Tietoa tiensuunnitteluun nro 40

Transkriptio

1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka TIEN HÄIKÄISYSUOJAT Yleistä Häikäisysuojan tehtävä on estää vastaantulevan liikenteen aiheuttama häikäisy. Häikäisysuojien vaikutuksesta voidaan käyttää pitkiä ajovaloja. Silloin on mahdollista valaista pysähtymiseen tarvittava matka myös yli 60 km/h ajonopeuksilla. Jonossa ajettaessakin takana tulevat hyötyvät siitä, että jonon ensimmäinen näkee riittävän pitkälle. Häikäisysuoja on normaalisti keskikaistalla oleva tiheä pensasrivi tai maavalli ja pensasrivi. Jos tilaa pensaille ei ole, voidaan kaiteen päälle asentaa levyjä tai säleikkö. Kuva 1: Häikäisysuojaratkaisuja.

2 2 Milloin häikäisysuojia käytetään Häikäisysuojia harkitaan seuraavissa tapauksissa: 15 m keskikaista: valli ja kasvit, kaarteissa, joissa on häikäisyä. 6,5 m keskikaista: kasvit, koko osuudella tai kaarteissa. Keskikaide, ei keskikaistaa: koko osuudella paitsi, jos olisi näkemäeste. Kahden vilkasliikenteisen tien välissä, jos esiintyy häikäisyä. Pienemmillä kaarresäteillä kuin 3300 m häikäisysuoja aiheuttaa näkemäesteen (keskikaista 1.70 m) vasemmalle lyhentäessään pysähtymisnäkemää alle sallitun. Silloin häikäisysuojaa ei käytetä. Vaikutus liikenneturvallisuuteen Useimmat ulkomaiset liikenneturvallisuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että häikäisysuojat lisäävät liikenneturvallisuutta. Lisäksi ne lisäävät ajomukavuutta yöllä estäessään häikäisyä. Häikäisysuojat voivat vaikeuttaa poliisin nopeusvalvontaa sekä hälytysajoneuvojen ohjausta oikeaan paikkaan. Hyödyt Koska häikäisysuojat vähentävät vain pimeän ajan onnettomuuksia, niiden turvallisuusvaikutuksia voidaan arvioida vertaamalla valaistuksen liikenneturvallisuusvaikutukseen. Valaistuksen hyödyn nykyarvo (20 vuotta 6 % korolle) moottoriteillä on mk/km ja valtateillä mk/km, kun KVL on ajon/d, 33 % liikenteestä on pimeällä ja valaistus vähentää pimeän ajan onnettomuuksia moottoriteillä 25 % ja valtateillä 30 %. Oletetaan, että häikäisysuoja parantaa liikenneturvallisuutta vain 1/3:n siitä, mitä valaistus parantaa liikenneturvallisuutta. Tällöin häikäisysuojan hyödyn nykyarvo moottoriteillä olisi mk/km ja valtateillä mk/km, kun KVL on ajon/d. Jos hyöty on vain 1/5 valaistuksen hyödyn nykyarvosta, hyödyn nykyarvo moottoriteillä olisi mk/km ja valtateillä mk/km. Häikäisysuojan kustannukset Kasvillisuus Pensaiden istutuskustannukset ovat mk/m 2 riippuen kasveista ja olosuhteista. Kilometrihinnaksi 2 m levyiselle pensasriville tulee mk/km. Pensaiden hoitokustannukset ovat 5 mk/m 2 /vuosi, jonka nykyarvo 20 vuoden ajalta 6 %:n korolla on 60 mk/m 2. Kilometrihinnaksi 2 m levyiselle pensasriville tulee mk/km. Pensaiden istutus- ja hoitokustannukset ovat silloin yhteensä mk/km. Lamellit Hintatietoja on saatu ulkomaisilta valmistajilta. Muovisten lamellien (korkeus cm) materiaalin hinta on 120 mk/m ja asennus kaiteeseen 10 mk/m, yhteensä 130 mk/m = mk/km. Hinnat ovat verottomia. Jos hoitokustannukset ja aurauksella aiheutetut haitat ovat 20 vuoden ajalta 50 % häikäisysuojan asennetusta hinnasta, hoitokustannukset olisivat mk/km.

3 3 Lamellien materiaali-, asennus- ja hoitokustannukset ovat silloin yhteensä mk/km. Häikäisysuojien kannattavuus Moottoriteillä Muilla valtateillä Häikäisysuojan kokonaiskustannukset ovat mk/km. Moottoriteillä nämä saadaan takaisin onnettomuuskustannussäästöinä, kun liikennemäärä ylittää ajon/d ja hyödyksi oletetaan 1/3 valaistuksen hyödyn nykyarvosta. Pensasriviä varten liikennemäärän olisi oltava ajon/d. Häikäisysuojan kokonaiskustannukset ovat mk/km. Nämä saadaan takaisin onnettomuuskustannussäästöinä, kun liikennemäärä ylittää ajon/d. Tällöin häikäisysuojan hyödyn nykyarvo on mk/km, jos se oletetaan 1/3:ksi valaistuksen hyödyn nykyarvosta. Käytännössä ulkonäkö, ajomukavuus ja muut tekijät ratkaisevat, tehdäänkö valaistus, häikäisysuojat tai ei mitään. Häikäisysuojatyypit Lamellit ja verkot Häikäisysuojat voivat olla kasvillisuushäikäisysuojia tai keinotekoisia häikäisysuojia. Lamellit ovat muovia tai metallia. Lamellien sijaan voidaan käyttää muovista tai metallista ritilää tai verkkoa tai puisia tai betonisia tolppia. Muoveista polyeteeni kestää pakkasessa selvästi paremmin kolhuja kuin PVC. Keinotekoinen häikäisysuoja sijoitetaan usein kaiteen päälle. Häikäisysuojan ei tarvitse olla tiivis. Häikäisysuojan tulee varjostaa 20 asteen kulmassa tuleva valo. Vastaava tangentti on 1:2,7. Jos lamellien leveys on 25 cm, lamellien etäisyydeksi tulee 69 cm. Jos lamellien leveys on 18 cm, lamellien etäisyydeksi tulee 49 cm.

4 4 Kuva 2: Esimerkki häikäisysuojasta, joka muodostuu 4 m pitkistä elementeistä sisältäen 6 kilpimäistä lamellia. Kuvan 2 lamellit on kiinnitetty metalliseen tankoon 66 cm:n välein. Elementit muodostavat moduulin, jonka voi vaihtaa. Elementit asennetaan kaiteen päälle. Lamellien korkeus voi olla 0,30-1,50 m, ja leveys on 25 cm. Kuva 3: Esimerkki häikäisysuojasta, joka muodostuu 2,5 m pitkistä elementeistä. Kuvan 3 lamellien korkeus on 0,4-0,5 m ja leveys 19,5 cm. Lamellit kiinnitetään kiskon päälle. Kisko kiinnitetään kaiteen päälle ruuveilla. U- kiskon mitat ovat 0,16 x 0,19 x 2,50 m. Lamellit ovat elementissä 62,5 cm etäisyydellä toisistaan. Häikäisysuoja voidaan ehkä tehdä niin, että se voidaan purkaa kesäksi, jolloin hyöty häikäisysuojasta on pieni. Tällöin säleikkö on saatava riittävän pitkiksi elementeiksi. Kuorma-auto ja aura saattavat kolhia häikäisysuojaa varsinkin mutkittelevalla tieosalla. Kasvillisuus on esteettisesti houkuttelevin häikäisysuoja. Kasvillisuus ja vallit Häikäisysuojiksi valittavien kasvien tulisi olla suomalaisia. Kasvuston tulisi olla mahdollisimman tiivis. Mitä leveämpi keskikaista on, sitä paremmin kasvit menestyvät. Tapauksissa, joissa kasvit istutetaan maavallin päälle, vältytään suolauksen aiheuttamilta haitoilta.

5 5 Kuva 4: Teillä, joilla on 6,5 m leveä keskikaista, istutetaan pensaita keskikaistalle. Pensaiden väliin tulee oja, johon ei istuteta pensaita. Pensaat aiheuttavat liettymistä ja estävät ojan perkauksen. Maavallin häikäisysuojavaikutusta voidaan parantaa istuttamalla pensaita vallin harjan päälle. Vallin niitto voi vaatia erityiskalustoa. Kuva 5: 15 m leveälle keskikaistalle voidaan rakentaa maavalli, jonka päälle istutetaan pensaita. Maavallin molemmin puolin tulee oja, jonka syvyys on vähintään 0,50 m. Maavalli muodostetaan 3 6 m säteillä. Seuraavat kasvit ovat suolaa kestäviä ja niitä voidaan suositella häikäisysuojiksi: Kanadan tuomipihlaja, orapihlaja, kurttulehtiruusu, Siperian hernepensas, sinikuusama, rusokuusama, kaunokuusama, lumimarja, punapaju ja koripaju. Näistä kuusi ensimmäistä on lehdettöminäkin tuuheita. Kurttulehtiruusu riittää korkeutensa puolesta lähinnä vain vallin päällä. Pensaat voidaan istuttaa kahteen tai kolmeen riviin. Tuomipihlaja on monirunkoinen ja korkeus on 2-6 m. Monirunkoisuuden takia siinä ei ole törmäyksessä vaarallista paksua runkoa. Vuorimänty olisi ikivihreänä edellisiä sopivampi häikäisysuojaksi, jos se kestäisi suolaa paremmin.

6 6 Häikäisysuojan korkeus PrEN 12676: 1997 suositus Häikäisysuojan korkeus riippuu siitä, mitä suojataan miltäkin. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettajan suojaaminen kuorma-auton valoilta vaatii korkeamman häikäisysuojan kuin kuorma-auton kuljettajan suojaaminen henkilöauton valoilta. Normaalisti suojataan ainakin kuorma-auto henkilöautolta, mahdollisuuksien mukaan myös kuorma-auto kuorma-autolta. Seuraavissa taulukoissa on tarvittavat häikäisysuojan korkeudet sekä häikäisysuojan korkeus laskennallisesti koverissa ja kuperissa taitteissa. Taulukko 1: Tarvittavat häikäisysuojan korkeudet (ks. kuva 6). silmä/valo Kaistojen lukumäärä /keskikaistan leveys 3/1,7 m 4/1,7 m 4/6,5 m 4/15 m ha 1) / matala ha 1) 0,7 0,78 0,75 0,74 ha 2) / korkea ha 2) 1,07 1,12 1,03 0,98 ha 2) / korkea ka 3) 1,17 1,18 1,16 1,15 ka 3) / korkea ha 2) 1,52 1,77 1,68 1,63 ka 3) / korkea ka 3) 1,75 1,94 1,87 1,83 Häikäisysuojan alareuna ei saa olla ylempänä kuin 0,74 m, kun suojataan henkilöauto henkilöautolta. 1) silmä 1,0 m, valo 0,4 m 2) silmä 1,2 m, valo 0,6 m 3) silmä 2,45 m, valo 1,05 m. Kovera taite Taulukko 2: Häikäisysuojan korotustarve ja korkeus taulukkoon 1 nähden koverassa taitteessa. pyöristys m korotus h m esim. 1,8 m+ h (m) ,6 2, ,35 2, ,25 2, ,2 2,0 Kupera taite Taulukko 3: Häikäisysuojan alareunan alennustarve ja korkeus kuperissa taitteissa. pyöristys m alareunan alenn. h esim. 0,74 m - h tarve h (m) m ,45 0, ,11 0, ,06 0, ,01 0,73

7 7 Korkeus muissa maissa Englannissa ja Saksassa käytetty häikäisysuojan korkeus on 1,70-1,80 m, USA:ssa 1,25 m tai 1,40 m. Kuva 6: Häikäisysuojan korkeus.

8 8 Edelliset numerot v Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla 3. Betonikaiteen käyttö ja rakenne v Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset 10. Törmäysvaimentimet v Ekologinen ympäristöluokitus 13. Teräksinen tiekaide v Töhrimisen minimointi 16. Läpinäkyvät meluesteet 17. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 20. Tarkistettu versio HCM:sta 21. Puun käyttö meluesteissä 22. Työnaikaiset kaiteet v Kiertoliittymien mitoitus 24. Pohjavesisuojausten suunnittelu ja rakentaminen vuonna 1996 v Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 28. Liikennemerkkien ja suunnistustaulujen törmäysturvallisuus 29. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 31. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yhteydet maankäytön suunnitteluun 32. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset Ohituskaistojen turvallisuus v Tien reunaympäristön pehmentäminen; toimenpidesuosituksia vuodeksi KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 38. Teiden suunnittelua koskevat ohjeet syksyllä 1998 v Ekologinen ympäristöluokitus tiensuunnittelussa: Menetelmän käytön ja käyttökelpoisuuden arviointi Numerot 1, 4, 5, 6, 7, 9, 12, 14, 18, 19, 25 ja 26 on vanhentuneina poistettu Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Tien häikäisysuojat Kohderyhmä: Jakelu: Lisäjakelu Lisätietoja: Tiensuunnittelijat Tiepiirit, keskushallinnon yksiköt, kirjasto, konsultoinnin yksiköt, tuotannon pääkonttori, tuotantoalueet, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto Kopioimalla, Kari Lehtonen, tie- ja liikennetekniikka puh , fax Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 5/1999, TIEL : Selvitys tien häikäisysuojista ( ilmestyy huhtikuussa 1999)