Missä mennään ja mitä on tullut tehtyä?

Transkriptio

1 Missä mennään ja mitä on tullut tehtyä? Kuntakokeiluhankkeiden ja työllisyyspalveluiden tapaaminen Tampere Pääsihteeri Erja Lindberg

2 Alku aina hankalaa, eikä lopputuloskaan ollut reseptiä lukiessa tiedossa 2

3 3

4 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 1. Kokonaisvoimavarat työllisyyden edistämisessä 2. Kuntastrategiat työllisyyden edistämisessä 3. Työllisyyden edistämisen johtaminen ja koordinointi 4. Työllisyyden edistämisen prosessit ja palvelut Vaikea arvioida täsmällisesti, mutta koko aineiston valossa on pääteltävissä, että kuntakokeilu on myötävaikuttanut positiivisesti tähän. Jatkon osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen (sote, kuntaliitokset, ELYt jne.) suhteen Hyviä esimerkkejä olemassa, joita voi levittää. Jatkon osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen suhteen Koostumista on tapahtunut, jota myös TYPin tilanteen selkiytyminen edesauttanut. Jatkossa selkiytettävä ovatko kunnan työllisyysasiat suoraan konsernijohdon yhteydessä omana yksikkönä, vai miten se koostetaan. Varmistettava toimivat yhteydet laajasti ymmärrettyyn kumppanuuteen Kukossa on kehitetty monipuolisesti kuntouttavia, aktivoivia ja työllistäviä palveluja. Haasteena on jatkossa tehdä niistä pysyviä käytäntöjä ja saada palvelupaletit leviämään koko maahan + (?) +(?) + +(+) 4

5 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 4.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuntakokeilu Hanketyön avulla on vahvistettu kuntien lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa ja luotu uusia toimintamalleja ennakoimaan tulevia lakimuutoksia esim. liittyen työttömien terveyspalveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lähtötilanne hankkeissa oli sote-yhteistyön osalta epätasainen, mutta kehittämistyön avulla verkostoyhteistyö on tiivistynyt Opinnollistaminen ja kuntakokeilu Kukossa on päästy lupaavaan alkuun osaamisen kehittämisessä opinnollistamisen kautta. Teeman asemaa ja merkitystä on jatkossa kuitenkin huomattavasti vahvennettava Yritykset ja kuntakokeilu Kukossa kehitetty monipuolisia välitysmekanismeja, joiden kehittämistä on edelleen jatkettava. Työelämän ja yritysten tiiviimpi mukaantulo elinehto jatkossa TYP ja kuntakokeilu Selkiytynyt niin, että TYPin roolina ennen kaikkea monialaisen palvelutarpeen arviointi ja monialaisen palvelun reitittäminen. Vaatii vielä työstämistä millä tavoin TYP toimii kehittämisalustana ja miten muut kunnan ja laajemman kumppanuuden asiat tähän suhteutetaan. Haasteena välttyä työmarkkinoiden ja palvelujen jakautumiselta ja varmistaa hyvät yhteydet erityisesti TE-palveluihin ja paikalliseen elinkeinoelämään. + (?) 5

6 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 5.Asiakkaat ja asiakastulokset Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut, asiakasohjaus on kehittynyt ja asiakaslähtöisiä palveluita on tuotettu sekä vahvistettu työllisyydenhoitoon liittyvää yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa (TE-toimisto, oppilaitokset, välityömarkkinat) Haasteena on saada aikaan toiminnan pysyvyyttä tukevaa suunnitelmallista ja koordinoitua työllisyydenhoitoa kuntaan sekä tarvittavia resursseja palveluiden tuottamiseen. + 6.Henkilöstön osaaminen, oppiminen ja jaksaminen Oppimisen suhteen verkosto-oppiminen on toteutunut varsin hyvin, sitä syytä jatkaa ja syventää, osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta ei tietoa, tähän kiinnitettävä huomiota jatkossa. Oppiminen +, mutta osaaminen ja jaksaminen? Oppiminen + 7.Vaikutukset työttömyyteen Kuntakokeilun aikaisen työttömyyden kehityksen analyysi osoittaa, että työttömyyden kehitys kuntakokeilukunnissa on ollut jonkin verran suotuisampaa kuin ei-kokeilukunnissa ja että tällä todennäköisesti on yhteys myös hyvään laadulliseen kokonaisotteeseen ja kehittämisen polkuriippuvuuteen. Vaikka kausaalisten päätelmien tekeminen on varauksellista, näyttäisi siltä, että kuntakokeilu on vaikuttanut positiivisesti työttömyyden hillintään 6 +

7 Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa Kehitys kokeilukunnissa ja kärki-kunnissa YLEISEN TRENDIN VASTAINEN -> selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos? 7

8 ARVIOINTI-ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 8.Kokonaiskuva Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa. + 9.Jatkon suositukset Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden uudelleenasemointi kunta-valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken. Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja toimivalta työmarkkina-asioissa kasvaa kunta-valtio yhteistyöasetelman puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä. Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b) alueellis-paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti ymmärretyn, integroivan työvoima- ja työmarkkinapolitiikan tasolla. 8

9 Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa 9

10 Hankkeiden loppuraportointi Kuntakokeilun toteutuksesta kerätään tietoa sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä kysytään mm. hankehenkilöstöstä, hankkeessa kehitetyistä palveluista ja toimintamalleista sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kysytään arviota oman kokeilun onnistumisesta ja mitä kokeilusta jää kuntaan/kuntiin kokeilun päättymisen jälkeen. Kyselyn kysymykset on laadittu kuntakokeilun työjaostossa ja kysely on osittain toisinto maaliskuussa 2013 kokeiluhankkeille tehdystä kyselystä. Kunnan pitkäaikaistyöttömille järjestämiä tai tuottamia palveluja ei kartoiteta tällä kyselyllä, koska kunnille tullaan tekemään erillinen kysely osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoa. 10

11 Kysely on suunnattu hankevastaaville ja vastaukset pyydetään valmistelemaan kunnan tai kuntien edustajien kanssa. Kyselyyn vastaaminen korvaa työllisyyspoliittisen avustuksen loppuraportoinnin eli hankkeen ei tarvitse tehdä erikseen loppuraporttia TE-toimistolle. Vastausaikaa kyselyyn on klo 16 saakka. Kukin hanke voi lähettää kyselyyn vain yhden vastauksen. 11

12 KK-bonukset vuodelta 2014 Espoon kuntakokeiluhanke Työtä päin! Etelä-Pirkanmaan kuntakokeilu HAKO-hanke (Hamina ja Kotka) Oulun kaupungin työllisyyspalvelut Porin seudun kuntakokeiluhanke Työllisyyden kuntakokeilu Lieksa hanke Työn Paikka (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) Vaaksa (Mikkeli)

13 Eniten tulostaan parantaneet hankkeet Savonlinnan kuntakokeilu Varkauden-Leppävirran kuntakokeilu Keuruun Työkanava TEM/498/ /

14 Tärkeää VISIO AUTTAA Tulee olla selkeä visio tulevaisuudesta ja tarkkaan määritelty tavoite. Sen sijaan, että haaskataan kallista aikaa murehtimalla menneisyyttä, käytetään aikaa tulevaisuuden luomiseen JOUSTAVUUTTA TARVITAAN Joustavuus merkitsee valmiutta yllättäviinkin käännöksiin. Se on myös kyky jättää jälkeensä asioita, jotka eivät edistä kehitystä LILLUKANVARSISTA KOKONAISUUTEEN Parhaan tuloksen saavuttaa keskittymällä aina oleelliseen ja miettimällä kokonaisuutta. Toimiva työllisyydenhoidon kokonaisuus on lukemattomien pienten ja toistuvienkin asioiden tulos VERKOSTOITUMINEN KANNATTAA AINA Verkostoissa on mahdollisuus oppia muiden kokemuksista, saada ahaaelämyksiä keskustelujen kautta ja kuulla muiden kokemuksista, onnistumista ja epäonnistumisista sekä levittää hyviä käytäntöjä RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMISEN JA SAAMISEN TÄRKEYS Tulosten näkeminen ja onnistumisen tunne antaa lisäpontta jatkamaan! 14

15 Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Parempi ei aina välttämättä vaadi rahaa Pullonhenki on päästetty irti eikä sitä saa enää tungetuksi takaisin pulloon.. 15

16 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Pilotointi edellyttää kokeilulakia sekä resurssien ja toimivaltuuksien siirtoa TE-hallinnolta kunnille Pilotoinnissa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista palvelutarpeiden arvioinnista palveluketjujen yhteensovittamisesta palvelujen räätälöinnistä Kunnilla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua työttömistä Kelan ja kuntien välillä on parannettava Jatkokehityksen varmistamiseksi työllisyyden merkitys ja aktivoinnin tulokset on kytkettävä nykyistä paremmin kunnan ja alueiden talouteen sekä elinvoimapolitiikkaan Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella 16

17 Kirjauksia strategisesta hallitusohjelmasta Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ratkaisuehdotuksen ja tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä 17

18 Tanskan suuntaan? Ns. Tanskan mallissa kuntien vastuulle eivät siirtyneet vain vaikeimmin työllistyvät, vaan koko vastuu työllisyydestä siirtyi kunnille. Vaikeamman pään siirtäminen kunnille muistuttaa enemmän Hollannin mallia Tanskassa suunnitellaan uudistusta (ei vielä vahvistettu), jossa tullaan osittain palauttamaan alueellista tasoa. Suunnitelmissa on perustaa 8 aluetta, joissa ovat edustettuna kunnat, valtio, yritykset, ammattijärjestöt ja muita toimijoita, jotta saadaan paremmin hanskattua työmarkkina-alueet ja myös erityisryhmät. Tämä merkitsee osittaista paluuta aikaisempaan malliin, muttei kuitenkaan varsinaisesti Tanskan kuntavetoisen mallin muuttamista Tanskassa korostetaan pysyvämpiä työllistämisratkaisuja, ei mahdollisimman nopeaa työllistämistä minne tahansa sekä osaamisen nostamista. Työnhakijoiden suunnalla halutaan enemmän luottamukseen ja 'voimaannuttamiseen' perustuvaa toimintatapaa. Työnantajakontakteja korostetaan 18

19 Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi Toimenpide 2: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi Tehdään mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien järjestämisvastuulle Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta ja valmistellaan kokeilulaki Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM

20 Hallitusohjelma: tulevaisuuden kunta Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa Kunnat voivat olla hallintorakenteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia. Valtion kuntapolitiikka nojaa vahvaan yhteistyöhön kuntien kanssa 20

21 Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa - mutta millä keinoin? Tämän hetken arvion mukaan Suomeen saapuu noin tänä vuonna turvapaikanhakijaa Turvapaikanhakijoiden lisäksi kuntapaikkaa tarvitsevat kiintiöpakolaiset, joita saapuu noin 800 henkilöä vuodessa Kansainvälistä suojelua saaneille tehdään TE- toimistossa tai kunnassa alkukartoitus, jossa selvitetään tulijan osaaminen, valmiudet työhön ja opiskeluun sekä palvelutarve. Periaatteena on, että työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TE- toimistossa ja muille maahanmuuttajille kunnassa. Alkukartoituksen avulla henkilö ohjataan tarvittaviin palveluihin, järjestöjen tarjoamat palvelut mukaan lukien 21

22 Alkukartoituksen jälkeen kunta tai TE- toimisto laatii yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan työllistymistä, koulutusta ja muuta kotoutumista tukevista palveluista. Suunnitelmassa sovitut toimenpiteet perustuvat alkukartoituksessa tehtyyn palvelutarvearvioon sekä maahanmuuttajan omiin toiveisiin ja suunnitelmiin. Kotoutumissuunnitelma laaditaan vuodeksi kerrallaan enintään kolmen vuoden ajalle. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa Tutkintojen ja osaamisen tunnustamisen ja kielitaitovaatimusten realistisen arvioinnin kautta maahanmuuttajien työllistymistä voidaan edistää 22

23 23

24 Omnia mutantur, nihl interit = Kaikki muuttuu, mikään ei katoa Mietelause mukailee antiikin filosofien ajatusta kaiken ikuisesta toistumisesta. Sen mukaan samat hahmot ja tapahtumat ilmestyvät näyttämölle tietyn aikavälin kuluttua yhä uudelleen ja uudelleen. Mikään ei ole ainutkertaista, ei edes Sokrateen kuolema, väittivät ajattelijat. 24