LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA. Tässä numerossa:

Transkriptio

1 LSV-TIEDOTE sosiaalinen ISSN X Vol 21, n:o 5 lokakuu 2002 Julkaisija: Lääkärin vastuu ry PUHEENJOHTAJALTA Hyvää syksyä kaikille Kesä onkin hellinyt meitä pitkään ja hartaasti. Vaikka saisivat ne sateetkin jo tulla. Tosin tänä syksynä lienee turha enää sienistä haaveilla, niin kuivaa on ollut. Mutta kaikkea ei voi saada. 20-vuotis juhlien jälkeen on LSV:ssä eletty jonkinlaista hiljaiseloa. Mitään suuria hankkeita ei ole ollut meneillään. Pääsyy ei kuitenkaan ole ollut toimintaväsymys, ideoita kyllä on riittänyt. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston viime vuonna tekemän tilintarkastuksen ja siihen liittyvien silloin selvittämättömien (nyt selvitettyjen) epäselvyyksien vuoksi Kyo ei myöntänyt meille tälle vuodelle laisinkaan hanketukea kehitysyhteistyöhankkeisiin. Jopa viime vuoden projektirahat ovat edelleen saamatta. Tämä on vaikuttanut merkittävästi myös LSV:n taloudelliseen tilanteeseen. Nyt on kuitenkin taas aika suuntautua eteenpäin. Ja jokaisen järjestön täytyy silloin tällöin miettiä pitkäjänteisesti tilaansa ja tulevaisuuttaan. Siksi olemme päätyneet pitkästä aikaa järjestämään kunnon viikonloppuseminaarin. Teemana on keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne me olemme matkalla. Seminaarin ajankohta on ja tarkempi ohjelma toisaalla tässä tiedotteessa. Tule mukaan pohtimaan LSV:n tulevaa strategiaa erityisesti kehitysyhteistyön ja rauhantyön osalta. Jälkimmäisen osalta meillä on tulossa suuria haasteita. Olemme lupautuneet järjestämään IPPNW:n (International Physicians for the Prevention of Nuclear War) järjestön maailmankogressin vuonna Antoisaa alkusyksyä, toivottavasti tapaamme lokakuussa Nuuksiossa Kati Juva Puheenjohtaja PS Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat tukeneet aloittamaanne Palestiina tukihanketta. Rahaa on toistaiseksi kertynyt 2900 euroa, mikä vastaa hyvin kesäkeräyksen tavoitteitamme. Raportoimme myöhemmin täsmällisesti rahojen käytöstä. Tässä numerossa: Puheenjohtajalta... 1 COST-konferenssi Kööpenhaminassa : Violence, Terrorism and War... 2 Dialogi-projekti konkreettinen tapa vaikuttaa ydinasevaltioiden politiikkaan... 3 WAR or HEALTH - A Reader,... 4 Palestiina-projektin eteneminen... 6 Naisiin kohdistuva väkivalta mitä lääkärin tulee tietää?... 6 Keitä me olemme, mistä me tulemme, minne me olemme matkalla?... 7 Vaatekeräys Kaunakseen

2 COST-KONFERENSSI KÖÖPENHAMINASSA : VIOLENCE, TERRORISM AND WAR COST (Cooperation in the Field of Scientific and Technological Research) on 1970-luvulla syntynyt eurooppalainen hallitusten välinen tutkimusyhteistyörakenne. Se rahoittaa tutkijoiden verkostoja hankkeissa, joiden idea ja aloite syntyy tutkijoilta itseltään. COST kattaa tällä hetkellä 32 jäsenmaata - on siis EU:ta huomattavasti laajempi ja toimii bottom-up -periaatteella päinvastoin kuin EU:n tutkimuksen top-down konstruoidut tutkimusohjelmat. Olen itse toiminut COST sosiaalitieteiden johtokomiteassa pitkään Suomen Akatemian nimeämänä edustajana ja minusta on kehkeytynyt vannoutunut COST-ihminen. COST tuottaa pienellä verkostorahalla tavattoman paljon innostavia edellytyksiä eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön ja kykenee sellaiseen riskinottoon johon raskas EU-tutkimuskoneisto ei koskaan yllä. COST sosiaalitieteiden piiriin on kuulunut hyvin aktiivinen hanke nimeltä Defence Restructuring and Conversion (COST A 10). Sen tutkijoiden innoittamana syntyi väkivallan, terrorismin ja sotien välistä suhdetta pohtiva konferenssi yhteistyössä COPRIn, Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutin kanssa. COPRIn johtajana on nykyisin suomalainen Tarja Cronberg. Noin seitsemänkymmentä tutkijaa ja asiasta kiinnostunutta kokoontui Kööpenhaminaan monipuolisen ohjelman innoittamana. Ohjelma oli hyvin tiivis ja monipuolinen katsaus politologiseen, sosiaalitieteelliseen, psykologiseen, filosofiseen ym sota- väkivalta- ja terrorismitutkimukseen. Konferenssin tavoitteena oli myös hahmottaa mahdollisia uusia COST- hankkeita. Ranskalainen Didier Bigo analysoi mielenkiintoisella ja periranskalaisella tavalla alueen käsitteistöä. (On syntynyt ainakin minulle uusi tieteellinen terminologia, mm. käsitteet securitisation - insecuritisation. Miten ne mahdettaisiin kääntää suomeksi? Turvallistaminen? Turvattomuuden tuottaminen?) Terrorismi on hallinnollinen leima tapahtumille. Kun sana terroristi on lausuttu, huoli ja toimet huolen johdosta ovat samalla saaneet legitimiteetin. Turvallisuuskeskustelu lisääntyy tällaisena aikana, mutta sen poliittiset aspektit jäävät helposti ilman analyysia. Millaista evidenssiä on oikeasti esimerkiksi Al Qaedan ja syyskuun 11. tapahtumien liittymisestä toisiinsa? Militäärit voivat nyt etsiä vihollista kaikkialta, mutta ei ole selvää, että heidän tavoittelemansa maksimaalinen turvallisuus olisi ihannetila ihmisten kannalta. Miten paljon kansalaisyhteiskunta sallii turvallisuuden nimissä tapahtuvaa kontrollia ja vapauden menettämistä? On pohdittava, miksi näistä ilmiöistä ei keskustella tällä hetkellä, vaan asiat vain tapahtuvat. COPRIn Björn Möller osoitti USA:n omin tilastoin, että terroritekojen määrä maailmassa ei ole lisääntynyt parinkymmenen viimeisen vuoden aikana. Hän eritteli valtioterrorin ja ei-valtiollisen (state versus non-state) terrorin resursseja ja edellytyksiä ja osoitti, että ei-valtiollisen terrorin lähtökohdat ovat huomattavasti heikommat. Terrori on sodankäynnin muoto, jonka tavoitteena on murtaa vastustajan tahto. Välineinä on teloitukset, tuhoaminen, epäjärjestys, ja taivuttelu. (Decapitation, Destruction, Disruption and Persuasion). Norjan PRIOn Stein Tönnesson kysyi olemmeko tulleet globaalin sisällissodan kauteen. Bushin hallinto on muuttanut USA:n turvallisuuspolitiikan suuntaa. Nyt kansallinen turvallisuus ja kansainvälinen turvallisuus sekoittuvat toisiinsa. Terrorismin vastatoimet ovat globaaleja. Sota terrorismia vastaan - konsepti oikeuttaa toimiin ulkomailla ja mm Afganistanin pommitukset ikäänkuin laillistuvat. Transnationaalinen terrorismi ei ole sinänsä mitään uutta. Al Qaeda voi jäädä vain episodiksi, mutta USA:n toimintamalli jää. Professori Michael Cox Walesin yliopistosta totesi sodan terrorismia vastaan olevan kliseisen ilmiön. Kuitenkin historia tulee varmaan toteamaan, että kylmän sodan jälkeinen kausi loppui USA on nyt maailmanpolitiikassa yksin, ja voidaan kysyä, kuka on toinen. Euroopalla ei ole tällä hetkellä asiantuntemusta USA:n politiikasta eikä tutkimusta siitä; kuitenkin USA on liian tärkeä jätettäväksi vain amerikkalaisille tutkijoille. Terrorismin tutkimusta on ollut, mutta se ei ole ollut aiemmin kiinnostavaa. Nyt olisi syytä tutkia terrorismia poliittisena ilmiönä ja sen syntyyn johtavia prosesseja. Tässä vain muutamia poimintoja kiinnostavista esitelmistä. Konferenssi oli tiivis ja hyvin keskusteleva. Lopuksi etsittiin yhteistä teemoittelua eurooppalaiselle verkostohankkeelle panelissa, jossa olin puheenjohtajana. Sodankäynti muuttuu, samoin hyökkääjän ja hyökkäyksen kohteen määrittely. Siviiliyhteiskunnan ja sotilaiden/turvallisuusjärjestelmän väliset suhteet muuttuvat, kun kansallinen ja kansainvälinen turvallisuus sulautuvat yhteen. Kansalaisyhteiskunnan olisi pysyttävä valppaana, ja analysoitava missä kulkevat kansalaisvapauksien rajat ja valtion luotettavuuden takeet. - Tutkimushanke sai alustavan nimen Origins, means and responses to politically organised violence. Se saattaa konkretisoitua COSThankkeeksi jo lokakuun aikana. 2

3 Suomalaisia oli kokouksessa vähän - Heikki Patomäkikin edusti Nottingham-Trentin yliopistoa. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on kussakin kohtuullisen aktiiviset rauhantutkimuslaitokset, jotka ovat säilyttäneet profiilinsa vaikka organisaatiouudistuksia tehdään kaikkialla jatkuvasti. Sotilaat ja sotatieteen edustajat tulevat aiempaa aktiivisemmin esille nyt paljolti kriisinhallinnan teemoilla. Ihmisistä on kaikkiaan varsin vähän puhetta niinpä mainostin kokouksessa sekä War or Healthia, että pienasekokouksemme raporttia. Vappu Taipale DIALOGI-PROJEKTI KONKREETTINEN TAPA VAIKUTTAA YDINASEVALTIOIDEN POLITIIKKAAN Elokuun ruotsalainen sisarjärjestömme Svenska Läkare mot Kärnvapen (SLMK) kutsui pohjoismaiset IPPNW-järjestöt omaan strategiaviikonloppuunsa Leksandiin keskustelemaan IPPNWn nykytilasta ja prioriteeteista, sekä erityisesti SLMKn Hans Levanderin vetämän Dialogi-projektin jatkosuunnitelmista. Dialogi-projekti on nykyisessä muodossaan ollut toiminnassa vuodesta Pieni IPPNW-delegaatio vierailee eri ydinasemaissa (Kiina, USA, UK, Pakistan, Intia, Ranska) neuvottelemassa päättäjien kanssa. Dialogi-projektin verkostossa on tällä hetkellä noin kaksikymmentä maata. Neuvotteluissa käydään läpi sekä ydinaseiden lääketieteellisiä faktoja ja haittoja että ydinasepolitiikan ongelmia. Ehdotetaan konkreettisia ratkaisuja tuomalla esiin vaihtoehtoisia turvallisuusmalleja. Neuvottelut toimivat myös hyvänä tapana kerätä uutta tietoa (fact finding). Järjestämällä vierailuja samaan maahan tarpeeksi usein (1 vierailu/ 1-2 vuotta) saadaan jatkuvuutta eikä delegaatiota / IPPNWtä unohdeta. LSVn Noël Barengo on viimeisen kahden vuoden aikana osallistunut dialogi- projektin työhön ollen mukana neuvotteluissa Lontoossa, Pariisissa ja Moskovassa. Neuvottelumatkojen aikana ja erillisinä tilaisuuksina järjestetään koulutusta ydinaseiden terveysvaaroista, ydinasepolitiikasta, lobbaustekniikasta jne. Varsinaisiin neuvotteluihin osallistuu pieni ydinjoukko (n. 5 henkilöä / neuvottelu). Muut projektiin kuuluvat henkilöt käyvät oman maansa vierailumaan suurlähetystössä neuvottelemassa samoista asioista. SLMK:n tilaisuudessa mietittiin projektin jatkoa seuraavaan IPPNWn maailmankokoukseen asti (Beijing 2004), perusajatuksena, että projekti voisi jatkossa olla yhteispohjoismainen. LSVn ja SLMKn edustajien lisäksi paikalla Leksandissa oli myös Tanskalaisen DLMKn puheenjohtaja Povl Revsbech. Olimme yksimielisiä siitä, että projektia kannattaa jatkaa ja että vetovastuu voi olla yhteispohjoismainen. Koska useimmat neuvottelumatkojen osallistujista ovat ydinasevaltioista voi olla hyödyksi, että projektin johtoryhmä (Steering Committee) edustaa puolueettomuutta. Viikonlopun aikana päätettiin seuraavista jatkotoimista: 1. Projekti on IPPNW:n projekti, joka toteutetaan yhteispohjoismaisena. On hyvin tärkeä, että myös IPP- NWn pääkonttori Bostonissa on vahvasti mukana toiminnassa. 2. Muodostetaan projektille yhteispohjoismainen johtoryhmä jossa on kuusi jäsentä (Ruotsi (pj), Suomi, Norja, Tanska + yksi opiskelijaedustaja + IPPNW Bostonin pääkonttorin edustaja). 3. Projektin keskuspaikkana toimii aluksi Uppsala. Ajatuksena on, että projekti voisi myöhemmin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan ostaa 25-30% yhden henkilön työajasta IPPNWn Bostonin pääkonttorissa. 4. Projektin vetäjänä ja johtoryhmän puheenjohtaja jatkaa Hans Levander, Käytännön työssä hänellä on apunaan Mats Sundberg (Project Director). 5. Talous: Jokainen koordinaatiomaa sitoutuu maksamaan delegaatin + opiskelijadelegaatin dialogi-kokouksiin + johtoryhmän kustannukset. Johtoryhmän työ tehdään pääosin sähköpostilla. Arvioidut kustannukset ovat EUR /vuosi. Projektin hankesuunnitelma on tällä hetkellä työn alla. Suunnitelman valmistuttua varainhankintaprosessi käynnistetään heti. Uuden johtoryhmän ensimmäinen kokous pidetään Ruotsissa SLMKn syyskokouksen yhteydessä marraskuun lopulla. LSVn edustajana johtoryhmässä toimii Patrick Sandström. Ajatuksena on muodostaa maailmanlaajuinen tietokanta IPPNW ihmisistä joilla on kiinnostus ja mahdollisuus lähteä neuvottelumatkalle johonkin ydinasevaltioon 1-2 kertaa vuodessa. Vaikka tärkeintä onkin saada edustajia eri ydinasevaltioista aktivoitumaan ja vierailemaan toistensa luona sekä neuvottelemaan omien päättäjiensä kanssa, samanlainen kiinnostuneiden verkosto kerätään myös Suomessa. Jos asia kiinnostaa niin ota yhteyttä. Verkoston jäsenille järjestetään koulutusta sekä Suomessa että kansainvälisten Dialogi-projektimatkojen aikana. Patrick Sandström Dialogi-projekti Johtoryhmän jäsen lsv@kaapeli.fi 3

4 WAR OR HEALTH - A READER, Ilkka Taipale, P Helena Mäkelä, Kati Juva, Vappu Taipale, Hanna Tapanainen Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, LSV International Physicians for the Prevention of Nuclear War, IPPNW Lääkärin sosiaalinen vastuu ry on julkaissut uuden kattavan teoksen sodan terveysvaikutuksista. Lähes 70 artikkelia käsittävä teos käsittelee monipuolisesti sodan ja terveyden eri yhteyksiä ja valottaa myös aivan uusia näkökulmia tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kirjan alussa käsitellään sodan, terveyden ja lääketieteen yhteyksiä historiallisesta näkökulmasta mm. sodan vastaisia liikkeitä lääkärikunnan keskuudessa sekä sodan merkitystä lääketieteen kehityksen kannalta. Perinteisten aiheiden, kuten eri asejärjestelmien aiheuttamien terveyshaittojen, lisäksi kirjassa tarkastellaan laajalti sodan vaikutuksia eri kansalaisryhmien terveystilanteeseen, huomiota saavat niin naiset kuin lapsetkin, samoin kuin vanhukset, mielisairaat ja vammaiset esimerkkeinä sotatilanteessa erityisen suojattomista ryhmistä. Kirjassa käsitellään myös laajalti sodankäynnin ja asevarustelun ympäristövaikutuksia, joista esitetään lukuisia tapausselostuksia mm. Kosovon sodasta ja Venäjältä. Lisäksi valotetaan sodankäynnin vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmiin, joista myös on tuoreita esimerkkejä mm. Bosnia-Herzegovinasta ja Mosambikista. Varsin suuri osa kirjasta keskittyy myös sodan ehkäisyyn ja paitsi diplomaattisiin sopimuksiin, joilla pyritään vähentämää sotien siviilivaikutuksia, myös siviiliyhteiskuntien keinoihin ehkäistä sotaa ja väkivaltaa keskuudessaan. War or Health-kirjaa on arvostelu British Medical Journalissa (BMJ 2002;324:369) Kirjan esipuheen on kirjoittanut YK:n Pääsihteeri Kofi Annan. Kirjan täydellinen sisällysluettelo viereisellä sivulla. Kirjan voi tilata kappalehintaan 17 euroa + postikulut. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:ltä sähköpostitse: lsv@kaapeli.fi tai puhelimitse toiminnanjohtaja Patrick Sandströmilta Kirjan voi myös tilata oheisella tilauslomakkeella, lähettämällä se osoitteella LSV, PL Helsinki. - Haluan tilata WAR or HEALTH - kirjaa hintaan 17 euroa/kpl + postimaksu. Nimi: Osoite: Tilaan kpl WAR or HEALTH-kirjaa Paikka ja päivämärä: Allekirjoitus: 4

5 WAR OR HEALTH - A READER Editorial board: Ilkka Taipale, Helena Mäkelä, Kati Juva, Vappu Taipale, Sergei Kolesnikov, Raj Mutalik and Michael Christ PREFACE Secretary General Kofi Annan, United Nations INTRODUCTION Health and peace for mankind, Bernard Lown and Evgeni Chazov I HISTORICAL VIEW 1. Medicine against war - an historical review of the anti-war activities of physicians, Christian Jenssen 2. The image of war in medical journals a case study, Ilkka Taipale, Vappu Taipale and Lauri Vuorenkoski 3. The impact of warfare on medicine, Matti Ponteva 4. Problems of assistance and protection in modern conflicts, Gunnar Rosen 5. Th changing character of war, Arto Nokkala 6. Military medicine, Matti Ponteva II DIFFERENT ARMS SYSTEMS Conventional weapons 7. Antipersonnel weapons, Eric Prokosh and E.J. Hogendoorn 8. Small arms, Michael Renner 9. Antipersonnel landmines, Ian Maddocks Weapons of mass destruction 10. Chemical weapons, Julian P. Perry Robinson 11. Biological warfare how serious a threat?, P. Helena Mäkelä 12. Health effects of the military use and testing of nuclear weapons, Kati Juva 13. Atomic bomb casualty: experiences from Hiroshima and Nagasaki, Masao Tomonaga 14. Nuclear terrorism, Frank Barnaby New technology 15. Non-lethal weapons, Nick Lewer III HEALTH AND SOCIAL EFFECTS OF WARFARE Demographic effects 16. Morbidity and mortality among solders and civilians, Douglas Holdstock 17. The effects of wars on population, Anna Haapakoski Effects on health care 18. The health and social consequences of diversion of economic resources to war and preparation for war, Victor W. Sidel and Barry S. Levy 19. Health and war in Mozambique, Abdul Razak Noormahomed and Julie Cliff 20. Postwar health and health care in Bosnia and Herzegovina, Mauno Konttinen 21. Warfare and health: the case of West Africa, Kolawole T. Raheem and Kingsley K Akinroye, Vulnerable groups 22. Children and war, Vappu Taipale 23. Children s responses to the threat of nuclear war, Tytti Solantaus 24. Croatia, Paul Stubbs 25. Women as victims, Eva Isaksson 26. Rape the female body as a symbol and a sign: gender-spesific violence, Ruth Seifert 27. Frontlines of mental health under war conditions: the example of former Yugoslavia,Soren Buus Jensen 28. The underprivileged, older people, mentally ill and handicapped in war, Klaus Dörner After the war 29. War-injured veterans getting old, Leo Jarho 30. War veterans,risto Hyvärinen 31. Past trauma persisting in the present: the survivors of earlier war trauma in old age, Linda Hunt IV SOCIAL STRUCTURES IN CONNECTION WITH WARS 32. Arms trade and perceptions of security, Tom Cardamone 33. Psychological theories of aggressive behavior, Laura Pakaslahti 34. Language, communication and discourse, Paul Chilton 35. The media in postmodern war and terrorism, Tapio Varis 36. War and alcohol, Jussi Simpura 37. Education for conflict resolution: a contribution to peacekeeping in th Republic of Macedonia, Violeta Petroska-Beska V WAR AND ENVIRONMENT 38. Conventional warfare and the human environment, Arthur Westing 39. Military pollution nuclear waste: Sailing directions classified, Alexander Yemelyanenkov and Andrei Zolotkov 40. Nuclear pollution in the former USSR, Sergei Kolesnikov and Alexander Yemelyanenkov 41. Military pollution chemical waste: threats posed by chemical weapons in the Baltic and other seas, B.B.Bondarenko, L.G.Kasyanenko, Ye.N.Rose and O.N.Simonova 42. Gulf War Illnesses: role of chemical, radiological and biological exposures, Garth L. Nicolson, Nancy L. Nicolson, Joerg Haier and Marwan Nasralla 43. Kosovo war the first environmental impact assessment, Pekka Haavisto VI PREVENTION AND MANAGEMENT OF WAR International regulatory activities 44. The laws of Geneva and The Hague, Gunnar Rosen 45. From Nuremberg to the International Criminal Court, Martin Scheinin 46. Defensive security, Saul Mendlovitz and Merav Datan 47. Elimination of nuclear weapons: strategies for overcoming the political deadlock, Brian Rawson, Merav Datan and Lars Pohlmeier 48. The World Court project, Kate Dewes and Robert D. Green 49. Conflict monitoring, Jonathan Fine, Richard Garfield and Jennifer Leaning 50. Globalization: expanded opportunities to prevent regional and global conflict through negotiation, mediation and preventive diplomacy, William M. Monning 51. The role of international organizations: does the United Nations still matter?, Meri Koivusalo 52. The International Red Cross, Pär Stenbäck and Jari Pirjola 53. Defence restructuring and conversion, Jussi S. Jauhiainen 54. Humanitarian assistance to countries at war: an excercise in futility?, Hannu Vuori 55. Forensic medical investigations in Kosovo, Kari Karkola Civilian efforts for peace 56. Trust-building among nations in conflict through medical actions: the case of the Middle East, Ernesto Kahan 57. World religions, world peace, world ethic, Hans Küng 58. Stubborn peace: communities that refuse to fight, Mary-Wynne Ashford Different non-governmental organisations 59. Pugwash,Tom Milne 60. A brief history of the International Physicians for the Prevention of Nuclear War, Michael Christ 61. Médecins sans Frontières,Terhi Heinäsmäki 62. Physicians for Human Rights, Jonathan Fine and Susannah Sirkin 63. Amnesty International: research, documentation and action for human rights, James Welsh 64. Operation Handicap International,Hanna Tapanainen 65. International Peace Research Association, Unto Vesa 5

6 NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA MITÄ LÄÄKÄRIN TULEE TIETÄÄ? Lääkärin Sosiaalisen Vastuun opiskelijaryhmä järjesti Helsingissä te lan, jossa aiheena oli naisiin kohdistuva väkivalta lääkärin näkökulmasta. Puhujiksi oli kutsuttu Leena Ruusuvuori Stakesista, kirurgi Anna-Lisa Söderholm HYKS:sta sekä J-P Salonen Lyömätön linja Espoossa -järjestöstä. Tapahtumasta oli tiedotettu opiskelijoille sekä Amnestyn Mediryhmäläisille, ja paikalle saapui viitisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa. TILASTOJEN KÄRJISSÄ Leena Ruusuvuori Stakesilta avasi tilaisuuden kertomalla hiljattain julkaistun tutkimuksen tuloksista: Suomessa kuolee naisia väkivaltaan väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten maailmassa: 27 naista vuosittain kuolee entisen tai nykyisen mieskumppanin käden kautta, ja tappoyrityksiä oli vuonna kpl. Noin joka viides suomalainen nainen elää parisuhteessa, jossa esiintyy fyysistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan todennäköisin uhri on nuori hyvin koulutettu nainen, jolla on pieniä lapsia.1 Väkivallan ilmestyminen parisuhteeseen yllättää kummatkin osapuolet. Usein nainen saa voimia irrottautua väkivaltaisesta parisuhteesta, vasta kun heikompiin osuu, eli pariskunnan lapsetkin saavat osansa iskuista. Suomessa elää n lasta perheissä, joissa isä hakkaa äitiä. Väkivalta voi ilmetä vastaanotolla monessa muodossa: masennuksena, paniikkihäiriöinä ja päihdeaineiden väärinkäyttönä. Myös itsemurhariski on väkivallasta kärsineillä naisilla yhdeksänkertainen verrattuna muihin, ja he käyvät lääkäreillä kuusi kertaa tavanomaista useammin. TUEN JA AVUN TARPEEN ARVIOINTI ON LÄÄKÄRIN TEHTÄVÄ Anna-Lisa Söderholm, kirurgi HYKS:n leukakirurgian yksiköstä kertoi väkivallasta lääkärin näkökulmasta. Söderholmin selkeä viesti kuului: kysy, suoraan ja yksityiskohtaisesti. Nainen on usein helpottunut saadessaan kertoa asiasta, josta on vaiennut kenties pitkäänkin. Pahoinpidellyn naisen hoidon tavoitteita ovat fyysisen ja psyykkisen vamman toteaminen sekä traumaattisen kriisin käsittelyn ensimmäinen vaihe. Tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa on järjestettävä vuorokauden kuluessa. Tuen ja avun tarpeen arviointi on kuitenkin lääkärin tehtävä. Hälyttäviä merkkejä käyttäytymisessä ovat lamaantunut rauhallisuus tai toisena ääripäänä ylivilkkaus. Tärkeintä on, ettei naista päästä lähtemään yksin kotiin MITEN KOHTAAN VÄKIVALLAN TEKIJÄN? Miehistä näkökulmaa edusti Lyömätön linja Espoossa - järjestön edustaja J-P Salonen, joka kertoi väkivaltaa käyttäneille miehille suunnatusta katkaisuohjelmasta. Lääkäri kohtaa vastaanotollaan usein myös pahoinpidellyn naisen puolison: mies voi hakea naisen sairaalasta tai tuppautua jopa vastaanotolle mukaan. Vaikka vain 6 % väkivaltaisista miehistä hakee apua, on lääkärin hyvä osata tarvittaessa neuvoa, kenen puoleen kääntyä. Salonen korosti uhrin turvallisuuden merkitystä: vaikka väkivaltaongelmaa käsitellään ohjelmassa miehen näkökulmasta, lähtökohtana on aina uhrin turvallisuus - väkivallan loppua ei voi jäädä odottelemaan, vaan väkivallan uhria on suojeltava heti. 1 Heiskanen, Markku ja Piispa, Minna (1998). Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta Niina Markkula PALESTIINA-PROJEKTIN ETENEMINEN Palestiinan terveydenhuollon auttamiseen tähtäävä uusi projektimme etenee vauhdilla! Loppukeväästä organisoitu rahankeräyskampanja onnistui hienosti. Tavoitteenamme oli kolmihenkisen liikkuvan yksikön yhden kuukauden palkkarahojen hankinta eli 3000 euroa. Syyskuun alkuun mennessä projektitilille oli saapunut jo 2900 euroa! Kiitos kaikille osallistuneille!! Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n puolelta on kesän aikana tehty evaluaatiomatka projektin kohdealueelle. Nyt olemme siis hankkineet sekä vaadittavan omavastuu- osuuden että tarvittavat taustatiedot, ja hakemus kolmivuotisen projektimme kokonaisrahoituksesta UM:iön kehitysyhteistyöosastolle on tehty. Hakemus tehtiin yhdessä Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kanssa ja jätetään UM:iöön syyskuun aikana. Syksyn aikana raportoimme tiedotteessa Palestiinaprojektin etenemisestä ja kerromme miten nyt hankittu keräystuotto siirtyy alueella toimivan liikkuvan yksikön aktuaaliseksi toiminnaksi. Tuula Kieseppä 6

7 KEITÄ ME OLEMME, MISTÄ ME TULEMME, MINNE ME OLEMME MATKALLA? LSV:n strategiaviikonloppu Jokainen järjestö tarvitsee aika ajoin oman paikan ja merkityksen etsimistä sekä pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Tätä varten kokoonnumme syksyisenä viikonloppuna Espoon Nuuksion pohtimaan LSV:n tilaa ja tulevaisuutta. Teemoina ovat erityisesti LSV:n kehitysyhteistyö sekä rauhantyö (erityisesti Lääkärit ydinsotaa vastaan liikkeen toiminta). Lisäksi pohdimme myös järjestön taloutta. Aikataulu Lauantai Saapuminen paikalle teetä ja pientä purtavaa Keskustelua LSV:n rauhantyöstä Keskustelua LSV:n kehitysyhteistyöstä Päivällinen Ideoita rahanhankintaan 19 -> Saunomista, vapaata illanviettoa, hyvien ideoiden edelleenkehittelyä. Yöpyminen Sunnuntai Aamiainen kun heräillään LSV:n hallituksen kokous muut voi ulkoilla LSV:n syyskokous, jossa käsitellään Toimintasuunnitelma Talousarvio Valitaan vuoden 2003 hallitus Kokouksen jälkeen lounas Kotimatkalle päästään joskus yhden-kahden maissa Paikka on siis Espoon Nuuksiossa, Kati Juvan kesäpaikka. Osoite on Nuuksiontie 46a. Paikalle pääsee Helsingistä julkisilla kulkuvälineillä seuraavasti: S-juna Helsingistä Espooseen klo Espoossa vaihto bussiin 85A, lähtee Espoontorilta (radan pohjoispuolelta) klo Bussista pois Mutalammen pysäkillä, jossa joku vastassa. Bussi Mutalammella n. klo 12. Autolla-ajo-ohjeita saa Katilta, ja autolla tulijat ottakaa muitakin tulijoita kyytiin. Takaisin kulkee busseja lauantaina ja sunnuntaina parin tunnin välien Ottakaa mukaan: Yöpymistarvikkeet (makuupussit/peitot tms sekä myös patjat, suurin osa joutuu yöpymään siskonpetissä parvella). Osalle on järjetettävissä sänkyjä ja patjoja. Ottakaa mukaan myös omat saunakamppeet. Talo tarjoaa pääateriat ja perusaamiaista, mutta ottakaa mukaan nyyttikestiperiaatteella omia/yhteisiä herkkuja illan ja taukojen piristämiseksi. Illaksi omat juomat mukaan Käytännön järjestelyjen vuoksi ilmoittautukaa etukäteen Patrick Sandströmille tai TERVETULOA! Lisätietoja Kati Juvalta

8 VAATEKERÄYS KAUNAKSEEN Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo otti keväällä 2002 yhteyttä LSV ry:een koskien lääke- ja vaatekeräysavustusta Tšetšenian sotien uhreille. Pirjo oli aikaisemmin keväällä käynyt Kaunaksessa Liettuassa kuvamaassa Tšetšenian sotien orpolapsia, jotka kaikki kuuluivat samaan suurperheeseen. Tšetšenian ensimmäisen sodan jälkeen groznylaisnainen Hadizat Gatajeva, itsekin orpo, alkoi majoittaa orvoiksi jääneitä lapsia omaan kotiinsa. Toisen sodan aikana koko perhe muutti Ingushiaan. Tällä hetkellä suurperheeseen kuuluu Hadizatin ja hänen aviomiehensä lisäksi noin 10 aikuista ja 68 lasta (1/2-20 vuotiaita), joista 8 kouluikäistä käy peruskoulua Kaunaksessa. Saksalainen lääkärijärjestö Kapunamur rahoittaa perheen toimintaa Ingushiassa, mutta edelleen on pula vaatteista ja muista päivittäistarvikkeista. Aiemmin ovat Suomesta Kaunakseen vaatteita vieneet yksityishenkilöt. Täältä avustukset ovat lähteneet Hadizat Gatajevan säännöllisten käyntien yhteydessä eteenpäin Ingushiaan, myös pakolaisleireille. Hadizatilla on yhteyksiä myös LSV:llekin tuttuun englantilaiseen Centre for Peacemaking and Community Development (CPCD) järjestöön. Yhdessä helsinkiläisten ja turkulaisten opiskelijoiden kanssa saimme kesäkuun alussa pienmuotoisen keräyksen avulla kokoon pakettiautollisen vaatteita ja kenkiä sekä kassillisen kipulääkkeitä ja antibiootteja. Avustus lähti Helsingistä Kaunakseen kesäkuun lopussa. Kiitämme kaikkia keräykseen osallistuneita. Mia Westerholm-Ormio LSV-kontaktihenkilöt: Puheenjohtaja Kati Juva Minna Canthinkatu 18 A 3, Helsinki p (k), (t) katijuva@katto.kaapeli.fi tiedotevastaava Lauri Vuorenkoski, Suvantopolku 7 G 84, Vantaa p (t), e-mal:lauri.vuorenkoski@stakes.fi toiminnanjohtaja Patrick Sandström PL Helsinki puh lsv@kaapeli.fi LSV:n tilinumero