilpailutuskausien pituutta pidennetään. 20) Koulukuljetusautoihin asennetaan hinnaltaan edulliset ja toiminnaltaan yksinkertaiset gpspaikantimet. Laajempi henkilökuljetusjärjestelmä on tavoiteltava asia teknologian kehittyessä. 21) Kiinteällä päivähinnalla ostettavien koulukuljetusautojen käytön suunnittelua tehostetaan. 22) Vammalan lukion koulupäiviä pidennetään 5 tai 10 minuutilla väli- ja ruokatuntien pidentämiseksi. Vammalan joukkoliikenne 23) Aamukahdeksaksi Vammalan lukiolle ja ammattikoululle saapuvien linja-autovuorojen aikatauluja tarkastellaan uudelleen ja vuoroja ei ajeta perusteettoman aikaisin. 24) Vammalan lukion koulukuljetusperiaatteet käydään kokonaisuudessaan läpi ja niitä muutetaan tarpeiden mukaan (esimerkiksi mahdollisesti ilmainen koulumatka Kiikasta Vammalaan). 25) Reittivuorojen lippujärjestelmät uudistetaan (etenkin toisen asteen opiskelijoiden osalta), mikä on valtakunnallinen tavoite. 26) Sastamalan kaupunki valmistautuu hyvissä ajoin suunnittelemaan Huittinen Tampere-linjaautovuorojen uusia tukijärjestelyjä siirtymäajan liikennöintisopimusten ja nykymuotoisten seutulippujen käytön päätyttyä (todennäköisesti vuoden 2018 lopun jälkeen). 27) Tyrväänkylän ja Stormin tienhaaroista Vammalaan pikavuoroilla tehtävien matkojen hintoja lasketaan esimerkiksi poistamalla hinnoista niin sanottu pikavuorolisä (alimmaksi maksuksi 3/3,30/3,50 euroa). 28) Sastamalan kaupunki vaikuttaa yhteistyössä Huittisten kaupungin kanssa siihen, että Matkahuollon rahdin kuljetusjärjestelyt tukevat aidosti Sastamalan ja Huittisten linja-autoliikennettä. 29) Pori Tampere-junaliikennettä muutetaan lyhyellä aikavälillä pitämällä vuorojen kokonaismäärä suunnilleen samana mutta ajamalla vuorot vanhemmalla vaunukalustolla. 30) Tampereelta kello Poriin lähtevän viimeisen iltajunan lähtöaikaa myöhennetään hieman siten, että junaan muodostuu vaihtoyhteys Turun satamasta sekä Viking Linen että Silja Linen iltalaivoilta. 31) Pori Tampere-junaliikennettä kehitetään pidemmällä aikavälillä siten, että Pori Tampere-radalla osa junista pysähtyy tiheämmin (lähijuna, pysähdykset myös Äetsässä, Nakkilassa ja Ulvilassa ja ehkä Kiikka ja Kauvatsa) ja osa harvemmin (pysähdys Vammalassa ja Harjavallassa/Kokemäellä). 32) Vammalan ja Karkun rautatieasemien ympäristöä kehitetään esimerkiksi rakentamalla asemille ilmoitustaulut tai muu mainostaulut, joissa voitaisiin markkinoida Sastamalaa junamatkustajille. 33) Vammalan rautatieaseman nimi säilytetään Vammalana, mutta junalippujen lipunmyyntijärjestelmää on päivitettävä siten, että se tunnistaa myös nimen Sastamala. 34) Vammala Tampere-linja-autovuoroja nopeutetaan siten, että jatkossa suurempi osa vuoroista ei pysähtyisi lainkaan Sarkolan pysäkillä eikä kiertäisi Nokian keskustaa, ellei Nokialta ole nykyistä laajempia vaihtoyhteyksiä muihin suuntiin. 35) Sastamalan kaupunki vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Huittinen Tampere-pikavuoroilta olisi Nokian päässä jatkossa paremmat vaihtoyhteydet esimerkiksi Ylöjärven, Pirkkalan, Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja Hervannan suuntiin. 36) Huittinen Tampere-linja-autovuorojen Superin pysäkin nimi muutetaan Citymarketin pysäkiksi. 37) Vammalan linja-autoaseman laituritaulut päivitetään ja tauluihin jätetään vain lähtölaiturien numerot. 38) Puolustusvoimien lomakuljetukset Niinisalo Turku Niinisalo ja näiden siirtoajot muutetaan reittiliikenteeksi ja avataan yleisölle. Reitti muutetaan kulkemaan Vammalan keskustan kautta. 39) Matkapoikien Tampere Vammala Huittinen Turun satama-tilausajot muutetaan reittiliikenteeksi ja avataan yleisölle. Pysäkiksi lisätään Turun linja-autoasema. 60

61 40) Punkalaidun Vammala-välillä ajetaan jatkossa vähintään yksi edestakainen reittivuoro arkipäivisin kaikkina koulujen loma-aikoina. 41) Osa Punkalaidun Vammala Punkalaidun-reittivuoroista muutetaan palvelemaan tehokkaammin Tyrväänkylän ja Roismalan koulumatkaliikennettä. 42) Kaikki Vammalan ammattikoulun pihasta lähtevät linja-autovuorot lakkautetaan. Jatkossa yhtenäisyyden vuoksi kaikki linja-autot lähtevät/käyvät Nuupalankadulla Muistolan koulun edustalla tai käyttävät Varikonkadulla olevaa ammattikoulun tienhaaran pysäkkiä. 43) Vammala Kiikka Keikyä- ja Vammala Mouhijärvi-bussivuorot ajetaan Vammalassa Varikonkatua ja Varikonkadun pysäkkien saavutettavuutta joukkoliikenteen käytön näkökulmasta parannetaan. 44) Hopunkallion kohdalle Tampereentielle rakennetaan linja-autopysäkki Tampereen suuntaan meneviä linja-autoja varten, mikäli linja-autoyhtiöt suostuvat lisäämään kohteen pysäkiksi. 45) Palveluliikenteen ajopäiviä Vammalan kylillä lisätään ainakin kokeiluluonteisesti yhdestä kahteen viikossa ja ajopäiväksi otetaan myös lauantai ainakin Vammalan alueella. Vammalan paikallisliikenne 46) Sastamalan kaupunki järjestää nimikilpailun paikallisliikenteen ja palveluliikenteen nimistä. Toinen nimistä muutetaan, jotta nimet eivät sekoittuisi keskenään. 47) Päävastuu paikallisliikenteen ja palveluliikenteen aikataulutiedotuksesta, mukaan lukien paperisten aikataulujen painattamisesta, siirretään seuraavalla kilpailutuskaudella Sastamalan kaupungille. 48) Paikallisliikenteen Tyrvään voiman linja muutetaan vain koulupäivinä ajettavaksi. Reitti muutetaan. 49) Paikallisliikenteen Varilan ja Lousajan linjojen reitit pidetään pääosin samoina, mutta reittivariaatioiden määrää vähennetään. 50) Paikallisliikenteen Varilan ja Lousajan linjojen kalustovaatimukseksi asetetaan kaupunkibussi. Tulevilla kilpailutuskausilla Sastamalan kaupunki suunnittelee autoon maalauksen/teippauksen. 51) Paikallisliikenteen kouluvuoden aikainen vuoromäärä pidetään suunnilleen samana, mutta liikennöinnin painopistettä muutetaan hieman aamusta kohti iltaa. 52) Paikallisliikennettä lisätään koulujen kesäloman aikana Varilan ja Lousajan linjoilla. 53) Paikallisliikenne ajetaan ympäri vuoden lauantaisin yhteistyössä palveluliikenteen kanssa. 54) Paikallisliikenteen vuorojen pysäkiksi lisätään Vammalan linja-autoasema, jos kulut eivät kasva. 55) Vammalan rautatieaseman kautta kulkevien vuorojen aikataulut sovitetaan paremmin junien aikatauluihin ja kaikki rautatieaseman ohi ajavatvuorot käyvät aseman pihassa. 56) Paikallisliikenteen kertalipun hintaa lasketaan, kuukausilipun hintaa nostetaan ja uutena lipputuotteena otetaan käyttöön vuosilippu. Edullisen lasten lipun ikäkategoria laajennetaan. 57) Paikallisliikenteelle rakennetaan uudet linja-autopysäkit Varikonkadun ja Käsityökadun risteykseen (Nälkälän autogrillin puolelle Varikonkatua), Varikonkadulle Helluntaikirkon kohdalle ja puolelle katua ja Vammalan torin ja S-marketin välille (esimerkiksi Villihinnan kohdalle). 58) Paikallisliikenteen pysäkki-infraa parannetaan. Pysäkkitolppia lisätään paikkoihin, joissa pysähtyminen on liikenteellisesti turvallista ja joissa autot jo usein pysähtyvät. 59) Paikallisliikenteen pysäkit merkitään kilvillä tai muulla järjestelyllä ja aikataulut viedään useammille pysäkeille. Sastamalan kaupunki neuvottelee Liikenneviraston kanssa, jotta paikallisliikenteen aikataulut saadaan näkyvälle paikalle myös Vammalan rautatieasemalle. 60) Vammalan keskusta-alueen risteykset, joissa isolla kalustolla ajettavien linja-autojen pitää kääntyä, käydään läpi ja risteyksiä kohennetaan tarpeiden mukaan (esimerkiksi liikenteenjakajien paikat). 61) Vammalassa otetaan käyttöön pysäköinninvalvonta ja väärin pysäköityjä autoja aletaan sakottaa. 61

62 Mouhijärven, Suodenniemen, Kiikoisten ja Karkun joukkoliikenne 62) Viranomainen ottaa haltuun Pori Kiikoinen Mouhijärvi Tampere-välin linja-autoliikenteen ja kilpailuttaa yhteysvälille kevään 2017 laajuisen vuorotarjonnan. Vuorotarjonta suunnitellaan huomioiden muut joukkoliikennemuodot. Sopimuskauden vähimmäispituus on 3 5 vuotta. 63) Uotsolan taajamasta valtatielle 11 Pori Tampere-pikavuoron pysäkille aletaan järjestää ainakin kokeiluluonteisesti syöttöliikennettä keskeisimmille linja-autovuoroille. 64) Suodenniemen keskusta Hyynilä Tappitori-väliltä kartoitetaan syöttöliikenteen tarpeellisuus valtatielle 11 ja syöttöliikennettä aletaan ajaa tarpeen vaatiessa keskeisimmille Pori Tampere-linjaautovuoroille. 65) Jaara Kiikoisten kirkonkylä-väliltä kartoitetaan syöttöliikenteen tarpeellisuus Tervahautaan valtatielle 11 ja syöttöliikennettä aletaan ajaa tarpeen vaatiessa keskeisimmille Pori Tampere-linjaautovuoroille. 66) Suodenniemeltä ja Mouhijärveltä aletaan ajaa reittiliikennettä Vammalaan ainakin kokeiluluonteisesti kaikkina arkipäivinä koulujen loma-aikoina esimerkiksi muuttamalla osa palveluliikenteestä reittivuoroiksi. Tampereen suuntaan tarjotaan vaihtoyhteys linja-autolla tai junalla. 67) Mouhijärveltä Vammalaan aamukahdeksaksi tulevien linja-autovuorojen ajoaikoja myöhennetään 5 10 minuutilla vuorojen houkuttelevuuden parantamiseksi. 68) Nohkuan kautta ajavien Mouhijärvi Karkku Vammala-reittivuorojen määrää vähennetään. 69) Vammalasta koulupäivinä kello 16:n aikaan lähtevältä reittivuorolta kokeillaan kaikille avoimen syöttöyhteyden järjestämistä Häijään Nesteeltä Salmiin ja Tervamäkeen. 70) Perustetaan (kokeiluluonteisesti) koulupäivinä Vammalasta kello 16:n aikaan lähtevä reittivuoro Vammala Myllymaa Putaja Kiikoisten kirkonkylä Leikkuu/Lavia. Kyytiin voi nousta vain Vammalan linja-autoasemalta, Vammalan lukiolta ja Vammalan ammattikoulun tienhaarasta. 71) Ely-keskus ostaa koulupäivinä keskellä päivää ajettavan vuoroparin (Vammala) Mouhijärvi Suodenniemi Lavia Suodenniemi Mouhijärvi (Vammala) Lavian ja Suodenniemen yhteyksien parantamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vaihdolliset yhteydet Tampereelle. 72) Mouhijärven sisäisen palveluliikenteen ajopäivät vähennetään kolmesta kahteen viikossa. 73) Suodenniemen palveluliikenteen ajopäivät pidetään ennallaan, mutta jatkossa ajetaan Suodenniemeltä myös Vammalaan. Koulupäivinä lisätään reittiliikennettä Suodenniemi Mouhijärvivälillä (kouluvuorot kaikille avoimiksi ja elyn ostamana uusi vuoropari Mouhijärvi Lavia). 74) Kiikoisten palveluliikenteen ajopäivät pidetään ennallaan, mutta Kiikoisten palveluliikenne siirretään ainakin kouluvuoden aikana Kiikoisten kouluautoille. 75) Valtatien 11, Mäkipääntien ja Kiikostentien risteyksen (Tervahaudan tienhaara, Kiikoinen) saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan joukkoliikenteen käytön näkökulmasta. 76) Valtatien 11 ja tien 259 eli Mouhijärventien risteyksen (Uotsolan th., Mouhijärvi) saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan joukkoliikenteen käytön näkökulmasta. 77) Häijään kiertoliittymää (Mouhijärven Häijää) parannetaan joukkoliikenteen käytön näkökulmasta tarpeiden mukaan. 78) Salmintien ja Otamussillantien risteykseen (Mouhijärvi) rakennetaan linja-autojen kääntöpaikka. 79) Ely-keskus jatkaa Tampereen, Kutalan, Hotelli Ellivuoren, Karkunkylän ja Vammalan välisten linjaautovuorojen tukemista. Liikenne kohdennetaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. 80) Karkussa Riippiläntien, Maakunnantien ja Karkuntien risteyksessä Mouhijärven suuntaan menevää linja-autopysäkkiä siirretään keskeltä risteystä muutaman metrin lähemmäs Asemantien risteystä. 62

63 81) Tien ylläpitäjä parantaa liikenneturvallisuutta Riippiläntiellä (Karkku) Äijärin tasoristeyksen ja Mainiementien (evankelisen opiston tienhaara) välillä rakentamalla esimerkiksi katuvalot. Keikyän ja Kiikan joukkoliikenne 82) Koulupäivien reittiliikennettä Keikyä Kiikka Vammala-välillä lisätään muuttamalla siirtoajoja reittiliikenteeksi ja ajamalla yksi edestakainen Keikyä Kiikka-vuoro Vammalaan/Vammalasta asti. 83) Koulujen loma-aikoina arkisin Keikyästä ja Kiikasta aletaan ajaa ainakin kokeiluna reittivuoroja Vammalaan. Vähiten käytetyt palveluliikennevuorot muutetaan mahdollisesti reittivuoroiksi. 84) Huittinen Tampere-välin 1 2 päivittäistä pikavuoroa alkaa ajaa Kiikan ja Keikyän taajamien kautta. 85) Keikyästä ja Kiikasta Vammalaan 7.30 saapuvan reittivuoron aikataulua myöhennetään vuoron houkuttelevuuden parantamiseksi. 86) Keikyän ja Kiikan palveluliikenteen päivävuorojen ajopäivien kokonaismäärä pidetään ennallaan, mutta Kiikasta järjestetään molempina ajopäivinä yhteys sekä Kiikan keskustaan että Vammalaan Kiikan pankkipalvelujen loppumisen takia. Muutos saatetaan voimaan mahdollisimman pian. 87) Villiläntien ja Karhiniementien risteyksen (Keikyä) liikenneturvallisuutta parannetaan esimerkiksi rakentamalla linja-autojen kääntöpaikka. 88) Kiviniementien ja Perkiöntien risteyksen (Keikyä) liikenneturvallisuutta mahdollisesti parannetaan. 89) Kiviniementien, 249-tien ja Keikyäntien risteykseen (Keikyä) rakennetaan puuttuvat linja-autopysäkit. 90) Valtatien 12 ja kantatien 44 risteyksen (Kiikan tienhaara) saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan joukkoliikenteen käytön näkökulmasta. 91) Valtatien 12, seututien 249 ja Selkätien risteyksen (Keikyän tienhaara) saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan joukkoliikenteen käytön näkökulmasta. Yleiset havainnot joukkoliikenteestä 92) Palveluliikenteen hinnoittelua selkiytetään. Hintataso pidetään suunnilleen samana, mutta hintaportaita vähennetään, hinnat muutetaan tasarahoiksi ja paljon matkustavat saavat enemmän alennusta. 93) Reittivuorojen liikennöitsijät selkiyttävät hinnoittelua ja muuttavat hintoja mahdollisuuksien mukaan tasarahoiksi. Hinnat samalla yhteysvälillä muutetaan aina samoiksi auton reittivalinnasta riippumatta. 94) Tarpeellisiin reittivuoroihin sekä tarpeellisiin palveluliikenteen ja Vammalan paikallisliikenteen vuoroihin tuodaan pankkikortinlukijat, jotta matkan voi maksaa myös kortilla. 95) Linja-autoyritykset huolehtivat siitä, että kaikkien yleisölle avoimien reittivuorot ajantasaiset aikataulu-, pysäkki- ja hintatiedot tiedot löytyvät yhdestä paikasta. Nykyään lähes kaikki vuorot löytyvät Matkahuollon hausta, mutta esimerkiksi vuorojen välipysäkkitiedoissa on virheitä. 96) Pysäkkien talvikunnossapitoon kiinnitetään enemmän huomiota koko Sastamalan alueella ja lumet aurataan kunnolla linja-autopysäkeiltä. 97) Linja-autoreittien ympärivuotiseen kunnossapitoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. 98) Useisiin risteyksiin etenkin valtateille 11 ja 12 rakennetaan katuvalot liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja joukkoliikenteen käytön houkuttelevuuden parantamiseksi. 99) Valtatielle 12 Huittinen Tampere-linja-autovuorojen pysäkeiksi lisätään Keikyän Antinahteen ja Kiikan Kilpijoen tienhaarat ja valtatielle 11 Pori Tampere-vuoroille Iirolan, Tupurlan ja Salmin tienhaarat. 100) Sastamalassa aletaan järjestää enemmän kiertoajeluja matkailukohteisiin ja tilausajoja tapahtumiin (kirjapäivät, gregoriana, Wanhat Talot -tapahtuma) etenkin, jos joukkoliikenne on puutteellista. Liikennöintiä järjestetään Vammalasta ja suurista kaupungeista, kuten Tampereelta. 63

64 Koonti ehdotetuista uusista linja-autovuoroista - Suodenniemi klo 6.25 Tappitori Tervamäki Häijää klo 6.50 (josta auto jatkaa Salmin kautta Vammalaan). Syöttö Pori Tampere-bussille. Koulupäivisin. - Uotsolan taajama klo 6.45 valtatie 11 klo Syöttö Pori Tampere-bussille. Ympäri vuoden ma-pe. - Valtatien 11 tienhaara klo Uotsolan taajama n. klo Suodenniemi n. klo (tarvittaessa). Syöttö Tampere Pori-bussilta. Ympäri vuoden ma-pe. - Häijään Neste klo Iirola Tervamäki. Syöttökuljetus, jos menijöitä on. Koulupäivisin. - Häijään Neste klo Tupurla Salmi. Syöttökuljetus, jos menijöitä on. Koulupäivisin. - Suodenniemi Mouhijärvi Karkku Vammala-reittivuoro aamulla ja Vammala Karkku Mouhijärvi Suodenniemi-reittivuoro iltapäivällä. Arkisin kaikkina koulujen loma-aikoina. - Punkalaidun Vammala-reittivuoro aamulla/aamupäivällä ja Vammala Punkalaidun-reittivuoro iltapäivällä. Arkisin kaikkina koulujen loma-aikoina. - Muutama Huittinen Tampere-pikavuoroista kiertämään Pehulan ja Kiikan kautta. - Keikyästä ja Kiikasta aamulla noin klo 7 lähtevä reittivuoro Vammalaan ja Vammalasta klo 16.15/16.35 lähtevä reittivuoro Kiikkaan ja Keikyään. Mahdollisesti aamun palveluliikennevuoro muutetaan reittivuoroksi. Arkisin kaikkina koulujen loma-aikoina. - Kiikka klo 8.55 Vammalan linja-autoasema klo Keikyästä Kiikkaan tuleva vuoro jatkaa Vammalaan asti. Arkisin kouluvuoden aikana (ajetaan jatkossa myös syys-, joulu- ja hiihtolomina). - Vammala klo Kiikan koulu klo Kiikasta Keikyään kulkeva vuoro aloitetaan Vammalasta. Koulupäivisin. - Vammala klo Kiikka klo Pehula Kiviniemi Kilpijoki Vammala. Arkisin koulujen kaikkina loma-aikoina samalla aikataululla kuin koulupäivinä. - Pehula klo Kiikka klo Vammala klo Koulupäivisin. - Vammala klo 16.00/16.15 Vaununperä th Myllymaa Putaja Tervahauta Kiikoisten kirkonkylä Leikkuu/Lavia. Matkustajien kyytiin otto vain Vammalan keskusta-alueelta. Koulupäivisin. - Nykyiset Suodenniemi Mouhijärvi-kouluvuorot reittivuoroiksi, eli avataan kaikille. Koulupäivisin. - Ely-keskuksen tukemana (Vammala )Mouhijärvi klo Suodenniemi Lavia ja Lavia klo Suodenniemi Mouhijärvi( Vammala). Koulupäivisin. - Ely-keskuksen tukemana Tampere Kutala Ellivuori Vammala-vuorot. Laajin liikenne kesällä. - Viranomaisen kilpailuttamana Pori Tampere-välille nykyistä laajempi vuorotarjonta. Ympäri vuoden. - Säännöllisesti toistuvia tilausajoja reittiliikenteeksi. Ympäri vuoden. LÄHTEET Aro, Timo Sastamalan muuttoliike- ja elinvoima-analyysi. Sastamalan kaupungin tilaustyö. Julia junaliikenteen havaintojärjestelmä Kulkuhistoria. Luettavissa < viitattu

65 Koskinen Pekka (ei julkaisuajankohtaa), Katsaus ja ajatuksia Sastamalan kaupungin perustamisesta edeltävään seitsemän tuhannen vuoden mittaiseen aikaan. Luettavissa: < sastamalankaupunki.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali/2560.pdf> Viitattu Lauttakylä-lehti Rahti kiertää Tampereen kautta. Uutinen Lauttakylä-lehdessä Lauttakylä-lehti Ei enää pakettien turhia lenkkejä. Uutinen Lauttakylä-lehdessä Pirkanmaan ely-keskus Tilastot ja raportit. Luettavissa < p_p_id=122_instance_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_ state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_ _resetcur=true&p_r_p_ _categoryid=14401#. WiWrT3lx190>, viitattu Tilastokeskus 2017a. Postinumeroalueittainen avoin tieto. 1. Asukasrakenne Luettavissa < n_tieto 2017/paavo_1_he_2017.px/?rxid=e48b9fc b-ae08-c7747aa6d023>, viitattu Tilastokeskus 2017b. Tilastolliset postinumeroalueet. Luettavissa < viitattu Tilastokeskus 2017c. Väestöruutuaineisto 1 km x 1 km. Luettavissa < viitattu Tilastokeskus 2017d Kesämökit (lkm) alueittain Luettavissa asu rakke/statfin_rakke_pxt_003.px/?rxid=8c980d 71-39d9-44ac bba1c35320, viitattu LIITTEET LIITE 1 Sastamalan sisäinen joukkoliikenne -kuntalaiskyselyn tulokset Vastausaika oli Vastaajia (hyväksytyt vastaukset) oli 232, joista nettilomakkeen täytti 225 ja paperilomakkeen 7. Vastauksia hylättiin 1 kappale. Kaikilla oli mahdollista vastata kyselyyn, eli vastaukset eivät ole suoraan tilastollisesti yleistettävissä koskemaan kaikkien sastamalalaisten mielipiteitä. Kyselyyn vastanneet suhtautuvat todennäköisesti joukkoliikenteen käyttöön kaikkia sastamalalaisia keskimäärin myönteisemmin. Oheiset kuviot kuvaavat kaikkia 232 vastausta ja niiden perässä olevat taulukot vastausten jakautumista asuinpaikan (kysymys 1) tai ikäryhmän (kysymys 2) mukaan. 65

66 1. Missä asut? Vastaajien määrä: 232 Vammala, ydinkeskusta: 8 kpl (3,5 %) Vammala, keskusta-alueen taajama-alue (esim. Varila, Roismala, Tyrväänkylä, Lousaja, Kalliala, Nuupala): 50 kpl (21,6 %) - Jatkossa taulukoissa luokkia Vammala, ydinkeskusta ja Vammala, keskusta-alueen taajama-alue (esim. Varila, Roismala, Tyrväänkylä, Lousaja, Kalliala, Nuupala) kutsutaan lyhenteellä Vammala, taajama. Näiden luokkien tulokset esitetään yhdessä, koska luokassa Vammala, ydinkeskusta vastaajien määrä on pieni. Vammala, haja-asutusalue tai kylä (esim. Stormi, Sammaljoki, Illo, Lantula, Kaukola, Myllymaa): 31 kpl (13,4 %) - Jatkossa taulukoissa luokkaa kutsutaan lyhenteellä Vammala, kylä. Karkku: 14 kpl (6,0 %) Keikyä: 28 kpl (12,1 %) Kiikka: 21 kpl (9,1 %) Kiikoinen: 15 kpl (6,5 %) Mouhijärvi: 18 kpl (7,8 %) Suodenniemi: 38 kpl (16,4 %) Muualla kuin Sastamalassa, missä: 9 kpl (3,9 %) [Ei esitetä vastaajien yksityisyyden turvaamisen takia.] - Jatkossa asuinpaikka-taulukoissa tämän luokan tuloksia ei esitellä pienen vastaajamäärän takia. 2. Ikä Vastaajat: 232 Alle 18: 34 kpl (14,7 %) 18 34: 50 kpl (21,6 %) 35 49: 58 kpl 25,0 %) 50 64: 56 kpl (24,1 %) 65 tai yli: 34 kpl (14,7 %) - Jatkossa vastausjakaumat esitetään ikäryhmittäin kysymysten 8 18 ja 20 osalta. 3. Sukupuoli Vastaajat: 227 Mies: 65 kpl (28,6 %) Nainen: 162 kpl 71,4 %) - Vastauksissa ei ole erityistä vaihtelua sukupuolen mukaan. Vastauksia esitellä jatkossa tällä luokituksella. 4. Mikä seuraavista kuvaa nykyistä elämäntilannettasi tai asemaasi parhaiten? Vastaajat: 231 Koululainen tai opiskelija: 48 kpl (20,8 %) Työssäkäyvä tai yrittäjä: 112 kpl (48,5 %) Kotiäiti tai koti-isä: 5 kpl (2,2 %) Työtön: 15 kpl (6,5 %) Eläkeläinen: 51 kpl (22,1 %) - Vastauksissa ei ole erityisen huomattavaa vaihtelua elämäntilanteen tai ammattiaseman mukaan ja osassa vaihtoehdoista on hyvin vähän vastaajia. Vastauksia ei esitellä jatkossa tällä luokituksella. 66

67 5. Mitä (edestakaista) matkaa kuljet tai voisit ajatella kulkevasi eniten linja-autolla Sastamalan sisällä? Valitse 1 vaihtoehto. Vastaa huolella, sillä seuraavat kysymykset käsittelevät valitsemaasi väliä. Vastaajat: 232 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=38) Kaikki vastaajat (N=232) Varila/Marttila/Sileekallio keskusta (Vammala) 19,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 12 kpl Lousaja/Kalliala keskusta (Vammala) 24,1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 14 kpl Roismala/Tyrväänkylä keskusta (Vammala) 10,3 % 9,7 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 9 kpl Kaukola/Vinkkilä keskusta (Vammala) 0 % 3,2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 kpl Varila/Roismala/Vammalan keskusta Vammalan rautatieasema 24,1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 17 kpl Karkku (Palviala, Riippiläntien varsi, Heinoo) Vammala 0 % 0 % 92,9 % 3,6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 14 kpl Keikyä (Kiviniemi/kirkon ympäristö/honkola/ Jussinpelto/Pehula/Talankylä) Vammala 1,7 % 0 % 0 % 85,7 % 4,8 % 0 % 0 % 0 % 26 kpl Keikyä (Kiviniemi/kirkon ympäristö/honkola/ Jussinpelto/Pehula/Talankylä) Kiikka (keskusta) 0 % 3,2 % 0 % 7,1 % 4,8 % 0 % 0 % 0 % 4 kpl Kiikka (keskusta ja 249-tien varsi) Vammala 5,2 % 0 % 0 % 0 % 57,1 % 0 % 0 % 0 % 15 kpl Kiikoinen (Tervahauta/keskusta/Jaara/ Pohjanmaantien (tie 44) varsi) Vammala 0 % 0 % 0 % 0 % 9,5 % 80,0 % 0 % 0 % 14 kpl Mouhijärvi (Uotsola, Häijää) Vammala 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 38,9 % 0 % 7 kpl Mouhijärvi (Uotsola, Häijää) Karkku (keskusta/rautatieasema) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 38,9 % 0 % 7 kpl Mouhijärvi (Uotsola) Mouhijärvi (Häijää) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 kpl Suodenniemi (keskusta) Mouhijärvi (Uotsola, Häijää) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15,8 % 6 kpl Suodenniemi (keskusta) Vammala 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 68,4 % 26 kpl Muu, mistä mihin (esimerkiksi joltakin kylältä kuntakeskukseen) 15,5 % 83,9 % 7,1 % 3,6 % 23,8 % 20 % 22,2 % 15,8 % 60 kpl Avoimet vastaukset: Muu, mistä mihin [Ei esitetä vastaajien yksityisyyden turvaamisen takia. Tyypillisimmin haluttiin joltakin kylältä tai muusta tietystä paikasta Vammalaan tai omaan kuntakeskukseen.] Suurin osa muualla kuin Vammalassa asuvista matkustaa tai voisi kuvitella matkustavansa eniten linjaautolla Vammalaan. Poikkeuksena Mouhijärveltä merkittävä osa ilmoittaa haluavansa matkustaa Karkkuun, mitä selittänevät Karkun rautatieasema ja Karkun oppilaitokset. Vammalalaiset ilmoittavat kulkevansa tai mahdollisesti kulkevansa bussilla lähes pelkästään Vammalan sisällä. Vammalan kyliä ei ollut tarjolla vastausvaihtoehdoissa, mikä selittää Vammalan kylät -kategoriassa Muu-vaihtoehdon suurta osuutta. 67

68 6. Kuinka suuren osan tällä välillä tekemistäsi kaikista matkoista kuljet nykyään linja-autolla? Vastaajat: 231 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=37) Kaikki vastaajat (N=231) Kaikki matkat linja-autolla 1,7 % 6,5 % 0 % 14,3 % 0 % 0 % 0 % 2,7% 3,5 % Suurin osa matkoista linja-autolla 6,9 % 3,2 % 14,3 % 10,7 % 9,5 % 13,3 % 11,1 % 13,5 % 9,1 % Noin puolet matkoista linja-autolla 13,8 % 6,5 % 7,1 % 0 % 0 % 0 % 5,6 % 0 % 5,6 % Satunnaisia matkoja linja-autolla 19,0 % 9,7 % 35,7 % 25,0 % 9,5 % 6,7 % 16,7 % 27,0 % 19,1 % En käytä lainkaan tällä välillä linjaautoa 58,6 % 74,2 % 42,9 % 50,0 % 81,0 % 80,0 % 66,7 % 56,8 % 62,8 % Asuinpaikan ja ikäryhmien (ei esitetä tämän kysymyksen osalta) kesken vaihtelu on tässä kysymyksessä pääosin vähäistä eikä vastaajien asuinpaikan tai iän pohjalta voi tehdä tilastollisesti luotettavia yleistyksiä väestöryhmien mielipide-eroista. 68

69 7. Tiedätkö tällä välillä kulkevien linja-autovuorojen aikatauluja? Vastaajat: 226 Asuinpaikka Vammala, Vammala, kylä taajama (N=57) (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=27) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=12) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=37) Kaikki vastaajat (N=226) Kyllä, kokonaan 24,6 % 29,0 % 42,9 % 29,6 % 14,3 % 33,3 % 16,7 % 18,9 % 25,2 % Kyllä, osittain 36,8 % 29,0 % 21,4 % 37,0 % 23,8 % 25,0 % 33,3 % 43,2 % 32,7 % En: olen yrittänyt etsiä, mutta en ole löytänyt tietoa 19,3 % 29,0 % 35,7 % 22,2 % 47,6 % 41,7 % 33,3 % 29,7 % 29,2 % En, enkä ole yrittänyt selvittää 19,3 % 12,9 % 0 % 11,1 % 14,3 % 0 % 16,7 % 8,1 % 12,8 % Asuinpaikan ja ikäryhmien (ei esitetä tämän kysymyksen osalta) kesken vaihtelu on pääosin vähäistä eikä vastausten pohjalta voi tehdä tilastollisesti luotettavia yleistyksiä väestöryhmien mielipide-eroista. 8. Minkä tyyppistä linja-autoliikennettä tarvitset tällä välillä? Vastaajat:

70 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=14) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=37) Kaikki vastaajat (N=230) Kokonaan reittiliikennettä (aina sama reitti ja aikataulu, kyytiä ei tilata etukäteen) 69,0 % 48,4 % 71,4 % 75,0 % 90,5 % 42,9 % 61,1 % 48,7 % 63,9 % Kokonaan palveluliikennettä (kyyti tilataan soittamalla liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä, reitti ja aikataulu muodostuvat tilausten perusteella) 3,4 % 25,8 % 0 % 7,1 % 0 % 21,4 % 5,6 % 8,1 % 8,3 % Osa vuoroista reittiliikennettä, osa palveluliikennettä 12,1 % 12,9 % 14,3 % 7,1 % 4,8 % 14,3 % 22,2 % 37,8 % 16,5 % En osaa sanoa 15,5 % 12,9 % 14,3 % 10,7 % 4,8 % 21,4 % 11,1 % 5,4 % 11,3 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=50) (N=57) (N=56) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=230) Kokonaan reittiliikennettä 85,3 % 70,0 % 66,7 % 62,5 % 30,3 % 63,9 % Kokonaan palveluliikennettä 0 % 2,0 % 1,8 % 10,7 % 33,3 % 8,3 % Osa vuoroista reittiliikennettä, osa palveluliikennettä 2,9 % 14,0 % 17,5 % 21,4 % 24,2 % 16,5 % En osaa sanoa 11,8 % 14,0 % 14,0 % 5,4 % 12,1 % 11,3 % Vastaukset vaihtelevat huomattavasti vastaajien iän mukaan. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä enemmän hän ilmoittaa suosivansa reittiliikennettä palveluliikenteen sijaan. Kyselyyn vastasi 141 alle 50-vuotiasta, ja heistä vain kaksi henkilöä haluaisi, että linja-autoliikenne heidän eniten käyttämällään tai mahdollisesti käyttämällään välillä olisi kokonaan palveluliikennettä. Palveluliikenne saa reittiliikenteeseen verrattuna vahvinta kannatusta Suodenniemellä, Vammalan kylillä ja haja-asutusalueilla sekä Kiikoisissa eli siellä missä suhteessa hyvin merkittävä osa kaikesta joukkoliikenteestä on nykyään palveluliikennettä. 9. Kuinka monta edestakaista linja-autovuoroa valitsemallasi välillä pitäisi kulkea tavallisena, kouluvuoden aikaisena arkipäivänä, jotta itse matkustaisit linja-autolla? Vastaajat:

71 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=57) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=20) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=34) Kaikki vastaajat (N=226) 10 päivässä tai useammin (alle tunnin vuoroväli) 17,5 % 3,2 % 7,1 % 0 % 5,0 % 0 % 5,6 % 0 % 6,2 % 7 9 päivässä (noin tunnin vuoroväli) 29,8 % 6,5 % 21,4 % 21,4 % 15,0 % 6,7 % 22,2 % 0 % 16,4 % 4 6 päivässä (noin 2 tunnin vuoroväli) 22,8 % 19,4 % 42,9 % 32,1 % 25,0 % 6,7 % 16,7 % 14,7 % 23,5 % 2 3 päivässä 21,1 % 32,3 % 14,3 % 35,7 % 45,0 % 46,7 % 38,9 % 47,1 % 33,2 % 1 päivässä 0 % 6,5 % 7,1 % 3,6 % 0 % 13,3 % 5,6 % 14,7 % 5,3 % 2 3 viikossa 7,0 % 19,4 % 0 % 3,6 % 10,0 % 6,7 % 0 % 8,8 % 8,0 % 1 viikossa 0 % 0 % 0 % 3,6 % 0 % 6,7 % 11,1 % 8,8 % 3,1 % En käyttäisi linja-autoa vuorotiheydestä riippumatta 1,8 % 12,9 % 7,1 % 0 % 0 % 13,3 % 0 % 5,9 % 4,4 % Ikäryhmä Alle 18 (N=32) (N=49) (N=57) (N=55) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=226) 10 päivässä tai useammin (alle tunnin vuoroväli) 6,3 % 10,2 % 1,8 % 10,9 % 0 % 6,2 % 7 9 päivässä (noin tunnin vuoroväli) 31,3 % 18,4 % 21,1 % 7,3 % 6,1 % 16,4 % 4 6 päivässä (noin 2 tunnin vuoroväli) 31,3 % 32,7 % 22,8 % 18,2 % 12,1 % 23,5 % 2 3 päivässä 25,0 % 32,7 % 42,1 % 38,2 % 18,2 % 33,2 % 1 päivässä 0 % 4,1 % 5,3 % 9,1 % 6,1 % 5,3 % 2 3 viikossa 3,1 % 2,0 % 3,5 % 7,3 % 30,3 % 8,0 % 1 viikossa 0 % 0 % 0 % 1,8 % 18,2 % 3,1 % En käyttäisi linja-autoa vuorotiheydestä riippumatta 3,1 % 0 % 3,5 % 7,3 % 9,1 % 4,4 % Vammalan ydinkeskustassa tai keskusta-alueen taajama-alueen tuntumassa asuvat haluavat tavallisina, kouluvuoden aikaisina arkipäivinä linja-autojen kulkevan tiheämmin kuin kaikki vastaajat keskimäärin. Lähes kaikille vastaajille Suodenniemellä ja Kiikoisissa riittäisi korkeintaan 2 3 edestakaista vuoroa päivässä. Ikäryhmittäin on pääosin pientä vaihtelua, jonka pohjalta ei voi tehdä tilastollisesti luotettavia yleistyksiä. 10. Menomatka: Milloin ensimmäisen vuoron pitäisi olla perillä tavallisena, kouluvuoden aikaisena arkipäivänä (ma-pe), jotta itse matkustaisit linja-autolla? Vastaajat:

72 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=56) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=27) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=227) Ennen ,2 % 9,7 % 14,3 % 18,5 % 14,3 % 20,0 % 11,1 % 8,3 % 15,9 % ,3 % 16,1 % 14,3 % 18,5 % 4,8 % 0 % 27,8 % 8,3 % 12,8 % ,5 % 32,3 % 35,7 % 37,0 % 28,6 % 20,0 % 16,7 % 38,9 % 33,5 % ,7 % 3,2 % 14,3 % 14,8 % 19,1 % 20,0 % 5,6 % 25,0 % 13,7 % ,6 % 16,1 % 7,1 % 0 % 9,5 % 6,7 % 16,7 % 8,3 % 7,5 % tai myöhemmin 8,9 % 9,7 % 7,1 % 11,1 % 14,3 % 20,0 % 22,2 % 5,6 % 11,5 % En käyttäisi linja-autoa aikataulusta riippumatta 1,8 % 12,9 % 7,1 % 0 % 9,5 % 13,3 % 0 % 5,6 % 5,3 % Ikäryhmä Alle 18 (N=33) (N=50) (N=58) (N=55) 65 tai yli (N=31) Kaikki vastaajat (N=227) Ennen ,0 % 26,0 % 24,1 % 14,6 % 0 % 15,9 % ,1 % 18,0 % 13,8 % 12,7 % 3,2 % 12,8 % ,7 % 28,0 % 34,5 % 27,3 % 12,9 % 33,5 % % 14,0 % 10,3 % 20,0 % 22,6 % 13,7 % ,0 % 4,0 % 3,5 % 9,1 % 22,6 % 7,5 % tai myöhemmin 9,1 % 6,0 % 10,3 % 9,1 % 29,0 % 11,5 % En käyttäisi linja-autoa aikataulusta riippumatta 3,0 % 4,0 % 3,5 % 7,3 % 9,7 % 5,3 % Alle 18-vuotiaat vastaajat haluavat yleisimmin bussin saapuvan perille kello , mikä selittynee koulujen alkamisajoilla. Eläkeläiset eli 65 vuotta täyttäneet haluavat olla perillä muita vastaajia selvästi myöhempään. Mieluisa aamun saapumisaika vaihtelee paljon vuotiailla. Asuinpaikan mukaan on pääosin pientä vaihtelua, jonka pohjalta ei voi tehdä tilastollisesti luotettavia yleistyksiä. 72

73 11. Paluumatka: Milloin viimeisen vuoron täytyisi lähteä takaisin tavallisena, kouluvuoden aikaisena arkipäivänä (ma-pe), jotta itse matkustaisit linja-autolla? Vastaajat: 228 Asuinpaikka Vammala, Vammala, kylä taajama (N=57) (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=27) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=228) Ennen ,3 % 19,4 % 0 % 14,8 % 9,5 % 33,3 % 5,6 % 11,1 % 13,2 % ,0 % 12,9 % 14,3 % 18,5 % 4,8 % 0 % 16,7 % 8,3 % 10,5 % ,3 % 9,7 % 7,1 % 18,5 % 19,1 % 6,7 % 5,6 % 19,4 % 11,0 % ,3 % 16,1 % 7,1 % 0 % 9,5 % 6,7 % 16,7 % 16,7 % 11,0 % ,8 % 9,7 % 7,1 % 11,1 % 0 % 6,7 % 16,7 % 16,7 % 11,4 % ,8 % 6,5 % 14,3 % 7,4 % 9,5 % 0 % 16,7 % 11,1 % 9,7 % tai myöhemmin 35,1 % 12,9 % 42,9 % 22,2 % 42,9 % 33,3 % 22,2 % 11,1 % 27,2 % En käyttäisi linja-autoa aikataulusta riippumatta 3,5 % 12,9 % 7,1 % 7,4 % 4,8 % 13,3 % 0 % 5,6 % 6,1 % 73

74 Ikäryhmä Alle 18 (N=33) (N=50) (N=58) (N=55) 65 tai yli (N=32) Kaikki vastaajat (N=228) Ennen ,2 % 10,0 % 10,3 % 5,5 % 31,3 % 13,2 % ,1 % 10,0 % 12,1 % 10,9 % 9,4 % 10,5 % ,1 % 6,0 % 8,6 % 20,0 % 9,4 % 11,0 % ,0 % 8,0 % 13,8 % 18,2 % 6,3 % 11,0 % ,0 % 8,0 % 15,5 % 12,7 % 15,6 % 11,4 % ,1 % 14,0 % 12,1 % 7,3 % 6,3 % 9,7 % tai myöhemmin 48,5 % 38,0 % 22,4 % 18,2 % 12,5 % 27,2 % En käyttäisi linja-autoa aikataulusta riippumatta 3,0 % 6,0 % 5,2 % 7,3 % 9,4 % 6,1 % Vastaukset hajoavat koko Sastamalan mittakaavassa huomattavasti vastaajien iän mukaan. Alle 35-vuotiaat toivovat erityisesti myöhään takaisin lähteviä busseja. 65 vuotta täyttäneet kertovat tarvitsevansa vähemmän myöhäisiä vuoroja. Asuinpaikan mukaan on pääosin pientä vaihtelua, jonka pohjalta ei voi tehdä yleistyksiä. 12. Tarvitsetko henkilökohtaisesti tällä välillä linja-autovuoroja arkipäivinä kouluvuoden ulkopuolella (esim. kesä)? Vastaajat: 229 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=30) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=229) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 46,6 % 43,3 % 50,0 % 42,9 % 52,4 % 66,7 % 50,0 % 58,3 % 49,8 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 27,6 % 26,7 % 42,9 % 35,7 % 33,3 % 0 % 22,2 % 27,8 % 28,0 % En 25,9 % 30,0 % 7,1 % 21,4 % 14,3 % 33,3 % 27,8 % 13,9 % 22,3 % 74

75 Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=50) (N=57) (N=55) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=229) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 20,6 % 60,0 % 45,6 % 58,2 % 57,6 % 49,8 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 38,2 % 16,0 % 29,8 % 29,1 % 30,3 % 28,0 % En 41,2 % 24,0 % 24,6 % 12,7 % 12,1 % 22,3 % Selvästi suurin osa kyselyyn vastanneista toivoo, että koulujen loma-aikojen arkipäivinä linja-autot kulkisivat samassa tai harvennetussa taajuudessa. Alle 18-vuotiaat toivovat tällöin muita vastaajia vähemmän joukkoliikennettä. Asuinpaikan mukaan luotettavia yleistyksiä ei voi tehdä, sillä vaihtelut ovat pääosin pieniä. 13. Tarvitsetko henkilökohtaisesti tällä välillä linja-autovuoroja lauantaisin? Vastaajat: 229 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=14) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=229) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 24,1 % 25,8 % 7,1 % 25,0 % 38,1 % 21,4 % 27,8 % 30,6 % 25,8 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 20,7 % 29,0 % 42,9 % 17,9 % 33,3 % 0 % 22,2 % 22,2 % 24,5 % En 55,2 % 45,2 % 50,0 % 57,1 % 28,6 % 78,6 % 50,0 % 47,2 % 49,8 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=50) (N=57) (N=55) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=229) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 14,7 % 32,0 % 21,1 % 29,1 % 30,3 % 25,8 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 41,2 % 16,0 % 21,1 % 21,8 % 30,3 % 24,5 % En 44,1 % 52,0 % 57,9 % 49,1 % 39,4 % 49,8 % Tarve joukkoliikenteelle lauantaisin on koko Sastamalassa selvästi kouluvuoden tavallisia arkipäiviä vähäisempää. Alle 18-vuotiaat ja kiikoislaiset kyselyyn vastanneet toivovat muita vastaajia vähemmän joukkoliikennettä lauantaisin. Asuinpaikan ja iän mukaan luotettavia yleistyksiä ei voi tehdä, sillä vaihtelut ovat pääosin pieniä. 75

76 14. Tarvitsetko henkilökohtaisesti tällä välillä linja-autovuoroja sunnuntaisin? Vastaajat: 228 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=57) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=27) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=228) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 10,5 % 3,2 % 7,1 % 3,7 % 28,6 % 13,3 % 11,1 % 19,4 % 12,3 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 14,0 % 22,6 % 35,7 % 18,5 % 14,3 % 6,7 % 16,7 % 13,9 % 17,5 % En 75,4 % 74,2 % 57,1 % 77,8 % 57,1 % 80,0 % 72,2 % 66,7 % 70,2 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=49) (N=58) (N=54) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=228) Kyllä, sama laajuus kuin kouluvuoden aikana 5,9 % 22,5 % 10,3 % 11,1 % 9,1 % 12,3 % Kyllä, mutta kouluvuoden arkipäiviä harvemmin 29,4 % 18,4 % 15,5 % 13,0 % 15,2 % 17,5 % En 64,7 % 59,2 % 74,1 % 75,9 % 75,8 % 70,2 % Selvästi suurin osa kaikista sastamalalaisista ei koe tarvitsevansa joukkoliikennettä sunnuntaisin. Erot asuinpaikan ja iän mukaan ovat pääosin pieniä ja luotettavia yleistyksiä ei voi tehdä. 76

77 15. Kuinka kauan sinun tarvitsee yleensä olla perillä määränpäässä valitsemallasi välillä? Vastaajat: 229 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=30) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=36) Kaikki vastaajat (N=229) Alle tunnin 13,8 % 6,7 % 14,3 % 7,1 % 4,8 % 6,7 % 5,6 % 8,3 % 8,7 % 1 2 tuntia 6,9 % 13,3 % 28,6 % 7,1 % 9,5 % 6,7 % 5,6 % 5,6 % 10,0 % 2 4 tuntia 13,8 % 36,7 % 14,3 % 32,1 % 28,6 % 33,3 % 11,1 % 30,6 % 24,0 % 4 9 tuntia 48,3 % 26,7 % 28,6 % 46,4 % 33,3 % 26,7 % 50,0 % 38,9 % 39,7 % Pidempään kuin yhden päivän 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Aina vaihtelevan pituisia aikoja 17,2 % 16,7 % 14,3 % 7,1 % 23,8 % 26,7 % 27,8 % 16,7 % 17,5 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=49) (N=58) (N=55) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=229) Alle tunnin 20,6 % 12,2 % 6,9 % 5,5 % 0 % 8,7 % 1 2 tuntia 5,9 % 16,3 % 10,3 % 7,3 % 9,1 % 10,0 % 2 4 tuntia 2,9 % 14,3 % 17,2 % 32,7 % 57,6 % 24,0 % 4 9 tuntia 35,3 % 38,8 % 53,5 % 40,0 % 21,2 % 39,7 % Pidempään kuin yhden päivän 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Aina vaihtelevan pituisia aikoja 35,3 % 18,4 % 12,1 % 14,6 % 12,1 % 17,5 % Suosituin perilläoloaika lähes kaikilla sastamalalaisilla on 4 9 tuntia, 65 vuotta täyttäneillä 2 4 tuntia. Vaihtelu vaihtoehtojen välillä on kuitenkin suurta. Laajempien yleistysten tekeminen kyselyyn vastanneiden asuinpaikan ja iän mukaan ei ole tässä kysymyksessä luontevaa. 77

78 16. Mikä seuraavista rajoittaa eniten linja-autolla matkustamista Sastamalan sisällä? Valitse 1 2. Vastaajat: 232 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=15) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=38) Kaikki vastaajat (N=232) Epäluotettavasti/myöhässä kulkevat bussit 3,4 % 0 % 0 % 3,6 % 0 % 6,7 % 5,6 % 0 % 2,2 % Epäselvästi merkityt pysäkit 10,3 % 3,2 % 14,3 % 0 % 4,8 % 0 % 0 % 0 % 4,3 % Liian hitaat/liikaa kiertelevät reitit 15,5 % 9,7 % 7,1 % 10,7 % 9,5 % 6,7 % 11,1 % 15,8 % 12,1 % Liian pitkä matka bussipysäkille 1,7 % 22,6 % 7,1 % 28,6 % 14,3 % 40,0 % 11,1 % 18,4 % 15,5 % Liian vähäinen vuorotarjonta/huonot aikataulut 63,8 % 74,2 % 92,9 % 89,3 % 85,7 % 60,0 % 66,7 % 81,6 % 75,0 % Kaluston huono laatu 3,4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,9 % Lippujen kalleus/epäsopivat lipputuotteet 22,4 % 16,1 % 14,3 % 7,1 % 19,1 % 0 % 16,7 % 2,6 % 14,2 % Puutteellinen tiedotus /markkinointi 36,2 % 32,3 % 28,6 % 28,6 % 33,3 % 26,7 % 44,4 % 23,7 % 32,3 % 78

79 Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=50) (N=58) (N=56) 65 tai yli (N=34) Kaikki vastaajat (N=232) Epäluotettavasti/myöhässä kulkevat bussit 5,9 % 4,0 % 1,7 % 0 % 0 % 2,2 % Epäselvästi merkityt pysäkit 8,8 % 6,0 % 1,7 % 3,6 % 2,9 % 4,3 % Liian hitaat/liikaa kiertelevät reitit 11,8 % 16,0 % 13,8 % 8,9 % 8,8 % 12,1 % Liian pitkä matka bussipysäkille 14,7 % 12,0 % 8,6 % 19,6 % 26,5 % 15,5 % Liian vähäinen vuorotarjonta/huonot aikataulut 79,4 % 72,0 % 84,5 % 78,6 % 52,9 % 75,0 % Kaluston huono laatu 0 % 2,0 % 0 % 1,8 % 0 % 0,9 % Lippujen kalleus/epäsopivat lipputuotteet 32,4 % 14,0 % 12,1 % 12,5 % 2,9 % 14,2 % Puutteellinen tiedotus /markkinointi 29,4 % 38,0 % 25,9 % 28,6 % 44,1 % 32,3 % Suurimmat puutteet Sastamalan sisäisessä joukkoliikenteessä ovat huonot/vähäiset vuorot ja puutteellinen tiedotus/markkinointi. Nuorimmat nostavat kaikkia vastaajia useammin esiin lippujen liian kalliit hinnat tai huonot lipputuotteet. Asuinpaikan ja iän mukaan laajempia luotettavia yleistyksiä ei voi tehdä, sillä vaihtelut ovat pääosin pieniä. Huomautus: prosenttiosuudet ylittävät 100 prosenttia, sillä vastaajien täytyi valita joko 1 tai 2 vaihtoehtoa. 17. Kuinka paljon olet itse valmis maksamaan yhdestä Sastamalan sisäisestä, lyhyemmästä bussimatkasta (alle 10 km, esim. matka Vammalan keskusta-alueella tai Kiikasta Vammalaan)? Vastaajat:

80 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=27) Kiikka (N=21) Kiikoinen (N=12) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=38) Kaikki vastaajat (N=228) 1 2 euroa 50,0 % 29,0 % 64,3 % 18,5 % 23,8 % 33,3 % 27,8 % 10,5 % 32,5 % 3 euroa 41,4 % 35,5 % 14,3 % 59,3 % 57,1 % 58,3 % 50,0 % 42,1 % 43,9 % 4 5 euroa 5,2 % 22,6 % 21,4 % 14,8 % 19,1 % 8,3 % 11,1 % 29,0 % 16,2 % 6 10 euroa 1,7 % 3,2 % 0 % 3,7 % 0 % 0 % 0 % 13,2 % 3,5 % Yli 10 euroa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5,6 % 0 % 0,4 % En mitään (matkustaisin vain ilmaiseksi) 1,7 % 6,5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1,3 % En käyttäisi linja-autoa, vaikka se olisi ilmaista 0 % 3,2 % 0 % 3,7 % 0 % 0 % 5,6 % 5,3 % 2,2 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=50) (N=56) (N=55) 65 tai yli (N=33) Kaikki vastaajat (N=228) 1 2 euroa 44,1 % 44,0 % 35,7 % 21,8 % 15,2 % 32,5 % 3 euroa 41,2 % 40,0 % 46,4 % 49,1 % 39,4 % 43,9 % 4 5 euroa 8,8 % 14,0 % 14,3 % 16,4 % 30,3 % 16,2 % 6 10 euroa 0 % 0 % 1,8 % 5,5 % 12,1 % 3,5 % Yli 10 euroa 0 % 2,0 % 0 % 0 % 0 % 0,4 % En mitään (matkustaisin vain ilmaiseksi) 5,9 % 0 % 1,8 % 0 % 0 % 1,3 % En käyttäisi linja-autoa, vaikka se olisi ilmaista 0 % 0 % 0 % 7,3 % 3,0 % 2,2 % Nuorimmat vastaajat sekä Vammalan ydinkeskustassa tai keskusta-alueen taajama-alueen tuntumassa asuvat ovat valmiita maksamaan lyhyestä bussimatkasta kaikkia kyselyyn vastanneita vähemmän. Kyselyyn vastanneista vähintään 65-vuotiaista lähes puolet ilmoitti voivansa maksaa lyhyestä bussimatkasta Sastamalan sisällä yli 3 euroa. 80

81 18. Kuinka paljon olet itse valmis maksamaan yhdestä Sastamalan sisäisestä, pidemmästä bussimatkasta (yli 10 km, esim. Keikyästä, Karkusta, Kiikoisista, Suodenniemeltä tai Mouhijärveltä Vammalaan)? Vastaajat: 230 Asuinpaikka Vammala, taajama (N=58) Vammala, kylä (N=31) Karkku (N=14) Keikyä (N=28) Kiikka (N=20) Kiikoinen (N=14) Mouhijärvi (N=18) Suodenniemi (N=38) Kaikki vastaajat (N=230) 1 2 euroa 5,2 % 12,9 % 7,1 % 7,1 % 0 % 0 % 5,6 % 2,6 % 5,7 % 3 5 euroa 65,5 % 64,5 % 71,4 % 78,6 % 90,0 % 71,4 % 77,8 % 36,8 % 66,1 % 6 10 euroa 25,9 % 19,4 % 21,4 % 10,7 % 10,0 % 28,6 % 11,1 % 57,9 % 25,2 % Yli 10 euroa 1,7 % 0 % 0 % 3,6 % 0 % 0 % 5,6 % 2,6 % 2,2 % En mitään (ilmaiseksi) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % En käyttäisi, vaikka ilmaista 1,7 % 3,2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,9 % Ikäryhmä Alle 18 (N=34) (N=49) (N=57) (N=56) 65 tai yli (N=34) Kaikki vastaajat (N=230) 1 2 euroa 11,8 % 6,1 % 7,0 % 1,8 % 2,9 % 5,7 % 3 5 euroa 64,7 % 73,5 % 63,2 % 69,6 % 55,9 % 66,1 % 6 10 euroa 23,5 % 16,3 % 26,3 % 26,8 % 35,3 % 25,2 % Yli 10 euroa 0 % 4,1 % 1,8 % 0 % 5,9 % 2,2 % En mitään (matkustaisin vain ilmaiseksi) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % En käyttäisi linja-autoa, vaikka se olisi ilmaista 0 % 0 % 1,8 % 1,8 % 0 % 0,9 % Erot ovat pääosin vähäisiä asuinpaikan ja iän mukaan, ja kaikissa taulukkojen kuvaamissa osajoukoissa Suodenniemeä lukuun ottamatta suurin osa vastaajista valitsee vaihtoehdon 3 5 euroa. Yli 80 prosenttia mouhijärveläisistä vastaajista haluaa pitkän matkan, kuten Mouhijärvi Vammala-välin, bussilipun maksavan korkeintaan 5 euroa, kun nykyään Matkahuollon taulukkohinta tällä välillä on 6,80 euroa. 81