Katsaus menneeseen ja tulevaan työllisyyskehitykseen Voimat varoiksi seminaari

Transkriptio

1 Katsaus menneeseen ja tulevaan työllisyyskehitykseen Voimat varoiksi seminaari Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja

2 Lokakuu

3 Lokakuu

4 Ennuste: Työttömistä yhä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä Työllisyysaste laskee vuoden 2015 aikana 68,1 prosenttiin Työttömyysaste kohoaa vuoden 2015 aikana 9,5 prosenttiin Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa vuosituhannen ennätystasolle Talouskasvu ei riitä kasvattamaan työllisyyttä vielä vuonna 2016 Vuonna 2015 pitkäaikaistyöttömiä on noin ja vuonna 2016 jo noin Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen ongelma, vaan se on laajentunut muihinkin väestöryhmiin Samaan aikaan kun työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, myös avoimien paikkojen määrä on kasvanut. Avoimien paikkojen täyttyminen on kuitenkin hidastunut, joka puolestaan viittaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vaikeutumiseen tämä kohtaanto-ongelma uhkaa syventyä! Lähde: Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, TEM

5 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Muutokset 10/2014 vs. 10/2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha Työvoimakoulutus Omaehtoinen koulutus Kuntouttava työtoiminta Aktivointi kaikkiaan Työttömien lisäys Alle 25-v. työttömien lisäys Pitkäaikaistyöttömien lisäys

6 Aktivointi hiipumassa loppuvuonna Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä aktivointiasteen Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää, kuntien sakkomaksuja sekä edistää syrjäytymistä 6

7 Työttömyyden kustannuksista Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva sekä työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki) TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa passiivituesta 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden päivän työttömyyden keston muutos = henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus valtiontalouden työttömyysturvamenoissa Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM

8 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 8

9 Tällä hetkellä Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen ja kohtaavat paikallistasolla pitkittyvän työttömyyden taloudelliset ja inhimilliset seuraukset Työttömyys pitkittyy edelleen helpotusta ei ole näkyvissä lähivuosina Kuntien kustannukset työttömyydestä ovat nopeassa kasvussa, etenkin suurimmissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla Työllisyyspalvelut ovat työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla toiminnan vaikuttavuus heikkenemässä Kuntien vastuut ovat lisääntyneet, mutta eivät kuntien käytössä olevat voimavarat ja toimivalta! Suuri pakolaisten määrä ja heidän kotouttamisensa on myös työllisyyspoliittinen erityshaaste => kotouttamisjärjestelmä uudistettava! 9

10 Muutokset vaikeuttavat työttömyyden pitkittymiseen puuttumista kunnissa Työmarkkinatukiuudistus lisäsi kuntien rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta, mutta ei antanut keinoja huolehtia vastuista Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät merkittävästi Palkkatuen ehtojen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia, palkkatukimäärärahojen loppuminen lisää passiivitukilaisia Työsopimuslain reunaehdot rajoittavat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tuettua työllistämistä Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja ylikuormittuvat 10

11 Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu toteutetaan erilaisissa kunnissa. Kokeilun tulokset arvioidaan ja sen pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Selvitetään erikseen, millä tavalla pääkaupunkiseudun kunnat voivat osallistua tällaiseen toimintamalliin. Kokeiluun tuli 61 hakemusta, joissa oli mukana 127 kuntaa. Kokeiluun valittiin 26 hanketta eri puolita Suomea, joissa on mukana 61 kuntaa Valintakriteerit olivat: 1) alueen työttömyystilanne sekä vaikeasti työllistyvien ja muiden pitkäaikaistyöttömien määrä 2) kokeilun sisältö ja tavoitteet 3) yhteistyö ja sitoutuminen 11

12 Kuntakokeiluun hyväksytyt hankkeet 1) Hamina, Kotka 2) Hämeenlinna, Hattula, Janakkala 3) Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Luumäki ja Taipalsaari 4) Joensuu, Outokumpu 5) Jyväskylä, Jämsä, Muurame 6) Kajaani, Kuhmo 7) Kemi 8) Keuruu 9) Kokkola 10) Kuopio, Maaninka, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi 11) Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila 12) Lieksa 13) Mikkeli 14) Oulu 15) Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila 16) Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki 17) Rovaniemi, Ranua 18) Savonlinna 19) Seinäjoki 20) Tampere 21) Turku 22) Valkeakoski, Akaa, Urjala 23) Varkaus, Leppävirta 24) Espoo, 25) Helsinki 26) Vantaa Kuntarajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JH

13 13

14 Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa Kehitys kokeilukunnissa ja kärki-kunnissa YLEISEN TRENDIN VASTAINEN -> selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos? 14

15 Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa 15

16 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. 16

17 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava On tärkeää hyödyntää kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen kokoamisesta, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta sekä palvelujen räätälöinnistä Hyvien käytäntöjen levittämistä tulee jatkaa ja vertaisoppimista vahvistaa Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi tulee panostaa verkostoja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotoinnille tutkimuksellista tukea alusta lukien 17

18 Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti vuoden 2016 alkupuolella, valitaan kunnat pilottiin heti vuoden alussa ja säädetään poikkeamia voimassaolevaan lainsäädäntöön sallivat kokeilulaki! Tavoitteena onnistuneen kokeilun jälkeen työllisyyden hoidon muutosta koskeva lainsäädäntö eduskunnan käsittelyyn vielä tällä vaalikaudella. 18

19 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: Timo Kietäväinen