Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 4/2018

Transkriptio

1 Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen avaus 43 Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 44 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 45 Pöytäkirjantarkastajien valinta 46 Kirjallisen menettelyn päätöksen tiedoksiantaminen 47 Tunnin junan ajankohtaiskatsaus 48 Maakuntauudistuksen valmistelu Maahanmuuttostrategia 49 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden valmistelun käynnistäminen alueilla ja ministeriöissä 50 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen 51 Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden siirto 52 Tiedoksi annettavat asiat 53 Muut asiat 54 Seuraavan kokouksen ajankohta 55 Kokouksen päättäminen

2 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 2 Maakunnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 4/2018 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Kristillinen opisto PYKÄLÄT Sivut 1-15 SAAPUVILLA Kuntajäsenet Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kanerva Ilkka, puheenjohtaja Eloranta Eeva-Johanna Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Häkämies Kari 1.vpj. Lindberg Marko Ruottu Annina Virtanen Jarkko Metsä-Tokila Timo Timonen Risto 2, vpj. Lindholm Hanna Lausti Pekka Hurskainen Raija Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta AKAVA Varsinais-Suomi MTK Varsinais-Suomi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turun Kauppakamari Varsinais-Suomen Yrittäjät Kauppinen Veli-Matti Leinonen Kalle Tolonen Risto Myllymäki Paavo Alvesalo Piia 3.vpj. Leiwo Kaisa Munter Hanna ntuntijat Turun seutukunta Åboland Salon seutukunta Vakka - Suomen seutukunta Loimaan seutukunta Turun yliopisto Åbo Akademi Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Opiskelijajärjestöt Turku Science Park Oy Pro Agria Länsi-Suomi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Taiteen edistämiskeskus/varsinais-suomi Varsinais-Suomen Leader -ryhmät Varsinais-Suomen ELY -keskus Kyynäräinen Niko (saapui ) Granberg Gunilla Suikkanen Sami Rantanen Raimo Joki Mika Pyykkö Riitta Nygren-Landgärds Christina Taipale Maria Niemi Jyri Piispanen Tero Junnila Timo Nummi Tapio Terho Henri Teuri Maarit Skyttä Risto PÄÄSIHTEERI, ESITTELIJÄ Nuotio Tarja Aluekehitysjohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Partanen Petteri Heinonen Sami Lauttamäki Salla Roslakka Ville Virtanen Janne Palmberg Vilppu Elinkeinopäällikkö Saaristoasiamies Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Edunvalvontajohtaja Maahanmuuttoasiantuntija, ELY-keskus

3 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 43 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA 45 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kanerva puheenjohtaja Esa Högblom sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Pauliina Haijanen pöytäkirjantarkastaja Pekka Lausti pöytäkirjantarkastaja

4 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 4 42 KOKOUKSEN AVAUS Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avaa kokouksen. Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avasi kokouksen. 43 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ( 145), nimesi kuntajäsenet, sekä vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Lisäksi yhteistyöryhmälle on nimetty puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on lähetetty Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 44 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 45 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Lauri Heikkilä ja Pekka Lausti. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Pauliina Haijanen ja Pekka Lausti. 46 KIRJALLISEN MENETTELYN PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Turun ammattikorkeakoulun ESR-hankehakemus Making Matches Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaisessa kirjallisessa menettelyssä ajalla Hanke on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä, koska Varsinais-Suomeen kohdentuva osuus hankkeen julkisesta tuesta (ESR- ja valtion kansallinen rahoitus) ylittää euroa.

5 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 5 Hanke on hyväksytty kirjallisessa menettelyssä Kirjallista menettelyä koskeva pöytäkirja on esityslistan oheismateriaalina. Lisätietoja Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Erikoissuunnittelija Esa Högblom, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 47 TUNNIN JUNAN AJANKOHTAISKATSAUS Turku-Helsinki -ratayhteyden merkittävä parantaminen on yksi Varsinais-Suomen keskeisimmistä saavutettavuuteen liittyvistä tavoitteista. Tunnin juna mahdollistaa Etelä-Suomen laajuisen työmarkkina- ja työssäkäyntialueen syntymisen. Samalla se luo merkittävää kasvua radan varrelle. Radan suunnittelu etenee vauhdilla. Maan seuraavalla hallituksella on edellytykset tunnin junan investointipäätöksen tekoon. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta esittelee tilannekatsauksen tunnin junasta ja sen tulevista näkymistä. Merkitään tiedoksi. Esittely Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen esitteli asian. Tunnin juna -hanke on mittava kokonaisuus, jolla on heijastusvaikutuksia laajalti maantieteellisesti, taloudellisesti kuin myös sosiaalisesti niin radan lähialueilla kuin koko Suomessa. Alue on merkittävä talous- ja työssäkäyntialue ja heijastusvaikutukset ovat näin merkittäviä. Turku-Helsinki -rata on myös osa Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa mikä tuo asiaan myös laajemman eurooppalaisen yhteyden. Junaliikenne on lisäksi myös ilmastoystävällinen liikennemuoto. Tämä seikka todennäköisesti korostuu tulevien hallitusten ohjelmissa mikä osaltaan tukee myös tunnin junan toteuttamista. Tunnin juna -hanke on etenemässä hyvin tällä hetkellä. Ratahankkeen varsinainen suunnittelu on jo käynnissä (40 milj. vuosina liikenneviraston toimesta) ja syksyllä 2018 budjettiriiheen saatiin kirjaus tunnin junan yleissuunnittelun nopeuttamisesta ja ratasuunnittelun käynnistämisestä. Hanke on siis aidosti etenemässä ja ensimmäisten junien odotetaan kulkevan vuonna 2029 jos toteutus etenee optimaalisesti. Julkisuudessa viime aikoina paljon esillä olleen pääratahankkeen eteneminen (ns. kolmas raide) ei ole varsinainen kilpailija tunnin junalle koska rantaradan kehittämisprosessi on jo käynnissä. Molempien raideyhteyksien kehittäminen ja liikenteen nopeutuminen palvelee Etelä-Suomen kasvukolmion elinkeinoja ja työvoiman liikkumista. Tunnin juna -hankkeen rahoitustarve on yhteensä 1,5 2 mrd euroa. Sijainti TEN-T ydinverkkokäytävillä mahdollistaa % rahoituksen EU:n CEF-välineestä (CEF=Connecting Europe Facility) investointiin ja 50 % suunnitteluun. Lisäksi budjetin ulkopuolinen rahoitus onb mahdollista toteuttaa esimerkiksi hankeyhtiömallilla. Valtionvarainministeriö on asettanut työryhmän rahoituksen suunnittelua erilaisten rahoitusvaihtoehtojen kartoittamista varten. Hankkeen toteutuminen edellyttää myös vaikuttamista ja viestintää laajasti suhteessa keskeisiin toimija tahoihin kuten radan varren kaupunkeihin ja kuntiin.

6 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 6 Käydyssä keskustelussa todettiin mm. E18 moottoritien jälkirahoitusmallin olleen käyttökelpoinen ratkaisu, joka varmisti hankkeen toteutumisen. Todettiin myös, että uudistettu ratayhteys mahdollistaa myös eri tyyppiset junavuorot osan kulkiessa suoraan välillä Kupittaa Pasila osan pysähtyessä useammin. Todettiin myös, että maakunnallisen joukkoliikenteen ja syöttöliikenteen tulee olla kytketty tehokkaasti uuteen Turku-Hki -yhteyteen. Uusi junayhteys todettiin lopuksi koko maakuntaa innoittavaksi asiaksi, jolla on merkittäviä myönteisiä heijastusvaikutuksia. a koskenut esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Merkittiin tiedoksi. Lisätiedot Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, p MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU MAAHANMUUTTOSTRATEGIA Esittely Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategian valmistelusuunnitelman esittely. Painopisteinä maahanmuutto- ja kotouttamistyön linjaaminen, varautuminen kasvavaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta sekä täällä asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg esitteli asian. Strategia tarjoaa välineen viranomaisille ja muille keskeisille toimijoille maahanmuuttajaväestön tarpeiden huomioimiseen ja kotoutumisen edistämiseen. Lisäksi strategia tarjoaisi välineitä positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin vastaamiseksi lähinnä työperäisen maahanmuuton osalta. Tavoitteena on tältä osin toimialakohtainen lähestymistapa. Toimialakohtaisesti laadittu toimintamalli perustuisi aidosti alueen omiin tarpeisiin ja lisäisi alueen vetovoimaa. Tämä helpottaisi todennäköisesti myös kotimaisen työvoiman houkuttelemisessa. Edelleen strategia voidaan nähdä maakunnassa jo asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäjänä. Varsinais- Suomen ELY-keskus on valmis aloittamaan maahanmuuttostrategian esivalmistelun nopeasti. Strategian esivalmistelu ja itse laadinta taustoituksineen on tarkoitus toteuttaa ostopalveluna. Käydyssä keskustelussa kannatettiin strategiatyön toteuttamista ja pidettiin toimialakohtaista lähestymistapaa perusteltuna. Todettiin että strategia tulee laatia laajassa yhteistyössä eri toimijaryhmien kuten oppilaitosten kanssa. Keskustelussa korostettiin osaavan työvoiman saatavuusnäkökulmia mutta tuotiin myös esille kansallisten työvoimareservien huomioimistarve. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi strategiatyön aloittamista. Merkittiin tiedoksi. Lisätiedot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi p

7 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 7 49 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN OHJELMAKAUDEN VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN ALUEILLA JA MINISTERIÖISSÄ Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi Komissio antoi rahoituskehystiedonantoa täsmentäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla ohjattaisiin EU:n tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa. Suomen saanto olisi komission ehdotuksen mukaan noin 1,605 miljardia euroa. Tämä on noin 5 prosenttia eli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin ohjelmakaudelle. Komission esittämään saantoarvioon liittyy kuitenkin vielä useita epävarmuustekijöitä ja laskentaperustan selkeyttämistarpeita. Suomen saanto koostuu Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista. Suomi ei saa rahoitusta koheesiorahastosta. Keskeisiin uudistusehdotuksiin kuuluu rahoituksen keskittäminen vähäisempään määrään EUtason prioriteetteja. Kumppanuussopimusta kevennetään vähentämällä päällekkäisyyttä ohjelmaasiakirjojen kanssa. EU:n osarahoitusta on määrä vähentää ja jäsenvaltioiden omaa vastuuta ohjelmien toteutuksesta lisätä. Hallintoa pyritään edelleen yksinkertaistamaan vähentämällä EU-sääntelyn määrää, harmonisoimalla sääntelyä eri rahastojen ja ohjelmien välillä, vähentämällä valvontaa matalan riskitason ohjelmissa sekä siirtymällä johdonmukaisempaan yhden tarkastuksen -periaatteen soveltamiseen. Lisäksi komissio ehdottaa tietyt ehdot täyttävissä ohjelmissa mahdollisuutta ottaa käyttöön erityinen kevennetty hallintomalli, joka perustuu vahvemmin kansalliseen lainsäädäntöön. Rahoituksen kohdistumisesta Suomen eri alueille neuvotellaan ohjelmavalmistelun yhteydessä. Vuonna 2021 alkavan kauden hallinnosta päätetään tulevan kauden kansallisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Seuraavan kauden kansallinen valmistelu käynnistyy syksyllä Tarvittavat kansallisen lainsäädännön muutokset käynnistettäisiin vuoden 2019 alkupuoliskolla. Eduskunnan käsittelyssä olevan aluekehitys- ja kasvupalvelulain mukaan kaikki 18 maakuntaa voivat toimia ohjelmakauden välittävinä toimieliminä eli päättää hankkeiden rahoituksesta, mikäli täyttävät välittävän toimielimen kriteerit. Halutessaan maakunnat voivat myös sopia yhteistyöstä tehtävien hoitamisessa. EU ja valtion vastinrahoitus tulee maakunnille erillismomentilla eikä sisälly niin sanottuun yleiskatteelliseen rahoitukseen. Oheismateriaalina on TEM:n kirje koskien ohjelmatyön valmistelua ja organisointia alueilla ja ministeriöissä. Esittely Merkitään tiedoksi. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka esitteli asian. Tällä hetkellä on käynnistymässä laajassa yhteistyössä tapahtuvan valmisteluprosessin organisoituminen ja erilaisten tausta-analyysien laadinta. Valmisteluaikatauluja on myös aiemmasta täsmennetty TEM:n toimesta. TEM korostaa alueiden osalta mm. maakuntien liittojen ja ELYkeskusten saumatonta yhteistyötä. Komission ehdotuksessa monivuotinen rahoituskehys on 1160 mrd euroa (10 % vähennys nykykauteen). Suomen saanto kokonaisuudessaan on kuitenkin nousussa (pl. maatalous) ollen 1,6 mrd euroa koheesiovaroista. Tämä on vajaa 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla kehyskaudella. Komission esityksessä useiden maiden saanto vähenee yli 20 %. Suomen lisäksi vain kuuden muun maan saanto kasvaa.

8 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 8 Rahoituksen jakautumista eri maille on tasapainotettu verrattuna ohjelmakauteen Suomen tärkeimmät kriteerit varojen jaossa ovat: BKT, harvan asutuksen kriteeri, pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus sekä uudet ilmastomuutokseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät kriteerit. Epäedullisempia rahoituskriteereitä ovat työttömyys, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, kolmannen asteen koulutus ja koulupudokkaat. Interreg-tavoitteen osalta jakomenetelmä perustuu aiempaa useampaan väestökriteeriin. Suomen kannalta epäedullista on maarajojen väestön merkittävästi suuremmat painotusprosentit rahoituksen vähentyessä yli 28%. Lisäksi harvan asutuksen erityisrahoituksen määrää ei ole indeksoitu nykyisestä (30 /as/v). Esityksen lopuksi Roslakka nosti esille ajatuksen siitä tulisiko esimerkiksi saaristolle tavoitella nykyistä vahvempaa asemointia tulevassa ohjelmassa erilaisten erityisasemien tyypillisesti leimatessa EU-ohjelmien sisältöjä. Myös positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta olisi mahdollista harkita erityisjärjestelyjen tavoittelua erityisesti EAKR -puolella. Esimerkiksi meri -ja valmistavan teollisuuden alihankintaverkoston maanlaajuisuudella ja koko Suomen hyötynäkökulmalla voisi perustella lisäresursseja Varsinais-Suomeen. Käydyssä keskustelussa pohdittiin mm. rajat ylittävien ohjelmien valmistelua maa -ja merirajaproblematiikan suhteen, maaseuturahoituksen vähenemistä sekä rahoituksen jakautumista koko maassa. Todettiin lopuksi komission esityksen muodostavan varsin hyvän pohjan myös Varsinais- Suomelle. Nykyinen merkittävä tukitasoero per capita suhteessa Itä -ja Pohjois-Suomeen on kaventumassa edes jonkin verran. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina. Lisätiedot Merkittiin tiedoksi. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 50 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (356/2014) 13 :n mukaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeisenä syksynä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan uudet toimeenpanosuunnitelmat laaditaan syksyllä Nykyiset toimeenpanosuunnitelmat koskevat vuosia Syksyllä 2018 valmistellaan toimeenpanosuunnitelma, joka koskee vuosia Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen painopisteiden ja päätoimenpiteen, Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin mukaisesti. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kumppanuusverkostoissa, jotka edistävät älykkään erikoistumisen painopisteiden sekä ohjelman toimenpiteiden toteuttamista. ALKE-asetuksen 12 :n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevan kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 9 julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan vuoden 2019 rahoitustaulukkoon sisällytetään myös vuoden 2020 varat. Varsinais-Suomen vuosien 2019 ja 2020 EAKR-myöntövaltuus yhteensä on 3,882 milj. (EAKR 2,218 ja valtio 1,664) ja ESR - myöntövaltuus yhteensä 5,058 milj. (ESR 2,890 ja valtio 2,168). Varsinais-Suomen rahoitussuunnitelmassa on EAKR -rahoituksesta varattu ELY-keskuksen valmistelemiin hankkeisiin 48 prosenttia (1,065 M ) ja Varsinais-Suomen liiton valmistelemiin hankkeisiin 52 prosenttia (1,153 M ). ESR -rahoitus (2,890 M ) osoitetaan kokonaan ELY keskuksen valmistelemiin hankkeisiin. Toimintalinjan kolme ja neljä rahoituksesta on varattu 10 prosenttia kestävään kaupunkikehittämiseen jaettuna tasan molemmille toimintalinjoille sekä toimintalinjasta viisi 10 prosenttia kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Keväällä 2018 annetussa hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HE 35/2018 vp) ehdotetaan muutettavaksi aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää. Laissa ei säädettäisi maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta, vaan se olisi jatkossa maakuntien harkittavissa. Jatkossa valtion ja maakuntien väliset keskustelut aluekehittämisestä muodostaisivat yhteisen foorumin, jossa käsitellään aluekehittämisen tavoitteita ja toimeenpanoa. Tämä vähentää toimeenpanosuunnitelmien roolia maakunnan aloitteiden kommunikoinnissa valtioneuvostolle. Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä toimeenpanosuunnitelma tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Esittely Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esitteli asian. Kyseessä on nykyisen voimassaolevan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, joka tulee hyväksyä maakunnan yhteistyöryhmässä. Varsinais-Suomen suunnitelma on laadittu uuden kumppanuusajattelun mukaisesti korostaen erilaisten yhteistyöfoorumien merkitystä ja roolia. Toimeenpanosuunnitelma on aiempaa enemmän myös maakunnan sisäinen viestinnän väline. Edunvalvonta keskushallintoon nähden on siirtymässä enemmän vuosittaisten aluekehityskeskustelujen puolelle. Yhteistyöverkostojen toiminta on keskiössä kumppanuusajattelussa ja toimeenpanosuunnitelma rakentuu näiden verkostojen ja foorumien ympärille. Verkostojen toiminta perustuu yhteistyöverkostojen omiin lähtökohtiin ja toimintatavat ovat erilaisia. Verkostot ovat lisäksi eri kehitysvaiheissa osan toimittua useita vuosia ja osan vasta aloittaessa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää lisäksi arvion tulevaisuuden kehityksestä, älykkään erikoistumisen painopisteiden tilanteesta ja yhteistoiminta-alueen hankkeet (Satakunta) sekä rahoitussuunniteman. Käydyssä keskustelussa todettiin toimeenpanosuunnitelma erittäin hyväksi asiakirjaksi. Todettiin lisäksi, että jatkossa foorumien toimintaa ja tuloksia esitellään MYR:n kokouksissa. a koskeva esitys on pöytäkirjan oheismateriaalina.

10 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 10 Lisätietoja Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p , 51 VALTION JA MAAKUNTIEN VÄLISTEN ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUIDEN SIIRTO Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Jatkossa keskustelut on tarkoitus käydä vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osaltaan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 mukaisille neuvotteluille taloudesta. Keskusteluja varten valmistellaan maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuva kattaa alueen kehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanteen, ympäristön, hyvinvoinnin, saavutettavuuden, osaamisen ja alue- ja kuntatalouden. Jatkossa tilannekuvan julkisen talouden osioon sisältyy myös maakuntatalouden tarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa kaikille maakunnille tilastoaineistoihin perustuvan määrällisen tarkastelun, jota jokainen maakunta täydentää laadullisella tarkastelulla. Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa Varsinais-Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELYkeskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheet olivat: 1. Varsinais-Suomen kärkitoimialojen tukeminen (uudistumisella kasvua) - erityisesti teknologiateollisuus ja positiivinen rakennemuutos 2. Työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus työvoiman liikkuvuus saavutettavuuskysymykset erityisesti työpaikkojen näkökulmasta kv-osaajien lisääminen Varsinais-Suomessa, toimenpiteiden tukeminen 3. Osaaminen Fitech-seurannan tiivistäminen, varautuminen Fitech-kauden jälkeisiin toimiin ja DIkoulutuksen pysyvä toteuttaminen työvoiman- ja osaamistarpeiden ennakointi 4. Hyvinvointia kumppanuudella Kumppanuusstrategia (Varsinais-Suomen maakuntastrategia) kumppanuuksien ja rohkeiden kokeilujen edistäminen ja maakunnallisten järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallien luominen Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden ensimmäinen varsinainen kierros oli tarkoitus järjestää syksyllä Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti syyskuun alussa, että maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntymisen takia vuoksi aluekehittämisen keskusteluja ei ole perusteltua järjestää alkuperäisen aikataulun mukaisesti syksyllä Tilannekuvien ja keskusteluagendan laadinnan uudesta aikataulusta tiedotetaan myöhemmin.

11 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 11 Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittämiselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämisen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia. Aluekehittämisen keskustelut toteutuvat alkuvuodesta 2019 joko erillisinä tilaisuuksina tai osana maakuntakohtaisia toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä. Erikseen järjestettävien keskustelujen voi ennakoida ajoittuvan tammi-helmikuulle, maakuntien talouden ja toiminnan neuvottelupäivät järjestetään puolestaan maalis-huhtikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa asiasta heti, kun keskustelujen järjestämistapa ja ajankohta ovat selvillä. Esittely Lisätietoja Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi aluekehittämiskeskustelujen siirron. Tarja Nuotio esitteli asian kerraten vuoden 2018 kevään keskustelujen taustat sekä todeten mm. maakuntauudistuksen epävarmuustekijöiden johtaneen keskustelujen siirtoon. Uudet keskustelut järjestetään alkuvuonna Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi tiedoksi aluekehittämiskeskustelujen siirron. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p , Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , 52 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat - MYR koulutusjaoston pöytäkirjat ja MYR maaseutujaoston pöytäkirja Merkittiin tiedoksi. 53 MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat. Maakunnan yhteistyöryhmän jaostot (koulutus-, elinkeino -ja maaseutujaostot) järjestävät työristeilyn maanantaina Pääteemana tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet. Työristeily on maksullinen ja ilmoittautuneita laskutetaan erikseen. Hinta riippuu osallistujien kokonaismäärästä ollen noin euroa. Tällä hinnalla katetaan myös puhujien matkat. Risteily peruuntuu, jos ilmoittautuneiden määrä jää liian pieneksi. Kutsut on lähetetty ja sitovat ilmoittautumiset on pyydetty viimeistään maanantaina Työristeilyn ohjelma on oheismateriaalina.

12 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 12 MYR:n jaostot laativat maakunnan yhteistyöryhmälle yhteenvedot tapahtuman sisällöstä. Merkittiin tiedoksi. 54 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Seuraava maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidetään keskiviikkona kello 13 Kristillisellä opistolla. Seuraava maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidetään keskiviikkona kello 13 Kristillisellä opistolla. 55 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

13 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 13 MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKU Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 136 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus/åbo Förvaltningsdomstol Sairashuoneenkatu 2-4 PL TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

14 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 14 Valitusasiakirjojen -toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.