Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 2/2018

Transkriptio

1 Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen avaus 26 Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 27 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 28 Pöytäkirjantarkastajien valinta 29 6-Aika strategian ja hankkeiden ajankohtaiskatsaus 30 Maakuntauudistuksen kasvupalveluja koskevan osion ajankohtaiskatsaus 31 Valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut 32 EU:n komission esitys koheesiopolitiikan linjauksista vuosille ELY-keskuksen kansallinen yritystukirahoitus vuonna Yhteenveto ELY-keskuksen EAKR -yritystukipäätöksistä 35 Tiedoksi annettavat asiat 36 Muut asiat 37 Seuraavan kokouksen ajankohta 38 Kokouksen päättäminen

2 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 2 Maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 2/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto PYKÄLÄT Sivut 1-16 SAAPUVILLA Kuntajäsenet Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus AKAVA Varsinais-Suomi MTK Varsinais-Suomi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turun Kauppakamari ntuntijat Turun seutukunta Salon seutukunta Vakka - Suomen seutukunta Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Turku Science Park Oy Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Pro Agria Länsi-Suomi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Varsinais-Suomen Leader -ryhmät Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen ELY -keskus Eloranta Eeva-Johanna (poistui klo 13.15, 5) Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri (saapui klo 13.15, 5) Lindberg Marko Ruottu Annina (saapui 13.40, 6) Katajainen Timo Metsä-Tokila Timo Anna-Leena Seppälä Lindholm Hanna Luukanen Mikael Kauppinen Veli-Matti Tolonen Risto Myllymäki Paavo Alvesalo Piia 3.vpj. Leiwo Kaisa Kyynäräinen Niko (saapui klo 13.20, 5) Mannervesi Mika Rantanen Raimo Taipale Maria Puhtila Marko Rauma Kaisa Ajosenpää Terhi Somerpalo Jussi Teuri Maarit Huotari Tiina Skyttä Risto PÄÄSIHTEERI, ESITTELIJÄ Partanen Petteri Elinkeinopäällikkö PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija MUUT SAAPUVILLA OLLEET Roslakka Ville Heinonen Sami Erikoissuunnittelija Saaristoasiamies KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Sopenlehto Anna-Mari 6-Aika kaupunkikoordinaattori LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 26 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA 28 ALLEKIRJOITUKSET Piia Alvesalo puheenjohtaja Esa Högblom sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Pauliina Haijanen pöytäkirjantarkastaja Hanna Lindholm pöytäkirjantarkastaja

3 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 3

4 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 4 25 KOKOUKSEN AVAUS Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avaa kokouksen. Kolmas varapuheenjohtaja Piia Alvesalo toimi kokouksen puheenjohtajana ja avasi kokouksen. 26 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ( 145), nimesi kuntajäsenet, sekä vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Lisäksi yhteistyöryhmälle on nimetty puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on lähetetty Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 27 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 28 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pauliina Haijanen ja Hanna Lindholm. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Pauliina Haijanen ja Hanna Lindholm AIKA STRATEGIAN JA HANKKEIDEN AJANKOHTAISKATSAUS Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. 6Aika-strategia on kansallisesti merkittävä: kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) alueella asuu 30 % Suomen väestöstä. Kuutoskaupunkien valjastaminen

5 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 5 innovaatioiden kehitysympäristöksi vahvistaa myös Suomen kilpailukykyä luomalla kansainvälisestikin merkittävät markkinat. Lisätietoja: Esittely 6-Aika-kaupunkikoordinaattori Anna-Mari Sopenlehto esittelee katsauksen hanketuloksiin ja kehittämisnäkymiin sekä tulevaan EU-ohjelmakauteen varautumiseen. Merkitään tiedoksi. 6-Aika-kaupunkikoordinaattori Anna-Mari Sopenlehto esitteli asian kertaamalla 6-aika strategian ja tavoitteet. Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Strategiaa toteutetaan kaupunkikehittämisen hankkeilla, joita on tähän mennessä käynnistynyt 36. Kaikissa 6Aika-hankkeissa on toteuttajia vähintään kahden eri kuutoskaupungin alueilta. Rahoitus on omarahoitusosuuksineen yhteensä n. 100 miljoonaa. EAKR-rahoituksesta on tähän mennessä varattu 72% käytössä olevasta rahoituksesta. Rahoitusta saaneiden ESRhankkeiden suunnitellut budjetit ovat yhteensä n. 8,5 miljoonaa. Tähän mennessä on järjestetty 8 avointa hankehakua (4 EAKR- & 4 ESR-hakua). Turun alueen keskeiset hanketoimijat ovat kaupungin lisäksi Turun AMK, Turun yliopisto ja Turku Science Park. Turun alueella on käynnissä kaikkiaan 27 hanketta. Ohjelman painopistealueista Turulla on vetovastuu avoimen osallisuuteen liittyvästä toiminnasta. Turku on myös asettanut käytännön työtä tukevan temaattisen tavoiteperustan ohjelmatoiminnalle. Rahoitusta on ohjelmassa kohdennettu eniten mm. innovaatioalustoille, älykkään liikenteen kehityshankkeille, avoimen datan hankkeille sekä energiatehokkuuteen liittyville toimille. Kärkihankkeilla pyritään luomaan pohjaa älykkäälle kaupunkikehittämiselle. Tuloksista tärkeimpiä ovat olleet verkostoyhteistyön kehittyminen sekä vertaisoppiminen. Lisäksi nopeiden kokeilujen kautta on esimerkiksi kyetty avaamaan yrityksille aiempaa nopeammin väyliä markkinoille (esim. eril. nettiapplikaatiot ym). Rinnakkaiset ja toisiaan täydentävät hankkeet ovat myös sinänsä tuoneet lisäarvoa ohjelmatoimintaan. Hyviä esimerkkihankkeita ovat mm. YSI yliopistosairaalat innovaatioalustoina, Älyvesi älykäs kaupunkivesiliikenne -pilotti, CircHubs -tulevaisuuden kiertotalouspuisto ja Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt (osa päättynyt, osa käynnissä). 6-Aika ohjelma on valittu Suomen ainoaksi kärkihankkeeksi EU:n koheesiopolitiikan juhlavuotena Ajankohtaisena asiana on lisäksi edunvalvonta suhteessa uuteen ohjelmakauteen sekä tulevat hakukierrokset ja erilaiset ohjelmatoimijoiden yhteisesiintymiset eri tilaisuuksissa. Käydyssä keskustelussa pohdittiin mm. arktisen ulottuvuuden mahdollista sisältymistä ohjelmaan. Tällaista elementtiä ei tässä ohjelmassa suoraan kuitenkaan ole. Lisäksi maakunnalliset toimijat (mm. seutukunnat) toivoivat ohjelman vaikuttavuuden laajentamista ohjelmasäännösten puitteissa Turun alueen ulkopuolelle kaupunkikehitykseen liittyen. Esille nousi ajatus 6-Aika+ tyyppisestä ratkaisusta, joka on jo alustavasti ollut esillä ohjelman tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa. Yleisesti keskustelussa oli esillä myös alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen sekä laajentaminen. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Merkittiin tiedoksi.

6 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 6 Lisätiedot 6Aika-kaupunkikoordinaattori Anna-Mari Sopenlehto, etunimi.sukunimi@turku.fi, p MAAKUNTAUUDISTUKSEN KASVUPALVELUJA KOSKEVAN OSION AJANKOHTAISKATSAUS Hallitus antoi aluekehittämistä ja kasvupalveluita koskevan esityksen Esitys kuuluu maakuntauudistuksen kokonaisuuteen. Uudistuksessa perustetaan maakuntien itsehallinto ja siirretään sille nykyiset kuntien sote -tehtävät ja eräitä valtion tehtäviä. Maakunnille siirrettäisiin kasvupalveluna hoidettavaksi valtaosa niistä tehtävistä, joita tällä hetkellä hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävinä ELY-keskuksissa sekä TE-toimistojen tehtävät. Maakuntauudistuksen aikataulutavoitteen mukaan maakunnat aloittavat toimintansa 2020 alusta ja saavat järjestämisvastuun muun muassa kasvupalvelujen järjestämisestä. Poikkeuksen muodostaa Uudenmaan erillisratkaisu, joka avaa Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille mahdollisuuden perustaa kuntayhtymän. Jos kuntayhtymän perussopimus syntyy säädetyssä määräajassa, vastuu Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisestä on kuntayhtymällä. Muut Uudenmaan kunnat voivat halutessaan liittyä kuntayhtymään. Kasvupalvelu-uudistuksella on tavoitteena siirtää palvelujen järjestämisvastuu ja uudistaa palvelurakennetta ja palvelujen sisältöä asiakaslähtöisesti. Kasvupalvelu-uudistuksen tarkoituksena on monipuolistaa kasvupalvelujen tuotantorakennetta, lisätä palvelutuotannon kilpailullisuutta ja julkisen palvelutuotannon kustannusten läpinäkyvyyttä sekä asiakkaiden vallinnanvapautta. Järjestämisvastuussa oleva maakunta päättää itse valtiolta saamansa rahoituksen käytöstä ja pystyy aiempaa paremmin huomioimaan alueelliset ja paikalliset olosuhteet palvelujen tuottamisessa. Uudistuksen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua, alueiden kehittämistä sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytyksiä valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. Jatkossa maakunnat pystyisivät palveluiden järjestäjinä määrittelemään ja hankkimaan oman alueensa tarpeista lähtevät palveluratkaisut. Tavoitteena on myös, että maakuntien kasvupalvelut ja kuntien elinvoimapalvelut sovitetaan yhteen alueellisesti. Lisäksi tavoitteena on saada yksityiset palvelutuottajat ja järjestöt mukaan palvelujen tuottamiseen. Näin toimien on mahdollista saada uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja. Palveluja yhteen sovittamalla maakunnilla on hyvät mahdollisuudet edistää oman alueensa kasvua ja elinvoimaa. Tarkoitus on saada osaavat työnhakijat ja yritysten tarpeet kohtaaman nykyistä paremmin. Tämä on avaintekijä siinä, että alueilla saadaan kasvua. Uudistuksella on mahdollisuus selkeyttää palveluita ja lisää muun muassa kilpailun kautta niiden asiakaslähtöisyyttä. Kasvupalvelulla tuetaan työnhakijoita työuran eri vaiheissa, oli kysymys sitten uuden työn, uran tai yrittäjyysvaihtoehdon hakemisesta. Kasvupalvelussa yhdistyvät yritys- ja työvoimapalvelut, jolloin on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata kokonaisvaltaisesti yritysten kasvutilanteisiin ja sitä kautta työllisyyteen, kun työvoiman saatavuutta tukevat palvelut ovat kiinteästi yhdistetty muihin yritysten kilpailukykyä ja kasvua tukeviin palveluihin. Laajempaa ja syvempää työllistymisen tukea tarvitseville on tarkoitus rakentaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, joissa voidaan hyödyntää myös sote -palveluja. Tämä onnistuu aikaisempaa paremmin, kun jatkossa maakunnat vastaavat jatkossa sekä kasvu- että sote -palvelujen järjestämistä. Uudistusta koskevat erillislait ovat tulleet eduskuntakäsittelyyn toukokuussa Nämä lait ovat: laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta laki kotoutumisen edistämisestä Syksyllä on tavoitteena antaa eduskunnalle seuraavat lait: kasvupalvelujen tiedonhallinnasta työttömyysturvatehtävien siirrosta TE-toimistoilta Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille

7 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 7 työmarkkinatuen rahoitusvastuusta. Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima, ja osaaminen -vastuualueen vt. johtaja Timo Metsä-Tokila esittelee asian ja valmistelutilanteen Varsinais-Suomessa. Merkitään tiedoksi. Esittely Timo Metsä-Tokila esitteli asian kerraten aluksi uudistuksen taustat ja perusteet. ELY-keskusten ja TE-toimiston yritys -ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksen yhteydessä. Kokonaisuudistuksen viivästyminen ja samalla lainsäädännön puute on ollut kasvupalvelukokonaisuuden valmistelun suurimpia haasteita. Ensi vaiheessa eduskunnan on tarkoitus hyväksyä laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja sen jälkeen ns. erillislait. Keskeistä uudistuksessa on järjestäjän ja tuottajan roolien erottaminen sekä markkinahenkisyys. Markkinalähtöisyys ei ole nykyäänkään mikään uusi asia vaan esimerkiksi Varsinais-Suomen TEtoimisto hankkii jo valtaosan tarjoamistaan palveluistaan markkinoilta. Kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua on Varsinais-Suomessa tehty Kasvu -ja elinvoima - kokonaisuuden johto -ja yhteistyöryhmässä sekä erilaisten keskustelutilaisuuksien kautta. Muutosorganisaatiossa asiaa valmistelevat tietyllä työpanoksella toimivat ELY-keskuksen, TE-hallinnon ja Varsinais-Suomen liiton virkamiehet. Työ -ja elinkeinoministeriön yleinen näkemys on, että kasvupalvelu-uudistus etenee maakuntauudistuksesta riippumatta. Näkemys koskee esimerkiksi lakeja kasvupalvelujen tiedonhallinnasta sekä kasvupalveluvirastosta. Kasvupalveluviraston tausta liittyy myös siihen, ettei TEM:llä ainoana Suomen ministeriöistä vastaavaa vielä ole. Viraston pohjan muodostanee nykyinen KEHA - yksikkö. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Merkittiin tiedoksi. Lisätiedot Vt. johtaja Timo Metsä-Tokila, VARELY (E-vastuualue), etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p VALTION JA MAAKUNTIEN VÄLISET ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUT Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Jatkossa keskustelut käydään vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osaltaan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 mukaisille neuvotteluille taloudesta. Keskusteluja varten valmistellaan maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuva kattaa alueen kehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanteen, ympäristön, hyvinvoinnin, saavutettavuuden, osaamisen ja alue- ja kuntatalouden. Jatkossa tilannekuvan julkisen talouden osioon sisältyy myös maakuntatalouden tarkastelu. Työ- ja elinkeinominis-

8 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 8 teriö tuottaa kaikille maakunnille tilastoaineistoihin perustuvan määrällisen tarkastelun, jota jokainen maakunta täydentää laadullisella tarkastelulla. Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa Varsinais- Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheet olivat: 1. Varsinais-Suomen kärkitoimialojen tukeminen (uudistumisella kasvua) - erityisesti teknologiateollisuus ja positiivinen rakennemuutos 2. Työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus työvoiman liikkuvuus saavutettavuuskysymykset erityisesti työpaikkojen näkökulmasta kv-osaajien lisääminen Varsinais-Suomessa, toimenpiteiden tukeminen 3. Osaaminen Fitech-seurannan tiivistäminen, varautuminen Fitech-kauden jälkeisiin toimiin ja DIkoulutuksen pysyvä toteuttaminen työvoiman- ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Hyvinvointia kumppanuudella Kumppanuusstrategia (Varsinais-Suomen maakuntastrategia) kumppanuuksien ja rohkeiden kokeilujen edistäminen ja maakunnallisten järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallien luominen Seuraavat valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut järjestetään syksyllä Tarkoituksena on käydä ns. kevyempi kierros, jossa painopiste on edellisten keskustelujen syventämisessä. Maakunnat voivat halutessaan edelleen esittää asialistalle muitakin asioita. Valmistelun alustava aikataulu Vko 27 (2.-6.7) Ministeriöiden tuottama määrällinen tilannekuva Vko 36 (3.-7.9) Maakuntien tuottama laadullinen tilannekuva Vko 39 ( ) Maakuntien agendaehdotukset Aluekehittämispäivä, keskustelujen yhteinen kick off Vko 42 ( ) Agendat valmiina To Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut Vko 50 ( ) Keskustelujen yhteinen purku Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Esittely Petteri Partanen esitteli asian. Aluekehittämiskeskustelujen esikierros käytiin vuoden 2018 alussa ja keskustelujen valmistelu ja yhteistyö kehittyi prosessin kuluessa. Keskustelujen tausta-aineisto laadittiin siten, että ministeriö tuotti määrällisen tilannekuvaosion ja alueet puolestaan laadullisen tilannekuvan. Varsinais- Suomea keskusteluissa edusti johtavia viranhaltijoita eri organisaatioista ja myös johtavia maakun-

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 9 tapoliitikkoja. Myös ministeriöiden edustus kehittyi valmistelujen kuluessa vastaamaan maakunnan tavoitteita. Varsinais-Suomen kärkiteema keskusteluissa oli osaaminen ja koulutus. Seuraava kierros käydään syksyllä 2018 (lokakuu) hyödyntäen alkuvuoden kokemuksia. Varsinais- Suomen keskustelut ovat nyt viimeisenä järjestyksessä, kun alkuvuonna maakunta aloitti sarjan. Maakuntien välillä teemat todennäköisesti yhtenäistyvät ja sisältöjä pyritään konkretisoimaan mikä mahdollistaa keskustelujen paremman hyödynnettävyyden ministeriöiden näkökulmasta. Ministeriöiden palaute maakunnille oli ensimmäisellä kierroksella pääosin kaikille samanlainen mutta jatkossa maakuntakohtainen palaute tullee lisääntymään. Käydyssä keskustelussa peräänkuulutettiin maakunnan kokonaisvaltaista osallistamista keskustelujen valmisteluun esimerkiksi maakunnan yhteistyöryhmää ja sen jaostoja hyödyntämällä. Edelleen nähtiin perusteltuna maakunnan delegaation kattavuuden vahvistaminen seudullisesti tai kunnallisesti. Todettiin kuitenkin myös, että osallistumista keskusteluihin paikan päällä määrittelee TEM:n ohjeistukset ja linjaukset. Keskustelussa nousi esille myös maakuntauudistuksen suora vaikutus keskustelujen sisältöön. Joidenkin maakuntien osalta esimerkiksi kasvupalvelut ovat olleet korostuneemmin esillä keskusteluissa. Todettiin että maakunnan yhteistyöryhmässä tulee käsitellä keskustelujen sisältöä ennen niiden käymistä. Lisätietoja Merkittiin tiedoksi. Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 32 EU:N KOMISSION ESITYS KOHEESIOPOLITIIKAN LINJAUKSISTA VUOSILLE Euroopan Komissio julkaisi esityksensä monivuotisiksi rahoituskehyksiksi ja ensimmäiset asetusehdotukset niihin liittyen toukokuun lopussa. Esitys on osa vuosien EU:n rahoituskehysneuvotteluja, jolloin päätetään mihin eurooppalaisiin tavoitteisiin EU:n budjettivarat tulevaisuudessa käytetään. Esityksen kokonaismäärä on mrd euroa, josta koheesiopolitiikan osuus on noin 331 mrd euroa. Suomen tavoitteena on ollut varmistaa koheesiopolitiikan rahoituksen jatkuminen riittävällä tasolla alueillamme ja politiikan sisällön uudistaminen EU:n kilpailukykyä ja eurooppalaisia arvoja tukevaksi. Alustavien laskelmien mukaan Suomi kuuluisi niihin harvoihin maihin, jotka kasvattavat koheesiopolitiikan saantoaan. Suomen saanto on koheesiopolitiikan rahoituksesta esityksen mukaan n. 1,6 mrd euroa mikä olisi noin 100 miljoona euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella. Esityksen mukaan mm. rahoitusohjelmia karsitaan (58 ohjelmaa nyt, tavoite 37), uusille politiikkaaloille ehdotetaan lisäresursseja (muuttoliike, rajavalvonta, puolustus, digitalisaatio, ympäristö), ehdollisuutta rahanjaon kriteerinä lisättäisiin ja maakohtaisiin jakokriteereihin esitetään uudistuksia. Merkittävää lisäystä esitetään ERASMUS -ohjelmalle (nuoriso, koulutus, liikkuvuus) ja Horisontti - ohjelmalle (tutkimus ja innovaatioiden tukeminen). Maatalouteen ehdotetaan tukileikkauksia, kun taas alue -ja koheesiopolitiikan osuus säilynee entisellään tai kasvaa hieman. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat ns. koheesiomaihin (esim. Puola). Erityisen haasteellista Varsinais-Suomen kannalta on esitys merirajayhteistyön rakenteellisista muutoksista (esim. ehdotus Central Baltic -ohjelman sulauttaminen osaksi laajempaa valtioiden välistä ohjelmaa). Vielä käynnissä olevaa EU-rahoituskautta koskien Varsinais-Suomen liitossa juuri valmistunut selvitys osoittaa, että varsinaissuomalaisille toimijoille myönnettiin vuonna 2017 alkaneisiin EU-

10 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 10 rahoitteisiin hankkeisiin yli 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 210 vuonna 2017 alkanutta hanketta sai rahoitusta seitsemäntoista eri rahoitusohjelman kautta. Näissä hankkeissa toimi yhteensä 140 eri varsinaissuomalaista hanketoimijaa. Hankkeiden koot vaihtelivat eri toimijatyyppien välillä huomattavasti. Korkeakoulujen hankkeet olivat keskimäärin suurimpia niiden saadessa noin euroa jokaista hankettaan kohden. Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Esittely Petteri Partanen esitteli asian. Kuluvaa ohjelmakautta koskien Varsinais-Suomen kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli 22,1 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaisbudjetit olivat yhteensä 189,9 miljoonaa euroa. Varsinaissuomalaisia toimijoita osallistui seitsemäntoista eri EU-rahoitteisen ohjelman toimintaan. Tarkastelluista ohjelmista kuudessa ei ollut lainkaan varsinaissuomalaista osallistumista. Tukea saatiin 210 hankkeeseen, joissa yhteensä 138 eri toimijaa sai rahoitusta. Hankkeen keskimääräinen kesto oli 1 vuosi ja 8 kuukautta. Ohjelmien välillä keskeisin rahoitus jakautuu maaseutuohjelman (tarkastelu ei kattanut maatalouden yristystukia), EAKR&ESR:n sekä EU:n erillisohjelmien välillä. Keskeiset hankkeistajat ovat Turun AMK, Turun yliopisto sekä Turun kaupunki. Ohjelmakautta koskien Suomen todennäköinen saanto rakennerahastopuolella kasvaa mutta maaseudun rahoitus puolestaan supistuu. Koko EU:n tasolla lisärahoitusta on esitetty mm. tutkimuksen ja innovaatioiden ohjelmiin (Erasmus+ ja Horisontti) sekä rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan eri tavoin. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat ns. koheesiomaihin (esim. Puola) sekä temaattisesti maatalouden tukirahoitukseen. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EUohjelma- ja rahoitustyön jatkon ja toteutuksen edellytyksenä korostunee eli ehdollisuus lisääntyy ohjelmatyössä. Temaattisuus on myös lisääntymässä ja lisäksi ohjelmien kokonaismäärä vähenee. Komissio esittää mm. transnationaalisten ja merellisiin rajoihin perustuvien raja-alueohjelmien yhdistämistä. Tämä on merkittävä haaste Central Baltic -ohjelman tulevaisuuden osalta. Komission esitys tarkoittaisi toteutuessaan, että esimerkiksi Itämeren alueen piirissä merirajaohjelmat, jotka eivät vastaa komission näkemystä kiinteästä maarajasta yhdistetään koko Itämeren kattavaan Itämeri -ohjelmaan. n suhteen on ryhdytty asianmukaisiin edunvalvontatoimiin. Keskeinen edunvalvontanäkökulma liittyy komission käsitteeseen Fixed link, joka viittaa kiinteään maayhteyden korvaajaan kuten siltaan. Käsite ei komission näkökulmasta kuitenkaan viittaa säännölliseen lauttayhteyteen (vrt Suomi-Ruotsi-Viro). Käydyssä keskustelussa pohdittiin sitä missä vaiheessa ja tavalla kansallinen edunvalvontakeskustelu aluepolitiikan näkökulmasta käynnistyy. Keskustelussa todettiin lisäksi nyt tehdyn esityksen olevan hankala mm. maaseudun ja maatalouden kehittämisen näkökulmasta. Korkeakoulujen katsottiin olevan hyvin valmistautuneita esimerkiksi tulevien Erasmus+ - ja Horisontti -ohjelmien osalta mutta huolta kannettiin II asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Ammatillisen koulutukseen liittyvä kehittäminen voisi saada merkittävääkin lisäarvoa esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kautta ja tätä toimintaa pitäisi aktivoida. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Merkittiin tiedoksi.

11 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 11 Lisätiedot Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p ELY-KESKUKSEN KANSALLINEN YRITYSTUKIRAHOITUS VUONNA 2017 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä on päätetty jatkaa käytäntöä, jonka perusteella MYR:n kokoukseen tuodaan vuosiyhteenveto ELY-keskuksen kansallisesta myöntövaltuudesta tehdyistä yritystukipäätöksistä. Liitteenä olevassa kansallisten yritystukien yhteenvedossa on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot vuodelta Ko. tukien suuntaamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa noudatetaan samoja käytäntöjä kuin EAKR yritystuissa. Myös tukien käsittelyprosessi on MYR -menettelyä lukuun ottamatta sama. Taustaa kansalliselle erillismyöntövaltuudelle: Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2015 rahoittaa jo toimivien yritysten kasvua sekä tukea investointien houkuttelemista ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Erityisesti tiedotteessa nostettiin esille Salon aluetalouden elpymisen tukeminen. Täydennys sisälsi seuraavat kohdat: TEKESin Digiboosti -lisämääräraha 10 M Finpro Invest In/ICT-sektorin lisämääräraha 2 M Yritysten kehittämishankkeisiin lisävaltuus 5 M, joka kohdennetaan Microsoftin työpaikkamenetyksistä kärsiville alueille. Siirtyvien yritystukivaltuuksien nosto 10:stä 20:een M Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta (EU-rakennerahasto-ohjelma) 5 M yritysten kehittämishankkeisiin Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille Lisäksi Hallitus oli esittänyt jo aiemmin kolmannessa lisätalousarviossaan työllisyysmäärärahoja palkkatukeen ja starttirahaan, lisämääräraha yhteensä 21,6 miljoonaa euroa, josta 1,6 miljoonaa euroa tarkoituksena käyttää Microsoftin irtisanomistilanteiden hoitamiseen. Tähän haettiin ja saatiin rahoitusta myös Euroopan globalisaatiorahastolta. Varsinais-Suomen ELY-keskus sai em. pohjalta Yritystukiin kansallista lisärahoitusta n. 4,1 M, välittömästi 3,5 M ja myöhemmin n. 0,6 M (Microsoftin työpaikkamenetyksistä kärsivät alueet) ja Kestävää kasvua ja työtä ohjelmarahoitusta 5 M (kahdessa erässä 4 M nopeasti ja 1 M myöhemmin) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Lisäksi siirtyvien yritystukivaltuuksien nosto varmisti sen, että aiemmalta vuodelta sitomatta jäänyttä kansallista äkillisen rakennemuutoksen myöntövaltuutta voitiin käyttää rahoituspäätöksissä vielä vuonna 2016 ja tarvittaessa edelleen vielä vuonna Kestävää Kasvua ja työtä ohjelmasta saatu EU-rahoitus 5 M oli käytettävissä Varsinais- Suomessa ainoastaan Salon seudulla, sen sijaan kansallista lisärahoitusta 4,1 M päätettiin kohdistaa Salon seudun lisäksi myös Turun seudulle ICT-alan pkt-yritysten kansainvälistymistä ja sitä tukevaa tuotekehitystä edistäviin hankkeisiin (painottui v. 2016, ei investointeihin). Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty seutukunnittain vuonna 2017 ELY-keskuksen myöntämä kansallinen yritystukirahoitus sisältäen sekä em. erillistä Microsoft määrärahaa että edelliseltä vuodelta siirtynyttä kansallista äkillisen rakennemuutoksen määrärahaa. Vuoden 2016 kansallinen rahoitus on esitelty MYR:n kokouksessa Em. erillismäärärahat ovat loppu ja tukirahoitus on vähentynyt merkittävästi v alusta alkaen. Julkisesta rahoituksesta ovat korostuneet Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoitus (maaseutualueen alle 50 hlöä työllistävät pienet yritykset) sekä esim. Business Finlandin rahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamaa rahoitusta ELY-keskuksella on nyt käytössä vuositasolla EAKRmyöntövaltuutena noin 1 M, joka näyttäisi riittävän painotuksen kohteena olevien startup

12 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 12 vaiheen yritysten kansainvälistymishankkeisiin ja tätä tukevaan tuotekehitykseen koko maakunnan alueella. Vt. johtaja (E-vastuualue) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Esittely 8 ja 9 päätettiin käsitellä 8 yhteydessä. Timo Metsä-Tokila esitteli asian. Varsinais-Suomen yritystukilinjaus on maan tiukin. Tuki suunnataan vain 5 vuotta vanhoille yrityksille ja pääosin kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Taustalla on resurssien pienuudesta johtuva priorisointi. Tästä syystä rahoitusta saaneiden yritysten joukossa on paljon uusia firmoja. Jatkossa on mahdollista hyödyntää enemmän myös Business Finlandin resursseja. Vuoden 2018 käytössä olevasta yritystukiresurssista (1,6 milj. euroa) on käytetty puolet tällä hetkellä. Loppuvuonna noin 20 hanketta voitaneen rahoittaa. Vuonna 2019 resurssi supistuu 1 milj. euroon ja se on selvästi tarpeeseen nähden liian pieni. Salon seudun ÄRM -status päättyi vuoden 2017 lopussa. Lisätiedot Merkittiin tiedoksi. Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä, p , sp: etunimi.v.sukunimi@ely-keskus.fi 34 YHTEENVETO ELY-KESKUKSEN EAKR -YRITYSTUKIPÄÄTÖKSISTÄ Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoista (7/2014) 27 :n mukaan liikeja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. EAKR -päätöksenteon käynnistyttyä TEM antoi ohjeen (TEM/70/ /2015) koskien käsittelyssä olevien yritystukihakemusten yhteenvetotietojen viemisestä MYR:iin ennen päätöksentekoa. Ohjeen mukaan yhteenvetotiedot sisältävät: tukiryhmä (= yrityksen kehittämisavustus) listauksen ajanjakso listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten kappalemäärä listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten euromäärä yhteensä hankkeiden ja haettujen avustusten määrät kuntakohtaisesti hankkeiden ja haettujen avustusten määrät toimialakohtaisesti (TOL numerotaso) Saapuneet EAKR-rahoitukseen kohdistuneet hakemukset on esitelty MYR:n sihteeristössä ennen päätöksentekoa. Em. ohjeessa todetaan myös, että maakuntien yhteistyöryhmille pitää toimittaa ainakin kerran vuodessa yhteenveto myönnetyistä avustuksista. Yhteenvedon tarkemmasta tietosisällöstä ELY -

13 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 13 keskuksen sopivat maakuntien yhteistyöryhmien kanssa erikseen. Huomioitava on kuitenkin, että yhteenveto ei saa sisältää salassa pidettävää tietoa. Oheismateriaalina olevassa EAKR -yritystukia koskevassa muistiossa on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot tehdyistä EAKR yritystukipäätöksistä (EAKR). Kokouksessa esitettiin vastaavat tiedot ajalta Samassa liitteessä on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot Salon seudulla käytössä olleeseen eriliseen EAKR-myöntövaltuuteen (EAKR ÄRM) kohdistuvista tehdyistä EAKR-yritystukipäätöksistä (MYR:n päätös Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydentämisestä). Kokouksessa esitettiin vastaavat tiedot ajalta Vt. johtaja (E-vastuualue) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Lisätiedot kohdan käsittely päätettiin siirtää 8 yhteyteen. Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä, p , sp: etunimi.v.sukunimi@ely-keskus.fi 35 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat Ei ollut. 36 MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat. Ei ollut. 37 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Seuraava maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidetään maanantaina kello 13 Kristillisellä opistolla. Todettiin, että samanaikaisesti on maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous. MYR:n kokouksen ajankohta määritellään uudelleen tästä johtuen.

14 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.15

15 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 15 MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKU Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 136 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: - Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus/åbo Förvaltningsdomstol Sairashuoneenkatu 2-4 PL TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

16 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 16 Valitusasiakirjojen -toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.