Sisällysluettelo MYR, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MYR, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kirjallisen menettelyn päätöksen tiedoksiantaminen... 6 Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely Tunnin junan ajankohtaiskatsaus Maakuntauudistuksen valmistelu - Maahanmuuttostrategia EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden valmistelun käynnistäminen alueilla ja ministeriöissä Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2019_ Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden siirto Tiedoksi annettavat asiat Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_ Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_ Liite: Maaseutujaosto ptk Muut asiat Liite: Picnik_ohjelma_ _MYR-jaostot Seuraavan kokouksen ajankohta Kokouksen päättäminen... 64

2 -1, MYR :00 Sivu 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku ASIAT 1-14 SAAPUVILLA Varajäsen Kanerva Ilkka, puheenjohtaja Kuntajäsenet Eloranta Eeva-Johanna Sjölund Janne Haijanen Pauliina Perho Tiina Heikkilä Lauri Lampi Pirjo Häkämies Kari 1.vpj. Määttänen Petra Lindberg Marko Välke Olli Ruottu Annina Sirkiä Anna Söderlund Nina Katajainen Timo Virtanen Jarkko Alatalo Juuso Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Metsä-Tokila Timo Skyttä Risto Varsinais-Suomen ELY -keskus Timonen Risto 2, vpj. Seppälä Anna-Leena Varsinais-Suomen ELY -keskus Lindholm Hanna Vehviläinen Matti Varsinais-Suomen ELY -keskus Lausti Pekka Juha Pusila Lounais-Suomen aluehallintovirasto Luukanen Mikael Hurskainen Raija Finnvera oyj Pelkonen Seija Karlsson Henna Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus Kauppinen Veli-Matti Rannikko Outi STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta Leinonen Kalle Dalen Jaana AKAVA Varsinais-Suomi Tolonen Risto Knifsund Ulla MTK Varsinais-Suomi Myllymäki Paavo Fabritius Helena Elinkeinoelämän keskusliitto EK Alvesalo Piia 3.vpj. Virta Teppo Turun Kauppakamari Leiwo Kaisa Mäkikalli Jaana Varsinais-Suomen Yrittäjät Munter Hanna Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Huotari Johanna Arjan Myftar Asiantuntijat Turun seutukunta Kyynäräinen Niko Raninen Teija Åboland Granberg Gunilla Eklund Tomas Salon seutukunta Mannervesi Mika Suikkanen Sami Vakka - Suomen seutukunta Rantanen Raimo Kallio Ulla Loimaan seutukunta Joki Mika Tunkkari Matti Turun ammattikorkeakoulu Taatila Vesa Soini Juhani Turun yliopisto Pyykkö Riitta Suominen Kalle-Antti Åbo Akademi Nygren-Landgärds Christina Ilmonen Otto Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Taipale Maria Virtanen Antti Opiskelijajärjestöt Niemi Jyri Simonen Emmi Turku Science Park Oy Piispanen Tero Puhtila Marko Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Rauma Kaisa Torppa Mirkka Pro Agria Länsi-Suomi Junnila Timo Ajosenpää Terhi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Nummi Tapio Somerpalo Jussi Taiteen edistämiskeskus/varsinais-suomi Terho Henri Dahlsten Annika Suomen riistakeskus/varsinais-suomi Toivola Mikko Hägglund Martin Varsinais-Suomen Leader ryhmät Teuri Maarit Sainio Taina Uudenmaan liitto Huotari Tiina Taronen Antti Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE-toimisto Rantala Martti Skyttä Risto Henrichson Kjell ESITTELIJÄ, PÄÄSIHTEERI Nuotio Tarja Aluekehitysjohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Asia 4 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kanerva puheenjohtaja Esa Högblom sihteeri

3 1, MYR :00 Sivu 2 KOKOUKSEN AVAUS Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avaa kokouksen. Päätös

4 2, MYR :00 Sivu 3 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ( 145), nimesi kuntajäsenet, sekä vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Lisäksi yhteistyöryhmälle on nimetty puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on lähetetty Ehdotus Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös

5 3, MYR :00 Sivu 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Ehdotus Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös

6 4, MYR :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asia Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Lauri Heikkilä ja Pekka Lausti. Päätös

7 5, MYR :00 Sivu 6 KIRJALLISEN MENETTELYN PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Asia Turun ammattikorkeakoulun ESR-hankehakemus Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaisessa kirjallisessa menettelyssä ajalla Hanke on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä, koska Varsinais-Suomeen kohdentuva osuus hankkeen julkisesta tuesta (ESR- ja valtion kansallinen rahoitus) ylittää euroa. Hanke on hyväksytty kirjallisessa menettelyssä Kirjallista menettelyä koskeva pöytäkirja on esityslistan oheismateriaalina. Ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely Sivu 7 Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 3/ Kirjallisen menettelyn käytön hyväksyminen 40 Puoltava lausunto ESR-hankkeesta Making Matches - Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena 41 Kirjallisen menettelyn päättäminen

9 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 2 Sivu 8 Maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 3/2018 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Kirjallinen menettely PYKÄLÄT Sivut 1-6 SAAPUVILLA Kuntajäsenet Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Finnvera oyj Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta AKAVA Varsinais-Suomi MTK Varsinais-Suomi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turun Kauppakamari Varsinais-Suomen Yrittäjät Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Asiantuntijat Turun seutukunta Åboland Salon seutukunta Vakka - Suomen seutukunta Loimaan seutukunta Turun ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Opiskelijajärjestöt Turku Science Park Oy Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Pro Agria Länsi-Suomi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Taiteen edistämiskeskus/varsinais-suomi Suomen riistakeskus/varsinais-suomi Varsinais-Suomen Leader -ryhmät Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE-toimisto Kanerva Ilkka, puheenjohtaja Eloranta Eeva-Johanna Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Häkämies Kari 1.vpj. Lindberg Marko Ruottu Annina Söderlund Nina Virtanen Jarkko Metsä-Tokila Timo Timonen Risto 2, vpj. Lindholm Hanna Lausti Pekka Luukanen Mikael Pelkonen Seija Kauppinen Veli-Matti Leinonen Kalle Tolonen Risto Myllymäki Paavo Alvesalo Piia 3.vpj. Leiwo Kaisa Munter Hanna Huotari Johanna Kyynäräinen Niko Granberg Gunilla Mannervesi Mika Rantanen Raimo Joki Mika Taatila Vesa Pyykkö Riitta Nygren-Landgärds Christina Taipale Maria Niemi Jyri Piispanen Tero Rauma Kaisa Junnila Timo Nummi Tapio Terho Henri Toivola Mikko Teuri Maarit Huotari Tiina Rantala Martti Skyttä Risto Henrichson Kjell Varajäsen Sjölund Janne Perho Tiina Lampi Pirjo Määttänen Petra Välke Olli Sirkiä Anna Katajainen Timo Alatalo Juuso Skyttä Risto Anna-Leena Seppälä Vehviläinen Matti Juha Pusila Hurskainen Raija Karlsson Henna Rannikko Outi Dalen Jaana Knifsund Ulla Fabritius Helena Virta Teppo Mäkikalli Jaana Myftari Arjan Raninen Teija Eklund Tomas Suikkanen Sami Kallio Ulla Tunkkari Matti Soini Juhani Suominen Kalle-Antti Ilmonen Otto Virtanen Antti Simonen Emmi Puhtila Marko Torppa Mirkka Ajosenpää Terhi Somerpalo Jussi Marttinen Tittamari Hägglund Martin Sainio Taina Taronen Antti PÄÄSIHTEERI, ESITTELIJÄ Nuotio Tarja Aluekehitysjohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija

10 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 3 Sivu 9 39 KIRJALLISEN MENETTELYN KÄYTÖN HYVÄKSYMINEN Asia: Kirjallinen menettely käynnistetään puheenjohtajan aloitteesta keskiviikkona ja se päättyy tiistaina Päätöksentekoon osallistuvien maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten tulee tuona aikana ilmoittaa, mikäli he eivät hyväksy kirjallisen menettelyn käyttöä päätöksenteossa. Hyväksyminen ei edellytä vastausta. Kirjallisen menettelyn käyttö perustuu maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen 17. Kirjallisessa menettelyssä päätökset tehdään yksimielisesti. Ehdotus: Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy kirjallisen menettelyn käyttöä hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena käsittelyssä Päätös: Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kirjallisen menettelyn käyttöä hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena käsittelyssä 40 PUOLTAVA LAUSUNTO ESR-HANKKEESTA MAKING MATCHES - VERKOSTOT JA MENTOROINTI MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISEN TUKENA Asia: Keski-Suomen ELY- keskus on vastaanottanut allekirjoitetun ESR-hakemuksen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena. Hankkeen hakijana on Turun ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Tampereen ja Lahden ammattikorkeakoulut. Keski-Suomen ELY- keskus on tehnyt hankkeesta Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisten yleisten ja erityisten sekä rahoittavan viranomaisen määrittelemien hakukohtaisten valintaperusteiden mukaisen arvioinnin. Arvioinnin perusteella Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikkö on valintakokouksessaan todennut, että hanke on rahoituskelpoinen. Keski-Suomen ELY -keskus on pyytänyt hankkeen käsittelyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä, koska Varsinaisen-Suomeen kohdentuva osuus hankkeen julkisesta tuesta (ESR- ja valtion kansallinen rahoitus) ylittää euroa. Hankehakemus ja Keski-Suomen ELY -keskuksen laatima myönteinen valintaesitys hankkeelle ovat asialistan oheismateriaalina. Hanke käsitellään kirjallisessa menettelyssä aikavälillä Päätöksentekoon osallistuvien maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten tulee tuona aikana ilmoittaa, mikäli he eivät hyväksy hankkeen rahoittamista. Hyväksyminen ei edellytä vastausta. Kirjallisen menettelyn käyttö perustuu maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen 17. Kirjallisessa menettelyssä päätökset tehdään yksimielisesti. Ehdotus: Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa ESR-hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena rahoittamista. Päätös: Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila on ilmoittanut olevansa jäävi päätöksenteossa. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa ESR-hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena rahoittamista. Pöytäkirjantarkastajat

11 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 4 Sivu KIRJALLISEN MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN Asia: Maakunnan yhteistyöryhmä toteaa kirjallisen menettelyn ja hankekäsittelyn kirjallisessa menettelyssä päättyneeksi Ehdotus: Maakunnan yhteistyöryhmä toteaa kirjallisen menettelyn käytön ja hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena tulleen hyväksytyksi Kirjallinen menettely on todettu päättyneeksi. Päätös: Maakunnan yhteistyöryhmä on todennut kirjallisen menettelyn käytön ja hankkeen Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena tulleen hyväksytyksi Kirjallinen menettely on todettu päättyneeksi. Pöytäkirjantarkastajat

12 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 5 Sivu 11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKU Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 136 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: - Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus/åbo Förvaltningsdomstol Sairashuoneenkatu 2-4 PL TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Pöytäkirjantarkastajat

13 5, MYR :00 / Liite: MYR_PK_kirjallinen menettely VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 6 Sivu 12 Valitusasiakirjojen -toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Pöytäkirjantarkastajat

14 6, MYR :00 Sivu 13 TUNNIN JUNAN AJANKOHTAISKATSAUS Asia Ehdotus Turku-Helsinki -ratayhteyden merkittävä parantaminen on yksi Varsinais-Suomen keskeisimmistä saavutettavuuteen liittyvistä tavoitteista. Tunnin juna mahdollistaa Etelä-Suomen laajuisen työmarkkina- ja työssäkäyntialueen syntymisen. Samalla se luo merkittävää kasvua radan varrelle. Radan suunnittelu etenee vauhdilla. Maan seuraavalla hallituksella on edellytykset tunnin junan investointipäätöksen tekoon. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta esittelee tilannekatsauksen tunnin junasta ja sen tulevista näkymistä. Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätiedot Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p

15 7, MYR :00 Sivu 14 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU MAAHANMUUTTOSTRATEGIA Asia Ehdotus Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategian valmistelusuunnitelman esittely. Painopisteinä maahanmuutto- ja kotouttamistyön linjaaminen, varautuminen kasvavaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta sekä täällä asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätiedot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg p

16 8, MYR :00 Sivu 15 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN OHJELMAKAUDEN VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN ALUEILLA JA MINISTERIÖISSÄ Asia Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi Komissio antoi rahoituskehystiedonantoa täsmentäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla ohjattaisiin EU:n tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa. Suomen saanto olisi komission ehdotuksen mukaan noin 1,605 miljardia euroa. Tämä on noin 5 prosenttia eli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin ohjelmakaudelle. Komission esittämään saantoarvioon liittyy kuitenkin vielä useita epävarmuustekijöitä ja laskentaperustan selkeyttämistarpeita. Suomen saanto koostuu Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista. Suomi ei saa rahoitusta koheesiorahastosta. Keskeisiin uudistusehdotuksiin kuuluu rahoituksen keskittäminen vähäisempään määrään EUtason prioriteetteja. Kumppanuussopimusta kevennetään vähentämällä päällekkäisyyttä ohjelmaasiakirjojen kanssa. EU:n osarahoitusta on määrä vähentää ja jäsenvaltioiden omaa vastuuta ohjelmien toteutuksesta lisätä. Hallintoa pyritään edelleen yksinkertaistamaan vähentämällä EU-sääntelyn määrää, harmonisoimalla sääntelyä eri rahastojen ja ohjelmien välillä, vähentämällä valvontaa matalan riskitason ohjelmissa sekä siirtymällä johdonmukaisempaan yhden tarkastuksen -periaatteen soveltamiseen. Lisäksi komissio ehdottaa tietyt ehdot täyttävissä ohjelmissa mahdollisuutta ottaa käyttöön erityinen kevennetty hallintomalli, joka perustuu vahvemmin kansalliseen lainsäädäntöön. Rahoituksen kohdistumisesta Suomen eri alueille neuvotellaan ohjelmavalmistelun yhteydessä. Vuonna 2021 alkavan kauden hallinnosta päätetään tulevan kauden kansallisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Seuraavan kauden kansallinen valmistelu käynnistyy syksyllä Tarvittavat kansallisen lainsäädännön muutokset käynnistettäisiin vuoden 2019 alkupuoliskolla. Eduskunnan käsittelyssä olevan aluekehitys- ja kasvupalvelulain mukaan kaikki 18 maakuntaa voivat toimia ohjelmakauden välittävinä toimieliminä eli päättää hankkeiden rahoituksesta, mikäli täyttävät välittävän toimielimen kriteerit. Halutessaan maakunnat voivat myös sopia yhteistyöstä tehtävien hoitamisessa. EU ja valtion vastinrahoitus tulee maakunnille erillismomentilla eikä sisälly niin sanottuun yleiskatteelliseen rahoitukseen. Oheismateriaalina on TEM:n kirje koskien ohjelmatyön valmistelua ja organisointia alueilla ja ministeriöissä. Ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätiedot Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

17 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 16

18 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 17

19 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 18

20 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 19

21 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 20

22 8, MYR :00 / Liite: TEM_Käynnistysohje 1_ Sivu 21

23 9, MYR :00 Sivu 22 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Asia Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (356/2014) 13 :n mukaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeisenä syksynä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uudet toimeenpanosuunnitelmat laaditaan syksyllä Nykyiset toimeenpanosuunnitelmat koskevat vuosia Syksyllä 2018 valmistellaan toimeenpanosuunnitelma, joka koskee vuosia Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen painopisteiden ja päätoimenpiteen, Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin mukaisesti. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kumppanuusverkostoissa, jotka edistävät älykkään erikoistumisen painopisteiden sekä ohjelman toimenpiteiden toteuttamista. ALKE-asetuksen 12 :n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevan kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan vuoden 2019 rahoitustaulukkoon sisällytetään myös vuoden 2020 varat. Varsinais-Suomen vuosien 2019 ja 2020 EAKR-myöntövaltuus yhteensä on 3,882 milj. (EAKR 2,218 ja valtio 1,664) ja ESR - myöntövaltuus yhteensä 5,058 milj. (ESR 2,890 ja valtio 2,168). Varsinais-Suomen rahoitussuunnitelmassa on EAKR -rahoituksesta varattu ELY-keskuksen valmistelemiin hankkeisiin 48 prosenttia (1,065 M ) ja Varsinais-Suomen liiton valmistelemiin hankkeisiin 52 prosenttia (1,153 M ). ESR -rahoitus (2,890 M ) osoitetaan kokonaan ELY keskuksen valmistelemiin hankkeisiin. Toimintalinjan kolme ja neljä rahoituksesta on varattu 10 prosenttia kestävään kaupunkikehittämiseen jaettuna tasan molemmille toimintalinjoille sekä toimintalinjasta viisi 10 prosenttia kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Keväällä 2018 annetussa hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HE 35/2018 vp) ehdotetaan muutettavaksi aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää. Laissa ei säädettäisi maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta, vaan se olisi jatkossa maakuntien harkittavissa. Jatkossa valtion ja maakuntien väliset keskustelut aluekehittämisestä muodostaisivat yhteisen foorumin, jossa käsitellään aluekehittämisen tavoitteita ja toimeenpanoa. Tämä vähentää toimeenpanosuunnitelmien roolia maakunnan aloitteiden kommunikoinnissa valtioneuvostolle. Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä toimeenpanosuunnitelma tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan Päätös Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

24 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 23 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

25 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 24 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

26 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 25 SISÄLLYSLUETTELO 2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN PAINOPISTEET Sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio Innovatiiviset ruokaketjut Lääke- ja terveysteknologia KUMPPANUUSFOORUMIN VERKOSTOT TOTEUTTAJINA Avoimen tiedon verkosto Ympäristö Nyt Sinisen kasvun verkosto Suunnittelufoorumi (alueet ja liikenne) Itämerifoorumi (kansainvälinen yhteistyö) Ennakointifoorumi (osaaminen ja koulutus) Luonnonvarafoorumi (kiertotalous) Kulttuurifoorumi Matkailufoorumi Järjestöfoorumi YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maaseutuohjelma Meri- ja kalatalousrahasto Central baltic ohjelma...16 Liitteet...17 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

27 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 26 1 JOHDANTO Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. ALKE-lain 33 :n nojalla säädetyn alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (356/2015) 12 :n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arvioit mm. alueen päätettävissä olevan kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Keväällä 2018 annetussa hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HE 35/2018 vp) ehdotetaan muutettavaksi aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää. Laissa ei säädettäisi maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta, vaan se olisi jatkossa maakuntien harkittavissa. Jatkossa valtion ja maakuntien väliset keskustelut aluekehittämisestä muodostaisivat yhteisen foorumin, jossa käsitellään aluekehittämisen tavoitteita ja toimeenpanoa. Tämä vähentää toimeenpanosuunnitelmien roolia maakunnan aloitteiden kommunikoinnissa valtioneuvostolle. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais- Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen painopisteiden ja päätoimenpiteen, Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin mukaisesti. Maakunnan yhteistyöryhmä 15. lokakuuta 2018 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Ilkka Kanerva Maakunnan yhteistyöryhmä puheenjohtaja Kari Häkämies Maakuntajohtaja, 1 vpj. VARSINAIS-SUOMEN ELY KESKUS Risto Timonen Ylijohtajan sijainen, 2 vpj. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Piia Alvesalo Viestintäpäällikkö 3. vpj. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

28 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 27 2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Varsinais-Suomen tulevaisuudennäkymät ovat vahvasti sidoksissa globaaleihin kehitystrendeihin, jotka vaikuttavat maakunnan kehitykseen riippumatta alueella tehdyistä toimenpiteistä. Tällaisia maailmanlaajuisia kehitystrendejä ovat muun muassa ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja työn murros. EU:n asettamien ilmastotavoitteiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Turun kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2029, ja hiilineutraaliutta tavoitellaan myös koko maakunnan tasolla. Maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kansainvälisesti sovitulle tasolle edellyttää merkittäviä alueellisen tason toimenpiteitä, jossa ylikunnallinen yhteistyö on tärkeä perusta. Mukaan on saatava kaikki yhteiskunnan toimijat ja käytännössä pääosa työstä on tehtävä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaupungistuminen on toinen globaali megatrendi, joka näkyy myös Varsinais-Suomen kehityksessä. Yhä suurempi osa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa, ja myös Suomen aluerakenteessa suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli korostuu. Varsinais-Suomessa tämä näkyy maakunnan väestönkasvun keskittymisessä yhä voimakkaammin Turun kaupunkiseudulle. Kaupungistumiskehitys on ensisijaisesti seurausta muuttoliikkeestä sekä muualta Suomesta että ulkomailta. tön ikääntyminen nostaa kuolleisuuden syntyvyyttä korkeammalle tasolle, minkä seurauksena asukasluku kääntyy laskuun ilman muualta tulevaa muuttovoittoa. Toisaalta kaupungistumisen megatrendi kasvattaa erityisesti Turun kaupunkiseutua sekä maan sisäisen muuttoliikkeen että siirtolaisuuden kautta. Samanaikaisesta väestön ikääntymiskehityksestä ja Turun kaupunkiseudun kasvusta seuraa se, että maakunnan väestö tulee tulevaisuudessa keskittymään yhä voimakkaammin Turun kaupunkiseudulle. Sen sijaan muilla alueilla, ja etenkin syrjäisimmällä maaseudulla, väestö vähenee merkittävästi. Tämä voidaan nähdä sekä uhkana että mahdollisuutena. Syrjäseuduilla esimerkiksi palvelujen saatavuus ja kiinteistöjen arvo tulee todennäköisesti heikkenemään. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille ja muihin suurempiin taajamiin mahdollistaa kuitenkin lähipalvelujen tarjoamisen yhä useammalle ja edesauttaa hiilineutraaliuden saavuttamista muun muassa ihmisten liikkumistarpeen vähentyessä. Työn murros liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon ja robotisaatioon. Tulevaisuudessa työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee ja teknologia tulee korvaamaan rutiininomaisia ammatteja. Murroksen muutosvauhti kuitenkin vaihtelee toimialoittain. Työn murros on kompleksinen ilmiö, joka vaikuttaa työn sisältöihin, ihmisten toimeentuloon ja työlle annettuihin merkityksiin. Kyse ei ole varsinaisesti uudesta ilmiöstä, sillä työelämä on muuttunut aikaisemminkin historiassa. Varsinais-Suomen menestymisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että työn murroksen tuomiin muutoksiin osataan varautua ennalta mahdollisimman hyvin. Lyhyemmällä aikavälillä Suomen suhdannekehityksessä näyttää olevan käsillä siirtymä nopean kasvun vaiheesta tasaisempaan kasvuun. Vaikka Varsinais-Suomessa sekä työllisyystilanne että yritysten suhdannekehitys ovat vuoden 2018 loppupuolella yhä vahvasti nousujohteisia, on näkemys kasvun hidastumisesta yleistynyt eri ennustelaitosten suhdanneanalyyseissä. Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos ei kuitenkaan ole päättymässä, sillä esimerkiksi Turun telakan vahva tilauskirja varmistaa sen, että telakan tuotanto tulee kasvamaan vielä 2020-luvulle tultaessa. Varsinais-Suomen työllisyystilanne näyttää suhdannetilanteen huomioiden erityisen valoisalta. Maakunnan työllisyysaste kasvaa tasaisesti ja ylittää vuoden 2018 aikana 72 % rajan. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on myös nousemassa kaikkien aikojen huippulukemiin yli vuosien edellisen ennätystason. Työllisten määrän kasvua tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut edellisen vuosikymmenen aikana lähes asukkaalla. Varsinais-Suomen väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä huomattavan tasaista. Maakunnan asukasluku on kasvanut vuosittain noin asukkaalla usean vuosikymmenen ajan. Väestönkasvuun vaikuttaa lähitulevaisuudessa kaksi tekijää, jotka tulevat polarisoimaan maakunnan väestökehitystä. Yhtäältä väes- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

29 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 28 3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Varsinais-Suomen maakuntaohjelma on osa maakuntastrategiaa, joka koostuu pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelmasta ja lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmasta Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Sen visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Varsinais-Suomen maakuntastrategian neljä arvoa ja kärkiteemaa ovat: Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais- Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuudella tarkoitetaan suunniteltua, pitkäjänteistä ja pysyvää maakunnallista tapaa ajatella ja toimia yhdessä. Kumppanuus on tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista, joka kulkee yli yksittäisten hankkeiden ja edistää aina maakuntastrategian neljää arvoa (yllä). Kumppanuustyötä on kaikki sellainen työ, jonka tavoitteena on rakentaa yhteistyötä, joka nousee maakuntastrategian teemoista ja verkostoista, jolla on alueellinen tai maakunnallinen näkökulma, ja joka on avointa kaikille teemasta kiinnostuneille. Maakuntaohjelma tunnistaa 29 maakunnan elinvoiman, kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta tärkeää toimenpidettä, joita tulee edistää, jotta maakuntastrategian visio ja arvot toteutuvat. Toimenpiteet korostavat entistä voimakkaammin yhteistyön ja kumppanuuden rakentamisen merkitystä, mutta ne nostavat esiin myös uusia teemoja, kuten dataliiketoiminnan ja merialuesuunnittelun edistäminen, maahanmuuttajien koulutus, ulkoisen rahoituksen hakeminen, elintarviketeollisuuden kehittäminen, ja järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallien luominen. Lisäksi maakuntaohjelmassa esitellään tarkistetut maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteet. Maakuntastrategiaa toteutetaan kumppanuusverkostoissa, jotka edistävät strategian älykkään erikoistumisen painopisteitä ja maakuntaohjelman toimenpiteitä. Maakuntastrategia ja maakuntaohjelman toimenpiteet pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN PAINOPISTEET Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation) on keskeinen osa maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se on Euroopan unionin politiikkamalli, jonka mukaisesti alueiden tulee itse tunnistaa omat osaamisalueensa, joihin kehittämisresurssit kohdennetaan, arvioida ja ennakoida niiden tarpeet, ja luoda niiden pohjalta omat älykkään erikoistumisen strategiansa. Älykkäällä erikoistumisstrategialla (RIS3-strategia, Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation) tarkoitetaan innovaatiostrategioita. Niissä asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia sekä sovittamalla niitä elinkeinoelämän ja liiketoiminnan tarpeisiin. Näin tavoitellaan maakunnallisille toimijoille lisäarvoa hyödyntämällä eurooppalaisia yhteistyöverkostoja ja -alustoja esimerkiksi silloin kun kilpaillaan Euroopan unionin rahoitusresursseista. Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen strategia on osa maakuntastrategiaa. Se rakentuu maakuntastrategian visiolle, joka sisältää vahvan näkemyksen maakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin älykkäistä avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteiksi on maakuntaohjelmassa tunnistettu: 1) sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, 2) innovatiiviset ruokaketjut ja 3) lääke- ja terveysteknologia. Painopisteet edellyttävät onnistuakseen muun muassa toimintaympäristön älykkyyttä asumisen tai kestävän elinympäristön muodossa, ja ne on valittu ennen kaikkea alueellisen kehittämistyön hyvinvointia tuottavasta näkökulmasta. Älykkään erikoistumisen painopisteet näkyvät myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla SININEN KASVU JA TEOLLISUUDEN MODERNISAATIO Sininen kasvu tarkoittaa mereen liittyvien elinkeinojen kasvua, yhteistyön lisäämistä ja innovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siihen kuuluvat muun muassa liikenne ja logistiikka, kalastus, uusiutuva energia, bioteknologia, turismi, vesiviljely sekä Varsinais-Suomessa erityisen vahva meriteollisuus: laivanrakennus ja korjaus. Merellisissä elinkeinoissa on valtava potentiaali talouskasvulle. Varsinais-Suomessa on maailmanlaajuisestikin erittäin kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, jonka menestyksen vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan. Valmistavan teollisuuden modernisaation keskiössä puolestaan on käsite teollisuus 4.0. Se tarkoittaa teollisuuden uutta aikakautta, jossa keskeisiä asioita ovat muun muassa digitalisaation luomat tehokkuusedut, virtuaalimaailman hyödyntäminen, integraatio eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit. Teollisuus 4.0 -visiossa koko tuotantoketju alihankkijoista asiakkaisiin yhdistetään digitaalisesti, jotta 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

30 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 29 kaikki tuotantoketjuissa mukana olevat tahot voivat reaaliaikaisesti sopeuttaa toimintansa muiden mukana olevien tahojen kanssa. Hyvä esimerkki painopistettä tukevasta toiminnasta on Turku Future Technologies (TFT), jonka tavoitteena on tehostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia yritysten ja korkeakoulujen välillä. TFTverkosto palvelee valmistavan teknologiateollisuuden monialaisia teknologia- ja osaamistarpeita. Alueen yritysten osaamistarpeisiin pohjautuen on verkoston korkeakouluille määritelty omat erityisosaamisalueet yritysten hyödynnettäviksi. Verkoston korkeakoulut ovat Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. TFT:n palveluita on hyödyntänyt jo lähes 120 lounaissuomalaista teknologiateollisuuden yritystä. Sinisen kasvun ja teollisuuden modernisaation kannalta oleellista on jatkossakin tukea alueen korkeakoulujen yhteistyötä ja laadukasta koulutusta: mm. kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittamista varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota teollisuudessa toimivien yritysten toimintaedellytyksiin, jotta ne pystyisivät vastaamaan entistä paremmin kansainväliseen kilpailuun aloilla, joiden teknologinen kehitys on jatkuvaa ja nopeatahtista. Korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön syventämiseksi, uusien innovaatioiden levittämiseksi ja menestystarinoiden luomiseksi selvitetään mahdollisuuksia erilaisten tiede- ja yrityspuistojen osalta. Lisäksi jatketaan Smart Blue Regions -hankkeen tunnistamien, maakuntaohjelmaa tukevien sinisten toimenpiteiden edistämistä, maakunnallisen merialan asiantuntijaryhmän toimintaa, ja siniseen kasvuun liittyvän maakunnallisen viestinnän kehittämistä ja sinisen kasvun verkoston toimintaa osana Varsinais- Suomen kumppanuusfoorumia INNOVATIIVISET RUOKAKETJUT Varsinais-Suomea kutsutaan syystä Suomen ruoka-aitaksi: maakunnastamme löytyvät monen kategorian johtavat ruoantuottajat ja -jalostajat. Tälläkin alalla on kuitenkin mahdollisuuksia vahvistaa osaamista, lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, parantaa maaperän kuntoa ja hiilensidontakykyä sekä valjastaa elintarvikealan huippuosaaminen kaupalliseen käyttöön, myös viennin edistämiseksi. Esimerkiksi elintarvikeketjuista syntyy tällä hetkellä hukkaan meneviä sivuvirtoja, joita kiertotalouden periaatteen mukaisesti käyttöön valjastamalla tuotteiden arvo nousisi ja sekä jätemäärä että ympäristöjalanjälki pienenisivät. Maakuntamme valmiiksi vahva asema alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa yhdistettynä korkeakoulujemme kemian ja elintarvikealan huippuammattilaisiin ja -tutkimukseen on tulevaisuudessa valtava mahdollisuus alueellemme. Innovaatioita alalla edistää muun muassa Turkuun syksyllä 2018 avautuva Turun yliopiston Flavoria-ruokaelämyskeskus, jonka avulla ruuan ja juoman kokemuksen tutkimus ottaa Suomessa aimo harppauksen eteenpäin. Flavoria on lounasravintola ja kahvila-välipalamyymälä, joka toimii samalla jatkuvana tutkimus- ja kehityslaboratoriona. Ruokailevien asiakkaidensa lisäksi se palvelee sekä akateemista tutkimusta että yrityksiä liiketoimintansa ja asiakaskokemuksensa kehittämisessä. Innovatiivisten ruokaketjujen kehittämisen ja hyödyntämisen kannalta on tärkeää lisätä tietoisuutta ruoantuotannon aluetaloudellisista merkityksistä ja nostaa esiin varsinaissuomalaisia menestystarinoita maakunnassa mutta myös eurooppalaisilla foorumeilla. Kehittäjäorganisaatiot panostavat elintarvikkeiden vienninedistämistoimintaan ja yhteistyössä kehitetään innovatiivisten ruokaketjujen rakentamiseen liittyvää maakunnallista viestintää osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumia LÄÄKE- JA TERVEYSTEKNOLOGIA Varsinais-Suomi on jo pitkään ollut lääke- ja terveysteknologian huippuosaamisen alue: puolet suomalaisen lääketeollisuuden liikevaihdosta syntyy tällä hetkellä Turussa. Esimerkiksi Turku Science Parkin vetämässä Health Turku -yhteisössä on mukana yli sata oman alansa huippuyritystä. Terveys- ja lääketieteet ovat myös Turun yliopiston tunnistamia tutkimuksen kärkiä. Tutkimusinstituuttien ja terveysalan yritysten saumaton yhteistyö luo edellytykset sekä innovaatioille että niiden kaupallistamiselle. Kotimaan markkinoiden suhteellisen pienen koon vuoksi ulkomaan markkinat ovat erityisen tärkeitä, minkä vuoksi yritysten kansainvälistymisvalmiuksien on oltava kunnossa. Lääke- ja terveysteknologian kehittämistä jatketaan erityisesti osana Health Turku -yhteisön toimintaa, joka myös panostaa aktiiviseen näkyvyyteen eurooppalaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lääke- ja terveysteknologian kehittämiseen liittyvää maakunnallista viestintää tuodaan esiin myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla KUMPPANUUSFOORUMIN VERKOSTOT TOTEUTTAJINA Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi on maakuntastrategian päätoimenpide ja maakuntaohjelman työkalu. Se on varsinaissuomalaisten maakuntastrategian tavoitteita edistävien toimijoiden ja kumppanuusverkostojen maksuton ja avoin yhteistyöverkosto. Maakuntaohjelma toteutuu Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin kumppanuusverkostoissa. Verkostot tunnistavat maakuntaohjelmasta toimenpiteet, jotka liittyvät niiden toimintaan, ja kertovat sekä verkkosivuilla että raportoinnin kautta, miten toimenpiteet etenevät. Verkostoissa tiedon kokoajina toimivat maakunnan liiton ja aktiivisten sidosryhmien edustajat. Maakunnan liitto vastaa tiedon yhteisestä kokoamisesta ja kanavien ylläpidosta. Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin verkostot ovat muodostuneet maakuntastrategian tunnistamien teemojen ympärille. Tällä hetkellä kumppanuusverkostoja on kymmenen, ja ne toimivat kukin itselleen mielekkäällä tavalla: osa viestintäkanavana, osa fyysisten kohtaamisten tai projektien kautta. Toiminta on monipuolista ja se Sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia auttaa integroimaan mahdollisimman monenlaisia näkö- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

31 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 30 kulmia ja ryhmiä: nuoret, opiskelijat, maahanmuuttajat, vähemmistöryhmät ym. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä toimii ikkunana ja väylänä maakunnallisiin verkostoihin ja yhteistyöhön Kumppanuusverkostoja voi muodostua ajan kuluessa lisää tai ne voivat kehittää toimintaansa uusiin suuntiin. Verkostojen perustana on kuitenkin aina ihmiset ja tieto: verkostojen kokoamisen lisäksi kumppanuusfoorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumiin ja kumppanuusverkostojen työn linkityksiin yksittäisiin toimenpiteisiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Tietoa verkoston toiminnasta saa myös seuraamalla sosiaalisessa mediassa tunnistetta #vskumppanuus AVOIMEN TIEDON VERKOSTO Tietoa tuotetaan suunnattomat määrät, mutta miten se saadaan mahdollisimman monien käyttäjien hyödynnettäväksi? Avoimen tiedon verkoston tavoitteena on tiedon mahdollisimman avoin saatavuus lounaisessa Suomessa. Verkosto edistää laajasti paikkatietojen ja avoimen datan hyötykäyttöä, jolloin esimerkiksi kansalaiset ja yritykset voivat vapaasti hyödyntää avoimia tietoaineistoja omassa toiminnassaan. Datan avoimuus on digitalisoituvassa yhteiskunnassa tärkeässä roolissa, ja avoin data tulee olemaan keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Avoin tieto on julkista tietoa, jota esimerkiksi kansalaiset ja yritykset voivat vapaasti hyödyntää omassa toiminnassaan myös kaupallisissa tarkoituksissa. Varsinais-Suomessa koneellisesti luettavaa avointa tietoa kerätään Lounaistieto.fi -palveluun, jonka taustalla toimivat Varsinais- Suomen liitto ja Satakuntaliitto, Turun kaupunki, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi yhdessä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Keskeisiä sidosryhmiä ovat myös Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakuntamuseo, alueen kunnat ja Turku Science Park. Lounaistieto-palvelu jakaa avoimia tietoaineistoja tilastoista paikkatietoihin, välittää tietoa alueemme toimijoista, alueemme kehittämisestä, ympäristön tilasta sekä tapahtumista. Toiminnan tavoitteena on alueen kehittämisen ja päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen. Avoimen tiedon verkoston toiminta painottuu vuosina organisaatiorajat ylittävän yhteistyön vakiinnuttamiseen sekä yleisötapahtumien järjestämiseen. Yleisölle avoimissa tapaamisissa, innovaatiokilpailuissa ja muissa tilaisuuksissa tuodaan toimivan tiedonkulun ja datan hyödyntämisen etuja esiin eri kohderyhmille, kuten sovelluskehittäjille, yrityksille, kuntien viranhaltijoille, opiskelijoille ja suurelle yleisölle. Verkosto edistää dataliiketoiminnan edellytyksiä, julkishallinnon resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä viestii olemassa olevista ratkaisuista avoimen datan julkituomiseksi. Työstä tarkemmin: YMPÄRISTÖ NYT Ympäristö Nyt -verkkopalvelu on Lounais-Suomen ympäristöyhteistyön foorumi, jonka ytimenä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen ympäristöohjelma. Ohjelma koostuu viidestä kehityspolusta, jotka ovat 1) kestävät valinnat, 2) luonto ja kulttuuriympäristö, 3) lähivedet, 4) ruokalautanen ja 5) resurssiviisaus. Ympäristöohjelman tavoitteisiin pyritään monin eri keinoin lukuisten tahojen toimesta. Ympäristö Nyt -verkkopalvelu tarjoaa ajankohtaisia uutisia sekä tietoa tapahtumista ja hankkeista, jotka liittyvät ympäristöohjelman kehityspolkuihin. Tavoitteena on tehdä toiminta ja kehitys näkyväksi ja palvella ympäristösektorin lukuisia verkostoja. Ympäristö Nyt -haasteareenalla toimijat jakavat hyviä ympäristökäytäntöjä ja haastavat omalla esimerkillään toisia toimijoita mukaan toteuttamaan ympäristötekoja. Haasteareena on mainio paikka oppia kumppaneilta. Areenalla on tällä hetkellä 17 haastetta ryhtyä erilaisiin kestäviin toimenpiteisiin. Näihin on saatu jo lähes 80 vastausta kunnilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä ja valtionlaitoksilta. Vuosien aikana ympäristöohjelmatyössä tullaan keskittymään ilmastonmuutos-, hiilineutraalius- ja kiertotalousteemoihin. Näiden teemojen alla edistetään kestäviä valintoja useilla kehityspoluilla: liikkumisessa ja kuluttamisessa, ruokataloudessa ja energian tuotanto- ja käyttöratkaisuissa sekä julkisen sektorin hankinnoissa. Lisäksi panostetaan lähivesi-teemaan jatkamalla Koulujemme lähivedet -toimintaa ja panostamalla Lounais-Suomen vesien tilan tuntemiseen ja arvostukseen. Työstä tarkemmin: SINISEN KASVUN VERKOSTO Sinisen kasvun verkosto edistää Varsinais-Suomessa vahvojen merellisten elinkeinojen kehittämistä, uusien innovaatioiden ja arvoketjujen synnyttämistä sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämistä. Sinisessä kasvussa korostuvat erityisesti energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, kiertotalous sekä muut kestävän kehityksen periaatteet. Varsinais-Suomessa sininen kasvu tarkoittaa perinteisesti vahvan laivanrakennusteollisuuden lisäksi muun muassa biotieteitä, vesiviljelyä ja rannikkomatkailua. Sinisen kasvun verkosto pyrkii tuomaan alueen toimijoita yhteen, lisäämään kansainvälistä yhteistyötä sekä tuomaan toimijoille tiedoksi uudenlaisia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi se panostaa viestinnän tehostamiseen ja alueen toimijoiden huippuosaamisen parempaan näkyvyyteen. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

32 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 31 Siniseen kasvuun tiiviisti liittyvä merialuesuunnittelutyö tuottaa vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä suunnitelman, joka ratkaisee merialueiden käyttöön liittyviä asioita meriympäristön suojelemiseksi ja sinisen kasvun mahdollistamiseksi. Lähivuosien keskeisiin kysymyksiin kuuluu osaamisen kehittäminen. Turkulaisten korkeakoulujen, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin keväällä 2018 solmima Teknologiakampus Turku -yhteistyösopimus on tässä kehityksessä merkittävä virstanpylväs. Sopimuksen myötä aloitettavan yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakoulut tuottavat tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin. Varsinais-Suomen sinisen kasvun verkkosivustolle kootaan ajankohtaisia asioita ja esimerkkejä hyvistä toimijoista. Merialan asiantuntijatyöryhmä vahvistaa osaltaan sinisen kasvun verkostoyhteistyötä. Meriteollisuuden kiihdyttämö Maritime Accelerator on kiihdytysohjelma, joka yhdistää meriteollisuuden suuryritykset ja kiinnostavimmat startupit. Tulevaisuutta rakennetaan myös Blue Industry Parkissa, joka tähyää Euroopan johtavaksi merellisen osaamisen tuotanto- ja innovaatiokeskittymäksi. Työstä tarkemmin: SUUNNITTELUFOORUMI (ALUEET JA LIIKENNE) Suunnittelufoorumi on verkostoalusta, jonka tarkoituksena on lisätä keskustelua ja tiedon kulkua maakunnallisesti keskeisten alueita ja liikennettä koskevien suunnittelu- ja kehittämiskysymysten osalta ja vahvistaa maakunnallisen suunnittelija- ja toimijaverkoston yhteistyötä. Suunnittelufoorumin sateenvarjon alla visioidaan maakunnan tulevaisuutta ja toisaalta ratkotaan käytännön suunnittelukysymyksiä ja ideoidaan keinoja kehittämistoimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamiseksi. Tuloksia kohdennetaan eri suunnittelutasoille ja pyritään edistämään johdonmukaista suunnitteluketjua strategisista, valtakunnan ja maakunnan tason linjauksista aina konkreettiseen toteuttamiseen asti. Maakuntakaavoitus on maakunnan suunnittelun ja aluekehittämisen työkalu, jonka tehtävä on yhteensovittaa, edistää ja ohjata kehitystä kohti kestävää, alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä liikennejärjestelmää ottamalla huomioon valtakunnalliset tavoitteet ja alueen omat erityispiirteet. Tämä edellyttää koko suunnittelu- ja toteuttamisketjun sujuvaa, toimijoiden kanssa rinnakkain tehtävää yhteistyötä. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan noin neljän vuoden välein. Liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi suunnitelmaa toteuttavassa jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä edistetään erityisesti kestäviä liikenneratkaisuja mm. laatimalla selvityksiä, edistämällä alueellista junaliikennettä, vaikuttamalla käynnissä oleviin tie-, katu- ja joukkoliikennesuunnitelmiin sekä tukemalla kuntia ja muita tahoja esimerkiksi liikkumisen ohjauksen hankkeiden avulla. Vuoden 2019 aikana tehtävässä liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä tulee nykyistä vahvemmin huomioida mm. päästövelvoitteet, digitalisaatio sekä laajentuneiden asunto- ja työmarkkina-alueiden haasteet. Käynnissä olevat CIVITAS ECCENTRIC- ja HEAT-hankkeet sekä seuraava MAL-sopimus lisäävät resursseja kestävien liikenneratkaisujen edistämiseksi etenkin Turun seudulla. Erityistä huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen ja siihen, että asukkaat, poliitikot ja eri alojen virkamiehet ymmärtävät paremmin, miksi liikennejärjestelmää kehitetään suunnitellulla tavalla. Tätä tukevat syksyllä 2018 avautuneet kulje.fi-sivut. Keväällä 2019 toteutetaan toistamiseen Turun ydinkaupunkiseudulla liikenneympäristökysely, jonka avulla arvioidaan asukkaiden asenneilmaston muutosta. Tavoitteena on sitouttaa niin asukkaat, eri alojen virkamiehet kuin kuntien poliitikotkin kestävien liikenneratkaisujen edistämiseen kaikilla suunnittelu- ja toteutustasoilla. Alueiden hyvä saavutettavuus on maakunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden edellytys. Turun ja Helsingin välinen yhteys kuuluu Euroopan unionin TEN-T ydinverkkokäytävään, joka yhdistää Euroopan suuria kaupunkeja. Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Maakunnan sisäisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämisellä varmistetaan Tunnin junan tuoma hyöty ja mahdollisuudet koko maakunnan elinkeinoelämälle, oppilaitoksille, kulttuurille ja matkailulle. Tunnin juna yhdessä mahdollisen alueellisen junaliikenteen ja kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisujen kanssa helpottaa työntekijöiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden kestävää liikkuvuutta ja lisää joustavuutta. Tunnin juna edesauttaa omalta osaltaan myös Tukholmasta halki Etelä- Suomen aina Pietariin asti kulkevan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tulee huolehtia elinkeinoelämän kuljetutustarpeet. Valtakunnallinen runkoverkkoasetus nostanee korkeammat palvelutasovaatimukset Varsinais-Suomen liikennöidyimmille valtateille sekä rautateille. Erityisesti Turun kehätien (kt 40) parantamistoimenpiteet osana TEN-T-verkkoa ovat kiireellisiä elinkeinoelämän ja satamien liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Raideliikenteen tavarakuljetusten kilpailukykyä suhteessa tielogistiikkaan tulee nostaa, millä vähennetään liikenteen päästöjä ja tehostetaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä. Turun lentoaseman käyttö on alueen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää. Lentoaseman käyttöä puoltavat läheinen sijainti, hyvät kulkuyhteydet lentoasemalle sekä nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Elinkeinoelämän näkökulmasta Turun lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä tärkein tekijä on lentoyhteyksien reittitarjonnan tai vuorovälien lisääminen erityisesti Kööpenhaminan yhteyden uudelleen avaaminen. Maakunnan kehittämisen ajankohtaisiin kysymyksiin pureutuvia laajempia sidosryhmätilaisuuksia järjestetään muutaman kerran vuodessa. Tämän lisäksi foorumin verkostot kokoontuvat useisiin pienempiin kokouksiin ja työpajoihin tarpeen ja teeman mukaan. Suunnittelufoorumin tilaisuuksien koordinoivana tahona toimii Varsinais-Suomen liitto yhteistyökumppaneineen. Suunnittelufoorumien painopiste on vuosina Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen sekä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttaminen. Jatkuvan VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

33 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 32 liikennejärjestelmätyön osaksi suunnitellaan ja vuosikellotetaan jatkuva aluerakennetyö. Lisäksi laajennetaan seurantatiedon saatavuutta Lounaistiedon sivuilla myös aluerakenteen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän osalta. Maakunnan aluerakenne tukeutuu elinvoimaisten taajamien varaan. Maakunnan ja kuntien rinnakkain yhdessä tehtävän työn merkitystä ja uusia toimintamalleja edistetään Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uudistumiseen -hankkeella ( ), jossa selvitetään taajamien rakennetun ympäristön arvoja ja merkityksiä sekä ominaispiirteitä yhdessä kunnan toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Vuorovaikutteisella arvokeskustelulla tavoitellaan kestävää pohjaa taajamien kehittämiselle. Työstä tarkemmin: ITÄMERIFOORUMI (KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ) Varsinais-Suomi on aidosti kansainvälinen maakunta, joka profiloituu osaamisensa, saavutettavuutensa sekä positiivisen henkisen ilmapiirinsä kautta. Tunnistamme vahvuutemme asiantuntevana ja älykkäästi erikoistuneena kansainvälisenä kumppanina. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja olemme avoin uusille ideoille ja kumppanuuksille elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Kansainvälinen yhteistyömme konkretisoituu muun muassa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä- Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Yhteisesti edistettäviä teemoja ovat sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus, logistinen toimivuus ja sujuvat pendelöintiratkaisut. Näillä vahvistetaan vyöhykkeen elinvoimaa ja houkuttelevuutta työssäkäynti-, investointi-, yritys- ja matkailualueena. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Kasvuvyöhyketyöskentelyä tukee myös Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA), jota tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in -toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Varsinais-Suomen Itämeri-foorumi on maakunnallinen viestintä- ja yhteistyöverkosto, joka koostuu monista aktiivisista toimijoista. Se tarjoaa alustan tiedon ja kokemusten vaihdolle ja edistää siten toimijoiden yhteisymmärrystä varsinaissuomalaisten toiminnasta Itämeren alueella. Yhdistämällä toimijat ja olemalla yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaja niin tekijöiden kuin teemojenkin välillä tunnistetaan maakunnalle merkittävät kansainväliset verkostot ja tehdään ne maakunnassa näkyväksi. Samalla tuetaan asiantuntijoiden osallistumista kansainvälisiin foorumeihin. Itämeritoimintaa kokoavaa viestintää kootaan muun muassa Centrum Balticum -säätiön toimesta. Tulevina vuosina Itämeri- ja kansainvälinen yhteistyö tulee painottumaan alueyhteistyöhön Euroopan unionin Itämeristrategian toimintasuunnitelman päivittämisessä sekä EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttamisessa. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi loppuvuonna 2019 on tärkeä yhteistyön ja näkyvyyden paikka. CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions) Itämerikomission kanssa yhteistyössä vaikutetaan erityisesti siihen, että alueiden tarpeet ja näkemykset huomioidaan Itämeristrategian toimintasuunnitelman päivityksessä. Varsinais-Suomi on ottanut vetovastuun alueiden näkökulmien esilletuomiseksi, kun meriteollisuuden ja -elinkeinon strategioita päivitetään Euroopan unionin tasolla. Työstä tarkemmin: ENNAKOINTIFOORUMI (OSAAMINEN JA KOULUTUS) Varsinais-Suomen elinkeinoelämän menestymiselle luo hyvän pohjan maakunnan elinkeinorakenteen monipuolisuus. Tämä myös lisää alueen muutosjoustavuutta; menestyminen ei ole vain yhden tai kahden tukijalan varassa. Turun telakan vahva tilauskanta sekä uudet investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen. Myös Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon lisääntyminen kertoo alueen toimijoiden hyvästä kansainvälisestä kilpailukyvystä. Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on panostettu merkittävästi alueen tekniseen osaamiskapasiteettiin liittyviin kehittämis- ja koulutustoimenpiteisiin. Positiivisen rakennemuutoksen seurauksena maakuntaan on saatu lisäresursseja erityisesti II asteen ammatilliseen kuin myös ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen. Käynnissä on varsin kattavasti kehittämistoimintaa, jolla pyritään kehittämään koulutuksen sisältöjä ja oppimisympäristöjä esimerkiksi digitalisaatio huomioiden. Verkostoyhteistyöhön perustuvat esimerkiksi FiTECH -yhteistyö DI-muuntokoulutuksen kehittämiseksi. Kehittämistyön eräs lähtökohta on myös ajattelu, jossa huomioidaan loogisena jatkumona koko koulutuspolku alaluokilta aina ammatilliseen tai korkeakoulutasoiseen opetukseen (esim. STEAM-yhteistyö). Maakunnallista osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointityötä sekä elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän välistä yhteistyötä tehdään tällä hetkellä monilla foorumeilla. Maakunnallista klusteriperusteista ennakointityötä on esimerkiksi toteutettu jo muutaman vuoden ajan. Toimijoita kootaan myös säännöllisesti toimialarajat ylittävästi käsittelemään erilaisia tulevaisuusteemoja. Ennakointifoorumin tavoitteena on edelleen vahvistaa osaamistarve-ennakoinnin alueellista kumppanuutta sekä kehittää määrällisen ennakoinnin tiedontuotantoa. Alueellista kumppanuutta edistetään mm. maakunnallisella ennakointiakatemia -hankekokonaisuudella vuosina Ennakointiakatemia-mallin keskeinen tavoite on ajantasaisen ja tulkitun ennakointi- ja tulevaisuustiedon hyödyntäminen ja jalkauttaminen verkostoyhteistyönä eri toimijoiden mm. koulutuksenjärjestäjien käyttöön. Tulevaisuuden valintoihin pitää saada nuoret ja opiskelijat nykyistä paremmin mukaan. Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulussa aloittaa kolmas ryhmä syksyllä 2018, ja siinä parikymmentä nuorta saa joka vuosi tietoa ja koulutusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lisäksi jatketaan maakunnallisen koulutusosaamisen tuotteistamista ja koulutusviennin kehittämistä, nuorten maakun- 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

34 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 33 nallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista, kasvuyrittäjyyttä - josta hyvänä esimerkkinä Varsinais-Suomen YES-verkosto - sekä maahanmuuttajien opintojen tukemista siirtymisessä toiseltaasteelta korkea-asteelle. Erityisiä painopisteitä vuosina ovat ennakointiakatemia -hankkeen toteuttaminen (EAKR) ja maakunnallisen työelämään ohjauksen tiekarttaan liittyvät toimet sekä useat verkostoyhteistyöhön perustuvat toimet. Koulutuksen järjestäjät toteuttavat laajasti koulutuksen kehittämistoimia yhdessä ja erikseen. Työstä tarkemmin: LUONNONVARAFOORUMI (KIERTOTALOUS) Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset toimia kiertotalouden mallialueena. Vuoden 2017 alussa julkaistu Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta kokoaa yhteen alueen osaamisen, vahvuudet ja tarpeet. Sillä luodaan askelmerkkejä monipuoliselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle. Maapallon kantokyvyn turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tunnistettava alueellisesti vaikuttavimmat keinot ja vahvistettava eri toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä. Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolle kootaan alueen kiertotalouden toimenpiteitä ja tekijöitä ja Circwaste-hanke toimii kiertotalouden edistämisen kokoavana työkaluna. Konkreettinen esimerkki kiertotalouden edistämisestä on Raisiossa toimiva Smart Chemistry Park, joka on innovaatioalusta ja verkosto startupeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tuovat uusia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen. Yritysten liiketoiminnan ytimessä ovat teollisten sivuvirtojen ja biomassan jalostaminen uusiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi, joita konsultoivat yritykset täydentävät palveluillaan. Tällä hetkellä Smart Chemistry Parkissa on sijoittuneena 14 kemian- ja prosessiteollisuuden yritystä ja tiiviissä yhteistyöverkostossa 60 yritystä. Maakunnallisen luonnonvarafoorumityön tarkoituksena on toteuttaa keskeisiä luonnonvara- ja kiertotalousteemaan kohdistuvia yhteistyötoimia laajan kumppaniverkoston kanssa. Foorumin tavoitteena on saattaa eri sidosryhmät keskustelemaan arvojen ja varojen yhteensovittamisesta. Foorumin tapaamiset keskittyvät erityisesti ehdotusvaiheessa olevan Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyön vuorovaikutteiseen valmisteluun. Foorumin alla toimii myös alueellinen kiertotalouden edistäminen. Keskeisenä painopisteenä luonnonvaratyössä on myös maakuntastrategian Hiilineutraali maakunta -tavoitteen puitteissa alueellisen energiayhteistyön edistäminen Valonian ja alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Maakuntastrategiaan on sisällytetty ajatus lähi-ideologiasta. Tähän liittyvät mm. lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehittäminen. Lähi-ajattelu edistää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta, jakamistalouden edellytyksiä, resurssitehokkuutta sekä vahvistaa kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta, mikä luo pohjan kilpailukykyiselle elintarviketuotannolle. Tätä edistää mm. Turun yliopiston Brahea-keskuksen vetämällä Kuluttajat ruokatuotannon keskiössä (KulTa) -hanke, joka parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä välittämällä uusinta tietoa infotilaisuuksien ja viestinnän avulla. Työstä tarkemmin: KULTTUURIFOORUMI Varsinaissuomalainen kulttuuri perustuu alueen erityispiirteisiin, luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Maakunnan imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Varsinais-Suomen kulttuurifoorumin tavoitteena on tehokas tiedonvälitys ja hyvien toimintamallien kehittäminen ennakkoluulottomasti eri sektorien, hallinnon tasojen ja toimijoiden kesken. Kulttuurifoorumilla edistetään maakuntastrategian tavoitetta Luovasta Varsinais-Suomesta ja sen kolmen keskeisen osa-alueen toimintaa ja roolia: kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä, luova talous ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys. Kulttuurifoorumi on kaikille kiinnostuneille avoin ja se edesauttaa kulttuuriin liittyvää kehittämistyötä ja tiedonvaihtoa koko maakunnan toimijoiden kesken. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta koordinoi toimintaa. Kulttuurifoorumin tärkein toiminnan muoto on eri teemoihin liittyvät tapaamiset pari kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, sekä tiedonvaihto näiden välillä. Kulttuurifoorumilla on tärkeä rooli eri toimijoiden ja toimialojen törmäyttämisessä ja muutosten ennakoinnissa. Painopisteet vuosina ovat kulttuurialojen ja luovien toimialojen vahvempi rooli maakunnan kehittämistyössä sekä toimialojen rajoja ylittävät aloitteet. Foorumin pitäisi tunnistaa monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja vahvistaa eri ikäluokkien ja sukupolvien osallisuutta. Oleellista on ymmärtää kulttuuri laajasti luovuuden oleellisena perustana ja harkita kulttuurifoorumin ja luovuusfoorumin yhdistelmiä. Maakunnan tulisi etsiä aiempaa parempia kulttuurialojen hankerahoituksen mahdollisuuksia. Työstä tarkemmin: MATKAILUFOORUMI Matkailu on Varsinais-Suomessa yksi merkittävistä kasvualoista. Matkailun kehittämisessä hyödynnetään koko maakunnan vahvuuksia, ja kehittämisen tavoitteena on kestävä kasvu, lisääntyneet matkailijavirrat sekä aluetaloudellisen vaikuttavuuden kasvu. Maakunta jakaantuu eri kehittämisvyöhykkeisiin, kuten kaupunkikeskuksiin, matkailukeskuksiin sekä luontovyöhykkeeseen. Vyöhykkeillä ovat omat kehittämistarpeensa ja niihin tulee kohdistaa tarve- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

35 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 34 lähtöisiä toimia, joilla vahvistetaan saavutettavuutta, osaamista, tuotekehitystä ja markkinointia sekä edistetään investointeja. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja resurssien oikeaa kohdentamista. Työstä tarkemmin: Maakunnallista markkinointia ja brändäystyötä toteutetaan mm. Suomen Saaristo -yhteismarkkinoinnin sekä kansallisten (Visit Finland) ja kansainvälisten verkostojen kautta. Paikalliset erikoisuudet painottuvat markkinoinnissa. Uusina nousijoina markkinointimielessä ovat erilaiset reitistöt ja virkistysaluekohteet ja niihin liittyvän tuotteistamisen vahvistaminen. Saaristoliikenteessä tavoitteena on riittävän palvelutason turvaaminen. Toimivalla liikennepalvelukonseptilla voidaan turvata saariston elinvoimaa ja kehittymisen perusedellytyksiä myös tulevaisuudessa. Digitaalisuuden mahdollisuudet saariston liikennepalveluissa ja niiden kehittämisessä ovat vielä hyödyntämättä. Varsinais-Suomen matkailufoorumi on matkailusektorin yhteistyöverkosto, joka tukee maakuntastrategian tavoitetta vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergiasta sekä edistää Varsinais-Suomen matkailuohjelman toteuttamista. Maakunnallinen matkailufoorumi kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Matkailufoorumi koostuu pääosin matkailualan julkisista toimijoista ja kehittäjistä sekä rahoituksen edustajista. Vuosittain järjestetään lisäksi maakunnallinen matkailuparlamentti luotaamaan laajemmin alan tulevaisuudennäkymiä. Toiminnan painopisteinä vuosina on matkailufoorumin ja verkoston toiminnan vakiinnuttaminen ja keskittyminen mm. saariston brändäysteemaan sekä mm. digitalisaation luomiin haasteisiin. Lisäksi tavoitteena on tiivis yhteistyö Business Finland Visit Finlandin kanssa maakunnalle keskeisten teemojen osalta. yöstä tarkemmin: JÄRJESTÖFOORUMI Varsinais-Suomen järjestöfoorumin tavoite on vahvistaa varsinaissuomalaista järjestötoimintaa: edellytyksiä yhteiselle aktiiviselle kansalaistoiminnalle ja lisätä osallisuuden lisäksi poikkisektoraalista yhteistyötä sekä järjestökentän keskinäistä tuttuutta. Järjestöfoorumin puitteissa käynnistynyt maakunnallinen järjestöyhteistyön tiekarttatyöskentely tunnistaa keinoja, joilla vahvistetaan aktiivista ja yhdenvertaista kansalaistoimintaa ja toimijoiden keskinäistä tuttuutta ja yhteistyötä. Syksyllä 2018 julkaistava tiekartta on yhteistyön elävä opas, jota päivitetään vähintään muutaman vuoden välein laajenevan osallistuvan järjestöjoukon toimesta. Järjestöfoorumi-verkoston toiminta painottuu vuosina Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartan toteuttamiseen: osaamisen tunnistamiseen, toiminnan kehittämiseen, yhteistyön tiivistämiseen ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Vaikuttavuuden ja pitkäjänteisen yhteistyön varmistamiseksi selvitetään myös erilaisia järjestäytymismahdollisuuksia. Vuosittaiset järjestöfoorumitapaamiset ja aktiivinen viestintä varmistavat keskusteluyhteyden kentän sisäisesti. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

36 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 35 4 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta keskeisimpiä asioita ovat valtatie 8 yhteysvälihankkeen jatkokehittäminen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittäminen sekä merialuesuunnittelu, joka tähtää mm. Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamiseen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat maakuntien ja valtion välisen SILTA-sopimuksen toteuttaminen ja seuranta sekä kasvuvyöhykeyhteistyö (Pohjoinen Kasvuvyöhyke ja Lounais-rannikkoyhteistyö LOURA). tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on priorisoitu Satakunnan ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä. Valtatiellä on keskeinen osa maan vientiteollisuuden kuljetuksissa. Lounais-Suomen alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Sinistä kasvua luovassa Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista kansainvälisen huipputason osaamista. Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Siniseen kasvuun liittyy tiiviisti myös merialuesuunnittelutyö. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä suunnitelman, joka kattaa Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. Merialuesuunnittelu kytkeytyy vahvasti Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamiseen. Keväällä 2018 hyväksyttiin valtion ja Lounais-Suomen (Satakunta ja Varsinais-Suomi) välinen Silta-sopimus. Siinä sovittiin työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, koulutukseen, osaamiseen ja ammatilliseen koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, tunnettuuteen sekä tietopohjaan liittyvistä toimenpiteistä. Osana näiden toimenpiteiden edistämistä rakennetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu, joka toteutetaan Lounais- Suomen aluetietopalvelun yhteyteen. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä- Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Yhteisesti edistettäviä teemoja ovat sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus, logistinen toimivuus ja sujuvat pendelöintiratkaisut. Kasvuvyöhyketyöskentelyssä lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

37 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 36 5 RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitussuunnitelma sisältää arvioit muun muassa alueen päätettävissä olevan kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ OHJELMA Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä. Toimintalinjasta 1 rahoitettavissa yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin pääpainona kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä tätä tukeva innovatiivinen tuote- ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja täten uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan synnyttäminen ja edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Käytettävissä olevan myöntövaltuuden vähyyden vuoksi rahoitus kohdistetaan pääasiassa vain alle 5 vuotta toimineiden yritysten hankkeisiin. Rahoituksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014) mukainen Yrityksen Kehittämisavustus. Alle 50 henkilöä työllistävien pienten yritysten hankkeiden rahoituksessa korostuu (erityisesti investointien osalta) Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukirahoitus. Myöntövaltuuden vähyyden vuoksi rahoitus kohdistetaan yksinomaan suoriin yritystukiin, toimintaympäristön kehittämishankkeita ei enää tueta. Kansallisella yritystukirahoituksella on ollut pitkään merkittävä rooli Varsinais-Suomessa. Salon seudun äkillisen rakennemuutoksen rahoituksella tuettiin pk-yritysten uusia työpaikkoja luovien investointi- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä ja koko maakunnan alueella on pystytty monipuolisesti tukemaan pk-yritysten merkittävien kansainvälistymishankkeiden käynnistymistä. Valtionvarainministeriön valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019 ko. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille ei myöntövaltuutta ole uusiin hankkeisiin kuitenkaan tälläkään kertaa osoitettu. Myöntövaltuuden tarve on kuitenkin korostunut maakunnan positiivisen rakennemuutoksen tilanteessa, Yrityksen Kehittämisavustusta olisi mahdollista kansallisen lisärahoituksen turvin kohdistaa isommalle määrälle pk-yrityksiä ja monipuolisemmin pk-yritysten kansainvälistymistä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä tukeviin hankkeisiin. Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Rahoituksessa painotetaan Varsinais-Suomen maakuntastrategian mukaisia, alueen älykkään erikoistumisen painopisteitä (Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Lääke- ja terveysteknologia) tukevia innovatiivisia kehittämistoimia sekä vähähiilisiä kehittämistoimia. Mahdolliset koko Etelä-Suomen alueen yhteiset teemat otetaan myös huomioon. 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut ( ) on Helsingin, Espoon, Vantaan, Oulun, Tampereen ja Turun yhteinen kestävän kaupunkikehityksen strategia. Kaupungit toimivat uusien innovaatioiden kehitysympäristöinä ja älykkään kaupunkikehittämisen alustana vastaten kaupungistumisen haasteisiin. Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus ja asiakkuus. 6Aika-strategian tavoitteet kytkeytyvät elinkeinopoliittisiin kasvutavoitteisiin (osaaminen, liiketoiminta, työpaikat), julkisen talouden tehostamiseen (kaupunkien ja julkisen sektorin tuottavuus), ympäristötavoitteisiin (vähähiilisyys, resurssitehokkuus) sekä sosiaalisiin tavoitteisiin (osallisuus, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyys). 6Aika-hankkeiden vaikuttavuus syntyy toimintamallin skaalautuvuudesta laajempaan käyttöön kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuosien toiminnassa korostuu erityisesti toimintamallien, tulosten ja oppien koostaminen, juurruttaminen ja levittäminen. Joulukuussa 2018 päättyvässä 6Aika EAKR-haussa etsitään ratkaisuja hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseen (ET 3.2). Hankkeissa kehitetään älykkäitä, resurssitehokkaita ja vähähiilisiä ratkaisuja ja/ tai palveluja, joista yrityksille syntyy uutta liiketoimintaa, ja jotka edistävät kuutoskaupunkien tavoitteita kohti hiilineutraaleja kaupunkialueita. Seuraava EAKR-haku on suunniteltu keväälle 2019, jonka jälkeen täydentäviä hakuja avataan tarpeen mukaan, jos päättyneistä hankkeista vapautuu rahoitusta uudelleen jaettavaksi. Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR -osuus jakaantuu kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais-Suomessa kaikessa ESR -hanketoiminnassa huomioidaan maakuntastrategian mukaiset alueen tavoitteet. Esimerkiksi vuoden 2018 syksyn hankehaussa on erityisesti painotettu alueen positiivista rakennemuutosta tukevia hankkeita. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee hankepäätökset. Alueellisten ESR-hankkeiden hakuaika on kaksi kertaa vuodessa ja Keski-Suomen ELY-keskus julkaisee kutakin hakua koskevat tarkemmat haun painopisteet erillisessä hakuohjeessa aina vähintään 2 kuukautta ennen haun päättymistä. ESR -varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

38 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 37 työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä. ESR rahoitusta suunnataan Varsinais-Suomessa lisäksi kansalaistoimijalähtöiseen paikalliseen kehittämiseen kaupunkialueilla, jossa tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA strategia. Vuosina kestävän kaupunkikehittämisen ESR-toimenpiteet kohdistetaan toimintalinjoihin 3 ja 4: ET 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllisyyden edistäminen, ET 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen sekä ET 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen. Hankkeissa hyödynnetään positiivisen rakennemuutoksen tuomia mahdollisuuksia vastaamalla kasvavien alojen yritysten työvoimatarpeeseen ja osaajapulaan. Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-rahoitukselle ei rakennerahasto-ohjelmassa ole erikseen korvamerkittyä osuutta, vaan maakunnat päättävät siitä vuosittain. ESR-varoilla edistetään myös kansainvälistä yhteistyötä EU:n alueella. Kansainvälistä yhteistyötä sisältäviä hankkeita voidaan rahoittaa sekä alueellisista että EU-tasolla koordinoiduista hauista. Keskeisenä painopisteenä on EU:n Itämeristrategian tukeminen MAASEUTUOHJELMA Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu: 1. Maa- ja puutarhatalous 2. Elintarvikejalostus 3. Metsäketju / puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut 4. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys 5. Kestävien rakenteiden maaseutu Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen. Alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta on mahdollista rahoittaa myös muutamia kehittämishankkeita ja yritysinvestointeja, jotka kohdistuvat vesien tilan parantamiseen Saaristomeren valuma-alueella. Tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin sekä edistää erityisesti ravinteiden (pääasiassa lannan) kierrätystä, kehittämällä uusia viljelymenetelmiä ja keinoja maaperän kunnon kohentamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle on varattu kauden ohjelmavaroista 47,5 M, josta noin 2/3 tullaan kohdentamaan maaseudun pienten yritysten investointi- ja perustamistukiin. Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa ovat samoin vahvasti esillä. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen. Lisäksi etsitään mahdollisuuksia saada laadukkaita elintarvikejalosteitamme myös kansainvälisille markkinoille. Positiivisen rakennemuutoksen tilanteessa on mahdollista tukea maakunnan vahvan metalli- ja konepaja-alan yritysverkostoyritysten kehittymistä ja kasvua maaseutualueella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Kolme näistä viidestä Leader-ryhmästä toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader-ryhmää toimii osittain Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry toimii myös Satakunnan puolella ja Ykkösakseli ry osaksi Uudenmaan puolella. Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille MERI- JA KALATALOUSRAHASTO Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena on kotimaisen kalataloussektorin kestävä kasvu, kalakantojen tilan parantaminen sekä Itämeren tilan kohentaminen. Kalataloussektorin tavoitteeksi asetettu kasvu perustuu kotimaisen ympäristöystävällisen kalanviljelyn tuotannon nousuun, kalatuotteiden arvon lisäämiseen sekä kalakaupan kasvuun. Luomalla kalataloudelle kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö sekä poistamalla alan kehittymisen esteitä syntyy myös uutta liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kehittämisohjelmassa luodaan edellytykset myös innovatiivisten hankkeiden toteutukseen kansallisella kärkihankerahoituksella. Ohjelman rahoitusta suunnataan myös ympäristötoimiin, jotka tukevat kalojen luontaista lisääntymistä ja pyrkivät palauttamaan kalojen luontaisen elinkierron. Uutena kokonaisuutena on meripolitiikka, jonka avulla edistetään sinisen biotalouden ohella myös Itämeren suojelua. Varsinais-Suomessa tullaan vuosina VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

39 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 38 käyttämään 6-10 miljoonaa euroa investointeihin ja innovatiivisiin kehittämishankkeisiin CENTRAL BALTIC OHJELMA Central Baltic ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena. Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Ohjelman rahoista yli 90% on jo sidottu hankkeisiin. Vuoden 2018 lopulla ohjelma kuitenkin sai lisää myöntövaltuuksia EU:n naapuruusohjelmista, eli budjetti tulee kasvamaan noin 10 MEUR verran. Vuoden 2019 aikana kaikki käytettävissä olevat ja käynnissä olevilta hankkeilta palautuvat rahat tullaan sitomaan uusiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin. Tavoitteena on ohjelman asettamien tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen ja rahojen täysimääräinen käyttö. Vuoteen 2019 mennessä suurin osa rahoitetuista hankkeista päättyy. Hankkeiden tuloksista tiedotetaan aktiivisesti sitä mukaa, kun niitä syntyy, mutta erityisesti hankkeiden päätyttyä. Ohjelman väliarviointi kattaa vuonna 2018 päättyneet hankkeet ja analysoi niiden saavutuksia ja ohjelman strategian toteutumista. Väliarvioinnin tulokset ovat käytettävissä vuonna Väliarvioinnin tuloksia voidaan käyttää myös tulevien ohjelmakausien suunnittelun pohjana. Keskustelut Interreg-ohjelmien jatkosta vuoden 2020 jälkeen ovat käynnistyneet. Uusien ohjelmien valmistelu alkanee vuoden 2019 aikana. Central Baltic -ohjelman työntekijät pyrkivät aktiivisesti osallistumaan keskusteluun ja tuomaan ohjelmahallinnon ja entistä vahvemman tulosorientaation näkökulmaa suunnitteluun. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

40 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 39 LIITTEET EAKR ja ESR -rahoitustaulukot Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2a Vuosi: 2019 (ml. 2020) Tähän taulukkoon sisällytetään kokonaisuudessaan kulmalukujen (liite 3) mukainen myöntämisvaltuuden määrä. Maakunta: Varsinais Suomi Osio: ELSA milj. euroa Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR ELY josta RR ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Business Business YHTEENSÄ Kohdenta Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta kansalaistoim. Kohdenta kansalaistoim. Finland Kohdenta Finland mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 2, , ,130 0 EAKR 1, , ,065 0 Valtio 1, , ,065 0 Kunta Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) , , ,307 0 EAKR , , ,153 0 Valtio , , ,599 0 Kunta , , ,555 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 2,89 0, ,89 0 2,89 0 ESR 1,445 0, , ,445 0 Valtio 1,084 0, , ,084 0 Kunta 0,289 0, , ,289 0 Muu julkinen 0, , ,072 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 1,733 0,23 0 1, ,733 0 ESR 0,867 0, , ,867 0 Valtio 0,650 0, ,65 0 0,650 0 Kunta 0,173 0, , ,173 0 Muu julkinen 0, , ,043 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden TL 5 torjunta (ESR) 1, ,157 0,116 1,157 0 ESR 0, ,578 0,058 0,578 0 Valtio 0, ,434 0,043 0,434 0 Kunta 0, ,116 0,015 0,116 0 Muu julkinen 0, , ,029 0 Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 2,130 5,78 0, ,91 0,116 2, , ,217 0 EU 1,065 2,890 0, ,955 0,058 1, , ,108 0 Valtio 1,065 2,168 0, ,233 0,043 0, , ,832 0 Kunta 0 0,578 0, ,578 0,015 0, , ,133 0 Muu julkinen 0 0, , ,144 0 EAKR YHTEENSÄ 2, , , , ,437 0 EU 1, , , , ,218 0 Valtio 1, , , , ,664 0 Kunta , , ,555 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 5,78 0, ,78 0,116 5,78 0 EU 2,890 0, ,890 0,058 2,890 0 Valtio 2,168 0, ,168 0,043 2,168 0 Kunta 0,578 0, ,578 0,015 0,578 0 Muu julkinen 0, , ,144 0 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

41 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 40 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2b Vuosi: 2020 Tähän taulukkoon eritellään liitteen 2a pohjalta osuudet, joiden arvioidaan vuoden 2019 jälkeen todennäköisesti jäävän välittävän toimielimen rahoitettavaksi Maakunta: Varsinais Suomi Osio: ELSA milj. euroa Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR ELY josta RR ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Business Business YHTEENSÄ Kohdenta Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta kansalaistoim. Kohdenta kansalaistoim. Finland Kohdenta Finland mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) EAKR Valtio Kunta Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ESR TL 4 TL 5 Valtio Kunta Muu julkinen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ESR Valtio Kunta Muu julkinen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ESR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ EU Valtio Kunta Muu julkinen EAKR YHTEENSÄ EU Valtio Kunta Muu julkinen ESR YHTEENSÄ EU Valtio Kunta Muu julkinen *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

42 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 41 Maakuntastrategia pähkinänkuoressa

43 9, MYR :00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_ Sivu 42 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku kirjaamo@varsinais-suomi.fi Y

44 10, MYR :00 Sivu 43 VALTION JA MAAKUNTIEN VÄLISTEN ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUIDEN SIIRTO Asia Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Jatkossa keskustelut on tarkoitus käydä vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osaltaan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 mukaisille neuvotteluille taloudesta. Keskusteluja varten valmistellaan maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuva kattaa alueen kehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanteen, ympäristön, hyvinvoinnin, saavutettavuuden, osaamisen ja alue- ja kuntatalouden. Jatkossa tilannekuvan julkisen talouden osioon sisältyy myös maakuntatalouden tarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa kaikille maakunnille tilastoaineistoihin perustuvan määrällisen tarkastelun, jota jokainen maakunta täydentää laadullisella tarkastelulla. Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa Varsinais-Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELYkeskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheet olivat: 1. Varsinais-Suomen kärkitoimialojen tukeminen (uudistumisella kasvua) - erityisesti teknologiateollisuus ja positiivinen rakennemuutos 2. Työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus työvoiman liikkuvuus saavutettavuuskysymykset erityisesti työpaikkojen näkökulmasta kv-osaajien lisääminen Varsinais-Suomessa, toimenpiteiden tukeminen 3. Osaaminen Fitech-seurannan tiivistäminen, varautuminen Fitech-kauden jälkeisiin toimiin ja DIkoulutuksen pysyvä toteuttaminen työvoiman- ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Hyvinvointia kumppanuudella Kumppanuusstrategia (Varsinais-Suomen maakuntastrategia) kumppanuuksien ja rohkeiden kokeilujen edistäminen ja maakunnallisten järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallien luominen Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden ensimmäinen varsinainen kierros oli tarkoitus järjestää syksyllä Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti syyskuun alussa, että maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntymisen takia vuoksi aluekehittämisen keskusteluja ei ole perusteltua järjestää alkuperäisen aikataulun mukaisesti syksyllä Tilannekuvien ja keskusteluagendan laadinnan uudesta aikataulusta tiedotetaan myöhemmin. Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittämiselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämisen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia. Aluekehittämisen keskustelut toteutuvat alkuvuodesta 2019 joko erillisinä tilaisuuksina tai osana maakuntakohtaisia toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä. Erikseen järjestettävien keskustelujen voi ennakoida ajoittuvan tammi-helmikuulle, maakuntien talouden ja toiminnan neuvottelupäivät järjestetään puolestaan maalis-huhtikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa asiasta heti, kun keskustelujen järjestämistapa ja ajankohta ovat selvillä.

45 10, MYR :00 Sivu 44 Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi aluekehittämiskeskustelujen siirron. Päätös Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p , Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p ,

46 11, MYR :00 Sivu 45 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Asia Tiedoksi annettavat asiat - MYR koulutusjaoston pöytäkirjat ja MYR maaseutujaoston pöytäkirja Päätös

47 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_32018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 46 Pöytäkirja 3/2018 Aika: pe klo Paikka: Varsinais-Suomen ELY-keskus Nh Airisto, 3.krs. Läsnä: Varsinainen jäsen Varajäsen Organisaatio Martti Rantala pj Varsinais-Suomen ELY-keskus Juha Pusila Hanna Myllynen Varsinais-Suomen ELY-keskus Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen liitto Petri Järvinen VS TE-toimisto/ELY-keskus Osmo Salo STTK Jorma Saariketo Yritysedustaja Ulrika Lundberg Perusaste ja lukiot (Turunmaa) Ilkka Harkkila Ammatillinen aikuiskoulutus Riitta Pyykkö Yliopistot (TY/ÅA) Pekka Koivisto Oppisopimusjärjestelmä Antti Virtanen Anu Parantainen Kirsi Nurminen Ville Roslakka (siht.) Kutsuttu asiantuntija, Novida Kutsuttu asiantuntija, Turun kaupunki Kutsuttu asiantuntija, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Femma-hanke Varsinais-Suomen liitto Jenni Suominen Kutsuttu asiantuntija, Turun AMK 1. KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSY- MINEN SEKÄ TOIMENPITEITÄ AIHEUTTAVIEN PÄÄTÖSTEN YM. TOTEAMINEN Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat sekä hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 2. KESÄDUUNIPOLKU HANKKEEN TILANNEKATSAUS Asia Kesäduunipolku hanke vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Tavoitteena on edistää työelämäyhteyden syntymistä jo peruskoulun lopusta lähtien ja ehkäistä näin syrjäytymistä. Hankkeen keskeiset toimenpiteet kohdistetaan yli 18-vuotiaisiin nuoriin, mutta oheiskohderyhmänä pilotoidaan toimenpiteitä myös vuotiaiden nuorten keskuudessa eri koulutustasoilla ja oppilaitoksissa. Hankkeessa etsitään lisäksi piilotyöpaikkoja erityisesti alueen pk-yrityksistä, jotka eivät ole perinteisesti tarjonneet kesätyöpaikkoja. Piilotyöpaikkoja etsitään opiskelijavoimin. Konkreettisena toimenpiteenä hankkeessa luodaan kestävään liiketoimintaan perehdyttävät käytännönläheiset perustietopaketit nuorille ja pk- 1

48 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_32018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 47 yrityksille. Hanke paitsi vahvistaa näiden kohderyhmien tulevaa asemaa työmarkkinoilla, myös edistää yrittäjien valmiuksia palkata nuoria eripituisiin työelämäjaksoihin, kuten esimerkiksi kesätöihin ESR-osarahoitteinen hanke toteutetaan ajalla ja sen kokonaisbudjetti on noin euroa. Hankkeen toteuttaa Turun AMK yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Lisätietoja: Ehdotus Projektipäällikkö Turun AMK:sta Jenni Suominen esittelee hankkeen toimintaa ja tuloksia sekä jatkosuunnitelmia. Merkitään tiedoksi. Päätös Kuultiin Jenni Suomisen esitys (pöytäkirjan liitteenä). Hankkeen tavoitteena on nuorten työelämätaitojen kehittäminen, piilotyöpaikkojen etsiminen ja Varsinais-Suomen kesäduunipolun selkeyttäminen. Menetelmänä CV-klinikat, työhaastattelusimulaattori, jne. Kesätyöpaikkoja on kampanjan kautta tarjolla 2018 yhteensä n. 290 kpl (50 yritystä). Keskusteltiin aiheesta. Yritykset ovat myötämielisempiä kuin aiemmin (positiivinen rakennemuutos). Todettiin, että osaamisprofiileja ei tunneta riittävästi yrityksissä. Yrittäjiä pitäisikin infota asiasta enemmän. Myöskään opiskelijat itse eivät tunnista kaikkea potentiaalista osaamistaan. Nuorten olisi hyvä olla itse suoraan yhteydessä yrityksiin. Lisäksi oppilaitokset voisivat tehdä esim. juttusarjan yrittäjien lehteen. Todettiin, että TE-hallinto ja Novida pitää lisätä kontaktiksi hankkeen ohjausryhmään. Sovittiin, että Novida ja TE-toimisto esittävät jäsenensä ohjausryhmään. Merkittiin esitys tiedoksi. 3. MERI -JA TEKNOLOGIAKOULUTUSFOORUMIN AJANKOHTAISET ASIAT Asia Meri -ja teknologiakoulutusfoorumi on laajasti alojen kouluttajat ja sidosryhmät yhteen kokoava foorumi, joka pyrkii edistämään yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä. Foorumi on käsitellyt laajasti ajankohtaisia mm. STEAM ja FITECH -yhteistyökuvioihin liittyviä asioita. Ehdotus Anu Parantainen esittelee asian Merkitään tiedoksi. 2

49 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_32018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 48 Päätös Kuultiin Anu Parantaisen esitys (pöytäkirjan liitteenä). Foorumin viimeisin kokous pidettiin Parhaillaan valmistaudutaan ylijohtaja Tammilehdon vierailuun Sovittiin, että Anu Parantainen toimittaa sihteerille listan Tammilehdolle esitettävistä kysymyksistä, joka välitetään sitten koulutusjaostolle. STEAM Turku on Turun kaupungin vetämä uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseen. Perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, joka tarjoaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille lukemattomia mahdollisuuksia. STEAM Turku haluaa vahvistaa teknologiakoulutuksen vetovoimaa ja kysyntää Turussa ja koko Lounais- Suomessa. Esimerkiksi teknilliseen yliopistokoulutukseen hakeutuu Lounais-Suomessa puolet vähemmän opiskelijoita kuin Pirkanmaalla - tämän STEAM Turku haluaa muuttaa. Sovittiin, että Novida liitetään tähän foorumiin. Jatkossa myös foorumin muistiot toimitetaan tiedoksi koulutusjaostolle. Todettiin fooruminkin liittyvän vahvasti maakunnallisen ohjauksen tiekarttaan. Tuorlasta tehdään uudenlainen oppimisympäristö ja todettiin, että siellä voitaisiin pitää myös koulutusjaoston kokous jossakin vaiheessa. 4. MAAKUNNALLINEN OHJAUKSEN TIEKARTTA Asia Ehdotus MYR:n jaostojen yhteistilaisuudessa (Villa Marjaniemessä) valmisteltiin työpajoissa työelämään ohjauksen tiekartan perusteita. Koulutusjaoston sihteeristö on koonnut oheisen koosteen (toimitetaan jälkikäteen / jaetaan kokouksessa). Koulutusjaosto käsittelee koosteen ja täydentää sitä tarvittaessa. Koulutusjaosto keskustelee tiekartan jatkovalmistelusta. Päätös Puheenjohtaja kertoi maakunnallisen ohjauksen tiekartan taustatyöstä. Sovittiin, että pienryhmä jatkaa työskentelyään, tekemällä asiasta jatkosuunnitelman. Tämän jälkeen järjestetään koulutusjaostolle mahdollisesti toinen työpajapäivä (aamupäivä tai iltapäivä). 5. MAAKUNNALLISEN ENNAKOINTIAKATEMIA-KONSEPTIN VALMISTELUTILANNE Asia Varsinais-Suomen ennakointiakatemia -hanke (EAKR) on saamassa myönteisen rahoituspäätöksen. Hankeen kokonaisbudjetti on euroa ja toteutusaika on Osaamis -ja koulutustarve-ennakointia edistävän hankkeen tavoitteena on eri ammatti -ja toimialojen rajoja ylittävän maakunnallisen ennakointimallin rakentaminen. Ennakointiakatemia tukee maakuntaohjelman tavoitteita kehittämällä työvoiman osaamistarpeen systemaattista verkostoyhteistyöhön perustuvaa ennakointitapaa sekä nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja oppilaitos- 3

50 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_32018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 49 ten ennakointiosaamisen tasoa ja vahvistaa ennakointitiedon vaikuttavuutta. Lisäksi hankkeessa rakennetaan Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin osaksi työelämän ennakointitietoa koskeva osio, joka edistää ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä sekä tuo esiin erilaisia tapoja ennakointitiedon esittämiseen. Hankkeessa pyritään myös kehittämään yhteistyötä valtakunnallisella tasolla. Ehdotus Esa Högblom esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Päätös Kuultiin Esa Högblomin esitys (pöytäkirjan liitteenä). Tavoitteena on saada ennakointiakatemiasta pysyvä toimintamalli ja työkalu EAKR -hankkeen tuloksena. Hankkeessa mallia pilotoidaan ja testataan. Keskeisessä roolissa ovat verkostomaiset työtavat ja tietopalvelujen sekä koulutusohjelmayhteyden keskeinen rooli. Olennaista on siis oppilaitosten ja yritysten vahva rooli. Hankkeessa on tavoitteena luoda mahdollisimman kiinteä ja sitoutunut yritysverkosto toiminnan tueksi. Merkittiin tiedoksi. 6. ERI KOULUTUSTASOJEN AJANKOHTAISET ASIAT Asia Koulutusjaosto kuulee eri koulutusasteiden ajankohtaiset asiat. Korkeakoulut II aste ammatillinen koulutus Yleissivistävä koulutus Perusaste Vapaa sivistystyö Ehdotus Päätös Merkitään tiedoksi Koulutusjaostolle jaettiin ohjelma, koskien järjestettävää työkokousta Työvoimakoulutus osana ammatillista koulutusta. Merkittiin tiedoksi. 7. MUUT ASIAT/TIEDOKSI Muita asioita ei ollut. 8. SYKSYN KOKOUSAIKATAULU Ehdotus Torstai klo

51 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_32018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 50 Torstai klo Lisäksi ehdotetaan, että jatkossa kokousten valmistelussa sihteeristö on skypeyhteydessä eri koulutustasojen edustajiin, asialistan kokoamiseksi. Skype-ajankohdat ja yhteyshenkilöt sovitaan etukäteen. Hyväksyttiin ehdotetut kokousajat ja uudenlainen tapa kokousvalmistelussa. Sovittiin, että marraskuun kokous pidetään Tuorlassa. 9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

52 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_42018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 51 Pöytäkirja 4/2018 Aika: Torstai klo Paikka: Varsinais-Suomen liitto Kokoushuone Tammi Läsnä: Varsinainen jäsen Varajäsen Organisaatio Esa Högblom, pj Varsinais-Suomen liitto Marjut Polviander AKAVA (OAJ) Ilkka Harkkila Ammatillinen aikuiskoulutus Tuula Aamurusko Vapaa sivistystyö Antti Virtanen Olli Manner Matti Mäkelä Ville Roslakka (siht.) Kutsuttu asiantuntija, Novida Kutsuttu asiantuntija, Elomatic Kutsuttu asiantuntija, Turun kaupunki Varsinais-Suomen liitto 1. KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSY- MINEN SEKÄ TOIMENPITEITÄ AIHEUTTAVIEN PÄÄTÖSTEN YM. TOTEAMINEN 2. FITECH-TILANNEKATSAUS Asia FITechin (Finnish Institute of Technology) tavoitteena on kehittää Suomen innovaatiokykyä korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa. FITech on tekniikan alan yliopistojen muodostama verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna Sen tavoitteena on ohjata tekniikan alan osaajia Suomen kasvualoille. Yhteistyöyliopistoon kuuluvat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. FITechin perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry. FiTech Turku oli yhteistyöyliopiston ensimmäinen innovaatioyhteisö ja samalla keskeinen toimintakonsepti Lounais-Suomen teknologiateollisuuden kehittämisessä. Tämä tapahtuu vahvistamalla tekniikan alan koulutuskeskittymää yhteistyössä muun Suomen ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti ja alueen kilpailukyvyn takaamiseksi. Ehdotus Elomatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja FiTech Turku johtoryhmän puheenjohtaja Olli Manner esittelee asiaa. 1

53 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_42018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 52 Merkitään tiedoksi. Päätös Kuultiin Elomatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja FiTech Turku johtoryhmän puheenjohtaja Olli Mannerin esitys (pöytäkirjan liitteenä). Lounais-Suomessa havahduttiin positiiviseen rakennemuutokseen vuoden 2016 aikana. Turun yliopisto haki tammikuussa 2017 DI-koulutuksen tutkinnonantooikeuden laajentamista kone- ja materiaalitekniikan alueille. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Jari Jokisen selvitysmieheksi; raportti valmistui Raportti suositteli verkostona toimivan tekniikan yliopistojen yhteisen FITechin perustamista. FITech on vielä alkuvaiheessa ja tulokset nähdään myöhemmin. FITechissä luodaan uutta, oikean suuntaista ja koko Suomelle positiivista yhdessä tekemisen mallia yliopistojen välille (rakenteet eivät tätä vielä tue). Samalla rakennetaan yliopistojen yhteistyömalleja, opintopalveluita, ylioppilaskuntayhteistyötä ja muita pitkän aikavälin kannalta tarpeellisia rakenteita. Koska Fitech tarjoaa muuntokoulutusmahdollisuuden, se ei ratkaise kandivaiheen tarjontakysymystä DI-koulutuksen osalta. Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden kehitysdynamiikan varmistamiseksi on tarve saada pysyvä ratkaisu Turun korkeakoulujen järjestämään DI-koulutukseen kone-ja materiaalitekniikan aloilla. Pysyvän ratkaisun ja FiTech -toiminnan voi katsoa olevan toisiaan täydentäviä. Käytiin keskustelua aiheesta ja merkittiin tiedoksi. 3. MAAKUNNALLINEN TYÖELÄMÄÄN OHJAUKSEN TIEKARTTA Asia Koulutusjaosto käynnisti maakunnallisen työelämään ohjauksen tiekartan valmistelutyön keväällä Työtä on viety eteenpäin ja työpajojen tukemana. Lisäksi työskentelyä on viety eteenpäin erillisen valmisteluryhmän avulla. Tiekartta on tarkoitus vahvistaa koulutusjaostossa syksyllä Ehdotus Kuullaan tilannekatsaus. Merkitään tiedoksi. Päätös Puheenjohtaja kertoi maakunnallisen työelämään ohjauksen tiekartan valmistelutyön tilanteesta. Työ on vielä kesken, mutta tarkoituksena on saada se valmiiksi seuraavan viikon aikana. Tiekartta tuodaan koulutusjaoston vahvistettavaksi seuraavaan kokoukseen. Merkittiin tiedoksi. 4. STEAM-ESITTELY Asia STEaM onturun kaupungin vetämä uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseen. STEaM (Science, Technology, Enginee- 2

54 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_42018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 53 ring, Arts and Mathematics) Turku tarjoaa perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävän tiede- ja teknologiapolun, jonka kautta eri-ikäisille lapsille ja nuorille aukea laaja mahdollisuus oppia tieteitä ja teknologiaa, erikoistua tekniikan eri alojen jatkoopiskeluun ja työharjoitteluun. Uusi toimintamalli vahvistaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista ja motivoi työelämään ja jatko-opintoihin. Ehdotus Päätös Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungilta esittelee asiaa. Kuultiin projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelän esittely (pöytäkirjan liitteenä). Elo- syyskuussa STEAM-suunnitelmaa tarkennetaan (ml. eri toimijoiden ja projektien roolin täsmentäminen ja toimenpiteiden kattavuuden arviointi). Seuraavaksi päättyneiden hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään. Uusia kehittämistarpeita identifioidaan ja haetaan ulkopuolista rahoitusta. Alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä aiotaan jatkaa ja tiivistää (esim. Glasgow n avaruuskoulun kokemusten hyödyntäminen Turun suunnitteilla olevassa kesäkoulussa). Käytiin keskustelua aiheesta ja merkittiin tiedoksi. 5. ERI KOULUTUSTASOJEN AJANKOHTAISET ASIAT Asia Koulutusjaosto kuulee eri koulutusasteiden ajankohtaiset asiat. Korkeakoulut o Esim. OKM:n esitys yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi ( II aste ammatillinen koulutus o Esim. OKM:n hanke-esitykset ( Yleissivistävä koulutus Perusaste Vapaa sivistystyö ( Ehdotus Päätös Merkitään tiedoksi Tuula Aamurusko kertoi vapaan sivistystyön kuulumisia. Paikalliset toimijat tapaavat Turussa seminaarissa OPH:n rahoittamissa hankkeissa ollaan mukana (aikuisten digitaidot -hanke ja maahanmuuttajien kielitaidon kehittämishanke). Antti Virtanen ja Ilkka Harkkila totesivat II asteen uudistuksen olevan keskeinen painopiste ammatillisen koulutuksen tarjoajien osalta. 3

55 11, MYR :00 / Liite: MYR_koulutusjaosto_pk_42018 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Sivu 54 Merkittiin tiedoksi. 6. MUUT ASIAT/TIEDOKSI - Ehdotukset seuraavan kokouksen asialistalle - Jatketaan Skype-valmistelua - MYR-jaostojen työristeily , alustavan ohjelman läpikäynti käytettävissä olevan ajan puiteissa. Puheenjohtaja esitteli työristeilyn ohjelmaa. Risteily on maksullinen ja toteutuu jos minimimäärä osallistujia saadaan paikalle. 7. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

56 11, MYR :00 / Liite: Maaseutujaosto ptk Sivu 55 Maaseutujaosto Aika: keskiviikkona 23. toukokuuta 2018, klo 9:00 11:00 Paikka: Tuorla/Livia, Tuorlantie 1, Piikkiö Läsnä: Puheenjohtaja (x) Risto Skyttä ELY-keskus, maaseutupalvelut Jäsenet: (x) Sami Heinonen Varsinais-Suomen liitto (x) Seppo Jaakonmäki ELY-keskus, maaseutupalvelut, siht. (x) Jaakko Halkilahti MTK-Varsinais-Suomi (x) Timo Junnila ProAgria Länsi-Suomi ry ( ) Jörgen Grandell Finska Hushållningssällskapet (x) Helena Fabritius Åbolands svenska lantbruksproducentförbund (x) Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus, Lounais-Suomi ( ) Lauri Tapio MTK/Metsälinja (x) Mikko Jaakkola ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat (x) Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskus ( ) Pasi Markula Varsinais-Suomen yrittäjät (x) Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kylät (x) Timo Heikkilä Maaseudun työnantajaliitto MTA ( ) Riitta Karjalainen Maaseudun työntekijäliitto (STTK, AKAVA) (x) Taina Wirberg Kuntien maaseutuasiamiesten edustus ( ) Mika Joki Seutukuntien kehittämiskeskukset (x) Mats Nurmio Seutukuntien kehittämiskeskukset ( ) Maija Pirvola Seutukuntien kehittämiskeskukset (x) Markku Määttänen Seutukuntien kehittämiskeskukset (x) Raimo Rantanen Seutukuntien kehittämiskeskukset (x) Emil Oljemark Paikalliset toimintaryhmät, ISB (x) Taina Sainio Paikalliset toimintaryhmät, Jokivarsikumppanit (x) Pia Poikonen Paikalliset toimintaryhmät, Varsin Hyvä (x) Ulla Kallio Paikalliset toimintaryhmät, Ravakka (x) Maarit Teuri Paikalliset toimintaryhmät, Ykkösakseli Lisäksi kutsuttuina (esitykset): Ville Korpelainen Livia Erkki Aro VARELY Sami Talola MTK - Varsinais-Suomi

57 11, MYR :00 / Liite: Maaseutujaosto ptk KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja toivotti jaoston jäsenet tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Sivu 56 2 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Todettiin kokouksen läsnäolijat. 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kutsun mukainen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tauno Linkoranta ja Raimo Rantanen. 6 LUOMUMPI VARSINAIS-SUOMI -HANKKEEN ESITTELY, VILLE KORPELAINEN, LIVIA Ville Korpelainen kertoi alkuvuodesta käynnistyneestä luomutuotantoon kohdistuvasta kolmivuotisesta tiedonvälityshankkeesta. Hankkeen toteuttajina ovat Ammattiopisto Livia, ProAgria Länsi-Suomi ja Axxell Brusaby. Hankkeessa edistetään luomualan kehitystä ja kasvua kotieläintuotannossa, puutarhatuotannossa, peltokasvien viljelyssä ja keruutuotteissa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta luomutuotannosta sekä rakentaa uusia toimintamalleja luomusta kiinnostuneiden ja luomutoimijoiden yhteen saattamiseksi. Hankkeessa jaetaan tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä alueellisten toimijoiden kesken. Maakunnassa järjestetään kahdella kielellä tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia, joilla lisätään luomun näkyvyyttä, luodaan positiivisia mielikuvia sekä tehdään tutuksi luomuun liittyvää palveluketjua alkutuotannossa toimiville. Myös mentorointityöpajojen ja yritysvierailujen avulla tarjotaan mahdollisuutta verkostoitumiseen ja yhteistyön lisäämiseen viljelijöiden ja muiden toimijoiden kesken. Hanke hyödyntää sähköisiä kanavia tiedottamisessa ja tuottaa verkkoon uudenlaisia innovatiivisia tiedotusmateriaaleja. Nostetaan esille luomutuotannon kehittämismahdollisuuksia ja keinoja luomun tuottavuuden parantamiseksi. Todettiin hankkeen ajoituksen osuvan hyvään ajankohtaan, sillä kiinnostus luomutuotantoon on viime aikoina selvästi lisääntynyt. Keskusteltiin mm. luomukeruualueista sekä luomutäydennyslannoitteista. 7 KATSAUS LUOMUTUOTANTOON ELY-NÄKÖKULMASTA, ERKKI ARO, VARELY Erkki Aro näytti pitempiaikaisten tilastojen valossa, kuinka luomutuotantoon tehdyt 5-vuotiset sopimukset ovat vuosien mittaan kehittyneet. Luomusitoumusjaksot näkyvät tietynlaisena vaihteluna tilastoissa, mutta kaiken kaikkiaan luomutuotanto on ollut tasaisessa kasvussa. Erityisesti viime aikoina on tehty merkittävä harppaus ylöspäin, joten Varsinais-Suomen peltoviljelyalasta jo noin kymmenen prosenttia on luomussa. Tänä keväänä oli ennätyksellisen paljon uusia hakijoita luomuvalvontajärjestelmään (62 kpl), mikä on eniten koko Suomessa. Uusista tiloista 4 haki myös eläimet luomuvalvontaan ja aikaisemmin peltojen osalta luomussa olleista tiloista 6 haki eläimet luomuvalvontaan. Uutta peltoalaa luomusiirtymävaiheeseen tuli yli hehtaaria. Keruualueenkin pinta-ala on kasvussa. Kasvintuotannon oheen toiseksi tuotantosuunnaksi 4 haki keruualuetta luomuvalvontaan. Suurin osa Suomen luomukeruualueesta sijaitsee Lapissa, mutta kysyntää riittää myös lähikeruualueen tuotteille. 8 MAAN VESITALOUS JA KASVUKUNTO -HANKKEEN KATSAUS, SAMI TALOLA, MTK V-S Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke välittää uusinta tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia varsinaissuomalaisille - sekä suomen- että ruotsinkielisille maatiloille pellon vesitalouden hallinnasta, eri viljelymenetelmistä ja maan kasvukunnon parantamisesta. Viljelijöille välitetään käytännön esimerkkien kautta tietoa siitä, mitä nykytietämyksen mukaan pelloilla pitäisi tehdä hiilen sitomiseksi. Kierrätysravinteiden tarjonta lisääntyy koko ajan, joten kentällä tarvitaan lisää tietoa niiden ominaisuuksista ja käyttötavoista lannoitteena. Hankkeen tavoitteena on edistää ravinteiden tehokasta käyttöä ja lisätä lannan sekä muiden kierrätysravinteiden hyödyntämistä maataloudessa kasvien lannoitteena. Viljelijöitä kannustetaan tarkistamaan peltojen kuivatustila ja huolehtimaan peltojen vesitaloudesta nykyistä paremmin. Hanke mm. esittelee menetelmiä konkreettisin esimerkein keinoja, joilla peruskuivatuksen ja salaojituksen toimivuutta voidaan parantaa sekä kaksitasouomien

58 11, MYR :00 / Liite: Maaseutujaosto ptk mahdollisuuksia peruskuivatuksen toteutuksessa. Kohderyhmänä uusien peruskuivatusmenetelmien esittelyssä ovat viljelijöiden lisäksi suunnittelijat ja ojitusyhteisöt. Ojitusyhteisöjen toimintaa aktivoidaan ja tuodaan esille ojaisännöintiä. Säätösalaojitus ja -kastelu voivat olla yksi keino veden kulun tasaamiseen ja veden säästämiseen kuivia aikoja varten ojituksen hoitaessa liian veden pellolta pois. Hankkeessa kerätään käytännön kokemuksia säätösalaojituksesta ja -kastelusta ja tiedotetaan säätösalaojituksen periaatteista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Sivu 57 9 MAASEUTUASIAT MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Kevään aikana maakunnan muutosorganisaatiota on vahvistettu. Samalla uudistuksen vieminen eteenpäin on vauhdittunut. Uuden organisoitumisen suunnittelua on tarkoitus vahvistaa ottamalla mukaan ulkopuolinen konsultti. Maaseutuasioita on nyt kahdessa ryhmässä eli kasvu ja elinvoima -ryhmässä (K&E-ryhmä) ja elintarviketuotannon ja -kaupan tuki-, huolto- ja valvontapalvelut -ryhmässä (EKP-ryhmä). Risto totesi, että eri maakunnissa toimintojen suunnittelu vaikuttaisi etenevän erilaisilla suunnitelmilla, joten maakuntien keskinäinen vertailu tai pitemmälle menevä yhteistyö on melko vaikeaa. Joka tapauksessa tulee olemaan joitakin toimintaalueita, joissa maakuntarajat ylittävä toiminta on ainoa järkevä toimintatapa (esim. kalatalousasiat). 10 AJANKOHTAISET KUULUMISET MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMASSA Seppo esitti katsauksen maaseudun hanketukien tilanteesta vuodelta 2017 sekä koosteen ohjelmakauden toteutustilanteesta ajalta Vuosiraportin perusteella hanke- ja yritystukiin on vuoden lopun tilanteessa sidottu rahoituspäätöksillä varoja siten, että vuodelta 2017 runsas 5 M siirtyy käytettäväksi vuodelle 2018, mutta näistä varoista on kuitenkin jo varattu n. 3 M hanke- ja yritystukiin viime vuoden lopun valintajaksojen kokouksissa. Vuodelle 2018 on odotettavissa uutta myöntövaltuutta lähes 7 M ja edellisvuodelta säästynyttä, uusiin päätöksiin käytettävää valtuutta siirtyy aiemmat varaukset huomioiden runsas 2 M. Alueellisessa kehittämissuunnitelmassa kaavailtu tavoite varojen kohdentamisessa hanke- ja yritystukien kesken näyttäisi toteutuvan hyvin, sillä nyt noin 1/3 sidotuista varoista kohdistuu hanketukiin ja 2/3 yritystukiin. Samalla tavoin pyritään myöntövaroja kohdentamaan myös kuluvanakin vuotena. Alueellisten ohjelmien toteutusta ja vaikuttavuuden arviointia päätettiin alkuvuoden puolella lähteä toteuttamaan Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Pirkanmaan ELY-keskusten yhteisenä hankintana. Pirkanmaan ELY-keskus on tässä toiminut keskeisimpänä järjestelijänä. Nyt sopivan toimijan etsiminen eli tarjouspyyntöjen laittaminen julkiseen kilpailutukseen sekä itse kilpailutus on tehty ja saatu yksi tarjous, jonka pohjalta jatketaan keskusteluja. Mikäli neuvottelut etenevät hyvin, niin arviointityö voisi käynnistyä jo elokuussa. Tuloksia selvityksestä saisimme käyttöömme talvella 2018/2019. Uudesta ohjelmakaudesta alkaa hiljalleen tihkua jotain suuntaviivoja. Määrärahojen oletetaan vähenevän nykytasosta. Keskusteluja käydään tukien kohdentamisesta suoriin tukiin (ns. pilari 1) sekä maaseudun kehittämistukien (pilari 2) suhteesta. Näistä kahdesta maaseudun kehittämisvaroihin kohdistunee suuremmat leikkauspaineet. Touko-kesäkuun vaihteessa saataneen asiasta tarkempaa EU-komission linjausta. 11 LEADER-RYHMIEN AJANKOHTAISET ASIAT Varsin hyvä on muuttanut toimistonsa Metsätaloon Kuralankatu 2:een. Uusi teemahankehaku on avattu ja ehdotuksia siihen kerätään syksyyn saakka. Myös Finest country side -hanke on käynnistynyt. Samoin meneillään on usealla alueella toteutettava Leader Road show Haloo maaseutu -hankkeen kanssa. LINC2018 seminaari Vakka-Suomen seudulla kesäkuuta täyttää hyvin alueen majoitustilat. Osallistujat liikkuvat tutustumisretkillä maalla ja merellä (mm. Katanpää). Ravakalla on käynnissä kolme kv-hanketta (mm. ruokamatkailu / toteuttajana Wirmon Martat ry). Ulla kertoi Ravakalle tulleen tänä vuonna jo 20 hakemusta, joista 9 kohdistuu yritystukiin. Kala-Leaderia hoitava Petri Rannikko on 4 kk:n vuorotteluvapaalla. ISB:n osalta Leader Road show järjestetään Kasnäsissä. Toteutetusta Nuoriso-Leader -hankkeesta on tehty videoraportit. ISB:n rahoituskehys on mennyt jo todella tiukoille eikä isompiin hankkeisiin tai yritystukiin riitä enää myöntövaroja, joten loppuvuosi tasapainotellaan pienillä hankkeilla. Myös Kala-Leader -toiminta on ollut aktiivista. Ykkösakselin huhtikuun hankemessuilla oli kävijöitä 150, joten tapahtuma onnistui. Salon torilla Road show - tapahtuma pidettiin 22. toukokuuta. Nuorisolle suunnattua Ykkösmassi-rahoitusta myönnettiin viime vuonna 17 hankkeelle (yht euroa) ja hanke jatkuu vielä tänäkin vuonna (4 hakua). Teemahankkeita on jo yksi toteutettu ja kolme on käynnistymässä, joten tämä rahoitustapa on otettu hyvin vastaan. Myöntökehys riittää syksyyn (tukitasona on käytetty n. 50 %).

59 11, MYR :00 / Liite: Maaseutujaosto ptk Jokivarsikumppaneiden Road show järjestettiin linjalla Kyrö-Somero. Haloo maaseutu -viestintähanke on osoittautunut hyvin toimivaksi. Kansainvälisiä hankkeita on tähän mennessä vain yksi. Myöntövaltuudet kuluvat nopeasti, kuten muillakin ryhmillä. Sivu MUUT AJANKOHTAISET ASIAT Ei noussut esille muita asioita. 13 SEURAAVAN KOKOUKSEN AIKA Sovittiin seuraavan kokouksen ajankohdaksi torstai 13. syyskuuta 2018 klo 9:00 ja alustavana kokouspaikkana Mathildedal. 14 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen. Risto Skyttä puheenjohtaja Seppo Jaakonmäki kokouksen sihteeri Tauno Linkoranta pöytäkirjantarkastaja Raimo Rantanen pöytäkirjantarkastaja

60 12, MYR :00 Sivu 59 MUUT ASIAT Ehdotus Käsitellään muut asiat. Maakunnan yhteistyöryhmän jaostot (koulutus-, elinkeino -ja maaseutujaostot) järjestävät työristeilyn maanantaina Pääteemana tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet. Työristeily on maksullinen ja ilmoittautuneita laskutetaan erikseen. Hinta riippuu osallistujien kokonaismäärästä ollen noin euroa. Tällä hinnalla katetaan myös puhujien matkat. Risteily peruuntuu, jos ilmoittautuneiden määrä jää liian pieneksi. Kutsut on lähetetty ja sitovat ilmoittautumiset on pyydetty viimeistään maanantaina Työristeilyn ohjelma on oheismateriaalina. Päätös

61 12, MYR :00 / Liite: Picnik_ohjelma_ _MYR-jaostot Sivu 60 Maakunnan yhteistyöryhmän jaostojen yhteinen työristeily M/S Viking Amorella / M/S Viking Grace maanantaina KASVUN EVÄÄT JA POLUT TYÖELÄMÄÄN MISTÄ OSAAJAT, MISTÄ TEKIJÄT Turku-Maarianhamina-Turku Henkilöllisyystodistus mukaan! Klo 8.15 Lippujen jako, Viking Linen terminaali, 2. krs Laiva lähtee, m/s Amorella Päällysvaatteet tms. voi jättää kokoustilaan kannelle 10. Ovi suljetaan poissaolon ajaksi Meriaamiainen, kansi 8, Buffet-ravintola Avaus, kansi 10, kokoustila Avaus ja ajankohtaiset asiat / MYR -jaostojen puheenjohtajat - Yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY-keskus - E-vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Yksikön päällikkö Risto Skyttä, Varsinais-Suomen ELY-keskus Päivän puheenjohtajina toimivat Timo Metsä-Tokila ja Martti Rantala Katsaus eri alojen tilanteisiin loppuuko väki niin farmilta, digipalveluista kuin konepajaltakin? Näkökulma teknologiateollisuudesta jatkuuko kasvu ja jos niin miten? Varsinais-Suomen aluetoiminnan johtaja, aluepäällikkö Teppo Virta, Teknologiateollisuus ry Kuivuus ja työvoimapula - mistä osaajat maaseutuyrityksille? Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, MTK Varsinais-Suomi Ulkomaisen työvoiman saatavuusko ratkaisu työvoimapulaaan miten lupakäytänteet toimivat Asiantuntija Merja Niemelä, Pirkanmaan TE-toimiston työlupayksikkö Pk -ja pienyrittäjien näkökulma vieläkö on rahkeita palkata lisää väkeä (jos sitä löytyy) Toiminnanjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen yrittäjät ry

62 12, MYR :00 / Liite: Picnik_ohjelma_ _MYR-jaostot Sivu 61 Salossa uutta osaamista ja yritystoimintaa osaavan työvoiman tarpeet katastrofin jälkeen Toimitusjohtaja Jyrki Moilanen, Yrityssalo Oy Pieni paussi Faktat pöytään kohtaako työelämä ja osaajat Varsinais-Suomessa? Työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kommenttipuheenvuoro TE-hallinnosta kasvupalvelutko ratkaisu? Johtaja Kjell Henrichson/Palvelulinjajohtaja, Varsinais-Suomen TE-toimisto Maahanmuuttajatko ratkaisu SPR:n varhaisen kotoutumisen malli Toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, SPR Varsinais-Suomi Miten käytännössä osaavan henkilöstön saatavuus onnistuneet rekryprosessit PK -yrityksistä ja näkymiä tulevaan Osaavan työvoiman saatavuus vientiyrityksessä miten kasvu jatkuu? Talousjohtaja Sinikka Kontu, Vahterus Oy Uudistuminen ja kasvu lähtökohtina maaseutuyrityksessä Hallituksen pj. Anna Tuominen, Vitario Oy Keskustelua teemoista ja ratkaisuista sekä joustava siirtymä oppilaitosten osuuteen Kahvitauko joustavasti Kasvun eväät ja polut työelämään mistä osaajat, mistä tekijät Oppilaitosten vastaukset/ratkaisut työvoiman saatavuushaasteisiin sekä vastauksia myös aiemmin ohjelmassa esille tulleisiin kysymyksiin Taustalla osaamisen ja koulutuksen uudet haasteet koulutuksen tarjoajien työelämäyhteistyö ja monet polut työelämään Työelämäyhteistyön läpimurto vai jotain muuta - korkeakoulujen näkökulma - Vararehtori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto - Vararehtori Juhani Soini, Turun ammattikorkeakoulu II asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja osaava työvoiman tuotanto - Salon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Olli-Pekka Juhantila

63 12, MYR :00 / Liite: Picnik_ohjelma_ _MYR-jaostot Sivu Laiva saapuu Maarianhaminaan. Laivan vaihto, m/s Viking Grace Laiva lähtee Turkuun Päivällinen, kansi 10, Buffet-ravintola Mahdollisuus ostosten tekemiseen yms Oppilaitosten osuus jatkuu tarvittaessa Loppusanat, MYR -jaostojen puheenjohtajat Laiva saapuu satamaan. TERVETULOA!