Lippu-verkostokokous

Transkriptio

1 Lippu-verkostokokous

2 Verkostokokouksen ohjelma Avaus ja syksyn ohjelma Oikeudellinen selvitys esteettömyydestä, Susanna Lehti, Susanna Lehti ja kumppanit Selvitys tietosuojavaatimusten toteuttamisesta puolesta-asioinnissa (tilannekatsaus), Kaisa Päivinen ja Suvi Syvänen, Dittmar&Indrenius Kahvitauko Selvitys lento- ja meriliikenteen sääntelyn yhteensovittamisesta liikennepalvelulain puolesta-asioinnin kanssa, Matti Komonen ja Mikko Sundström, HPP Asianajotoimisto 2

3 Lippu-hanke syksyllä klo Verkostotyöpaja Liikennevirastossa: Tietosuojaselvityksen esittely/dittmar&indrenius + alustus tietojärjestelmien tietoturva-asioista/citrus + jatkotyöpajojen ohjelma klo Verkostotyöpaja Liikennevirastossa: Tietosuoja, turvallisuus, pääsyyn oikeutetun toimijan luotettavuuden osoittaminen klo Rajapintojen verkostotyöpaja Viestintävirastossa klo Verkostotyöpaja Liikennevirastossa: Muita lain soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä: velvoitetut, oikeutetut, käyttäjätili, mitkä tuotteet päätösseminaari Valkoisessa salissa 3

4 Oikeudellinen selvitys esteettömyydestä Susanna Lehti Susanna Lehti ja kumppanit

5 Oikeudellinen selvitys liikennepalvelulain mukaisen liikkumispalveluverkoston esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen liittyvistä erityiskysymyksistä Viestintävirasto Liisa Murto, Susanna Lehti & Anu Autio

6 Selvityksen sisältö ja tavoitteet 6

7 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Liikennepalvelulaki (320/2017) mahdollistaa uusina palvelumuotoina välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajien palvelut. Välityspalvelulla tarkoitetaan kuljetusten välittämistä korvausta vastaan ja yhdistämispalveluilla tarkoitetaan matkaketjujen ja muiden palvelukokonaisuuksien muodostamista korvausta vastaan yhdistelemällä eri palveluntarjoajien liikkumispalveluja. Jotta liikkumispalvelut olisivat kaikkien käyttäjäryhmien hyödynnettävissä, on niiden esteettömyys ja saavutettavuus tärkeä kysymys. Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Selvityksessä käydään läpi keskeinen oikeudellinen sääntely, joka liittyy esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja erityistarpeita omaavien ryhmien huomioimiseen matkustamisessa, matkaketjuja muodostettaessa ja puolesta asioinnissa. Selvitys sisältää katsauksen yhdenvertaisuuslain ratkaisukäytäntöön ja näkemyksiä siitä miten ratkaisukäytäntö vaikuttaa palvelun tarjoajien velvollisuuksiin. 7

8 Määritelmät 8

9 Määritelmät 1/4 Asiakkaalla tarkoitetaan välitys ja yhdistämispalvelun sekä puolesta asiointia harjoittavan tarjoajan asiakasta, jolle palvelun tarjoaja tarjoaa välitys tai yhdistämispalvelua taikka puolesta asiointia. Asiakkaan määritelmää on käytetty rinnakkain määritelmän matkustaja kanssa. Joissain yhteyksissä asiakkaan rinnalla on käytetty määritelmää käyttäjä, kun tämä on ollut taustalla olleen lähdemateriaalin näkökulmasta asianmukaista. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Esteettömyydellä tarkoitetaan ennen kaikkea rakennetun ympäristön, esimerkiksi rakennusten ja liikennevälineiden esteettömyyttä. Palvelut ovat esteettömiä lähinnä silloin, kun tarkoitetaan palvelusta nauttimisen edellyttämiä rakennetun ympäristön ominaisuuksia. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Esteettömyyssääntelyllä tarkoitetaan EU ja kansalliseen tasoon sekä Suomea sitovaan YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, SopS 27/2016, jatkossa Vammaisyleissopimus, sisältyvää esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa, liikkumispalveluiden välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajaa velvoittavaa sääntelyä. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Julkisella liikenteellä tarkoitetaan henkilöliikennettä, joka tapahtuu kaikille avointa tai saatavissa olevaa kuljetuspalvelua tai jaetun liikkumisen palvelua käyttäen. Julkinen liikenne voi olla aikataulunmukaista liikennettä, tilausliikennettä tai kutsuliikennettä. Yleisesti käytettävissä olevien joukko ja taksiliikennepalveluiden lisäksi esimerkiksi koulukuljetukset ja muut kuntien henkilökuljetukset ovat julkista liikennettä, jos ne ovat kaikille avoimia. (Henkilöliikenteen palveluiden sanasto. Liikenneviraston oppaita 1/2018) Kohtuullisella mukautuksella tarkoitetaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan toteuttamia asianmukaisia ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavia toimenpiteitä, joilla vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. (Yhdenvertaisuuslaki 15 ) Kuljetuspalvelulla eli henkilökuljetuspalvelulla tarkoitetaan henkilöiden kuljettamista ammattimaisesti. (Liikennepalvelulaki 2 ) 9

10 Määritelmät 2/4 Kuljetuspalvelun tarjoajalla tarkoitetaan henkilökuljetuspalvelun tarjoajaa, joka tarjoaa henkilökuljetuspalvelua tai tahoa, joka vastaa alueellaan henkilökuljetuspalvelun järjestämisestä täysin tai täydentää markkinaehtoista liikennettä hankinnoillaan. (Lippuhankkeen selvitys 004/2017 J) Liikennepalvelulla tarkoitetaan mitä tahansa julkista tai yksityistä liikenteeseen liittyvää palvelua tai palveluyhdistelmää, jota tarjotaan yleisölle tai yksityiseen käyttöön. (Liikennepalvelulaki 2 ) Liikkumispalvelulla tarkoitetaan liikennepalveluja ja niihin välittömästi liittyviä tukipalveluja, kuten välityspalveluja, tietopalveluja ja pysäköintipalveluja. (Liikennepalvelulaki 2 ) Liikkumispalveluverkostolla tarkoitetaan liikennepalvelulain mukaisten liikkumispalveluiden tarjoajien keskinäisiä sopimussuhteita ja yhteistyötä, jotka mahdollistavat yhtenäisten matkaketjujen tarjoamisen matkustajille. (Lippuhankkeen selvitys 004/2017 J) Liikuntarajoitteisella henkilöllä tarkoitetaan matkustajan oikeuksia koskevien EU:n asetusten mukaisesti henkilöä, jonka liikuntakyky on (sensorisen tai motorisen, pysyvän tai tilapäisen) fyysisen vamman, älyllisen kehitysvamman tai ymmärtämisvaikeuden, vamman aiheuttaneen jonkin muun syyn taikka iän takia rajoittunut hänen käyttäessään kulkuneuvoja ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön tarpeisiin. ((EU) N:o 181/2011, EU N:o 1177/2010, (EY) N:o 1371/2007, (EY) N:o 1107/2006) MaaS operaattorilla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka tarjoaa omaan tai kuljetuspalvelun tarjoajan lukuun tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä palveluita, joissa matkustajalle tarjotaan mahdollisuus hankkia muun muassa eri liikennemuotoja yhdistäviä matkaketjuja. (Lippuhankkeen selvitys 004/2017 J) Matkakukkarolla tarkoitetaan niin sanottua henkilökohtaiseen budjettiin perustuvaa vammaisille henkilöille tarkoitetun kuljetuspalvelun järjestämistapaa. Henkilökohtainen budjetti on sote uudistuksen yhteydessä suunniteltu, pilotointivaiheessa oleva tapa asiakkaan sote palvelujen valinnanvapauden toteuttamiseen. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) 10

11 Määritelmät 3/4 Matkaketjulla tarkoitetaan yhdistämispalvelulta yhdellä kertaa hankittua matkaa, jolla matkustaja pääsee eri liikennevälineillä lähtöpaikasta määränpäähän. (Lippuhankkeen selvitys 004/2017 J) Matkustajalla tarkoitetaan liikkumispalveluita hyödyntävää matkustajaa. Määritelmää käytetään rinnakkain määritelmän asiakas kanssa. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Myyntirajapinnalla tarkoitetaan lippu ja maksujärjestelmän rajapintaa yhdistämispalvelulle. (Lippuhankkeen selvitys 004/2017 J) Puolesta asioinnilla tarkoitetaan liikennepalvelulain 2 a :n mukaista puolesta asiointia, jossa liikkumis tai yhdistämispalvelun tarjoaja asioi asiakkaan tahdosta ja hänen puolesta toisen liikkumis tai yhdistämispalvelun tarjoajan lippu tai maksujärjestelmässä. (Liikennepalvelulaki 2 a ) Saavutettavuudella tarkoitetaan ennen kaikkea tiedonsaannin ja digitaalisten ja muiden aineettomien palveluiden esteettömyyttä. Saavutettavat digitaaliset ja muut palvelut ja niitä esittävä tietosisältö on suunniteltu siten, että kaikki käyttäjäryhmät mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta voivat käyttää niitä joko ilman lisälaitteita tai avustavien laitteiden kanssa. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Tavaroiden tai palvelujen tarjoajalla tarkoitetaan ammattimaisesti tavaroita tai palveluja yleisesti saataville tarjoavaa tahoa. Kyseessä voi olla julkinen tai yksityinen oikeushenkilö taikka luonnollinen henkilö, joka tarjoaa tavaroita tai palveluita etukäteen rajaamattomalle yleisölle. (Yhdenvertaisuuslaki 4 ja HE 19/2014 yksityiskohtaiset perustelut) Toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja ne voidaan nähdä eri tilanteissa samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina. Toimintarajoitteen käsitettä käytetään tässä selvityksessä yläkäsitteenä, joka pitää sisällään eri syistä johtuvat lyhyt ja pitkäaikaiset toimintarajoitteet, vammaisuuden, liikuntaesteen aiheuttamat rajoitteet sekä muut syyt, kuten ikääntymisen ja vastaavat. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) 11

12 Määritelmät 4/4 Vammaisuudella ja vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. (YK:n Yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, SopS 27/2016, johdanto osa, kohdat h,i ja n.) Viranomaisella tarkoitetaan valtion ja kuntien hallintokoneistoon kuuluvaa elintä. Viranomaisia ovat valtion ja kunnalliset hallintoelimet, joille kuuluu hallinnollisia tehtäviä ja toimivaltaa niiden toteuttamiseksi sekä julkisen vallan käyttöä. Myös julkisoikeudelliset laitokset ja eduskunnan virastot ovat viranomaisia. Viranomaisten toimivallasta säädetään lailla. (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) Välityspalvelulla tarkoitetaan kuljetusten välittämistä korvausta vastaan, ei kuitenkaan palvelua, jossa välitetään vain palveluntarjoajan omia kuljetuksia, eikä matkapalveluyhdistelmistä annetun lain (901/2017) soveltamisalaan kuuluvia matkapaketteja tai yhdistettyjä matkajärjestelyjä. (Liikennepalvelulaki 2 ) Välityspalvelun tarjoajalla tarkoitetaan palveluntuottajaa, joka tarjoaa liikennepalvelulain 2 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamia välityspalveluita yleisesti saataville. (Tätä selvitystä varten laadittu määritelmä) Yhdistämispalvelulla tarkoitetaan matkaketjujen ja muiden palvelukokonaisuuksien muodostamista korvausta vastaan, yhdistelemällä eri palveluntarjoajien liikkumispalveluja, muodostamista korvausta vastaan, ei kuitenkaan palvelua, jossa välitetään vain palveluntarjoajan omia kuljetuksia, eikä matkapalveluyhdistelmistä annetun lain (901/2017) soveltamisalaan kuuluvia matkapaketteja tai yhdistettyjä matkajärjestelyjä. (Liikennepalvelulaki 2 ) Yhdistämispalvelun tarjoajalla tarkoitetaan palveluntuottajaa, joka tarjoaa liikennepalvelulain 2 :n 1 momentin 5 kohdan mukaista yhdistämispalvelua yleisesti saataville (Tässä selvityksessä käytettävä määritelmä) 12

13 Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan eri roolit liikkumispalveluissa 13

14 Keskeistä Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajat ovat liikennepalvelulain mukaisia toimijoita, jotka toteuttavat uudenlaisia liikkumispalveluita ja palvelukokonaisuuksia. Välityspalvelun tarjoaja välittää korvausta vastaan muita, kuin itse toteuttamiaan kuljetuksia. Yhdistämispalvelun tarjoaja tarjoaa palvelua muodostaen korvausta vastaan matkaketjuja yhdistelemällä eri palvelun tarjoajien liikkumispalveluita. Puolesta asiointi on liikennepalvelulain mahdollistama toimintatapa, jossa liikkumis tai yhdistämispalvelun tarjoaja asioi toisen palvelun tarjoajan lipputai maksujärjestelmässä asiakkaan tahdosta ja hänen puolestaan. 14

15 Esteettömyys ja saavutettavuus 15

16 Keskeistä Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennetun ympäristön (kuten rakennusten ja liikennevälineiden) esteettömyyttä. Saavutettavuus on tiedonsaannin ja digitaalisten palveluiden esteettömyyttä. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään osin yhdessä ja käsitteet ovat joiltain osin päällekkäiset. Liikennealalla esteettömyys termiä on käytetty laajemmin kuvaamaan myös liikenteellistä saavutettavuutta, esimerkiksi palveluiden saavutettavuutta verkostossa. Liikkumispalveluiden toteuttaminen esteettömästi ja saavutettavasti on edellytys sille, että kaikki, myös toimintarajoitteiset matkustajat, voivat käyttää palveluita. Keskeistä esteettömyydessä ja saavutettavuudessa 16

17 Esteettömyys Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa siten, että ympäristö on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja saavutettava. Palvelut ovat esteettömiä kun eri lailla toimintarajoitteiset henkilöt pystyvät niitä käyttämään mahdollisimman itsenäisesti. Esimerkiksi liikennepalvelun esteettömyydestä on kyse, kun toimintarajoitteinen matkustaja pääsee nousemaan bussiin nostolaitteen avulla tai kun raitiovaunuun on kadulta esteetön pääsy. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016), mukaan esteettömyyden ja saavutettavuuden katsotaan olevan edellytyksiä sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti, osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti sekä nauttia rajoittamatta kaikista ihmisoikeuksistaan ja perusvapauksistaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 17

18 Saavutettavuus Saavutettava palvelu tai tuote on sellainen, jota kaikkien on mahdollista käyttää yhdenvertaisesti vammoista tai toimintarajoitteista huolimatta. Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita erilaisia tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Sähköisissä palveluissa, kuten verkkopalveluissa on huomioitava, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää, ja että se on esimerkiksi luettavissa näkövammaisille tarkoitetuilla ruudunlukuapuvälineillä. Digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen liittyy tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus. Lisäksi palvelun käyttöliittymän käytettävyys on oleellinen saavutettavuuden kannalta. Saavutettavuus on tärkeää ottaa huomioon kokonaisuuden näkökulmasta: digitaalisten palvelujen kaikkien osien tulee olla saavutettavia, jotta kokonaisuus olisi aidosti mahdollisimman helppokäyttöinen. Siksi pelkkä teknisen standardin noudattaminen ei riitä saavutettavuuden toteuttamisessa. 18

19 Toimintarajoitteet ja niiden aiheuttamat tarpeet 19

20 Keskeistä Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta hyötyy laaja joukko toimintarajoitteisia matkustajia. Osalle toimintarajoitteisia matkustajia esteettömyys ja saavutettavuus ovat välttämättömiä edellytyksiä matkustamiselle. Vammaisuuden, liikuntarajoitteen ja toimintarajoitteen määritelmät eroavat toisistaan eri säädöksissä. Liikkumispalveluissa toimintarajoitteiden ja niihin liittyvien tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, jotta sopivien palveluiden toteuttaminen on mahdollista. Kehitettäessä uusia liikkumispalveluita on tärkeää, että palvelut tehdään alusta lähtien saavutettaviksi ja esteettömiksi. Toimintarajoitteiset matkustajat tarvitsevat varmoja ja selkeitä ratkaisuja, jotta he voivat hyödyntää kaikille tarkoitettuja liikkumisen palveluita. Keskeistä toimintarajoitteitteissa ja niiden aiheuttamissa tarpeissa 20

21 Toimintarajoitteen, liikkumisrajoitteen ja vammaisuuden käsitteet Toimintarajoitteen käsite liittyy toimintakykyyn ja usein käytetty tapa on jakaa toimintakyky seuraaviin osa alueisiin: fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky ja sosiaalinen toimintakyky Henkilön toimintarajoitteet voivat olla pysyviä tai lyhytaikaisia. Toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja käsitteet voidaan nähdä eri tilanteissa joko samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina. Vammaisuutta voi kuvata erääksi toimintarajoitteen muodoksi ja vammaisuuden käsite on usein päällekkäinen myös liikuntarajoitteen käsitteelle. Vammaisuudelle ja vammaiselle henkilölle ei ole lainsäädännössä yhtä vakiintunutta määritelmää. Vammaisyleissopimus sisältää vammaisuuden määritelmän, joka on laaja ja pitää sisällään myös osan toimintarajoitteiseksi mielletyistä ihmisistä. Vammaisyleissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Liikuntarajoitteisella henkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä matkustajan oikeuksia koskevien EU:n asetusten mukaisesti henkilöä, jonka liikuntakyky on sensorisen tai motorisen, pysyvän tai tilapäisen fyysisen vamman, älyllisen kehitysvamman tai ymmärtämisvaikeuden, vamman aiheuttaneen jonkin muun syyn taikka iän takia rajoittunut hänen käyttäessään kulkuneuvoja ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön tarpeisiin. Esteettömyys ja saavutettavuus koskettavat kaikkia edellä mainittuja ryhmiä, vammaisia, toimintarajoitteisia ja liikuntarajoitteisia. Sama henkilö voi kuulua useampaan ryhmään, esimerkiksi vammaisella henkilöllä voi olla vammaisuuden lisäksi liikunta tai toimintarajoite. Henkilö voi olla toimintarajoitteinen, mutta ei täytä vammaisuuden määritelmää. 21

22 Toimintarajoitteiden aiheuttamat tarpeet liikkumispalveluiden välitys ja yhdistämispalveluissa Toimintarajoitteisten henkilöiden erityistarpeet liikkumisessa ja liikkumispalveluiden käyttämisessä ovat hyvin moninaiset, eikä ole ilmaistavissa yhtä yhtenäistä tarvetta ja tilannetta, joka koskisi kaikkia. Vammaisten ja liikkumisrajoitteisten ihmisten näkökulmasta esteettömien joukkoliikennepalvelujen yleisessä saatavuudessa sekä tiedon saavutettavuudessa on haasteita. Kehitettäessä uusia liikkumispalveluita ja liikkumispalveluverkostoja on erityisen tärkeää, että nämä palvelut tehdään alusta lähtien saavutettaviksi ja niiden palveluissa kiinnitetään huomiota esteettömyyteen. 22

23 Toimivaan matkaketjuun liittyviä tekijöitä Vammaisten ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden näkökulmasta keskeisiksi laatutekijöiksi on hahmotettu etenkin seuraavia tekijöitä: kulkuvälineen esteettömyys, matkan turvallisuus ja luotettavuus, matkan helppous ja hallittavuus, kävelymatkan osuus, matka aika, liikennöintiaika, vaihtojen määrä, vuorotarjonta, vuoroväli ja liikenteen täsmällisyys. 23

24 Matkaketjuun liittyviä haasteita Pääseekö matkustaja ilman avustusta asunnosta ulos kadulle ja taksiin? Onko taksi esteetön ja sellainen, että matkustaja pääsee kyytiin? Pääseekö matkustaja taksilta rautatieaseman palvelupisteelle ja pääseekö junaan? Onko avustuspalvelu tilattu ja kuka huolehti tilaamisesta? Onko junapaikka sellainen, mihin matkustaja pääsee ja saako matkustaja apua junassa? Ovatko mahdolliset matkustustiedotteet, esimerkiksi kuulutukset saavutettavia? Pääseekö matkustaja siirtymään määränpäässä junasta jatkoyhteyteen, kuten taksiin tai bussiin? Onko jatkoyhteys esteetön ja sellainen, johon matkustaja pääsee? Pääseekö matkustaja esimerkiksi bussista pysäkillä pois ja pääseekö määränpäähän? Miten matkustaja voi varmistua tästä? Jos matkustaja kulkee loppumatkan taksilla, niin onko taksi esteetön ja saako matkustaja apua taksiin pääsemiseksi ja saako apua taksista määränpäähän? 24

25 Erityisryhmille tarkoitetut lakisääteiset ja etuusperusteiset liikkumisen palvelut 25

26 Keskeistä Toimivan julkisen joukkoliikenteen toteuttaminen on ensisijainen tapa kaikille sopivan liikkumisen toteuttamiseen. Toimintarajoitteisille henkilöille järjestetään liikkumisen tukea ja kuljetuspalveluita julkisena palveluna, kun julkisen liikenteen ratkaisut eivät ole matkustajan tarpeisiin nähden riittäviä. Palvelujen järjestämisvastuussa ovat kunnat, Kansaneläkelaitos ja vakuutuslaitokset. Erityisryhmille tarkoitetut palvelut ovat muutostilassa vammaislainsäädännön uudistuksen ja sote uudistuksen myötä. Erityisryhmille tarkoitettujen liikkumisen palveluiden yhdistäminen yhdistämispalvelun tuottaman matkaketjun osaksi on kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus. Keskeistä erityisryhmien lakisääteisissä ja etuusperusteisissa liikkumisen palveluissa 26

27 27

28 Välitys ja yhdistämispalveluita koskeva esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvä sääntely 28

29 Keskeistä Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta ei ole olemassa liikkumispalveluja koskeva yhtenäistä lainsäädäntöä vaan sääntely on hajautunut eri lakeihin. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa toteuttamaan palvelut sitovien esteettömyyttä koskevien säädösten mukaisesti ja ottaen ennakoivasti huomioon yleisesti tiedossa olevat esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevat edellytykset. Palvelun tarjoajien on yleisiä ja julkisia palveluita tarjotessaan otettava huomioon asiakaskunnan moninaisuus ja palveltava asiakkaita yhdenvertaisesti. Palvelun tarjoajat voivat olla velvollisia toteuttamaan vammaiselle henkilölle kohtuullisia mukautuksia. Kohtuulliset mukautukset ovat yhdenvertaisuuslain mukaisia yksittäistapauksissa tehtyjä toimenpiteitä, joilla turvataan vammaisen henkilön mahdollisuus käyttää palvelua yhdenvertaisesti. Avustuspalvelusta liikennepalveluissa on säädetty erikseen eri liikennemuotoja koskevilla EU:n asetuksilla matkustajan oikeuksista. Sekä linja auto, raide, lento että meri ja sisävesiliikenteen keskeisin matkustajan oikeus on oikeus saada apua ennalta ilmoittamiensa tietojen perusteella. Keskeistä välitysja yhdistämispalveluiden esteettömyys ja saavutettavuussääntelyssä 29

30 Lainsäädäntö Säädös Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Laki liikenteen palveluista (320/2017) eli liikennepalvelulaki Keskeinen merkitys Välitön ja välillinen syrjintä ja kohtuulliset mukautukset, yhdenvertaisuuden edistäminen, oikeussuojakeinot Tiedonantovelvollisuus, taksiliikennettä koskevat velvollisuudet ja liikkumispalvelua koskevat olennaiset tiedot Valtioneuvoston asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (643/2017) Tiedot, jotka välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan on annettava avoimeen rajapintaan YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista eli vammaisyleissopimus (SopS 27/2016) Esteettömyyden ja saavutettavuuden keskeinen merkitys ja määritelmä, vammaisten henkilöiden oikeudet, oikeussuojakeinot Direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (2016/2102) eli saavutettavuusdirektiivi Julkisten toimijoiden ylläpitämien verkkosivustojen ja sähköisten palveluiden toteuttaminen saavutettavassa muodossa. Hallituksen esitys kansallisen lain, laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (HE 60/2018) on annettu eduskunnalle. Lakia ei ole hyväksytty. 30

31 Lainsäädäntö Säädös EU:n matkustajan oikeuksista linja autoliikenteessä annettu asetus (EU) N:o 181/2011 Keskeinen merkitys Vammaisten ja liikuntarajoitteisten avustaminen. Koskee säännöllisen liikenteen mukaisia 250 kilometrin pituisia tai pidempiä reittejä EU:n rautatieliikenteen matkustajan oikeuksista ja velvollisuuksista annettu asetus (EY) N:o 1371/2007 Vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustaminen rautatieliikenteessä EU:n vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annettu asetus (EY) N:o 1107/2006. Vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustaminen lentoliikenteessä EU:n asetus matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta (EY) N:o 261/2004 Vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustaminen lentoliikenteessä EU:n matkustajan oikeuksista meri ja sisävesiliikenteestä annettu asetus (EU) N:o 1177/2010 Vammaisten ja liikuntarajoitteisten avustaminen autolautoilla ja risteilyaluksilla merellä, joella, järvellä tai kanaalissa. Ei koske retkiä ja kiertoajeluita 31

32 Välitys ja yhdistämispalveluihin vaikuttava keskeinen lainsäädäntö Liikennepalvelulaki EU asetukset matkustajien oikeuksista asemarakennuksia ja liikennevälineitä koskeva lainsäädäntö Viranomaisilla lisäksi vammaisyleissopimus ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (ei vielä voimassa) Keskeinen lainsäädäntöpohja palvelujen järjestämisessä Yhdenvertaisuuslaki Ennakoivat toimet joilla huomioidaan asiakkaiden moninaisuus Välillinen ja välitön syrjintä Huomioitava syrjinnän välttämiseksi Koskee kaikkia matkustajia Yhdenvertaisuuslaki Kohtuulliset mukautukset joilla mahdollistetaan vammaisten matkustajien yhdenvertainen liikkuminen Tapauskohtaiset mukautukset kun kyseessä vammainen henkilö

33 Yhdenvertaisuuslaki 33

34 Yhdenvertaisuuslain soveltaminen Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuuden edistäminen pitää sisällään myös esteettömyyden toteutumisen. Esteettömyyden ja saavutettavuuden arviointi ennakoivasti on laadukasta asiakaspalvelua, mutta sen huomioimatta jättäminen voi olla välillistä syrjintää. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikkiin palveluntarjoajiin. Palvelu tulee toteuttaa sitovien esteettömyyttä koskevien säädösten mukaisesti. Palveluntarjoajien on yleisiä ja julkisia palveluita tarjotessaan otettava huomioon asiakaskunnan moninaisuus ja palveltava asiakkaita yhdenvertaisesti. Velvoite edellyttää, että palvelun tarjoat selvittävät ja huomioivat ennakolta yleisesti tiedossa olevat asiakkaiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät erityistilanteet ja tarpeet. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaiset aktiiviseen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Lisäksi viranomaistoimijan on laadittava yhdenvertaisuuslain 5 :n tarkoittama suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edellä mainitut velvoitteet koskevat viranomaisia myös silloin, kun ne tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvia palveluita. 34

35 Syrjinnän kielto Yhdenvertaisuuslaki sisältää syrjinnän kiellon. Yhdenvertaisuuslain 8 :n mukaan ketään ei saa syrjiä laissa mainituilla syrjintäperusteilla, jotka ovat ikä, alkuperä ja kansalaisuus, kieli, uskonto ja vakaumus, mielipiteet tai poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila ja vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Yhdenvertaisuuslain syrjinnän käsite jakautuu välittömään syrjintään, välilliseen syrjintään, kohtuullisten mukautusten epäämiseen (koskee vain vammaisia henkilöitä!), Häirintään ja ohjeeseen tai käskyyn syrjiä. 35

36 Välitön ja välillinen syrjintä sekä positiivinen erityiskohtelu Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö, jolle ei ole hyväksyttäviä perusteita, saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, yhdenvertaisuuden edistämiseksi tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tarpeelliset positiiviset erityistoimenpiteet, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita, eivät ole syrjintää (positiivinen erityiskohtelu). 36

37 Kohtuullinen mukautus Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäistapauksissa tehtyjä toimenpiteitä, joilla turvataan vammaisen henkilön mahdollisuus käyttää palvelua yhdenvertaisesti. Sääntely koskee vain vammaisia henkilöitä yhdenvertaisuuslaissa on käytetty vammaisuuden määrittelyssä YK:n vammaisyleissopimuksen määritelmää. Mukautusten kohtuullisuus tarkoittaa sitä, että arvioitaessa esimerkiksi palveluntuottajan velvollisuutta niiden toteuttamiseen otetaan huomioon vammaisen henkilön tarve, toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Mukautusten kohtuullisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Mukautuksen avulla palvelu saatetaan vammaisen henkilön ulottuville, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla täsmälleen sama. 37

38 Saavutettavuusdirektiivi sekä kansallinen laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 38

39 Saavutettavuusdirektiivi sekä kansallinen laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta EU:n saavutettavuusdirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta) tulee saattaa kansallisesti täytäntöön mennessä. Sisältää Julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuuden vähimmäistason sekä keinot, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan. Edellytyksen, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan. 39

40 Kansallinen laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta Direktiivi toimeenpannaan eduskuntakäsittelyssä olevalla lailla digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Laki ei vielä voimassa. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle Keihin sovelletaan? Hallituksen esityksen (HE 60/2018) mukaan yleisesti viranomaisen ja julkisokeudellisen laitoksen digitaalisiin palveluihin. Julkisoikeudellisia laitoksia ovat sellaiset yhteisöt, joihin viranomaishankintayksiköt voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa esimerkiksi omistuksen tai hallintoelimien nimitysvallan perusteella. Yrityksen, säätiön, yhdistyksen ja muun yhteisön digitaalisiin palveluihin, joiden kehittämiseen tai käytön rahoittamiseen viranomainen osallistuu vähintään puolella kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista. Liikkumisen palveluita välittävät tai yhdistämispalvelun tarjoajat voisivat siten tulla säädettävän lain soveltamisalan piiriin esimerkiksi määräysvalta tai rahoitusedellytyksen täyttyessä. Lain sisältö ei kuitenkaan ole vielä varmistunut. 40

41 Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 41

42 Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on Suomessa voimassa laintasoisena. Sopimuksen keskeinen tarkoitus on varmistaa, että vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla yhdenvertaisesti muiden kanssa. Velvoittaa suoraan viranomaisia. Viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että voimassa oleva lainsäädäntömme täyttää vammaisyleissopimuksen velvoitteet. Keskeinen vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä laki on yhdenvertaisuuslaki. Mikäli viranomainen toimii liikkumisen palvelun tarjoajana, sen on noudatettava vammaisyleissopimuksen säännöksiä yhdessä muun lainsäädännön kanssa. Koska sopimus on laintasoisesti voimassa, on mahdollista, että sen riittävän selkeät ja tarkkarajaiset säännökset syrjäyttävät ristiriitatilanteessa vanhemman lain säännöksen. Viranomaisten on huomioitava vammaisyleissopimus myös osana perustuslain mukaista velvollisuutta edistää perus ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ei aseta suoraan velvoitteita yksityisille tahoille, kuten palveluntuottajille. Viranomaisten tehtävänä on kuitenkin huolehtia lakien säätämisen, viranomaisohjeiden, tiedottamisen ja koulutuksen kautta, että myös yksityiset tahot ottavat vammaisyleissopimuksen toiminnassaan huomioon. 42

43 Eri liikennemuotojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva sääntely ja matkustajien oikeus avustamispalveluun 43

44 Keskeistä Liikennepalveluiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on säädetty erikseen eri liikennemuotoja koskien. Liikennemuotokohtainen sääntely koskee matkustajan oikeuksia, infrastruktuuria ja liikennevälineitä. Infrastruktuuria koskevat säännökset määrittelevät esimerkiksi asemarakennusten ja laiturialueiden esteettömyyden. Matkustajan oikeuksista ja oikeudesta avustamispalveluun säädetään EU:n linjaauto, rautatie, lento ja meri ja sisävesiliikennettä koskevilla asetuksilla matkustajan oikeuksista. Sekä linja auto, raide, lento että laivaliikenteen keskeisin matkustajan oikeus on oikeus saada apua ennalta ilmoittamiensa tietojen perusteella. Apua tarvitsevalla matkustajalla on oikeus saada lippunsa ilman lisämaksua. Lisäksi liikenteenharjoittajilla ja terminaalin pitäjillä on oltava syrjimättömät esteettömyyttä koskevat ehdot vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukselle, ja näiden ehtojen on oltava yleisesti saatavilla. Keskeistä eri liikennemuotojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevassa sääntelyssä 44

45 Taksiliikenne Taksiliikenteen harjoittamisesta säädetään lailla liikenteen palveluista (320/2017). Taksiliikenteessä kuljettaja varmistaa matkustajan turvallisen ajoneuvoon tulon ja siitä poistumisen ja tarjoaa hänelle hänen tarvitsemaansa apua Kuljettajalla on oltava riittävä vuorovaikutus ja kielitaito sekä kyky huomioida matkustajan toimintarajoituksista johtuvat erityiset tarpeet. Ajoneuvolaissa ja sen perusteella annetussa Trafin määräyksessä on säännelty taksien esteettömyysvaatimuksista. Määräyksessä jaetaan esteetön ajoneuvo kahteen alaluokkaan: pieni esteetön ajoneuvo ja suuri esteetön ajoneuvo. Asiakkaalle on kerrottava selkeästi etukäteen ja ennen tilauksen vahvistamista, mitä erityispalveluita sisältyy taksimatkan hintaan ja mitkä palvelut hinnoitellaan erikseen. Aikaisemmin erikseen hinnoiteltavien palveluiden hinta oli määritelty asetuksessa. Nyt taksiyrittäjä voi päättää, mitkä palvelut hinnoitellaan erikseen. Erityispalveluita voivat olla esimerkiksi porrasveto, hidasajo, perille saattaminen, apuvälineiden kuljetus tai mikä tahansa muu yrityksen tarjoama palvelu. Trafi on julkaissut selvityksen liikunta ja toimintarajoitteisten itse maksamien taksimatkojen keskeisistä muutoksista. 45

46 Linja autoliikenne 1/2 Matkustajan oikeuksista linja autoliikenteessä säädetään EU:n matkustajan oikeuksista linjaautoliikenteessä annetusta asetuksesta. Asetuksen mukaan vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä tulee kohdella syrjimättömästi ja heitä tulee avustaa linja autoliikenteessä. Asetuksen kaikkia säännöksiä sovelletaan säännöllisen liikenteen reiteillä, joilla liikennöitävä aikataulun mukainen matka on 250 kilometriä tai enemmän. Näillä reiteillä asiakkaalla on oikeus saada maksutonta avustusta linja autoasemilla ja ajoneuvoissa riippumatta siitä, kuinka pitkän matkan matkustaja tällä reitillä itse matkustaa. Liikennöitävän aikataulun mukaisen matkan ollessa lyhyempi kuin 250 kilometriä sovelletaan matkustamiseen muun muassa lipun ja sopimusehtojen syrjimättömyyttä, oikeutta matkustamiseen, kuljettajan koulutusta ja matkatietojen saavutettavuutta koskevia säännöksiä. Vammaisella tai liikuntarajoitteisella matkustajalla on oikeus matkustaa linja autoliikenteessä ilman lisämaksuja. Liikenteenharjoittajilla ja terminaalinpitäjillä on oltava julkaistuna esteettömyyttä koskevat ehdot, jotka on laadittu yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. 46

47 Linja autoliikenne 2/2 Matkustajan on ilmoitettava avun tarpeestaan liikenteenharjoittajalle, terminaalin pitäjälle, matkatoimistolle tai matkan järjestäjälle viimeistään 36 tuntia ennen avun tarvetta ja ilmoittauduttava terminaalin pitäjän nimeämässä paikassa aikaisintaan 60 minuuttia ja viimeistään 30 minuuttia ennen lähtöaikaa. Erityisistä istumapaikkatarpeista tulee ilmoittaa varausta tehtäessä, mikäli tarve on tällöin tiedossa. Asetuksen mukaan vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on oikeus saada apua terminaalissa ja ajoneuvossa. Avustajapalvelua on järjestettävä Trafin nimeämillä linja autoasemilla, joita on tällä hetkellä 13. Avustusta tarjoavilla linja autoasemilla on oltava tarjolla tarvittava apu ja järjestelyt, jotta apua tarvitsevat matkustajat voivat ilmoittaa nimetyissä paikoissa saapumisestaan asemalle ja avuntarpeestaan, siirtyä nimetystä paikasta lähtöselvitystiskille, odotustiloihin ja lähtölaiturille, nousta ajoneuvoon ja poistua ajoneuvosta. Käytössä on oltava hissi, pyörätuoli tai muuta tarvittavaa apua tarpeen mukaan. Matkustajat voivat saada apua myös linja autossa. Vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön kuljetuksesta voidaan kieltäytyä, jos se on välttämätöntä turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi tai jos kyseisen henkilön ajoneuvoon nousemista, ajoneuvosta poistumista ja kuljettamista on ajoneuvon suunnittelun tai linja autopysäkkien ja terminaalin infrastruktuurin vuoksi mahdotonta suorittaa turvallisesti tai toimivalla tavalla. Tällöin liikenteenharjoittajan, matkatoimiston ja matkanjärjestäjän on annettava matkustajalle tiedot mahdollisesta hyväksyttävissä olevasta kyseisen liikenteenharjoittajan vaihtoehtoisesta palvelusta. Kieltäydyttäessä matkustaja voi myös pyytää, että hänen seurassaan saa matkustaa saattaja, joka kykenee avustamaan häntä. Tällainen saattaja on kuljetettava maksutta. 47

48 Rautatieliikenne 1/2 Matkustajan oikeuksista rautatieliikenteessä säädetään EU:n rautatieliikenteen matkustajan oikeuksista ja velvollisuuksista annetussa asetuksessa. Asetuksen mukaan vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä tulee kohdella syrjimättömästi ja avustaa rautatieliikenteessä. Matkustajalla on oikeus saada avustusta päästäkseen junaan ja junassa. Oikeus käsittää avustamisen niin sanotulta kutsupisteeltä junaan ja avustamisen junaan nousemiseksi ja sieltä poistumiseksi ja saattamiseksi kutsupisteelle. Kutsupisteillä tarkoitetaan rautatieasemalla ja sen ulkopuolella sijaitsevia pisteitä, joissa vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat ilmoittaa tulostaan rautatieasemalle ja pyytää tarvitsemaansa apua. Avustaminen junassa tarkoittaa kohtuullista apua, jotta henkilö voi käyttää samoja palveluita kuin muut matkustajat. Matkustajan on ilmoitettava avuntarpeestaan rautatieyritykselle, asemanhaltijalle, lipunmyyjälle tai matkanjärjestäjälle viimeistään 48 tuntia ennen tarpeen ajankohtaa. Ilmoitus tehdään sille taholle, jolta lippu on ostettu. Apua tarvitsevan henkilön on saavuttava ilmoitettuun kutsupisteeseen sovitussa määräajassa aikaisintaan 60 minuuttia ja viimeistään 30 minuuttia ennen lähtöaikaa. Liikenteenharjoittaja voi halutessaan tarjota asiakkaalle lyhyempää aikaa ilmoittaa avun tarpeesta ja ilmoittautua kutsupisteellä. Esimerkiksi VR on lyhentänyt avuntarpeesta ilmoitettavaa aikaa 36 tuntiin ja ilmoittautumisaikaa 20 minuuttiin. Jos samalla lipulla voidaan matkustaa useita matkoja, riittää yksi ilmoitus avuntarpeesta edellytyksellä, että seuraavien matkojen aikatauluista annetaan riittävät tiedot Sellaisessakin tilanteessa, jossa avun tarpeessa oleva matkustaja ei ole tehnyt edellä mainittua ilmoitusta, on rautatieyrityksen ja aseman haltijan pyrittävä kaikin tavoin huolehtimaan avun antamisesta siten, että vammainen tai liikuntarajoitteinen henkilö voi matkustaa 48

49 Rautatieliikenne 2/2 Rautatieyrityksen, lipunmyyjän tai matkanjärjestäjän on tarjottava vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille mahdollisuus tehdä varaukset ja ostaa liput ilman lisäkustannuksia. Varauspyynnön tekemisestä ja lipunmyynnistä ei saa kieltäytyä. Tietyissä turvallisuuteen liittyvissä erityistilanteissa voi rautatieyritys vaatia matkustajaa matkustamaan avustavan henkilön kanssa. Asetuksen mukaan rautatieyrityksen, lipunmyyjän tai matkanjärjestäjän on pyynnöstä ilmoitettava vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää rautatiepalveluja sekä tiedotettava vammaisille tai liikuntarajoitteisille henkilöille junassa tarjottavista järjestelyistä. Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on vammaisia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä edustavien järjestöjen aktiivisella myötävaikutuksella laadittava tai niillä on oltava säännöt vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudesta kuljetukseen ilman syrjintää EU:n asetus esteettömästä pääsystä rautatiejärjestelmään on suoraan sovellettavaa oikeutta ja sen säännökset koskevat rautatieasemien infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa. Asetus velvoittaa kansallisesti päivitettävän toimintasuunnitelman tekemistä. Rautatieyritysten ja aseman haltijoiden on varmistettava vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsy asemille, laitureille, liikkuvaan kalustoon ja kaikkiin palveluihin. Trafin määräys esteettömyydestä rautatiejärjestelmässä TRAFI/8596/ /2014 täydentää PRM YTE asetusta sen avoimissa kohdissa ja Suomea koskevissa erityistapauksissa. Määräykset koskevat erityisesti laiturialueen vaara aluetta ja tasoylikäytäviä. 49

50 Lentoliikenne Lentoliikenteessä on kaksi matkustajan oikeuksia koskevaa keskeistä asetusta, joista toinen koskee yleisesti lentomatkustajan oikeuksia ja toinen vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia lentoliikenteessä. Vammaisella ja liikuntarajoitteisella henkilöllä on oikeus saada maksutta apua lentoasemalla ennen lentoa ja lennon jälkeen, lentokoneeseen noustessa, lennon aikana ja lentokoneesta poistuttaessa. Lisäksi vammaisella ja liikuntarajoitteisella henkilöllä on oikeus saada apua, kun hän kulkee lentoaseman kautta tai hänet siirretään toiselle lennolle siltä lennolta, jolle hänellä oli varaus. Annettava apu on sovitettava mahdollisuuksien mukaan matkustajan erityisiin tarpeisiin sopivaksi. Matkustajan on ilmoitettava avuntarpeestaan lentoyhtiölle, matkalipun myyjälle tai matkanjärjestäjälle vähintään 48 tuntia ennen matkaa. Jos matkustaja ei ole ilmoittanut avuntarpeestaan, lentoaseman pitäjän on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet antaakseen vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle henkilölle apua siten, että henkilö pääsee lennolle. Avun saaminen edellyttää, että henkilö saapuu määräajassa lentoasema alueella sijaitsevalle kutsupisteelle ja ilmoittautuu lähtöselvitykseen määräajassa. Lentoliikenteen harjoittajat eivät saa evätä pääsyä lennolle vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella. Vammaisuuteen tai liikuntarajoitteisuuteen perustuva varauksen kieltäminen tai lennolle pääsyn epääminen on mahdollista, mikäli turvallisuus vaarantuu tai jos lentokoneen tai sen ovien koko tekee lentokoneeseen nousemisen ja kuljettamisen fyysisesti mahdottomaksi. Turvallisuuden vaarantuessa lentoliikenteen harjoittaja voi vaatia, että vammaisen tai liikuntarajoitteisen matkustajan seurassa on oltava henkilö, joka kykenee avustamaan häntä turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. 50

51 Meri ja sisävesiliikenne 1/2 Matkustajan oikeuksista meri ja sisävesiliikenteessä säädetään EU:n matkustajan oikeuksista meri ja sisävesiliikenteestä annetussa asetuksessa. Asetusta sovelletaan matkustajiin, jotka matkustavat suurilla autolautoilla ja risteilyaluksilla merellä, joella, järvellä tai kanaalissa. Ei kuitenkaan sovelleta retkillä ja kiertoajeluilla Asetuksen mukaan vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on oikeus syrjimättömään kohteluun ja maksuttomaan avustamiseen satamassa ja matkustaja aluksessa sekä oikeus saada tietoa satamaterminaalien ja alusten tilojen esteettömyydestä. Avustusvelvollisuus on kohdistettu liikenteenharjoittajiin ja terminaalinpitäjiin ja avustaminen koskee myös alukseen nousemista ja aluksesta poistumista. Liikenteenharjoittajien, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien on tarjottava vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille lippuja ja varauksia lisämaksutta ja samoin ehdoin kuin muille matkustajille. Liikenteenharjoittajat, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät voivat kuitenkin kieltäytyä hyväksymästä varausta, kirjoittamasta lippua tai ottamasta henkilöä alukseen, mikäli se on yleisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tai jos alukseen nouseminen, aluksesta poistuminen ja aluksessa kuljettaminen on sataman infrastruktuurin ja laitteiden vuoksi mahdotonta suorittaa henkilön kannalta turvallisesti. Tällaisissa tilanteissa voidaan edellyttää, että matkustajan seurassa matkustaa toinen henkilö, joka kykenee antamaan vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön tarvitsemaa apua. 51

52 Meri ja sisävesiliikenne 2/2 Matkustajan on ilmoitettava avuntarpeestaan viimeistään 48 tuntia ennen avuntarvetta liikenteenharjoittajalla tai terminaalinpitäjälle. Mikäli samalla lipulla matkustetaan useita matkoja, riittää yksi ilmoitus avuntarpeesta, jos seuraavien matkojen aikatauluista on annettu riittävät tiedot. Matkustajan on ilmoitettava jo varausta tehdessään majoitukseen, istumapaikkaan tai palveluihin liittyvistä erityistarpeista ja lääkinnällisten laitteiden kuljettamisesta, jos tarve on varausta tehtäessä tiedossa. Apua tarvitsevan henkilön on saavuttava sataman tapaamispisteelle liikenteenharjoittajan ilmoittamana määräaikana. Jos määräaikaa ei ole ilmoitettu, tulee tapaamispisteelle saapua viimeistään 60 minuuttia ennen alukseen nousemisaikaa. Sellaisessakin tilanteessa, jossa matkustaja ei ole tehnyt avun tarpeestaan ilmoitusta, on laivayhtiön ja terminaalin pitäjän kohtuuden rajoissa autettava liikuntarajoitteista matkustajaa laivaan nousemisen ja sieltä poistumisen yhteydessä sekä laivamatkan aikana. Laivayhtiö ja terminaalinpitäjä vastaavat avustamisesta satamassa, alukseen nousemisessa ja sieltä poistumisessa sekä matkan aikana laivalla. Avustuspalvelu on maksuton. Apua voi saada satamassa kutsupisteestä lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen siirtymisessä, laivaan nousemisessa ja sieltä poistumisessa, matkatavaroiden kuljettamisessa alukseen ja pois sekä liikkumisen apuvälineiden käsittelyssä ja kuljettamisessa. Liikenteenharjoittajalla ja terminaalinpitäjällä on oltava saatavissa syrjimättömät esteettömyyttä koskevat ehdot vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden ja heidän seurassaan matkustavien henkilöiden kuljetukselle. Liikenteenturvallisuusvirasto Trafi on antanut määräyksen esteettömistä aluksista, joka tulee osin voimaan vasta vuonna Esteettömyysmääräys koskee muun muassa pääsyä alukselle ja aluksesta pois, opasteita, viestintää, hälytyksiä ja liikkumismahdollisuuksia aluksessa. 52

53 Esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevan sääntelyn huomioiminen välitysja yhdistämispalvelun tarjoajien toiminnassa 53

54 Keskeistä 1/2 Matkaketjun toteuttamiseen osallistuu useita toimijoita, joiden tulee kunkin omalta osaltaan huolehtia esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisesta. Välitys ja yhdistämispalveluiden tarjoajien on saatettava toimintarajoitteisten matkustajien tietoon tiedot muun muassa käytettävissä olevista palveluista ja avustamisesta, kaluston esteettömyydestä sekä varusteista, jotka helpottavat matkustajan kulkuneuvoon pääsyä. Välitys ja yhdistämispalveluiden tarjoajien on välitettävä avoimeen rajapintaan liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista annetun asetuksen mukaiset tiedot, jotka toimitetaan Liikenneviraston NAP palveluun (National Access Point). Toimintarajoitteiset matkustajat tarvitsevat tiedot matkan tai matkaketjun esteettömyydestä voidakseen valita itselleen sopivan matkan. Voidakseen palvella toimintarajoitteisia matkustajia, liikkumispalvelun tarjoajien kannattaa sopia siitä, että avoimeen rajapintaan toimitetaan riittävät, esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva tiedot. Keskeistä Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen välitys ja yhdistämispalveluiden tarjoamisessa 54

55 Keskeistä 2/2 Liikkumisen digitaalisia palveluita tarjoavan on jo toimintaansa aloittaessaan toteuttava palvelu saavutettavassa muodossa. Digitaalisissa palveluissa saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi käytettävyyttä apuvälineiden, kuten ruudunlukuohjelman avulla. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan on tarjottava yleisesti saatavilla olevia palveluita yhdenvertaisuuslain mukaan niin, että ketään ei aseteta hänen toimintarajoitteensa takia epäedullisempaan asemaan. Vammainen matkustaja voi esittää palvelun tarjoajalle pyynnön mahdollistaa esteellisen palvelun käyttäminen kohtuullisen mukautuksen avulla. Palvelun tarjoaja saa toteuttaa mukautuksen harkitsemallaan tavalla. Mukautuksen tulee olla turvallinen, tehokas ja käytännöllinen. Mukautuksen tulee olla taloudellisesti arvioiden kohtuullinen palvelun tuottajalle. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan on huomioitava EU:n matkustajan oikeuksia koskevat asetukset ja erityisesti niiden avustuspalvelun toteuttamista koskevat kohdat. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta toteuttaa avustuspalvelua liikennevälineestä toiseen siirtymiselle. Keskeistä Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen välitys ja yhdistämispalveluiden tarjoamisessa 55

56 Velvollisuus tiedottaa toimintarajoitteisia matkustajia Palvelun tarjoajan on huolehdittava matkustajien saataville tieto toimintarajoitteisten matkustajien käytettävissä olevista palveluista ja heidän avustamisestaan, kaluston esteettömyydestä sekä varusteista, jotka helpottavat matkustajan kulkuneuvoon pääsyä ja vuorovaikutusta kuljettajan kanssa ja ohjeet asiakaspalautteen antamiseksi ja menettelystä virhetilanteessa. Tiedottamisessa on olennaista kuvata tarjottavat palvelut niin hyvin, että matkustajan on mahdollista annettujen tietojen perusteella varmistua palvelun sopivuudesta itselleen ja valita haluamansa palvelu. Kuvauksesta tulisi ilmetä ainakin millaista palvelua tarjotaan, missä sitä tarjotaan ja mitkä ovat muut palvelun ominaisuudet. Palvelun muutoksista, kuten esimerkiksi reitin, aikataulun tai hinnanmuutoksesta tai palvelun yksittäisen vuoron peruutuksesta, on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan on annettava matkustajalle sopimuksen teon yhteydessä matkan tai matkaketjun eri osiin kohdistuva tieto siitä, kenen puoleen matkustaja voi matkaketjun eri vaiheissa ja sen päätyttyä kääntyä, jos palvelu ei toteudu matkustajalle annetun vahvistuksen mukaisena. 56

57 Olennaisia tietoja koskevan asetuksen mukaiset tiedot avoimeen rajapintaan Liikkumispalveluiden tarjoajan on huolehdittava siitä, että liikkumispalvelua koskevat olennaiset ajantasaiset tiedot ovat saatavissa tietojärjestelmään luodun yhteyden kautta koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa vapaasti käytettäväksi (avoin rajapinta). Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan välitettävistä tiedoista ainakin seuraavat liittyvät esteettömyyteen: tiedot siitä, ovatko käytössä olevat liikennevälineet tai osa niistä esteettömiä, matalalattiaisia tai onko niissä pyörätuolipaikkoja tai opaskoirapaikkoja säännöllisen aikataulunmukaisen liikenteen pysäkkien, asemien, terminaalien ja muiden pysähtymispaikkojen sijainnit ja arvioidut aikataulut, tarvittaessa lähtö ja saapumisajat eriteltyinä tiedot mahdollisista pysäkkikuulutuksista ja tiedot esteettömyyteen liittyvistä kalustomuutoksista, tiedot mahdollisista lisäpalveluista, jotka palveluntarjoaja haluaa ilmoittaa rajapinnassa, kuten tiedot lastenistuimista tai eläinten kuljetuksesta ja niiden hinnoista sekä pysäkkikuulutusten olemassa olosta; mahdolliset arviot merkittävistä myöhästymisistä tai peruutuksista sekä esteettömyyteen vaikuttavista kalustomuutoksista heti kun ne ovat palveluntarjoajan tiedossa ja kohtuudella toimitettavissa tiedot sisätilojen mahdollisesta yksityiskohtaisesta kartasta sekä tieto mahdollisesta opastusjärjestelmästä tai linkki palveluun, josta se on saatavissa. Asetuksessa on säännöksiä asemien, satamien ja muiden terminaalien tiedoista. Näiden tietojen ilmoittamisesta on vastuussa se toimija, joka vastaa tilan toimimisesta terminaalina, ellei toimija ole tehnyt sopimusta siitä, että joku muu toimija avaa tiedot, tiedot EU:n matkustajien oikeuksien asetuksiin liittyvästä avustuspalvelusta, tiedot mahdollisista muista erityisiä tarpeita omaavien käyttäjäryhmien palvelun käyttöä helpottavista seikoista. 57

58 Liikenneviraston NAP palvelu digitaalisten tietojen vaihtamiseen Liikennevirasto ylläpitää liikkumispalvelukatalogia eli NAP palvelua (National Access Point), joka on avoin kansallinen yhteyspiste. Liikkumispalvelun tarjoaja toimittaa tietoja digitaalisista olennaisten tietojen koneluettavista rajapinnoistaan NAP palveluun. NAP palveluun kirjataan tietoja palvelun tarjoajasta sekä tarjottavasta palveluvalikoimasta. Esteettömyystiedoista on NAP palvelussa valikot, joihin voidaan täyttää esimerkiksi tiedot liikennevälineen ja info palvelun esteettömyydestä ja saavutettavuudesta Lisätietoja NAP:sta 58

59 Tietojen hyödyntäminen välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan toiminnassa Yhdistämis ja välityspalvelun tarjoaja välittää matkustajalle ennen matkaa ne tiedot, jotka palvelun tarjoaja saa avoimen rajapinnan kautta muilta palveluntarjoajilta. Matkustaja valitsee saamansa tiedon perusteella itselleen sopivan matkan tai matkaketjun. Toimintarajoitteisen matkustajan kannalta keskeisiä tietoja ovat muun muassa reaaliaikaiset tiedot esteettömien linja autojen sijainnista, esteettömien tai inva taksien saatavuudesta, tieto onko terminaalissa selkokielinen opastusjärjestelmä tai avustuspalvelua, pysäkkien esteettömyys, alueelta oleva kartta esteettömistä reiteistä Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajalla tulisi olla käytössä mahdollisimman paljon informaatiota asemien, pysäkkien ja liikennevälineiden esteettömyydestä sekä mahdollisuuksista avustajapalveluihin, jotta se voi tarjota palvelua monipuolisesti myös vammaisille ja liikunta ja toimintarajoitteisille henkilöille. 59

60 Palvelun tarjoajien väliset sopimukset tiedoista ja matkustajan erityistarpeista Olennaisia tietoja koskevassa asetuksessa ei ole edellytetty kaikkien sellaisten tietojen toimittamista, joiden perusteella esteettömän ja saavutettavan matkan tai matkaketjun toteuttaminen onnistuisi. Siltä osin kuin esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevat säännökset eivät velvoita kaikkien tarvittavien tietojen toimittamiseen, voidaan liikkumispalveluntuottajien ja välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajien välisillä sopimuksilla sopia riittävien tietojen toimittamisesta. Riittävät tiedot mahdollistavat palvelun tarjoamisen myös toimintarajoitteisille matkustajille. Palvelun tarjoajien välisissä sopimuksissa voidaan sopia esimerkiksi seuraavien tietojen toimittamisesta: Tarkemmat aikataulut esteettömille linja autoille ja muille esteettömille liikennevälineille, tiedot terminaalin tai pysäkin ympäristön esteettömyydestä, mahdollisuudesta saada saattaja tai avustajapalvelua kulkuneuvosta toiseen siirtymisessä ja oman paikan löytymisessä. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajalle on hyödyllistä saada tietoja myös matkustajan erityistarpeista. Tiedot asiakkaan tarpeista ovat tärkeitä, jotta palvelun tarjoaja voi toteuttaa toimintarajoitteiselle matkustajalle asianmukaisen ja toimivan matkan tai matkaketjun. Matkustajalta voitaisiin kysyä hänen erityistarpeista erilaisilla menetelmillä erityisesti matkan tilausvaiheessa. Esimerkiksi palveluntarjoajan käyttämässä sähköisessä sovelluksessa voisi olla valmiita valintakohtia erityistarpeista, kuten matkustajan pyörätuolista, opaskoirasta, omata avustajasta tai tarpeesta saattajapalveluun. Palveluntarjoajat voivat hyödyntää tiedon keräämisessä EU:n vammaiskorttia, 60

61 Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajien velvollisuudet yhdenvertaisuuslain mukaan 61

62 Palvelujen järjestäminen yleisesti saavutettavassa muodossa Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että välitys ja yhdistämispalveluita yleisesti saataville tarjoavan on tarjottava digitaalisia palveluita niin, että ketään ei aseteta hänen toimintarajoitteensa takia epäedullisempaan asemaan. Palvelun tarjoaja ei voi kieltäytyä palvelemasta toimintarajoitteista henkilöä tai evätä tai rajoittaa jonkin palvelun tarjoamista toimintarajoitteiselle henkilölle. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan tulee lähtökohtaisesti järjestää palvelunsa yleisesti saavutettavassa muodossa. Toinen mahdollisuus on, että palvelun tarjoaja järjestää toimintarajoitteiselle asiakkaalle vaihtoehtoisen tavan palvelun käyttämiseen. 62

63 Välitön syrjintä palveluissa Välittömässä syrjinnässä kyse voi olla esimerkiksi rajoitusten, vaatimusten, rasitteiden tai velvoitteiden asettamisesta vain tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle. jonkin yleisesti saatavilla olevan etuuden, palvelun tai oikeuden epäämisestä tai rajoittamisesta koskien vain tiettyä henkilöä tai henkilöryhmää. elinkeinonharjoittajan kieltäytyessä päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa. 63

64 Välillinen syrjintä palveluissa Välillisen syrjinnän kiellon mukaan palveluntarjoajan palvelu ei saa olla sellaista, että jollakin palveluun liittyvällä säännöllä, perusteella tai käytännöllä tosiasiassa on henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjivä vaikutus. Säännön, perusteen tai käytännön välillinen syrjivyys ilmenee usein siten, että johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden on tosiasiassa muita vaikeampi täyttää jokin asetettu edellytys tai siten, että valitulla toteuttamistavalla on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan ja vain heihin. Jos esimerkiksi yleisesti yleisölle tarjottua palvelua (eli palvelua, jota tarjotaan muulle, kuin etukäteen rajatulle suppealle joukolle) ei järjestetä esteettömästi ja saavutettavasti yleisesti tiedossa olevien tarpeiden mukaisesti, voi kyseessä olla välillinen syrjintä. 64

65 Velvollisuus huomioida käyttäjien monimuotoisuus Palveluntarjoajan järjestäessä yleisesti saatavilla olevia palveluita, sen tulee etukäteen ottaa huomioon asiakaskunnan monimuotoisuus ja selvittää etukäteen mahdollisuuksia järjestää palvelu saavutettavasti ja esteettömästi. Huomioitavaksi tulee sekä saavutettavuus että esteettömyys. Palveluntarjoajan ei tarvitse muuttaa palvelukonseptiaan mutta sen tulee huomioida, ettei palveluiden tarjoaminen vain tietyllä tavalla johda kenenkään syrjimiseen. Jos yritys toimii toisin eikä sillä ole toiminnalleen hyväksyttävää tavoitetta, voi kyseeseen tulla välillinen syrjintä. 65

66 Välillinen syrjintä internetsivujen saavutettavuus palvelun käyttäminen vaihtoehtoisella tavalla Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu Diaarinumero: 152/2016 Hakija on näkövammainen henkilö, joka katsoi tulleensa syrjityksi, koska Rovaniemen kaupungin matkapalvelukeskuksen internetsivuilla ollut ohje sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjille ei ollut luettavissa ruudunlukuohjelmalla ja koska matkapalvelukeskuksesta oli suositeltu hänelle kuljetuspalvelutilausten tekemistä puhelimitse. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta katsoi Rovaniemen matkapalvelukeskuksen syrjineen hakijaa välillisesti hänen näkövammansa perusteella, kun ohje ei ollut edellä todetusti luettavissa ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi lautakunta katsoi kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 :n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, kun se ei ollut tarkastellut kohtuullisten mukautusten tarvetta hakijan matkapalvelukeskukselle antaman palautteen johdosta. Hakija väittää Rovaniemen kaupungin matkapalvelukeskuksen syrjineen häntä taloudellisesti suositellessaan hänelle vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelutilausten tekemistä puhelimitse. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta katsoo, että Rovaniemen kaupungin matkapalvelukeskus on esittänyt hyväksyttävät perusteet sille, miksi hakijalle on suositeltu kuljetuspalvelutilausten tekemistä puhelimitse. Puhelimitse tehtävät tilaukset mahdollistavat niiden täsmällisemmän määrittelyn ja sovittamisen. Puhelimitse tehtävistä tilauksista ei myöskään peritä lisämaksuja, vaan ainoastaan normaali puhelinverkkomaksu. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta katsoo, ettei asiassa ole syntynyt syrjintäolettamaa, ja näin ollen hylkää myös vaatimuksen uhkasakon asettamisesta. 66

67 Välillinen syrjintä yleisen avoimen tilan esteettömyys palvelun tarjoajan selvitysvelvollisuus Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu dnro: 258/2017 Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa tarvitseva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun hänen ei ollut mahdollista osallistua poliittisen yhdistyksen järjestämään yleisölle avoimeen tilaisuuteen tilojen esteellisyydestä johtuen. Yhdistys kertoi järjestävänsä julkiset tilaisuutensa mahdollisuuksien mukaan helposti saavutettavissa esteettömissä tiloissa, ja omat tilaisuutensa pääosin omissa tiloissaan. Tilaisuus pidettiin luennoitsijan yllättävän syyn takia erittäin tiukalla aikataululla, eikä yhdistys onnistunut alle viikossa saamaan haluamiansa tiloja Tästä johtuen tilaisuus pidettiin yhdistyksen omissa tiloissa, jotka olivat esteelliset. Lautakunnan mielestä yhdistys ei ollut selvittänyt riittävästi, mitä esteettömiä tiloja olisi ollut saatavilla tilaisuuden järjestämiseksi ja mitä se olisi voinut saada käyttöön tilaisuuden järjestämiseksi. Vastaaja oli kysynyt vain yhtä muuta tilaa Lautakunnan mukaan kyse ei ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä Yhdistyksen menettelyn järjestää yleisölle avoin tilaisuus esteellisessä tilassa syrji hakijaa välillisesti. 67

68 Välillinen syrjintä tilojen esteettömyys syrjivä käytäntö Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu dnro: 146/2016 Tapauksessa markkinointitempauksena tilapäiseksi ajaksi avattu sauna ei ollut pyörätuolia käyttävälle henkilölle esteetön. Yrityksen mukaan arvioinnin kohteena olevassa saunassa ei ollut kysymys yrityksen varsinaisten palveluiden tarjoamisesta, eikä tempaus, ottaen huomioon sen lyhytkestoisuus, alueellisuus ja maksuttomuus, mahdollistanut esteettömyyden toteuttamista tavanomaisia palveluja vastaavalla tavalla. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta kiinnitti huomiota siihen, että esteettömien tilojen käyttö mainostempauksessa olisi ollut yritykselle taloudellisesti mahdollista, yritys oli markkinoinut saunaa kaikille avoimena, yritys ei puhtaasti markkinointitarkoituksiinsa vetoamalla ollut esittänyt toiminnalleen hyväksyttävää tavoitetta, joka poistaisi välillisen syrjinnän, ja että yritys ei ollut esittänyt näyttöä, joka kumoaisi selvityksen perusteella syntyneen syrjintäolettaman. Lautakunta totesi näennäisesti yhdenvertaisena esitetyn käytännön johtaneen siihen, ettei hakija vammaisuudestaan johtuen tosiasiassa voinut muiden henkilöiden tavoin käyttää tarjottua palvelua. Kyseessä oli välillinen syrjintä 68

69 Välillinen syrjintä ennakkoon varautuminen muut tavat saada palvelua Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu dnro: 158/2016 Tapauksessa henkilö ei pyörätuolin takia päässyt sisälle yrityksen esittelyhuoneistoon. Lautakunnan ratkaisun mukaan Kun kyseessä oli suuri yritys, on yrityksen palveluja tarjotessaan varauduttava siihen, että ihmiset haluavat hyödyntää sen palveluja laajasti. Yrityksen olisi tullut jo etukäteen varmistua siitä, että sen käyttöön ottama liikuteltava esittelyhuoneisto ei johda kenenkään henkilön syrjimiseen. Sillä, että hakijalla olisi ollut mahdollisuus saada tietoa esillä olevasta huoneistosta myös muilla tavoin, ei ollut merkitystä, koska kyseiset tavat eivät olleet rakennettuun esittelyhuoneistoon rinnastettavia palveluja. Koska hakija ei ollut vaatinut kohtuullisia mukautuksia, vastaajan esittämiä mahdollisia kohtuullisia mukautuksia ei arvioitu. Yrityksen näennäisesti yhdenvertaisena esitetty käytäntö oli johtanut siihen, että hakija ei ollut vammaisuudestaan johtuen tosiasiassa voinut yhdenvertaisesti muiden henkilöiden tavoin käyttää vastaajan yleisölle tarjoamaa palvelua Lautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa välillisesti. 69

70 Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen vammaisille matkustajille Vammaisten matkustajien tarpeet voivat tapauskohtaisesti olla niin moninaisia, ettei kaikkia tilanteita voida ennakoida etukäteen ja ottaa huomioon palveluiden toteuttamisessa. Jos palvelu ei ole vammaiselle matkustajalle esteetön tai saavutettava, välitys ja yhdistämispalvelun tarjoaja voi olla velvollinen tekemään vammaisen henkilön pyynnöstä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat yhdenvertaisuuslain tarkoittamat kohtuulliset mukautukset. Velvollisuus koskee lähtökohtaisesti palvelun tarjoajan omaa palvelua ja toimintaa. Kohtuulliset mukaiset ovat toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita. Kohtuullisia mukautuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset avustamiset, paikkajärjestelyt, välineet ja rakennelmat, joilla mahdollistetaan pääsy liikennevälineeseen. 70

71 Yhdenvertaisuuslain tarkoittamat kohtuulliset mukautukset vammaiselle henkilölle Toimintarajoitteen laatu Mukautuksen kustannus / kohtuullisuus Vammaisen henkilön tarve mukautukselle Istumapaikka järjestelyt Kohtuulliset mukautukset Matkalippuun liittyvät seikat Esteetön kulkureitti Palvelun luonne ja laajuus Palveluntarjoajan taloudellinen asema Mukautuksen asianmukaisuus ja tilanteeseen sopivuus

72 Vammaisen henkilön kohtuullisia mukautuksia koskeva pyyntö Palveluntarjoajan on järjestettävä lain edellyttämät kohtuulliset mukautukset vammaisen henkilön pyytäessä niiden järjestämistä. Esimerkiksi, jos asema tai terminaali ei ole matkustajalle esteetön, on matkustajan mahdollista vaatia kohtuullisia mukautuksia. Jos palvelu koostuu useista eri palveluista ja palveluntarjoajia on useita, ei lainsäädännössä ole tarkkaa säännöstä siitä, kenelle palveluntarjoajista pyyntö tulee tehdä. Yhdenvertaisuuslaki ei myöskään ota kantaa siihen, kenellä on ensisijainen tai viimesijainen vastuu tehdä mukautuksia. Jos kyseessä on välityspalvelu, tulee mukautusta pyytää todennäköisesti siltä palvelun tarjoajalta, jonka palvelu ei ole saavutettava tai esteetön. Jos itse välitys tai yhdistämispalvelu ei ole saavutettava, tulee pyyntö osoittaa välitys tai yhdistämispalvelun tarjoajalle. Jos taas välitys tai yhdistämispalvelun kautta valittu liikennepalvelu ei ole esteetön, tulisi pyyntö osoittaa kyseisen liikennepalvelun tarjoajalle. Eri palveluntarjoajat voisivat myös sopia mahdollisesta menettelystä kohtuullisten mukautusten osalta. Sopimuksilla ei voida kuitenkaan heikentää vammaisen henkilön oikeutta mukautuksiin. 72

73 Kohtuullinen mukautus korvaava kuljetus Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu dnro: 267/2017 Tapauksessa henkilö ei pystynyt tekemään suunnittelemaansa matkaa ratatöiden takia, ja kun junayhtiö ei myöntänyt hänelle kohtuullisena mukautuksena korvaavaa kuljetusta. Henkilön ei siten ollut mahdollista tehdä suunnittelemaansa matkaa. Kyseessä oli kohtuullisten mukautusten laiminlyönti. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta katsoi päätöksessään VR:n syrjineen kantelijaa. Lautakunnan päätöksen jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa kantelijan ja VR:n välillä. VR sitoutuu järjestämään ratatöiden aikaiset korvaavat kuljetukset jatkossa yhdenvertaisesti myös pyörätuolia käyttäville matkustajille. VR maksoi syrjityksi tulleelle henkilölle hyvityksen. VR lupaa myös kouluttaa asiakaspalvelijoitaan ja parantaa viestintäänsä. 73

74 Kohtuullinen mukautus kohtuullinen kustannus palvelun toteutuminen toimijan koko ja taloudellinen asema vapaus päättää palveluista ja hinnoista Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan ratkaisu Diaarinumero: 102/2016 Kyseessä oli liikuntavammainen matkustaja joka tarvitsi vammansa takia kolme vierekkäistä penkkiä matkustamiseen. Hän oli hakenut lentoyhtiöltä kohtuullisena mukautuksena matkustamista yhden lipun hinnalla kolmella paikalla. Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta piti matkustajan joutumista ostamaan kolme vierekkäistä istumapaikkaa kolmen basic lipun yhteishinnalla hänen kannaltaan sellaisena kohtuuttomana kustannuksena, jonka vuoksi hänen pääsynsä palvelujen pariin oli kokonaan estynyt. Lautakunta katsoi, ettei yhtiön toiminnan liiketaloudellinen perusta ja vapaus hinnoitella tuotteensa voi sellaisenaan vapauttaa tavaroiden ja palvelujen tarjoajaa yhdenvertaisuuslain mukaisesta velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia. Lautakunta totesi yrityksen olevan pörssiin listautunut liikevaihdoltaan merkittävä valtionyhtiö, jonka harjoittama liiketoiminta on jo itsessään taloudellisilta vaikutuksiltaan huomattavaa. Vaikka vastikkeettomasti annetusta lentolipusta tai lentolipun hinnan huomattavasta alentamisesta seuraisi yhtiölle tulonmenetystä, on asiassa arvioitava molempien osapuolten kykyä selviytyä lipun hinnan aiheuttamasta tappiosta. Kun otettiin huomioon matkustajan vamman erityislaatuisuus ja oletettava harvinaisuus sekä kohtuullisen mukautuksen tapauskohtaisuus, ei tapauksessa tarvittava kohtuullinen mukautus yleisemmin vaikuta yhtiön hinnoitteluvapauteen. Lautakunta katsoi yrityksen laiminlyöneen kohtuullisten mukautusten järjestämisen matkustajalle ja siten syrjineen häntä hänen liikuntavammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain vastaisesti. 74

75 Kohtuullinen mukautus liikennevälineen matkalipun leimauslaitteen esteellisyys mukautusten tekemiseen velvoitettu Yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta Diaarinumero: 178/2016 Liikennevälineessä olevan leimauslaite oli sellainen, että näkövammainen matkustaja ei voinut sitä käyttää. Palveluntarjoaja oli tarjonnut kohtuullisena mukautuksena kuljettajilta saatavaa apua ja mobiililippua. Lautakunta ei pitänyt kuljettajalta saatavaa apua kohtuullisena mukautuksena. Lautakunnan mukaan mobiililipun käyttämistä vaihtoehtoisena välineenä ei voitu pitää asianmukaisena toimenpiteenä yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi, sillä se vaatisi hakijalta älypuhelimen käyttöä ilman, että tällainen vaatimus kohdistuisi palvelun muihin käyttäjiin. Vapaa ajan matkojen osalta lautakunta katsoi että Vaatimukset kohdistuivat liikennepalvelun järjestäjään ja liikennepalvelun järjestäjän katsottiin syyllistyneen syrjintään, kun se oli evännyt kohtuulliset mukautukset. Työmatkojen osalta lautakunta katsoi, että työnantajan olisi pitänyt järjestää työntekijän työhön liittyvät matkat niin, että näkövammainen työntekijä pystyy matkustamaan yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Päätöksessä katsottiin kohtuullisten mukautusten järjestämisvelvollisuus työnantajan velvollisuudeksi. 75

76 Matkustajan oikeuksia koskevien EU:n asetusten noudattaminen välitys ja yhdistämispalveluissa Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajan on huomioitava matkoja ja matkaketjuja tarjotessaan EU:n matkustajan oikeuksia koskevat asetukset ja erityisesti niiden avustuspalvelun toteuttamista koskevat kohdat. Yhdistämispalvelun matkaketjuissa on oleellista esteettömyyden toteutuminen matkaketjun eri osien välillä esimerkiksi siirryttäessä liikennevälineestä toiseen. Lainsäädännössä ei ole yleistä velvollisuutta matkustajan avustamiseen tai esteettömän palvelun järjestämiseen siirryttäessä liikennevälineestä toiseen. Velvollisuus avustuspalvelun toteuttamiseen sisältyy ainoastaan EU:n asetuksissa vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksista rautateillä, linja autoliikenteessä, lentoliikenteessä ja meriliikenteessä. Velvoite avustuspalvelun toteuttamiseen koskee kuitenkin vain kutakin liikennemuotoa erikseen, jolloin velvollisuutta sujuvien vaihtojen järjestämiseen ei ole. Palvelun tarjoajien yhteistyöllä voidaan sopia avustuspalvelun toteuttamisesta palvelun tarjoajien kesken siten, että liikennevälineiden vaihdot onnistuvat esteettömästi. 76

77 Vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain soveltaminen viranomaiseen 77

78 Vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain soveltaminen viranomaiseen Viranomaisen toimiessa välitys tai yhdistämispalvelun tarjoajana, sen on noudatettava vammaisyleissopimuksen säännöksiä yhdessä muun lainsäädännön kanssa. Viranomaistaustaisen toimijan on noudatettava sopimuksen yleisiä periaatteita ja erityisesti huomioitava tarkkarajaiset ja selkeät sopimusartiklat. Esteettömyys ja saavutettavuus on keskeisiä vammaisyleissopimuksen periaatteita. Esteettömyyttä koskeva 9 artikla velvoittaa viranomaisia toteuttamaan fyysisen ympäristön, kuljetusten, tiedottamisen ja viestinnän esteettömyyden. Esteettömyyttä koskeva 9 artiklassa edellyttää viranomaisia varmistamaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisen. Yhdenvertaisuuslain 5 :n mukainen yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite koskee viranomaisia. Viranomaisten tulee huolehtia yhdenvertaisuuden arvioinnista ja toteutumista omassa toiminnassaan ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Viranomaisella on lisäksi oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Viranomaisia koskee myös perustuslain 22, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 78

79 Matkustajan oikeussuojakeinot 79

80 Keskeistä Syrjinnän kohteeksi joutunut matkustaja voi viedä tapauksen yhdenvertaisuusvaltuutetun tai yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunnan käsiteltäväksi Yhdenvertaisuuslain perusteella matkustaja voi saada hyvityksen. Tämä edellyttää kanteen nostamista käräjäoikeudessa Matkustaja voi tehdä EU:n matkustajanoikeusasetusten perusteella valituksen toiminnan harjoittajalle Jos matkustaja ei ole tyytyväinen toiminnan harjoittajan vastaukseen, matkustaja voi valittaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille Vammainen henkilö voi viimesijaisena oikeussuojakeinona tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle (CRPD komitea) Keskeistä matkustajan oikeussuojakeinoissa 80

81 Suositukset

82 Suositukset Yhdenvertaisuuslaki asettaa palveluntarjoajien toiminnalle vaatimuksia toteuttaa palvelu saavutettavasti ja esteettömästi. Palveluntarjoajan on ennakolta selvitettävä asiakaskunnan erilaisia tarpeita ja pyrittävä toteuttamaan palvelu mahdollisimman saavutettavasti ja esteettömästi. Välitys ja yhdistämispalvelun tarjoaja saa tietoa liikkumispalveluiden esteettömyyteen liittyvistä seikoista ensisijassa avoimeen rajapintaan välitettyjen tietojen kautta. Avoimeen rajapintaan välitetään liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista annetun asetuksen vaatimat tiedot. Asetuksen edellyttämä toimitettavien tietojen vähimmäistaso ei käytännössä riitä mahdollistamaan esteettömän ja saavutettavan matkan tai matkaketjun tarjoamista toimintarajoitteiselle matkustajalle. Matkustajilta kerättävän tiedon ja toisten palveluntarjoajien kanssa tehtävien sopimusten perusteella on mahdollista kerätä lisätietoa esteettömän matkan ja matkaketjun toteuttamiseksi. Tämä edistää välitys ja yhdistämispalvelun tarjoajien mahdollisuutta tarjota matkoja ja matkaketjuja myös toimintarajoitteisille matkustajille. Tarkoituksenmukaista on lisäksi selvittää mahdollisuutta päivittää asetusta olennaisista tiedoista riittävillä esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevilla tiedoilla. Erilaiset toimintarajoitteisten matkustajien tarpeet ovat hyvin moninaisia ja yksilöllisiä. Viranomaisten, palvelun tarjoajien ja järjestöjen yhteistyössä voitaisiin selvittää niitä tarkemmin asetuksen päivittämisen ja palveluiden toteuttamisen pohjaksi. Tarkoituksenmukaista olisi jatkossa selvittää mahdollisuutta liittää lakisääteisiä, erityisryhmille tarkoitettuja liikkumisen tuen ja kuljetuspalveluita yhdistämispalvelun tarjoajien toteuttamiin matkaketjuihin. Tämä olisi todennäköisesti yhteiskunnan kokonaisedun mukaista sekä edistäisi erityisryhmiin kuuluvien mahdollisuutta itsenäiseen matkustamiseen. 82

83 Susanna Lehti ja kumppanit Oy Lehti ja kumppanit on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi, kouluttaa ja valmentaa erityisesti sote juridiikan ja julkisten hankintojen alueella. 83

84 Selvitys tietosuojavaatimusten toteuttamisesta puolestaasioinnissa (tilannekatsaus) Kaisa Päivinen ja Suvi Syvänen Dittmar&Indrenius

85 Selvitys tietosuojavaatimusten toteuttamisesta liikennepalvelulain mukaisessa puolesta-asioinnissa Tilannekatsaus Lippu-verkostokokouksessa Viestintävirasto

86 Selvityksen keskeinen sisältö 1. Toimijat ja niiden tietosuojaroolit puolesta-asioinnissa 2. Henkilötietojen käsittelyperusteet 3. Henkilötietojen tarpeellisuusarviointi 4. Valtuutuksen oikeudellinen arviointi 5. Käyttäjän oikeudet 6. Tietosuoja jälleenmyyntiketjussa

87 Tietosuojaroolit puolestaasioinnissa Tietosuoja-asetus asettaa eri rooleissa toimiville tahoille erilaisia velvollisuuksia ja vastuita. Kuhunkin puolesta-asiointiin osallistuvaan tahoon kohdistuvien tietosuojavelvoitteiden määrittämiseksi on näin ollen ensiksi selvitettävä, onko kyseinen taho tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä vai käsittelijä Ratkaisevaa rekisterinpitäjyyden muodostumisessa on määräysvalta käsiteltäviin henkilötietoihin, joka voi muodostua lakisääteisen oikeuden tai velvoitteen perusteella taikka olosuhteista johtuvasta tosiasiallisesta mahdollisuudesta määritellä käsittelyn tarkoitukset ja keinot Erilaisissa palveluketjuissa rekisterinpitäjän rooli voi olla myös useammalla kuin yhdellä toimijalla, jolloin kyse on rinnakkaisista rekisterinpitäjistä Myös jaettu rekisterinpitäjän asema eli tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjyys on mahdollinen silloin, kun toimijat käsittelevät henkilötietoja yhteiseen tarkoitukseen Rekisterinpitäjä : Toimija, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot Määrittelee itsenäisesti, mihin tarkoitukseen tietoja käsitellään Hyödyntää tietoja omiin käyttötarkoituksiinsa omien tietojenkäsittelytapojensa mukaisesti Rinnakkaiset rekisterinpitäjät mahdollisia Käsittelijä : Taho, joka rekisterinpitäjän päätöksestä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Käsittely tapahtuu usein toimeksianto-, alihankinta- tai yhteistyösuhteessa Ei käsittele tietoja omiin käyttötarkoituksiinsa vaan toisen tahon antamien ohjeiden mukaisesti pelkästään kyseisen tahon lukuun Ei saa myöskään itsenäistä käyttöoikeutta tietojen hyödyntämiseen

88 Tietosuojaroolit puolesta-asioinnissa Asiakas Rekisteröity Valtuuttaminen Asiakkuussuhde Puolesta-asioija Rekisterinpitäjä Kela Kantaasiakkuus Kunta Luovutus Luovutus Lipun liikkeelle laskija Rekisterinpitäjä Luovutus Alennusperustetta hallinnoiva kolmas taho Rekisterinpitäjä Erilaiset lipputuotteet Muut liikkumispalvelut, esim. liikennevälineen vuokraus

89 Henkilötietojen käsittelyperusteet Henkilötietojen käsittely puolesta-asioinnissa edellyttää aina tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaista käsittelyperustetta. Kunkin rekisterinpitäjänä toimivan tahon tulee ennen henkilötietojen käsittelyä varmistua laillisen käsittelyperusteen olemassaolosta Puolesta-asiointiin* todennäköisimmin soveltuvat käsittelyperusteet Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan: Rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi Perusta unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä Rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi Kattaa vain sopimuksen kannalta välttämättömät henkilötiedot Rekisteröidyn suostumuksella Luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi Yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi Rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi * Mikäli osapuolet käsittelevät tietoja muuta käyttötarkoitusta kuin puolesta-asiointitapahtuman toteuttamista tai asiakkaan tunnistamista varten, kyse ei ole puolesta-asiointitarkoituksessa tapahtuvasta käsittelystä

90 Puolesta-asioinnissa toteutuvat henkilötietojen käsittelyperusteet Puolesta-asiointitapahtuman toteuttamiseen ja asiakkaan tunnistamiseen soveltuva käsittelyperuste Rekisteröidyn kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpano Rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen Puolesta-asioija Kun asiakas on pyytänyt puolesta-asioijaa hankkimaan lipputuotteita asiakkaan puolesta, puolesta-asiointitapahtuman toteuttamiseksi ja asiakkaan henkilöllisyyden varmistamiseksi tarpeellinen henkilötietojen käsittely perustuu asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoon. Muunlainen käsittely ei ole sallittua puolesta-asiointitapahtuman puitteissa Lipun liikkeelle laskija Lipun liikkeelle laskijan käsittelyperuste henkilötietojen luovuttamiseksi puolesta-asioijalle lipputuotteiden hankinnan yhteydessä on liikennepalvelulaista seuraava velvoite avata rajapinta ja antaa pääsy käyttäjätilillä oleviin tietoihin puolesta-asioinnin mahdollistamiseksi. Kyseessä on tarkkarajainen lainsäädännössä asetettu vaatimus, jonka toteuttamisesta lipun liikkeelle laskija ei voi kieltäytyä

91 Kaisa Päivinen Associate Data Protection, Marketing and Consumers kaisa.paivinen@dittmar.fi Suvi Syvänen Associate Data Protection, Marketing and Consumers suvi.syvanen@dittmar.fi

92 Selvitys lento- ja meriliikenteen sääntelyn yhteensovittamisesta liikennepalvelulain puolestaasioinnin kanssa Matti Komonen ja Mikko Sundström HPP Asianajotoimisto

93 Liikennepalvelulain puolesta-asiointi lento- ja meriliikenteessä Matti Komonen Mikko Sundström HPP Asianajotoimisto Oy Osoite Bulevardi 1 A, Helsinki Puhelin

94 Esityksen rakenne 1. Tehtävänanto ja sen rajaus 2. Puolesta-asiointi: Mistä on kysymys, lainsäädäntö ja tavoitteet 3. Liikennepalvelulain kansainvälinen soveltaminen: Kv. yksityisoikeus, pakottavuus, sopimuspakko, EU-oikeus 4. Lento- ja meriliikenteen sääntely 5. Puolesta-asioinnin kolme henkilösuhdetta, relaatiota (asiakas/matkustaja, puolesta-asioija, lento-/laivayhtiö) 6. Q&A : Vastauksia esille nousseisiin kysymyksiin 2

95 1. Tehtävänanto ja sen rajaus

96 Tehtävänanto ja sen rajaus Viestintäviraston HPP Asianajotoimisto Oy:ltä (HPP) tilaama asiantuntijaselvitys lento- ja merikuljetuksia koskevan kansainvälisen sääntelyn soveltamisesta liikennepalvelulain III osan 2 luvun 2 a :n puolestaasiointisääntelyn kanssa. Selvityksessä keskitytään matkustajien lento- ja merikuljetuksiin, pääpaino lentokuljetuksissa. Selvityksestä rajattu ulkopuolelle mm. Matkapakettilain alaiset tilanteet ja tilanteet, joissa puolesta-asioija tuottaa kuljetuspalvelun omissa nimissään (=rahdinkuljettajan vastuu; kokonaispalvelun tarjoaja, ks. Matkaketjujen käytännesäännöt) eikä vain saata matkustajaa ja liikkumispalveluntuottajaa yhteen eli asioi matkustajan puolesta. Maksupalvelut ja clearing Puolesta-asioinnin kilpailuoikeudelliset näkökohdat Selvitys ei ole tyhjentävä kuvaus kaikista puolesta-asiointiin liittyvistä kysymyksistä. Selvitys perustuu lainvalmisteluaineistoon ja muuhun aiheesta yleisesti saatavilla oleviin tietoihin, Viestintäviraston ja muiden vastuuviranomaisten HPP:lle esittämiin taustatietoihin ja tapaamisiin ja Selvityksessä on huomioitu Matkaketjujen käytännesäännöt (Viestintäviraston julkaisu 004/2017 J) ja niihin liittyvä oikeudellinen selvitys sekä yleisemminkin LIPPU-hankkeeseen sisältyvää aineistoa. Tämä esitys on yhteenveto oikeudellisesta selvityksestä. 96

97 Puolesta-asiointi kolmikantasuhde ja määritelmät Liikennepalvelulaki (I osan 1 luvun 2 :n 2 mom) ja Matkaketjujen käytännesäännöt sisältävät huomattavan määrän uudenlaista terminologiaa: uusia käsitteitä ja määritelmiä, joissa rajanveto saattaa olla hankalaa ja tulkinnanvaraista (vrt. esim. välitys- ja yhdistämispalvelu). Rajapintasopimus: Tässä selvityksessä käytetty määritelmä sopimuksesta, joka koskee rajapintojen avaamista puolesta-asioijan ja liikennepalveluyrityksen välillä. Tässä selvityksessä ei puututa tällaisten käsitteiden määritelmäeroihin vaan pitäydytään liikennepalvelulain III osan 2 luvun 2a :n tarkoittamassa kolmikantasuhteessa. 97

98 2. Puolesta-asiointi

99 2. Puolesta-asiointi Mistä on kysymys Lainsäädäntö Lainsäätäjän tavoitteet 99

100 Puolesta-asiointi käsite 1/2 Puolesta-asiointisääntely velvoittaa liikkumispalveluiden (= määritelmän mukaan liikennepalvelut ja niihin välittömästi liittyvät tukipalvelut kuten välityspalvelut, tietopalvelut ja pysäköintipalvelut) tarjoajan: Avaamaan Matkustajan pyynnöstä Matkustajan asiakastilisuhteeseen perustuvan sähköisen asiointirajapinnan Toiselle palveluntuottajalle Jolla matkustajan kanssa asiakastilisuhde Tavoite: Yksilöityjen matkaketjujen tuottaminen matkustajalle yhdeltä luukulta hänen omia asiakastilitietojaan hyödyntäen. Keino: Matkustajan sähköisen asiakastilisuhteeseen perustuvan asiointirajapinnan lakisääteinen avaamisvelvoite. Ohjelmointirajapinnan (engl. Application programming interface, API) avaaminen tarkoittaa, että palveluntuottajien sähköiset järjestelmät voivat keskustella keskenään. Puolesta-asiointia koskeva lainmuutos (301/2018) voimaan

101 Puolesta-asiointi käsite 2/2 Liikenneviraston opas 1/2018: Henkilöliikenteen palveluiden sanasto, määritelmät: Puolesta-asiointi (sköta ärenden för andras räkning; acting on someone else s behalf). Asioiminen asiakkaan tahdosta ja hänen puolestaan eri palveluissa. Liikennepalvelulaki velvoittaa liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan mahdollistamaan puolesta-asioinnin. Tämä tarkoittaa sitä, että toiselle liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle tulee avata pääsy järjestelmiin hankkimaan palvelun käyttäjän pyynnöstä hänen puolestaan lipputuotteita tai muita liikkumispalvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita hyödyntäen palvelun käyttäjän olemassa olevalla käyttäjätilillä olevia tunniste- ja käyttäjätietoja. Rajapinta (applikationsprogrammeringsgränssnitt; application programming interface, API). Tietojärjestelmän ulospäin näkyvä liitäntä, jonka kautta ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Rajapinta voi olla pelkkä datarajapinta, jonka kautta voi lukea dataa (esimerkiksi aikataulu- ja reittitietoa) toiseen järjestelmään. Toiminnallinen rajapinta mahdollistaa järjestelmän tietojen muuttamisen rajapinnan kautta (esimerkiksi matkalipun ostaminen ja paikkavarauksen tekeminen). Rajapinta on avoin, jos se on avoimesti dokumentoitu, testattavissa ja otettavissa käyttöön. 101

102 Puolesta-asioinnin kuvaus hallituksen esityksessä 1/3 Puolesta-asioinnissa välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja astuisi asiakkaan itsensä tilalle asiointitapahtumassa hänen omasta tahdostaan. Välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja ei saisi mitään sellaisia oikeuksia, joita asiakkaallakaan ei ole. Ehdotettu sääntely ei itsessään myöskään vaikuttaisi tuotteen hintaan, vaan henkilö saa sen samoilla perusteilla kuin tähänkin saakka. Ehdotettu säännös perustuu samantapaiseen ajattelumalliin kuin EU:n toisella maksupalveludirektiivillä (PSD2) on luotu. Oikeudellisessa mielessä kyse on lähinnä valtuutuksesta. Ehdotettu säännös ei puutu tähän oikeudelliseen kehikkoon, vaan säätää tavasta toteuttaa puolesta-asiointia sähköisessä maailmassa, eli lähtökohtaisesti rajapintojen kautta. Puolesta-asioinnissa lähtökohtana on, että henkilöllä on olemassa asiakas- tai käyttäjätilit sekä avaamisvelvoitteen kohteena olevassa palvelussa että myös pääsyyn oikeutetun palveluntarjoajan palvelussa. 102

103 Puolesta-asioinnin kuvaus hallituksen esityksessä 2/3 Säännöksessä edellytetään, että henkilöllä on jo olemassa oleva käyttäjätili, johon on liitetty tietyt henkilötiedot. Ei edellytetä digitaalisen palvelun rakentamista, vaan kyse on olemassa olevasta rajapinnasta tai muusta sähköisestä asiointikanavasta. Mikäli toimija kuuluu välityspalvelun piiriin, välityspalvelun tarjoaja voi hoitaa rajapintojen avaamisen toimijan puolesta. Yleisen periaatteen mukaisesti samaa asiaa koskeva rajapinta tarvitsee avata vain kerran. Sellaisen palveluntarjoajan, joka tarjoaa ainoastaan 2 :ssä tarkoitettuja palveluita (perushintainen kertalippu) ja on velvollinen avaamaan rajapinnan sanotun pykälän mukaisesti näitä palveluita varten, ei tarvitse avata uudelleen rajapintaa samoja palveluita varten 2 a :n mukaisesti. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät entiseen tapaan kokonaan yksittäiset matkapalvelut 103

104 Puolesta-asioinnin kuvaus hallituksen esityksessä 3/3 Lakisääteinen rajapintojen avaamisvelvoite eli sopimuspakko, jotta: Matkaketjuja ei kehitetä vain johtavien liikkumispalveluiden tarjoajien omista tarpeista lähtien ja valikoitujen kumppanien kanssa. Yhdistämispalveluiden tarjoajilla mahdollisuus saada aikaan merkittävää lisäarvoa sisältäviä maksullisia palveluja suhteessa liikenneoperaattorien hinnoittelemiin palveluihin. Palveluiden kehitystyö painottuu uusiin palveluihin ja palvelupaketteihin, eikä pysty hyödyntämään riittävästi nykyisten liikenneoperaattorien tarjoamia palveluita. Mikäli yhdistettyjä palveluita ei saada nopeasti syntymään laajassa mittakaavassa, kuluttajalle tulee kustannuksia tai kuluttaja joutuu näkemään enemmän vaivaa saadakseen matkaketjuja aikaiseksi toisin sanoen yhden luukun periaate ei toteudu. Kuluttaja ei myöskään saa riittävän pitkälle personoituja matkustuspalveluja esimerkiksi suhteessa yksityisautoilun hyödyntämiseen ja tekee tällöin valintoja, jotka eivät ole yhteiskunnan kannalta toivottuja (esimerkiksi yksityisautoilun rooli ja käyttö ei muutu toivottuun suuntaan). Viranomaisten näkökulmasta puolesta-asioinnin puuttuminen tarkoittaisi sitä, että yhteiskunnan näkökulmasta joukkoliikenteen rooli ei mahdollisesti kehity suotuisasti osaksi matkaketjuja. 104

105 Rajapinnan avaaminen käyttäjätilitietoihin, 2 a 1 momentti Liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava toiselle liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan tai annettava tarvittaessa muun sähköisen asiointikanavan kautta pääsy järjestelmään sekä mahdollistettava se, että pääsyyn oikeutettu liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoaja hankkii palvelun käyttäjän pyynnöstä hänen puolestaan lipputuotteita tai muita liikkumispalvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita hyödyntäen palvelun käyttäjän olemassa olevalla käyttäjätilillä olevia tunniste- ja käyttäjätietoja. 105

106 2 a 1 momentti hallituksen esityksessä Ehdotettu 1 momentti kohdistuu kaikkiin eri liikennemuotoihin, jolloin myös lento- ja meriliikenteen liput tulisivat säännöksen piiriin. Siinä on kyse kahdenlaisista käyttötapauksista. Ensimmäisessä tapauksessa avaamisvelvoitteen kohteena oleva palveluntarjoaja avaa rajapinnan, jonka kautta välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja voi hankkia lipputuotteita. Tällöin käyttäjätilillä olevia tietoja on voitava käyttää asiointitapahtuman yhteydessä. Tarvittaessa pääsyyn velvoitetun toimijan on mahdollistettava pääsy käyttäjätilin tietoihin muun sähköisen asiointikanavan kautta, jos käyttäjätilin tiedot eivät ole suoraan kytkettynä lipun tai muun matkustamiseen oikeuttavan tuotteen myyntikanavaan. Käyttäjätili itsessään voi olla sellainen, että sen kautta ei voi suoraan hankkia lippu- tai matkustustuotteita, mutta sen tietoja voidaan käyttää hyödyksi tuotetta hankittaessa (esimerkiksi kanta-asiakkaan alennuksiin oikeuttavat bonustiedot) Toisessa tapauksessa palvelussa voi olla jo valmiina rajapinta, jonka kautta asiakas voi itse hankkia lipputuotteita käyttäjätiliään hyödyntäen. Tällöin avaamisvelvoitteen kohteena olevan palveluntarjoajan ei tarvitse välttämättä avata uutta rajapintaa, vaan se voi järjestää välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle pääsyn olemassa olevaan rajapintaan. 106

107 Rajapinnan avaaminen henkilösidonnaisen lipputuotteen hankkimiseksi, 2 a 2 momentti Liikkumispalveluun liittyvän alennuksen, korvauksen tai erityisehdon sisältävän lipun liikkeelle laskijan on annettava liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle rajapinnan tai muun sähköisen asiointikanavan kautta pääsy järjestelmään ja tällä tavoin mahdollistettava se, että pääsyyn oikeutettu liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoaja hankkii palvelun käyttäjän pyynnöstä hänen puolestaan alennuksen, korvauksen tai muun erityisehdon käyttämiseen oikeuttavia lipputuotteita tai muita palvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita hyödyntäen palvelun käyttäjän palvelussa olevia tunniste- ja käyttäjätietoja. Jos alennuksen, korvauksen tai erityisehdon määräytymisperusteisiin liittyvän rekisterin ylläpitäjänä on muu taho kuin lipun liikkeelle laskija, rekisterin ylläpitäjän ja lipun liikkeelle laskijan on yhdessä huolehdittava siitä, että määräytymisperusteeseen liittyvät tiedot ovat käytettävissä siinä määrin kuin on tarpeen puolesta-asiointitapahtuman toteuttamiseksi. 107

108 2 a 2 momentti hallituksen esityksessä Ehdotettu 2 momentti kohdistuu tilanteisiin, joissa on kyse henkilöön sidotun alennusperusteisen lipputuotteen hankkimisesta. Kyse voi olla esimerkiksi kuukausilipusta, jonka alennusperuste on sidottu henkilön asuinkuntaan tai statukseen esimerkiksi opiskelijana tai eläkeläisenä. Myös tässä momentissa kyse voi olla käyttäjätilistä, jonka kautta asiakas voi itse ostaa lipputuotteita. Lisäksi säännös kattaa tilanteet, joissa alennusperustetta koskevien tietojen ylläpitäminen on annettu muun toimijan tehtäväksi. Tällöin alennuksen määräytymisperustetta ylläpitävän toimijan ei edellytetä olevan suorassa yhteydessä puolesta-asiointiin oikeutetun tahon kanssa, eikä sen tarvitse avata rajapintaa niiden hyödynnettäväksi. Säännöksessä kuitenkin velvoitettaisiin alennuksen määräytymisperustetta hallinnoiva taho ja lipun liikkeelle laskija yhdessä huolehtimaan siitä, että alennusperustetta koskevat tiedot ovat asiointitapahtumassa hyödynnettävissä. Jatkossa tietojen tarkastaminen järjestelmien välillä voi tapahtua reaaliaikaisesti, mutta säännöksessä ei edellytetä sitä. Henkilöön sidotut alennukset säilyvät henkilökohtaisina, eivätkä voi siirtyä muiden käyttöön. Ehdotetun 2 momentin säännös on keskeinen täyden mittakaavan yhdistämispalveluiden kehityksen kannalta. Se on keskeinen myös käyttäjien näkökulmasta, sillä jos alennusperusteisia kuukausilippuja ei saada kytkettyä yhdistettyyn palvelupakettiin, ei järjestely voi käyttäjien näkökulmasta tarjota riittäviä hyötyjä ja riittävän kattavaa käyttäjäkokemusta. 108

109 Muu puolesta-asiointia koskeva sääntely (2 a ) Asiakkaan henkilöllisyyden varmistaminen, 2 a 3 momentti Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun puolesta-asiointitapahtuman yhteydessä saa henkilötietoja käsitellä ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen henkilöllisyyden varmistamiseksi ja puolestaasiointitapahtuman toteuttamiseksi. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, henkilöllisyys on voitava varmistaa erityisen luotettavalla tavalla, kun puolesta-asiointisuhde perustetaan tai sitä muutetaan olennaisesti. Myös puolesta-asiointitapahtuman yhteydessä henkilöllisyys on voitava varmistaa. Palveluntarjoajien välinen luottamussuhde, 2 a 4 momentti Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu pääsy rajapintaan tai järjestelmään on annettava ilman käyttöä rajoittavia ehtoja. Edellä 1 momentissa tarkoitetulla liikkumis- tai yhdistämis-palvelun tarjoajalla ja näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavalla toimijalla sekä 2 alennuksen, korvauksen tai erityisehdon sisältävän lipun liikkeelle laskijalla on kuitenkin oikeus arvioida pääsyyn oikeutetun liikkumis- tai yhdistämis-palvelun tarjoajan luotettavuus ennalta asetettujen arviointikriteerien ja ehtojen mukaan. Pääsyä tietoihin ei saa evätä, jos pääsyä hakevalla toimijalla on toimintaan viranomaisen tai viranomaisen valtuuttaman kolmannen osapuolen vastaavaa tarkoitusta varten myöntämä lupa, hyväksyntä, auditointi tai sertifiointi tai sen toiminnan on muutoin osoitettu vastaavan yleisesti käytettyä standardia tai alan yleisesti hyväksyttyjä ehtoja. Jos pääsy evätään, on pääsyä hakevalle toimijalle esitettävä asianmukaisesti perustellut epäämisen syyt. 109

110 Muu puolesta-asiointia koskeva sääntely (2 a ja 4.1 ) Palvelutarjoajien yhteistyövelvoite, 2 a 6 momentti Rajapinnan avaamiseen 1 ja 2 momentin mukaisesti velvoitetun palveluntarjoajan ja rajapintaa hyödyntävän liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan on tehtävä yhteistyötä tarvittavien käytännön järjestelyjen mahdollistamiseksi. Pääsyn on oltava riittävän laaja, jotta liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajat voivat tarjota palvelujaan esteettä ja tehokkaasti. Toisin kuin maksupalvelulain PSD2-järjestelyssä, säännöksessä lähdetään liikkeelle siitä, että järjestely edellyttää joka tapauksessa sitä, että osapuolet sopivat erilaisista käytännön seikoista. Puolesta-asiointiehtojen oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus, 4.1 Edellä 1, 2 ja 2 a :ssä tarkoitettu avointen rajapintojen kautta tarjottava pääsy tietoihin ja tietojärjestelmiin ja sen toteuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut, käyttöehdot, ohjelmistot, lisenssit ja muut tarvittavat palvelut on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Ks. Käytännesäännöt 110

111 3. Liikennepalvelulain kansainvälinen soveltaminen

112 3. Liikennepalvelulain kansainvälinen soveltaminen Kansainvälinen soveltamissäännös Kansainvälinen yksityisoikeus Rajapintasopimuksen ehtojen pakottavuus Kansainvälinen pakottavuus ja sopimuspakko Sopimuspakko ja EU:n vapaa palveluiden tarjoaminen EU:n älyliikennesääntely- ja hankkeet 112

113 Kansainvälinen soveltamissäännös Liikennepalvelulain I osan 1 luvun 1 :n 2 mom. (301/2018, voimaan ): Tätä lakia sovelletaan palveluntarjoajaan, jolla on toimipaikka Suomessa tai joka on muuten Suomen oikeudenkäytön piirissä. Lisäksi lakia sovelletaan kuljetuspalvelun tarjoajaan, jonka liikennöimän palvelun alku- tai loppupää on Suomessa tai palvelu kulkee Suomen kautta. Palvelutarjoajan toimipaikan määrittäminen ja erityisesti kuljetuspalvelun tarjoajan liikennöinnin tapahtuminen Suomessa (kuljetuksen alku tai loppu Suomessa = kulkee Suomen kautta) ei aiheuttane yleensä tulkintaongelmia. Nämä liitynnät yleensä merkityksellisiä kansainvälisyksityisoikeudellisia sääntöjä sovellettaessa. Sen sijaan tulkintaepäselvyyttä voi aiheuttaa se, milloin palvelutarjoaja on muuten Suomen oikeudenkäytön piirissä (Suomen alueella toimivat henkilöt/yhteisöt, markkinoinnin kohdistaminen Suomeen suomen kielellä?) Hallituksen esityksessä ei perusteluja. 113

114 Kansainvälinen yksityisoikeus Liikennepalvelulain soveltamisalaa koskevan pykälän 2 momentissa ei ole nimenomaisesti huomioitu Suomea velvoittavia kansainvälisyksityisoikeudellisia sääntöjä. Ilmeisesti kuitenkin lainvalmistelussa oli ollut esillä myös kansainvälisen sääntelyn nimenomainen huomioiminen, koska eräässä luonnosvaiheessa momenttiin sisältyi seuraava lause: Tällä pykälällä ei rajoiteta Suomen lain kansainvälisyksityisoikeudellisten säännösten soveltamista Lauseen poisjättäminen ei kuitenkaan muuta tilannetta: Kansainvälisessä tilanteessa, kun toimijoiden suhteet eivät rajoitu vain Suomeen, Suomen lain ja siten myös liikennepalvelulain puolesta-asiointisääntelyn soveltaminen voi ainakin tietyiltä osin riippua Suomea sitovista kansainvälisen yksityisoikeuden säännöistä. Rajanveto yksityisoikeudellisen ja julkisoikeudellisen sääntelyn välillä ei aina selkeä Käytännössä tärkein kansainvälistä lainvalintaa koskeva säädös on EU-asetus 593/2008 sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista ( Rooma I -asetus ) Kuljetusoikeudellisissa yleissopimuksissa omat lainvalintasäännöt Rooma I asetuksen lainvalintasäännökset (tulkinnanvaraiset) soveltuvat puolesta-asiointisääntelyn kannalta oleellisiin tilanteisiin: kuluttaja- ja kuljetussopimukset, rajapintasopimukset 114

115 Rajapintasopimuksen ehtojen pakottavuus Liikennepalvelulaissa ei ole nimenomaista säännöstä lain ja sopimusehtojen pakottavuudesta. Vrt. pakottavuussääntely mm. seuraavissa uusissa säädöksissä: Maksupalvelulaki 7 : Sopimusehto, jolla poiketaan tämän lain säännöksistä maksupalvelun käyttäjän vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamus-palveluista 3 : Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä. Valmismatkalaki 4 : Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä matkustajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä. Laki matkapalveluyhdistelmistä (901/2017 voimaan ) 6 : Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä matkustajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä. Näissä tilanteissa pakottavuudella suojataan kuluttajaa ja matkustajaa. Liikennepalvelulain tavoite on asettaa matkustaja (yleensä ja tässä selvityksessä kuluttajamatkustaja) keskiöön tekemällä mahdolliseksi matkaketjujen muodostaminen. 115

116 Kansainvälinen pakottavuus ja sopimuspakko Varsinaisessa puolesta-asiointisuhteessa (puolesta-asioija lento-/laivayhtiö) on kysymys ennen kaikkea yritysten välisistä sopimussuhteista tilanteessa, jossa lähtökohtaisesti ei ole olemassa sopimuspakkoa. Lainsäätäjällä on varsin laajat mahdollisuudet säätää poikkeuksia sopimusvapaudesta, mutta sekin saa tietyssä määrin suojaa, koska erityisesti taannehtiva puuttuminen sopimuksiin on suojattu. Sopimuspakon säätämiseen tulee olla kuitenkin hyväksyttävä syy. Puolesta-asiointia koskevat säännökset rajapinnan avaamisesta, yhteistyövelvoitteesta ja rajapintasopimuksesta lähtökohtaisesti kuitenkin pakottavia. Toisaalta vaikka säännös on pakottava kansallisesti, tilanne ei ole välttämättä sama kansainvälisesti - Suomea sitovien kansainvälisyksityisoikeudellisten säännösten johdosta kansallisesti pakottavat säännökset eivät tule aina välittömästi sovellettavaksi muusta lainvalinnasta riippumatta. Kansainvälisesti pakottavaksi katsottavan säännöksen kriteerit korkealla. Vrt. kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuva kuljetusoikeudellinen lainsäädäntö on yleensä pakottavaa nimenomaan niiden tarkoituksen takia, joka on säätää kansainvälisesti yhtenäiset vastuusäännökset rahdinkuljettajalle. 116

117 Puolesta-asioinnin luokittelu EU-palveluna EU-tuomioistuimen Uber-tuomio (C-434 Asociación Profesional Elite Taxi vastaan Uber Systems Spain, SL) osoittaa, että myös puolesta-asioijan kaltaisen välittäjän asema voi tulla arvioitavaksi eri tavoin: Välityspalvelu, jolla luodaan yhteys omaa ajoneuvoaan käyttävän eiammattimaisen kuljettajan ja kaupunginsisäisiä kuljetuksia haluavan henkilön välille, on lähtökohtaisesti erillinen palvelu kuljetuspalvelusta, joka muodostuu fyysisestä toimesta, jolla henkilöitä tai tavaroita siirretään ajoneuvolla paikasta toiseen. On vielä syytä lisätä, että kukin näistä palvelusta, jos niitä arvioidaan yksinään, voidaan liittää palveluiden tarjoamisen vapautta koskeviin eri direktiiveihin tai EUT-sopimuksen eri määräyksiin, kuten kansallinen tuomioistuin toteaa. EU-tuomioistuin arvioi kuitenkin Uberin välitystoimintaa kokonaisuutena ja luokitteli sen kuljetuspalveluksi eikä tietoyhteiskunnan palveluksi painottaen kuljettajien eiammattimaisuutta ja epäitsenäistä asemaa suhteessa Uberiin. Selvityksessä ei ole mahdollisuutta arvioida direktiivien ja niitä vastaavan kansallisen lainsäädännön soveltamista ja edelleen sitä, onko lento-/merikuljetuspalveluiden välittämiseen liittyvässä puolesta-asioinnissa sellainen erottamaton yhteys kuljetuspalveluun, että se tulee arvioitavaksi kuljetuspalveluna. Tällä määrittelyllä ei todennäköisesti ole merkitystä arvioitaessa puolesta-asiointisääntelyn ja lento- ja merikuljetusten yhteensovittamista mutta kysymyksenasettelu on syytä tiedostaa. 117

118 Sopimuspakko ja EU:n vapaa palveluiden tarjoaminen Sopimuspakon asettaminen ulkomaiselle palveluntuottajalle voi rajoittaa EU-oikeudellista sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta. Esimerkiksi asiassa C-518/06 Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Italian tasavalta Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) katsoi, että Italian lainsäädännön mukainen liikennevakuutussopimuksen tekemistä koskeva sopimuspakko rajoittaa EY 43 ja EY 49 artiklassa vahvistettua sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta. EU-tuomioistuimen mukaan sopimuspakolla voitiin kuitenkin taata sillä tavoitellun päämäärän, sosiaalinen suojelun ja liikennevahinkokorvauksen maksaminen, saavuttaminen eikä sopimuspakon säätämisellä siksi ylitetty sitä, mikä on tarpeen päämäärän saavuttamiseksi. Puolesta-asiointisääntelyn osalta ei ole tiettävästi arvioitu, onko sopimuspakolle olemassa EU-oikeuden edellyttämä yleisen edun mukainen pakottava syy vai ylittääkö sopimuspakko sen, mikä on tarpeen tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Joka tapauksessa tällaista arviota todennäköisesti vaikeuttaisi sääntelyn yleisluontoisuus ja se oletus, että vastaavaa sääntelyä ei ole olemassa muissa jäsenvaltioissa. Ongelmallista voisi olla, jos kansalliset toimijat voivat toteuttaa rajapintojen avaamisen helpommin kuin ulkomaiset toimijat esimerkiksi hyödyntämällä Suomessa kansallisen palveluväylän rooli- ja valtuustietopalvelua. Vrt. kuitenkin EU:n pyrkimys luoda eri liikennemuodot ja lipunmyynnin yhdistävä eurooppalainen älyliikennearkkitehtuuri 118

119 EU:n älyliikennesääntely- ja hankkeet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (ITS-direktiivi) Komission Europe on the Move hanke : Digitisation can also help to make transport and logistic operations more efficient by better integrating the different transport modes. To support this, the Commission is today proposing specifications for EU-wide multimodal travel information services. It will allow passengers to combine transport modes so that they can follow the best route, for instance by using a single app on their smartphone. Komission delegoitu asetus (EU) 2017/1926, annettu 31 päivänä toukokuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoamisen osalta (Multimodaaliasetus) Liikenneviraston opas 1/2018: Henkilöliikenteen palveluiden sanasto: Multimodaaliset matkatietopalvelut (multimodala reseinformationstjänster; Multimodal Travel Information Services). Käsite tulee Euroopan komission asetuksesta (EU) 2017/1926 EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoamisesta. Asetuksella tavoitellaan kansallisia matkatiedon yhteyspisteitä, joiden kautta eri toimijat saavat nopeasti tiedot matkatiedon rajapinnoista ja kansallisista reitityspalveluista. Tällaisten palvelujen tulisi olla saatavilla kaikilla EU:n verkoilla vuoden 2023 joulukuuhun mennessä. Liikkumispalvelukatalogi on tämän nk. multimodaaliasetuksen kansallista täytäntöönpanoa. EU-hanke: MaaS4EU 119

120 4. Lento- ja meriliikenteen sääntely

121 Lentoliikenne - kansainvälinen sääntely Siviili-ilmailun sääntely Suomessa kuuluu pääosin EU:n toimivaltaan ja EU-lainsäädäntö annetaan nykyisin pääosin asetustasolla. Ainoastaan kansallisten viranomaisvastuiden ja muiden kansallisten järjestelyjen osalta tarvitaan erillistä kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä. Kansallinen lainsäädäntö rajoittuu kuitenkin sellaisten alojen ja kysymysten sääntelyyn, jolla ei ole tässä esityksessä olennaista merkitystä. Siviili-ilmailussa EU-säännökset koskevat mm. taloutta, lennonvarmistusta, ilmailun turvaamista, ilmailun turvallisuusasioita, ympäristöä, sosiaalisia asioita, matkustajien oikeuksia ja ulkosuhteita. ICAO:n (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö) järjestelmä Chicagon sopimuksen ( ) pohjalta. Muut kansainväliset sopimukset, kuten EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltainen välinen Open Skies lentoliikennesopimus ( EU-US lentoliikennesopimus ) vuonna 2007 (2007/339/EY, Euroopan unionin virallinen lehti L 134/12, ), jolla transatlanttiset reitit avattiin molempien lentoyhtiöille. Ilmakuljetusyleissopimusten (Varsovan/Montrealin kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sopimusten järjestelmä) tarkoituksena on mm. yhtenäistää sääntelyjä koskien matkustajien, matkatavaroiden tai tavaroiden kansainvälisiä kuljetuksia painopisteenä rahdinkuljettajan vastuu. 121

122 Lentoliikenne - EU-sääntely ja sisämarkkinat 1/2 Lentoliikenteen yhtenäismarkkinalainsäädäntö koskee mm. liikennelupien myöntämistä, lentoyhtiöiden valvontaa ja niiden markkinoillepääsyä (esim. lentoliikenneasetus (EY) N:o 1008/2008). Sääntelyllä pyritään takaamaan lentoliikennemarkkinoiden kilpailukyky, laadukkaat palvelut ja hinnoittelun avoimuus. EU:n liberalisointipakettien (mm. 1987, 1990, 1992, 1997) myötä hinta-säännöstely ja reitteihin liittyvät kapasiteettirajoitukset purettu, lähtökohtaisesti täysi elinkeinovapaus EU:n lentoreiteillä. EU:n lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus harjoittaa lentoliikennettä yhteisössä ilman jäsenvaltioiden lupaa ja hyväksyntää (poikkeuksena turvallisuuskriteerit). Rajoituksia voidaan määrätä jäsenvaltion ja kolmannen maan kahdenvälisen sopimuksen nojalla edellyttäen, ettei rajoiteta kilpailua, että rajoitukset ovat syrjimättömiä, ja etteivät ne ole rajoittavampia kuin on tarpeen. 122

123 Lentoliikenne - EU-sääntely ja sisämarkkinat 2/2 Lentoliikenneasetus (EY) N:o 1008/2008 ja lentomatkustajan oikeuksia koskeva asetus (EY) N:o 261/2004 eivät sisällä tämän esityksen kannalta suoraan relevanttia sääntelyä. Asetus (EY) N:o 80/2009 tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käytännesääntöjä koskien sisältää yleisiä periaatteita (mm. syrjimättömyys), jotka voivat tulla huomioitavaksi myös puolesta-asioinnissa. Vastaavasti EU-US lentoliikennesopimuksessa määräyksiä, joiden mukaisesti tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien toimittajilla on oikeus toisen sopimuspuolen alueella omistaa tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä ja tarjota niitä matkatoimistoille tai matkailualan yrityksille vapaasti vastavuoroisuuden periaatteella. Sääntelyn tavoitteena on, että lentoliikenteen vapaus toteutuu myös varausjärjestelmien ylläpitäjien, kuten GDS-toimijoiden suhteen. Esimerkiksi vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annettu asetus (EY) N:o 1107/2006 voinee tulla huomioitavaksi rajapinnan tiedonvälityksen näkökulmasta Vastaavasti esim. EU:n musta lista -asetus (EY) N:o 2111/2005 edellyttää lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamista jo varauksen yhteydessä. Koska puolesta-asioija toimii matkustajan toimeksiannosta ja puolesta eikä edusta lentoyhtiötä, lentoyhtiö ei voi antaa ja käytännössä annakaan tietoa puolesta-asioijalle vaan matkustajalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muun muassa tällaisten tietojen antamisesta myös puolestaasioijalle voitaisi sopia puolesta-asioinnin tarkoittamassa kolmikantasuhteessa. 123

124 Lentoliikenne puolesta-asiointi Lentoliikenteen harjoittamiseen kuuluvat tyypillisesti erilaiset valtuutus-, edustus- ja asiamiessuhteet eli asioiminen toisen puolesta, koska kyseessä kansainvälinen toimintaympäristö. Matkustajaliikenteessä tällaisena välikätenä on ollut tyypillisesti matkatoimisto. Edustus ja välitys perustunut sopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, joka on kulloinkin tullut sopimukseen sovellettavaksi. Lentoyhtiön puolesta toimintaa, mutta yhtä lailla asiakasmatkustaja on voinut valtuuttaa toisen toimimaan puolestansa kuljetussopimuksen solmimisessa ja täyttämisessä: Ks. EU-tuomioistuimen antama Montrealin yleissopimuksen reklamaatiosäännöksiä koskeva ratkaisu asiassa C-258/16 Finnair Oyj vastaan Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, jossa tuomioistuin: Vaikka velvollisuus esittää muistutus on yksinomaan matkustajalla, Montrealin yleissopimuksen 31 artiklan sanamuodosta ei ilmene, ettei matkustajalla olisi vapautta käyttää muiden henkilöiden apua esittäessään muistutuksensa. Viivästyskorvausten hakemiseen lentoyhtiöiltä on olemassa jopa erityisiä palveluntuottajia, (ks. EUtuomioistuimen ratkaisu C-274/16 Flightright. Tapauksessa matkustajat olivat siirtäneet Flightright GmbH -nimiselle yhtiölle oikeutensa hakea korvausta lennon viivästymisestä. Edellä esitetyin poikkeuksin lentokuljetussääntelyn piirissä ei ole tunnistettu puolesta-asioinnin kannalta välittömästi relevanttia sääntelyä. Oletuksena on tällöin, että lentomatkustaja on kaikissa tilanteissa ja läpi varaus- ja matkustusprosessin nimetty ja tunnistettu ICAO:n/EASA:n määräysten mukaisesti, ja hän saa sääntelyn edellyttämät tiedot oikea-aikaisesti. 124

125 125

126 Meriliikenne - kansainvälinen sääntely Merenkulku on perinteinen kansainvälinen liikennemuoto, joten myös sen sääntely on tyypillisesti kansainvälistä. Sääntelyn kohteena on ennen kaikkea meriliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys, mutta myös merikuljetukset ja oikeus merenkulun harjoittamiseen. Merenkulun harjoittaminen on lähtökohtaisesti vapaata eli toimilupia ei tarvita. Kansainvälisen sääntelyn pohjana ovat YK:n Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleissopimukset, joista keskeisiä ovat vuoden 1982 merioikeusyleissopimus (The United Nations Convention on the Law of the Sea), meriturvallisuutta sääntelevä SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea) sekä ympäristönsuojelua koskeva MARPOL (International Convention for the Prevention of Pollution From Ships). 126

127 Meriliikenne - kansainvälinen kuljetussääntely Tavarankuljetuksia koskee IMO:ssa valmisteltu vuoden 1978 YK:n yleissopimus tavaran merikuljetuksesta (Hampurin säännöt), johon Suomi ei ole vielä liittynyt mutta jonka säännösten systematiikka ja terminologia on omaksuttu merilain 13 lukuun yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa on voimassa kansainvälisenä kappaletavaran merikuljetusta sääntelevänä yleissopimuksena eräiden yhteisten konossementtimääräysten vahvistamisesta vuonna 1924 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta vuonna 1968 tehty pöytäkirja (SopS 9/85) (Haag-Visbyn säännöt), sekä sitä koskeva vuonna 1979 tehtyä pöytäkirja (SopS 10/85). Matkustajien ja matkatavaran kuljetuksesta koskevasta vastuusta säädetään merilain 15 luvussa, joka perustui pitkälti vuoden 1974 Ateenan yleissopimukseen sekä rahdinkuljettajan vastuunrajoitusta koskevien määrien osalta vuonna 1990 hyväksyttyyn pöytäkirjaan, vaikka Suomi ei ollut yleissopimuksen osapuoli. Vuoden 1974 Ateenan yleissopimusta muutettiin IMO:ssa neuvotellulla pöytäkirjalla vuonna Yleissopimus koskee rahdinkuljettajan vahingonkorvausvastuuta kansainvälisissä kuljetuksissa. Yleissopimuksessa tarkoitetaan kuljetussopimuksella rahdinkuljettajan tekemää tai hänen puolestaan tehtyä sopimusta, joka koskee matkustajan tai matkustajan ja hänen matkatavaransa kuljettamista meritse. Yleissopimuksen vastuusäännökset koskevat myös alirahdinkuljettajaa. 127

128 Meriliikenne - EU-sääntely ja sisämarkkinat Suurin osa EU-tason meriliikenteen sääntelystä liittyy eri tavoin meriliikenteen turvallisuuteen. Tarve sääntelyyn on syntynyt merionnettomuuksista. EU:n satamiin liikennöiviä matkustaja-aluksia koskevat mm. henkilöiden rekisteröintivelvoitteet direktiivien 98/41/EY, 2017/2109EU ja 2010/65/EU mukaisesti. EU:n keskeinen tavoite on kuitenkin taata ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus EU-alueella. EU:n meriliikenteen sisämarkkinoilla ei eroteta toisistaan kansallista ja kansainvälistä liikennettä. Meriliikennepalvelujen osalta vapaus on toteutettu seuraavilla EU-asetuksilla: N:o 4055/86 palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen. N:o 3577/92 palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa. N:o 1356/96 jäsenvaltioiden väliseen sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen sovellettavista yhteisistä säännöistä palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamiseksi tällaisessa liikenteessä. Meriliikenteen vapaan palvelujen tarjoamisen osalta ei ole perusteltua täysin poissulkea sitä mahdollisuutta, että puolesta-asiointivelvoitteet rajoittavat tätä oikeutta. 128

129 Meriliikenne - EU-sääntely 1/2 EU-asetuksella 1177/2010 säädetään matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä säädetään merimatkustajien vähimmäissuojasta seuraavanlaisissa kysymyksissä: a) matkustajien syrjimätön kohtelu liikenteenharjoittajien tarjoamissa kuljetusehdoissa; b) vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyys ja avustaminen; c) matkustajien oikeudet peruuntumis- tai viivästymistapauksissa; d) tiedot, jotka matkustajille on vähintään annettava; e) valitusten käsittely; f) yleiset täytäntöönpanoa koskevat säännöt. Asetus ei estä matkustajia hakemasta kansallisen lainsäädännön mukaista korvausta liikennepalvelujen peruuntumisesta tai viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta kansalliselta tuomioistuimelta - myös matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY nojalla. Koska puolesta-asioija toimii matkustajan toimeksiannosta ja puolesta eikä edusta laivayhtiötä, kyseiset laivayhtiölle asetetut velvoitteet eivät koske puolesta-asioijaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muun muassa tällaisten tietojen välittämisestä myös puolesta-asioijan kautta voitaisi sopia puolesta-asioinnin tarkoittamassa kolmikantasuhteessa. 129

130 Meriliikenne EU-sääntely 2/2 Matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa säädetään Ateenaasetuksessa 392/2009. Asetuksella sisällytettiin EUlainsäädäntöön edellä mainitun vuoden 2002 Ateenan yleissopimuksen aineelliset määräykset matkustajien ja heidän matkatavaroidensa merikuljetuksia koskevista määräyksistä ja IMO:n Ateenan yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevat ohjeet. Asetukseen sisältyy myös yleissopimusta täydentävää sääntelyä. Asetuksella laajennettiin yleissopimuksen määräysten soveltaminen kansainvälisten kuljetusten lisäksi jäsenvaltioiden sisäisiin merikuljetuksiin tietyn kokoluokan aluksilla, koska EU:n meriliikenteen sisämarkkinoilla ei erotella kansallista ja kansainvälistä liikennettä. 130

131 Meriliikenne kansallinen sääntely Kansainvälisten sopimusten ja EUsääntelyn ohella meriliikennettä säännellään kansallisesti. Puhtaasti kansallinen sääntely rajoittuu lähinnä kotimaanliikenteen teknisiin turvallisuusmääräyksiin. Liikennepalvelulain II osan 9 luvussa on säännelty oikeudesta merenkulkuun Suomen vesialueella. 131

132 Meriliikenne puolesta-asiointi Edellä esitetyin poikkeuksin meriliikenteen sääntelyn piirissä ei ole tunnistettu puolesta-asioinnin kannalta ainakaan välittömästi relevanttia sääntelyä. Meriliikenteen harjoittamiseen kuuluvat vanhastaan tyypillisesti erilaiset valtuutus-, edustus- ja asiamiessuhteet eli asioiminen toisen puolesta. Kansainvälisessä toiminta-kentässä on tarvittu ja tarvitaan erilaisia välikäsiä (edustajia, agentteja, meklareita ym.) yhdistämään eri valtioissa toimivat palvelutarjoajat, asiakkaat ja viranomaiset. Matkustajaliikenteessä tällaisena välikätenä on ollut tyypillisesti matkatoimisto. Tällaista puolesta-asiointia ei ole kuitenkaan spesifisesti säädelty vaan toiminta on perustunut sopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, joka on kulloinkin tullut sopimukseen sovellettavaksi. Vaikka yleensä kysymys on ollut laivayhtiön puolesta toimimisesta, yhtä lailla asiakas ja matkustaja on voinut valtuuttaa toisen toimimaan puolestansa periaatteessa missä vaiheessa kuljetussopimuksen solmimista ja täyttämistä hyvänsä. 132

133 Yhteenveto - kuljetuslainsäädäntö ei ristiriidassa Lento- ja meriliikenteen harjoittamiseen kuuluu vanhastaan erilaiset valtuutus-, edustus- ja asiamiessuhteet eli asioiminen toisen puolesta (=kuljetusten välitys), mikä johtuu toimialan kansainvälisestä toimintaympäristöstä: Matkustajan puolesta toimivat voivat nyt jo hyödyntää matkustajan antamia kanta-asiakastietoja. Lento- ja meriliikenteen ja ennen kaikkea kuljetusten toimialaspesifisessä sääntelyssä ei ole tunnistettu puolestaasioinnin kannalta välittömästi relevanttia sääntelyä. Toimialakohtaisessa lainsäädännössä ei pääsääntöisesti huomioitu matkaketjuja. Yhteensovittamisen haasteet eivät liity niinkään itse lento- ja merikuljetusten sääntelyyn vaan palautuvat puolesta-asiointia koskevan sääntelyn perushaasteisiin: uudenlainen sääntely (PSD2-maksupalveluasetuksen mallinnus) säännösten tulkintavaikeus ja yleisluonteisuus sopimuspakko ilman täsmällistä ohjaavaa lainsäädäntöä Neuvottelu- ja yhteistyövelvoite ja sopimuksen sisältövaatimukset Kansainvälinen toimintakenttä ja kv. yksityisoikeuden säännöt Puolesta-asioinnin toimivuus ja tarkoitus kv. lento- ja merikuljetuksissa Puolesta-asioinnin tarve kv. lento- ja merikuljetuksissa 133

134 5. Puolesta-asioinnin kolme henkilösuhdetta

135 5. Puolesta-asioinnin kolme henkilösuhdetta Matkustaja lento/laivayhtiö Matkustaja puolesta-asioija Puolesta-asioija laiva-/lentoyhtiö 135

136 Relaatio matkustaja lento-/laivayhtiö 1/2 Puolesta-asiointi tarkoittaa toimimista matkustajan puolesta tilanteessa, jossa matkustajan ja lento- tai laivayhtiön välillä on jo olemassa sähköinen asiakastilisuhde (käytännössä kanta-asiakasohjelma, jollainen on lähes kaikilla lento- ja laivayhtiöllä). Tällaista sopimussuhdetta ei ole säännelty kansainvälisissä yleissopimuksissa, EU-lainsäädännössä eikä liikennepalvelulaissa. Matkustajan tilisuhde tai kantaja-asiakasohjelma ei ole kuljetussopimus eikä siihen sovelleta siten kuljetussopimuksia koskevaa kansainvälistä sääntelyä ja lainvalintasääntöjä. Kanta-asiakasohjelma on sen sijaan tyypillisesti kuluttajasopimus, jota koskevat muun muassa kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointia ja 3 luvun sopimusehtojen kohtuullisuutta koskevat säännökset. Näihin ei ole tarvetta puuttua tässä selvityksessä. Kanta-asiakasohjelmien ehdoissa on saatettu asettaa rajoituksia siihen miten ja mitä kautta matkavaraus tulee tehdä ja maksaa, jotta se kerryttää pisteitä tai tuottaa muita etuja. (Puolesta-asiointisäännös saattaa rajoittaa ehdon soveltamista.) Rooma I -asetuksen 6 artikla koskee lainvalintaa kuluttajasopimuksissa. Puolesta-asioinnin osalta artikla johtaa yleensä Suomen lain soveltamiseen. On kuitenkin mahdollista, että kun esimerkiksi matkustajan kotipaikka ei ole Suomessa, sovellettavaksi tulee lento- ja laivayhtiön kotipaikan tai peräti muun maan laki, johon sopimuksella on läheisin liityntä. Sopimusosapuolet voivat sopia sovellettavasta laista 3 artiklan mukaisesti (kanta-asiakasohjelmassa joskus määrätty), mutta kuluttajansuojalainsäädännön pakottavuudesta johtuu matkustajan oikeus valita kotimaansa ja sovitun lain välillä sen mukaan kumpi antaa paremman suojan. 136

137 Relaatio matkustaja lento-/laivayhtiö 2/2 Kun matkustaja ja lento- ja laivayhtiö on solminut kuljetussopimuksen (poislukien matkapaketit), sopimukseen ei sovelleta 6 artiklaa vaan kuljetussopimuksia koskevaa 5 artiklaa. Rooma I -asetusta ei kuitenkaan sovelleta kun sovellettavaksi tulee kuljetusoikeudellinen yleissopimus, esimerkiksi Montrealin tai Ateenan yleissopimus. Rooma I -asetuksen 5 artiklan mukaan matkustajakuljetussopimuksiin sovelletaan sen maan lakia, jossa matkustajan asuinpaikka on, jos joko lähtöpaikka tai -paikka sijaitsee kyseisessä maassa. Mikäli nämä vaatimukset eivät täyty, sovelletaan sen maan lakia, jossa rahdinkuljettajan asuinpaikka on. Suomessa asuvan matkustajan osalta tämä tarkoittaa Suomen lakia, mutta ulkomailla asuvan matkustajan osalta laki voi määräytyä toisin. Osapuolet voivat valita sopimukseen sovellettavaksi ainoastaan sen maan lain, jossa on matkustajan asuinpaikka tai rahdinkuljettajan kotipaikka tai keskushallinnon sijaintipaikka tai jossa matkan lähtö- tai määräpaikka sijaitsee. Jos kuitenkin sopimus liittyy selvästi läheisemmin johonkin toiseen maahan, sovelletaan tämän toisen maan lakia. Edellä esitetyn perusteella kansainvälisyksityisoikeudellisista säädöksistä seuraa esimerkiksi, että kantaasiakasohjelmaan ja toisaalta sen perusteella ja sitä hyödyntäen tehtyyn kuljetussopimukseen voi tulla sovellettavaksi eri maan lainsäädäntö. Kun kuitenkin yleissopimukset ja EU-lainsäädäntö ovat yhtenäistäneet matkustajien kuljetussopimuksiin perustuvia oikeuksia ja rahdinkuljettajan vastuita, sovellettavan lain valinnalla ei välttämättä ole lopulta olennaista tai tosiasiallista merkitystä. 137

138 Relaatio matkustaja puolesta-asioija 1/2 Puolesta-asioinnissa puolesta-asioiva välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja edustaa matkustajan pyynnöstä ja valtuuttamana häntä asiointitapahtumassa. Puolesta-asioijan keskeinen tehtävä ja vastuu liittyy siihen, että se hankkii sähköisen rajapinnan tai muun asiointikanavan kautta asiakkaalleen, tämän asiakastilin tietoja, esimerkiksi henkilökohtaisia asiakasbonuksia ja - pisteitä hyödyntäen, lento- tai laivalippuja tai muita tällaisia tuotteita (yhdistäen ne muuhun matkaketjuun). Puolesta-asioija ei ole kanta-asiakasohjelman ja kuljetussopimuksen osapuoli, eikä se vastaa miltään osin näiden sopimusten täyttämisestä. Puolesta-asioija ei saa mitään sellaisia oikeuksia, joita asiakkaallakaan ei ole, joten kantaasiakasohjelman ehdot voivat rajoittaa puolesta-asioijan oikeuksia. Toisaalta myöskään matkustaja ei voi antaa puolesta-asioijalle muita ja laajempia oikeuksia kuin sillä itsellään on suhteessa lento- ja laivayhtiöön (laki säätelee teknistä kysymystä rajapinnan avaamisesta sopimusteitse). Lento- laivayhtiö tekee ilmoitukset lähtökohtaisesti matkustajalle (sovittaessa myös puolesta-asioijalle). Kuljetusoikeudellisten yleissopimusten ym. perusteella reklamaatiot ja vastaavat ilmoitukset tulee tehdä suoraan lento- /laivayhtiölle. Puolesta-asioinnin osalta tämä seuraa jo siitä, että puolesta-asioija ei toimi lento-/laivayhtiön vaan nimenomaan matkustajan puolesta ja lukuun. Puolesta-asioijan tehtävät ja vastuu määräytyvät toimeksiantosopimuksen (sekin sähköinen asiakastilisuhde) mukaisesti. Tarvittaessa ei estettä sopia, että puolesta-asioija hoitaa matkustajan puolesta kaiken yhteydenpidon liikennepalvelun tarjoajaan päin, mukaan lukien myös reklamaatiot ja vakioviivästyskorvausten hakemisen. 138

139 Relaatio matkustaja puolesta-asioija 2/2 Myöskään tätä suhdetta ei ole säännelty kansainvälisissä yleissopimuksissa, EU-lainsäädännössä eikä liikennepalvelulaissa. Suomessa säädösperustana Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 2 luku, jossa säädetään valtuutuksesta Kauppakaaren 18 luku, jossa säädetään toimeksisaajasta ja asiamiehestä Yleensä matkustajan ja puolesta-asioijan välinen suhde on kuluttajasuhde, jolloin toimeksiantosopimukseen tulee sovellettavaksi kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 välittäjävastuu ei kuitenkaan tule sovellettavaksi; välittäjävastuu yleisestikin haasteellista uuden teknologian välityspalveluissa, asiointialustat. Näitä kysymyksiä ei käsitellä tässä esityksessä tarkemmin. Liikennepalveluin III osan 5 luvun 2 : Välityspalvelujen ja yhdistämispalvelujen tarjoajan erityinen tiedonantovelvollisuus Sen lisäksi, mitä matkustajan oikeuksista muualla lainsäädännössä säädetään, välityspalvelujen ja yhdistämispalvelujen tarjoajan on annettava matkustajalle sopimuksen teon yhteydessä matkaketjun eri osiin kohdistuva tieto siitä, kenen puoleen matkustaja voi matkaketjun eri vaiheissa ja sen päätyttyä kääntyä, jos palvelu ei toteudu matkustajalle annetun vahvistuksen mukaisena. Matkustajan ja puolesta-asioijan väliseen toimeksiantosuhteeseen sovellettava laki määräytyy edellä esitetyllä tavalla Rooma I -asetuksen 6 artiklan perusteella; kuljetussopimuksia koskeva 5 artikla ei tule sovellettavaksi. On kuitenkin oletettavaa, että pääsääntöisesti toimeksiantosopimuksella ei ole kansainvälisiä liityntöjä. 139

140 Relaatio puolesta-asioija lento-/laivayhtiö 1/2 Puolesta-asioijan ja laiva-/lentoyhtiön välinen suhde on varsinainen puolesta-asiointisääntelyn kohde. Se ei perustu lähtökohtaisesti jo olemassaolevaan sopimukseen mutta toisin kuin maksupalveluasetuksessa PSD2, sopimussuhde edellytetään solmittavaksi rajapintojen avaamisen mahdollistamiseksi. Laiva-/lentoyhtiön keskeinen tehtävä ja vastuu puolesta-asiointitapahtumassa liittyy siihen, että se järjestää yhteistyössä toimien puolesta-asioijalle tehokkaasti ja kohtuullisin ehdoin pääsyn jo matkustajan omassa käytössä olevaan, tyypillisesti kanta-asiakasohjelman, rajapintaan taikka sitten avaa puolesta-asioijalle uuden rajapinnan lipun myyntikanavaan tai tarvittaessa mahdollistaa pääsyn muuhun sähköiseen asiointikanavaan, jos kanta-asiakasohjelman tiedot, esimerkiksi bonustiedot, eivät ole suoraan kytkettynä matkalipun myyntikanavaan. Puolesta-asiointiehtojen on oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä. Tältä osin viitataan Viestintäviraston Matkaketjujen käytännesääntöihin. Käytännesääntöjen kohta 15.3 koskee riitojen ratkaisua, miltä osin huomautetaan, että tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta määräytyy muun muassa EU asetuksen 1215/2012 perusteella. Puolesta-asioinnissa tuomioistuimen voi katsoa määräytyvän, ellei siitä ole sovittu, ennen kaikkea vastapuolen kotipaikan tai sen jäsenvaltion paikkakunnan mukaan, jossa rajapintojen avaamispalvelu suoritettiin tai oli suoritettava. Ulkomaisten lento-/laivayhtiöiden kanssa solmittaviin rajapintasopimuksiin liittyy paljon avoimia kysymyksiä. 140

141 Relaatio puolesta-asioija lento-/laivayhtiö 2/2 Lento-/laivayhtiön ja puolesta-asioijan väliseen sopimussuhteeseen, kun kyseessä ei ole kuluttajasopimus eikä kuljetussopimus, sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen 3 ja 4 artiklan perusteella. Kuljetussopimuksia koskeva 5 artikla ei tule sovellettavaksi. Kun sopimusosapuolet eivät ole sopineet sovellettavasta laista 3 artiklan mukaisesti, sovelletaan palvelua koskevaan sopimukseen 4 artiklan 1b) kohdan mukaan palvelunsuorittajan asuinpaikan lakia. Jos sopimus ei kuulu 1 kohdan piiriin tai jos sopimuksen osiot kuuluisivat useamman kuin yhden 1 kohdan a h alakohdan piiriin, sopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa on sen osapuolen asuinpaikka, joka vastaa sopimuksen luonteenomaisesta suorituksesta. Rajapinnan avaamisvelvoitteen osalta on mahdollista katsoa palvelun suorittajaksi lento-/laivayhtiö, jonka avaamisvelvoite on myös rajapintasopimuksen luonteenomainen suoritus. Jos kuitenkin sopimus liittyy luontevimmin muuhun maahan, tämän maan lakia sovelletaan. Näin ollen Rooma I -asetuksen perusteella on mahdollista, että myös ilman lakiviittausta sovellettavaksi laiksi valikoituu ulkomaisen lento-/laivayhtiön osalta muu kuin Suomen laki. Puolesta-asiointia koskevien säännösten pakottavuudesta ei ole erikseen säädetty. Kansallisesti pakottava säännös ei ole automaattisesti myös kansainvälisesti pakottava ja syrjäytä muutoin sovellettavaksi tulevaa lakia/sopimusta. Huomioiden säännösten tarkoitus ja uutuus on mahdollista, että ne eivät täytä niitä korkeita vaatimuksia, joita säännöksen kansainväliselle pakottavuudelle asetetaan esimerkiksi Rooma I -asetuksessa. 141

142 6. Q&A Vastauksia esitettyihin kysymyksiin

143 1. Miten puolesta-asiointivelvoite soveltuu lentoyhtiöihin /varustamoihin, joiden kotipaikka ei ole Suomessa? 1/3 Kysymystä voi arvioida monesta eri näkökulmasta. Tilanteesta riippuen vaatimuksen soveltaminen voi olla haasteellista tai jopa mahdotonta sellaisiin lentoyhtiöihin/varustamoihin, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa. Lento- ja meriliikenteen kansainvälisessä sääntelyssä ei sinänsä ole rajoitettu puolestaasiointia eli matkustajan puolesta asiointia. Päinvastoin erilaiset valtuutus- ja asiamiestilanteet ovat kansainvälisessä toimintaympäristössä tavallisia, mistä on esimerkkinä matkatoimistojen toimintamalli. Sähköisten asiointipalvelujen kehittymisen myötä myös rajapintoja on jo avattu, mutta sopimusteitse lentoyhtiöiden haluamalla tavalla (vrt. perustelut sopimuspakolle). Sovellettavan lain osalta, kun kysymyksessä vain kansallinen säännös, jossa velvoitetaan toimijat keskenään sopimussuhteeseen, tilanne ei ole kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen (Rooma I -asetus) perusteella yksiselitteinen: Kuluttajasuhteissa matkustaja - kuljetusliike ja matkustajan - puolesta-asioija Suomen laki tulee yleensä aina pakottavana sovellettava; kuljetussopimuksissa laki on myös yhteneväinen. Sen sijaan varsinaisella puolesta-asioinnin ydinalueella, jossa sopimusosapuolia ovat elinkeinonharjoittajat ja jossa tilannetta ei sääntele mikään yleissopimus tai EU-lainsäädäntö, on mahdollista ja todennäköistäkin, että Suomen laki ei tule sovellettavaksi kun puolesta-asiointivelvoite kohdistuu lentoyhtiöihin/varustamoihin, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa 143

144 Miten puolesta-asiointivelvoite soveltuu lentoyhtiöihin /varustamoihin, joiden kotipaikka ei ole Suomessa? 2/3 Puhtaasti kansallinen säännös sopimuspakosta ja myyntirajapinnan avaamisvelvoitteesta voi tulla arvioitavaksi myös esimerkiksi EU-oikeuden ja erityisesti palvelujen vapaan liikkuvuutta edistävän sääntelyn näkökulmasta. Ei ole poissuljettua, että puolesta-asiointi ja sopimuspakon katsotaan tosiasiassa estävän kuljetuspalveluiden vapaata tarjoamista ja tällöin herää kysymys onko kilpailun avaaminen riittävä ja perusteltu oikeutusperuste EUoikeuden näkökulmasta (vrt. kuitenkin EU:n tavoitteet matkaketjujen edistämisestä). Lähestymisvaihtoehtoja: Ohjaus, yhteistyö, neuvonta Suositukset hyvistä käytännöistä, vrt. Käytännesäännöt (toimivuus kv. ympäristössä) Kv. sääntely? Kaupallisten toimijoiden tuotekehittely Innovointi - eturintamassa oleville lento-/laivayhtiöille kilpailuetua? Tilanteen seuraaminen ja tapauskohtainen eteneminen Neuvotteluun pakottaminen hallintopäätös? Oikeuskäytäntö muokkaa hidas, ei toivottava? 144

145 Miten puolesta-asiointivelvoite soveltuu lentoyhtiöihin /varustamoihin, joiden kotipaikka ei ole Suomessa? 3/3 Rajapintojen avaamiseen liittyvä yhteistyövelvoite (2 a 6 momentti) ja sopiminen oikeudenmukaisista ja kohtuullista rajapintojen avaamisehdoista (4.1 ): Palveluntarjoajan ja rajapintaa hyödyntävän liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan on tehtävä yhteistyötä tarvittavien käytännön järjestelyjen mahdollistamiseksi. Pääsyn on oltava riittävän laaja, jotta liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajat voivat tarjota palvelujaan esteettä ja tehokkaasti. Avointen rajapintojen kautta tarjottava pääsy tietoihin ja tietojärjestelmiin ja sen toteuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut, käyttöehdot, ohjelmistot, lisenssit ja muut tarvittavat palvelut on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Termien tulkinnanvaraisuus? Ulkomainen lento-/laivayhtiö sidottu omien palvelutuottajiensa sopimuksiin/ehtoihin mahdollisuus vaikuttaa? Vai puuttuuko peräti (riittävä) luottamussuhde ja siten oikeus kieltäytyä yhteistyöstä (2 a 4 mom) oikeus arvioida pääsyyn oikeutetun liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan luotettavuus ennalta asetettujen arviointikriteerien ja ehtojen mukaan Pääsyä ei saa evätä, jos viranomaisen lupa, hyväksyntä, auditointi tai sertifiointi tai sen toiminnan on muutoin osoitettu vastaavan yleisesti käytettyä standardia tai alan yleisesti hyväksyttyjä ehtoja 145

146 2. Millä edellytyksillä kanta-asiakasohjelma voi olla käyttäjätili, jonka tiedot olisi myös avattava? Kanta-asiakas-ohjelmia on monenlaisia, joten vastaus riippuu osin kanta-asiakasohjelman ehdoista ja luonteesta. Useiden kanta-asiakasohjelmien ehdoissa puhutaan nimenomaankin sähköisestä tilistä, mutta se miten asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen sopimus on nimetty tai se, että laki puhuu käyttäjätilistä, ei sinänsä ole ratkaisevaa vaan se, täyttääkö se lähinnä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset puolesta-asioinnin mahdollistamiseksi lain mukaisesti. Kanta-asiakasohjelma perustuu asiakkaan ja lento- ja laivayhtiön (tai alihankkijan/kolmannen) väliseen sopimukseen. Varsinkin kun kanta-asiakasohjelman käyttäjätietojen avulla voidaan varata ja hankkia matkalippuja kanta-asiakasetuja (tyypillisesti pisteitä ja bonuksia) hyödyntäen tai kerryttäen, on perusteltua katsoa kysymyksen olevan juuri liikennepalvelulaissa säädetystä käyttäjätilistä. Toisaalta myös sellaista kanta-asiakasohjelmaa on perusteltua pitää käyttäjätilinä, jonka kautta ei voi suoraan varata liikkumispalvelua, mutta ohjelman tietoja voidaan hyödyntää varauksen yhteydessä. Näin ollen lähtökohtaisesti kaikenlaisia sähköisiä kantaasiakasohjelmia tulee pitää lain tarkoittamina käyttäjätileinä, koska niitä voidaan ja tulee matkustajan puolesta hyödyntää puolestaasioinnissa. Jos kuitenkin kanta-asiakasohjelmaa ja sen tietoja ei voida mitenkään hyödyntää matkalipun hankkimisessa, sitä ei liene ole perusteltua pitää laissa mainittuna käyttäjätilinä. 146

147 3. Valtuutuksen laajuus puolesta-asioinnissa: peruutukset, muutokset ym. suhde kansainvälisistä sopimuksista ym. tuleviin ehtoihin ja vaatimuksiin? Puolesta-asiointia koskeva sääntely kohdistuu rajapinnan avaamiseen puolesta-asioijan ja lento- /laivayhtiön välillä yksinomaan siinä tarkoituksessa, että puolesta-asioija hankkii matkustajan pyynnöstä hänen puolestaan lipputuotteita tai muita liikkumispalvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita tilanteessa, jossa matkustajan ja puolesta-asioijan välillä on jo olemassa sopimussuhde, joskaan ei välttämättä ja lähtökohtaisesti kuljetussopimusta. Sen sijaan nyt esitetty kysymys koskee matkustajan ja puolesta-asioijan välistä suhdetta, jota ei ole säännelty liikennepalvelulain puolesta-asiointisäännöksessä. Vastaavasti kuin kansainvälisissä kuljetusoikeudellisissa yleissopimuksissa ja EUoikeudessa ei ole säännelty saati rajoitettu matkustajan oikeutta valtuuttaa toinen tekemään kuljetussopimus tai toimimaan muutoin matkustajan puolesta, rajoituksia ei ole myöskään mahdollisuudessa valtuuttaa toinen henkilö hoitamaan kuljetussopimusta koskevat peruutukset, muutokset, reklamaatiot ja korvausasiat. Kuljetusoikeudellisissa säännöksissä on säädetty lento-/laivayhtiölle velvollisuus antaa tietoja sekä ennen matkaa että sen aikana. Tiedot tulee antaa kuljetussopimuksen vastapuolelle eli matkustajalle. Puolesta-asioija ei ole kuljetussopimuksen osapuoli, joten tietoja ei voida antaa hänelle ilman matkustajan suostumusta. Tähän ei velvoita ja oikeuta myöskään puolestaasiointisäännös. 147

148 4. Asiointialustojen ja aggregaattoreiden (Amadeus ym.) rooli liikennepalvelulain näkökulmasta: voivatko nämäkin olla sellaisia tahoja, joita puolesta-asiointivelvoite koskee? 1/4 Liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava toiselle liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan. Jos palvelussa on jo valmiina rajapinta (pääsääntö?), jonka kautta asiakas voi itse hankkia lipputuotteita käyttäjätiliään hyödyntäen, ei tarvitse avata uutta rajapintaa vaan järjestää puolesta-asioijalle pääsy tähän. Lentoyhtiöt voivat toteuttaa asiakkailleen suunnatut lippu- ja maksujärjestelmänsä sekä myyntikanavansa usealla eri vaihtoehtoisella toteutustavalla. Toiset lentoyhtiöt ovat ulkoistaneet käytännössä koko lippu- ja maksujärjestelmänsä ns. GDS (General Distribution System) -toimijalle, jollaisia ovat muun muassa Amadeus-konserni sekä Sabre Corporation. Esimerkiksi Amadeus-konsernin tarjoama Altéa Suite -järjestelmä kattaa kaikki tyypillisen verkostolentoyhtiön varaus- ja maksujärjestelmän toiminnallisuudet ja se perustuu määrätyllä standardilla toteutettuun viestiliikenteeseen. 148

149 Asiointialustojen ja aggregaattoreiden (Amadeus ym.) rooli liikennepalvelulain näkökulmasta: voivatko nämäkin olla sellaisia tahoja, joita puolesta-asiointivelvoite koskee? 2/4 Yksinomaan olemassa olevista sopimusvelvoitteista johtuen lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaneella alihankkijalla ei voine olla itsenäistä päätäntävaltaa sen suhteen, voiko ja miten sen tulee antaa pääsy ulkoistettuun lippu- ja maksujärjestelmään esimerkiksi luomalla puolesta-asioijalle ns. matkatoimistotunnukset. GDS-toimijat eivät välitä kuljetuksia yleisölle vaan toimivat pääasiassa lentoyhtiöiden globaalina jakelukanavana matkatoimistojen suuntaan. Puolesta-asiointivelvoitteiden tulisi tällöin kohdistua joka tapauksessa ensisijaisesti suoraan lentoyhtiöön, eikä sen alihankkijaan. On myös mahdollista, että lentoyhtiö tarjoaa GDS-jakelun ohella lippu-tuotteitaan esimerkiksi IATA:n ylläpitämän NDC (New Distribution Capability) -ohjelman ja sen mukaisen viestintästandardin kautta. Kyseinen NDC-standardi, joka on vielä kehitysvaiheessa, on tarkoitettu erityisesti matkatoimiston ja lentoyhtiön väliseksi standardiksi, ja sitä voidaan käyttää GDS-toimijoista riippumatta. 149

150 Asiointialustojen ja aggregaattoreiden (Amadeus ym.) rooli liikennepalvelulain näkökulmasta: voivatko nämäkin olla sellaisia tahoja, joita puolesta-asiointivelvoite koskee? 3/4 On myös lentoyhtiöitä, joiden lipputuotteita myydään ainoastaan niiden oman sisäisen varausjärjestelmän ja siihen liittyvän lentoyhtiön oman verkkokaupan kautta. Kyseiset lentoyhtiöt eivät yleensä ole ulkoistaneet lippu- ja maksujärjestelmiä osaksikaan alihankkijoille. Tällöin rajapintojen avaamisvelvoite kohdistunee suoraan kyseisen lentoyhtiön sisäiseen varausjärjestelmän rajapintaan, eikä toimintamallissa yleensä ole muita sellaisia välittäjän roolissa olevia tahoja, jota puolesta-asiointivelvoitteet voisivat koskea. Laki vaatii avaamaan vain yhden ja vain sen myyntikanavarajapinnan, josta on pääsy asiakastiliin. Laki ei sinänsä vaadi, että rajapinta avataan kaikkiin myyntikanaviin. Näin ollen jos lentoyhtiö myy lipputuotteita jo oman digitaalisen myyntikanavansa kautta, pelkästään tämän avaamisen tulisi riittää. Se, että lippuja myydään lisäksi myös esim. GDS:n kautta, ei siten velvoita lentoyhtiötä avaamaan GDS-rajapintaansa. Amadeuksen tai muun toimijan GDS-jakelukanavaa käytetään lähinnä lipputarjonnan globaalin näkyvyyden luomiseksi matkatoimistoille. 150

151 Asiointialustojen ja aggregaattoreiden (Amadeus ym.) rooli liikennepalvelulain näkökulmasta: voivatko nämäkin olla sellaisia tahoja, joita puolesta-asiointivelvoite koskee? 4/4 Se, mitä edellä on todettu lentoyhtiöiden vaihtoehtoisista myynti- ja jakelukanavista, soveltuu sinänsä periaatteiltaan myös matkustajavarustamoihin. Suuret ulkomaiset risteilyvarustamot myyvät lipputuotteitaan omien sisäisten varausjärjestelmiensä ja omien verkkokauppojensa kautta, mutta hyödyntävät esimerkiksi edellä mainitun Amadeus-konsernin palveluja. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ulkomaisten laivayhtiöiden osalta puolesta-asiointisäännöksen soveltaminen ei liene tule yleensä kuitenkaan sovellettavaksi, koska (suomalaisella) matkustajalla (matka, joka liittyy Suomeen) ei ole kanta-asiakas- ja tilisuhdetta tällaisessa laivayhtiössä. 151

152 Erikoistunut olennaiseen HPP Asianajotoimisto Oy Osoite Bulevardi 1 A, Helsinki Puhelin

153