Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/2018

Transkriptio

1 Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/2018 Aika klo Paikka Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku ASIALISTA 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 4 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 6-Aika strategian ja hankkeiden ajankohtaiskatsaus 6 Maakuntauudistuksen kasvupalveluja koskevan osion ajankohtaiskatsaus 7 Valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut 8 EU:n komission esitys koheesiopolitiikan linjauksista vuosille ELY-keskuksen kansallinen yritystukirahoitus vuonna Yhteenveto ELY-keskuksen EAKR -yritystukipäätöksistä 11 Tiedoksi annettavat asiat 12 Muut asiat 13 Seuraavan kokouksen ajankohta 14 Kokouksen päättäminen

2 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 2 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku ASIAT 1-14 SAAPUVILLA Varajäsen Kanerva Ilkka, puheenjohtaja Kuntajäsenet Eloranta Eeva-Johanna Sjölund Janne Haijanen Pauliina Perho Tiina Heikkilä Lauri Lampi Pirjo Häkämies Kari 1.vpj. Määttänen Petra Lindberg Marko Välke Olli Ruottu Annina Sirkiä Anna Söderlund Nina Katajainen Timo Virtanen Jarkko Alatalo Juuso Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Metsä-Tokila Timo Skyttä Risto Varsinais-Suomen ELY -keskus Timonen Risto 2, vpj. Seppälä Anna-Leena Varsinais-Suomen ELY -keskus Lindholm Hanna Vehviläinen Matti Varsinais-Suomen ELY -keskus Lausti Pekka Juha Prusila Lounais-Suomen aluehallintovirasto Luukanen Mikael Hurskainen Raija Finnvera oyj Pelkonen Seija Karlsson Henna Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus Kauppinen Veli-Matti Rannikko Outi STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta Leinonen Kalle Dalen Jaana AKAVA Varsinais-Suomi Tolonen Risto 3.vpj. Knifsund Ulla MTK Varsinais-Suomi Myllymäki Paavo Fabritius Helena Elinkeinoelämän keskusliitto EK Alvesalo Piia Virta Teppo Turun Kauppakamari Leiwo Kaisa Mäkikalli Jaana Varsinais-Suomen Yrittäjät Munter Hanna Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Huotari Johanna Arjan Myftar ntuntijat Turun seutukunta Kyynäräinen Niko Raninen Teija Åboland Granberg Gunilla Eklund Tomas Salon seutukunta Mannervesi Mika Suikkanen Sami Vakka - Suomen seutukunta Rantanen Raimo Kallio Ulla Loimaan seutukunta Joki Mika Tunkkari Matti Turun ammattikorkeakoulu Taatila Vesa Soini Juhani Turun yliopisto Pyykkö Riitta Suominen Kalle-Antti Åbo Akademi Nygren-Landgärds Christina Ilmonen Otto Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Taipale Maria Virtanen Antti Opiskelijajärjestöt Niemi Jyri Simonen Emmi Turku Science Park Oy Piispanen Tero Puhtila Marko Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Rauma Kaisa Pro Agria Länsi-Suomi Junnila Timo Ajosenpää Terhi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Nummi Tapio Somerpalo Jussi Taiteen edistämiskeskus/varsinais-suomi Terho Henri Dahlsten Annika Suomen riistakeskus/varsinais-suomi Toivola Mikko Hägglund Martin Varsinais-Suomen Leader ryhmät Teuri Maarit Sainio Taina Uudenmaan liitto Huotari Tiina Taronen Antti Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE-toimisto Rantala Martti Skyttä Risto Henrichson Kjell ESITTELIJÄ, PÄÄSIHTEERI Partanen petteri Elinkeinopäällikkö PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Sopenlehto Anna-Mari 6-Aika kaupunkikoordinaattori LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA 4 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kanerva puheenjohtaja Esa Högblom sihteeri

3 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 3

4 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 4 1 KOKOUKSEN AVAUS Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avaa kokouksen. 2 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ( 145), nimesi kuntajäsenet, sekä vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Lisäksi yhteistyöryhmälle on nimetty puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on lähetetty Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pauliina Haijanen ja Hanna Lindholm.

5 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu AIKA STRATEGIAN JA HANKKEIDEN AJANKOHTAISKATSAUS Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. 6Aika-strategia on kansallisesti merkittävä: kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) alueella asuu 30 % Suomen väestöstä. Kuutoskaupunkien valjastaminen innovaatioiden kehitysympäristöksi vahvistaa myös Suomen kilpailukykyä luomalla kansainvälisestikin merkittävät markkinat. Lisätietoja: 6Aika-kaupunkikoordinaattori Anna-Mari Sopenlehto esittelee katsauksen hanketuloksiin ja kehittämisnäkymiin sekä tulevaan EU-ohjelmakauteen varautumiseen. Merkitään tiedoksi. Lisätiedot 6Aika-kaupunkikoordinaattori Anna-Mari Sopenlehto, etunimi.sukunimi@turku.fi, p

6 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 6 6 MAAKUNTAUUDISTUKSEN KASVUPALVELUJA KOSKEVAN OSION AJANKOHTAISKATSAUS Hallitus antoi aluekehittämistä ja kasvupalveluita koskevan esityksen Esitys kuuluu maakuntauudistuksen kokonaisuuteen. Uudistuksessa perustetaan maakuntien itsehallinto ja siirretään sille nykyiset kuntien sote -tehtävät ja eräitä valtion tehtäviä. Maakunnille siirrettäisiin kasvupalveluna hoidettavaksi valtaosa niistä tehtävistä, joita tällä hetkellä hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävinä ELY-keskuksissa sekä TE-toimistojen tehtävät. Maakuntauudistuksen aikataulutavoitteen mukaan maakunnat aloittavat toimintansa 2020 alusta ja saavat järjestämisvastuun muun muassa kasvupalvelujen järjestämisestä. Poikkeuksen muodostaa Uudenmaan erillisratkaisu, joka avaa Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille mahdollisuuden perustaa kuntayhtymän. Jos kuntayhtymän perussopimus syntyy säädetyssä määräajassa, vastuu Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisestä on kuntayhtymällä. Muut Uudenmaan kunnat voivat halutessaan liittyä kuntayhtymään. Kasvupalvelu-uudistuksella on tavoitteena siirtää palvelujen järjestämisvastuu ja uudistaa palvelurakennetta ja palvelujen sisältöä asiakaslähtöisesti. Kasvupalvelu-uudistuksen tarkoituksena on monipuolistaa kasvupalvelujen tuotantorakennetta, lisätä palvelutuotannon kilpailullisuutta ja julkisen palvelutuotannon kustannusten läpinäkyvyyttä sekä asiakkaiden vallinnanvapautta. Järjestämisvastuussa oleva maakunta päättää itse valtiolta saamansa rahoituksen käytöstä ja pystyy aiempaa paremmin huomioimaan alueelliset ja paikalliset olosuhteet palvelujen tuottamisessa. Uudistuksen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua, alueiden kehittämistä sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytyksiä valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. Jatkossa maakunnat pystyisivät palveluiden järjestäjinä määrittelemään ja hankkimaan oman alueensa tarpeista lähtevät palveluratkaisut. Tavoitteena on myös, että maakuntien kasvupalvelut ja kuntien elinvoimapalvelut sovitetaan yhteen alueellisesti. Lisäksi tavoitteena on saada yksityiset palvelutuottajat ja järjestöt mukaan palvelujen tuottamiseen. Näin toimien on mahdollista saada uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja. Palveluja yhteen sovittamalla maakunnilla on hyvät mahdollisuudet edistää oman alueensa kasvua ja elinvoimaa. Tarkoitus on saada osaavat työnhakijat ja yritysten tarpeet kohtaaman nykyistä paremmin. Tämä on avaintekijä siinä, että alueilla saadaan kasvua. Uudistuksella on mahdollisuus selkeyttää palveluita ja lisää muun muassa kilpailun kautta niiden asiakaslähtöisyyttä. Kasvupalvelulla tuetaan työnhakijoita työuran eri vaiheissa, oli kysymys sitten uuden työn, uran tai yrittäjyysvaihtoehdon hakemisesta. Kasvupalvelussa yhdistyvät yritys- ja työvoimapalvelut, jolloin on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata kokonaisvaltaisesti yritysten kasvutilanteisiin ja sitä kautta työllisyyteen, kun työvoiman saatavuutta tukevat palvelut ovat kiinteästi yhdistetty muihin yritysten kilpailukykyä ja kasvua tukeviin palveluihin. Laajempaa ja syvempää työllistymisen tukea tarvitseville on tarkoitus rakentaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, joissa voidaan hyödyntää myös sote -palveluja. Tämä onnistuu aikaisempaa paremmin, kun jatkossa maakunnat vastaavat jatkossa sekä kasvu- että sote -palvelujen järjestämistä. Uudistusta koskevat erillislait ovat tulleet eduskuntakäsittelyyn toukokuussa Nämä lait ovat: laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta laki kotoutumisen edistämisestä Syksyllä on tavoitteena antaa eduskunnalle seuraavat lait: kasvupalvelujen tiedonhallinnasta työttömyysturvatehtävien siirrosta TE-toimistoilta Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille työmarkkinatuen rahoitusvastuusta. Lisätietoja:

7 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima, ja osaaminen -vastuualueen vt. johtaja Timo Metsä-Tokila esittelee asian ja valmistelutilanteen Varsinais-Suomessa. Merkitään tiedoksi. Lisätiedot Vt. johtaja Timo Metsä-Tokila, VARELY (E-vastuualue), etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p

8 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 8 7 VALTION JA MAAKUNTIEN VÄLISET ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUT Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Jatkossa keskustelut käydään vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osaltaan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 mukaisille neuvotteluille taloudesta. Keskusteluja varten valmistellaan maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuva kattaa alueen kehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanteen, ympäristön, hyvinvoinnin, saavutettavuuden, osaamisen ja alue- ja kuntatalouden. Jatkossa tilannekuvan julkisen talouden osioon sisältyy myös maakuntatalouden tarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa kaikille maakunnille tilastoaineistoihin perustuvan määrällisen tarkastelun, jota jokainen maakunta täydentää laadullisella tarkastelulla. Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa Varsinais- Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheet olivat: 1. Varsinais-Suomen kärkitoimialojen tukeminen (uudistumisella kasvua) - erityisesti teknologiateollisuus ja positiivinen rakennemuutos 2. Työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus työvoiman liikkuvuus saavutettavuuskysymykset erityisesti työpaikkojen näkökulmasta kv-osaajien lisääminen Varsinais-Suomessa, toimenpiteiden tukeminen 3. Osaaminen Fitech-seurannan tiivistäminen, varautuminen Fitech-kauden jälkeisiin toimiin ja DIkoulutuksen pysyvä toteuttaminen työvoiman- ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Hyvinvointia kumppanuudella Kumppanuusstrategia (Varsinais-Suomen maakuntastrategia) kumppanuuksien ja rohkeiden kokeilujen edistäminen ja maakunnallisten järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallien luominen Seuraavat valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut järjestetään syksyllä Tarkoituksena on käydä ns. kevyempi kierros, jossa painopiste on edellisten keskustelujen syventämisessä. Maakunnat voivat halutessaan edelleen esittää asialistalle muitakin asioita. Valmistelun alustava aikataulu Vko 27 (2.-6.7) Ministeriöiden tuottama määrällinen tilannekuva Vko 36 (3.-7.9) Maakuntien tuottama laadullinen tilannekuva Vko 39 ( ) Maakuntien agendaehdotukset Aluekehittämispäivä, keskustelujen yhteinen kick off Vko 42 ( ) Agendat valmiina To Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut Vko 50 ( ) Keskustelujen yhteinen purku Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esittelee asian.

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 9 Merkitään tiedoksi. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 10 8 EU:N KOMISSION ESITYS KOHEESIOPOLITIIKAN LINJAUKSISTA VUOSILLE Euroopan Komissio julkaisi esityksensä monivuotisiksi rahoituskehyksiksi ja ensimmäiset asetusehdotukset niihin liittyen toukokuun lopussa. Esitys on osa vuosien EU:n rahoituskehysneuvotteluja, jolloin päätetään mihin eurooppalaisiin tavoitteisiin EU:n budjettivarat tulevaisuudessa käytetään. Esityksen kokonaismäärä on mrd euroa, josta koheesiopolitiikan osuus on noin 331 mrd euroa. Suomen tavoitteena on ollut varmistaa koheesiopolitiikan rahoituksen jatkuminen riittävällä tasolla alueillamme ja politiikan sisällön uudistaminen EU:n kilpailukykyä ja eurooppalaisia arvoja tukevaksi. Alustavien laskelmien mukaan Suomi kuuluisi niihin harvoihin maihin, jotka kasvattavat koheesiopolitiikan saantoaan. Suomen saanto on koheesiopolitiikan rahoituksesta esityksen mukaan n. 1,6 mrd euroa mikä olisi noin 100 miljoona euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella. Esityksen mukaan mm. rahoitusohjelmia karsitaan (58 ohjelmaa nyt, tavoite 37), uusille politiikkaaloille ehdotetaan lisäresursseja (muuttoliike, rajavalvonta, puolustus, digitalisaatio, ympäristö), ehdollisuutta rahanjaon kriteerinä lisättäisiin ja maakohtaisiin jakokriteereihin esitetään uudistuksia. Merkittävää lisäystä esitetään ERASMUS -ohjelmalle (nuoriso, koulutus, liikkuvuus) ja Horisontti - ohjelmalle (tutkimus ja innovaatioiden tukeminen). Maatalouteen ehdotetaan tukileikkauksia, kun taas alue -ja koheesiopolitiikan osuus säilynee entisellään tai kasvaa hieman. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat ns. koheesiomaihin (esim. Puola). Erityisen haasteellista Varsinais-Suomen kannalta on esitys merirajayhteistyön rakenteellisista muutoksista (esim. ehdotus Central Baltic -ohjelman sulauttaminen osaksi laajempaa valtioiden välistä ohjelmaa). Vielä käynnissä olevaa EU-rahoituskautta koskien Varsinais-Suomen liitossa juuri valmistunut selvitys osoittaa, että varsinaissuomalaisille toimijoille myönnettiin vuonna 2017 alkaneisiin EUrahoitteisiin hankkeisiin yli 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 210 vuonna 2017 alkanutta hanketta sai rahoitusta seitsemäntoista eri rahoitusohjelman kautta. Näissä hankkeissa toimi yhteensä 140 eri varsinaissuomalaista hanketoimijaa. Hankkeiden koot vaihtelivat eri toimijatyyppien välillä huomattavasti. Korkeakoulujen hankkeet olivat keskimäärin suurimpia niiden saadessa noin euroa jokaista hankettaan kohden. Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Lisätiedot Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, p Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, p

11 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 11 9 ELY-KESKUKSEN KANSALLINEN YRITYSTUKIRAHOITUS VUONNA 2017 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä on päätetty jatkaa käytäntöä, jonka perusteella MYR:n kokoukseen tuodaan vuosiyhteenveto ELY-keskuksen kansallisesta myöntövaltuudesta tehdyistä yritystukipäätöksistä. Liitteenä olevassa kansallisten yritystukien yhteenvedossa on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot vuodelta Ko. tukien suuntaamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa noudatetaan samoja käytäntöjä kuin EAKR yritystuissa. Myös tukien käsittelyprosessi on MYR -menettelyä lukuun ottamatta sama. Taustaa kansalliselle erillismyöntövaltuudelle: Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2015 rahoittaa jo toimivien yritysten kasvua sekä tukea investointien houkuttelemista ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Erityisesti tiedotteessa nostettiin esille Salon aluetalouden elpymisen tukeminen. Täydennys sisälsi seuraavat kohdat: TEKESin Digiboosti -lisämääräraha 10 M Finpro Invest In/ICT-sektorin lisämääräraha 2 M Yritysten kehittämishankkeisiin lisävaltuus 5 M, joka kohdennetaan Microsoftin työpaikkamenetyksistä kärsiville alueille. Siirtyvien yritystukivaltuuksien nosto 10:stä 20:een M Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta (EU-rakennerahasto-ohjelma) 5 M yritysten kehittämishankkeisiin Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille Lisäksi Hallitus oli esittänyt jo aiemmin kolmannessa lisätalousarviossaan työllisyysmäärärahoja palkkatukeen ja starttirahaan, lisämääräraha yhteensä 21,6 miljoonaa euroa, josta 1,6 miljoonaa euroa tarkoituksena käyttää Microsoftin irtisanomistilanteiden hoitamiseen. Tähän haettiin ja saatiin rahoitusta myös Euroopan globalisaatiorahastolta. Varsinais-Suomen ELY-keskus sai em. pohjalta Yritystukiin kansallista lisärahoitusta n. 4,1 M, välittömästi 3,5 M ja myöhemmin n. 0,6 M (Microsoftin työpaikkamenetyksistä kärsivät alueet) ja Kestävää kasvua ja työtä ohjelmarahoitusta 5 M (kahdessa erässä 4 M nopeasti ja 1 M myöhemmin) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Lisäksi siirtyvien yritystukivaltuuksien nosto varmisti sen, että aiemmalta vuodelta sitomatta jäänyttä kansallista äkillisen rakennemuutoksen myöntövaltuutta voitiin käyttää rahoituspäätöksissä vielä vuonna 2016 ja tarvittaessa edelleen vielä vuonna Kestävää Kasvua ja työtä ohjelmasta saatu EU-rahoitus 5 M oli käytettävissä Varsinais- Suomessa ainoastaan Salon seudulla, sen sijaan kansallista lisärahoitusta 4,1 M päätettiin kohdistaa Salon seudun lisäksi myös Turun seudulle ICT-alan pkt-yritysten kansainvälistymistä ja sitä tukevaa tuotekehitystä edistäviin hankkeisiin (painottui v. 2016, ei investointeihin). Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty seutukunnittain vuonna 2017 ELY-keskuksen myöntämä kansallinen yritystukirahoitus sisältäen sekä em. erillistä Microsoft määrärahaa että edelliseltä vuodelta siirtynyttä kansallista äkillisen rakennemuutoksen määrärahaa. Vuoden 2016 kansallinen rahoitus on esitelty MYR:n kokouksessa Em. erillismäärärahat ovat loppu ja tukirahoitus on vähentynyt merkittävästi v alusta alkaen. Julkisesta rahoituksesta ovat korostuneet Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoitus (maaseutualueen alle 50 hlöä työllistävät pienet yritykset) sekä esim. Business Finlandin rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamaa rahoitusta ELY-keskuksella on nyt käytössä vuositasolla EAKRmyöntövaltuutena noin 1 M, joka näyttäisi riittävän painotuksen kohteena olevien startup vaiheen yritysten kansainvälistymishankkeisiin ja tätä tukevaan tuotekehitykseen koko maakunnan alueella. Vt. johtaja (E-vastuualue) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta esittelee asian. Merkitään tiedoksi.

12 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 12 Lisätiedot Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä, p , sp:

13 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu YHTEENVETO ELY-KESKUKSEN EAKR -YRITYSTUKIPÄÄTÖKSISTÄ Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoista (7/2014) 27 :n mukaan liikeja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. EAKR -päätöksenteon käynnistyttyä TEM antoi ohjeen (TEM/70/ /2015) koskien käsittelyssä olevien yritystukihakemusten yhteenvetotietojen viemisestä MYR:iin ennen päätöksentekoa. Ohjeen mukaan yhteenvetotiedot sisältävät: tukiryhmä (= yrityksen kehittämisavustus) listauksen ajanjakso listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten kappalemäärä listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten euromäärä yhteensä hankkeiden ja haettujen avustusten määrät kuntakohtaisesti hankkeiden ja haettujen avustusten määrät toimialakohtaisesti (TOL numerotaso) Saapuneet EAKR-rahoitukseen kohdistuneet hakemukset on esitelty MYR:n sihteeristössä ennen päätöksentekoa. Em. ohjeessa todetaan myös, että maakuntien yhteistyöryhmille pitää toimittaa ainakin kerran vuodessa yhteenveto myönnetyistä avustuksista. Yhteenvedon tarkemmasta tietosisällöstä ELY - keskuksen sopivat maakuntien yhteistyöryhmien kanssa erikseen. Huomioitava on kuitenkin, että yhteenveto ei saa sisältää salassa pidettävää tietoa. Oheismateriaalina olevassa EAKR -yritystukia koskevassa muistiossa on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot tehdyistä EAKR yritystukipäätöksistä (EAKR). Kokouksessa esitettiin vastaavat tiedot ajalta Samassa liitteessä on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot Salon seudulla käytössä olleeseen eriliseen EAKR-myöntövaltuuteen (EAKR ÄRM) kohdistuvista tehdyistä eakr-yritystukipäätöksistä (MYR:n päätös Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydentämisestä). Kokouksessa esitettiin vastaavat tiedot ajalta Vt. johtaja (E-vastuualue) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Lisätiedot Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä, p , sp: etunimi.v.sukunimi@ely-keskus.fi

14 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat 12 MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat. 13 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Seuraava maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidetään maanantaina kello 13 Kristillisellä opistolla. 14 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päättää kokouksen.