toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 toimintakertomus 2011

2 Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2011 Säästöpankkiryhmä teki jälleen hyvän tuloksen haastavassa toimintaympäristössä ja ryhmän vakavaraisuus pysyi erinomaisena. Voimme hyvällä syyllä sanoa olevamme asiakkaittemme turvasatama talouden myrskyissä. Säästöpankit ovat olleet keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa pian 190 vuotta. Säästöpankkien 189. toimintavuosi sujui odotustemme mukaisesti. Toimintaamme vuonna 2011 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Teimme jälleen hyvän tuloksen haastavassa toimintaympäristössä; liikevoitto oli viidenneksen edellisvuotista parempi. Olemme yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Voimme hyvällä syyllä sanoa olevamme asiakkaittemme turvasatama talouden myrskyissä. Säästöpankit ovat olleet keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa pian 190 vuotta. Muodostamme Suomen vanhimman pankkiryhmän ja olemme ylpeitä siitä. Ennen Säästöpankkien perustamista rahojen tallettaminen pankkiin oli varakkaiden yksinoikeus. Vasta ensimmäisen Säästöpankin perustaminen vuonna 1822 käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Perustamisesta asti olemme olleet itsenäinen, suomalainen pankkiryhmä. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä. Tämä arvopohja antaa meille tukevan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintaympäristö Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat haastavat. Jo pitkään odotettu talouden nousu kääntyi laskuksi, ja EU koki ensimmäisen vakavan sisäisen kriisinsä. Toisaalta epävarmuus laski korkotason ennätyksellisen alas, mikä tuki kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Hieman yllättäen suomalaisten luottamus omaan talouteen säilyi. Syksyllä julkaistun Säästämisbarometrimme mukaan puolet suomalaisista uskoi oman taloutensa pysyvän ennallaan talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla muuttui yhä vakavammaksi vuoden 2011 aikana. Epävarmuus jatkuu myös vuonna EU:n finanssi - kriisi ei hellitä ja jälkivaikutukset luovat synkkiä pilviä Suo- men ylle. Finanssikriisistä ja taantumasta selviytymistä vaikeuttaa entisestään finanssialan sääntelyn kiristyminen koko EU:ssa. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain lähivuosina ei voi olla horjuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden vakautta. Säästöpankit jatkoivat vahvaa asiakastyötään Säästöpankit toteuttivat edelleen määrätietoisesti strategiaansa. Ryhmän kasvu jatkui, kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Strategiaa terävöitettiin viime vuonna. Säästöpankissa kuuluu asiakkaan ääni, ja Säästöpankki on asiakkaan asialla. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Säästöpankkien asiakasmäärä nousi prosentin :een. Asiakaskunnan jatkuva kasvu ja kärkisijat lukuisissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa (ks. Asiakkaat) osoittavat, että liiketoimintamme on aidosti asiakaslähtöistä. Kasvu, kannattavuus ja hyvä vakavaraisuus ovat tärkeitä myös vuonna Säästöpankit näkyvät entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Uskon, että yhä useampi suomalainen valitsee Säästöpankin omaksi pankikseen. Me pidämme, mitä lupaamme: hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Säästöpankki auttaa aina. Pasi Kämäri Toimitusjohtaja Säästöpankkiliitto 2 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

3 Strategia Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Siitä juontavat juurensa myös arvomme, palvelumme perusperiaatteet ja asiakastyömme. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaa kaikki niin henkilö- kuin yritysasiakkaiden keskeiset pankkipalvelut. Niitä täydentävät kumppaneidemme kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Olemme täyden palvelun vähittäispankki. Säästöpankkien päämääränä on kasvava asiakasmarkkinaosuus, asiakkaan ja henkilöstön silmin vetovoimainen Säästöpankki-brändi, paikallisen yhteisön ja asiakkaan taloudellinen hyvinvointi sekä hyvä kannattavuus. Pitkällä aikavälillä nostamme Säästöpankit takaisin sille kuuluvaan asemaan niin finanssikentässä kuin yhteiskunnassa. Kasvu näkyy niin nykyisten asiakkaiden asioinnin keskittämisenä kuin uusien asiakkuuksien määrän kasvuna. Aidosti asiakaslähtöinen strategia on meidän vahvuutemme (ks. Säästö pankkikokemus). Tyytyväisten asiakkaiden kautta asiakasmarkkinaosuutemme vahvistuu. Strategiamme nojaa erinomaiseen henkilöstöön. Asiakkuuden hoito ja taloudenhoidon osaaminen ovat ydinosaamistamme, kuten kaikki viime vuosien asiakastyytyväisyystutkimukset osoittavat (ks. Asiakkaat ja Henkilöstö). Menestyksemme perustana ovat hyvä kannattavuus, kustannustehokkuus, vakavaraisuus ja riskienhallinta. Liiketoiminnan kehittäminen, riskinkantokyky, toiminnan luotettavuus ja turvallisuus edellyttävät, että vakavaraisuuspuskuri on riittävä. Riskinottomme on mitoitettu varovaisesti. Säästöpankki toimii paikallisesti ja vastuullisesti lähellä ihmistä ja on sopivan kokoinen. Säästöpankkien arvot: Asiakasläheisyys: Kuuntelemme asiakasta, kohtaamme asiakkaamme ainutlaatuisella tavalla asiakkaan yksilöllisten tarpeiden perusteella. Yhteistyö: Yhteistyömme asiakkaiden, henkilöstön, säästöpankkien ja kumppaneiden välillä on avointa, aitoa ja kasvuun innostavaa. Uudistumme ja uudistamme toimintaamme. Luotettavuus: Hoidamme asiat ammattitaitoisesti ja luotettavasti. Olemme asiakasta ja paikallista yhteisöä varten. Tuloksellisuus: Tuloksemme ja kasvumme varmistavat asiakkaiden palveluiden kehittämisen ja toimintaympäristömme elinvoimaisuuden. Säästöpankkikokemus Säästöpankkikokemus on aitoa asiakasläheisyyttä, jonka keskeiset tekijät ovat asiakaskohtaamiset, taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen, vaurastuminen ja vastuullisuus. Asiakasläheisyys tarkoittaa fyysisen läsnäolon lisäksi henkistä tilaa, jossa olemme asiakkaan puolella. Säästöpankin asiakaskohtaamisissa korostuvat erinomainen saavutettavuus, vaivattomuus, oman talouden hallinta ja asiakkaiden tarpeiden ratkaisu. 3 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

4 Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä ja katsomme asioita asiakkaidemme silmin. Olemme läsnä asiakkaan haluamissa kohtaamispaikoissa. Arvo asiakkaalle luodaan jokaisessa kohtaamisessa ja pitkäjänteisillä asiakassuhteilla. Tunnemme asiakkaamme yksilölliset tarpeet ja luomme ainutlaatuisia asiakaskohtaamisia ajasta ja paikasta riippumatta. Kuuntelemme vilpittömästi asiakastamme ja ymmärrämme asiakkaittemme talousasioita ja autamme talouden kokonaisvaltaisessa hallinnassa tarjoamalla hänelle hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvia palveluita ja ratkaisuja. Meidän kanssamme vaurastuminen tapahtuu asteittain, hallitusti ja luotettavasti. Vaurastumisen keskiössä on säästäminen. Vastuullisuus on ollut säästöpankkien olennaisimpia piirteitä aivan pankkien perustamisesta lähtien. Otamme aktiivisen roolin omilla toiminta-alueillamme asiakkaan ja paikallisen yhteisön vaurastumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Emme tavoittele pikavoittoja tai henkilökohtaista taloudellista etua itsellemme, vaan olemme olemassa vain asiakkaitamme varten. Säästöpankkikokemus nousee perusarvoistamme. Näistä syistä otimme helmikuussa 2012 taas käyttöön vanhan tutun tunnuslauseen vuosien takaa. Säästöpankki auttaa aina -lupauksessa tiivistyy koko toimintamme perusta. Asiakkaat Säästöpankkien liiketoiminnan painopisteenä ovat henkilöasiakkaat, pk-yritysasiakkaat sekä maa- ja metsätalousasiakkaat. Pääasiallisen asiakasryhmän muodostavat aktiivi-iässä olevat henkilöasiakkaat, ammatinharjoittajat ja pienyritykset. Aktiivi-iässä olevien henkilöasiakkaiden kautta saavutamme myös eläkeläiset sekä lapset ja nuoret. Pk-yritysten ja maaseutuyritysten rooli määrittyy pankin toimialueen ja osaamisen perusteella. Tutkitusti tyytyväisiä Säästöpankit selvittävät vuosittain omien asiakkaittensa kokemuksia ja odotuksia asiakaspalvelusta sekä asiakassuhteen hoidosta. Kevään 2011 asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistui Säästöpankin asiakasta. Tulosten mukaan asiakkaat korostavat ystävällisen ja sitoutuneen asiakaspalvelun tärkeyttä. Asiakkaamme antoivat pankilleen kokonaisarvosanaksi erinomaisen. He kokevat, että Säästöpankissa heidän asiakkuuttaan arvostetaan ja heidän parastaan todella ajatellaan. Peräti 86 % on valmis suosittelemaan Säästöpankkia tuttavilleen ja suosittelijoista jo 85 % on toiminut suosittelijana. Yksi laajimmista eri toimialoja käsittävästä tutkimuksista on kansainvälinen EPSI Rating. Sen asiakastyytyväisyysindeksi lasketaan viidestä muuttujasta: imago, odotukset, koettu tuotelaatu, koettu palvelulaatu ja hinta-laatusuhde. Pankkitoimialan asiakastyytyväisyystutkimuksessa Säästöpankit pärjäävät joka vuosi selvästi keskiarvoa paremmin. Vuonna 2011 Säästöpankkien asiakastyytyväisyys oli toiseksi korkein, alle 30-vuotiaiden keskuudessa koko toimialan paras. EPSI Rating selvittää myös yleisesti asiakaspalveluyritysten asiakastyytyväisyyttä. Se tutkii vuosittain noin sadan valtakunnallisen yrityksen tai kunnallisen toimijan asiakaspalveluun liittyviä tekijöitä. Säästöpankit menestyvät tässäkin mittauksessa. Ne olivat vuoden 2011 asiakaspalveluyritysten jaetulla ykkössijalla yhdessä toisen pankkiryhmän kanssa. Taakse jäivät esimerkiksi kaikki muut finanssialan yritykset, Alko, kirjastot ja apteekit. Loyalty House ja Direkt Media 121 tutkivat vuosittain eri yritysten kanta-asiakkaiden sitoutumista asiakasuskollisuusindeksillä, joka koostuu emotionaalisesta sitoutumisesta, ostouskollisuudesta ja asiakasmäärästä. Vuoden 2011 tutkimuksessa Säästöpankit saivat finanssitoimialan toiseksi parhaat pisteet ja palkittiin ansioidensa vuoksi toimialan tähtenä. Säästöpankkien panostus asiakasläheiseen työskentelyyn näkyy kasvavana asiakasmääränä ja asiakaspalautteissa. Vuonna 2011 säästöpankkiryhmällä oli jo reilut asiakasta. 4 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

5 Henkilöstö Säästöpankkien asiakaslähtöinen strategian perusta on erinomainen henkilöstö. Ammattitaitoinen ja vastuullisesti toimiva henkilöstö on avain onnistuneeseen asiakaskohtaamiseen. Asiakkaalle se näkyy ainutlaatuisena Säästöpankkikokemuksena. Säästöpankkikokemus tarkoittaa, että pidämme asiakkaistamme huolta heidän elämänsä kaikissa vaiheissa. Olemme heille tuttu, turvallinen kumppani, joka hoitaa heidän asiansa asiantuntevasti, mutta mutkattomasti ja ymmärrettävästi. Tapamme toimia näkyy aitona kiinnostuksena ihmisiin myös työyhteisöissä. Henkilöstön saumaton yhteistyö ja kaikkien osaamisen hyödyntäminen takaavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija ja tuo aktiivisesti uusia ideoita toimintamme kehittämiseen. Avainasemassa on osaava ja innostava johtaminen. Laadukas esimiestyö näkyy päivittäisessä työssä, tuloksissa ja työyhteisön ilmapiirissä. Henkilöstötyytyväisyyttä arvioidaan vuosittaisessa henkilöstötutkimuksessa. Henkilöstön kehittymistä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti tuetaan läpi koko työuran. Kehittymissuunnitelmat lähtevät jokaisen yksilöllisistä tarpeista. Tavoitteena on kytkeä oppiminen ja kehittyminen jokaisen päivittäiseen työhön, koska siinä osaaminen vahvistuu tehokkaimmin. Kehittymistä tuetaan koulutus- ja valmennusohjelmilla sekä muilla menetelmillä. Säästöpankit haluavat olla energisten, ammattitaitoisten ja kehittymisestään kiinnostuneiden ihmisten työpaikkoja, jossa jokainen kokee työnsä arvokkaaksi. Paikallisuus ja vastuullisuus Paikallinen Säästöpankki tarjoaa monenlaista hyötyä asiakkaille: pankkipalvelut ovat helposti saatavilla, päätöksenteko nopeaa ja asiakaspalvelu tuttua. Paikallinen läsnäolo näkyy myös paikkakunnan hyvinvoinnin tukemisena, kuten vuosittaisena Säästäväisyysviikkona, yhteistyönä koulujen ja oppilaitosten kanssa, paikkakunnan kulttuurin ja opetustoiminnan tukemisena, sponsorointina ja Säästöpankkisäätiöiden lahjoittamina varoina. Paikallinen toiminta on myös osa vastuullista toimintatapaa. Vastuullisuus oli keskeistä jo silloin kun Säästöpankit syntyivät ne perustettiin edistämään säästäväisyyttä sekä edistämään säästämistä ja henkilökohtaista vaurastumista. Myös vastuullisuus yhteisöä kohtaan on osa Säästöpankkien alkuperäistä toiminta-ajatusta. Taloudellinen vastuu Vastuullisen toiminnan yleisenä viitekehyksenä käytämme vastuullisuusraportoinnin standardia, joka jaotellaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Taloudellinen vastuu pitää sisällään muun muassa hyvän kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden, hyvän hallintotavan ja vastuullisen johtamisen. Noudatamme toimialakohtaisia ja ammatillisia eettisiä periaatteita. Erityistä juuri Säästöpankeille on se, että kannamme vastuuta paikallisen väestön säästämisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämisestä. Emme esimerkiksi myönnä asiakkaillemme liian suuria lainoja tai luottoja, joista he eivät selviydy tai jotka vievät heidän taloutensa liian tiukoille. Sosiaalinen vastuu Säästöpankit edistävät aktiivisesti paikkakunnan hyvinvointia. Kohtelemme kaikkia asiakkaitamme tasapuolisesti, rahoitamme paikallisyritysten toimintaa ja teemme säästämistä ja rahankäyttöä tutuksi jo lapsille esimerkiksi paikallisen kouluyhteistyön, Säästäväisyysviikon ja Osmo-säästäväisyyshahmon kautta. Säästäväisyysviikon aikana Säästöpankit tutkivat suomalaisten suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan. Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin vuonna 2011 toista kertaa. Hyvä esimerkki kouluyhteistyöstä ja talousosaamisen edistämisestä on Oma Onni -hanke. Se on Kuortaneen säästöpankkisäätiön, Töysän säästöpankkisäätiön ja Koulutuskeskus Sedun käynnistämä yhteistyöhanke, jolla halutaan parantaa yhdeksäsluokkalaisten oman talouden hallintaa. Se on tiettävästi ainoa finanssiosaamisen jakamisen projekti, jossa nuoret opettavat taloustaitoja nuorille. 5 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

6 Lahjoitukset ja hyvinvoinnin edistäminen Lisäksi tuemme rahallisesti yliopistoja, urheilutoimintaa, kulttuuria ja säästämistä edistävää tutkimustoimintaa. Säästöpankit lahjoittivat viime vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa yhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi Säästöpankin Tutkimussäätiö ja Kluuvin säätiö myönsivät apurahoja yliopiston tutkijoille ja tutkimushankkeille noin eurolla. Suurin yksittäinen lahjoitus oli Säästöpankki Optian euron panostus pankin toimialueella toimivien yliopistojen peruspääomaan. Lahjoitus jaettiin Itä-Suomen, Jyväs kylän, Oulun ja Lapin yliopistojen kesken. Kotimaisena toimijana Säästöpankkiryhmä maksaa kaikki veronsa Suomeen. Monilla paikkakunnilla Säästöpankki on suurimpien veronmaksajien joukossa. Vuonna 2011 ryhmän tuloverot olivat yhteensä 13,65 miljoonaa euroa. Ympäristövastuu Otamme huomioon myös pankkitoiminnan ympäristövaikutukset. Pyrimme esimerkiksi korvaamaan työmatkoja ja neuvotteluja puhelin- ja videopalavereilla. Lisäksi mietimme, miten voimme kehittää ympäristöystävällisiä tuotteita ja lähiympäristön hyvinvointia. Suomen vanhin pankkiryhmä Säästöpankit muodostavat Suomen vanhimman pankkiryhmän. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822 ja muita avattiin heti sen jälkeen. Säästöpankit perustettiin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten. Toiminnalla oli myös selkeitä sosiaalisia tavoitteita: tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. Säästäväisyyden edistäminen on edelleenkin kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi. Säästöpankkien perustaminen käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan. Säästöpankkien avulla myös maaseudulla siirryttiin rahatalouteen 1890-luvulla. Laajimmillaan verkosto oli vuonna 1939, jolloin maassa oli 485 Säästöpankkia. Sota-ajasta alkoi säätelytalouden jakso, jota kesti 1980-luvun puoliväliin asti. Pankkien hallinnollisen roolin vuoksi kustannustehokkuus, luottotappioihin ja riskeihin varautuminen sekä vakavaraisuuden merkitys jäivät taka-alalle luvulla Säästöpankit alkoivat toteuttaa kasvustrategiaa rahoitusmarkkinoiden vapautumisen mahdollisuuksia hyödyntäen. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP nousi merkittävään rooliin ja sen aktiivinen sijoituspolitiikka tuotti tulosta. Pankin rahoitusasema ei kuitenkaan kestänyt liian monien riskien samanaikaista realisoitumista. Lopulta Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa syyskuussa Laman ja talousvaikeuksien keskellä puolet Säästöpankeista yhdistyi Suomen Säästöpankiksi vuonna Valtion vakuusrahasto joutui tukemaan tappiollista pankkia, ja tuen ehtojen vuoksi SSP ajautui valtion omistukseen. Tilanne kärjistyi siihen, että lokakuussa 1993 hallitus ilmoitti myyvänsä Suomen Säästöpankin sen kilpailijoille. Osa Säästöpankeista kuitenkin säästyi pilkkomiselta. SSP:n ulkopuolelle jättäytyneet 36 paikallista Säästöpankkia, 3 aluesäästöpankkia sekä Helsingin Säästöpankin ja seitsemän muun Säästöpankin fuusiosta syntynyt Aktia jatkoivat toimintaansa itsenäisinä Säästöpankkeina. Vuonna 2003 Aktia erosi Säästöpankkiryhmästä ja lakkasi olemasta Säästöpankki. Nykyään Aktia Oyj on pörssiyhtiö luvun koettelemusten jälkeen Säästöpankit loivat palveluverkostonsa uudelleen ja kasvoivat nopeasti. Keskinäisten fuusioiden kautta niiden määrä on vakiintunut 33:een. Toiminnan lähtökohta on sama kuin ensimmäisellä Säästöpankilla vuonna 1822: asiakaslähtöinen toimintatapa ja säästäväisyyden edistäminen. (Lähde: Aate ja Raha. Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa Antti Kuusterä 1995.) Säästöpankkimuseo Säästöpankkien ja säästämisen historiaan voi tutustua tarkemmin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä olevassa Säästöpankkimuseossa. Säästöpankkien Tutkimussäätiön tallentamaan kokoelmaan perustuva näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja ja vanhoja rahoja. Vuonna 1972 perustettu erikoismuseo on Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen säästöpankkimuseo. 6 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

7 Markkinat Vuosi 2011 oli täynnä yllättäviä käänteitä. Jo vuoden alussa arabimaiden kuohunta nosti öljyn hintaa, ja kriisin laajeneminen Libyaan vauhditti öljyn hinnannousua. Myös elintarvikkeiden hinnat nousivat. Japanin tsunami ja sitä seuranneet voimalaongelmat alkoivat lopullisesti murentaa uskoa talouskasvuun kevään aikana, mikä puolestaan johti osakkeiden paniikkimyyntiin ja pörssiromahdukseen loppukesän aikana. Talouskehitys vuonna 2011 Maailmantalous toipui hienoisesti alkusyksyn aikana, kun USA:n talous alkoi kasvaa hiukan nopeammin ja Aasia jatkoi kasvu-uralla. EU:n jatkuva rahoituskriisi sekä suuret menoleikkaukset julkisella sektorilla kuitenkin hyydyttivät EU:n talouskasvun lähes olemattomiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilannetta tasapainotti USA:n toipuminen sekä elvyttävämpi talouspolitiikka Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Suomen talous selvisi maailmantalouden myrskyistä kohtuullisen vähällä. Matala korkotaso ja toimiva pankkijärjestelmä pitivät kotimarkkinat käynnissä, kulutus kasvoi ja työttömyys laski tasaisesti koko vuoden ajan. Asuntohintojen nousu hidastui huomattavasti vuoden loppua kohden, mikä heijastanee kuluttajien tulevaisuuden näkymien epävarmuutta. Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi kesällä ja kääntyi syksyn aikana laskuun. Vienti ei kasvanut vuoden aikana, ja uusien teollisten tilausten määrä laski kesän jälkeen. Talousnäkymät vuodelle 2012 Vuoden alkupuolta leimaa euroalueen taloustilanteen voimakas heikentyminen, joka hidastaa koko maailman talouskasvua. Uskomme vuoden ensimmäisen neljänneksen olevan hyvin huono, eivätkä toisenkaan neljänneksen odotukset ole kasvua tukevia. Etelä-Euroopan taloudet alkavat kasvaa aikaisintaan vuoden lopulla, mutta pohjoisen vientivetoiset taloudet voivat kääntyä kasvu-uralle jo ennen kesää. EKP:n rajut lisätoimet pankkirahoituksen turvaamiseksi ja uuden pääjohtajan aktiivisempi ote rauhoittavat Euroopan tilannetta. Kreikka-tappioiden mahdollinen realisoituminen poistaisi epävarmuutta markkinoilla. Menoleikkausten talouskasvua hidastava kokonaisvaikutus vähenee vuoden 2012 loppua kohti. Korot pidetään keinotekoisen alhaalla ja pankkisektorin kautta toteutettu rahapoliittinen elvytys alkaa hiljalleen tehota. Lisäksi euron huomattava heikkeneminen vuoden 2011 huipuista näkyy selvemmin vienti teollisuuden kilpailukyvyssä. EU-tason riskejä lyhyellä aikavälillä ovat Kreikan ja mahdollisesti Portugalin hallitsematon konkurssi ja pankkikriisi, jotka vaikeuttaisivat euron asemaa. Heijastusvaikutukset muihin velkaantuneisiin euromaihin olisivat huomattavat, ja Euroopan kyky kestää korkeampia korkoja on erittäin huono. Pitemmällä aikavälillä matalat korot, likviditeetin paisuttaminen sekä heikko valuutta luovat inflaatiopaineita, joiden hallinta on hyvin vaikeaa. USA näyttää jatkavan alenevan työttömyyden ja maltillisen talouskasvun tiellä. Myös Aasia on kasvu-uralla ja maailmantalous vahvistuukin lähinnä Tyynenmeren alueella Aasian ja USA:n hyvän kehityksen heijastuessa myös Latinalaiseen Amerikkaan. Suomi on toistaiseksi välttynyt kriisiltä ja maamme voidaan jopa laskea euromaiden harvalukuisiin voittajiin. Talouden perustekijät ovat vakaita: inflaatio lasku-uralla, työmarkkinasopu löytyi, työttömyys laskee ja euron lasku helpottaa vientiteollisuuden ongelmia. Akuutti uhka on kuitenkin teollisuustuotannon sekä viennin hyytyminen alkuvuonna ja mahdollinen verotulojen lasku. Säästäminen ja sijoittaminen Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien rahoitusvarat olivat syyskuun 2011 lopussa 212,3 miljardia euroa eli 0,1 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien nettorahoitusvarat laskivat heinä-syyskuussa peräti 10,3 miljardia euroa edellisestä vuosineljänneksestä. Yhtä suuri lasku koettiin viimeksi finanssikriisin kärjistyessä vuoden 2008 lopulla. Laskun selittää kotitalouksien lainanoton tasainen kasvu samalla kun osakekurssien lasku jatkui ja vähensi kotitalouksien varallisuutta. Talletusten suhteellinen osuus varallisuudesta nousi. 7 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

8 Suomen Pankin mukaan yleisön talletusten määrä nousi joulukuussa 10,8 prosenttia (kotitalouksien 6,2 prosenttia) vuotta aiemmasta. Talletuskanta vuoden 2011 lopussa oli 126,7 miljardia, josta kotitalouksien osuus oli 82,6 miljardia euroa eli 65 prosenttia. Vuonna 2011 Säästöpankkien talletukset olivat 6,3 miljardia euroa. Henkilöasiakkaiden talletusten osuus oli 78 prosenttia, yritysasiakkaiden 16 prosenttia sekä maa- ja metsätalousasiakkaiden 6 prosenttia. Talletuksista merkittävä osa, 67 prosenttia, oli erilaisilla säästämis- ja sijoittamistileillä. Säästöpankkien talletukset kasvoivat 5,2 prosenttia, josta päivittäisasioinnin talletukset kasvoivat 3,5 prosenttia ja määräaikaistalletukset peräti 23,6 prosenttia. Säästö pankkien markkinaosuus talletuksista oli 5,6 prosenttia (vuotta aiemmin 5,1 %). MILJ Vaikea sijoitusvuosi Talletusten kehitys Sijoitusvuosi 2011 oli vaikea. Osakemarkkinat kehittyivät varovaisen positiivisesti tammi-helmikuun, mutta jatkuvat epäonnistumiset Kreikan velkaneuvotteluissa, arabimaiden levottomuus sekä Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkivaikutukset käänsivät tunnelmat negatiivisiksi ja aiheuttivat lopulta pörssiromahduksen heinä-elokuussa. Osakemarkkinoiden pohjat nähtiin syys-lokakuussa. Loppuvuosi meni jo hieman optimistisemmissa merkeissä. MSCI Europe TR indeksin vuosituotto oli -8,3 prosenttia ja Hex Portfolio TR-indeksin vuosituotto -24,9 prosenttia. Korkomarkkinoiden tilannetta vaikeutti valtionlainojen tuottoerojen huomattava eriytyminen ydinalueitten ja ongelmamaiden välillä sekä ydinalueiden korkovaateiden lasku jo ennestään matalilta tasoilta. Pitkät ydinalueiden valtionlainat tuottivat lopulta noin 5,37 prosentin tuoton, mutta arvonvaihtelut olivat poikkeuksellisen rajuja. Rahastopääomat kehittyivät vaisusti Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomat kääntyivät laskuun vuonna Rahastojen pääomat laskivat vuoden aikana yhteensä 6,1 miljardia euroa eli 9,9 prosenttia, mistä suurin osa aiheutui rahastojen sijoitusten arvon laskusta. Nettomääräisesti rahasto-osuuksia lunastettiin 1,2 miljardilla eurolla. Eniten pääomia menettivät osakerahastot, yhteensä 1,8 miljardia euroa, ja yhdistelmärahastot, yhteensä 1,3 miljardia euroa. Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimat pääomat olivat vuoden lopussa yhteensä 591,3 miljoonaa euroa, 1,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahastojen osuudenomistajia oli yhteensä Osuudenomistajien määrä kasvoi 6,2 prosenttia. Nettomerkinnät yhtiön hallinnoimiin rahastoihin olivat vuoden 2011 aikana yhteensä 76,6 miljoonaa euroa positiiviset. Sp-Rahastoyhtiö onnistui toiminnassaan erittäin hyvin markkinoihin verrattuna. Yhtiön markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli 1,1 prosenttia ja osuudenomistajista 3,1 prosenttia. Kotitalouksien rahastosäästöistä Sp-Rahastoyhtiön markkinaosuus oli 2,5 prosenttia. Henkivakuutusalan maksutulo heikkeni, Duon nousi Henkivakuutusalan maksutulo vuonna 2011 heikkeni selvästi (32,1 prosenttia) edellisvuodesta ja oli vuoden lopussa 3,25 miljardia euroa. Erityisesti kapitalisaatiosopimusten ja perustekorkoisten ryhmäeläkesopimusten maksutulo laski. Riskihenkivakuutusten sekä yksityisasiakkaiden säästämistuotteiden maksutulo väheni kuitenkin vain vähän tai ei ollenkaan. Uusmyynnissä erityisesti yksityishenkilöiden eläkevakuutuksen myynti jatkoi laskuaan. Sopimusten määrä laski noin kolmanneksen edellisvuodesta. Henkivakuutusosakeyhtiö Duon vuosi 2011 oli vakuutusliiketoiminnan kannalta hyvä. Maksutulo kasvoi 12 prosenttia 57,3 miljoonaan euroon. Alaa parempi kehitys johtui erityisesti myyntikanavien aktivoitumisesta. Duon asiakasmäärä kasvoi noin 18 prosenttia ja oli vuodenvaihteessa noin Vakuutussäästöt kasvoivat 16,1 prosenttia 191 miljoonaan euroon. Vaikea sijoitusympäristö aiheutti erityisiä haasteita Duon sijoitustoiminnalle, minkä vuoksi yhtiön tulos vuodelta 2011 jäi tappiolliseksi. 8 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

9 Rahoitus Kotitalouksien asuntolainakannan vuosikasvu pysyi Suomen Pankin tilastojen mukaan tasaisena vuonna Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta kasvoi 6,6 prosenttia ja oli 81,8 miljardia euroa vuoden lopussa. Myös kotitalouksien uusien asuntoluottojen kasvu tasaantui. Kotitaloudet nostivat joulukuussa 2011 uusia asuntolainoja 1,5 miljardin euron edestä, mikä oli 0,2 miljardia vähemmän kuin marraskuussa ja vain 0,1 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko nousi 2,58 prosenttiin. Koko asuntolainakannan keskikorko vuoden lopussa oli 2,51 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 2,05 prosenttia. Rahalaitosten yrityksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta kasvoi Suomen Pankin mukaan 60,4 miljardiin euroon. Kannan keskikorko oli 2,84 %. Kannan vuosikasvu kiihtyi 7,2 prosenttiin marraskuun 6,5 prosentista. Säästöpankkien kotitalouksille myöntämien asuntoluottojen kasvu (sisältäen välitetyt luotot) vuonna 2011 oli 5,9 prosenttia, mikä vastasi toimialan kasvuvauhtia (6,6 prosenttia). Kotitalouksien uusien asuntoluottojen vuotuinen kasvu (sisältäen välitetyt luotot) oli vuoden lopussa 10,8 prosenttia, toimialan trendiä (6,8 prosenttia) korkeampi. Vuonna 2011 Säästöpankkien Aktia Hypoteekkipankkiin välittämien asuntolainojen kanta kasvoi 209,6 miljoonaa euroa (17,9 prosenttia). Välitettyjen asuntoluottojen määrä oli kaikkiaan 1,4 miljardia euroa. Säästöpankkien kotitalouksien asuntoluottojen (sisältäen välitetyt luotot) markkinaosuus vuonna 2011 oli 5,6 prosenttia. Säästöpankkien yritysluotot kasvoivat muuta toimialaa nopeammin. Vuonna 2011 yritysluotot (sisältäen välitetyt luotot) kasvoivat 9,2 prosenttia (toimialan kasvu 7,2 prosenttia). Säästöpankkien markkinaosuus suomalaisten yritysten rahoituksesta oli 1,8 prosenttia (sisältäen välitetyt luotot). (Rahoitusvarojen, talletusten ja luottojen yleistilastot: Tilastokeskus ja Suomen Pankki) Valtaosa Säästöpankkien lainoista henkilöasiakkaille Vuonna 2011 Säästöpankkien luottokanta oli 7,1 miljardia euroa sisältäen Aktia Hypoteekkipankkiin välitetyt luotot (ns. hypoteekkilainat). Luotonanto on keskittynyt vähäriskisiin henkilöluottoihin. Niiden osuus luottokannasta oli 74 prosenttia. Suurin osa henkilöluotoista oli asuntoluottoja (61 prosenttia koko luottokannasta). Yritysluottojen osuus oli 18 prosenttia, maa- ja metsätalousasiakkaiden osuus 8 prosenttia. MILJ Luottojen kehitys 9 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

10 Talous Säästöpankkiryhmän liikevoitto nousi viidenneksen Liikevoitto 65,4 miljoonaa euroa Vakavaraisuus 22,1 prosenttia Talletuskasvu +5,2 prosenttia Asuntoluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +6,7 prosenttia Yritysluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +9,2 % Vakuutussäästöt +16,1 prosenttia Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimat rahastopääomat +1,1 prosenttia Asiakasmäärä +1,0 prosenttia Asiakastyytyväisyystutkimusten kärkijoukossa jälleen kerran. Asiakkaan turvasatama Säästöpankkiryhmän vuosi 2011 oli onnistunut. Säästöpankit olivat edelleen asiakkaan turvasatama maailman myrskyissä. Ryhmän tuloskunto parani epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta, vakavaraisuus on kunnossa, riskinotto varovaista eikä Säästöpankeilla ole riskikeskittymiä kriisimaissa. Säästöpankkiryhmä ei täysin välttynyt epävakaan taloustilanteen kerrannaisvaikutuksilta. Maailmantalouden tila ja osakekurssien lasku tekivät sijoitusympäristöstä vaikean. Tämän vuoksi Henki vakuutusosakeyhtiö Duon tulos jäi tappiolliseksi, Sp-Rahastoyhtiön rahastopääoman kasvu jäi reiluun prosenttiin ja pankkien arvo paperikaupan tuotot notkahtivat Asiakasmäärä Säästöpankkien tulos Korkokate parani Säästöpankkiryhmän liikevoitto viime vuonna oli 65,4 miljoonaa euroa, mikä oli 20,4 prosenttia edellisvuotista parempi. Tuloksen nousua selittää ennen kaikkea perusliiketoiminnan kasvu, joka nosti palkkiotuottoja. Liiketoimintaa kasvatti etenkin asiakasmäärän nousu. Korkokatetta paransi myös korkotason koheneminen. Edellisvuoden notkahduksesta toipuneet markkinakorot kääntyivät tosin loppuvuodesta taas loivaan laskuun. Ryhmän asuntolainojen korkomarginaali pysyi kovasta kilpailusta huolimatta vakaana ja nousi jonkin verran vuoden toisella puoliskolla. Tulosparannusta selittää osaltaan henkilöstö-, IT-, hallinto- ja muiden kulujen pysyminen maltillisena kautta linjan. Kulut nousivat kaikkiaan 2,1 prosenttia. Parantuneiden tuottojen ansiosta kulujen ja tuottojen välinen suhde laski 1,9 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 68,5 prosenttia. 10 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

11 Rahasto- ja henkivakuutusyhtiöiden asiakasmäärät kasvussa Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat pääomat olivat vuoden lopussa yhteensä 591,3 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaisua kasvua selittää yleismaailmallinen osakekurssien lasku. Rahastojen osuudenomistajien määrä kasvoi kuitenkin 6,2 prosenttia. Henkivakuutusosakeyhtiö Duon vakuutussäästöt kasvoivat 16,1 prosenttia ja nousivat 191 miljoonaan euroon. Maksutulo oli 57,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 12,3 prosenttia. Duon asiakasmäärä kasvoi noin 18 prosenttia ja oli vuodenvaihteessa noin Alaa parempi kehitys johtui erityisesti myyntikanavien aktivoitumisesta. Säästöpankkien asuntoluottokannan 12 kuukauden kasvu oli 6,7 prosenttia (mukaan lukien välitetyt luotot), mikä vastaa yleistä kasvutahtia Suomessa. Yritysten rahoittamisessa kasvu oli edelleen toimialaa nopeampaa. Yritysrahoituksen (mukaan lukien välitetyt luotot) kasvu oli 9,2 prosenttia riskinoton pysyessä maltillisena. Säästöpankkien yritysrahoitus keskittyy lähinnä pienyrityksiin. Säästöpankkien talletusten 12 kuukauden kasvu oli 5,2 prosenttia eli samalla tasolla kuin talletusten kasvu Suomessa keskimäärin. Säästöpankit vakavaraisia Säästöpankit ovat Suomen vakavaraisimpien pankkien kärkijoukkoa. Vakavaraisuus rakentuu ensisijaisten omien varojen varaan eli vakavaraisuuden vahvimpaan osaan myös tulevan sääntelyn näkökulmasta. Säästöpankkiryhmän ensisijainen vakavaraisuus oli 19,0 %, useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin koko kotimaisen pankkisektorin keskimääräinen ensisijainen vakavaraisuus. MILJ % 20 % Säästöpankkien järjestämättömät saamiset olivat vain 34,9 miljoonaa euroa. Niiden osuus luotoista ja sitoumuksista oli 0,5 prosenttia. Arvonalentumistappioita kirjattiin 2,9 miljoonaa euroa, mikä oli 56,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Liiketoiminnan kehittäminen Säästöpankkiryhmän strategia. Ryhmän uusi strategia saatiin valmiiksi vuoden 2011 aikana. Se esitetään maaliskuussa 2012 vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Säästöpankkien perus tehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Siitä juontavat juurensa myös Säästöpankkien arvot, palvelun perusperiaatteet ja asiakastyö. Pitkän aikavälin tavoite on nostaa Säästöpankit takaisin sille kuuluvaan asemaan niin finanssikentässä kuin yhteiskunnassa. Sp-Koti Oy. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun. Sp-Kodin toiminta perustuu franchising-malliin, jossa se valitsee kumppaneikseen itsenäisiä paikallisia yrittäjiä. He puolestaan saavat paikallisen Säästöpankin tuen ja voivat käyttää Säästöpankkien liikemerkkiä. Vuoden 2011 lopussa ketju palveli asiakkaita jo 28 paikkakunnalla ja toiminnan aloittamisesta oli sovittu 12 paikkakunnalla. Tavoitteena on toimia yli 50 paikkakunnalla ja olla Suomen neljän suurimman kiinteistönvälitysketjun joukossa lähivuosina. Päivittäisasiointi SEPA- ja IBAN-aikaan. Päivittäisasioinnin merkittävimmät kehityshankkeet liittyivät SEPA-muutoksiin. Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn siirtymävaihe päättyi lokakuun lopussa, kun kansallisten standardien mukaisten maksuaineistojen vastaanotto päättyi. Maksuja ei enää välitetä ilman kansainvälistä IBAN-tilinumeroa ja pankin BICtunnusta. Vuoden lopussa kaikki Säästöpankkien asiakkaiden maksamisen aineistot oli muutettu SEPA-muotoon. Toinen merkittävä hanke päivittäisasioinnissa oli tilinumeroiden muutos IBAN-muotoon % % 5 % 0 % ENSISIJAISET OMAT VARAT, MILJ. VAKAVARAISUUS, % Omat varat ja vakavaraisuus 11 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

12 Oman Talouden Tuokio. Syksystä 2010 lähtien Säästöpankkien asiakkaat ovat voineet varata ajan räätälöityyn tapaamiseen, Oman Talouden Tuokioon. Tunnin mittaisen tuokion tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan talouden kokonaistilanne. Palvelu valittiin viime huhtikuussa graafisen muotoilun ja mainonnan Vuoden Huiput kilpailussa palvelumuotoilutuotteiden Hopeahuipuksi. Entistä kattavampia varainhoidon palveluita. Vuoden 2011 alussa Sp-Rahastoyhtiö alkoi itse hoitaa suoraan arvopaperimarkkinoille sijoittavien rahastojensa sijoitustoimintaa. Rahastoyhtiö on myös hakenut toimiluvan laajennusta varainhoitoon. Lisäksi Säästöpankit aloittivat indeksilainayhteistyön skotlantilaisen Royal Bank of Scotlandin (RBS) kanssa lokakuussa 2011 myyntiin tulleen indeksilainan yhteydessä. Yritysasiakkaille Henkivakuutusosakeyhtiö Duo esitteli viime vuonna uuden sijoitusinstrumentin, kapitalisaatiosopimuksen. Sopimuksessa yrityksen vakuutusmaksut sijoitetaan yrityksen valitsemiin sijoituskohteisiin, joiden perusteella vakuutussäästön arvo määräytyy. Se sopii pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Verkkoasioinnin kehittäminen. Syksyllä verkkopankin käytettä vyyttä parannettiin ja ulkoasua selkeytettiin. Joulukuussa Säästö pankit liittivät Postin NetPosti-palvelun osaksi verkkopankkiaan. Näin Säästöpankit pyrkivät helpottamaan ja nopeuttamaan asiakkaidensa asioiden hoitamista. Joulukuussa sijoittamisen palvelut tuotiin myös yritysverkkopalveluun. Perustayritys.fi-palvelu ja monia muita yrityksille kehitettyjä palveluja otettiin käyttöön. Vuoden 2012 näkymät Toimintaympäristö on yhä epävakaa. EU:n poliittinen kriisi sekä monien EU-maiden julkisen talouden ongelmat aiheuttanevat edelleenkin markkinahäiriöitä. Lisärasitetta on odotettavissa tulossa olevista sääntelymuutoksista, jotka lisäävät rahoitusalan kustannuksia merkittävästi ja heikentävät sen kannattavuutta. Säästöpankkien tuloksen kannalta suurin epävarmuustekijä vuonna 2012 on markkinakorkojen kehitys. Ryhmä odottaa korkotason jatkuvan matalana, mikä voi heikentää niin Säästöpankkien kuin muidenkin pankkien korkokatetta ja liikevoittoa. Säästöpankkien tilanne on kuitenkin monia muita pankkeja parempi. Ryhmä on niin vakavarainen, että tulevat sääntelymuutokset eivät aiheuta välittömiä paineita omien varojen lisäämiseen. Lisäksi ryhmän pankkien luottosalkun tila on tyydyttävä ja likviditeetti parantunut vuoden 2011 aikana. Liiketoiminnallisesti myynti kehittyy dynaamisesti. Uudet palvelutuotteet, kuten Oman Talouden Tuokio, vauhdittavat asiakasmarkkinaosuuksien voittamista. 12 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

13 Avainluvut MILJ muutos muutos-% Korkokate 147,2 137,2 +10,0 +7,3 % Muut tuotot 69,5 69,2 +0,4 +0,5 % Tuotot yhteensä 216,7 206,4 +10,4 +5,0 % Henkilöstökulut 65,1 62,0 +3,2 +5,1 % Muut toimintakulut 77,7 77,5 +0,2 +0,3 % Poistot 5,6 5,9 +0,3-5,0 % Kulut yhteensä 148,5 145,4 +3,1 +2,1 % Arvonalentumistappiot 2,9 6,7-3,8-56,6 % Liikevoitto 65,4 54,3 +11,1 +20,4 % Liikevoitto, - % keskitaseesta 0,9 0,8 +0,1 %-yks. Kulut/tuotot (%) 68,5 70,5-1,9 %-yks. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saatavat (milj. ) 34,9 31,6 +3,3 milj. - % luotoista ja sitoumuksista 0,5 0,4 +0,0 %-yks. Arvonalentumistappiot luotoista ja vastuusitoumuksista (%) 0,0 0,1-0,1 %-yks. Omat varat (milj. ) ,4 % Ensisijaiset omat varat (milj. ) ,3 % Vakavaraisuus (%) 22,1 22,3-0,2 %-yks. Ensisijainen vakavaraisuus (%) 19,0 18,8 +0,2 %-yks. Talletukset ,2 % Sp-rahastot rahastopääoma 591,3 584,8 +1,1 % Luotot ,3 % ml. hypoteekkilainat ,0 % Asuntoluotot ml. hypoteekkilainat ,7 % Tase ,2 % Asiakkaita ,0 % 13 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

14 Viisivuotiskatsaus MILJ Korkokate 159,2 163,8 151,9 137,2 147,2 Muut tuotot 56,5 36,5 59,1 69,2 69,5 Tuotot yhteensä 215,9 200,3 211,0 206,4 216,7 Henkilöstökulut 53,0 58,4 60,0 62,0 65,1 Muut toimintakulut 61,5 67,7 71,4 77,5 77,7 Poistot 5,4 5,8 6,2 5,9 5,6 Kulut yhteensä 119,9 131,9 137,5 145,4 148,5 Arvonalentumistappiot 1,6 0,9 7,0 6,7 2,9 Liikevoitto 94,2 67,5 66,5 54,3 65,4 - % keskitaseesta 1,6 1,1 1,0 0,8 0,9 Kulut/tuotot (%) ,2 70,5 68,5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saatavat % luotoista ja sitoumuksista 0,4 0,6 0,5 0,5 0,6 - % luotoista ja sitoumuksista (sis. hypoteekkkilainat) 0,4 0,5 Arvonalentumistappiot luotoista ja vastuusitoumuksista (%) 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 Omat varat Ensisijaiset omat varat Vakavaraisuus (%) 22,8 21,2 22,2 22,3 22,1 Ensisijainen vakavaraisuus (%) 20,4 20,0 19,0 18,8 19,0 Talletukset Luotot ml. hypoteekkilainat Tase Vastuusitoumukset Henkilöstö Toimipaikat Asiakkaita Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

15 Säästöpankkiryhmä Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit, niiden omistamat palveluyhtiöt ja Säästöpankkiliitto muodostavat Säästöpankkiryhmän. Ryhmän pankit ovat täyden palvelun vähittäispankkeja. Palveluyhtiöiden ja kattavan kumppaniverkoston kautta ne tarjoavat niin yksityis- kuin yritysasiakkaille kaikki finanssialan palvelut. Säästöpankit ovat talletuspankkeja. Niiden toimintaa säätelee luottolaitoslain lisäksi säästöpankkilaki, jonka mukaan Säästöpankkien erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Säästöpankin voi perustaa vähintään 10 yhteisöä tai säätiötä tai vähintään 20 luonnollista henkilöä. Säästöpankin sidottua omaa pääomaa ovat peruspääoma ja vararahasto sekä mahdollinen arvonkorotusrahasto ja kantarahasto. Säästöpankkeja on 33, joista 6 on osakeyhtiömuotoisia. Alkuvuonna 2011 Säästöpankkien määrä väheni yhdellä, kun Lammin Säästöpankki ja Tuuloksen Säästöpankki yhdistyivät Lammin Säästöpankiksi. Säästöpankkiliitto Yhteistoiminta Edunvalvonta Kehittäminen Asiakkuudet Tuotteet ja palvelut Osaaminen Brändi Viestintä Säästöpankkitarkastus Säästöpankkien Vakuusrahasto Säästöpankkien Tutkimussäätiö European Savings Banks Group Asiakkaat Säästöpankit Tuote- ja palveluyhtiöt Sp-Rahastoyhtiö Henkivakuutusosakeyhtiö Duo Sp-Koti Aktia Hypoteekkipankki Samlink ACH Finland Tärkeimmät kumppanit Aktia Pankki Lähivakuutus-ryhmä Eläke-Fennia SEB Varainhoito Suomi Hallinto Kunkin Säästöpankin ylin päättävä elin on isännistö. Sen valitsevat Säästöpankin tallettaja-asiakkaat ja mahdolliset kantarahasto-osuuden omistajat. Isännistö puolestaan valitsee pankin hallituksen ja hallitus pankin toimitusjohtajan. Osakeyhtiömuotoisten säästöpankkien omistajia ovat säästöpankkisäätiöt. Niiden ylin päättävä elin on valtuuskunta. Se valitsee säätiön hallituksen. Säästöpankkisäätiöt osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon osakeyhtiömuotoisen säästöpankin yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee pankin hallituksen ja hallitus valitsee pankin toimitusjohtajan. Säästöpankkisäätiöiden päätehtävänä on alueen säästäväisyyden ja taloudellisen kasvatuksen edistäminen. Ne myös tukevat alueiden elinvoimaisuutta, hyvinvointia, kulttuuria ja taloudellista kehitystä sekä vaalivat säästöpankkitoiminnan perinteitä. Säästöpankit Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat Säästöpankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Ryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia. Vuoden 2011 lopussa Säästöpankeilla oli 209 omaa toimipaikkaa. POP Pankkien ja Aktia Pankin kanssa tehtyjen ristiinasiointi sopimusten ansiosta Säästöpankkien asiakkaiden käytettävissä oli yli 420 konttoria ja noin 200 palvelu- ja maksuautomaattia. Lisäksi he voivat nostaa käteistä Suomen kaikista käteisautomaateista. Säästöpankeilla oli vuoden lopussa noin korttiasiakasta ja saman verran verkkopalvelusopimuksia. Säästöpankkien uudella kiinteistönvälitysketjulla Sp-Kodilla oli vuoden lopussa 28 toimipistettä konttorien yhteydessä. Lisäksi pankeilla oli Lähivakuutus-ryhmän kanssa 44 yhteiskonttoria ja 31 palvelupistettä. 15 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

16 Perustietoa Säästöpankeista (12/2011) Toimitusjohtaja Tase milj. Henkilöstö Toimipaikat Säästöpankki Optia Risto Sundqvist Liedon Säästöpankki Jussi Hakala Etelä-Karjalan Säästöpankki Jarmo Partanen Nooa Säästöpankki Oiva Iisakka Aito Säästöpankki Pirkko Ahonen Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Jukka Suominen Someron Säästöpankki Juhani Huupponen Lammin Säästöpankki Markku Moilanen Oma Säästöpankki Pasi Sydänlammi Huittisten Säästöpankki Hannu Vähähyyppä Parkanon Säästöpankki Tuomo Kemppainen Närpes Sparbank Hans Bondén Helmi Säästöpankki Risto Seppälä Kantasäästöpankki Tarmo Laine Kortesjärven Säästöpankki Mikko Ruuska Eurajoen Säästöpankki Matti Saustila Ekenäs Sparbank Berndt-Johan Lundström Kalannin Säästöpankki Timo Reivonen Kvevlax Sparbank Sven-Erik Granholm Mietoisten Säästöpankki Matti Immonen Ylihärmän Säästöpankki Erkki Järvi Eräjärven Säästöpankki Samuli Laurila Myrskylän Säästöpankki Immo Laiho Kristinestads Sparbank Monika Mangs Sysmän Säästöpankki Matti Virtanen Vörå Sparbank Jan Björklund Suomenniemen Säästöpankki Marko Sinkkonen Skärgårdssparbanken Eugen Friman Längelmäen Säästöpankki Hannu Syvänen Suodenniemen Säästöpankki Kari Kaijo Pyhärannan Säästöpankki Jorma Perhe Yttermark Sparbank Niklas Näsman Kiikoisten Säästöpankki Sami Iltanen Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

17 Säästöpankit kartalla Karttaan on merkitty kunkin Säästöpankin kotipaikka. Säästöpankit ovat suuruusjärjestyksessä taseen koon perusteella (12/2011). 1. Säästöpankki Optia 2. Liedon Säästöpankki 3. Etelä-Karjalan Säästöpankki 4. Nooa Säästöpankki 5. Aito Säästöpankki 6. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki 7. Someron Säästöpankki 8. Lammin Säästöpankki 9. Oma Säästöpankki 10. Huittisten Säästöpankki 11. Parkanon Säästöpankki 12. Närpes Sparbank 13. Helmi Säästöpankki 14. Kantasäästöpankki 15. Kortesjärven Säästöpankki 16. Eurajoen Säästöpankki 17. Ekenäs Sparbank 18. Kalannin Säästöpankki 19. Kvevlax Sparbank 20. Mietoisten Säästöpankki 21. Ylihärmän Säästöpankki Eräjärven Säästöpankki 23. Myrskylän Säästöpankki 24. Kristinestads Sparbank 25. Sysmän Säästöpankki 26. Vörå Sparbank 27. Suomenniemen Säästöpankki 28. Skärgårdssparbanken 29. Längelmäen Säästöpankki 30. Suodenniemen Säästöpankki 31. Pyhärannan Säästöpankki 32. Yttermark Sparbank 33. Kiikoisten Säästöpankki 17 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

18 Säästöpankkiliitto Säästöpankkiliitto on Säästöpankkien keskusjärjestö. Kaikki 33 Säästöpankkia ovat Säästöpankkiliiton jäseniä. Säästöpankkiliiton päätehtävä on tukea ja edistää Säästöpankkien kilpailukykyä ja ryhmän tavoitteiden toteutumista. Liiton tarkoituksena on edistää Säästöpankkien kehitystä ja yhteistoimintaa sekä valvoa niiden etuja. Liitto pyrkii vaikuttamaan pankkitoiminnan edellytyksiin, sitä koskevaan lainsäädäntöön ja pitää yhteyttä viranomaisiin ja pankkialan järjes - töihin. Liitossa tehdään myös Säästöpankkien yhteiset säästö pankkipoliittiset päätökset, joista tärkein on ryhmän strategia. Se hoitaa Säästöpankkien yhteistä liiketoiminnan kehittämistä, markkinointia, koulutusta ja viestintää. Sen yhteydessä toimii Säästöpankkitarkastus. Säästöpankkiliiton ylin päättävä elin on Säästöpankkiliiton kokous, jonka jäseniä ovat kaikki liiton jäsenet. Vuosikokous valitsee liiton hallintoneuvoston, jonka jäsenmäärä vuonna 2011 oli 14 Säästöpankkien hallintohenkilöä. Hallintoneuvosto valitsee liiton kuusijäsenisen hallituksen. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on Huittisten Säästöpankin isäntien puheenjohtaja, maakuntaneuvos Jukka Tuori. Säästöpankkiliiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja, taloustieteiden maisteri Jussi Hakala, varapuheenjohtajana Eurajoen Säästöpankin toimitusjohtaja, varatuomari Matti Saustila ja jäseninä Koivulahden Säästöpankin toimitusjohtaja, diplomiekonomi Sven-Erik Granholm, Oma Säästöpankin toimitusjohtaja, hallintotieteen maisteri Pasi Sydänlammi, Myrskylän Säästöpankin toimitusjohtaja, laskentamerkonomi Immo Laiho ja Säästöpankki Optian toimitusjohtaja, ekonomi Risto Sundqvist. Liiton toimitusjohtaja on kauppatieteiden maisteri, MBA Pasi Kämäri. Toimitusjohtajan varamiehenä toimii kehitysjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, MBA Harri Mattinen. Vuoden 2011 lopussa Säästöpankkiliiton ja säästöpankkitarkastuksen palveluksessa oli yhteensä 21 henkeä. Säästöpankkien Vakuusrahasto Säästöpankkien Vakuusrahaston tarkoituksena on rahaston jäseninä olevien pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto voi antaa avustuksia ja avustuslainoja sekä saajapankin taseessa omaan pääomaan luettavia pääomalainoja. Lisäksi rahasto voi antaa takauksia jäsenpankkien ottamille lainoille. Vakuusrahaston jäseninä olivat kaikki Säästöpankit ja säästöpankkiosakeyhtiöt. Vuoden 2011 lopussa yhdelläkään rahaston jäsensäästöpankilla ei ollut vakuus rahastolta saatua tukea. Säästöpankkien Tutkimussäätiö Säästöpankkien Tutkimussäätiön tarkoituksena on tukea rahamarkkinoihin ja säästämiseen liittyvää taloudellista, yhteiskunnallista ja oikeudellista tutkimusta ja julkaisutoimintaa sekä vaalia säästö pankkitoiminnan historiaa. Tutkimussäätiö jakoi apurahoja ja stipendejä yhteensä euroa. Tutkimussäätiö on yhteistyössä Kluuvin Säätiön kanssa mm. siten, että apurahojen hakumenettely on yhteinen. Kluuvin Säätiö myönsi apurahoja ja stipendejä yhteensä euroa. Tutkimussäätiö vastaa Säästöpankkimuseon ylläpitokuluista. Säästöpankkimuseo toimii Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteydessä. Säätiön varat olivat 2,4 milj. euroa. Sen hallituksen puheenjohtajana toimii professori Risto Koulu. Säästöpankkien palveluyhtiöt Sp-Rahastoyhtiö Oy Sp-Rahastoyhtiö Oy on Säästöpankkien omistama sijoitus - rahastoyhtiö, joka tarjoaa Säästöpankeille ja niiden asiakkaille rahastoja. Vuonna 2003 toimintansa aloittanut yhtiö edistää pitkäaikaissäästämistä ja toimii Säästöpankkien sijoitusmarkkinoiden asiantuntijayksikkönä. Yhtiö hallinnoi vuoden 2011 päättyessä 15:tä sijoitusrahastoa. Vuoden aikana markkinoille tuotiin kaksi uutta rahastoa. Säästöpankki Pienyhtiöt sijoittaa varansa pääasiassa suomalaisiin, pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeisiin. Lyhyen koron rahasto Säästöpankki Kassa taas sijoittaa pääasiassa julkisyhteisöjen sekä pankkien euromääräisiin korkoinstrumentteihin. Vuoden 2011 alussa yhtiön oma varainhoitoyksikkö alkoi itse hoitaa suoraan arvopaperimarkkinoille sijoittavien rahastojensa sijoitustoimintaa. Sijoitustoiminnasta aiemmin vastannut SEB Gyllenberg Asset Management Oy (joulukuusta 2011 alkaen SEB Varainhoito Suomi Oy) jatkoi edelleen kahden rahastojen rahaston hoitamista. Sp-Rahastoyhtiö Oy on päättänyt laajentaa toimialaansa varainhoitoon. Hakemus toimiluvan laajentamiseksi on vireillä. Yhtiön palveluksessa vuonna 2011 oli 15 henkilöä. Toimitusjohtaja on varatuomari Hannu Ruotsalainen. Rahaston hallituksen puheenjohtaja on Someron Säästöpankin toimitusjohtaja, oikeustieteen maisteri Juhani Huupponen. 18 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

19 Sp-Koti Oy Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun. Sp-Koti Oy:n toiminta perustuu malliin, jossa se valitsee kumppaneikseen itsenäisiä paikallisia yrittäjiä. He puolestaan saavat toiminnalleen paikallisen Säästöpankin vahvan tuen ja käyttöönsä Säästöpankkien liikemerkin. Yhtiö kasvoi ensimmäisenä toimintavuonnaan nopeasti. Ensimmäinen toimipiste avattiin huhtikuussa 2011 Mäntsälään. Vuoden lopussa ketju palveli asiakkaita jo 28 paikkakunnalla ja toiminnan aloittamisesta oli sovittu 12 paikkakunnalla. Sp- Koti on Kaakkois-Suomessa jo yhtä vahva kuin alan vanhat toimijat. Uusia toimipisteitä avattiin loppuvuodesta erityisesti Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Satakuntaan. Yhtiön tavoitteena on toimia yli 50 paikkakunnalla ja olla Suomen neljän suurimman kiinteistönvälitysketjun joukossa lähivuosina. Sp-Koti-yritysten palveluksessa oli vuoden päättyessä noin 100 henkeä, keskusyhtiössä 3. Toimitusjohtaja on emba Pekka Ronkainen. Henkivakuutusosakeyhtiö Duo Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen yhteisesti omistama Henki vakuutusyhtiö Duo täydentää omistajiensa ydinliiketoimintaa ja strategiaa. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut yhtiö tarjoaa tuotteita ja palveluja sekä henkilöasiakkaiden että yritysten säästämiseen, sijoittamiseen ja henkilöriskien kattamiseen. Vuonna 2011 yhtiön kasvu jatkui kaikilla tuotealueilla ja palvelu erityisesti korvauskäsittelyn ja vastuunvalinnan osalta tehostui merkittävästi. Duon maksutulo oli 57,4 miljoonaa euroa ja asiakasmäärä vuodenvaihteessa noin Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa 27 henkilöä. Toimitusjohtaja on oikeustieteen kandidaatti Timo Hiltunen. Samlink-konserni Tietotekniikka- ja tukipalveluyhtiö Samlink vastaa Säästöpankkiryhmän pankki- ja tietojärjestelmäpalveluista. Säästöpankit omistavat yhtiöstä enemmistön (57,4 %). Muut omistajat ja pääasiakkaat ovat Aktia, POP Pankit, Handelsbanken sekä Itella. Vuonna 1994 perustettu Samlink kuuluu Suomen vanhimpiin finanssialan tietoteknisiin palveluihin erikoistuneisiin yhtiöihin. Paikallispankkien PP-Laskenta Oy on konsernin tytäryhtiö, joka tarjoaa finanssialalla toimiville yrityksille taloushallinnon palveluita. Samcom Oy on konsernin tytäryhtiö, joka tarjoaa verkkopalvelu- ja raportointiratkaisuja sekä finanssisektorille että muille toimialoille. Project IT Oy kuuluu Samlink-konserniin osaomistettuna yhtiönä, joka tarjoaa projektien hallintapalveluja ja muita ict-konsulttipalveluja finanssisektorille ja muille toimialoille. Yhtiön palveluksessa vuonna 2011 oli noin 450 henkilöä. Yhtiön toimitusjohtaja on oikeustieteen kandidaatti Heikki Sirve. ACH Finland Oy ACH Finland Oy (ACHF) on pankkien omistama maksukeskus, joka perustettiin toukokuussa ACH Finland tarjoaa asiakkailleen maksuliikennepalveluita. Se toimii osakkaidensa ja niiden edustamien yhteisöjen palveluyhtiönä ja sen tarjoamat palvelut hinnoitellaan omakustannushintaan. Säästöpankkien lisäksi asiakkaita ovat Aktia ja POP Pankit. Yhtiön osakkaita ovat Aktia Pankki, FIM Pankki, POP Pankkiliitto ja Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding Oy. Yhtiön palveluksessa vuonna 2011 oli 2 henkilöä. Toimitusjohtaja on DI Anders Dahlqvist. Aktia Hypoteekkipankki Oyj Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Pankki rahoittaa toimintansa pääsääntöisesti laskemalla liikkeelle katettuja joukkovelkakirjalainoja kansainvälisille joukkolainamarkkinoille. Hypoteekkipankin omistajia ovat Säästöpankit (38,1 %), Aktia Pankki sekä POP Pankit. Se toimii palveluyhtiönä ja siten omistajille tarjottavat rahoituspalvelut hinnoitellaan omakustannushintaan. Vuoden 2011 lopussa Hypoteekkipankin 3,89 miljardin euron lainakanta sisälsi erillistä asuntolainaa. Säästöpankkien välittämien asuntolainojen osuus koko kannasta oli 37,5 % (1,46 mrd. euroa). Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2011 lopussa oli 8 henkilöä. Pankin toimitusjohtaja on Timo Ruotsalainen. 19 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011

20 Säästöpankkien yhteistyökumppanit Aktia Pankki Oyj Aktia Pankki Oyj toimii Säästöpankkien keskusluottolaitoksena ja tarjoaa myös muita palveluja. Lisäksi Säästöpankin asiakas voi asioida Aktian konttoreissa ja päinvastoin. Lähivakuutus-ryhmä Säästöpankeilla on ollut vuodesta 2006 lähtien laaja yhteistyö sopimus Lähivakuutus-ryhmän kanssa. Yhteistyö käsittää yhteis konttoreiden ja Henkivakuutusosakeyhtiö Duon toiminnan sekä laajan yhteistyön muilla liiketoimintaalueilla. Vuoden 2011 lopussa Säästöpankeilla oli Lähivakuutusryhmän kanssa 44 yhteiskonttoria ja 31 palvelupistettä. Muut yhteistyökumppanit Asuntorahoituksen yhteydessä käytettävissä täytetakauksissa Säästöpankkien yhteistyökumppanina on Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Säästöpankeilla on ollut arvopaperivälitystä koskeva yhteistyö sopimus FIM Pankki Oy:n kanssa vuodesta 2007 lähtien. Säästöpankeilla on rahoitusyhtiöpalveluja koskeva yhteistyösopimus Aktia Yritysrahoitus Oy:n kanssa. Yhteistyö käynnistyi vuonna Säästöpankit aloittivat vuonna 2011 yhteistyön skotlantilaisen Royal Bank of Scotlandin (RBS) kanssa. Sopimus koskee indeksilainojen liikkeeseenlaskua. SEB Varainhoito Suomi Oy Entinen SEB Gyllenberg Asset Management Oy, joulukuusta 2011 alkaen SEB Varainhoito Suomi Oy, vastaa osittain Sp- Rahastoyhtiö Oy:n salkunhoidosta. Se hoitaa kahta rahastojen rahastoa. Eläke-Fennia Säästöpankeilla on ollut vuodesta 2007 lähtien yhteistyösopimus Eläke-Fennian kanssa lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten välittämisestä. Yhteistyö koskee myös yritysrahoitusta. Automatia Pankkiautomaatit Oy Säästöpankeilla on käteisautomaattien käyttöä koskeva sopimus Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa. Yhteistyö kattaa myös yritysasiakkaiden kassatilitysten Nouto.-palvelun. 20 Säästöpankkiryhmän toimintakertomus 2011