Johtamisjärjestelmän muutos , koskien Lapuan yläkoulua, Keskuskoulua ja Hautasen koulua

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta Sivistyslautakunta Johtamisjärjestelmän muutos , koskien Lapuan yläkoulua, Keskuskoulua ja Hautasen koulua 152/ /2015, 501/ /2010, 115/ /2016, 60/ /2017, 158/ /2017 Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö Teija Karvonen Taustaa: 1) Hautasen erityiskoulun tilat ovat ahtaat ja toimintaan huonosti sopi vat. Ylä kou lus sa oppilasmäärä kasvaa sekä osas sa ope tus käy tössä olevia tiloja on sisäilmaongelmia (ent. Lyseon tilat). Näihin seikkoi hin liit tyen koulujen suunnittelutoimikunta esitti lisärakentamista Ylä kou lu - Kes kus kou lun alueelle. Kaupunginvaltuusto päätti pitämässään kokouksessa, että Hautasen koulun tilat sekä lisäluokkatilaa rakennetaan Yläkoulu - Keskuskoulu alueelle noin kym me nen luokkatilan verran. Alustavien suunnitelmien mukaan uudis ra ken nus valmistuisi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kau pungin val tuus ton päätös liitteenä. 2) Keskuskoulun rehtori on irtisanoutunut tehtävästään alkaen. Edellä mainittujen asioiden johdosta on perusteltua ottaa tar kas teluun johtamisjärjestelmän kehittäminen koskien Keskuskoulun, Yläkou lun ja Hautasen kouluja. Vaihtoehtoina ovat nykyinen joh ta mismal li tai esim. yhtenäiskoulumalli. Yhtenäiskoulujen määrä Suomen perusopetuskentässä on 2000-luvun aikana lisääntynyt kovaa vauhtia. Olosuhteet ja toimintamuodot vaih te le vat, mutta kaikkien tavoitteena on luoda oppilaille eheä ja turval li nen yhdeksänvuotinen oppimispolku. Yhtenäiskoulun oppiva yhtei sö muodostuu eri ikäisistä, eri tavoin oppivista lapsista ja nuo ris ta sekä opetushenkilöstöstä, jonka tieto-taito-osaaminen on laaja ja monipuolinen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan antaa jousta vas ti ja tarkoituksenmukaisesti. Erityisen tuen oppilaiden in teg roi tumi nen yleisopetukseen tapahtuu luontevasti.

2 Lapualla tämä tarkoittaisi, että nämä nykyiset kol me koulua (Hau tasen erityiskoulu, Yläkoulu ja Keskuskoulu) voitaisiin lakkauttaa ja niiden tilalle perustaa Lapuan yh te näis kou lu, jossa olisi noin 350 op pilaan 0-6 -luokat, kaikki Lapuan 7-9 -luo kat sekä 1-9 -pienluokat. Oppi lai ta koulussa olisi tällöin noin 900, ope tus hen ki lös töä noin ja koulunkäynninohjaajia noin Aikaisemmin kol me na eri kouluna toimineen koulun tilat ja välineet se kä kaikki muut kin resurssit olisivat tehokkaammin käytössä yhden hal lin non alla. Hallinnon johtamisjärjestelmän muuttaminen kahden vir ka reh to rin, eri tyis kou lun rehtorin ja kahden apu lais reh to rin mal lis ta yh te näis kou luk si, jossa olisi esim. rehtori ja kolme apulaisrehtoria, toi si myös ta lou del lis ta säästöä hallinnosta. Yhtenäiskoulu-malliin siirtyminen tapahtuisi kahdessa vaiheessa: 1 vaihe: Johtamisjärjestelmän muutos väliseksi ajaksi Hautasen erityiskoulun, Ylä koulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmä yhdistetään, näitä kol mea kou lua johtaa yksi rehtori, apunaan kolme apulaisrehtoria, ja vaik ka kou lut vielä toimisivat kokonaan eri rakennuksissa, alettaisiin jär jestel mäl li ses ti luomaan yhtenäiskulttuuria. 2 vaihe: Yhtenäiskoulun perustaminen alkaen Hautasen erityiskoulu, Yläkoulu ja Keskuskoulu lak kau tet aan mennessä ja uusi Lapuan yhtenäiskoulu perustetaan alkaen. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, vaatii se yhteistoimintalain mukai set kuulemiset ja erinäiset keskustelu- ja tiedotustilaisuuksien järjes tä mi set. Ajankohdat tarkentuvat mikäli asian valmistelua jat ketaan. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta käy asiasta lä he te keskus te lun ja päättää, että asian valmistelua jatketaan ottaen huo mioon yhteistoimintalain mukaiset kuulemis-, tiedotus- ja kes kus te lu tilai suuk sien järjestämiset. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja päät ti, että asian valmistelua jatketaan sivistysjohtajan ehdotuksen mu kai ses ti. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Sivla

3 Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö Teija Karvonen Hautasen erityiskoulun, Keskuskoulun sekä Yläkoulun henkilöstölle jär jes tet tiin keskustelutilaisuus johtamisjärjestelyistä ky seisis sä kouluissa ajanjaksolla sekä mahdollista yh te näis kou lu-aja tus ta alkaen. Henkilöstön on ollut mahdol li suus kommentoida asiaa myös sähköisesti SWOT-analyysin kaut ta sekä sähköpostitse ym. Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut pidettiin , , ja Neuvotteluihin on osallistunut ky seis ten koulu jen rehtorit, apulaisrehtorit, erityisopetuksen koor di naat to ri sekä luot ta mus mie hiä. Hautasen erityiskoulun, Keskuskoulun ja Yläkoulun vanhempia on tie do tet tu asian valmistelusta oppilashallintojärjestelmän kaut ta. 1. vaihe: Johtamisjärjestelmän muutos väliseksi ajaksi Hautasen erityiskoulun, Ylä koulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmä yhdistetään, näitä kol mea kou lua johtaa yksi rehtori, apunaan kolme apulaisrehtoria. Kaksi apu lais reh to ria on luottamustoimisia sekä yksi apulaisrehtori on virka-apu lais reh to ri. Virka-apulaisrehtorin viran perustaminen ( alkaen) esitetään valtuustolle omana pykälänään. 2. vaihe: Yhtenäiskoulun perustaminen alkaen Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta 1. päättää, että johtamisjärjestelmä muutetaan Hautasen eri tyiskou lun, Keskuskoulun ja Yläkoulun osalta määräaikaisesti ajalle , näitä kol mea kou lua johtaa yksi reh to ri, apu naan kolme apulaisrehtoria. 2. määrää Yläkoulun rehtori Petri Saunamäen hoitamaan myös Hau ta sen erityiskoulun ja Keskuskoulun rehtorin tehtäviä määrä ai kai ses ti ajalla päättää, että luottamustoimiset apulaisrehtorit valitaan mää räai kai ses ti ajalle samanaikaisesti vir ka-apulais reh to ria valittaessa. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja hyväk syi sivistysjohtajan ehdotuksen.

4 Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Tsyhtmk Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Sivistyslautakunta on päättänyt Hautasen eri tys koulun, Lapuan yläkoulun ja Keskuskoulun johtamisjärjestelmän muut tami ses ta määräajaksi Kouluilla on tässä vaihees sa yhteinen rehtori, virassa oleva apulaisrehtori (valtuustossa viran perustaminen ) sekä kaksi luottamustoimista apu laisreh to ria. Asiasta on käyty neuvottelut asiaa koskevien henkilöiden kanssa sekä Tämän lisäksi ammattijärjestöjen kanssa on käyty paikallisneuvottelu sekä keskustelutilaisuus Neuvotteluissa on käyty läpi muodostuvia toimenkuvia se kä palkkausta. Henkilöstölle asiasta on informoitu Tässä vaiheessa henkilöstövaikutus on käytännössä viisi henkilöä eli yläkoulun rehtori, Hautasen erityskoulun rehtori sekä yläkoulun ja Kes kus kou lun apulaisrehtorit. Tämän lisäksi muutos vaikuttaa yhden eri tyis opet ta jan toimenkuvaan. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain 5 :n mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a :ssä tar koite tun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yk simie li syy den saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen pe rusteis ta, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kans sa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mah dol lis ta. Saman lain 4 :ssä todetaan, että työnantajan ja henkilöstön vä li sessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka kos kevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kun tien välisessä yhteistyössä. Mikäli myöhemmin sivistyslautakunta päättää, että yhtenäiskoulu perus te taan ja tätä myötä tulee koulujen yhdistämiset, jotka tarkoittavat käy tän nös sä nykyisten koulujen lakkauttamisia ja uuden koulun muo dos ta mis ta, vaikutus on tällöin koko näissä kouluissa toimivaa hen ki lö kun taa koskeva. Tuossa vaiheessa aloitetaan työnantajan ja hen ki lös tön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain mukaiset yh teis-

5 toi min taneuvottelut. Koulujen lakkauttamisen ja uuden koulun pe rusta mi sen päättää kaupunginvaltuusto, joten ennen kau pun gin val tuuston päätöstä tulee ko. neuvottelut käydä. Vs. henkilöstöpäällikkö: Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta käy asiasta keskustelun ja mer kitsee asian tiedoksi. Päätös: Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta merkitsi asian tie dokseen. Kokeilupäätös on voitava purkaa, henkilöstön ja työnantajan väliset yt-neu vot te lut pidettävä ajoissa. Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen opetuspäällikkö vt. Teija Karvonen Hautasen erityiskoulu, Keskuskoulu ja Yläkoulu ovat al kaen toimineet hallinnollisesti yhtenäiskouluna. Kolmea koulua ovat joh taneet yhteinen rehtori, virka-apulaisrehtori sekä kaksi luot ta mus toimis ta apulaisrehtoria. Johtamisjärjestelmään liittyen kartoitettiin opetushenkilöstön ko kemuk sia säh köi sel lä kyselyllä välisenä aikana (ky se ly kaa va ke liitteenä). Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse 109 hen ki löl le ja vastauksia saatiin 55. Yli puolet vastaajista (30) oli Yläkou lun hen ki lös töä. Maanantaina opetuspäällikkö kes kuste li rehtoreiden kanssa syksyn kokemuksista ja jär jes tetään/järjestettiin ko. koulujen henkilökunnalle keskustelutilaisuus kyse lyyn liittyen. 42 vastaajista on sitä mieltä, että kolmen koulun joh ta mis jär jes tel mä on kokonaisuutena toiminut hyvin tai kohtalaisesti. 13:n mie les tä järjes tel mä on toiminut heikosti. Perusteluissa todetaan, et tä lop puvuot ta kohden tilanne on parantunut eikä odotettua kaa os ta ole tullut. Lakisääteiset asiat on hoidettu ja rehtorin todetaan ole van hyvä ih mis joh ta ja. Kritiikkiä annetaan vastuualueiden epä sel vyy des tä, arki päi vän tilanteiden käytännönjärjestelyistä ja tie dot ta mi ses ta. Reh torin työmäärän todetaan olevan suuri, kun kyseessä on kak si isoa yksik köä ja erityiskoulu, jotka ovat toimintatavoiltaan eri lai sia ja toi mi vat fyysisesti eri rakennuksissa. Moni vastaaja on sitä miel tä, että ko keiluun siirryttiin liian nopealla aikataululla ilman suun nit te lua. Yh tei ses-

6 tä visiosta ja kehittämissuunnasta ei ehditty kes kus tel la. Vastaajista suurimman osan mielestä rehtori on tavoitettavissa kohta lai ses ti tai hei kos ti (49) ja loppujen mielestä hyvin. Perusteluissa to de taan, et tä rehtori tekee parhaansa ollakseen mahdollisimman hy vin pai kal la. Päivät on jaettu puoliksi Keskuskoululle ja Ylä kou lul le. Silti suuri osa vas taa jis ta toivoisi rehtorin olevan omalla koululla koko ai kai ses ti. Pu he li men tai sähköpostin välityksellä toimivaa yh teyden pi toa pi de tään kou lun arkeen huonosti sopivana. Apulaisrehtorit ovat saavutettavissa heikosti vain kolmen mielestä. Lä hes puolet vastaajista (26) on sitä mieltä, että heidät saavuttaa koh ta lai ses ti ja loppujen mielestä heidät saa kiinni hyvin tai kii tet täväs ti. Vas taa jat ovat sitä mieltä, että apulaisrehtoreiden ope tus velvol li suus on liian suuri. Apulaisrehtoreilla pitäisi olla nykyistä enemmän aikaa osal lis tua arkitilanteiden hoitoon, oppilashuoltoryhmän toimin taan se kä koulunkäynninohjaajien tukeen ja ohjaukseen. Koulujen kehittämistiimien toiminnasta on selvästi epäselvyyttä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tiimit toimivat hyvin tai koh ta laises ti (44). Osa ei ole edes tietoinen, mitä ke hit tä mis tii me jä kou luis sa toimii. Tiimien oma toiminta voisi olla ryhdikkäämpää ja toi min nas ta olisi hyvä tiedottaa koko henkilökuntaa nykyistä pa rem min. Vastaajat esittävät tiimien tehtäväksi aikaisempaa selvemmin pe da go gis ta kehittämistä sekä myös koko koulun yhteisiä tiimejä. Neljännes vastaajista (14) on sitä mieltä, että koulujen yhteisiä ti laisuuk sia kokeilun aikana on ollut riittävästi. Kolmanneksen mie les tä (18) tilaisuuksia on ollut kohtalaisesti ja loppujen mielestä lii an vähän. Syksyn aikana on tapahtunut paljon erilaisia asioita ja siir ty mäkau teen olisi toivottu enemmän aikaa. Kokouksissa on näin ol len ollut liian paljon asiaa ja vastaajat kokevat, että asioita on eh dit ty kä sitel lä liian pintapuolisesti. Opettajat eivät tunne toisiaan. Vas tauk sis sa tulee esille myös skeptisyys yhteisten tilaisuuksien suh teen siinä mie les sä, että kyseessä on ollut pelkästään hal lin nol li nen kokeilu. Var si nais ta yhtenäiskoulun toimintaa ei tässä vaiheessa ole läh det tykään kokeilemaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista (39) toivoo kokeilun tässä vaihees sa, että kouluja kehitettäisiin tulevaisuudessa kahtena eril li se nä kou lu na.vain kolme vastaajista toivoo, että kehittämistä jat ket tai siin yh te näis kou lu mal lin mukaisesti. Loppujen mielestä mo lem mat mallit käy vät. Vastaajat toivovat, että johtohenkilöstö olisi hyvin saatavilla ja että reh to reil la olisi riittävästi aikaa kehittää koulua sekä tukea hen ki löstöä arjessa. Yhdistäminen nähdään näennäiseksi koulujen toimiessa eri rakennuksissa. Yhtenäiskoulun toiminnan kannalta opettajilla pi-

7 täi si olla yhteinen opettajanhuone ja oppilailla yhteisesti käytettäviä ti lo ja. Vastauksia analysoitaessa on syytä ottaa huomioon, että 54 hen kilöä jätti vastaamatta kyselyyn. Voinee olettaa, että vastaamatta jät tänei den mielestä kouluja voidaan kehittää sekä yhtenäiskouluna et tä erillisinä kouluina. Syksyyn ja etenkin loppuvuoteen on osunut sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet opetushenkilöstön jaksamiseen joh ta mis jär jestel mäs tä huolimatta: Yläkoulussa 7.-luokkalaiset ovat aloittaneet uuden opetussuunnitelman mukaisen opiskelun luokkalaisten jatkaes sa vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen oppi las hal lin to jär jes tel mä on vaihdettu uuteen, mikä on lisännyt reh torei den työmäärää merkittävästi. Myös opettajia on koulutettu uu teen järjestelmään. Lisäksi sekä Yläkoulussa että Keskuskoulussa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Alustavan suunnitelman mukaisesti Hautasen koululle oli tarkoitus ra ken taa uudet tilat Yläkoulu-Keskuskoulu -alueelle. Tarkempien selvi tys ten jälkeen koulujen suunnittelutoimikunta on linjannut, että erityis kou lun tilat on tarkoituksenmukaisinta rakentaa uuden Liuh ta rin kou lun yhteyteen. Näin ollen tulevaisuudessa Hautasen koulu jää pois Keskuskoulun ja Yläkoulun osalta tehtävästä kouluratkaisusta. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta kuulee asiassa si vistys joh ta ja Mika Kamusta ja vt. opetuspäällikkö Teija Karvosta sekä kes kus te lee jatkotoimenpiteistä. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta ja opetuspäällikkö vt. Teija Karvosta asiassa ja päät ti keskustelun jälkeen jatkaa asian käsittelyä lisäselvitysten hank ki mi sen jälkeen seuraavassa sivistyslautakunnan kokouksessa. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen