Vaikuttamisen kärjet Pohjois-Karjala

Transkriptio

1 Vaikuttamisen kärjet 2019 Pohjois-Karjala 2018

2

3 Vaikuttamisen kärjet 2019 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2018

4 Vaikuttamisen kärjet 2019 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kuvat Mikko Honkonen (ylä) Teemu Pesonen (ala vasen) Sami Laakkonen (ala keski) Abloy (ala oikea) Taitto Satu Reinikainen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2018

5 Sisällys Saatteeksi... 5 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet... 6 Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet... 6 Valtion toimintojen sijoittaminen Pohjois-Karjalaan... 6 Liikennejärjestelmän kehittäminen Maakunta- ja SOTE-uudistus... 7 Hankkeet hallinnonaloittain... 8 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)... 8 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)... 9 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Liitteet Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30) Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32) Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33) Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35) Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset Liite 2 Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti Liite 3 Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelman kärkitoimenpiteet työllisyyden ja yritysten kasvun edistämiseksi... 68

6

7 Saatteeksi Vaikuttamisen kärjet 2019 Pohjois-Karjala on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja. Julkaisu antaa kokonaiskuvan niistä vaikuttamistavoitteista ja hankkeista, jotka maakunnan kehittämiseksi nähdään tärkeinä, ja joiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla asioilla on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa budjettivuotta koskien. Osa hankkeista on luonteeltaan edunvalvonnallisia aloitteita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelua ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Alkuun on koottu keskeiset kärkihankkeet. Vaikuttamistyö tähtää talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä ja virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia, että investointien rahoittamista. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalveluiden sekä turvallisuuden osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä sekä toimintansa aloittavien uusien maakuntien muita tehtäviä koskevien linjausten on mahdollistettava joustavasti erilaisiin toimintaympäristöihin parhaiten soveltuvat ratkaisut maakuntien omaa poliittista päätöksentekoa kunnioittaen. Julkisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2019 jatkuvat edelleen haastavina, vaikka taloudessa onkin nähtävissä kasvua. Maan hallituksen on toimenpiteillään kannustettava kasvuun eri puolella maata. Hyviä kohteita ovat kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon investointihankkeiden vauhdittaminen. Yritysten kasvua vauhdittavat tukipäätökset ja työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat myös tärkeitä toimenpiteitä. Liikennejärjestelmän korjausvelan hoitamisen rinnalla on kyettävä investoimaan myös kehittämiseen. Kun valtatie 6 Raatekankaan eritasojärjestely valmistuu kesällä 2018, ei Pohjois-Karjalassa ole käynnissä ensimmäistäkään merkittävää valtion liikennehanketta. Joensuun ratapihahankkeen toteuttaminen on välttämätöntä saada käynnistymään vuosien aikana. Pohjois-Karjalan työttömyys on edelleen kestämättömän korkealla tasolla. Hallitukselta toivotaan löytyvän valmiutta rohkeille alueellisille kannustimille ja kokeiluille taloudellisen kasvun, yritysten investointien ja paremman työllisyyden aikaansaamiseksi. Syksyllä 2017 laadittu Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelma sisältää useita toimenpide-ehdotuksia, joiden toteutuminen vaatii valtion ratkaisuja. Pohjois-Karjalan maakunnalla ja elinkeinoelämällä on luontaisiin resursseihin ja osaamiseen perustuva kyky ja halu tukea hallituksen painopisteitä erityisesti biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja koskien. Tätä varten on koottu maakunnallinen biotalouden kasvupaketti. 5

8 POHJOIS-KARJALAN STRATEGISET VAIKUTTAMISEN KÄRKIHANKKEET Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet Pohjois-Karjalan Biotalouden kasvupaketti ja kaivostoiminnan vahvistaminen Investoinnit liikkeelle Nurmeksen vihreän teollisuuden alueen bioenergiajalostamon ja muiden investointien toteuttaminen Ilomantsin teknisen hiilen tehtaan (Vapo) toteuttaminen Kiteen Puhoksen alueen teolliset investoinnit Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi Lieksan Kevätniemen biojalostamon (GFN Oy) investointien varmistaminen Metsä- ja biotalousyritysten investoinnit tuotantovolyymin ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen sekä innovaatioihin Outokumpu Mining Camp -hankekokonaisuuden toteuttaminen Metsäbiotalouden huippuosaamiskeskittymän vahvistaminen Itä-Suomen yliopiston (UEF) kehittäminen Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, merkittävä kehitysloikka monitieteisen metsiin ja puuhun liittyvän biotalouden tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana huippuosaamiskeskittymää Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena kärkitutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla Euroopan metsäinstituutin (EFI) globaalin toiminnan ja Suomen Joensuun päämajatoimintojen kehittäminen Joensuun kaupungin kasvusopimuksen metsäbiotalous-kärkiteeman sekä nousevaan teemaan oppimisympäristöt ja oppimisen digitalisaatio liittyvät kehitystoimenpiteet; fotoniikan hyödyntäminen metsäbiotaloudessa Yli hallituskausien menevän pitkäjänteisen kaupunkien vahvuuksiin perustuvan kasvupolitiikan jatkaminen vuoden 2018 jälkeen Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelman toteuttaminen Kasvuohjelmassa tunnistettujen toimenpiteiden toteuttaminen, muun muassa mikroyritysten kehittämisavustus osaavan työvoiman palkkaamiseen työmarkkinatuen suojaosuuden korottaminen muiden kasvuohjelmassa nimettyjen toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Karjala opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen huippumaakunnaksi Itä-Suomen yliopiston (UEF) opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen, oppimisen digitalisaatio ja koulutusvienti Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Toiminnan sisällön, vetovoimaisuuden ja rakenteiden vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana Valtion toimintojen sijoittaminen Pohjois-Karjalaan Julkisten hallintotehtävien sijoittaminen Pohjois-Karjalaan Tuomioistuinviraston perustaminen Joensuuhun Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen Pohjois-Karjalan tehokkaiden maakunnallisten toimintatapojen (talous ja hallinto, ICT, hankintatoimi, palvelukeskukset) hyödyntäminen maakuntauudistuksessa, mahdollisten keskitettävien tukipalvelutehtävien sijoittaminen Joensuuhun Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Kansaneläkelaitoksen paikasta riippumattomat toiminnot (Kelan Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä) Valtion terveyden edistämisen toiminnot yhteistyössä Siun soten kanssa (THL)

9 Liikennejärjestelmän kehittäminen Ratainfrastruktuurin ja junaliikenteen kehittäminen Joensuun ratapihahankkeen toteuttaminen ja asemanseudun kehittäminen ( ratapihan starttiraha 5 milj. Kuhasalontien ylikulkusillan uudistamiseen) Karjalan radan parantaminen ja nopeudennosto Joensuu Imatra rataosuudella Joensuu Varkaus Pieksämäki sekä Joensuu Lieksa Nurmes yhteysvälien henkilöjunaliikenteen kehittäminen Maantieyhteyksien ja rajaliikenteen kehittäminen Valtatien 23 parantaminen kokonaisuudessaan tiesuunnitelman mukaisesti välillä Varkaus Karvio Viinijärvi Valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi Vartiala), suunnitteluvalmiuden nosto Valtatien 6 perusparantaminen Joensuun ja Imatran välillä, suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenä valtatien ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Puhoksen kohdalla Kiteellä Niirala Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan palvelutason ja toimintojen kehittäminen osana kansainvälistä logistista käytävää Valtakunnallisen runkoverkkopäätöksen linjaukset Pohjois-Karjalan kannalta Valtion runkoverkkopäätökseen sisältyvien ykkösluokan maanteiden ja ratojen ulottaminen Pohjois-Karjalaan maakunnan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla Joensuun lentoliikenteen palvelutason parantaminen Maakunnan saavutettavuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämättömien lentoyhteyksien palvelutason kehittäminen Helsinki Vantaalle ja maailmalle Vesiliikenteen kehittäminen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 12 metrillä ja vedenpinnan nosto 10 cm:llä Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano maakunnissa Valtioneuvosto on päättänyt perustaa 18 monitoimialaista maakuntaa, jotka aloittavat alkaen. Uudistuksiin liittyvä lainsäädäntö on kokonaisuudessaan eduskunnan käsiteltävänä ja päätöksiä odotetaan ennen kesäistuntotaukoa. Pohjois-Karjalassa on löydetty laaja yhteisymmärrys ja tahtotila viedä maakunta- ja sote-uudistusta eteenpäin. Valmistelu maakunnassa on edennyt hyvin. Maakunnallinen Siun sote aloitti toimintansa jo Maakunta- ja sote-uudistus on Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä uudistus, jonka avulla voidaan turvata ja koota keskeiset palvelut yhdenvertaisesti pohjoiskarjalaisille myös jatkossa. Pidämme tärkeänä uudistuksen toteutumista ja etenemistä esitetyssä. Uudistuksella on mahdollista saavuttaa monia merkittäviä synergiaetuja kokoamalla toimintoja uusiin maakuntiin. Pohjois-Karjalan kannalta uudistuskokonaisuuden keskeisiä maakunnan vaikuttamis- ja toimeenpanotavoitteita ovat: 1. maakunnilla on oltava itse mahdollisuus päättää omaa maakuntaansa koskevista asioista (laaja itsehallinto) vahvan valtionohjauksen sijaan 2. asiakkaiden tarpeen kannalta kriittiset julkiset palvelut (esim. päivystys, vaikeasti työllistyvät) ja palvelujen integraatio on turvattava 3. maakunnilla oltava aito mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden avaamisen sekä valinnanvapauden laajuuteen ja aikatauluun 4. maakunnalle vahva rooli ja päätäntävalta liikenneasioissa 5. kehittämisen rahoitusvälineet koottava maakuntiin (ml. rakennerahastot), samalla turvattava kansallisten kasvupalveluiden asiantuntijapalvelujen saatavuus 6. valtakunnallisista palvelukeskuksista luovuttava tai ainakin tehtäväkenttää rajattava ja aidosti hyödynnettävä maakuntien hyvin toimivat ratkaisut 7. Luova-viraston palvelujen saatavuus ja paikallistuntemus on turvattava 8. maakunnan tehtävien hoitamiseksi turvattava riittävä rahoitus; rahoituksen tultava yleiskatteellisena ja maakunnalla oltava aito mahdollisuus ohjata ja päättää resurssien suuntaamisesta 9. maakunnille mahdollisuus päättää luontevista yhteistyökuvioista maakuntien kesken 10. kuntien kanssa mahdollistettava joustavat yhteistyömuodot 11. pk-yrityksille aito mahdollisuus kasvaa palveluntuottajina, kokonaisulkoistusten sijaan palvelusetelit, innovatiiviset julkiset hankinnat ja yhteistyökumppanuudet 12. opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonala on kytkettävä vahvemmin tulevaan maakuntaan

10 Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Venäjän vaisu talouskehitys, ruplan heikko kurssi ja talouspakotteiden vaikutukset ovat viime vuosina vähentäneet kaupankäyntiä ja venäläisten matkailua Suomeen. Kehitys on kuitenkin taittunut ja rajanylitys- ja matkailuluvut ovat kasvussa. Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla henkilöliikenne laski vuonna 2017 ja rajanylittäjien kokonaismäärä jäi 1,21 milj. ylittäjään, joka oli noin ylittäjää vähemmän kuin vuonna Lasku oli kuitenkin seurausta suomalaisten ylittäjien määrän vähenemisestä ja sen taustalla olivat erityisesti voimaan astuneen tupakkalain muutoksen vaikutukset. Venäläisten ylittäjien määrä kasvoi 5 % edellisvuoden tasosta. Venäjän talouden elpymisen jatkuessa liikenne itärajan rajanylityspaikoilla tulee kasvamaan. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ylittäjien kokonaismäärät kääntyivät kasvuun jo viime vuonna, enimmillään Vainikkalassa +20,6 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat jatkossakin erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on useilla toimialoilla. Kasvuun on hyvä varautua hankalaksi koetusta viisumikäytännöstä luopumalla. Keskustelu viisumipakon poistamisesta EU:n ja Venäjän väliltä on tällä hetkellä käytännössä loppunut, mutta tulevaa kehitystä ennakoiden Suomen tulee kuitenkin edistää keskustelun jatkumista EU:ssa. Barentsin alueneuvoston 14 jäsenaluetta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa korostavat yhteisessä Barents-ohjelmassaan tarvetta helpottaa viisumikäytäntöjä. Valmisteilla olevassa Barents-ohjelman luonnoksessa Barentsin alueneuvosto ilmaisee tukevansa täysin viisumivapauden toteuttamista Barentsin alueella. Pidemmällä aikavälillä Venäjän WTO-jäsenyyden myötä viisumeista luopumiselle on vahvat perusteet, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palveluiden vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuuteen ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari ovat esittäneet viisumivapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Suomen ja Venäjän välillä viisumivapauspilotti voisi koskea myös yksittäisiä tapahtumia. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus. 8

11 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Tuomioistuinten toimintamenot Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ja Nurmeksen istuntopaikan kehittäminen Käräjäoikeuksien määrä vähenee vuoden 2019 alusta nykyisestä 27:stä 20:een. Joensuu on jatkossakin yksi käräjäoikeuspaikkakunnista. Lisäksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden erillinen istuntopaikka säilyy Nurmeksessa. Uudistuksen jatkovalmistelussa ja toimenpanossa on selvitettävä mahdollisuudet vahvistaa Pohjois-Karjalan käräjäoikeutta keskitetyillä ja paikkariippumattomilla oikeushallinnon tehtävillä. Joensuun uuden oikeus- ja poliisitalon toimitilat tarjoavat tehtäville huippuluokan puitteet. Yksi mahdollisuus keskitetyiksi toiminnoiksi olisivat summaariset riita-asiat. Asioiden käsittelyn keskittämistä valmisteleva työryhmä on esittänyt summaaristen riita-asioiden keskittämistä Itä-Suomessa Kouvolaan. Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Oikeusministeriön alaisuudessa on jo pidempään valmisteltu tuomioistuinviraston perustamista. Varsinainen viraston perustamista valmisteleva hanke käynnistyi Hankkeen tehtävänä on valmistella tuomioistuinviraston perustamista siten, että uusi virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Virastolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous- ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus. Henkilöstömääräksi arvioidaan noin 45 henkilötyövuotta. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi vuonna 2013 ja koulutus on ollut vetovoimaista. Laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Laitos on toteuttanut ja toteuttaa oikeuslaitoksen, asianajajien ja poliisien laajamittaista täydennyskoulutusta. Laitoksen opetus ja tutkimus on suuntautunut keskeisesti oikeuslaitoksen toimintaan ja tuomioistuinprosesseihin. Joensuulla on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn palvelukeskustoiminnan sekä muun hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta (muun muassa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet ja Puolustusvoimien palvelukeskus). Toimintaympäristö mahdollistaa kyseisten toimintojen kasvamisen edelleen, tarjoten valtiokonsernille kilpailukyisen alueen sijoittumiselle. Osaavaa työvoimaa on tarjolla sekä rutiininomaiseen palvelutuotantotyöhön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaus- ja kehittämistehtäviin. Kasvukeskuksena Joensuu 9

12 tarjoaa hyvät yleiset edellytykset sijoittumiselle ja tarjolla on myös tarkoitukseen hyvin sopivia toimitiloja. Kokonaisuutena ottaen Itä-Suomessa on vahvasti kehittyvä oikeusalan asiantuntijakeskittymä, sillä käräjäoikeudet sijoittuvat Joensuuhun ja Kuopioon, ja Kuopiossa sijaitsevat hovi- ja hallinto-oikeudet. Tuomioistuinvirasto olisi luonteva jatko keskittymän kasvulle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun kaupunki ja Itä-Suomen yliopisto ovat esittäneet, että tuomioistuinvirasto sijoitettaisiin Joensuuhun. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntaliitto tukevat esitystä. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Rikosseuraamusalan suunnittelussa Pyhäselän ja Juuan vankiloiden jatkuvuuden yllä on ollut kuluvalla vuosikymmenellä uhkakuvia. Oikeusministeriö päätti kuitenkin lokakuussa 2015, että vankilaverkosto säilytetään nykyisellään ja vankiloiden toimintaedellytykset turvataan. Ratkaisu huomioidaan valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille Pohjois-Karjalan vankilayksiköitä on kehitettävä pitkäjänteisellä orientaatiolla myös kehyskauden jälkeen. Pyhäselkä ja Juuka ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus. 10

13 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Rajavartiolaitoksen toimintamenot Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehitysedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen Vaikka henkilöliikennemäärät Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla ovat vahvojen kasvuvuosien jälkeen viime vuosina laskeneet, Niirala on erittäin tärkeä Pohjois-Karjalan aluetaloudelle ja yritysten kasvupotentiaalille. Sen merkitys näkyy muun muassa kaupan ja logistiikan kehityksessä. Maakunnan matkailulle Niirala on valttikortti myydä Pohjois-Karjalaa osana rajat ylittävää Karjalaa. Kyseessä on väylä, joka yhdistää neljä suurta vesistöaluetta Saimaan, Pielisen, Laatokan ja Äänisen. Vuonna 2017 venäläisten rajanylittäjien määrä Niiralassa pitkästä aikaa kasvoi, mutta suomalaisten määrä jatkoi laskuaan. Kaikkiaan rajanylityksiä oli noin 1,21 milj. (ennätysvuonna 2013 ylittäjiä oli noin 1,62 milj.). Erisuuntaisten kehitystrendien myötä venäläisten ylittäjien määrä on kasvanut 42,3 %:iin kaikista ylittäjistä. Vaikka Niiralan matkustajamäärät eivät tällä hetkellä edellytä rajanylityspaikan merkittävää jatkokehittämistä, itärajan matkustajamäärien kasvuun on syytä varautua. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ylittäjien kokonaismäärät kääntyivät kasvuun jo viime vuonna. Rajaliikenteen kehittymistä tulee seurata aktiivisesti ja kehityksen perusteella tulee rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla varautua olemassa olevien rajanylityspaikkojen jatkokehittämiseen. Oleellinen lähtökohta kehittämisessä on, että nykyisten rajanylityspaikkojen kapasiteetti riittää kasvavallekin liikenteelle eikä uusien ylityspaikkojen avaamista tule edistää. Näin on linjannut myös ministeriöiden välinen itäliikkuvuuden kasvun työryhmä. Matkustajamäärien kasvaessa rajanylityspaikkoja tulee kehittää molemmin puolin rajaa yhteistoiminnassa rajanylityspaikalla toimivien viranomaisten sekä rajanylityspaikkojen kehittämisestä vastaavien virastojen kanssa. Niirala palvelee myös rautatieliikenteen ylityspaikkana ja näkymät rautatieliikenteen kasvulle Niiralan rajanylityspaikan kautta ovat valoisat. Yksi merkittävä kasvutekijä on konttiliikenne, joka käynnistyi Stora Enso liukosellun konttikuljetuksilla Niiralan kautta Keski-Kiinaan. Marraskuussa 2017 kulkenut Nurminen Logistics Oyj:n ensimmäinen konttijuna koostui 50:stä 40 jalan kontista ja junan kokonaispituus oli noin 800 metriä. Tavaroiden kuljetus rautateitse Suomesta Niiralan kautta Keski-Kiinaan Venäjän ja Kazakstanin kautta kestää vain päivää, kun yhdistettynä meri- ja maakuljetuksena sama matka vie yli 50 päivää. Kuljetus toteutetaan yhdessä venäläisten, kazakstanilaisten ja kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiva junayhteys lisää kysyntää ja uusi Silkkitie-reitti tarjoaa hyvät mahdollisuudet yritysten liiketoiminnan laajentamiseen ja tehostamiseen. Nurmisen tavoitteena on järjestää säännöllinen junayhteys Kiinaan. Mahdollisuus hyödyntää nopeaa junayhteyttä kiinnostaa useita teollisuuden aloja. Potentiaalista kertoo, että esimerkiksi pelkästään Suomen metsäteollisuuden viennin arvo viime vuonna oli 11,4 mrd. euroa, josta Aasian osuus oli 19 % ja Kiinan 7 %. 11

14 Tavarakuljetusten odotettu lisääntyminen edellyttää, että Niiralan rautatie-rajanylityspaikan infrastruktuuri sekä Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimintaresurssit ja teknisen valvonnan laitteet ovat riittävät, jotta tavarajunien rajanylitys onnistuu sujuvasti. Lisäksi Niiralasta länteen ja pohjoiseen suuntautuvan rataverkon on oltava riittävän hyvässä kunnossa. Tullin näkemyksen mukaan Niiralan ja Värtsilän tulleihin tarvittaisiin junien läpivalaisulaitteet, jotka nopeuttaisivat tullausprosessia. Tarve korostuu, kun junakontteja alkaa kulkea Niiralan kautta suurempia määriä. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puu-tavaraliikenteen käytössä, joten niillä on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä ja sen vahvistamisella on teollisuuden vahva tuki. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta on tilapäisesti laskenut, mahdollistaa hyvä suomalais-venäläinen yhteistyö puumäärän kasvun suhteellisen nopeasti ja valmiudet tähän on syytä säilyttää. Lieksan kaupunki korostaa lisäksi, että kansallisten ja kansainvälisten matkailijaryhmien (pienbussit ja linja-autot) mukaan ottaminen Inarin rajanylitysliikenteeseen tukisi matkailun kehittämistä rajan molemmin puolin. Ilomantsin kunta pitää kunnan alueella sijaitsevien Leminahon ja Haapovaaran tilapäisten rajanylityspaikkojen rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttämistä tärkeänä mahdollisia tulevia tarpeita varten. Turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja operatiivisen toiminnan turvaaminen Turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina kovalla kädellä. Säästöjä on haettu muun muassa hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja pelastuslaitokset). Muutosten myötä ollaan tilanteessa, jossa viranomaiset joutuvat toimimaan riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Itä-Suomen poliisi pystyi selvittämään vuonna 2017 enää puolet tietoon tulleista rikoksista. Syyksi on todettu resurssipula. Kokonaisuutta ajatellen suhteellisen pienistä valtion määrä-rahasäästöistä koituu sekä kansalaisille että yrityksille ja laajemmin koko yhteiskunnalle ongelmia ja myös huomattavia taloudellisia tappioita. Palveluja ja viranomaisten näkyvää läsnäoloa ei voi enää heikentää. Turvallisuusviranomaisten voimavarat on varmistettava koko maassa ja myös kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuminen on huomioitava. Kansalaisten turvallisuudentunne 12

15 ja tosiasialliseen turvallisuusympäristöön liittyvät tekijät on otettava huomioon arvioitaessa viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia. Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta ja loppuvuodesta 2017 hyväksytty sisäisen turvallisuuden strategia sisältävät useita yhteistyössä eri tahojen kanssa valmisteltuja toimenpiteitä, joiden toteuttaminen tulee huomioida valtion talousarviossa. Vaikka strategiassa korostettu yhteistyö on tärkeää, tulee muistaa, että yhden viranomaisen väheneviä resursseja ei voida kompensoida toisen viranomaisen voimavaroilla, jos nekin ovat säästöjen kohteena ja tämä pakottaa keskittymään omiin ydintoimintoihin. 13

16 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa sijoitettiin Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä on kokonaisuudessaan noin 200 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö vahvisti perustamisvaiheessa 120 henkilöä. Palvelukeskus tuottaa kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuussa sijaitsevat palvelukeskuksen johto ja kanslia, henkilöstöpalvelut, talousja matkapalvelut sekä osa tiedonhallintapalveluista. Operatiivinen palvelukeskustyö on käynnistynyt hyvin ja toiminta on tehokasta. Osaavaa työvoimaa on hyvin saatavilla. Palvelutuotantoa Joensuussa on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. 14

17 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Kuntien tukeminen, valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ) Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden tilanne on saavuttanut viime vuosina koko maata. Kuntatalouden historiassa tilannetta osoittava vuosikate on ollut harvoin koko maata parempi. Huomioitavaa kuitenkin on, että taso on saatu koko maata kireämmällä kunnallisverotasolla. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,78 vuodelle 2018 on lähes yhden prosenttiyksikön koko maata korkeampi. Useilla kunnilla tuloveroprosentti on maan korkeimpien joukossa. Kaikkiaan kuntatalouden tilanne on edelleen keskimäärin koko maata heikompi, mitä osoittaa muun muassa kumulatiivinen ylijäämä, jota on taseessa asukaskohtaisesti selvästi koko maata vähemmän. Heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta ja kuntien tehtävien vähentämiseen liittyen on siihen taas tulossa muutoksia vuoden 2020 alusta sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Järjestelmän kriteerejä tulee jatkossakin uudistaa siten, että turvataan palvelut kaikkialla kohtuullisella kunnallisverotuksen tasolla. Nykyisin tämä ei toteudu ja verotasoerot uhkaavat kasvaa. Suhteelliset erot veroprosenteissa 2020-luvulla saattavat revetä nykyistäkin suuremmiksi, kun maan kaikkien kuntien veroprosenttia alennetaan noin 12 prosenttiyksikköä sote- ja maakuntauudistusten johdosta. Uudistuksen alkuvuosina on kuntien näkökulmasta tarkkaan seurattava sitä, että koko maan tasolla alueellinen tasa-arvo palveluissa säilyy. Vaikka niin sanotussa uudessa kunnassa vuoden 2020 alusta lukien valtionosuudet vähenevät, niin niiden suhteellinen merkitys erityisesti Pohjois-Karjalan alueella tulee entisestään korostumaan. Olosuhdetekijöiden painoarvoa tuleekin nostaa siten, että pitkät etäisyydet, syrjäisyys, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma aluerakenne huomioidaan jäljelle jäävien palvelujen turvaamiseksi. Erityisesti verotulojen tasausjärjestelmä on pidettävä voimassa vähintään nykyisillä tasauksilla. Kaavaillut kiinteistöverotuksen tarkistukset muun muassa kiinteistöjen arvoihin liittyen eivät saa vaarantaa kasvukeskusten ulkopuolisten kuntien veropohjaa. Vuoden 2020 alusta voimaan astuvat valtionosuusjärjestelyt koko maan kuntien tasolla johtavat siihen, että Pohjois-Karjalan kunnista valtaosa tulee olemaan niin sanottuja häviäjiä eli menettävät nollasummapelissä valtionosuuksia. Paine järjestelmän muutoksesta tulee olemaan keskimäärin reilun neljänneksen tuloveroprosentin tuottoa vastaava. Muutoksen aiheuttamia seurauksia koko kuntakentän kesken on seurattava ja ryhdyttävä tarvittaessa pikaisella aikataululla korjaaviin toimenpiteisiin valtionosuuslainsäädännössä. Maakuntauudistusta seuraava kuntien rahoitusjärjestelmän muutos ei saa aiheuttaa epätasa-arvoa kuntien kesken. 15

18 Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen kunnille korkeita menoja ja viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan kunnat maksoivat uuden käytännön mukaisesti työmarkkinatukea Kelalle 16,2 miljoonaa euroa välillisistä työttömyysmenoista (veromenetykset, toimeentulotuki ym.) puhumattakaan. Kuluerä vastaa noin 0,75 tuloveroprosentin tuottoa eli puhutaan varsin merkittävästä menosta. Tässä oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna 10 % (koko maa 1 %), mikä kertoo omalta osaltaan työttömyyden alueellisista suurista eroista. Kuntien on saatava käyttöönsä omaan päätökseen liittyviä työkaluja, jotta työmarkkinatukimaksut eivät rasittaisi kuntataloutta nykyisenkaltaisesti. Varsinkin jos pitkäaikaistyöttömyyden vastuu ja ns. sakkomaksujen maksaminen säilyy kunnilla myös vuodesta 2020 lähtien, on kuntien asemaa ja mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa lisättävä. Työttömyyttä kuntatalouden kustannuseränä ja valtion kunnille antamana tehtävänä onkin tarkasteltava valtionosuusjärjestelmässä uudella tavalla. Valtio on sitoutunut maksamaan uusista ja laajentuvista tehtävistä täysimääräiset valtionosuudet kunnille, mutta tämä ei ole toteutunut pitkäaikaistyöttömyyden vastuiden osalta. Kunnat joutuvat maakuntauudistuksen yhteydessä myös merkittävän kuntatalouden haasteen eteen kiinteistöjä koskien. Uhkana on, että osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olevista kuntien kiinteistöistä jää pois käytöstä ja aiheuttaa alaskirjausten myötä vaikeuksia kuntatalouteen. On luotava järjestelmä, millä estetään kuntien talouden ajautuminen edellä mainittuihin syystä vaikeuksiin. Vaikeudet saattavat pahimmillaan uhata jäljelle jäävien kuntapalvelujen tuottamista. Kaavaillut kompensaatiot harkinnanvaraisen valtionavun kautta eivät vaikuta riittäviltä. Maakuntien talous joutuu todella tiukkaan menokuriin koko maassa 2020-luvulla ja on väistämätön kehitys, että kuntien omistamia sote-kiinteistöjä ei kaikilta osin maakunta enää siirtymävaiheen jälkeen vuokraa. Ilmeinen uhka on, että vain harvat kunnat pääsevät kompensaatioiden piiriin. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ja toteuttaminen Pohjois-Karjalassa on löydetty laaja yhteisymmärrys ja yhteinen tahtotila viedä maakunta- ja sote-uudistusta eteenpäin. Uudistuksen valmistelu maakunnassa on edennyt hyvin. Maakunnallinen Siun sote aloitti toimintansa Maakunta- ja sote-uudistus on Pohjois-Karjalan kannalta hyvä ja tärkeä uudistus, jonka avulla voidaan turvata ja koota keskeiset palvelut yhdenvertaisesti pohjoiskarjalaisille myös jatkossa. Pidämme tärkeänä uudistuksen toteutumista ja etenemistä esitetyssä aikataulussa siten, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa

19 Aluetason organisaatioiden palveluiden kokoaminen uusiin maakuntiin parantaa asiakkaille ns. yhden luukun periaatetta. Uudistuksella on mahdollista saavuttaa monia merkittäviä synergiaetuja kokoamalla toimintoja uusiin maakuntiin. Vaikuttamisen kärjet maakunta- ja sote-uudistuksessa ovat: 1. Alueen elinvoima, hyvinvointi, asiakaslähtöisyys ja tehtävien kustannustehokkuus edellyttävät, että maakunnilla on itse mahdollisuus päättää omaa maakuntaa koskevista asioista (laaja itsehallinto) vahvan valtionohjauksen sijaan: sektorikohtainen putkiohjaus estää uudet asiakaslähtöiset toimintatavat 2. Maakunnan asiakkaiden tarpeen kannalta kriittiset julkiset palvelut (esim. päivystys, vaikeasti työllistyvät) ja palvelujen integraatio turvattava 3. Maakunnilla oltava aito mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden avaamisen laajuuteen ja aikatauluun (asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti eivät ole valmiita heti, vaan sisällön tarkempi määrittäminen, kehittäminen ja toteutus onnistuvat asteittain) 4. Maakunnalle vahva rooli ja päätäntävalta liikenneasioissa 5. Eri rahoitusvälineet koottava maakuntiin (ml. rakennerahastot), samalla turvattava kansallisten kasvupalveluiden asiantuntijapalvelujen saatavuus Pohjois-Karjalassa (maakuntien yhdenvertaisuus) 6. Valtakunnallisista palvelukeskuksista luovuttava tai ainakin tehtäväkenttää rajattava ja aidosti hyödynnettävä maakuntien nyt hyvin toimivat edelläkävijäratkaisut eikä rakennettava uusia päällekkäisiä rakenteita. Yhdenmukaistamista pitää toki tehdä 7. Luova-viraston palvelujen saatavuus ja paikallistuntemus on turvattava maakunnassa varmistamalla kriittisen massa omaavan henkilöstön määrä (sote-osaaminen ml. uudenlainen osaaminen muun muassa sopimusjuridiikassa ja valvontaosaamisessa sekä ympäristötoimialan riittävän asiantuntijaosaamisen säilyttäminen maakunnassa) 8. Maakunnan tehtävien hoitamiseksi turvattava riittävä rahoitus; rahoituksen tultava yleiskatteellisena ja maakunnalla oltava aito mahdollisuus ohjata ja päättää resurssien suuntaamisesta 9. Maakunnille mahdollisuus päättää itse luontevista yhteistyökuvioista maakuntien kesken 10. Kuntien kanssa joustavat yhteistyömuodot mahdollistettava 11. Pk-yrityksille aito mahdollisuus kasvaa palveluntuottajina, kokonaisulkoistusten sijaan palvelusetelit, innovatiiviset julkiset hankinnat ja yhteistyökumppanuudet hyviä tapoja vahvistaa alueen elinkeinoelämää 12. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala on saatava seuraavassa vaiheessa kytkettyä vahvemmin tulevaan maakuntaan Valtion toimintojen alueellistaminen Hallitus jatkaa valtion toimintojen sijoittamista alueellistamislainsäädännön mukaisesti. Aina kun perustetaan uusia valtion yksikköjä tai toimintoja tai laajennetaan tai uudelleen organisoidaan olemassa olevaa toimintaa, on selvitettävä mahdollisuudet sijoittaa toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Valtioneuvoston asettama alueellistamisen koordinaatioryhmä käsittelee sekä valtion toimintojen sijoittamisasioita, että toimintojen lakkautuksia ja supistamisia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. 15

20 Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää tarvetta, osaamista ja työvoimaa. Myös supistusten vaikutukset on huomioitava päätöksissä. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittaminen Joensuuhun ovat hyviä esimerkkejä merkittävistä ja onnistuneista alueellistamistoimenpiteistä. Palvelukeskuspäätösten pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Maakunnan osaaminen tarjoaa jatkossakin hyvät mahdollisuudet alueellistamistoimenpiteille. Koulutusprofiili on valtion toimintojen kannalta otollinen ja luo pohjan sekä hallinnon tukipalveluille, että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle. Osaaminen tarjoaa edellytykset myös uusille julkisen sektorin keskitettyjen tehtävien sijoittamiselle Joensuuhun ja Palkeet-synergian hyödyntämiseen. Nykyiset alueellistamislinjaukset korostavat yksiköiden siirron rinnalla toimintojen ja tehtävien siirtoja. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, PVPALVK, SYKE, Luke) on mahdollista vahvistaa edelleen muun muassa tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun työvoiman eläköitymisen myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä siirtymäajan kaksoismiehitysongelmia. Alueellistamistoimenpiteet myös osaltaan kompensoivat valtion toimintojen ja työpaikkojen vähennyksiä maakunnassa. Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksassa toimii Kelan yhteyskeskus, josta johdetaan Kelan viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus omaa kaikki edut laajentumiseen sekä tilojen että henkilöstön osalta. Laajennus voidaan toiminnallisesti toteuttaa muun muassa toimeentulotuen, asumistuen ja omaishoidon tuen tehtävien siirrolla ja paikasta riippumattomina puhelin-, internetja sähköposti-palveluina. Myös sote-uudistus tarjoaa lisämahdollisuuksia toiminnan laajentumiselle. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: - Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun - Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen - Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen - Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa - Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimintojen vahvistaminen Joensuussa - Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot - Kansaneläkelaitoksen paikasta riippumattomat toiminnot (Kelan Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä) - Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa - Puhelinpalveluiden ja sähköisen asioinnin alueellistaminen - Terveyden edistämiseen liittyvät valtion toiminnot yhteistyössä Siun Soten kanssa, muun muassa THL 16

21 Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin alueille Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Viime vuosina metsähallitus on myynyt myös omaisuuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Kova tuloutustavoite on merkinnyt myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Yksityismetsistä poiketen valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa juuri tuloja alueelle. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisikin jättää merkittävä osa paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemman asteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväylänpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin. Itä-Suomen viiden maakunnan yhteinen neuvottelukunta on esittänyt, että metsähallituksen tuotosta 30 % kohdennettaisiin käytettäväksi alemman asteisen tieverkon kunnostamiseen. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttöaste on kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajanasumisen kunnat samalla myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee muun muassa investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttaminen siten, että vapaa-ajanasuntojen sijaintikunta saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas toimimaan kokeilukuntana. Kitee pilotiksi veromallikokeiluun Keski-Karjalan seutu, keskuksena Kiteen kaupunki, on ollut rakennemuutoksen aluetta jo kymmenen vuotta (äkillisen rakennemuutosalueen status ). Kiteen teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2016 noin 700:lla ja työttömyysaste on korkea, 16,4 % (12/2017). Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja yritysten konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin neliötä tuotantotiloja eikä niihin toistaiseksi ole ponnisteluista huolimatta saatu uutta yritystoimintaa merkittävissä määrin. Hyvistä valmiuksista huolimatta Kiteen vetovoima ei näytä riittävän uusien yritysten sijoittumiseksi. Tarvitaan uusia vahvempia toimenpiteitä yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi. Kiteen veromallissa yritykseen tulorahoituksella maksettua materiaalivarastoa tai muuta kiinteää tuotantoon liittyvää aineellista tavaraa eikä kassaan 17

22 jätettyä voittoa verotettaisi lainkaan, mikä jättäisi rahaa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työllistämiseen. Kiteen veromallissa yritys maksaa veroa alusta asti työntekijöidensä palkanmaksun kautta. Lisäksi kun yrityksestä nostetaan rahaa ulos, maksetaan siitä vero kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön mukaan. Kitee hakee edellä kuvatun veromallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä, miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun. Kokeilu on mahdollista toteuttaa joko Kiteen kaupunkia tai laajemmin koko Keski-Karjalan seutukuntaa koskien Digitalisaatio tuottavuushyppynä Digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää julkisten toimijoiden keskinäisten järjestelmien yhtenäistämistä tai vaihtoehtoisesti datan ristiin hyödyntämisen mahdollisuuksien laajentamista. Kuntatoimijoiden hallussa olevaa dataa avaamalla mahdollistetaan se, että yritykset pystyisivät rakentamaan kuntalaisille parempia palveluja. Digitaalisuuden edistämiseksi on lisättävä teknologianeutraalisuutta sekä mobiilin ja kiinteän laajakaistan tasapainoista edistämistä. Elinkeinoelämän näkökulmasta digitaalisuuden hyödyntämisessä kärjiksi nousevat infrastruktuurin tasapuolinen saatavuus eri puolilla maata, mutta ennen muuta sen turvallisuus, mihin tulee panostaa entistä enemmän. Konkurssilainsäädännön muuttaminen Konkurssilainsäädäntöä on muutettava siten, että pantinhaltija ei voi kohtuuttomasti pitkittää konkurssimenettelyä teollisuustarkoituksiin rakennettujen rakennusten osalta. Ilomantsin kunnan teollisuusalueella on noin neliömetrin suuruinen teollisuuskiinteistö. Rakennus on ollut tyhjänä ja kylmillään vuodesta 2013 saakka, ikkunat on rikottu ja sisätiloissa on tehty laajamittaista ilkivaltaa. 18

23 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala: Toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti on laaja maakunnallinen kärkihankekokonaisuus, joka muodostuu eri hallinnonaloille kohdentuvista toimenpiteistä (liitteenä). Kasvupaketin visiona on, että Pohjois-Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi, joka perustuu monipuoliseen osaamisklusteriin. Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden julkisella sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Viime vuosina osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu määrätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioenergian, tutkimusta ja koulutusta. Maakunnasta löytyy koko metsäbiotalouden arvoketju, joka siihen liittyvine rajapintoineen työllistää yli ihmistä yli 500 yrityksessä. Yritysten liikevaihto on yli 2,0 miljardia euroa ja investointeja on vireillä paljon. Vuonna 2015 valmistellun kasvupaketin asioita on viety aktiivisesti eteenpäin. Osa asioista on jo toteutunut tai edennyt seuraavaan vaiheeseen. Valtion odotetaan edistävän omalla toiminnallaan kaikilla hallinnonaloilla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin toimenpiteitä. OKM:n hallinnonalan toimenpiteillä vahvistetaan metsäbiotalouden huippuosaamiskeskittymää kansainvälisenä huippuyhteisönä ja alan kansallisena veturina ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Pohjois-Karjala koulutuksen ja pedagogisen osaamisen huippumaakunnaksi Pohjois-Karjala on valtakunnallisesti merkittävä koulutusmaakunta laaja-alaisen koulutustarjonnan, pedagogisen kehittämisen ja koulutuksen volyymien näkökulmista. Pelkästään Joensuussa toisen ja korkea-asteen tutkintotavoitteisia opiskelijoita on noin ja opiskelijoiden osuus väestöstä on 28,2 %. Maakunnan koulutustarjonta on kattavaa, laadukasta ja kilpailukykyistä. Itä-Suomen yliopisto on pärjännyt hyvin myös kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus siirtyy Joensuuhun Siirtymän jälkeen Joensuussa toimii Suomen monipuolisin opettajakoulutus tarjoten laajimman sivuainevalikoiman. Yliopiston strateginen, vahva tutkimusalue Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä tutkii muun muassa opetusteknologian joustavaa soveltamista. Joensuussa on myös opetusteknologiaan liittyvää yritystoimintaa ja kehittämistä tukee edelleen se, että koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö toimii hyvin ja koulutustarjonta kytkeytyy vahvasti alueen elinkeinoelämään. Uudet avaukset palvelevat alueen kilpailukyvyn kehittymistä ja muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin vastaamista sekä tarjoavat opetusteknologian kehittämiselle erinomaisen alustan. Myös tulevaisuutta ajatellen koulutuksenjärjestäjillä on kehittämistavoitteita koulutuksen laadun, kilpailukyvyn ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi maakunnan 19

24 edelläkävijäasema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on synnyttänyt valtakunnallisesti ainutlaatuisen strategisen kumppanuuden palveluiden tarjoajan ja koulutuksen järjestäjien välille. Koulutusviennissä on tehty merkittäviä päänavauksia Koska koulutussektorin merkitys on suuri, myös sektoria koskeneilla määräraha-leikkauksilla ja uudistuksilla on ollut maakunnassa keskimääräistä suuremmat vaikutukset. Talouden ja toiminnan tasapainottamiseksi on toteutettu merkittäviä rakenteellisia toimenpiteitä, terävöitetty koulutusprofiileja sekä tiivistetty toimitiloja. Sopeutukset tarkoittavat toisaalta sitä, että maakunnan koulutusjärjestelmä on trimmattu kovaan kuntoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden koulutusorganisaatioiden toimintaa ohjaavien ja niihin vaikuttavien ministeriöiden tulee tukea käytettävissä olevilla keinoilla koulutustarjonnan kehittämisen edellytyksiä. Myös resurssien tulee olla kunnossa ja niiden mitoituksessa tulee huomioida alueen työllisyystilanne. Kasvatusalan tutkimuksen ja opettajankoulutuksen kehittäminen Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt siirtää Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen (luokanopettajankoulutus, käsityönopettajankoulutus, kotitalousopettajankoulutus, lastentarhanopettajankoulutus) ja Savonlinnan normaalikoulun toiminnat nykylaajuudessaan Joensuun kampukselle alkaen. Siirron jälkeen Joensuun kampuksella toimii Suomen monipuolisin opettajakoulutus. Savonlinnan kampuksella työskentelevälle opetus- ja tutkimushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä työskentelemään Joensuun kampukselle. Siirto koskee noin 90 tutkimus- ja opetushenkilöä sekä noin 800 opiskelijaa. Oppilaitokset ja Joensuun kaupunki panostavat opiskelijoiden osallisuuteen ja hyvinvointiin. Karelia ammattikorkeakoululla on strateginen kumppanuus opiskelijakunta POKA:n kanssa ja opiskelija-asuntotilannetta helpottaakseen on Joensuun kaupunki sitoutunut rakentamaan 750 uutta opiskelija-asuntoa vuoteen 2018 mennessä. Keskittämällä opettajankoulutuksen Joensuun kampukselle yliopiston tavoitteena on alan tutkimustoiminnan edellytysten huomattava parantuminen sekä opiskelijoiden sivuainetarjonnan monipuolistaminen. Opettajankoulutuksen kehittämiseen ajankohtaisesti liittyvään digitalisaatioon ja tätä tukevaan oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä alan tutkimustoimintaan avautuu Joensuussa erinomaiset mahdollisuudet. Luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden pedagogiikkaa kehitetään hyödyntäen vuorovaikutuksellisia oppimisympäristöjä. Joensuun kaupungissa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioihin integroidaan uusien opetussuunnitelmien mukaista pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä, oppimateriaaleja ja digitaalista oppimista. Yliopiston opettajankoulutus on mukana tässä suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi Joensuussa rakennettavaan harjoittelukoulun käyttöön tulevan rakennuksen toiminnoissa huomioidaan yliopiston muiden tutkimusalojen osaaminen (muun muassa fotoniikka, hiilineutraalius). Uusi harjoittelukouluyksikkö sijoittuu vuonna 2018 valmistuvaan Rantakylän koulukampukseen, jossa on mahdollista saada valmiuksia työskentelyyn myös maahanmuuttajataustaisten sekä erityisen tuen piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa. 20

25 Yliopisto on sitoutunut lisäämään lastentarhanopettajankoulutuksen aloituspaikkoja pysyvästi 70 paikkaan. Keskittämisen myötä myös varhaiskasvatuksen koulutukseen ja tutkimukseen avautuu lupaavia näkymiä alan jatkokoulutuksen edellytyksiä edistävistä mahdollisuuksista. Monialaisen ammattikorkeakoulun toiminnan turvaaminen Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen pisimpään toimineista ammattikorkeakouluista. Karelia profiloituu erityistesti sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan kouluttajana. Työvoiman ennakointitiedot osoittavat, että Pohjois-Karjalassa on edelleen vajetta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Työn perässä muutetaan helpommin Pohjois-Karjalasta Etelä-Suomeen kuin toisinpäin. Tästä syystä on tärkeää kouluttaa osaajia juuri oman maakunnan tarpeisiin ja näin varmistaa osaavan työvoiman saanti yrityksiin sekä julkiselle sektorille. Meneillään oleva maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus on suurimpia sodanjälkeisiä yhteiskunnallisia uudistuksia. Pohjois- Karjala on edelläkävijän asemassa vuoden 2017 alussa aloittaneen Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän myötä. Uudistuksen onnistunut läpimeno edellyttää vahvaa koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Siun Sotella, Karelia-ammattikorkeakoululla ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen strateginen kumppanuussopimus, joka kattaa laajasti yhteistyön ja toiminnan kehittämisen koulutuksessa (ml. täydennyskoulutus) sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Maakunnan oppilaitoksilla on Siun sote -yhteistyön myötä mahdollisuus toimia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti edelläkävijöinä uudistamalla koulutusta sekä luomalla uudenlaisia koulutus- ja palvelutuotteita. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus edellyttää onnistuakseen laajamittaista henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä tutkintojen sisältöjen päivittämistä vastaamaan uudistuksen sekä teknologisen kehityksen tarpeisiin. Elinkeinoelämää palvelevalla ja monipuolisella tekniikan koulutuksella varmistetaan maakunnan elinvoimaisuus ja maakunnan vientipainotteinen teollinen tuotanto- ja palvelutoiminta. Maakunnan vahvuuksiin perustuvia ekosysteemejä ovat muun muassa biotalous, turvallisuus, kehittyneet terveydenhuollonratkaisut ja korkean teknologian muovituotteet ja rakennustuoteratkaisut. Näissä ekosysteemeissä ja yrityksissä tarvitaan uusia kehittämistoimenpiteitä, uutta osaamista ja lisäpanostuksia erityisesti Industry ja LEAN-ajattelun sekä digitalisten ratkaisujen, robotisaation ja tekoälyn hyödyntämiseksi. Ekosysteemien ja uusien avauksien kehittäminen edellyttää vahvaa ja laaja-alaista tekniikan koulutustarjontaa maakunnassa. 21

26 Ammatillisen koulutuksen resurssien varmistaminen Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon myötä on olennaista huolehtia siitä, että Pohjois-Karjalassa on riittävät edellytykset toteuttaa laadukasta ja vaikuttavaa laaja-alaista ammatillista koulutusta sekä nuorille että erityisesti työikäiselle väestölle eri puolilla maakuntaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtionosuusrahoituksen vähennykset ovat vuosien aikana olleet noin 20 miljoonaa euroa, mikä on heikentänyt koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia reformin vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseen. Käytännössä ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen ja yksilölliset polut sekä lisääntyvä ja syvenevä työelämäyhteistyö vaativat nykyistä enemmän resursseja. Samoin tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen toteuttaminen edellyttää sekä yksilöllisten tarpeiden huomiointia, että koulutuksen toteutusten räätälöintiä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee kehittää uraohjauksen toimintamalleja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden työllisyyden edistämiseen. Alueen haasteellinen työllisyystilanne vaatii erityisiä toimenpiteitä muun muassa alueen työelämäyhteistyöhön vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kun resurssit vähenevät, tämä ei onnistu riittävällä tavalla. Rahoituksessa on huomioitava nyt ja jatkossa alueen työllisyystilanne. Työvoimakoulutuksen volyymien on oltava riittäviä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämislupa uudistui Kuntayhtymä haki maakunnan työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden perusteella uusia tutkinnon järjestämisoikeuksia järjestämislupaan. Osa hyväksyttiin, osa ei. Jotta kuntayhtymä voi vastata Pohjois-Karjalan työelämän osaamis- ja koulutustarpeisiin kattavasti, tulee järjestämisoikeus saada kaikille hakemuksessa esitetyille tutkinnoille (muun muassa autoala, maanrakennus). Muutoin työelämän tarpeet toteuttaa satunnaisesti joku tai jotkut maakunnan ulkopuoliset koulutuksen järjestäjät, mikä ei ole alueen pitkäjänteisen ja tuloksellisen työelämäyhteistyön kannalta tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymällä on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset esitettyjen tutkintojen järjestämiseen. Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen tilojen sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden rahoitus Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,0 milj. euroa vuodessa. Oppilaitosten kosteusvaurioiden korjaushankkeet ovat jatkuvasti ajankohtaisia rakennusten iän ja kouluverkon jatkuvan sopeuttamisen takia. Pohjois-Karjalassa on edelleen suuri tarve koulujen kosteusvaurioiden korjauksiin, ja nykyisillä pienentyneillä valtionavustuksilla kunnat eivät pysty riittävän nopeasti rahoittamaan investointeja. Oppilaitosten sisätilaongelmien ratkaiseminen tulee tehdä pitkäjänteisesti kuten ympäristöministeriön aloittama Terveet tilat hanke edellyttää. Se ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa riittävän nopeasti, koska tällä hetkellä suuri määrä lapsia joutuu olemaan väliaikaistiloissa ja parakeissa sekä osa edelleen epäterveissä tiloissa. 22

27 Liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana ja vapaa-ajan keskusta tukevien kohteiden rakentaminen Kontiorannan entisen varuskunnan alueelle sijoittuva vapaa-ajan keskus ja sitä tukevien kohteiden rakentaminen ovat tärkeitä Kontiolahden ampumahiihto-keskuksen aseman vahvistamisessa Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämistoimenpiteet on toteutettu vuoden 2015 maailmanmestaruuskisojen ja maailmancupin 2018 edellyttämällä tavalla. Kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa, jotta Kontiolahti pidetään kilpailukyisenä suurtapahtumien järjestämispaikkana ja varteenotettavana ympärivuotisena liikunta- ja matkailukeskuksena. Kontiolahdella järjestetään jatkossakin suurkilpailuja. Vuonna 2018 järjestetään ampumahiihdon maailmancup sekä veteraanien joka vuotiset Master-kilpailut. Kontiolahti on saanut kansainvälisen ampumahiihtoliitto IBU:n A-lisenssin ainoana paikkakuntana Suomessa vuosille Kontiolahti on hakenut MC-kilpailuja myös vuosille Suomen Olympiakomitean opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on myös nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi heti Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Kunta kehittää stadionaluetta ja sen lähiympäristöä. Stadion on suurtapahtumien järjestämispaikka ja kuntalaisten lähiliikuntapaikka. Molempien ominaisuuksien kehittäminen ja stadionin ympärivuotinen käyttö ovat lisääntyneet uusien aktiviteettien ja reitistöjen avulla. Stadionin läheisyyteen on mahdollista rakentaa uusia huolto- ja majoitustiloja sekä ympärivuotista käyttöä tukevaa infrastruktuuria. Kontiolahden kunta suunnittelee varuskunta-alueelle ja ampumahiihtostadionin läheisyyteen monitoimi- ja liikuntahallia, joka tukee alueen tapahtumia ja alueen monipuolista käyttöä. Hallin rakentamisen yhteyteen on mahdollista rakentaa myös majoitus- ja muita tiloja. Hankkeelle haetaan lisäksi valtion tai muuta julkista rahoitusta suunnitelmien valmistuttua. Pohjois-Karjalan ampumaratojen ja ampumaurheilukeskustoimintojen kehittäminen Vuonna 2015 hyväksytyn uuden ampumaratalain myötä maakuntaliitot velvoitettiin laatimaan alueelleen ampumaratojen kehittämissuunnitelma, jossa on esitettävä arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen määrästä ja sijoitustarpeesta. Kehittämissuunnitelma palvelee myös maakuntakaavoitustyötä aluevarauksien näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä useita kymmeniä ampumaratoja, joista monet ovat pieniä ja paikallisia. Lisäksi löytyy seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä 23

28 ratoja, joita myös parhaillaan kehitetään. Joensuun seudun haasteellinen ratatilanne on tunnistettu selkeäksi kehityskohteeksi. Maakunnasta tulisi löytyä myös yksi isommat kilpailut mahdollistava palveluvarustukseltaan ja ominaisuuksiltaan riittävän kilpailukykyinen ampumaurheilukeskus. Maakunnan radoilla on ollut viime vuosina useita kehityshankkeita esimerkiksi Kiteellä, Outokummussa, Hammaslahdessa ja Lieksassa. Kiteen Aimoon on suunniteltu kunnianhimoista kehittämishanketta, jolla alueelle muodostettaisiin ampumaurheilukeskus. Salmijärven rataa Outokummussa on parannettu muun muassa rakentamalla uusi ampumakatos, parantamalla katoksia, tekemällä trap-radasta kansainväliset mitat täyttävä rata ja uusimalla sähkökaapelointeja. Hammaslahdessa on menossa parhaillaan Leader-hanke, jolla rata-alueelle rakennetaan meluvalleja sekä koulutus- ja toimistotilat. Alueelle on tulossa myös uusi 300 metrin rata. Lieksan Tainionvaarassa kunnostetaan ja uudistetaan ampumakeskusta monin eri toimenpitein muun muassa remontoimalla rakennuksia, rakentamalla uusia katsomotiloja ja uusimalla alueen laitteistoa kuten haulikkoratojen heittimiä. Myös Kontiolahden Kontiorannan alueella on ollut vireillä suunnitelmia ampumaratatoimintojen kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma valmistuu kevään 2018 aikana. Suunnitelman linjaukset ovat lähtökohta toimintojen kehittämiselle. Valtion odotetaan osallistuvan tulevien investointien rahoitukseen liikunta- ja urheilupaikkarakentamisen valtionavustusten kautta. Keski-Karjalan ampumaurheilukeskus Tavoitteena on rakentaa toimiva ja turvallinen ampumalajien harrastusympäristö, joka palvelee koko maakunnan ampumaharrastajia, mutta myös ammatissaan ampumataitoa tarvitsevia muun muassa Tullin, Puolustusvoimien ja Rajavartioston henkilökuntaa. Kapasiteetiltaan keskus on riittävä ja palveleva kilpailujen, tapahtumien ja kurssien areena myös kansallisella tasolla. Ampumaurheilukeskus tulee olemaan osa Kiteen Aimo harrastus- ja elämyskeskuksen toimintaa. Sijainti on erinomainen Karjalan radan ja valtatie 6:n varrella Tolosenmäessä. Keskukselle on laadittu master plan vuonna Suunnitelmissa on rakentaa toistakymmentä ampumarataa eri aselajeille. Keskuksen ollessa valmis tavoitellaan seuraavia kävijämääriä: Harrastus- ja harjoittelutoiminta /vuosi, kilpailut 2 000/vuosi ja leiri- ja kurssitoiminta sekä muu käyttö 2000 /vuosi. Ratojen rakentaminen aloitetaan luotiradoista, joiden viranomaisluvat ovat jo kunnossa. Tien rakentaminen alueelle on jo aloitettu, samoin alueen vesitalouden kunnostus. Kiteen kaupunki hankki jo 1990-luvulla Aimo-alueen maat omistukseensa. Hankkeen tässä vaiheessa kaupunki on mukana alueen kunnallistekniikan ja tiestön rakentamisessa. Keski-Karjalan ampumaratayhdistys ry on tavoitteellisesti ja tuloksellisesti vienyt hanketta eteenpäin muun muassa luvituksia hakemalla. Keski-Karjalan ampumaurheilukeskuksen kokonaiskustannusarvio on 6,3 milj.. Kustannusarvio sisältää tiet, pysäköintialueet, kisatorin, rakennukset, aidat ja portit, ratalaitteet ja ulkovalaistus, massat ja maatyöt sekä kunnallistekniikan. Hankkeelle 24

29 haetaan valtion avustuksia. Museoviraston toimintamäärärahat Ilomantsin kulttuuri- ja sotahistorian suojelu- ja arvokohteet Ilomantsissa on runsaasti kunnan joko kokonaan tai osittain ylläpitämiä kulttuuri- ja sotahistoriaan suojelu- ja arvokohteiksi luokiteltavia alueita ja rakennuksia. Sellaisia ovat muun muassa Möhkön ruukin museoalue, Taistelijan talo Hattuvaarassa, Parppeinvaaran karjalais- ja runokyläkokonaisuus, johon kuuluu muun muassa Rajakenraali Raappanan sodanaikainen komentopaikka sekä Mateli Kuivalattaren aitat. Lisäksi yksityisten tai valtion hallinnassa ovat muun muassa Sissolan pirtti ja Makkolan museopihapiiri. Edellä lueteltujen kohteiden ylläpitäminen ei ole mahdollista niissä tapahtuvan liiketoiminnan tuotoilla. Valtion budjettiin on otettava määräraha, jolla arvokkaat karjalaista ja kalevalaista kulttuuria sekä sotahistoriaa esittelevät kohteet voidaan pitää käyttö- ja esittelykunnossa. Outokummun Sysmäjärven muinaisrannan tutkiminen Toimintojaan Outokummussa laajentamassa olevan yrityksen haasteena on, että laajennusalueella Outokummun Sysmäjärven ympäristössä on viitteitä muinaisesta asutuksesta. Museoviraston tulisi suorittaa alueella koekaivaukset, jotta tilanne saataisiin kartoitettua ja projekti voisi edetä. 25

30 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30) Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala: Toimenpiteet MMM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti on laaja maakunnallinen kärkihankekokonaisuus, joka muodostuu eri hallinnonaloille kohdentuvista toimenpiteistä (liitteenä). Kasvupaketin visiona on, että Pohjois-Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi, joka perustuu monipuoliseen osaamisklusteriin. Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden julkisella sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Viime vuosina osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu määrätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioenergian, tutkimusta ja koulutusta. Maakunnasta löytyy koko metsäbiotalouden arvoketju, joka siihen liittyvine rajapintoineen työllistää yli ihmistä yli 500 yrityksessä. Yritysten liikevaihto on yli 2,0 miljardia euroa ja investointeja on vireillä paljon. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Pohjois-Karjalan metsävarat mahdollistavat noin 1,3 milj. kuutiometrin hakkuumäärien lisäyksen (25 % lisäys toteutuneisiin hakkuisiin) vuosittain verrattuna viime vuosien hakkuiden tasoon. Hakkuukertymän lisäyksellä olisi merkittäviä myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Mikäli hakkuut nousisivat 1,3 milj. kuutiometrillä vuosittain maakunnan bruttokantorahatulot nousisivat arviolta 50 miljoonalla eurolla. Hyöty ulottuu koko maakuntaan: metsätyöpaikat ja korjuuseen ym. liittyvät tulot jäävät usein maaseudulle siinä missä tutkimus-, kehitysja innovaatio (toiminnot) (T&K&I) ja varsinaiset tuotantolaitokset sijaitsevat isommissa kasvukeskuksissa. Maakunta profiloituu avatun metsädatan päälle rakennettujen muun muassa metsäpalveluyrittämistä tukevien sovellusten kehittämis- ja pilotointimaakuntana. Tavoitteena on luoda myös vientipalveluita. Alue pyrkii myös kytkeytymään Bio Based Industry (BBI) Joint Undertaking H2020 rahoitukseen ja hankkeisiin tällä osaamisella muun muassa Luonnonvarakeskuksen verkostojen kautta. Valtion odotetaan edistävän omalla toiminnallaan kaikilla hallinnonaloilla vuonna 2015 laaditun Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin toimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan toimenpiteillä edistetään metsävarojen monipuolista ja kestävää käyttöä sekä kehitetään ja vahvistetaan metsäalan kansainvälistä huippuosaamiskeskittymää. 26

31 Yhteiskunnan kannustimet liikenneinfrastruktuuriin ja metsäluonnon monimuotoisuudelle Riittävän rahoituksen turvaaminen liikenneinfrastruktuurin kunnossapidolle Lisääntyvä metsäenergian ja puutavaran käyttö edellyttävät toimivaa ja ympärivuotisesti kunnossa olevaa tieverkostoa ja siihen liittyviä rakenteita kuten siltoja, varastointipaikkoja ja terminaaleja. Lisähaasteita teiden kunnolle aiheuttavat leudot talvet ja sateiset syksyt, teiden varsilla tapahtuva energiapuun haketus sekä puutavaraautojen lisääntyvät painot. Myös rautatie- ja vesikuljetusten mahdollisuudet on hyödynnettävä ja niihin liittyviä lastaus- ja pudotuspaikkoja on oltava riittävästi. Viime vuosina Suomen liikenneinfrastruktuurin kunto on heikentynyt merkittävästi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen (POSELY) alueella olisi vuonna 2017 tarvittu 5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän kunnostusmäärärahaa, jotta tiestön kunto ei olisi nykytilanteesta huonontunut. Määrärahat ovat laskussa ns. korjausvelkarahan loppuessa. Merkittävä osa erityisesti alemman tieverkoston päällysteistä alkaa olla 20 vuotta vanhaa, kun tavoitetila päällysteen iäksi on 56 vuotta. Lisäksi erityisesti puutavarakuljetuksia haittaa heikko tiestön talvikunnossapito. Tässä avainasemassa on, miten alueurakat kilpailutetaan. Kilpailutuksen tulisi turvata se, että tarjoajia on riittävästi. Urakoinnin alihankintaketjun toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Sanktiojärjestelmän tulee olla toimiva ja oikeudenmukainen. Tiestön kunnossapidon laatuluokitus tulee vastaa liikennemääriä. Liikenneinfrastruktuurin kunnostamiseen tulee varata riittävä rahoitus niin maaseudun elinvoimaisuuden kuin metsäteollisuuden näkökulmasta. Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaa arviolta useita miljoonia euroja rahoitusta vuodessa lisää. Kunnossapidon kilpailutusta tulee kehittää. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden tulokset tulee ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön. Onnistuneella kilpailutuksella on merkittäviä taloudellisia seurauksia. Tämän vuoksi kilpailutukset tulee tehdä riittävin resurssein. Metso-ohjelman rahoituksen tason nostaminen Metsäohjelman tavoitteiden toteutuminen lisää metsien hakkuumäärää merkittävästi. Hakkuu- ja korjuumäärien kasvu lisää metsäluonnon monimuotoisuuteen, vesistöön ja monikäyttöön kohdistuvia paineita. Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnonhoidon yhteensovittaminen on metsäalan lähivuosien merkittävä haaste. Pohjois-Karjalan metsistä liki 7 % on suojeltu tai niiden metsätalouskäyttö on rajoitettu. Metso -ohjelman rahoitukseen on saatu 10 miljoona euron tasokorotus, mikä ei kuitenkaan tule vaikuttamaan juurikaan Pohjois-Karjalassa. Metsäluonnon monimuotoisuuden perusta varmistetaan talousmetsien hyvällä luonnonhoidolla. Pohjois-Karjalassa on panostettu merkittävästi vesistöjen kunnostukseen muun muassa Koitajoella. Elinympäristöjen hoidolle on tarvetta, joka vaatii rahoitusta niin KEMERA -määrärahojen muodossa kuin myös maakunnan toimijoiden yhteistyönä toteuttamana hanketyönä. 27

32 Luonnonvarakeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana huippuosaamiskeskittymää Luonnonvarakeskuksen visiona on olla biotalouden suunnannäyttäjä ja luoda osaamisella perustaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Luonnonvarakeskukseen fuusioiduista organisaatioista Joensuussa toimivat metsäntutkimuslaitos sekä riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Joensuuhun on sijoitettu yksi luonnonvarakeskuksen strategisista päätoimipaikoista. Maakunnan ja Joensuun kaupungin strateginen tahtotila luonnonvara-alan ja biotalouden kehittämiseksi (maakuntaohjelma, Joensuun kasvustrategia ja kasvusopimus sekä biotalouden kasvuohjelma) tukee erinomaisella tavalla luonnonvarakeskuksen visiota, strategiaa ja tutkimusagendaa. Joensuun tutkimusyhteisöllä on myös vahvat näytöt ulkopuolisen rahoituksen menestyksekkäästä hankkimisesta ja Pohjois-Karjalan kehittämisrahoitusta myöntävät viranomaiset näkevät luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen tärkeänä osana maakunnan tulevaisuutta. Puusta rakennettu Metla-talo tarjoaa upeat kansainvälisestikin edustavat puitteet luonnonvarakeskuksen toiminnalle. Lisärakentamiselle on tarvittaessa mahdollisuus nykyisen toimitilakiinteistön vieressä. Samaan taloon sijoittuvat lisäksi Euroopan metsäinstituutti EFI, Evira ja SYKE. Metla-talon yhteisön kokonaisuutta tukevat muut Joensuun toimijat, jotka ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Kansainvälisyys on vahvasti arjessa läsnä, sillä esimerkiksi yliopistolla metsätieteissä maisteritutkinnon ja jatko-opinnon suorittavista lähes puolet on kansainvälisiä opiskelijoita. Luonnonvarakeskuksen Joensuun strategista päätoimipaikkaa on kehitettävä vahvana ja monipuolisena yksikkönä verkostomaisen organisaatiorakenteen johtamistoimintoja unohtamatta. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Järvilohi- ja taimenkantojen elvyttäminen Lieksanjoen ja Pielisjoen (Saimaan järvilohen) kärkihankkeiden avulla Pohjois-Karjalan maakuntakala järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohi on esiintynyt Suomessa Saimaan ja Pielisen alueella. Saimaalla vaeltaneen järvilohen lisääntymisalueet ovat olleet Pielisjoessa ja siihen laskevassa Ala-Koitajoessa. Pielisessä elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Jokien patoamisen myötä järvilohen lisääntyminen estyi ja laji on säilynyt olemassa valtion kannanhoitoviljelyn avulla. Suomen hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen hallituksen luontopolitiikan yhdeksi päätoimenpiteeksi. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen kohdennetaan kärkihankerahoitusta, joka on suunnattu yhteisrahoitteisesti toteutettaviin ja nopeasti eteneviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Hankkeissa otetaan muun muassa käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia toimintatapoja. Vaelluskalakantojen elvyttämisen pilottikohteisiin lukeutuvat Pohjois- Karjalan suurimmat joet Lieksanjoki ja Pielisjoki. 28

33 Pielisjoen kärkihankekokonaisuuden toimenpiteet keskittyvät järvilohen elinmahdollisuuksien ja luonnonkierron palauttamiseen joen alajuoksulla. Hankkeessa rakennetaan Pielisjoen Kuurnan tulvauomaan järvilohelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue. Hankkeen toteutuminen edellyttää vesilupaa, Laurinvirta Oy:n erillistä pienvesivoimalaitosinvestointia sekä hankkeen vaatiman kokonaisrahoituksen järjestymistä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa, johon valtio on sitoutunut 1,2 miljoonan euron osuudella. Hankkeen käytännön toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi talvella 2018/2019. Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteet painottuvat voimalaitosten yläpuolisille vapaana virtaaville koskialueille. Lieksanjoen kärkihankkeen kohdelajina on järvilohen ohella myös erittäin uhanalainen järvitaimen. Tärkeä osa hankkeen toteutusta on ollut keskeisten sidosryhmien ja rahoittajien muodostama koordinaatioryhmä. Järvitaimenkantoja elvytetään myös kärkihankkeiden ulkopuolissa toimenpiteissä, jotka keskittyvät erityisesti Pieliseen laskeviin pienempiin virtavesiin. Pielisjoen ja Lieksanjoen kärkihankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on useita miljoonia euroja. Valtion kärkihankeraha toimii toimenpiteiden siemenrahana ja merkittävä osa rahoituksesta hankitaan toimenpiteisiin sitoutuneilta kumppaneilta ja muilta rahoittajilta. Kärkihankkeet toteutetaan vuosien aikana. Valtion kärkihankerahoituksen päättyessä tulee uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän pitkäjänteisen työn edellytykset turvata. Toimenpiteiden rahoittamiseen tarvitaan sekä julkisia kehittämisvaroja että yksityisen sektorin tukea. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Maa- ja metsätalousministeriön tukemana on toteutettu muun muassa laaja Tohmajärven ja sen valuma-alueen kunnostuskokonaisuus, joka päättyy vuonna Vastaaviin, vesienhoidon tavoitteita sekä tulvariskien hallintaa tukeviin, rakennettujen vesistöjen hoitoa ja käytettävyyttä parantaviin hankkeiden rahoittamiseen esitetään Pohjois-Karjalaan valtionosuutta euroa. Hankkeilla pyritään edistämään myös siniseen biotalouteen liittyvän kasvun mahdollisuuksia sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. 29

34 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja kärkihankkeiden toteuttamista. Perustienpidon rahoituksen riittävyys ja laajan tieverkon kunnosta huolehtiminen on Pohjois-Karjalan kaltaiselle maakunnalle erittäin tärkeää. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto ovat julkaisseet 600 miljoonan euron korjausvelkaohjelman vuosille Pohjois-Karjalasta ohjelmaan sisältyy hankkeita kohtuullisesti, mutta rahoitus kykenee purkamaan sumaa vain osittain. Korjausvelkaohjelman lisäksi hallitus on päättänyt myös siirtää vielä nimeämättömistä liikenneväylien kehittämishankkeista 364 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionavustuksiin vuosina Tästä rahoituksen ovat saaneet VT23 Sarkamäen ohituskaistat sekä VT6 parantaminen Joensuun Raatekankaan kohdalla. Jatkossa keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois- Karjalassa ovat VT 23 Varkaus Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo Niirala. Valtatien 9 välin Kuopio-Joensuu suunnitteluvalmiutta tulee parantaa, jotta yhteysväliä voidaan kehittää systemaattisesti Jännevirran uuden sillan valmistumisen jälkeen. Samoin tulee edistää valtatien 6 Joensuu- Imatra yhteysvälin suunnitteluvalmiutta. Kaivostoiminnan ja biotalouden tehdasinvestointien edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava tieverkon kunnosta myös alemman asteisella verkolla. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuun ratapihan ja asemanseudun kehittäminen osana Joensuun symmetrisen kaupungin strategiaa sekä Karjalan radan parantaminen ja nopeuden nosto Joensuu Imatra rataosuudella. Nopean henkilöliikenteen rataverkko on linjattava jatkumaan Joensuuhun saakka. Junaliikenteessä on varmistettava Joensuu Nurmes sekä Joensuu Varkaus liikenteen jatkuminen vuoden 2019 lopulla lakkaavan velvoiteliikennepäätöksen jälkeiselle ajalle. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoliikenteen palvelutason kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee vuoden 2018 aikana päätöksen maanteiden ja rautateiden runkoverkoksi. Pohjois-Karjalan väyläverkon osalta sekä maantieettä rautatieverkon runkoyhteyden on ulotuttava Joensuuhun ja kytkettävä näin maakunta tarkoituksenmukaisella tavalla maan muuhun runkoverkkoon Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata kaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin. 30

35 Kärkihanke: Runkoverkkolinjaus Pohjois-Karjalan maakunnan osalta Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt virkamiesvalmistelun päätöksestä, jolla linjattaisiin valtakunnallisesti merkittävästä liikenneverkosta. Päätöksellä vahvistettava liikenneväylien runkoverkko yhdistäisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Päätöksen valmistelussa huomioidaan alueiden erilaiset tarpeet runkoverkolle. Runkoverkko perustuu jo olemassa olevaan tie- ja rautatieverkostoon. Runkoverkkopäätös toimisi maakuntakaavoituksen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisen suunnittelun lähtökohtana ja edistäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä eri alueiden saavutettavuutta. Lisäksi päätös tukisi EU:n ja Europan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) -linjausten päivitystä Suomen osalta. Päätös valtakunnallisesta runkoverkosta valmistellaan yhteistyössä eri alueiden edustajien ja sidosryhmien kanssa. Osana valmistelua alkuvuodesta 2018 järjestetään lausuntokierros sekä kuulemistilaisuuksia eri puolilla Suomea. Päätöksen runkoverkoista on tarkoitus valmistua kevään 2018 aikana. Runkoväylien määrittelyn lähtökohtana ovat muun muassa Liikenneviraston koostamat tiedot eri kaupunkiseutujen väestöstä ja työssäkäyntialueista, alueiden elinkeinorakenteesta, lentoasemien, satamien ja logistiikka-alueiden yhteyksistä sekä liikenteestä. Määrittelyssä huomioidaan sekä nykytilanne että ennusteet tulevasta kehityksestä. Lisäksi valmistelutyössä hyödynnetään ajantasaista seuranta- ja tutkimustietoa muun muassa liikennemäärien kehityksestä sekä jo aiemmin tehtyjä selvityksiä ja sidosryhmien kuulemisia. Valmistelutyön aikana on tarkoitus määritellä myös runkoverkon palvelutaso. Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä. Valmistelu liittyy myös valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaan päätökseen, jossa on asetettu yhteysverkostoja koskevia tavoitteita. Näitä ovat muun muassa olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Pohjois-Karjalan maakunnalle kytkeytyminen valtakunnalliseen maanteiden ja rautateiden runkoverkostoon on strategisen tärkeä tavoite. Ykkösprioriteetin runkoverkkopäätöksessä on varmistettava Suomen jokaisen maakunnan ja maakuntakeskuksen kytkeytyminen verkkoon niin maanteiden kuin rataverkon osalta. Tieverkon kehittämishankkeet Kärkihanke: Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Kustannusarvio 53 milj. (toteutuspäätökset 19 milj. ) Valtatie 23 on Pohjois-Karjalalle, varsinkin maakunnan keskiselle ja pohjoiselle 31

36 osalle, erittäin tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Tieosuus Liperin Kontkala Varkaus ei vastaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Valtatien 5 parantamistoimenpiteet etelässä ovat lisänneet myös VT 23:n vetovoimaa esimerkiksi raskaan liikenteen väylänä. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja raskaan liikenteen arvioidaan kasvavan. Tiesuunnitelma on valmistunut koko yhteysvälille. Hanke on saanut eduskunnan päätöksellä rahoitukset sekä Alakylän (5 milj. ) että Kypäräjärven (6 milj. ) ohituskaistaosuuksien toteuttamiseen. Molemmat ohituskaistajärjestelyt ovat valmistuneet. Lisäksi vuonna 2016 osoitettiin hallituksen perusväylänpidon lisärahoituspotista rahoitus Sarkamäen ohituskaistojen rakentamiseen. Tämä 8 milj. hanke toteutetaan vuosina Varkaus Viinijärvi tien jatkorahoitus on välttämätön, jotta hanke saadaan tiesuunnitelman mukaisesti kokonaisuudessaan toteutettua. Kuutostiepaketti - valtatien 6 kokonaiskehittäminen Valtatie 6:n ja kantatie 71:n liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Puhoksen kohdalla, Kitee Kustannusarvio 3,72 milj. (1. vaihe 1,93 milj. ) Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Kiteen kaupungilla on vahva tahtotila Puhoksen teollisuusalueen kehittämiseksi ja yrityksillä on laajennussuunnitelmia. Ensivaiheessa toteutetaan hanke rakentamalla valtatien 6 Lepikon liittymän porrastaminen ja kanavointi sekä siihen liittyvät yksityistie- ja pohjavedensuojaus-järjestelyt. Hankkeen rahoituksen mahdollistaessa toteutetaan yksityistieyhteys maantieltä 486 Lepikon maatalousoppilaitokselle. Toteutettavilla ratkaisuilla parannetaan Lepikon liittymäalueen liikenneturvallisuutta ja raskaan liikenteen sujuvuutta sekä minimoidaan pohjaveden pilaantumisriskejä. Lisäksi on liikenneturvallisuusperustein tarpeen toteuttaa kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja valaistus Lepikon liittymän (VT 6) ja Kiteen keskustan välille Valtatie 6 perusparantaminen Imatran ja Joensuun välillä Suunnitteluvalmiuden nostaminen Yhteysväli Imatra Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6, ollen merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä mahdollistaen yhteydet Kotkan ja Haminan merisatamiin. VT6 on osa EU-TEN-T kattavaa liikenneverkkoa. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille. Etelä-Karjalan parannushankkeet tukevat myös kehittämistä Imatralta pohjoiseen. Nykytilan- 32

37 teessa tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä. Pintaus tulee uusia ja asfaltoitua piennaraluetta on levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien vuonna 2002 tekemässä Imatra Joensuu yhteysvälin kehittämisselvityksessä toimenpiteiksi esitettiin liittymien parantamisia, kevyen liikenteen järjestelyjä, ohituskaistoja ja tievalaistusta. Selvityksen perusteella yhteysvälin (pois lukien jo toteutetut Joensuun kehätie ja Reijola Niittylahti) parantamisen kustannusten voidaan arvioida olevan noin 55 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamiseen on varauduttava käynnistämällä yleissuunnittelu. Nopeana toimenpiteenä valaistus Tolosenmäen ja Onkamon välillä parantaisi liikenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöitävällä tieosuudella. Ysitiepaketti - Valtatien 9 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä) Kärkihanke: Valtatie 9 kehittäminen Tohmajärven osuudella Onkamo Niirala Kustannusarvio 25 milj., täsmentyy suunnittelussa Valtatie 9 välillä Onkamo Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. VT9 on osa EU TEN-T kattavaa liikenneverkkoa. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu nykyisiin liikennemääriin ja liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan, Värtsilän taajaman ja Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Valtatieosuuden pituus on 32 kilometriä ja se sijaitsee kokonaan Tohmajärven kunnan alueella. Tien kunto välillä Onkamo Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2018 aikana, jonka jälkeen on käynnistettävä välittömästi tiesuunnitelman laatiminen. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen väyläverkon kehittämishankkeena rajaliikenneperustein. Toteutus olisi tarkoituksenmukaista käynnistää ylityspaikalta alkaen tukien etupainotteisesti rajaliikenteen sujuvuutta. Venäjän puolella Laatokan länsipuolinen Pietari Sortavala Värtsilä -tieyhteys on rakentumassa kuntoon Pohjois-Savon ELY-keskus on valinnut kesäkuussa 2017 yleissuunnitelman pohjaksi valtatien järeän parantamisen ratkaisun (ks. tiedote ). Valtatiestä tulee siten kaksikaistainen yksittäisin ohituskaistoin varustettu väylä, jossa liittymien määrä on minimoitu. Valtatien järeä parantaminen vähentää merkittävästi onnettomuuksia ja häiriötön valtatie palvelee sekä rajaliikennettä että paikallista liikkumista. Yleissuunnitelma on laadittu siten, että tien toteutus on mahdollinen useammassa vaiheessa. Kiireellisin korjattava on tien itäisin osuus Niirala-Marjomäki, jossa liikenneturvallisuus on heikko tien kapeuden, mutkaisuuden, vilkkaan raskaan liikenteen ja tien välittömässä läheisyydessä olevan asutuksen vuoksi. Valaistus on rakennettava puuttuville osuuksille. 33

38 Valtatie 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet Suunnitteluvalmiuden nostaminen Jyrinkylän alue on kasvanut asemakaavoituksen mukaan noin asukkaan kyläksi ja kiinteäksi osaksi Ylämyllyn taajamaa. Alueelle selvitetään Ylämyllyn jalkapallohallin rakentamismahdollisuutta. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee edelleen kehittyvä Pärnävaaran urheilukeskus, joka toimii harjoituskeskuksena huippuhiihtäjille ja kuntourheilijoille. Liperin uusi yläkoulu on päätetty joulukuussa 2017 toteuttaa Ylämyllyn alueelle. Uutena asuma-alueena on avautumassa Lehtorannan alue, johon rakentaminen alkaa vuoden 2018 aikana. Liikekeskuksen korttelin rakentuminen on alkanut syksyllä 2017 kaupan kiinteistön osalta. Seuraavaksi kaavoitusta on suunniteltu jatkettavan noin 17 ha:n kokoisella Lahdensuon sekä noin 36 ha:n kokoisella Sompaharjun alueella. Molemmat alueet on suunniteltu uusiksi asuinalueiksi. Lahdensuon alue sijaitsee Ylämyllyntien eteläpuolella ja Sompaharju valtatie 9 pohjoispuolella. Vuoden 1988 VT9 yleissuunnitelman mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhteys on muuttunut moottoritieksi. Tämän yleissuunnitelman mukaan VT 9 ja Liperintie (476) risteykseen rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Edellä mainittujen suunnittelutilanteiden takia VT 9 ja Ylämyllyn eri osien liikennöinti on muodostunut erityisen ongelmalliseksi kasvavan liikenteen ja asutuksen takia. Toisaalta VT 9 ja Liperintien liikenne puuroutuu erityisesti aamuisin ja iltaisin työpaikka-, koulu- ja asiakasliikenteen takia. Ensiapua liikennöintipulmiin on saatu Liperin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mutta rakenteelliseen ongelmaan tarvitaan kasvavan Joensuu Kuopio -liikenteen ja taajamien välisen liikenteen osalta mittavampia toimenpiteitä. Turvallisuutta lisätään myös maankäytön, asumisen ja liikenteen alueelliseen (MAL) -suunnitteluun liittyvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamisella ja laatukäytävien rakentamisella. Perusongelmaan, eli liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja asiakasystävälliseen liikennöintiin, Liperin kunta on esittämässä kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua. 1. Toteutetaan VT 9 ja Liperintien risteyksen eritasoistaminen ja tähän liittyvät risteysjärjestelyt 2. Ylämyllyn taajamateiden parantaminen 3. Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi Vartiala) Suunnitteluvalmiuden nostaminen Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhdysväylänä muodostaen yhtenäisesti numeroidun itä länsi -suuntaisen yhteyden Turku Jyväskylä Kuopio Joensuu Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen, että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa 34

39 Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Myös Joensuun ja Kuopion kaupunkien yhteistyö lisääntyy. Jännevirran sillan rahoituksen varmistuminen (45 milj. ) helmikuussa 2016 on merkittävä myös Pohjois-Karjalan kannalta parantaen Joensuun ja Kuopion välistä yhteyttä. Viinijärvi Vartiala yhteysväli on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-T kattavaa verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatien vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä km/h ja yksityistieliittymiä on tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on 1,5-kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999 ja osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavat paikalliset liikennehankkeet Polvijärven Kylylahden kaivoshankkeen väyläinvestoinnit Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Boliden AB operoi kaivosta Polvijärven kirkonkylän välittömässä läheisyydessä Kylylahdessa. Kaivoksesta saatavat tuotteet ovat kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta. Merkittävin hyödynnettävä malmi esiintymästä on kupari. Kaivos työllistää noin 220 henkilöä, joista noin 140 työskentelee Polvijärvellä. Polvijärveltä Luikonlahteen kuljetettava malmimäärä on tonnia vuodessa. Yhden rekan kapasiteetti on 40 tonnia malmia ja Polvijärveltä tulee Luikonlahteen noin 50 malmirekkaa joka arkipäivä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Polvijärvi Luikonlahti maantien numero 502 kunnollinen perusparantaminen on välttämätöntä ja tien kunnossapitotasoa tulee nostaa. Vuoden 2014 aikana tieosuudella tehtiin pistemäisiä korjauksia. Valtion on osoitettava erillinen kaivosperusteinen rahoitus maantien 502 perusparantamiseen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä hyödynnettävät malmivarat riittävät vuoden 2019 loppuun saakka, mutta kaivosyhtiö on investoinut mittavasti malminetsintään toiminnan jatkamiseksi. Pampalon kaivoksen liikenneyhteydet Kustannusarvio 1 milj. (tiestö) Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa niin sanotulla Karjalan kultalinjalla. Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimintansa helmikuussa Malmia louhitaan noin tonnia vuodessa. Tavoitteena on tuottaa vuosittain noin kg kultaa. Kaivos työllistää vakituisesti lähes 100 henkeä ja lisäksi merkittävän määrän urakoitsijoiden työtekijöitä. 35

40 Endomines on investoinut alueella malminetsintään ja rikastamon laajentamiseen. Malmin louhinta- ja käsittelymäärän odotetaan nousevan. Pampalon kaivokselta kultarikaste kuljetetaan rekkakuljetuksin jatkojalostettavaksi. Lisääntyvät rikastekuljetukset ja muu kaivoksen toimintaan kuuluva liikennöinti edellyttää maantien 522 parantamista, mikä on kustannusarvioltaan noin 1 miljoonan euron hanke. Kolin saavutettavuuden ja sisäisen liikenteen kehittäminen Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen, Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteydet olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava Kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi Pielisen ylittävä matkustajalaivaliikenne on tärkeää koko järvialtaan matkailuelinkeinolle. Talvisin on käytössä valtion ylläpitämänä virallinen jäätie Koli Vuonislahti. Pielisen yli Kolilta Lieksaan ulottuva yhteys olisi tärkeä turvata ympäri vuoden. Esille on myös nostettu ajatus matkailutiestä Valamo Outokumpu Koli, joka yhdistää merkittävät itäsuomalaiset matkailukohteet. Kevyen liikenteen väylä on Kolilla rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille sekä maantielle 504 välillä Kolin kylä Purnuniementien liittymä. Kolin palvelukokonaisuus edellyttää, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä turvallisesti kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin muun muassa kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla haasteellista. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Kevyenliikenteen väylä Jero Ukko-Koli on erityisen tärkeä turvallisuuden takia, sillä nykytilassa pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laitaa. Saavutettavuus julkisin liikennevälinein on matkailukohteen kilpailukyvylle välttämätöntä. Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Lieksan kaupungin ja osin yritysten resursoima kimppataksipalvelu on ollut tärkeä joukkoliikennemuoto Kolin ja Joensuun välillä. Järjestely palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Joukkoliikennepalvelun laajentamiselle on tarvetta. Koli Joensuu Koli -bussiliikenne on nähtävä yhtenä tärkeänä runkoreittinä Pohjois-Karjalassa. Runon ja rajan tien (Via Karelia) kunnostaminen Lieksan ja Ilomantsin alueella Runon ja rajan tie on Suomen vanhin matkailutie, joka kulkee Virolahdelta Sallaan. Reitti kulkee osin kantateitä, mutta seurailee pääosin alempaan hoitoluokkaan kuuluvia seututeitä. Ilomantsin ja Lieksan alueella tie on erittäin tärkeä elinvoimalle muun muassa matkailun, virkistyksen, monipuolisen kaivostoiminnan ja metsätalouden kautta. Myös pelastustoimen tehtävät ja palontorjunta vaativat hyviä yhteyksiä. 36

41 Ilomantsin ja Lieksan välillä Runon ja Rajan tie on huonossa kunnossa ja tien ylläpitäjä on harkinnut sen muuttamista asfaltoidusta tiestä soratieksi. Via Karelia yhdistää itärajan erilaiset kulttuuripiirit, ainutlaatuiset luonnonalueet sekä Suomen nykyisen olemassaolon kannalta merkittävät sotahistorialliset kohteet. Matkailuelinkeino on kasvussa ja Suomi 100-juhlavuosi on tuonut Itä-Suomen luonto- ja kulttuurimatkailun uudella tavalla esille kansainvälisesti. Pohjois-Karjalan maantielauttojen (lossit) palvelutason turvaaminen Maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa 41 lauttapaikasta, joista suurin osa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Pohjois-Karjalassa liikennöi kaksi maantielauttaa, Hirvisalmi Juuan Paalasmaalla ja Arvinsalmi Liperissä. Lossiliikenne on välttämätöntä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden arjen sujuvuuden sekä matkailun, metsätalouden ja muun elinkeinoelämän edellytysten ja turvallisuuspalvelujen saatavuuden näkökulmista. Pohjois-Karjalan maantielauttojen palvelutason tulee säilyä vähintään nykytasolla. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet toteuttaa maantiesillat korvaamaan nykyinen lauttaliikenne. Juuan kunta on esittänyt suunnittelun käynnistämistä Paalasmaan lossin korvaamiseksi sillalla. Siltahanketta perustelee päivittäisen liikennöinnin lisäksi matkailun kehittämiseen ja vapaa-ajan asumisen liittyvät suunnitelmat. Juuan kunta omistaa Pielisen saarissa (muun muassa Karhusaari, Paalasmaa) mittavia maaomaisuuksia, joista osa on kaavoitettu (Karhusaari) ja osa odottaa kaavoituksen käynnistämistä ja kunnallistekniikan rakentamista lomakylien ja muiden matkailupalvelujen rakentamiseksi. Rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet Kärkihanke: Joensuun ratapihahanke Ratapihan kustannusarvio 85 milj. Joensuun ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa. Ratapiha tulee uudistaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi koskien sekä tavara- että henkilöliikennettä. Joensuu on priorisoitu kärkikohteiden joukkoon Liikenneviraston ratapihaselvityksessä ja ratapihan toimivuudella on myös merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Kaupunkikehityksen kannalta Joensuun asemanseudun kehittäminen on keskeisessä roolissa Joensuun symmetrisen kaupungin vision toteuttamisessa. Tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itäpuolella, tuoda asunto- ja palvelurakentamista sekä luoda uusia työpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infran äärelle. Alueen tehokkaampi käyttö edellyttää henkilö- ja tavararatapihojen uudelleen järjestelyjä. 37

42 Joensuun ratapihan yleis- ja ratasuunnitelma ovat valmiit, samoin ratapihaan kytkeytyvän Kuhasalontien maantiesillan tiesuunnitelma. Alueen kaavaratkaisusta päätettiin Joensuun kaupunginvaltuustossa ja kaava on lainvoimainen. Symmetrinen kaupunkistrategian mitattavina tavoitteina on uutta työpaikkaa ja uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, kaavoitus mahdollistaa tämän toteuttamisen. Joensuun ratapihahanke on suunnitelmallisesti toteutusvalmis ja odottaa valtion päätöstä hankkeen käynnistämisestä. Ratapihan uudistaminen on radanpidollisesti välttämätön hanke, minkä lisäksi sillä on erittäin merkittävät vipuvaikutukset, kaupunkikehitykseen, rakentamiseen ja työllisyyteen. Valtion odotetaan tekevän poliittisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä vuoden 2018 aikana ja osoittavan sille käynnistysrahan vuoden 2018 lisätalousarviomenettelyissä. Maantien 5013 parantaminen Joensuussa välillä Vehkataival Näädänkatu (Kuhasalontie) Joensuun ratapihahankkeen käynnistysraha Kustannusarvio noin 5 milj. Maantien 5013 parantaminen liittyy kiinteästi Joensuun ratapihahankkeeseen. Ennen muita Joensuun ratapihajärjestelytöitä on uusittava Kuhasalontien ylikulkusilta. Uudistamisen syynä on ratapihan leventämistarve sillan kohdalla, joten ilman parannustyötä ei ratapihajärjestelyjen toteuttaminen ole mahdollista. Nykyinen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Sillan tulopenkereitä loivennetaan, mikä parantaa jonkin verran raskaan liikenteen sujuvuutta Joensuun syväsatamaan, mihin TEN-T -ydinverkkoon kuuluva vesiliikennereitti päättyy. Samassa yhteydessä rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn alikulkuyhteys Tapionkadun päästä Lillukkatielle, mikä parantaa tieosuuden liikenneturvallisuutta. Esitämme, että valtio osoittaa Kuhasalonsillan uudistamisen vaatimat määrärahat vuoden 2018 lisätalousarvioissa Joensuun ratapihanhankkeen käynnistämisrahana. Kärkihanke: Karjalan radan parantaminen ja nopeudennosto Joensuu Imatra rataosuudella Kustannusarvio milj. riippuu valittavan vaihtoehdon järeydestä Karjalan radan parantaminen nopealle henkilöjunaliikenteelle sopivaksi on maakunnan saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen toimenpide. Vuosien aikana EAKR-ohjelman rahoituksen turvin (13,9 milj. ) tasoristeyksiä on vähennetty Pohjois-Karjalassa Joensuun eteläpuolella siten, että jäljellä on enää neljä tasoristeystä, joista kaksi kohdetta on suunnittelultaan toteutusvalmiita. Imatran ja maakuntarajan välisellä rataosuudella tasoristeyskohteita on jäljellä 11 kappaletta. Ensi vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä ovat vielä jäljellä olevien tasoristeysten poistaminen. 38

43 Päätavoitteen eli junaliikenteen nopeudennoston (160/200 km/h) kannalta pelkkä tasoristeysten poisto on täysin riittämätön toimenpide. Nykyinen suurin nopeus rataosuudella on 140 km/h. Matka-aika Helsingin ja Joensuun välillä on 4 t 10 min 4 t 23 min. Tavoite on ensivaiheessa lyhentää matka-aikaa selkeästi alle neljän tunnin. Liikenneviraston johdolla yhteistyössä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa on selvitetty yhteysvälin nopeuden noston vaatimia toimenpiteitä kustannuksineen. Tämä tarveselvitys valmistuu kevääseen 2018 mennessä. Tarkastelussa on hahmoteltu neljää eri vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti 44 milj. :n kustannuksilla saataisiin matka-aikaa nopeutettua 9 11 minuuttia käytettävästä junakalustosta riippuen. Lisäksi on hahmoteltu kolme järeämpää vaihtoehtoa, joiden kustannukset ovat kalliimmat, mutta matka-aika nopeutuisi enimmillään 31 minuuttia, käytettäessä kallistuvakorista kalustoa. Tarveselvityksen valmistuttua yksityiskohtaisempaa suunnittelua on vietävä viivyttelemättä eteenpäin. Lisäksi pitkän aikavälin liikennepoliittisissa tavoitteissa on linjattava, että nopea rataverkko ulotetaan tulevaisuudessa Imatralta Joensuuhun saakka. Kiteen rautatieaseman kunnostaminen Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä on erittäin vaatimaton, jonka liittymät sekä valtatie 6:n kohdalla että Kiteentieltä rautatieasemalle ovat liikenneturvallisuusriskejä. Valtion on edistettävä ratapihan kunnostamista nykyaikaiseksi alueeksi ja lisättävä liikenneturvallisuutta rautatieaseman liittymistä tieväylille muun muassa rakentamalla asemapihan ja teiden katuvalaistus Joensuu Varkaus Pieksämäki sekä Joensuu Lieksa Nurmes - yhteysvälien henkilöjunaliikenteen kehittäminen Joensuu Nurmes ja Joensuu Varkaus -välien henkilöjunaliikenne jatkuu kesällä 2017 tehdyllä velvoiteliikennepäätöksellä vuoden 2019 joulukuuhun asti. Yhteysvälien liikenne tulee turvata myös tämän jälkeen. Matkustajamäärät ovat olleet sekä Nurmeksessa että Lieksassa pienoisessa kasvussa (+2 %) ja välillä Joensuu Pieksämäki kasvu on ollut jopa 15 %. Junaliikenteessä on ollut erityisesti talviaikaan teknisistä syistä johtuvia kiskobussikaluston toimintavarmuusongelmia, joita on pyrittävä poistamaan systemaattisin huolto- ja korjausinvestoinnein. Mikäli rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle, on Pohjois-Karjalan junaliikenteen tulevaisuus varmistettava vähintään nykyisellä palvelutasolla kilpailutuksen sisällöllisessä ja teknisessä toteutuksessa. Ratahankeen Helsinki lentoasema Porvoo Kouvola -selvitys Nopeat Itäradat Ry on maaliskuussa 2018 perustanut työryhmän selvittämään uuden ratalinjauksen (112 km) vaihtoehtoja Karjalan ja Savon ratojen matka-aikojen 39

44 nopeuttamiseksi. Kaikkia Itä-Suomen maakuntia hyödyttävä uuden radan linjausvaihtoehto olisi rata Helsingistä lentoaseman ja Porvoon kautta Kouvolaan. Valtion ja Uudenmaan kuntien odotetaan olevan mukana selvittämässä tämän kaukoliikenteen ratayhteyden vaikutuksia ja kannattavuutta tavoitteena 3 tunnin junayhteys Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Suora junayhteys päälentoasemalle on myös poikkeuksellisen tärkeä hanke Itä-Suomen ja koko maan kannalta. Muut rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet Henkilöjunaliikenteen kehittäminen Petroskoi Joensuu Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteisenä toimenpiteenä selvitettiin mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen avaamiselle Joensuun ja Petroskoin kaupunkien välillä. Ensimmäinen tilausjuna saapui Joensuuhun tuoden noin 200 matkailijaa päivävierailulle. Tämän jälkeen on toteutunut kolme tilausjunaa, joiden rajatarkastukset on kyetty suorittamaan ilman merkittävää haittaa maantieliikenteen rajatarkastuksille. Niiralan rajanylityspaikan voimavaroja on kehitettävä tukemaan henkilöjunaliikennettä Niiralan kautta. Ratapihalla tarvitaan turvalaitteiden uusimista ja pienehköjä raidemuutoksia (10 milj. ). Joensuu Lieksa Nurmes Kontiomäki -rataosuuden sähköistäminen (ja henkilöjunaliikenteen kehittäminen) Sähköistämisen kustannusarvio Joensuu Uimaharju noin 17 milj., ja välillä Uimaharju Kontiomäki 79 milj. Henkilöliikenteen kehittämisen kustannusarvio (rata, turvalaitteet ja tasoristeykset) Välillä Nurmes Kontiomäki noin 54 milj. Joensuu Lieksa Nurmes Kontiomäki -rataosuuden sähköistäminen on entistä tarkoituksenmukaisempaa Nurmes Kontiomäki välin peruskorjauksen valmistuttua. Sähköistäminen palvelee alueen teollisuuden tarpeita Enocell Oy:n sellutehtaan, Lieksan teollisuuskeskittymän ja Nurmeksen sahan, kyllästämön ja taloteollisuuden osalla. Raidekuljetuksilla tavara siirtyy maamme vientisatamiin, Aasiaan ja Barentsinmerelle. Sähköistäminen palvelee myös Joensuun ratapihan ympäristöhaittojen vähentämistä. Sähköistäminen lisää myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Joensuu Nurmes välin kiskobussiyhteys palvelee seutukunnan asukkaita. Henkilöjunayhteyden uudelleen avaaminen Kontiomäelle mahdollistaisi liikenteen kytkeytymisen Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan. Säkäniemi (Onkamo) Niirala -rataosuuden sähköistys Kustannusarvio 8,2 milj. Niiralan raja-asema on kasvava rajanylityspaikka. Säkäniemi Niirala rataosuuden 40

45 välityksellä Suomen rautatieverkko kytkeytyy Karjalan radalta Venäjän rataverkkoon. Rataosuuden sähköistäminen tukee sekä henkilö- ja tavaraliikenteen kasvutavoitteita että konttiliikenteen kehittämistä. Konttiliikennestatus on toteutunut useiden vuosien neuvottelujen jälkeen eikä kuljetuksissa ole enää sopimuksellisia rajoitteita. Metsäteollisuuden vientikuljetukset, esimerkiksi sellu, ovat kasvussa Niiralan kautta. Niiralan rajanylityspaikan kehittymisen ja Silkkitien pohjoisen haaran käytettävyyden kannalta kyseessä on tarpeellinen hanke, joka on ollut esillä pitkään, mutta ei ole edennyt. Joensuu Ilomantsi -yhteyden perusparantamisen jatko rataosuudella Heinävaara Ilomantsi Kustannusarvio 14 milj. Vähäliikenteisten ratojen peruskorjausohjelma laadittiin vuonna 2012 päättyneellä vaalikaudella turvaamaan metsäteollisuuden puunkuljetuksia. Joensuu Ilomantsi osuudesta toteutettiin vain alkuosa eli Joensuusta Heinävaraan. Korjaamatta on Heinävaara Ilomantsin rataosuus, jonka perusparantamisen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että rataosa Heinävaarasta edelleen Ilomantsiin saakka saadaan valtion rahoituksen piiriin rataosuuden liikennöitävyyden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa puun ja pelletin kuljetuksen sekä luonnonkiven ja malmirikasteen sekä teknisestä hiilestä valmistettavien tuotteiden kuljetuksen tarpeita varten. Rata palvelee laajalla alueella itärajan läheisyydessä ja kuljetusmäärä vuositasolla on yli tonnia markkinahakkuiden vilkkaudesta riippuen ja kasvaa lähivuosina muun muassa metsähallituksen lisääntyvien hakkuiden vuoksi. Tästä määrästä yli 70 prosenttia tulee vielä korjaamatta olevan rataosuudella Koveron ja Ilomantsin asemilta. Radan heikon kunnon vuoksi puunkuljetukset ovat siirtymässä maantiekuljetuksiksi, mikä rasittaisi tieverkkoa merkittävästi. Vapo Oy suunnittele teknisen hiilen tehtaan perustamista mahdollisesti Ilomantsiin. Päätös sijoituspaikkakunnasta tehdään kevään 2018 aikana. Joensuu Siilinjärvi -rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio 37 milj. Rataosuuden sähköistys nousi esiin Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna Yksi peruste oli oletus raakapuukuljetusten merkittävästä lisääntymisestä Kainuun ja muun Pohjois-Suomen alueelta Kaakkois- Suomeen. Joensuu Siilinjärvi ratayhteyden sähköistäminen parantaisi Itä-Suomen poikittaisyhteyksiä yhdistämällä sähköisellä radalla jo sähköistetyt Karjalan ja Savon radat. Ratkaisu mahdollistaisi sähköveturein hoidettavan rahdin ja tulevaisuudessa ehkä myös henkilöliikenteen Joensuun ja Kuopion maakuntakeskusten välillä. Joensuu Siilinjärvi sähköistämisen yhteiskunnallisista hyödyistä tarvitaan esiselvitys. 41

46 Joensuu Pieksämäki -rataosuuden liikenneturvallisuuden parantaminen Joensuu Pieksämäki rataosuudella on pelkästään Liperin kunnan alueella noin 60 ylikäytävää ja niissä on tapahtunut useita tasoristeysonnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee toteuttaa toimenpiteitä onnettomuuksien vähentämiseksi. Turvallisuussuunnitelman mukaisesti kohteiden toteuttaminen on käynnistettävä siten, että vaikuttavimmat hankkeet saadaan heti toteutukseen. Puutavaravarastoinnin lopettaminen Ylämyllyn entisen aseman alueella Liperin Ylämyllyn kunnanosan läpi kulkee Joensuu Viinijärvi (ja edelleen Pieksämäki/Outokumpu) -rautatie. Henkilöliikenne rataosalla on toistaiseksi vähäistä, mutta tavarajunaliikenne melkoisen vilkasta raskaine muun muassa puutavarajunineen. Ylämyllyn entistä asema-aluetta käytetään laajamittaisesti rautateitse tulevan ja lähtevän puutavaran välivarastointiin. Asema-alue sijaitsee aivan Ylämyllyn keskustassa, ja sinne liikennöidään rekkaliikenteelle ahtaiden Jyrin kylän asuma-alueen katujen kautta. Puutavaran varastoiminen ja kuljetukset aiheuttavat Ylämyllyn alueella liikenteellisen sujuvuusongelman, liikenneturvallisuusriskin sekä asumisviihtyisyyttä heikentävän ja alueiden käyttöön liittyvän ympäristö- ja meluongelman. Liikenneviraston selvityksen 31/2011 mukaan Ylämyllyn kuormauspaikka on toiminnassa niin kauan, kun sen käyttö ei aiheuta investointeja. Alueella puutavaran varastoiminen kuljetuksineen ja lastauksineen tulisi Liperin kunnan tavoitteen mukaisesti lopettaa heti, koska toiminta haittaa alueen muuta toimintaa, liikennöintiä, turvallisuutta ja sen kuljetukset aiheuttavat alueen katuverkolle ennakoimatonta rasitusta. Puun varastoinnin sijaan rataosalla tulisi tutkia mahdollisuudet lähijunan liikennepaikan muodostamiseen. Joensuun lentoyhteyksien kehittäminen Vuoden 2017 matkustajamääräksi kirjattiin Joensuun lentoasemalla matkustajaa. Matkustajamääriä on laskenut vuosina , mikä on huolestuttava kehityssuunta. Joensuu on kuitenkin edelleen Suomen kymmenenneksi vilkkain lentoasema. Tavoitteena Joensuussa on matkustajamäärien kasvu, mikä on paras tae hyville lentoyhteyksille jatkossakin. Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuoromäärän ja kapasiteetin suhteen riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet maailmalle. Joensuun lentoasemaa ylläpitävä Finavia sai tammikuussa 2016 valmiiksi matkustajien viihtyvyyttä ja mat- 42

47 kustuskokemusta parantavat investoinnit Joensuussa. Kesällä 2017 uusittiin asemataso. Lähivuosien toimenpiteenä varaudutaan kiitotien pinnoitteen uusimiseen. Joensuun lentoliikenne on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Finavian investoinnit vahvistavat Joensuun asemaa Finavian verkostossa ja tulevaisuusnäkymät ovat vakaat. Jatkossa keskeistä on maakunnan yleiselle saavutettavuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämättömien lentoliikenneyhteyksien palvelutason kehittäminen edelleen. Maakuntaan suuntautuvan erityisesti kansainvälisen matkailun eteen on tehtävä töitä määrätietoisesti. Perustienpidon korjausvelkakohteet Pohjois-Karjalassa sekä muu perustienpidon rahoitus Perustienpidon kokonaisrahoituksen taso on ollut pitkään riittämätön laajan tieverkon ylläpitoon ja investointeihin niin koko maassa kuin Pohjois-Karjalassakin. Määrärahat eivät ole riittäneet purkamaan hankesumaa ja korjausvelka on kasvanut. Helmikuussa 2016 liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja Liikennevirasto julkaisivat odotetun 600 milj. lisärahoituksella toteutettavan korjausvelkaohjelman kohteineen vuosille Pohjois-Karjalan kannalta merkittäviä toteutettavia kohteita ovat koko maan suurimpana tie/siltahankkeena Jännevirran silta 45 milj.. Pohjois-Karjalan alueella toteutettavia hankkeita sisältyy korjausvelkaohjelmaan yhteensä 8,3 milj. edestä, muun muassa maantie 515 Romppala Ahveninen 1,2 milj., ja kantatie 73 Jamali Vieki milj.. Pohjois-Savon ELY-keskuksen (POS ELY) -alueelle suunnataan lisäksi 6,0 milj. kohdentamatonta rahaa sorateiden parantamiseen. Pohjois-Karjalan ratakohteista rahoitusta saavat Kiteen raakapuuterminaali 1,7 milj. ja Hammaslahden raakapuun kuormauspaikka 0,7 milj.. Korjausvelkapaketti on Pohjois-Karjalan kannalta hyvä avaus, mutta määrällisesti tarpeisiin nähden riittämätön. Pohjois-Karjalan kohteita on sisällytettävä lähivuosien investointiohjelmiin joko korjausvelkarahoituksella tai tienpidon perusbudjetilla toteutettaviksi. Tarpeita on kaikissa kunnissa eri puolilla maakuntaa. Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Heinäkuun 2014 alusta muuttui joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan valtion pitkäjänteistä sitoutumista joukkoliikenteen rahoittamiseen vähintään nykyisellä rahoitustasolla. Kuitenkin joukkoliikenteen alueellisia ostoja on jouduttu jatkuvasti sopeuttamaan supistuviin määrärahakehyksiin. Erityisesti koulukuljetuksia palvelevien kaikille avoimien yhteyksien lopettaminen merkitsee tuntuvia kustannuspaineita kunnille, jotka lainsäädännön edellyttäminä on pakotettu ostamaan korvaavat vuorot. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen kokonaismatkaketjut uhkaavat vaarantua, kun syöttö- ja liityntävuorot lakkaavat yksi toisensa jälkeen ja järjestelmä sirpaloituu kohti toisistaan erillisiä linjaautovuoroja. Digitalisaatio ei ole ulottunut riittävästi joukkoliikenteeseen, vaan etenkin linja-autoliikenteen aikataulutietojen etsiminen on kehittynyt entistä vaikeammaksi taitolajiksi pirstaloituneiden kilpailutusten ja koordinaation puutteen vuoksi. 43

48 Etenkin linja-autoliikenteen palvelut ovat jatkuvasti heikentyneet maaseutukunnissa. Samanaikaisesti kuntien rahoitusvastuu julkisen liikenteen palveluista on jatkuvasti kasvanut, kun valtion ostopalveluliikenne supistuu. Tämä kehitys ei ole hyväksyttävää. Valtion on turvattava riittävät julkisen liikenteen peruspalvelut niin, että kuntalaiset eivät sitä joudu kohtuuttomasti kuntiensa kautta rahoittamaan. Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen Esitetään rahoituksen nostamista tasolle 20 milj. vuodessa Pohjois-Karjalassa yksityisteiden peruskorjauksiin tarvitaan vähintään 2 milj. vuodessa. Rahoitus käytetään peruskorjauksiin, joilla turvataan teiden liikennöintikelpoisuus ja liikkuminen. Yksityisteillä on Itä-Suomessa suuri merkitys, ei pelkästään perustuotannon ja alueen asukkaiden, vaan laajasti eri elinkeinojen ja vapaaajan liikkumisen kannalta. Valtionavustusten romahdusmaista pudotusta seuraava yksityistieverkon kunnon heikkeneminen tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailulle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Karjalan laajakaistarakentaminen Pohjois-Karjalan valtiontuen määrärahatarve tällä hetkellä toteuttajaa vailla oleviin laajakaistahankkeisiin on noin 12 milj. vuoden 2015 tukitasolla laskettuna. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Vuoden 2017 lopussa alkuperäisestä tavoitteesta on saavutettu noin puolet ja Euroopan komissio on hyväksynyt hankkeelle jatkoajan, tukea on mahdollista maksaa vuoden 2019 loppuun saakka eli valtakunnallinen Laajakaista hanke jatkuu nyt uudella nimellä Nopea laajakaista -hanke. Vuonna 2017 on tukikelpoista aluetta laajennettu ja kahden kilometrin tukikelvottoman osa on muutettu sadaksi metriksi. Nämä muutokset auttavat uusien hankkeiden kannattavuutta, mutta verkot jo rakentaneet toimijat eivät hyötyneet muutoksesta ja useita toimijoita onkin nyt taloudellisissa vaikeuksissa. Vuonna 2017 tehdyn lakimuutoksen mukaan tukihakemus on jätettävä Viestintävirastolle mennessä. Keväällä 2018 LVM on esittänyt jatkoaikaa rakentamiselle vuoteen 2020 saakka, mutta tukihakemus on tehtävä Viestintävirastolle jo vuoden 2018 aikana. Useita uusia hankkeita olisi lähdössä käyntiin, mutta aikataulu on edelleen liian kireä. Maakunnan liiton tuensaajan valintaa tulisi myös jatkaa vuoden 2019 loppuun, jos uutta kansallista tukiohjelmaa ei ole käytettävissä vuoden 2019 alussa, sillä vain muutama uusi hanke ehtii käynnistyä vuoden 2018 aikana. Uutta kansallista valtion- 44

49 tukiohjelmaa laajakaistarakentamiseen tulee valmistella nopeasti, jotta nopeita verkkoja voidaan aloittaa rakentamaan myös nykyisen Nopea Laajakaista -hankeen päättymisen jälkeen. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on siis osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen jatkossakin. Nopean laajakaistan rakentamisen tukemista tulisi jatkaa vähintään vuoteen 2030 saakka, jolloin se tukisi myös komission gigabittiyhteiskunta tavoitetta. Rahoitus voitaisiin kytkeä esimerkiksi laadittavassa kansallisessa laajakaistastrategiassa määriteltäviin tavoitejaksoihin siten, että tuki päätettäisiin vuoden 2025 loppuun asti kerralla ja sen jälkeen toinen jakso olisi vuoden 2030 loppuun saakka. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa. Kuntien vastuulle ei saa jäädä esimerkiksi ylisuuria lainatakausrasitteita. Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurimpia haasteita ovat hankkeen toteuttajataho, rahoitus ja vähäinen asiakasmäärä. Kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä ja tukipolitiikassa tulisikin poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Pohjois- ja Itä-Suomen liitot esittävätkin vapaaajan asutuksen sisällyttämistä laajakaistahankkeeseen. Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat esittävät kokonaisuutena seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen vähintään vuoteen 2030 saakka b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille c) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen d) Erillisratkaisu verkot jo rakentaneiden toimijoiden taloudellisiin haasteisiin Vesiliikenteen kehittäminen Kärkihanke: Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja veden pinnan nosto Kustannusarvio noin 60 milj.. Korjausvelkaohjelmasta myönnetty 9,5 milj. hyödyttää hanketta sellaisenaan, lisärahan tarve noin 50 milj.. Sulkujen pidentäminen 12 metrillä (ka. 50 milj. ) ja kanavan vedenkorkeuden nosto 10 cm:llä (ka. 5 milj. ) mahdollistaisivat Saimaalle ja myös Joensuun ja Puhoksen satamiin pääsyn nykyistä suuremmalle määrälle Itämerellä liikkuvia aluksia ja käynnistäisivät investoinnit tonniston modernisointiin. Saimaan kanavan vedenpinnan nosto mahdollistaisi 100 tonnia suuremman lastimäärän Saimaalla 45

50 nykyisin liikennöiville aluksille. Sulkujen pidentäminen mahdollistaisi Saimaan liikenteeseen uuden aluskoon käyttöön ottamisen. Sulkujen pidentämisen ja vedenpinnan nostamisen seurauksena uusi Saimaan liikenteeseen mitoitettu alus olisi pituudeltaan 93,6 m ja leveydeltään 12,6 m. ja sen kulkusyvyys voisi olla 4,45 m. Laskennallinen parannus uudelle alusmitoitukselle olisi maksimilastin osalta 3100 tn. Tämä vastaa noin 550 tn parempaa lastinottokykyä per alus. Tehdyt tekniset kehitystoimenpiteet parantaisivat siis huomattavasti vesiliikenteen kilpailukykyä kuljetusmuotona ja toisivat Saimaan rahtiliikenteeseen kehitystä, kasvua ja vauhdittaisivat vanhan aluskannan uusiutumista. Lisäksi oleellisena parannuksena nykytilaan verrattuna olisi molempien kehityshankkeiden osalta talvesta ja jäästä aiheutuvien haittojen pieneneminen. Liikenneviraston tekemien selvitysten perusteella vedenpinnan nosto Saimaan kanavassa on teknisesti ja juridisesti mahdollista, mutta vaatii vesilain mukaisen luvan koskien lähinnä Nuijamaajärveä. Ensisijaisena nopeana toimenpiteenä tulee vaikuttaa siihen, että vastuuministeriö antaa Liikennevirastolle toimeksiannon lupahakemuksen kirjoittamiseksi ja sen jättämiseksi vesioikeuden käsittelyyn. Vesiluvan käsittelyaikataulusta riippuen vedenpinnan nosto toimenpiteenä olisi mahdollista toteuttaa täten jo aikaisintaan vuonna Teknisten kanavaan kohdistuvien parannusten kokonaisvaikutus olisi laskennallisesti 650 tn. aluskohtainen kokonaislisäys, joka tarkoittaisi viime vuosien alusmääriin nähden (noin 1100 aluskäyntiä kaudessa) tonnin lisäystä Saimaan rahtiliikenteeseen. Lisäksi kehityshankkeet edesauttavat Liikenneviraston asettamaa liikennekauden pidentämiseen tähtäävää tavoitetta (11 kuukautta kanavalla ja 12 kuukautta Saimaalla). Kahden kuukauden liikennekauden pidentämisen vaikutukset Saimaan liikenteelle ovat tonnia lisärahtia. Liikennekauden pidentämiseksi Liikennevirasto on hankkimassa Saimaan jäänmurtoon irtokeuloja, jotka jäävät pysyvästi avustamaan jäänmurtoa Saimaalle. Talvikautena irtokeulat yhdistetään kilpailutettavan operaattorin alukseen, joka operoi jäänmurron talvikautena Saimaalla. Ensimmäiset irtokeula-puskijayhdistelmät tulevat Saimaalle liikennekaudelle 2019/2020 ja yhdistelmä on suunniteltu murtamaan 12,6 m leveä väylä Saimaalle. Tämä parantaa laivojen liikkumista huomattavasti ja pienentää alusten polttoaineen kulutusta talviolosuhteissa. Ensimmäinen irtokeula-puskijayhdistelmän operointi on kilpailutettu Liikenneviraston toimesta ja urakointisopimuksen pituus on 10 vuotta. Operaattoriksi valittiin Alfons Håkans -niminen yritys ja kalustoksi heidän omistamansa Calypso -satamahinaaja. Tehtyjen kehitystoimien myötä liikenteen kasvupotentiaali Saimaalla on noin 1,5 miljoonaa tonnia/kausi, joka tarkoittaa nykyisten liikennemäärien yli kaksinkertaistumista. Metsäteollisuus ja useat muut teollisuuden tuotantolaitokset ovat tehneet ja tulevat tekemään investointeja Saimaan alueella tuotantokapasiteetin nostamiseksi. Tämän myötä Saimaan vaikutusalueen kuljetusvirrat tulevat joka tapauksessa kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Finnpulpin sellutehdas hankkeen käynnistyminen Kuopion Sorsasaloon toisi vielä tämän lisäksi Saimaan liikenteeseen lisäystä, koska osa raaka-aineesta noin 0,5 1,0 miljoonaa kuutiota puuta on suunniteltu kuljetettavaksi vesiteitse ja osa sellusta (arvio noin 60 laivaa) kaudessa olisi kustannustehokkainta kuljettaa Saimaan kanavan kautta asiakkaille. Liikennevirasto on aloittanut 2017 alussa kanavalla alaporttien uusimisen johon hallitus myönsi määrärahan korjausvelkapaketista, tällä rahalla uusitaan kanavan 8 sulun alaportit. Tämän lisäksi liikennevirasto on aloittanut sulkujen pidentämiseen 46

51 tähtäävän teknisen suunnittelun. Konkreettinen kehittäminen on siis jo nytkähtänyt käyntiin. Sulkujen pidentäminen on kuitenkin suuruusluokaltaan sen kokoinen hanke, että rahoituksen saaminen ja käynnistäminen vaatii poliittisen päätöksen. Sulkujen pidentämisen positiiviset vaikutukset: Toimii varustamoille signaalina investoida uuteen moderniin tonnistoon, jossa huomioidaan myös painolastivesien käsittelypakko tulevaisuudessa. Nykyiseen tonnistoon tämän investoinnin toteutus on erittäin kallista toteuttaa eikä ole käytännössä kannattavaa johtuen alusten alhaisista kirjanpitoarvoista. Investointi kaksinkertaistasi monessa tapauksessa laivan arvon eikä näin ollen ole järkevää toteuttaa. - Investoinnit uusiin aluksiin tarkoittavat alusten taloudellisuuden parantumista (alhaisemmat vakuutusmaksut, moottoriteknologian kehittyminen ja nesteytetty maakaasu (LNG) mahdollisena käyttövoimana vähentää päästöjä). - Kanavan sulkujen uusiminen parantaa liikennöintiä talviolosuhteissa ja mahdollistaa liikennekauden pidentämisen Saimaan kanavalla. - Suurempi ja yleisempi laivakoko Itämerellä pääsee Saimaalle. Johtaa omalta osaltaan laivauskauden pidentymiseen koska näillä laivoilla on parempi jääluokka. - Suuremmilla ja uudemmilla aluksilla on pidempi toimintasäde. Tämä tuo mahdollisuuden kuljettaa lasteja kilpailukykyisesti nykyistä pidempiä matkoja Saimaalta/Saimaalle. - Parantaa huomattavasti Saimaan vaikutusalueella sijaitsevan teollisuuden kilpailukykyä laskemalla kuljetuskustannuksia (per tonni) ja edistää alueen saavutettavuutta teollisuuden näkökulmasta. - Lisää kiinnostavuutta uudelle yritys/teolliselle toiminnalle sijoittua alueelle - Edesauttaa huomattavasti mahdollisuutta saavuttaa tulevaisuuden kansalliset päästövähennystavoitteet. - Luo uskoa kasvuun ja antaa positiivisen signaalin alueen satamille ja operaattoreille investoida infraan. - Parantaa työllisyyttä Saimaan vaikutusalueen neljässä maakunnassa. - Kulkumuotona laivaliikenteen käytön lisääminen vähentää tutkitusti liikenteestä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia huomattavasti. Outokummun vanhan rautatieaseman ratapiha-alueen kaivostoiminnan aikaisten maamassojen vaihto Outokummun kaupunginkeskustassa peruskoulun vieressä on vanha ratapiha-alue, jossa on ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteissä (polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä), öljyhiilivetypitoisuuksissa ja raskasmetalleissa. Maaperä tulee puhdistaa kiinteistön omistajan (Liikennevirasto) toimesta. 47

52 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32) Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelma Pohjois-Karjalan työllisyysaste on ollut jo pitkään maan alhaisin. Vuoden 2017 lopussa työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 62,7 %. Luku oli jälleen maakunnista matalin koko maan keskiarvon ollessa 69,6 %. Työttömien osuus työvoimasta on puolestaan ollut pitkään maan korkein noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Heikon työllisyysasteen ja työttömyyden hitaan positiivisen kehityksen vuoksi Pohjois-Karjalassa päätettiin reagoida tilanteeseen käynnistämällä Pohjois-Karjalan maakunnallinen työllisyyden kasvuohjelma, jonka tavoitteena on nostaa uusia toimenpiteitä työllisyysasteen ja työttömyyden parantamiseksi sekä yritysten kasvun vauhdittamiseksi. Kasvuohjelman laadinnassa ovat olleet mukana alueen keskeiset toimijat kuten Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskukset, maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä kuntaedustajat Pielisen-Karjalan ja Keski-Karjalan seuduilta. Työllisyyden kasvuohjelma koostuu sekä työntekijöiden työllistymiseen että kasvun vauhdittamiseen liittyvistä asioista. Ohjelmassa analysoidaan työllisyyden dynamiikkaa, yritysten kasvun dynamiikkaa, kohtaanto-ongelmaa, vetovoimaa ja brändäystä sekä saavutettavuutta. Lisäksi ohjelmassa otetaan kantaan Pohjois-Karjalan liikenneinfrastruktuuriin ja saavutettavuuteen, valtion alueellistamistoimiin sekä valtion kasvuinvestointeihin. Analyysin pohjalta on laadittu johtopäätökset ja sen pohjalta sekä toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi että yritysten kasvun vauhdittamiseksi. Kasvuohjelma sisältää kaikkiaan 45 toimenpidettä, joista 12 on nimetty työllisyyden ja yritysten kasvua edistäviksi kärkitoimenpiteiksi (liite 3). Suuri osa toimenpiteistä on alueen toimijoiden omissa käsissä, ja niiden edistämiseksi on jo tehty ratkaisuja, mutta osa asioista edellyttää rahoitusta tai muita toimenpiteitä myös valtion taholta. Pohjois-Karjalan tavoitteena on hallituskauden loppuun mennessä työpaikan nettolisäys. Työttömyysprosentti olisi tuolloin noin 11,5 %. Esityksiä valtion toimenpiteiksi ovat muun muassa: Työmarkkinatuen suojaosuuden korottaminen. Pohjois-Karjalan rakenteellinen työttömyys ja keskimääräistä alhaisempi tulotaso merkitsevät haasteita ja altistavat eriarvoistumiselle sekä syrjäytymiselle. Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi työttömyysturvan suojaosaa tulisi korottaa 600 euroon yli 55-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla. Mikroyritysten kehittämisavustus osaavan työvoiman palkkaamiseen. Suunnataan yritysten kehittämisavustusta kasvuhakuisten- ja kasvukykyisten mikroyritysten kehittämishankkeisiin, joissa painopisteenä on osaavan työntekijän palkkakulujen rahoittaminen kasvua luovissa kehittämistoimenpiteissä. 48

53 Työttömyyden torjuntaan työkaluja kunnille Suomen vaikeimman työttömyyden maakuntana Pohjois-Karjala on alue, jossa on luontevaa pilotoida työttömyyden torjunnan kokeiluja siirtämällä ratkaisuvaltaa ja rahoitusta työttömyyden ja työttömien asioiden hoidossa kuntiin. Maakunnassa on erityisen paljon pitkäaikaistyöttömyyttä, jonka kustannuksia on siirretty jatkuvasti lisää kunnille. Kuntien toimivalta työttömyyden hoidossa on kuitenkin hyvin rajallinen. Saman työttömän asioita käsitellään TE-toimistossa, Kelassa, sote-palveluissa, kunnassa ja näiden yhteenliittymissä työvoiman palvelukeskuksissa monen ammattilaisen voimin ilman, että kukaan kantaa kokonaisvastuuta. Myös keinovalikoima on säädelty äärimmäisen tarkasti, jolloin ammattilaisten harkintavaltaa on rajoitettu tavalla joka ei vastaa todellisia tarpeita. Järjestelmä, jossa vastuu ja valta on jaettu, on tehoton ja kallis. Kunnat voisivat auttaa työttömiään usein tehokkaammin, mikäli tieto ja päätösvalta olisivat paremmin samoissa käsissä. Kuntien tulisi saada tieto kaikista kunnan alueella asuvista työttömistä TE-hallinnon järjestelmistä, ei vain Kelan maksulistalla olevista. Näin voitaisiin auttaa työttömiä ja paikallisia työnantajia löytämään toisensa. Kun TE-toimistot ja Kelat ovat poistuneet pienistä kunnista, työttömien asioita hoitavat virkailijat eivät tunne enää paikallisia olosuhteita ja toimijoita. Kunta on ratkaisu tähänkin ongelmaan. Täsmäkorjauksia palkkatukeen ja työttömyysturvaan Kuntatason sosiaalisessa työllistämisessä on tullut esille tapauksia, joissa muutamaa viikkotyötuntia tekevän pitkäaikaistyöttömän mahdollisuus lisätöiden saamiseen ei toteudu siksi, ettei hän ole oikeutettu palkkatukeen. Lain mukaan säännöllisesti vain alle 4 viikkotuntia tekevän katsotaan olevan työtön ja oikeutettu palkkatukeen. Toisaalta työssäoloehdon täyttymiseksi vaaditaan vähintään 18 viikkotyötuntia. Korkean työttömyyden alueilla edellä mainittu seikka vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien tilannetta ja kustannukset lankeavat kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kautta kunnalle. Lakia olisi muutettava niin, että alle 18 viikkotyötuntia tekevät katsottaisiin oikeutetuiksi palkkatukeen. On myös selkeä epäkohta, että vanhempainvapaalla olo arvotetaan huonommaksi kuin työttömänä oleminen. Työtulottoman vanhempainpäiväraha on 23,73 euroa arkipäivältä, kun työmarkkinatuki on 32,40 e/arkipäivä ja arkipyhä. Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala: Toimenpiteet työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla Pohjois-Karjalan teollinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen osaamisprofiili leimautuu vahvasti metsien monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvään osaamiseen ja teknologiaan. Erityisesti pyritään hyödyntämään innovaatio-potentiaalia, joka syntyy yhdistelemällä metsäosaamista ja alueen muita vahvoja osaamisaloja. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja se tunnetaan 49

54 Euroopan metsäpääkaupunkina. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen osaamisklusteriin. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinta metsäbiotalous, tarvitsee edetäkseen tueksi valtiovallan toimenpiteitä investointien saamiseksi liikkeelle. Maakunnassa laadittiin vuonna 2015 Metsäbiotalouden kasvupaketti (liitteenä), jossa on esitetty lukuisia eri vaiheissa olevia metsäbiotaloushankkeita, jotka tukevat myös kansallisen biotalousstrategian toteuttamista. Valtion odotetaan edistävän omalla toiminnallaan kaikilla hallinnonaloilla Pohjois- Karjalan biotalouden kasvupaketin toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) hallinnonalalla tarvitaan valtion ratkaisuja seuraavien yritysinvestointien liikkeelle saamiseksi: Nurmeksen vihreän teollisuuden alueen sahan, biodieseltehtaan ja puuhiilitehtaan sekä kuuden muun Nurmes Biofund I:n rahoittaman investoinnin toteuttaminen Ilomantsin teknisen hiilen tehtaan (Vapo) toteuttaminen Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansallisena lippulaivana Kiteen Puhoksen alueen teolliset investoinnit Lieksan Kevätniemen biojalostamon (GFN Oy) investointien varmistaminen Metsä- ja biotalousyritysten investoinnit tuotantovolyymin ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen sekä innovaatioihin Investoinnit toteuttavat Pohjois-Karjalan pitkän tähtäimen visiota olla hiilineutraali, uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa. Pohjois-Karjalan biotalouden laitosinvestoinnit Pohjois-Karjalassa on toteutettu tai käynnistetty biotalouden laitosinvestointeja muutaman vuoden aikana noin 150 miljoonalla eurolla. Mittavin yksittäinen investointi (52 milj. ) on Enocellin liukosellutuotantokapasiteetin kasvattaminen. Myös tulevaisuuden investointinäkymät ovat vahvat. Maakunnassa on vireillä kolme merkittävää biotalouskeskittymän rakentamisohjelmaa, joiden investointisuunnitelmat ovat täysimääräisinä toteutuessaan noin 280 miljoonaa euroa. Biotalouden kasvupakettia toteuttaviin investointeihin liittyy kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistamishankkeita. Lieksa Lieksan Kevätniemen biojalostamo (Green Fuel Nordic Oy) ja bioterminaali ovat saaneet ympäristöluvan. Investointien suuruusluokka on noin 120 miljoonaa euroa. Investointi aiotaan toteuttaa vaiheittain siten, että ensimmäisen vaiheen investointi on arvoltaan noin 25 miljoonaa euroa. GFN Lieksa Oy rakentaa Kevätniemen teollisuusalueelle bioöljytehtaan, jossa tullaan tuottamaan bioöljyä käyttäen raaka-aineena sahojen sivuvirtoja sekä biorankaa. ELY-keskus myönsi tammikuussa 2018 bioöljyjalostamoinvestointiin 7 miljoonaa euroa yrityksen kehittämisavustusta ja hankkeen toteuttamiseksi on käynnissä myös avoin osakeanti. 50

55 Lieksan kaupungin tavoitteena on Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen, millä varmistetaan puunjalostuksen kasvun, biojalostamon ja muun jatkojalostustoiminnan syntyminen sekä näihin tukeutuvien bioklusteriyritysten ja elintarviketeollisuuden sijoittuminen alueelle. Lieksan kaupunki, Lieksan Kehitys Oy LieKe ja Lieksan Kiinteistöt Oy tarvitsevat tuekseen julkista rahoitusta. Kevätniemen kehittäminen linkittyy myös syksyllä 2016 käynnistyneeseen seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelmaan. Nurmes Vihreän teollisuuden alue (Nurmes Bio Park) on Nurmeksessa sijaitseva teollisuusalue, jota 19 hehtaarilla laajentanut asemakaavapäivitys sai lainvoiman tammikuussa Teollisuusalueelle on rakennettu tiet, valaistus ja tonttien LVI- ja sähköliittymät sekä kaukolämpö. Porokylässä sijaitseva puun purku- ja lastauspaikka siirretään uudelle alueelle. Useat yritykset ovat jo rakentaneet Nurmes Bio Parkin alueelle tai tehneet sitä koskevan investointipäätöksen. Suunnitteilla on muun muassa saha, biodieseltehdas ja teknisen puuhiilen tehdas, jotka kaikki käyttävät Suomen oloissa uutta teknologiaa sekä rautatieterminaali ja teollisuusraide. Investointien kokonaisvaikutukset ovat huomattavat, noin 350 henkilötyövuotta. Teollisuusalueelle sijoittuvien tärkeimpien investointien ankkurirahoitus tulee Kiinasta, 25 % rahoituksesta on tultava EU:n alueelta esimerkiksi valtion kansallisena rahoituksena tai tukena. Hankkeita on etenemistä valmisteltu huolellisesti ja niiden toteuttaminen on mahdollista nopealla aikataululla, sillä alueella on voimassa oleva asemakaava ja ympäristövaikutusten arviointi on hyväksytty. Alueen investointien pääomittamiseen on valmisteltu kahta eri rahastoa, joista Nurmeksen biorahastoa (Nurmes Bio fund I) varten on valittu 8 sijoituskohdetta. Suomen valtiolta odotetaan joko pääomasijoituksena tai valtion yritystukena merkittävää panostusta avaininvestointien rahoitukseen. Ilomantsi Vapo suunnittelee investointia teknisen hiilen tuotantolaitokseen. Mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Haapavesi, Ilomantsi ja Seinäjoki. Ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentamispäätös tehdään kevään 2018 aikana. Tarvittavien viranomaislupien saanti vaikuttaa investointiaikatauluun. Myönteisen investointipäätöksen jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen alkaa välittömästi. Tuotantolaitos koostuu prosessi- ja energiantuotantoyksiköstä. Laitos tuottaa vuodessa teknistä hiiltä kymmeniä tuhansia tonneja. Investoinnin kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa. Ensimmäinen teknisten hiilten tuotantoyksikkö työllistää valmistuttuaan yhteensä noin 200 henkilöä jalostuksessa ja raaka-aineketjussa ja lisäksi rakennusvaiheessa satoja henkilötyövuosia. Ilomantsin vahvuuksia tehtaan sijoittumiselle ovat muun muassa laajat raaka-ainevarat lyhyiden kuljetusmatkojen päässä, Vapon omistuksessa oleva, toimiva pellettitehdas, joka tuottaa kuumaa höyryä ja jota teknisen hiilen tehdas voi hyödyntää, lupa-asioiden nopea käsittely, turvattu kuljetusten toimivuus (Joensuu Ilomantsin ratayhteys ulottuu pistoraiteena tehdasalueelle, tieyhteydet ovat kunnossa), osaava työvoima ja työvoimareservi. Hyödynnettävissä on myös asiantuntijaorganisaatioiden osaamisen hyvin matalan kynnyksen saavutettavuus. Biotalousalalla muun 51

56 muassa Itä-Suomen yliopisto (UEF), Luonnonvarakeskus (LUKE), Karelia ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Riveria), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tiedepuisto ja Kehittämisyhtiö Josek ovat hankkeen käytössä. Alueella on myös turveteollisuutta palveleva laaja ja monipuolinen metalli-, alihankinta- ja konepajatarjonta. Kitee Puhoksen teollisuusalue on verraton monilta ominaisuuksiltaan. Logistiset yhteydet ovat erinomaiset. Alue sijaitsee VT 6:n varrella, teollisuusalueelle on rautatieyhteys. Puhoksesta on nopea yhteys Venäjälle ja Kiinaan asti rautateitse Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta. Puhoksessa on oma teollisuussyväsatama, jonka syvyys on yli 4 metriä, josta on meriyhteys Itämerelle. Alueella on 20 hehtaaria kaavoitettua teollisuuden tonttimaata ja valmista tehdastilaa. Infra on kunnossa. Kaupungin omistamaa lähes m 2 tuotantotilat käsittävää teollisuushallia on lähdetty kehittämään hautomotyyppisesti matalan kynnyksen yritystilaksi. Siellä on aloittanutkin jo useita yrityksiä. Lisäksi alueella on vapaana entisen lastulevytehtaan entiset tuotantotilat, kokonaiskerrosalaltaan m 3. Olemassa olevia tiloja on siten jo olemassa. Alueella toimii kansainvälisiä teollisuusyrityksiä, muun muassa Kiteen suurin yksityinen työnantaja, Stora Enso Wood Products Oyj Kiteen saha. Siellä toimii myös teollisuuden kunnossapidon ja logistiikkapalvelujen yrityksiä. Näin ollen tukipalveluja ja verkostoitumismahdollisuuksia on ja niitä käytetään jo nyt. Puhoksen teollisuusalue nähdään kokonaisuutena, jossa voi toimia sekä suurteollisuutta että pienyritystoimintaa. Koska alueella on tiloja, Kitee tarvitsee nyt kipeästi valtion rahoitusta Puhoksen alueen ilmeen kirkastamisinvestointeihin, teollisuushallin muuttamiseksi hautomoyrityksiä palvelevaksi vastaanottohalliksi, teollisuusraiteen jatkamiseen Puhoksen satamaan, vahvaan markkinointiin jo valmiina teollisuusalueena, tarvittavaan työntekijöiden koulutukseen sekä riskipääoman tarjoamiseen. Tämä edellyttää 4 miljoonan euron valtionrahoituksen järjestymistä vuonna 2019 ja edelleen 4 miljoonan euron valtionrahoitusta vuosina Kiteen kaupunki sitoutuu 0,5 miljoonan euron vuosittaiseen panostukseen vuosina ja 0,2 miljoonan euron vuosittaiseen panostukseen vuosina Tavoitteena on Puhoksen monipuolinen alue, joka työllistää viiden vuoden kuluessa vähintään 600 henkilöä. Muut kunnat ja hankkeet Maakunnassa on myös erilaisia teemaan liittyviä kuntien omia laitoshankkeita. Esimerkiksi HINKU-kuntiin kuuluvalla Valtimon kunnalla on suunnitelmissa rakentaa pääasiassa puuenergiaan pohjautuva, mutta myös muuta uusiutuvaa energiaa hyödyntävä monienerginen kaukolämpölaitos ja muodostaa yhdessä Valtimon ammattiopiston (metsäopetus) kanssa energiaomavarainen koulutusympäristö. Suunnittelu ja selvitykset on meneillään sekä aluetalouden että tekniikan näkökulmasta. Mukana on useita eri tahoja. 52

57 Kuntien elinvoimaisuuden tuki ja teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli yritystoiminnan kehittämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakunnille kuntien elinvoimatehtävien merkitys korostuu. Kunnat tarvitsevat elinkeinotoiminnan edellytysten ja työllisyyden parantamiseen sekä infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen lakkautetun työllisyysperusteisen investointituen kaltaisia tukimuotoja. Kasvuyrityksille ja niiden tukiorganisaatioille, kuntien tila- ja kehittämisyhtiöille, tulee osoittaa valtion budjetissa uusimuotoinen tukielementti, joka mahdollistaa tehokkaan elinvoimapolitiikan. Pohjois-Karjalan teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on keskeinen rooli. Alueiden infrastruktuuria on kehitettävä teollisuusinvestointeja tukevalla tavalla (muun muassa teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty energian tuotanto sekä logistiikka). Kehittämiseen liittyy myös vahva panostus invest in -toimintaan ja investointien houkuttelemiseen alueelle. Kehitettäviä teollisuusalueita on useissa maakunnan kunnissa. Edellä kuvattujen biotalousteemaan liittyvien investointien ohella yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävät investointeja on vireillä myös Outokummun Teollisuuskylässä (Mining Camp-yhteistyöhanke). Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydessä on puolestaan merkittävä määrä vapaita sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen tiloihin vaatii panostuksia toimintaympäristöön ja ylityspaikan kehittämiseen. Valtion panostus on tärkeä sekä yrityshankkeiden toteuttamisessa että kuntien teollisuusalueiden kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten myöntäminen kuntaomisteisille toimitilayhtiöille tulisi olla mahdollista Itä- ja Pohjois-Suomen alueella % avustustason mukaisena silloin, kun tilat rakennetaan todennettuun tarpeeseen rakennettaviin, korjattaviin tai laajennettaviin toimitiloihin sijoittuvalle pk-yritykselle, joka synnyttää alueelle uusia työpaikkoja. EU:n koheesio- ja rajapolitiikka Euroopan unionin pohjoisten alueiden geopoliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa, joten koheesiopolitiikkaa tulee fokusoida entistä vahvemmin tukemaan näiden alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä ja EU:n sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantamista. Tärkeää on turvata harvan asutuksen erityisasema, arktisuuden ja Venäjän raja-alueen huomioiminen koheesiopolitiikan rahoituksessa. OECD:n vuonna 2017 tekemä tutkimus korostaa luonnonvarojen ja luontoarvojen kestävän hyödyntämisen, arktisuuden, osaamisen, toimivien rakenteiden ja Venäjäyhteistyön tarjoamaa kehityspotentiaalia koko Euroopan taloudelle ja myös Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Älykäs erikoistuminen sopii juuri Pohjois- Karjalan kaltaisille alueille, joilla se tuottaa parhaiten tuloksia. Erityisen merkittäväksi koheesiopolitiikan keinojen kohdentamisen Itä- ja Pohjois-Suomeen tekee se, että 53

58 kotimainen innovaatiorahoitus keskittyy entistä selvemmin pääkaupunkiseudulle ja muille suuremmille keskusseuduille. Maakuntien toteuttaman rajayhteistyön ja arktisen ulottuvuuden tulee näkyä aikaisempaa vahvemmin tulevassa koheesiopolitiikassa. Ulko- ja sisärajayhteistyön vahvistamisen tavoite on tärkeä Suomelle, jolla on EU-maista pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Pohjois-Karjala osaltaan ottaa vastuuta EUn ulkorajayhteistyöstä. Sen jatkuvuus on merkityksellistä sekä aluetalouden että yhteiskunnallisen vakauden vuoksi. Odotukset valtion toimista: 1. Suomen on tavoiteltava nykyistä parempaa saantoa EU:n koheesiopolitiikassa 2. Ulkorajayhteistyö Venäjän suuntaan on oltava sanktioiden ulkopuolella Kaupunki- ja innovaatiopolitiikka Joensuun kasvusopimus Joensuu on yksi kuudesta kaupungista, jonka kanssa valtio on tehnyt kasvusopimuksen vuosille Kasvusopimusten keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä ja tukea hallitusohjelman kärkihankkeiden toteutusta. Tämän lisäksi kasvusopimuksilla edistetään kaupunkien edelläkävijyyttä innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa, resurssiviisaudessa ja hiilineutraalisuudessa sekä maahanmuuttajien osaamisen parempaa hyödyntämistä. Kasvusopimuksilla käynnistetään alueellisia innovaatioita ja kokeiluita. Kaupungit avaavat omat investointinsa kehitys- ja testausympäristöiksi ja tukevat näin suomalaisten yritysten tuotekehitystä ja vientiä. Joensuun kasvusopimuksen pääteemana on metsäbiotalous, lisäksi vahvistetaan fotoniikan ja oppimisen digitalisaation mahdollisuuksia. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa joka viides julkinen hankinta innovatiivisena ja lisäksi hyödyntää lähivuosien investointeja uudentyyppiseen kehitykseen yritysyhteistyössä. Vuosille ajoittuvan kasvusopimuksen jatkototeutus on varmistettava ja luotava pitkäjänteinen kansallinen lähestymistapa kaupunkien kasvupolitiikkaan. Kaivannaisteollisuuden investointien ja kehittämistoimien vauhdittaminen Vahva kansallinen kaivos- ja mineraalipolitiikka Vuonna 2016 Suomi oli kaivosinvestointien houkuttelevuudessa 5. sijalla maailmassa ja Euroopassa ykkösenä. Suomessa Pohjois-Karjala oli puolestaan malminetsinnän kärkialueita. Kaivostoiminnan ja kiven leikkaamisen toimialan eli kokonaisuudessaan kaivannaisalan liikevaihto on ollut maakunnassa vuositasolla vajaat 100 miljoonaa euroa. Merkittävimmät toiminnassa olevat kaivoskohteet ovat Pampalon kultakaivos Ilomantsissa, Kylylahden monimetallikaivos Polvijärvellä sekä Juuan kunnan Nunnanlahden vuolukiviteollisuus. 54

59 Kaivannaisala on viime vuosina kokenut suuria muutoksia. Metallien laskeva hintakehitys ja kysynnän hiipuminen rasittivat kaivannaisalaa pitkään. Alan hyvä toimintaympäristö piti kuitenkin yllä kansainvälisten yhtiöiden kiinnostusta Suomen mineraalivarantoihin. Laaja-alainen suhdannekäänne, raaka-aineiden hintakehitys ja markkinoiden myönteinen ilmapiiri ovat nostamassa kaivosalaa jälleen nousuun. Kehitys on johtanut muun muassa siihen, että aikaisemmin paikannetuista, mutta kannattamattomiksi todetuista esiintymistä on tullut vähintään lupaavia. Muuttuvassa tilanteessa keskeisiä kehittämistavoitteita ovat geologisen tiedon päivittäminen ja saatavuuden turvaaminen sekä maakunnan kehittäminen kivi- ja kaivannaisalan operatiivisen koulutuksen alueeksi. Valtion osallistuminen kaivannaisalan potentiaalin hyödyntämiseen, kaivoshankkeiden toteutumisen tukemiseen ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen on tärkeää. Outokummun Hautalammen kaivostoiminnan edellytysten kehittäminen Suomalainen kaivosalan kehitysyhtiö FinnCobalt on käynnistänyt Outokummun kaupungissa sijaitsevan Hautalammen malmion kehityshankkeen. Hankkeen tavoitteena on ottaa tuotantoon entisen Outokummun kuparikaivoksen alueella sijaitseva koboltti-nikkeli-kuparimalmio ja tuottaa siitä kasvavan sähköautoteollisuuden tarvitsemia akkuihin käytettäviä koboltti- ja nikkelikemikaaleja. FinnCobalt on hankkinut alueen maa-alueet ja mineraalioikeudet omistukseensa noin vuosi sitten ja kehittänyt hanketta siitä lähtien. Seuraavan kahden vuoden aikana yhtiön tavoitteena on selvittää malmista saatavien rikasteiden soveltuvuus akkukemikaalien tuotantoon. Hanketta valmistellaan yksityisellä rahoituksella ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämällä lainalla. Hautalammen kaivos on ollut lyhyen aikaa tuotannossa 1980-luvun puolivälissä. Kaivokseen on tehty valmiiksi vinotunneli ja osa maanalaisesta tunneliverkostosta. Kaivoksella on voimassaoleva, louhinnan mahdollistava ympäristölupa. Osana kehitysprojektia yhtiö selvittää rikaste- ja kemikaalituotannon sijainti- ja toteutusvaihtoehdot. Toteutuessaan kaivos- ja kemikaalitehdas tulee työllistämään noin 150 henkeä ja toimimaan vähintään seitsemän vuotta. Vuotuinen tuotanto vastaisi noin sähköauton akun koboltti- ja nikkelitarvetta. Outokumpu Mining Camp -kokonaisuuden kehittäminen Outokummun kaupungilla on kunnianhimoinen kaivannaisalan kehittämishankekokonaisuus nimeltä Outokumpu Mining Camp, joka sisältää seuraavat osa-alueet: 1) Kaivannaistoiminnalle ja teollisuudelle tärkeiden tie- ja logististen yhteyksien rahoituksen turvaaminen liikenneturvallisuusperustein: Kylylahti Luikonlahti- ja Hautalampi Luikonlahti -tieosuudet. (LVM) 2) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Outokummussa erityisesti metalli- ja kaivannaisalan tarpeisiin. (OKM) 55

60 3) Geologian tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan laboratorion toiminnan vahvistaminen Outokummussa. (TEM) 4) Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävät investoinnit Teollisuuskylässä. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten myöntäminen kuntaomisteisille toimitilayhtiöille tulisi olla mahdollista Itä- ja Pohjois-Suomen alueella % avustustason mukaisena silloin, kun tilat rakennetaan todennettuun tarpeeseen rakennettaviin, korjattaviin tai laajennettaviin toimitiloihin sijoittuvalle pk-yritykselle, joka synnyttää alueelle uusia työpaikkoja. (TEM) Valtion odotetaan sitoutuvan Outokummun valtakunnallisestikin merkittävän Mining Camp -kokonaisuuden toteuttamiseen. Geologian tutkimuskeskuksen Mineraalitekniikan laboratorion ja koetehtaan vahvistaminen Outokummussa GTK:n Mineraalitekniikan tutkimusyksikkö Outokummussa (GTK Mintec) on erikoistunut malmien prosessitutkimukseen ja rikastusteknologioiden kehitykseen yhteistyössä alan teollisuuden ja laitetoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa. GTK Mintecin tutkimuskokonaisuus kattaa ketjun mineralogisesta tutkimuksesta ja laboratoriomitan rikastuskokeista lähtien aina jatkuvatoimisiin pilotmitan koeajoihin saakka, mikä tekee laboratoriosta kansainvälisestikin ainutlaatuisen. GTK Mintec tarjoaa rikastusteknisiä tutkimuspalveluja kaivos-, metalli-, kemian- ja ympäristöalojen tarpeisiin sekä ratkaisuja muun muassa materiaalien kierrätykseen. Tutkimuspalvelut tähtäävät ekotehokkaiden prosessien kehittämiseen ja sen myötä alan teollisuuden kilpailukyvyn paranemiseen sekä mineraalivarojen ympäristöystävälliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Mintecin palvelututkimus on erittäin tärkeää kaivostoiminnan kestävän tulevaisuuskehityksen kannalta sekä kaivosinvestointien saamiseksi Suomeen. Mintec on ollut mukana kehittämässä lähes kaikkien Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden prosesseja. Toiminnan kehittämisessä on oleellista varmistaa sekä laite- että henkilöstöresurssien riittävyys siten, että tutkimuksen korkea kansainvälinen taso voidaan taata myös tulevaisuudessa. Myös cleantech/kiertotalousteemaan liittyvä tutkimusosaaminen tarvitsee määrätietoista toiminnan kehittämistä. Valtion odotetaan olevan aktiivinen Outokummun laboratorio- ja koetehdastoimintojen kehittämisessä. Pohjois- Karjala on maakuntana omalta osaltaan sitoutunut panostamaan Outokummun yksikön tulevaisuuteen. Tästä on osoituksena vuoden 2016 lopulla käyttöön otettu mineraalitutkimukseen tarkoitettu kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppi, jonka hankinta edellytti lähes miljoonan euron EAKR-hanketta. Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön edistäminen ja investointien toteuttaminen Suomen valtio lakkautti Kontiorannan varuskunnan Varuskunnan lakkautuksen myötä alueelta hävisi lähes 300 työpaikkaa. Kontiolahden kunta osti alueen ja omistaa maa-alueet ja ydinalueen rakennukset. Entisen varuskunta-alueen teollisuus- ja varikkotilat on kokonaisuudessaan myyty tai 56

61 vuokrattu ja alueelle on tullut n. 20 yritystä ja reilut 60 työpaikkaa. Alueen kaavoitus etenee. Maakuntakaavan 4. vaihe, jossa Kontiorannan tulevaisuutta linjataan, on vahvistettu ympäristöministeriössä syksyllä Kontioniemen yleiskaava on hyväksytty Kontiolahden kunnanvaltuustossa Entisen varuskunta-alueen asemakaava on hyväksytty ja entisen ns. kantahenkilökunnan alueen asemakaava on vahvistettu kesäkuussa Varuskunta-alueen kehittämisen painopisteet ovat uudet työpaikat, matkailu, vapaaaika ja asuminen. Suurimmat investointitarpeet liittyvät vapaa-ajankeskuksen rakentamiseen ja matkailun sekä liikunnan edistämiseen. Vapaa-ajankeskus tuo merkittävästi työpaikkoja ja elinvoimaa alueelle. Vapaa-ajankeskuksen kehittäminen edellyttää uskottavan operaattorin sekä tarvittavan rahoituksen löytymistä. Hotelli-investoinnin ja siihen liittyvien palveluiden koko on lähes 30 milj.. Yhteiskunnan avustusten ja tukien osuus tulee olla noin 5 milj.. Avustukset ja tuet konkreettisiin vapaa-ajankeskusta tukeviin rakennuskohteisiin ovat ensiarvoisen tärkeitä hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi ydinalueelle on kaavan mukaisesti mahdollisuus rakentaa jopa 300 vapaaajan- / loma-asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on yli 70 milj. investointi, joten alueen kokonaisinvestoinnit ovat yli 100 milj.. Kontiolahden kunta suunnittelee varuskunta-alueelle ja ampumahiihtostadionin läheisyyteen monitoimi- ja liikuntahallia, joka tukee alueen tapahtumia ja alueen monipuolista käyttöä. Hallin rakentamisen yhteyteen on mahdollista rakentaa myös majoitus- ja muita tiloja. Hankkeelle haetaan myös valtion tai muuta julkista rahoitusta suunnitelmien valmistuttua. Pohjois-Karjalan matkailun kehittäminen osana Lakeland -markkinointia Toimialana matkailu on sekä kotimaan että kansainvälisen kaupan osalta yksi vahvimmin kasvavista elinkeinoista, jonka tuotantorakenteellinen pysyvyys aluekehittymisen kannalta on erityisen tärkeä. Pohjois-Karjalassa matkailulla on pitkä kehityskaari muun muassa Kolin ja Bomban osalta. Maakunnan matkailua kehitetään nyt osana Suomeen ja Järvi-Suomi -suuralueeseen (Lakeland) kohdistuvaa kasvavaa kansainvälistä kysyntää sekä vahvemmin profiloituvaa kotimaan matkailun tarjontaa. Maakunnan matkailun kehittymisen kannalta on tärkeää turvata matkakohteen saavutettavuus osana kansainvälisiä matkailutuotantoja. Kansainväliseen matkustajaliikenteeseen soveltuvien lento-, rautatie- ja maantieyhteyksien kehittyminen ja saatavuus onkin toimialalle kriittinen kilpailukykytekijä. Matkailun kansainvälinen myynti edellyttää logistisesti ja kustannuksiltaan kysyntää vastaavien yhteyksien saatavuutta, jotta matkailun tuotantosarjat pystyvät kehittymään. Lentoliikenteen merkitys korostuu kansainvälisten markkinoiden kehittymisen osalta. Kansallisesti tarvitaan yhteneviä ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja kehittävät maakunnallisen lentoliikenteen operatiivista toimintaa sekä kattavuutta. Matkailukysynnän yhdys- ja syöttöliikenteen rooli on keskeinen toimialan investointikohteiden syntymiselle. 57

62 Kansallisesti matkakohteilla on omat erityispiirteensä, joita vahvistamalla ja tukemalla kohteet pystyvät asemoitumaan vahvemmin kansainväliseen toimialakehitykseen. Pohjois-Karjalan maantieteellinen sijainti sekä luonnon- ja kulttuurihistoriallinen perusta yhdessä Venäjän-Karjalan kanssa muodostavat kohteesta ainutlaatuisen kansainvälisestin tarkasteltuna. Kaupalliset matkailutuotannot mahdollistava yhteistyö rajan molemmin puolin on tärkeää huomioida koko Suomen matkailupolitiikassa. Pohjois-Karjalan matkailuelinkeinon kehittyminen edellyttää laajemman Lakelandalueen kasvua kansainväliseksi matkakohteeksi. Alueen profiili mökkimajoituksen sekä luonto- ja järviympäristöön perustuvien elämystuotteiden osalta on keskeisin osa matkakohteen tarjontaa. Kansallisesti tarvitaan kehittämistoimia, jotka mahdollistavat ja tukevat näiden vahvuuksien jalostumista ja uusiutumista. Yritysten omistajavaihdosten ja niihin liittyvien rahoitusmallien rakenteellista tukemista tarvitaan toimialan yritysten ja yrittäjien ikärakenteesta johtuen. Kansallisten digitaalisten kehittämis- ja markkinointitoimenpiteiden tulee rakentaa sekä matkakohteen tunnettuutta että myös kehittää digitaalisen kaupankäynnin rakenteita. Elämyspalveluiden tuotantoedellytyksiä tulee kehittää kansallisesti muun muassa kansallispuistojen toiminnan kautta, matkailutuotantojen tarvitsemien luontoreitistöjen sekä infraja välineperustaa kehittävien yhteiskunnallisen yrittäjyyden ratkaisuin. Kansallisesti on oltava edelleen mahdollista tukea valtion toimenpitein myös perusinvestointeja muun muassa laadukkaaseen kansainväliseen kauppaan tähtäävän majoitus- ja palvelukapasiteetin kasvattamiseen erityisesti niillä alueilla, joilla kehitys on vasta lähdössä liikkeelle. Kiteen Meijerinrannan artesaanimatkailun kehittämishanke Kiteellä, Kiteenjärven rannalla on eheä, historiallisesti merkittävä meijeri- ja myllytoiminta-alue. Kaupunki on hankkinut noin 4,6 hehtaarin kokoisen alueen omistukseensa, koska on nähnyt sen strategisen merkittävyyden käsityöläismäisen yritystoiminnan, korkeatasoisen asumisen ja matkailun vetovoimaisena alueena. Osa rakennuksista on suojeltu ja kaupunki on peruskorjannut niitä. Kaupunki sai valtiolta rahoitusta rakennushistoriallisesti arvokkaan myllyrakennuksen ulkopuoliseen korjaukseen. Alueelle on laadittu yleiskaava ja asemakaavan muutos on käynnissä. Rakennushistoria on selvitetty ja rakennukset inventoitu. Museoviraston ja ELY-keskuksen lausuntojen mukaisesti kaupunki on purkanut huonokuntoiset rakennukset alueelta vuonna Kaava on hyväksyttävissä vuonna Tämän jälkeen alueen kehittäminen vauhdittuu. Kaupunki tarvitsee Meijerinrannan artesaanimatkailun kehittämishankkeeseen valtiolta miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 0,3 miljoonaa euroa vuosina kehittämistoimenpiteisiin. Rahoitusta tarvitaan vanhan kivimeijerin peruskorjaamiseksi elinkeinotoimintaan ja matkailukeskukseksi. Meijerinrannan kehittyminen vilkastuttaa Kiteen keskustataajaman palveluja. Kaupunki on sitoutunut muun muassa alueen katuverkoston suunnitteluun ja rakentamiseen vähintään 0,2 58

63 milj. euroa/ vuosi vuosina Meijerinrannan toimitila- ja rakennusinvestointien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu oleellisena osana Kiteen alueen matkailupalvelujen muu kehittäminen. 59

64 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin Määrärahan tarve 3 milj. vuodessa Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden vanhan rakennuskannan peruskorjauksiin sekä kosteusvaurioiden korjaamiseen tarvitaan edelleen valtionavustuksia. Hankkeisiin on saatu rahoitusta vain lisäbudjeteissa, mikä ei mahdollista pitkäjänteistä suunnittelua korjausrakentamisessa. Rahoitus tulisi siirtää budjettiin jatkuvana rahoituksena tai toteuttaa lähivuosina lisätalousarvioissa ns. elvytysrahoituksena. Rahoitus tulee toteuttaa pitkäjänteisemmällä tavalla kuten opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat Suomen Kuntaliiton kanssa esittäneet pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuosille

65 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35) Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista YM:n hallinnonalalla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti on laaja maakunnallinen kärkihankekokonaisuus, joka muodostuu eri hallinnonaloille kohdentuvista toimenpiteistä (liitteenä). Kasvupaketin visiona on, että Pohjois-Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi, joka perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen osaamisklusteriin. Pohjois-Karjala on ottanut tavoitteekseen fossiilisesta öljystä irtautumisen. Maakunnalla on vahva rooli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostossa (HINKU), joka tukee tätä alueellista tavoitetta. HINKUsta on kymmenessä vuodessa kasvanut valtakunnallisesti merkittävä toimija kestävien energiakäytäntöjen ja -teknologioiden edistämisessä. Nykyisin yhdeksän Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta kuuluu verkostoon. HINKUn konkreettisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puhtaan teknologian yhteishankinnat, paikalliset energiasuunnitelmat ja -katselmukset sekä liikennepalveluiden kokeilut. Tietoa bio- ja kiertotalouden vahvistamiseksi maakunnassa tuottaa osaltaan SYKE:n Joensuun toimipaikka. Tieto tuotetaan muun muassa metsä- ja muiden luonnonvarojen kestävän käytön arviointiin, resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen. Tätä osaamista voidaan hyödyntää maakunnan yritystoiminnan tukena ja pilottihankkeissa ja se tukee hallituksen tavoitetta nostaa Suomi kiertotalouden mallimaaksi. SYKEssä kehitettyä Elinkaariklinikka-toimintamallia voidaan käyttää yritysten tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten selvittämiseen ja minimointiin. Biotalouden kasvupaketin tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % (vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä), eteneminen määrätietoisesti kohti fossiilisesta öljystä vapaata maakuntaa sekä fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen (vuoteen 2020 mennessä). Ympäristöministeriön (YM) hallinnonalalle kohdentuvat seuraavat toimenpiteet: Suomen ympäristökeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana biotalouden huippuosaamiskeskittymää Pohjois-Karjalan saaminen ensimmäiseksi HINKU-konseptin mukaiseksi hiilineutraaliksi maakunnaksi Suomen ympäristökeskuksen toimintojen vahvistaminen Joensuussa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipaikassa on noin 20 työntekijää. Joensuun toimipaikassa tehtävä tutkimus on laaja-alaista ja monitieteistä. Toimipaikan tutkimus kattaa monitieteisen luonnonvarojen kestävän käytön, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyden ja elinympäristöjen laadun tutkimuksen. Joensuussa toimii myös SYKEn protopaja, jossa kehitetään uudenlaisia menetelmiä ympäristöhavainnointiin, ympäristöä 61

66 koskevan tiedon tuotantoon sekä hallintaan hyödyntäen uusinta teknologiaa, kuten dronet, mikrotietokoneet ja verkkotekniikka. SYKEssä käynnissä olevissa hankkeissa tuetaan kestävän bio- ja kiertotalouden kehittämistä ja hiilineutraalit kunnat -prosessia Pohjois-Karjalassa. SYKE osallistuu Pohjois-Karjalassa myös vesistöjen virkistyskäytön ja säännöstelyn käytäntöjen yhteensovittamiseen yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet tarjoavat hyvän lähtökohdan SYKEn toiminnan vahvistamiselle ja pitkän aikavälin kehittämiselle yhteistyössä alueen muiden toimijoiden eli Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Euroopan metsäinstituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. SYKEn Joensuun toimipaikan tutkijat ovat aktiivisesti ja monipuolisesti mukana SYKEn eri keskusten laajoissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa ja prosesseissa. Toimipaikan myötä Pohjois-Karjala on noussut monen hankkeen merkittäväksi kohdealueeksi. Näistä esimerkkeinä muuan muassa LIFE IP CIRCWASTE, LIFE IP FRESHABIT ja HINKU-verkosto. SYKEn toimintojen kehittäminen Joensuussa vaatii tuekseen vahvojen yhteistyöverkostojen lisäksi tutkimusrahoituksen saatavuuden varmistamista. Olennaisessa asemassa on toimipisteessä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, sitouttaminen ja parempi hyödyntäminen maakunnallisessa kehittämisessä. Tutkimuslaitosten ja yritysten alueelliset toimipisteet tarjoavat maakunnalle merkittävän yhteistyökanavan niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Vesienhoidon ja ympäristönhoidon edistäminen ( ) Ympäristöministeriön tukemana on toteutettu muun muassa laajahko Jukajoen ja Jukajärven valuma-alueen kunnostuskokonaisuus, joka päättyy vuonna Lisäksi Jässi-hankkeessa on toteutettu kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa hajaasutusalueilla. Vastaaviin, vesienhoidon tavoitteita ja ravinteiden kierrätystä tukeviin hankkeisiin esitetään valtion rahoitusosuutta euroa. Hankkeilla toteutetaan hallitusohjelman kiertotalouden läpimurtoon ja puhtaiden ratkaisujen käyttöön tähtäävää kärkihanketta. Outokummun vanhan rautatieaseman ratapiha-alueen kaivostoiminnan aikaisten maamassojen vaihto Outokummun kaupunginkeskustassa peruskoulun vieressä on vanha liikenneviraston omistuksessa oleva ratapiha-alue, jossa on ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteissä, öljyhiilivetypitoisuuksissa ja raskasmetalleissa. Maaperä tulee puhdistaa. 62

67 Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset

68 Liite 2: Biotalouden kasvupaketti Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin visiona on, että Pohjois-Karjala maailman johtavana metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina, toimivat biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjinä. Joensuun ja koko maakunnan osaamiskeskittymä houkuttelee alan yrityksiä, investointeja ja osaajia ympäri maailmaa. Alue tarjoaa ratkaisuja kansallisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä muiden biotalouteen profiloituneiden alueiden ja toimijoiden kanssa. Keskeiset tavoitteet: Vuonna 2015 valmistellun kasvupaketin asioita on viety aktiivisesti eteenpäin ja osa esitetyistä tavoitteista on jo toteutunut tai edennyt seuraavaan vaiheeseen. Valtion odotetaan edistävän omalla toiminnallaan kaikilla hallinnonaloilla Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin toimenpiteitä. Joensuun metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä biotaloustutkimuksen edelleen kehittyminen kansainvälisenä huippuyhteisönä ja alan kansallisena veturina Pohjois-Karjalassa biotalouden vuosittainen liikevaihto kasvaa 1 mrd. eurolla vuoteen 2025 mennessä (verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen, 1,7 mrd. ) Maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % (vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä, HINKU-tavoitteet) Edetään määrätietoisesti kohti fossiilisesta öljystä vapaata maakuntaa: Fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen (vuoteen 2020 mennessä), uusiutuvan energian tuotannon osalta omavarainen maakunta (vuoteen 2025 mennessä), fossiilisesta öljystä kokonaan luopuminen (vuoteen 2030 mennessä) Puun vuotuisen käytön lisääminen 1 milj. m3 (vuoteen 2025 mennessä) Pohjois-Karjalan teollinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen osaamisprofiili leimautuu vahvasti metsien monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvään osaamiseen ja teknologiaan. Erityisesti pyritään hyödyntämään innovaatio-potentiaalia, joka syntyy yhdistelemällä metsäosaamista ja alueen muita vahvoja osaamisaloja. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja se tunnetaan Euroopan metsäpääkaupunkina. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen osaamisklusteriin. Osaamiskeskittymän erityispiirteet 1. Keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa (yli 600 biotalouteen liittyvää asiantuntijaa) 2. Ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa 3. Maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri 4. Alueen muut vahvat vihreän kasvun osaamiskärjet, kuten avainteknologiat, fotoniikka, materiaaliosaaminen, tukevat alueen ainutlaatuista profiloitumista ja 64

69 mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen alueelle Kasvua vahvistavat toimet 1. Biotalouden investoinnit liikkeelle Toteutuessaan investoinnit (yli 300 milj. ) synnyttävät noin uutta työpaikkaa. Lieksan Kevätniemen biojalostamon ja -terminaalin (GFN Oy) investointien toteuttaminen Nurmeksen vihreän teollisuuden alueen bioenergiajalostamon ja muiden investointien toteuttaminen Vapo teknisen hiilen tuotantolaitoksen toteuttaminen Ilomantsissa Kiteen Puhoksen puutuotetehtaan käynnistyminen sekä Puhoksen alueen teollisen keskittymän kehittäminen Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi Mustan pelletin pilottilaitoksen toteuttaminen Metsä- ja biotalousyritysten investoinnit tuotantovolyymin ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen sekä innovaatioihin Liikennebiokaasun tankkausasemaverkoston investointi Osa investointihankkeista on edennyt. Kokonaisuuden alle kuuluu myös jo päätetty Enocellin liukosellutuotantokapasiteetin kasvattaminen, joka merkitsee 52 miljoonan euron investointia. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi aktiivisella ja hyvin kohdennetulla Invest in - toiminnalla kyetään löytämään alueelle merkittäviä uusia investointeja vahvistamaan jo olemassa olevia osaamisklustereita. Invest in -toimintaa toteutetaan yhteistyössä Finpron, Invest in Finlandin ja muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. 2. Metsäbiotalouden kansainvälisen huippuosaamiskeskittymän vahvistaminen Keskeisenä tavoitteena on Joensuun metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuosaamisen keskittymänä palvelemaan koko Suomen ja Euroopan biotalouden kehitystä. Alue tarjoaa osaamista ja konkreettisia mahdollisuuksia pilotoida ja kehittää kansallisen tason biotaloustoimenpiteitä. Euroopan metsäinstituutin (EFI) globaalin toiminnan ja Suomen Joensuun päämajatoimintojen kehittäminen Itä-Suomen yliopisto Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, merkittävä kehitysloikka monitieteisen metsiin ja puuhun liittyvän biotalouden tutkimuksessa (OKM) Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana huippuosaamiskeskittymää (MMM, YM) Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena vetovoimatekijänä ja tutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla (OKM) 65

70 Biotalouden monialaisen koulutuspolun varmistaminen ja kehittäminen maakunnassa (toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulu, yliopisto) Metsähallituksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun (MMM, YM) Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen on keskeinen osa Joensuun kasvusopimusta ja Joensuun kasvustrategiaa (TEM, OKM). Kaupunki sitoutuu omalta osaltaan tukemaan uusien innovaatioiden kaupallistamista innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ja tarjoamalla niille referenssikohteita Joensuun Tiedepuiston Vihreän Kasvun Keskus aktivoi tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä, edistää avainteknologioiden hyödyntämistä yrityksissä ja rakentaa kansainvälistymiseen tähtääviä yritysverkostoja. Sen osana toimii Start up Oasis, joka keskittyy innovaatioiden kaupallistamiseen ja kasvuyritysten synnyttämiseen Pohjois-Karjalasta ensimmäinen HINKU (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -konseptin mukainen hiilineutraali maakunta (Pohjois-Karjalan kunnat) Kasvupaketin laatimisen jälkeen valtio on tehnyt tasokorotuksen EFI:n perusrahoitukseen ja Tiedepuiston Vihreän Kasvun Keskus on jalostunut Green Hubiksi. Green Hub on avoimen innovaation osaajayhteisö, jonka toiminta käynnistettiin osana Joensuun kaupungin ja Valtion välistä kasvusopimusta. Green Hub on osaajayhteisö, jossa alueemme parhaat asiantuntijat ratkovat yhdessä yritysten liiketoiminnan haasteita. Kyse on innovaatioprosessin fasilitoinnista, jossa systemaattisesti haetaan ratkaisua liiketoiminnan ja kehittämisen haasteisiin erityisesti biotalouden alalla. Vuonna 2017 Green Hubin toiminnan kautta osallistuttiin 70 erilaisen tapauksen selvittämiseen. 3. Pohjois-Karjalaan liittyvät kansalliset ratkaisut biotalouden vauhdittamiseksi Biotalous syntyy investoinneista Systemaattiset panostukset biotalouden Invest in- ja kasvuohjelmatoimintaan (Finpro) Uudenlaisten rahoitusratkaisujen luominen biotalouden investointien liikkeellelähtöön: markkinaehtoisen, mutta valtion mahdollistaman epäsymmetrisen pääomarahoituksen toteuttaminen, kansallinen biotalousrahasto (TEM) ja suora EU-rahoitus. Euroja viennistä Biotalouden osaamis- ja koulutusviennin mahdollistaminen (TEM, OKM) Maakunta osallistuu biotalouden kansallisten vientiverkostojen rakentamiseen yhdessä Team Finlandin kanssa etenkin laajempaa kokonaislähestymistapaa edellyttävillä markkina-alueilla. Alue voi toimia pilottina kehitettäessä uudenlaista toimintamallia kasvuohjelmien ja alueellisten toimijoiden välille. Puun saatavuuden parantaminen Talouskäytössä olevien metsien luonnonvarapotentiaalin kestävä kasvattaminen (MMM). 66

71 Ratkaisuja puubiomassan saatavuuteen ja kilpailukykyyn, digitaalisen biotalouden hyödyntäminen puunhankinnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Kuljetusten kilpailukyvyn parantaminen Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin alueille ja alemman asteen tieverkon hoitoon (MMM, LVM), biotalouden keskeisten kuljetusten turvaaminen Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen valtion ja EU:n TEN-T (Europan laajuinen liikenneverkko) rahoituksella (LVM). Puun rautatiekuljetusten kilpailukyvyn parantaminen (LVM): tavararaideliikenteen vapauttaminen aidosti kilpailulle, ratapihojen ja terminaaliverkoston kehittäminen, rautateiden sähköistäminen keskeisillä puunkuljetusväylillä (Pohjois-Karjalassa Onkamo Niirala, Joensuu Uimaharju). Myös muiden rautatieyhteyksien kunto tulee vastata kuljetusten tarpeita (esimerkiksi Ilomantsin rata). Puuvirtojen, logistiikan ja terminaaliverkoston kehittäminen ja optimointi (TEM, MMM, LVM). Superrekkojen (HCT -kuljetuksien) toimintaedellytyksien turvaaminen ja mahdollistaminen puuvirtojen kannalta tärkeimmillä tieosuuksilla (LVM). ELY-keskus rahoittaa Green Fuel Nordic Oy:n bioöljyjalostamohanketta Lieksassa seitsemällä miljoonalla eurolla. Nurmes Bio Parkin investointien pääomittamiseen on valmisteltu kahta eri rahastoa. Investointien ankkurisijoittajat tulevat Kiinasta. Nurmes Bio Fund I on valinnut ensimmäiset rahoituskohteensa ja ensimmäisen vaiheen sijoitukset olivat yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. 67

72 Liite 3. Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelman kärkitoimenpiteet työllisyyden ja yritysten kasvun edistämiseksi 1. Kehitetään niin työllisyys- kuin yrityspalvelutoimijoidenkin palveluprosesseja asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi palveluketjuiksi. Kehitystyötä tehdään maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä käynnistetyissä maakuntakokeilussa, jossa on tällä hetkellä käynnissä kaikkiaan 13 eri kokeilua neljän teeman alla. 2. Käynnistetään maakunnallisesti tai kuntakohtaisesti toteutettava kokeilu pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen sosiaaliturvaa muuttamalla (esimerkiksi työttömyyskorvauksen suojaosan tuntuva nostaminen, perustuloon liittyvä kokeilu). Edellyttää valtiolta uusia toimenpiteitä. 3. Suunnataan yritysten kehittämisavustusta kasvuhakuisten- ja kasvukykyisten mikroyritysten kehittämishankkeisiin, jossa painopisteenä on osaavan työntekijän palkkakulujen rahoittaminen kasvua luovissa kehittämistoimenpiteissä. Tukea voitaisiin myöntää mikroyrityksille enintään kolmena vuotena enintään kolmen eri osaajan palkkakuluihin. Porrastetulla, enintään kolme vuotta kestävällä tuella vahvistetaan mikroyritysten osaamista ja kykyä kasvaa. Tukimuoto käynnistetään maakunnan omin rakennerahasto varoin. Työpaikkavaikutukset noin 100 uutta työpaikkaa mikroyrityksissä 1. vuonna ja seuraavina vuosina 200 uutta työpaikkaa vuosittain. Työllisyyden kasvuohjelman aikana (3 vuotta) uusia työpaikkoja syntyy noin 500 kpl. 4. Kehitetään ja fasilitoidaan Pohjois-Karjalan vahvuuksista lähteviä ekosysteemejä. Tunnistettuja ekosysteemejä ovat: 1) turvallisuus, 2) biotalous, 3) kehittyneet terveydenhuollon ratkaisut ja korkean teknologian muovituotteet, 4) rakennustuoteratkaisut ja 5) paikalliseen kysyntään perustuvat palvelutuoteratkaisut. Esitetään Tekesille valtakunnallisten ekosysteemiohjelmien käynnistämistä Pohjois-Karjalalle tärkeiden ekosysteemien osalta. Verkottuneilla ohjelmilla edesautetaan uusien liiketoimintamallien, ansaintamallien ja arvoverkostojen syntymistä sekä tutkimuksen tulosten hyödyntämistä yritysten liiketoiminnoissa. Työpaikkavaikutukset Pohjois-Karjalassa em. ekosysteemeissä voi parhaillaan olla vuositasolla noin 500 uutta työpaikkaa. Työllisyyden kasvuohjelman aikana (3 vuotta) uusia työpaikkoja syntyy noin 1500 kpl. 5. Vastataan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nykyistä joustavammin. Käynnistetään laajamittainen rekrytointiyhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa mukaan lukien yritykset. Etsitään myös uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja, kuten yritysten tarpeista lähtevät erikoistumis-, täydennys- ja muuntokoulutukset, työttömien omaehtoinen opiskelu, koulutetun työvoiman alueellisen liikkuvuuden ja joustavien ja paikasta riippumattomien työntekemisen muotojen edistäminen sekä spesifin ammatillisen osaamisen hankkiminen (vrt. täsmäkoulutus). Lisäksi rakennetaan osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen Front Office -palvelu alueen yrityksille ja työnantajille yhteistyössä eri oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa, esimerkiksi pilotointi Abloy ja Siun Sote. 6. Edistetään osana opiskelua opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja mahdollistetaan opiskelijoille yrittäjämäinen ja yrittäjänä opiskelu. Benchmarkataan eri koulutusasteiden yritys- ja innovaatiokasvatuksen sekä yrittäjyyden edistämisen käytänteet, tiivistetään yhteistyötä alueen elinkeinotoimijoiden (kuten kehitysyhtiöt ja muut kaupunkien ja kuntien elinvoimaviranomaiset), Pohjois-Karjalan yrittäjien sekä työvoimahallinnon kanssa sekä muodostetaan eri koulutusasteet yhdistävä yrittäjäyhteisö ja kehitetään sen toimintaa, esimerkiksi Joensuu Entrepreneurship-yhteisö. 7. Kehitetään Joensuun kaupunkikeskustaa symmetrisen kaupungin strategian mukaisesti tavoitteena kaupunkikeskustan kasvu Pielisjoen molemmille rannoille ja 68

73 miljardin euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä (80 % yksityisiä hankkeita, työpaikkaa ja asukasta). Kokonaisuuteen liittyen valtio toteuttaa Joensuun ratapihahankkeen ja Kuhasalontien maantiesillan muutoksen (ka. 77 milj. + 5,1 milj. ). Joensuun ratapihan ratasuunnitelma ja maantien 5013 Kuhasalontien tiesuunnitelma ovat valmistuneet maaliskuussa Ratapihan rakentaminen on aloitettavissa ratapihan osalta 2019 ja maantien 5013 Kuhasalontien tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet jo Valtiolta odotetaan ratapihan starttirahoituspäätöstä (4,4 milj. ) vuodelle 2018, jolla ratapiharemontti käynnistetään aloittaen suunnitelmien mukaisesti Kuhasalontien sillasta. 8. Sijoitetaan oikeusministeriössä valmisteilla oleva Tuomioistuinvirasto (noin 45 henkilötyövuotta) Joensuuhun. Joensuun keskeiset vahvuudet ovat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen oikeustieteellinen koulutus ja tutkimus sekä vahva palvelukeskustoimintojen osaaminen (Palkeet, Puolustusvoimat) ja palvelukeskusalan koulutus (hallinto, talous). Joensuussa saa hyvin työvoimaa sekä juridiikan että talouden ja yleishallinnon aloilla. Kasvukeskuksena Joensuun yleiset vetovoimatekijät ja saavutettavuus ovat kunnossa valtion asiantuntijaorganisaation sijoittamiselle. 9. Edistetään Pielisen-Karjalan bioteollisuusinvestointien toteutumista ja olemassa olevan toiminnan kasvua erityisesti Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella sekä Nurmeksen bioteollisuusalueella. Valtion on omilla toimenpiteillä (muun muassa yritystukipäätökset) tuettava biotaloushankkeiden käynnistymistä suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä työvoiman liikkuvuuteen ja koulutetun työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa sekä varmistettava logististen yhteyksien kehittäminen ja ylläpitäminen tasolla, joka varmistaa yritysten investoinnit, toiminnan kasvuedellytykset ja kilpailukyvyn. Nurmeksen ja Lieksan bioteollisuusinvestointien työllisyysvaikutus on noin 450 uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. 10. Kiteen Puhoksen yrityspuistoa kehitetään innovaatiokeskukseksi vahvistamalla tuotannollista toimintaa ja tähän kytkeytyvää tuotekehitystyötä. Puhoksen teollisuusalueella on jo vuosikymmeniä toiminut puutuote- ja puunjalostusteollisuutta sekä näiden tukipalveluja, mutta viime vuosina on menetetty satoja työpaikkoja. Kaupungin omistamaa teollisuushallia on nyt lähdetty kehittämään hautomotyyppisesti matalan kynnyksen yritystilaksi. Lisäksi alueella on vapaana mittavat entisen lastulevytehtaan tuotantotilat. Valtiolta odotetaan tukea teollisuusalueen infrastruktuurin uudistamiseen ja muun muassa teollisuushallin muuttamiseen hautomoyrityksiä palvelevaksi vastaanottohalliksi. Tavoitteena on uusi Puhoksen alue, joka työllistää viiden vuoden kuluessa vähintään 600 henkilöä. 11. Liikennejärjestelmää kehitetään Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työpaikkojen syntymistä tukevalla tavalla. Pohjois-Karjalan pääteillä tärkeimmät kehityskohteet sijoittuvat valtateille 6, 9 ja 23. Rautatieliikenteessä Karjalan radan henkilöjunaliikenteen nopeuden kasvattamiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät toimenpiteen ovat saavutettavuuden parantamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Saimaan kanavan sulkujen pidentämisellä ja liikennöintikauden jatkamisella on vesiliikenteen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva merkitys. Lentoliikenteessä keskeistä on tarpeisiin vastaava palvelutaso. Lisäksi Finavian on huolehdittava Joensuun lentoaseman infrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä. 69

74 12. Luodaan Pohjois-Karjalan vetovoima- ja tunnettuustyöhön uusi viestintästrategia, jonka toteuttamisen taustatueksi perustetaan aktiivisesti yhdessä toimiva maakunnallinen viestintätiimi. Toteutetaan aktiivista maakunnan ja kuntien mahdollisuusviestintää investointien ja yritysten houkuttelemiseksi. 70

75

76