Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä"

Transkriptio

1 Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Markus Salonen, Sointu Kallio, Leena Normia-Ahlsten OPETUSVIRASTON JULKAISUJA B2:2012

2 Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B2:2012 Markus Salonen Sointu Kallio Leena Normia-Ahlsten

3 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO PL 3000, Helsingin kaupunki Hämeentie 11 A, Helsinki 53 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisun numero B2:2012 Tekijät Markus Salonen Sointu Kallio Leena Normia-Ahlsten Nimike Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Julkaisija Helsingin opetusvirasto Julkaisuaika 2012 Sivumäärä 114 Helsinki 2012, Unigrafia

4 Tiivistelmä Lastensuojelulaki (L417/2007,12 ) velvoittaa kunnan laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Helsingissä tämä suunnitelma on nimetty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Tässä raportissa esitellään opetusviraston perusopetuslinjan vastuulla olleen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeen 1.2 keskeiset toiminnot. Hankkeen nimi on Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT). Hankkeen tavoite määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa: 1.2 Kehitetään peruskouluikäisten palveluissa moniammatillisia palvelukokonaisuuksia sekä johtamis- ja yhteistyörakenteita. Tehostetaan varhaista tukea koulujen yhteydessä. Esimerkkinä oppilashuollon rakenteiden kehittäminen sekä kouluihin suunnattavat sosiaaliohjaajat. Lisäksi luodaan alueellisia, monihallintokuntaisia yhteistyö- ja johtamisrakenteita. Rakenteiden osalta hyödynnetään perhevalmennuksen yhteydessä kehitettyä perheverkosto-mallia. Kokonaisuuteen sisältyy oppilashuollon tarpeen ja riittävyyden tutkimushanke. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ) HYMYT hankkeen toiminnot on toteutettu pääsääntöisesti hankkeen pilottialueella Vuosaaressa. Hanke on lisännyt alueen lasten ja nuorten hyvinvointia parantamalla toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tehostanut työntekijöiden osaamista varhaisen tuen menetelmissä. Hankkeessa on kehitetty alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli lasten sekä nuorten palveluita koskien. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet opetusviraston ohella sosiaalivirasto, terveyskeskus ja nuorisoasiainkeskus. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet kerrotaan liitteessä 1. Hankkeen toiminnoissa on huomioitu myös 3. sektori sekä muut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevät toimijat leikkipuistoista nuorisotaloihin. Tämä raportti on jaettu kolmeen osaan: taustakartoituksiin, käsikirjaan ja toimenpide-ehdotuksiin. Taustakartoitukset-osassa käsitellään selvityksiä ja tutkimuksia, joita HYMYT-hanke on toteuttanut osana hankesuunnittelua ja yhteistyön kehittämistä. Käsikirja-osassa on kuvattu malleja, joita koulut ja muut toimijat voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Toimenpideehdotuksiin on pyritty tiivistämään hankkeen aikana opitut asiat. Useimmat hankkeen toiminnot on kuvattu ainoastaan joko taustakartoituksia- tai käsikirja-osassa. Suositukset esitetään toimintokohtaisesti raportin eri osissa. Liitteeseen 2 on koottu tässä raportissa käytettävää sanastoa. Kuvio 1 esittää hankkeen eri osa-alueet ja niiden yhteydet toisiinsa.

5 Raportissa kuvatut hankkeen toiminnot eivät olisi toteutuneet ilman Itä-Helsingin ja Vuosaaren alueen monitoimijaista verkostoa, joka työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Alueella on paljon vahvan osaamisen omaavia työntekijöitä ja toimijoiden verkostoitumista. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Alueellisen yhteistyön kehittyminen palveluiden sisällä ja niiden välillä Monitoimijainen kouluttaminen, työnohjaaminen, verkostoseminaarit Lasten ja nuorten hyvinvoinnin aluetieto, esim. Kouluterveyskyselyn tulokset Alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen Yhteistyömallit, case-mallinnokset, prosessikuvaukset, palveluoppaat Kuvio 1. HYMYT-hankkeen eri osa-alueet ja niiden yhteydet toisiinsa

6 Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti HYMYT-hankkeen toiminnot, joita raportissa käsitellään. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli HYMYT-hankkeessa on kehitetty alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli. Mallia on pilotoitu Vuosaaressa Mallin tarkoitus on tiivistää monitoimijaista yhteistyötä sekä tiedonkulkua yli sektorirajojen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa. Malli huomioi lasten ja nuorten palveluissa työskentelevät työntekijät, eri virastojen alueelliset päälliköt sekä toimisto- ja osastopäälliköt. Mallin kehittämisessä on kuultu laajasti eri toimijoita. Moniammatillinen esiopetuksen ja koulun yhteistyömalli Yhdessä alueen toimijoiden kanssa on kehitetty moniammatillinen konsultaatiomalli sekä selvitetty piloteilla , auttaako 6 7-vuotiaan taitokysely esiopettajaa esioppilaan tuen tarpeiden arvioinnissa ja alueellisessa moniammatillisessa yhteistyössä. Taitokyselyn käytöstä 1. luokalla on julkaistu pro gradu -opinnäytetyö (Pätynen 2012). Idän alueen koulukuraattoreiden ja -psykologien yhteistyömalli Yhdessä alueen toimijoiden kanssa on kehitetty yhteistyömalli, joka antaa puitteet varhaista tukea tehostavien työmuotojen kehittämiseen, mm. ryhmä- ja yhteisötason ilmiöihin puuttumiseksi kouluilla. Mallin pilotti on koskenut mm. työntekijöiden kokouskäytäntöjä. Oppilashuoltopalveluiden riittävyyden kartoitus Vuosaaren opettajille on toteutettu nettikyselyt keväällä 2011 (N=95) ja keväällä 2012 (N=64). Kyselyssä on kysytty opettajien oman työajan riittämisestä oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuoltopalveluista saadusta avusta, erityisesti koulukuraattorin ja -psykologin työhön liittyen. Vuoden 2011 kyselytutkimuksesta on julkaistu opinnäytetyö (Pulkkinen 2011). RuutiEXPOssa tapahtumassa on kartoitettu kyselyin nuorten aikuisilta saatavan tuen tarvetta (erityisesti psykososiaalisista oppilashuoltopalveluista), kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tietokeskuksen toteuttaman tutkimuksen (Vismanen 2011) aineistoa on tarkasteltu idän alueen ja lastensuojeluyhteistyön suhteen. Kartoituksessa on todettu, että idän alueella monet koulun työntekijät tekevät keskimäärin enemmän yhteistyötä lastensuojelun kanssa kuin muualla kaupungissa.

7 Kouluterveyskyselyn tulosten alueellinen tarkastelu Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyön kehittämisen pohjaksi on tehty vertailu Vuosaaren ja koko kaupungin välillä koskien 2010 kouluterveyskyselyvastauksia. Tulokset kertovat 8. ja 9. luokkalaisten nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, koetusta terveydestä, terveystottumuksista ja kokemuksista oppilashuollon tuesta. Oppilashuoltotyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on järjestetty pilottialueen oppilashuoltoryhmien valmennus, jolla on mm. tiivistetty yhteistyötä koulun ulkopuolisiin toimijoihin sekä edelleen kehitelty oppilashuoltoryhmän työn vuosikelloja ja asiakkaiden palveluprosessien mallinnoksia. Oppilashuoltoryhmän itsearviointi Syksyllä 2010 ja syksyllä 2011 on kartoitettu Vuosaaren kahdeksan koulun oppilashuoltoryhmien työntekijöiden käsityksiä heidän oman oppilashuoltoryhmänsä toiminnasta. Arvio on tehty 29-kohtaisella kyselyllä, joka on muokattu valmennuskäyttöön sopivaksi. Kysely sisältää oppilashuoltoryhmän toimivuuden kannalta keskeiset osa-alueet ja on nopeasti täytettävä. Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumi Oppilashuoltoryhmien valmennuksessa syksyllä 2011 syntyneestä ideasta on perustettu yhteistyöfoorumi, joka koostuu koko Vuosaaren alueen vanhempien, peruskoulujen ja muiden alueellisten toimijoiden edustajista. Foorumi on kokoontunut säännöllisesti maaliskuusta 2012 asti. Alueellinen palveluopas Keväällä 2011 koottua palveluopasta (Vuosaaren lasten ja nuorten ohjaus- ja lähetekäytännöt hoito- ja tukitahoihin ) on jaettu järjestetyissä tilaisuuksissa. Oppaalla on parannettu oppilashuoltoryhmien ja muiden alueen toimijoiden palveluohjausta. Monitoimijaiset koulutukset Vuosaaressa on järjestetty useita varhaisen tuen menetelmien vahvistamiseen liittyviä koulutuksia monitoimijaisesti, jolloin osallistujilla on ollut kouluttautumisen lisäksi mahdollisuus kuulla toistensa työstä. Koulutuksiin on osallistunut mm. alkuopettajia, leikkipuistojen

8 ohjaajia, päiväkodin henkilökuntaa, iltapäivätoiminnan ohjaajia sekä oppilashuollon edustajia. Syksyllä 2012 järjestetyn koulutuksen vaikutuksista 1. luokkalaisten arjessa on tekeillä opinnäytetyö (Niinikoski 2013). Monitoimijainen työnohjausprosessi Vuosaaressa on toteutettu keväällä 2012 monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi. Prosessissa ovat olleet mukana opetusvirasto, seurakunta, sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus. Eri toimijoiden välille on työnohjauksellista menetelmää käyttäen synnytetty dialogia ja kokemusten vaihtoa. Eri ammattikuntien välistä ymmärrystä on lisätty. Lastensuojelun ja perheneuvolan konsultaatio- ja tiedotusmalli koulun henkilöstölle Vuosaaren toimijoiden kanssa keväällä 2011 on kehitetty kouluihin soveltuva koulutuksellisen tiedotustilaisuuden malli. Malli on pohjautunut päivähoidon piirissä käytettyyn huolen häivä -kolmikantakonsultaation malliin, jonka tarkoitus on saattaa asiakas mahdollisimman varhain oikean avun piiriin, lisätä tietoa muista palveluista ja auttaa eri palvelujen rajapintojen määrittelyssä. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötapaamiset Vuosaaressa on toteutettu syksyllä 2011 perusopetuksen iltapäivätoimintaryhmien ohjaajien ja leikkipuisto-ohjaajien opettajanhuonevierailuja, joiden tarkoitus on ollut kehittää ja vahvistaa koulun alkuopetuksen sekä iltapäivätoiminnan yhteistyörakenteita.

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Johdanto Taustakartoituksia 13 a. Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen 13 Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin pilotin tulokset 30 b. 6 7-vuotiaan taitokysely- ja moniammatillinen konsultaatiomalli 34 Yhteenveto ja suositukset 44 c. Idän koulukuraattoreiden ja -psykologien kokous- ja aluetyöaikapilotti 45 d. Opettajien kokemus oppilashuoltopalveluista 48 e. Oppilashuoltoryhmän itsearviointikysely 53 Suositukset 58 f. Lastensuojelun ja koulun välinen yhteistyö 58 Haastattelututkimus 58 Alueellinen vertailu lastensuojelun ja koulun välisestä yhteistyöstä 59 Yhteenveto ja suositukset 60 g. Kouluterveyskyselyn tulosten alueellinen tarkastelu 61 i. Hyvinvoinnin tuki koulussa (oppilaiden mielipiteiden kartoitus) Käsikirja 76 a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä (4 kpl Helsingissä) 76 Alueelliset verkostoseminaarit (n kpl Helsingissä) 77 b. Oppilashuoltotyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen 79 Oppilashuoltoryhmän vuosikello ja palveluprosessien case-mallinnokset 79 Alueellinen palveluopas 81 Monitoimijainen koulutus ja monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi 82

10 c. Lastensuojelun ja perheneuvolan yhteinen tiedotus- ja konsultaatiomalli 83 Mallin arviointi ja suositukset 84 d. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötapaamiset Vuosaaressa 85 e. Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumi Toimenpide-ehdotukset 87 a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli 87 b. Täydentävät toimenpide-ehdotukset 88 c. Pohdinta 90 Lähteet 93 Liite 1. HYMYT-hankkeen ohjausryhmä 97 Liite 2. Sanastoa, jota raportissa käytetään 98 Liite 3. HYMYT-, REGIO- ja TUKEVASTI-hankkeiden aikataulut koskien alueellista yhteistyötä 99 Liite 4. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokousten osallistujat syksyllä 2012 pidetyissä kokouksissa 101 Liite 5. Työryhmä-kartoitus 102 Liite 6. Kokouksen suunnittelutyökalu 105 Liite 7. Alueellinen ilmiö -lomake (verkostotyön tehostamiseen alueelliseen ilmiöön puuttumiseksi) 106 Liite 8. Lakeja ja asetuksia monitoimijaiseen yhteistyöhön liittyen 107 Liite 9. Vuosaaren alueen 1. luokkalaisten vanhempien ja luokanopettajien vastaukset syksyn 2012 seurantatutkimuksessa 109 Liite 10. Oppilashuoltoryhmän itsearviokysely 111 Liite 11. Palveluoppaan sisällysluettelo. 113

11 Johdanto Helsingin kaupungista on puuttunut yhteistyörakenne, jonka puitteissa pystyttäisiin sopimaan eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävistä toiminnoista alueellisella tasolla. Lasten ja nuorten haasteet ovat toisinaan niin monisyisiä, ettei yksittäinen erillinen palvelu voi vastata heidän tarpeisiinsa, vaan toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Toimijoita on Helsingissä paljon eikä kaikkia koskevista yhteistyökäytännöistä ole sovittu, mikä on voi aiheuttaa sen, ettei asiakas aina saa tarvitsemaansa palvelua tai palveluihin uhkaa muodostua päällekkäisyyttä. Alueella saattaa syntyä uusia palvelutarpeita (esim. päihdejengit), joihin toimijoiden on vastattava yhdessä. Ideaalitapauksessa virastojen väliset rajat eivät haittaa asiakasta eikä häntä juoksuteta palvelusta toiseen. Kaupungissa ei ole ollut rakennetta, joka mahdollistaisi työntekijöiden innovaatioiden tunnistamisen ja levittämisen. Palveluiden kehittämisessä ei ole kyetty täysipainoisesti hyödyntämään kentän toimijoiden osaamista ja ideoita. Usein innovaatiot jäävät yhden alueen tai toimintayksikön, kuten koulun, tasolle. Tässä raportissa esitellyssä alueellisessa monihallintokuntaisessa yhteistyö- ja johtamismallissa toimijat otetaan osaksi kehittämistyötä. Tämä tehdään lisäresurssitta samalla, kun tehostetaan yhteistyötä ja lisätään toimijoiden ymmärrystä toistensa palveluista. Ulospäin reagoivat oppilaat kuormittavat usein merkittävästi koulujen henkilöstöä. Oppilashuoltoryhmän työ saatetaan kokea ns. tulipalojen sammuttamisena. Oppilaille pyritään hankkimaan koulun ulkopuolista tukea, mutta aina palveluiden piiriin ei pääse. Välillä asiakkuus alkaa, mutta toimijoiden välinen työnjako ja suunnittelu ovat puutteellisia. Kaikilla toimijoilla ei ole aikaa riittävään työn suunnitteluun. Puutteellinen palveluohjaus saattaa johtaa siihen, että perhe ohjataan väärän palvelun piiriin. HYMYT-hankkeen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa on nostettu esille, että asiakkaat voivat tippua ulos palveluverkosta, jos heidän tuen tarpeensa on ns. harmaalla alueella. Harmaa alue tarkoittaa sitä, ettei ole aivan selvää, minkä palvelun piiriin asiakas kuuluu. Harmaalla alueella voivat olla pilottialueen toimijoiden haastatteluiden perusteella traumatisoituneet tai lievästi masentuneet lapset, osa adhd-lapsista, osa perheistä, joissa vanhemmuus ei ole riittävää, vanhempien motivaatiota hoitoon tai kasvatukseen ei ole tarpeeksi tai perheen tilanne on kaoottinen. Huoltajien, joiden oma kieli- ja lukutaidottomuus asettaa heille vaikeuksia tukea omaa lastaan koulunkäynnissä, tukemiseen ei ole toimijoiden kertoman perusteella riittäviä palveluita. Myös ikärajat eri palveluiden välillä saattavat vaikeuttaa palvelun piiriin pääsyä.

12 HYMYT-hankkeen eteneminen HYMYT aloitti toimintansa kesäkuussa 2010 kahden työntekijän voimin. Hanketavoitteiden pohjalta ryhdyttiin laatimaan hankesuunnitelmaa. Suunnittelutyö aloitettiin kartoittamalla Vuosaaren alueella lasten ja nuorten kanssa työskentelevät toimijat ja heidän yhteistyöverkostonsa (ks. kuvio 2). Alueella toimii kunnallisia palveluita (esim. perheneuvola sekä varhainen tuki ja kotipalvelu), 3. sektorin toimijoita (esim. Icehearts), alueellisia yhteistyöryhmiä (esim. nuoriso- ja ensioverkko), koulukohtaisia yhteistyökokouksia (esim. Kallahden turvaverkko). Eri toimijoiden toiminta-alueet ovat maantieteellisesti erikokoisia, esim. HUS:n psykiatristen poliklinikoiden alueita on Helsingissä kolme. Vuosaarelaiset lapset ja nuoret saavat tukea myös sellaisilta toimijoilta, joiden toimialueena on koko kaupunki (esim. nuorten kriisipiste). Perheneuvola Kotipalvelu ja varhainen tuki Poliisi Luotsi Yhdyskuntatyö Oppilashuolto Lähityö Nuorisoasemat Lastensuojelu Romaniperhetyö Leikkipuistot Päiväkodit Lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimijoita: Kirjasto Iltapäivätoiminta Koulut Nuorisotalot Liikuntaviraston palvelut Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Seurakunta Kulttuuriasiainkeskuksen palvelut Neuvola Klaari Helsinki HUS MLL Aseman lapset ry Nuorten kriisipiste Tyttöjen talo Poikien talo Ice Hearts Kuvio 2. Monitoimijainen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä alueellinen verkosto pilottialueella Alueellisen eri toimijoiden yhteistyö- ja johtamisrakenteen kehittämiseksi HYMYT tutustui toisten kuntien vastaaviin kunnallisia toimijoita koskeviin rakenteisiin. Lisäksi haastateltiin alueen toimijoita, heidän esimiehiään ja linjajohtoa. Kartoitettiin erilaisten jo kehitettyjen mallien, kuten perheverkosto-mallin, sovellettavuus kouluikäisten alueellisiin palveluihin Helsingissä. Saatujen tietojen perusteella kehitettiin malli, jonka pilotoinnista kerrotaan tässä raportissa. Syksyllä 2010 HYMYT-tiimiä täydennettiin yhdellä työntekijällä, jonka toimintaan kuului oppilashuollon rakenteiden kehittäminen pilottialueenaan Porolahden peruskoulu. HYMYThankkeen työ liitettiin pilottialueen oppilashuoltoryhmien valmennukseen. HYMYT-tiimi osallistui valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Valmennuksen vaikutusten arviointiin laadittiin oppilashuoltoryhmien toimivuutta mittaava itsearviointikysely, joka esitellään tässä raportissa. Valmennukseen sisältyi verkostoseminaari, johon kutsuttiin oppilashuoltoryhmien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita. Valmennuksen yhteydessä oppilashuoltoryhmien kokouspöytäkirjakäytäntöjä pilotoitiin ja yhtenäistettiin koko Helsingin alueella. Oppilashuoltoryhmien työkäytäntöjä tehostettiin valmennuksessa mm. kuvaamalla asiakasprosesseja. Kouluille annettiin kehittämistehtäviä, joiden tarkoituksena oli sekä hyödyntää kentän toimijoiden olemassa olevat kehittämisideat että synnyttää uusia. Noista ideoista syntyneitä toimintoja esitellään tässä raportissa. Johdanto

13 HYMYT-tiimi totesi hankkeen alussa, että toimijoiden mukaan saaminen hankkeeseen edellytti heidän kuulemistaan ja heidän osaamisensa hyödyntämistä, sillä työntekijöille ei ollut varsinaisesti resursoitu työaikaa osallistua hankkeen toimintoihin. Tästä seurasi luonnollinen valinta: hankkeen päähuomio kiinnitettiin sellaisiin toimintoihin, joita kentän toimijat pitivät järkevinä. Hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että osa hankkeen tavoitteista oli sellaisia, ettei niihin voinut vastata. Hankesuunnitelma päivittyi ja tarkentui siten, että hankkeen kärjiksi valittiin alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen, oppilashuollon riittävyyden ja tarpeen kartoittaminen sekä varhaisen tuen tehostaminen koulujen yhteydessä. Kartoituksissa kävi ilmi, etteivät alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat tunteneet riittävästi toistensa toimintaa. HYMYT-tiimi kokosi palveluoppaan ja järjesti verkostoseminaareja, joihin kutsuttiin mahdollisimman laajasti alueen eri lasten ja nuorten toimijat. Joillakin kouluilla järjestettiin tilaisuuksia, joissa lastensuojelun ja perheneuvolan edustajat kävivät koulun henkilöstön kanssa keskustelua siitä, millaisissa tilanteissa toimijat voisivat tukea oppilaita. Tilaisuuksissa toimintakäytänteet puhuttiin auki - ennen kaikkea toimijoiden vastuualueiden välinen harmaa alue tuli paremmin näkyväksi. Pilottialueen opettajille ja joillekin heidän yhteistyökumppaneilleen järjestettiin koulutusta yhteisöllisyyden kehittämisestä kouluissa. Ajatuksena oli se, että kaikki koulun aikuiset olivat vastuussa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Alueen toimijoille järjestettiin lisäksi yhteinen työnohjausprosessi ja yhteisiä menetelmäkoulutuksia varhaisen tuen tehostamisessa. Esiopetuksen ja koulun väliset oppilashuollolliset rakenteet ovat olleet erilaiset eri osissa kaupunkia. Tähän ongelmaan ratkaisuksi kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa uudenlainen konsultaatiomalli liittyen esioppilaiden arvioinnissa tehtävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Mallia pilotoitiin esikouluissa. Koska malli vaikutti toimivalta, seuraavana vuonna pilottia laajennettiin. Pilotissa alueella luovuttiin aikaa vievistä ryhmätesteistä ja käytettiin esioppilaiden arviointiin esiopettajan täyttämää 6 7-vuotiaan taitokyselyä. Kyselyitä hyödynnettiin uudenlaisessa alueellisessa moniammatillisessa yhteistyöryhmässä. HYMYT kartoitti yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa koulujen oppilashuoltoa ja moniammatillista yhteistyötä. Kartoitus sisälsi koko kaupungin laajuisen kysely- ja haastattelututkimuksen (Vismanen 2011). Vuosaaren alueella toteutettiin lisäksi opettajakysely, jolla kartoitettiin oppilashuoltopalveluiden (erityisesti koulupsykologien ja koulukuraattoreiden) tarvetta ja riittävyyttä (Pulkkinen 2011). Lasten ja nuorten näkökulmia palveluihin kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla RUUTIexpo2011-tapahtumassa. Lastensuojelun ja koulun yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä kartoitettiin haastattelututkimuksella (Normia 2011). 12

14 1. Taustakartoituksia a. Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen Lastensuojelulaki (L417/2007, 12 ) velvoittaa kunnan laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lastensuojelu käsitetään kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi. Lain tavoitteena on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Tehtävä koskee koko lasten ja nuorten palvelujen kenttää, mikä edellyttää uudenlaisen yhteistyön virittämistä. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ). Tässä esiteltävä malli tarjoaa lastensuojelulain edellyttämään monihallintokuntaiseen yhteistyöhön yhden toteutustavan. Malli on toteuttamiskelpoinen Helsingissä kolmen eri Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (josta käytetään jatkossa myös lyhennystä LASU) hankkeen toimintojen perusteella. Tällä hetkellä kaikkien kaupungin monitoimijaisten verkostojen toiminnasta ei ole yhteisiä sopimuksia eikä kaikilla ryhmillä ole nimettyjä vastuuhenkilöitä. Verkostojen yhteys hallintoon ja yhteisiin tavoitteisiin on nykytilassa etäinen. Monihallintokuntainen yhteistyö ja sen kehittäminen uhkaavat usein jäädä puheen tasolle. Kun asiakastilanteet ovat tarkkarajaisia, sektoroitunut palvelujärjestelmä toimii hyvin. Aina asiakastilanteet eivät kuitenkaan lohkoudu sektoroituneen järjestelmän työnjaon mukaisesti (Arnkil 2010; Arnkil & Seikkula 2005). Toimijoiden on työskenneltävä hyvin yhteen, jotta palvelujärjestelmä näyttäytyy yhtenäisenä asiakkaalle eikä häntä ns. luukuteta tai tiputeta palveluverkosta. Yhteistyön tehokkuus edellyttää yhteistä suunnittelua niin kentän toimijoiden kuin päälliköidenkin kesken. Toimijoiden on tunnettava riittävän hyvin toistensa toimialat ja tarpeellisista yhteistyökäytännöistä on sovittava. Esiteltävä malli pohjautuu verkostojohtamisen periaatteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön strategialuonnoksen mukaan toimeenpanon ongelmat ovat korostuneet, eivätkä linjaukset muutu käytännöksi helposti. Siksi strategian uudistuksessa pyritään hakeutumaan lähemmäksi käytännön toimintamalleja. Pyrkimyksenä on vastata kysymyksiin: mihin mennään, mitä tehdään ja miten tehdään, eikä vain strategian tavanomaiseen kysymykseen mihin mennään. Keskitettyjä ratkaisuja tarvitaan, mutta on myös asioita, joiden korjaantuminen edellyttää vaikutuskanavien parantamista alhaalta ylöspäin. Tämä edellyttää suurempaa läpinäkyvyyttä ja tietoa (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2015). 1. Taustakartoituksia

15 Mallin taustateoriaa Lasten ja nuorten palveluiden organisoinnissa vaaditaan monentyyppistä johtamista. Johdettavat prosessit voivat olla toimialakohtaisia mutta myös virastojen rajat ylittäviä. Perinteisissä johtamisteorioissa korostetaan yleensä valtaa sekä johtajan asemaa, ja johtaminen nähdään yhden tahon (henkilön) toimintona. Verkostojen johtaminen eroaa tästä johtamisesta monilta osin. Perinteisessä johtamisessa korostuvat kontrolli, tuottaminen ja organisaation tavoitteiden toteuttaminen. Verkostojohtamisessa puolestaan korostuvat yhteistyön edistäminen, joustavuuden ja mukautuvuuden lisääminen, kansalaisaktiivisuus ja osallisuus sekä huolenaiheiden ratkaiseminen vuorovaikutuksessa. (Denhardt & Denhardt 2011, ks. myös Hukkanen 2010.) Verkoston johtaminen on epäsuoraa toimintaa, ja se kohdistuu tiedon keräämiseen, verkoston toimijoihin vaikuttamiseen, sosiaalisten ja rakenteellisten sidosten hallintaan sekä asioiden johtamiseen (Valokari ym. 2009). Verkostojohtamisen onnistumisen edellytyksiä ovat luottamus, verkoston koko, yhteisymmärrys päämäärästä, verkoston tehtävän luonne ja epähierarkisuus. Verkoston jäsenten roolit, vastuut ja oikeudet tulee olla selvillä. Verkoston tehokas toiminta edellyttää toimintojen läpinäkyvyyttä. Joissain tapauksissa myös yhteinen taloudellinen pohja sekä yhteiset tietojärjestelmät edesauttavat tavoitteisiin pääsemistä. (Möller ym ) Hierarkkisille organisaatiolle on tyypillistä suhtautua kielteisesti verkostoon ennen kuin verkostotyön tulokset tulevat esille (Levay & Waks 2009). Verkostojen johtajuuden havainnointi ja hallinta voi olla hankalaa, koska se näyttäytyy eri muodoissa. Todellinen vaikuttaminen voi tapahtua asiantuntijaosaamisen vuoksi muiden kuin virallisten johtajien toimesta. (Kyllönen 2011, 85.) Luottamuksen rakentaminen on tärkeää, jotta organisaatio voi kokea verkoston omakseen. Niin yksittäisten henkilöiden kuin yksiköiden ja organisaatioidenkin välillä voi syntyä syvää luottamusta ja sitoutumista vain, jos osapuolet tuntevat toisensa riittävän hyvin. Toisiinsa luottavat osapuolet ovat valmiita panostamaan yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tavoittelevat ensisijaisesti asiakkaan etua ja kääntyvät yhteistyökumppaneiden puoleen avoimesti myös ristiriitatilanteissa. Ilman toimijoiden välistä avointa keskustelua ja tiedonsiirtoa ei synny luottamusta ja sitoutumista. Luottamus, sitoutuminen ja tiedon liikkuminen ovat näin toisiaan vahvistavia tai heikentäviä elementtejä. Tästä näkökulmasta tiedonsiirto on sekä verkostoitumisen työkalu että verkostoitumisen tulos (Järvensivu ja Nykänen 2011, Korkkala 2010, McGuire 2002). Verkostojohtamisessa olennaista on kyky ylittää perinteiset sektorirajat, mutta kuitenkin toimia tarkoituksenmukaisesti myös oman organisaation sisällä (Kyllönen 2011, 85). Verkostoituminen on tulevaisuudessa menestyvän julkisen organisaation tapa toimia (Kyllönen 2011). Muissa kunnissa verkostomaisten toimintamallien on koettu lisäävän monitoimijaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityössä sekä kuntalaisten osallisuutta ja sitoutumista oman alueensa kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. (Arnkil ym. 2000; Suomen Kuntaliitto 2010.) 14

16 Mallin historiaa Tässä esiteltävä alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli on kehitetty HYMYT-hankkeessa. Mallia on tarkennettu REGIO- ja Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun (josta myöhemmin tässä raportissa käytetään nimitystä TUKEVASTI) -hankkeiden avulla. Mallia on pilotoitu HYMYT-pilottialueella Vuosaaressa. REGIO toimii Länsi-Helsingissä ja TUKEVASTI-hankealueita ovat Haaga, Alppila-Eläintarha, Suutarila-Siltamäki ja Laajasalo (liite 3). Alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia kehitettäessä on hyödynnetty tietoa ja kokemuksia erilaisista lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan monitoimijaisen yhteistyön malleista. Esim. Vantaalla on pyritty vakiinnuttamaan alueellisten oppilashuoltoryhmien toiminta. Ne ovat verkostoja kokoavia tiimejä, joiden kautta voidaan välittää tietoa mm. alueellisista palveluratkaisuista ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Ryhmien kautta pyritään vahvistamaan sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyön palvelurakenteita sekä verkostoja. Alueellisissa oppilashuoltotyöryhmissä on edustajia sekä sosiaali- ja terveystoimesta että koulutoimesta. Näitä ovat esim. koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopetuksen aluekoordinaattori, terveydenhoitaja, aluerehtori, päivähoidon edustaja ja lastensuojelun sosiaalityön esimies. Pyrkimyksenä on huomioida alueelliset erityispiirteet (www.vantaa.fi). Helsingissä on toteutettu aiemminkin hankkeita alueellisen yhteistyön kehittämiseksi. Mm. Helsingin poliisilaitoksen Itäkeskuksen poliisipiirissä on toteutettu vuosina lähipoliisitoiminnan pilottihanke, jossa on hyödynnetty moniviranomaisyhteistyötä (Turvallisuussuunnitelma 1, 2009). Pilotin yhteydessä on tehty koillisen suurpiirin paikallinen turvallisuusanalyysi. Turvallisuusanalyysi on toteutettu alueellisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. (Paikallinen turvallisuusanalyysi 2012.) Moniammatilliseen yhteistyöhön kehotetaan eri asiakirjoissa. Esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kehotetaan koordinoimaan esiopetuksen oppilashuoltoa moniammatillisessa yhteistyössä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2011). Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin on kirjattu, että koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa (Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011). Liitteessä 8 on mainittu lakeja ja asetuksia, joissa käsitellään lasten ja nuorten palveluiden monitoimijaista yhteistyötä. Toimintaympäristöt muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi, mikä edellyttää toimijoilta osaamisen jakamista. Organisaatioiden tulee pystyä ylittämään sektorirajat ja verkostoitua, koska toimintakentän kompleksisuus vaatii toimivaa yhteistyötä (Kyllönen 2011, 64). Verkostojen toiminta voi olla epätarkoituksenmukaista, jos niitä on liikaa tai niitä ei johdeta oikein. Verkoston hyödyllisyys määrittyy sen tehtävän mukaan. Tiedonkulun varmistaminen läpi verkoston muille tasoille on olennaista, jotta osaaminen ei jää vain verkostoon. (Kyllönen 2011, ) 1. Taustakartoituksia

17 Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin tarkoitus on tiivistää monitoimijaista yhteistyötä sekä tiedonkulkua yli sektorirajojen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa. Mallissa on huomioitu lasten ja nuorten palveluissa työskentelevät työntekijät, eri virastojen alueelliset päälliköt ja toimisto- sekä osastopäälliköt (kuvio 3). Kaupungintasoiset rakenteet: Osastopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-kollegio) Toimistopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-ohjausryhmä/Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä) Alueelliset rakenteet: Alueen lasten ja nuorten (0-18v) hyvinvoinnin koordinaatioryhmä (Helsingissä 4 kpl) (0-6v) (7-18v) Alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijat Asiakkaat kuntalaiset Romaniperhetyö Hanketyöntekijät Yhteistyöverkostot, esim. Vuosaaren alueella: Alueen toimijat: HUS Nuorisoverkko Lastensuojelu Luotsi Poliisi Seurakunta Lähityö Klaari Helsinki Alueelliset ilmiöt Ensioverkko (esi- ja alkuopetusyhteistyössä) Tursu ja turvallisuustyöryhmä Varhainen tuki ja kotipalvelu Perheneuvola Nivelvaiheet Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Nuorisoasemat Yhdyskuntatyö Rysä-ryhmä (esiopetuksesta kouluun siirtymisessä ja tuen tarpeen arvioinnissa) Oppilashuolto Iltapäivätoiminta Päiväkodit Leikkipuistot Koulut Toimintayksikkö-kohtaiset ryhmät: Iso toivo, Kallahden turvaverkko jne. Perheverkostot Vuotalo Liv:n palvelut Nuorisotalot Kirjasto MLL:n Vuosaaren paikallisyhdistys Neuvola Ice Hearts Aseman lapset ry Pienperhe yhdistys Viikingit NNKY Tyttöjen talo Poikien talo Nuorten kriisipiste Kuvio 3. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyörakenne hallinnon näkökulmasta 3 Mallin kehittäminen aloitettiin kartoittamalla hankkeen pilottialueen Vuosaaren eri lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa mukana olevat toimijat. Todettiin, että kaikki alueen toimijat eivät olleet tietoisia toistensa olemassaolosta ja niistä palveluista, joita alueella on tarjolla. HYMYT-tiimi koosti palveluohjauksen tueksi oppaan (ks. luku Alueellinen palveluopas). Malli kehittyi alueen toimijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun kautta. Mallin luonnostelussa hyödynnettiin alle kouluikäisten alueellisista johtoryhmistä Helsingin alueella saatuja kokemuksia sekä kokemuksia Espoon ja Vantaan alueellisista oppilashuoltoryhmistä. Todettiin, ettei perheverkosto-malli ollut suoraan sovellettavissa kouluikäisten palveluihin. Tavoitteeksi otettiin kehittää malli, joka kestäisi organisaatioiden rakennemuutokset. Vuoropuhelun käyminen kentän ja hallinnon välillä nähtiin olennaiseksi. Mallin toivottiin toimivan monihallintokuntaisen johtamisen tukena. 16

18 Mallin kommentointikierros HYMYT-tiimi kävi esittelemässä mallia opetusviraston perusopetuslinjan johtoryhmässä Siellä todettiin, että alueelliset ryhmät olisi hyödyllistä kartoittaa. Tärkeää olisi löytää yhteinen rakenne koskien alueellisia ryhmiä, esim. teemojen tai työn sisältöalueiden mukaan. Muilta virastoilta voisi kysyä, mitä toiveita heillä oli eri toiminnallisten ryhmien kehittämiseen ja miten ryhmiä johdetaan. Syntyi idea siitä, että verkostoseminaarissa voisi järjestää workshopeja niin, että eri ryhmien edustajat voisivat itse kirjata toimintojaan ylös, eli mikä on yhteistä ja erilaista ryhmien välillä. Näin mahdollisesti löydettäisiin kattokäsitteitä, joiden alle ryhmät voisi sijoittaa. Sosiaalivirastossa lapsiperheiden palveluiden vastuualueen (laajennetussa) johtoryhmässä tärkeäksi koettiin se, että alueelta oikeat ihmiset olisivat mukana mallin eri tasoilla. Nostettiin esille kysymys siitä, miten varmistettaisiin, että mallissa kuvatulla hyvinvoinnin koordinaatioryhmällä olisi riittävästi valtaa. Jotta ihmiset sitoutuisivat malliin, siitä pitäisi olla hyötyä jokaisen omalle työlle. Pohdittiin erityispalveluiden (esim. HUS, päihdepsykiatria) ja aikuispalveluiden roolia mallissa. Terveysasemien johtajan, neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikön kommentoinnissa hyvinvoinnin koordinaatioryhmän päätehtävä nähtiin parhaaksi nimetä pääprosessien hallinnaksi. Alueellinen hyvinvoinnin koordinaatioryhmä voisi toteuttaa yhteisiä monihallintokuntaisia sopimuksia. Varsinaiset päätökset ja suunnitelmat tehtäisiin kaupungin neljää hyvinvoinnin koordinaatioryhmää ylemmällä tasolla. Kaiken kaikkiaan nähtiin järkeväksi, että yhteistyö- ja johtamismallissa alueesta vastaavat henkilöt istuisivat samassa ryhmässä ja koko kaupungista vastaavat puolestaan omassa ryhmässään. Nuorisoasiainkeskuksessa ja nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palveluiden johtoryhmässä nousi esiin näkemys, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmällä tulisi olla riittävästi toimivaltaa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä ei myöskään voinut olla kokoonpanoltaan liian suuri, muuten yhteisymmärrykseen konkreettisista asioista ei päästäisi. Esiin nousi lain velvoittama nuorisoasiainkeskuksen monialainen yhteistyöryhmä. Miten HYMYT-tiimin esittelemä malli keskusteli sen kanssa? Mallia esiteltiin liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikölle. Liikuntaviraston ensisijainen kiinnostus koski varhaista tukea. Tapaamisessa käytiin keskustelua siitä, tulisiko hyvinvoinnin koordinaatioryhmä muodostaa vakio- vai vaihtelevalla kokoonpanolla. Mikäli liikuntaviraston toimialalla ilmenisi jokin alueellinen pulma, voisiko asiaa käsitellä hyvinvoinnin koordinaatioryhmässä? Tuotiin esille se, miten vähäistä virastojen yhteistyö oli hyvinvointia koskevan paikallisen tason tiedon keräämisessä. Esitelty malli voisi mahdollisesti vastata haasteeseen. 1. Taustakartoituksia

19 Lisäksi HYMYT esitteli mallia kolmessa LASU-kollegion 1 kokouksessa kokouksessa kollegio ilmaisi, että työryhmien päämääränä tulee olla lasten hyvinvoinnin edistäminen alueella. Yhteistyörakenteen tulee toimia kaupunkistrategian ja linjajohdon asettamien tavoitteiden mukaisesti ja edistää tavoitteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Mallin avulla toivottiin päästävän nykyisistä päällekkäisistä työryhmistä eroon ja tuovan ekonomisuutta sekä jatkuvuutta toimijoiden työskentelyyn. Alueellisen tiedon hyödyntäminen nähtiin kollegiossa tärkeänä alueellista eriytymistä estävänä tekijänä. Kollegio kannatti sitä, että myös kulttuuri- ja liikuntatoimi ovat mukana yhteistyörakenteessa. Keskusteltiin siitä, olisiko syytä olla alle kouluikäisen ja kouluikäisten palveluiden tuottajien osalta omat työryhmät. Tätä ei kannatettu, sillä se lisäisi työryhmien määrää. Useat toimijat tuottivat tällä hetkellä palveluja koko 0-16-vuotiaiden ikäryhmälle. Myös 6-7-vuotiaita koskevien palveluiden rajapinnat nähtiin tärkeäksi. Nähtiin, että tarkoituksenmukaiseen kokoustyöskentelyyn ja osallistujajoukkoon voinee päästä esim. kokousten vuosisuunnittelun ja teemoittelun avulla. Lasu-ohjausryhmä 1:ssä keskusteltiin siitä, että alueellisten yhteistyörakenteiden osalta hanke on täyttänyt tehtävänsä ja jatkossa ko. kehittäminen toteutetaan osana hallintokuntien johtamisrakenteiden muutosta. Sen sijaan varhaisen tuen ja erityisesti esikouluikäisten erityisen tuen tarpeen arviointimallia halutaan jatkokehitettäväksi HYMYT-ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Yhdeksi tehtäväksi nähtiin tavoitteiden konkretisointi. Tavoitteiden saavuttamiselle pitäisi kehittää myös jonkinlainen mittari. Tavoitteena voisi olla kriittisiä yhteistyöprosesseja kuvaavien mallinnusten tuottaminen case-esimerkkien kautta. Pienempiä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi nivelvaiheiden yhteistyön kehittäminen. Yksi konkreettinen tavoite voisi olla saumaton yhteistyö 0-18-vuotiaiden asiakkaiden asioissa. Myös hallintorakenteiden yhteensovittaminen voisi olla yhtenä tavoitteena. On lapsia, joilla ei ole tukipäätöstä, mutta he silti tarvitsevat tukea. Nykymuotoisten kaupungin tarjoamien palveluiden ulkopuoleltakin täytyy voida etsiä palveluita avun tarpeeseen vastaamiseksi. HYMYT-ohjausryhmän ja kokouksissa todettiin, että pohjana mallissa tulisi olla lapsen hyvinvointi, ei pelkästään nuorisoikäisten hyvinvointi. Todettiin, että kyse on jatkumosta; pienet lapset kasvavat suuriksi. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmään tulisi lähettää aina joku sijainen, jos varsinainen jäsen on estynyt. Käytiin keskustelua siitä, millaista paikallista tietoa johtaminen edellytti. Kokousten valmistelu nähtiin tärkeäksi. Puheenjohtajuus, sihteeriys ja toimintayhteys tulisi sopia ja vuoropuhelu varmistaa. 1 LASU-kollegio on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman johtamisrakenne, josta löytyy lisätietoja hyvinvointisuunnitelmasta 2 Kyseinen ohjausryhmä on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman johtamisrakenne, josta löytyy lisätietoja hyvinvointisuunnitelmasta 18

20 HYMYT-ohjausryhmässä keskustelua herätti eri virastojen maantieteellisten toiminta-alueiden erilaisuus. Riskinä nähtiin se, että alueellisesta yhteistyö- ja johtamismallista tulisi liian kankea tai syntyisi huonosti yhteen sopivia rakenteita. Todettiin, että nämä asiat oli tärkeä pitää mielessä mallia kehittäessä ja pilotoitaessa. Lisäksi arvioitiin kriittisesti mallin sisältämän hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tarvetta. Riittäisikö, että järjestettäisiin yhteisiä koulutus- ja verkostopäiviä alueen toimijoille? HYMYT-ohjausryhmässä pohdittiin kaavaillun fasilitaattorin roolia ja sitä, kuka mahdollisesti voisi toimia tällaisena fasilitaattorina. Tuotiin esille rahoituskysymys sekä se, että mallissa esitetyllä fasilitaattorilla tulisi olemaan kohtuullisen suuri rooli monitoimijaisen alueen yhteistyön (onnistumisen) kannalta. Todettiin, että toisaalta on hyvä, että mallia pilotoidaan, jotta jatkoa varten saadaan tuloksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. On myös hyvä, että mallissa otetaan huomioon virastojen erilaisuus ja lähdetään siitä, että virastot itse nimeävät omat edustajansa mallissa esitettyihin hyvinvoinnin koordinaatioryhmiin. Tällöin malli on joustava ja huomioi virastojen erilaiset toimintakulttuurit. Keskustelussa nousi esiin myös tuleva Sosiaali- ja terveystoimien yhdistyminen. Vielä ei tiedetä, mitä se tuo mukanaan, joten on vaikea ottaa kantaa sen yhteyksistä käsiteltävään malliin. Vuosaaren verkostoseminaari sai kiitosta. Todettiin, että yhteistyötä on haastava johtaa. Alueen asiat pitää kuitenkin hoitaa, riippumatta rakenteellisista muutoksista ohjausryhmän jäsenet keskustelivat verkostojohtamisen käsitteestä ja paikallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Ohjausryhmän jäsenten mielestä poliisin tulisi kuulua hyvinvoinnin koordinaatioryhmään, samoin yhdyskuntatyöntekijöiden ja lähityön edustajien osallisuutta ryhmässä tulisi harkita. Mallin vahvuudeksi nähtiin se, että eri toimijat tapasivat toisiaan. HYMYT-hankeen todettiin olevan kokoava voima. Ihmiset ymmärsivät nyt paremmin, mihin ryhmään heidän tulisi kuulua. Huolta herätti se, miten taattiin hyvien käytäntöjen juurtuminen Vuosaareen. Taulukko 1:ssä on esitetty tiivistetty vertailu eri virastojen kannoista erilaisiin teemoihin liittyen. Kuvion 4 monitoimijaisen alueellisen yhteistyön vuosikello näyttää sen, miten yhteistyö on pilotoidussa mallissa jakautunut eri puolille vuotta. 1. Taustakartoituksia

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne

hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne Lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013 2016 Kulttuurikeskus ja kirjasto Sosiaali- ja terveysvirasto Nuorisoasiainkeskus Varhaiskasvatusvirasto

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot