KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA

Transkriptio

1 KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA Päivitetty

2 SISÄLLYS 1 Saatteeksi Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski-opistossa... 3 Kestävän kehityksen kriteerit Suunnittelu Arvot Lakisääteiset vaatimukset Organisaatio ja resurssit Kestävän kehityksen ohjelma Opetuksen suunnittelu Toteutus Kestävän kehityksen teemat Opetus Seuranta, arviointi ja kehittäminen Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi 15 Liitteet KEKE-tavoitteet ja painospisteet

3 1 Saatteeksi Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensi kerran vuonna 1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme. Tämän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 mukana olleet valtiot (Suomi yksi 177:stä) päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 -toimintaohjelman. Konferenssi suositteli myös kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Taustalla oli huoli maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehitysongelmista sekä ihmisten osallistumisesta. Ympäristöongelmia olivat ja ovat edelleen ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden väheneminen sekä luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon kestokyvyn ylitys. Kestävän kehityksen tulkintaa on laajennettu YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa siten, että se tänä päivänä käsittää ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Ympäristöongelmat ovat kytkeytyneet tiiviisti yhteen ihmiskunnan muiden ongelmien kanssa. Ongelmiin liittyvät syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia. Tämä vaatii kunnissa uutta ajattelua ja toimintatapojen muutosta. Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat osa kunnan menestymisen strategiaa. Suurien suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan pieniä ja suuria käytännön toimia. Paikallisagendalla ja muilla paikallisilla kestävän kehityksen ohjelmilla pyritään korostamaan kunnan ja kuntalaisten päivittäisten toimien yhteyttä sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin ongelmiin. (Valkeakosken Paikallisagenda Ympäristöpalvelut.) Viime vuosina kestävän kehityksen painoarvo osaamistarpeena ja asiakasvaatimuksena on kasvanut nopeasti. Asiakkaat, järjestöt, media ja lainsäädäntö pakottavat meidät näkemään kestävän kehityksen osana opiston imagoa sekä tuotteiden ja palvelun laatua. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa laadunhallintaa ja tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. (Laininen, E. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 4/2008, 4.) Kestävän kehityksen haasteisiin on havahduttu varsinkin ammatillisen koulutuksen puolella, mm. koulutuksen perustutkintojen perusteissa ja laadunhallintasuosituksissa. Useat ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet myös oppilaitoksen ympäristösertifikaatin. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja OPM:n strategioissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma v mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15% on kestävän kehityksen työstään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti v mennessä. (Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto OPM 2006.) 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski-opistossa 1997 Valkeakoskella Paikallisagenda 21, kestävän kehityksen toimintaohjelma ja pitkän tähtäimen strategiatyö kunnan kestävän kehityksen toteuttamiseksi käynnistyi Kaupunginhallitus asetti agendan laatimiseksi Agenda 21- työryhmän. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa

4 Paikallisagendassa tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin ilmansuojelu, vesiensuojelu ja vesihuolto, liikenne ja jätehuolto. Paikallisagendatyöryhmä järjesti yleisötilaisuuksia ja teematyöryhmiä, joiden tekemät ehdotukset ovat perustana työryhmän loppuraportissa esitetyille toimenpide-ehdotuksille ja vastuutahoille. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan palvelukeskukset esittävät vuosittain talousarvioehdotuksensa yhteydessä vähintään 1-2 toimenpidettä joiden toteutumista valvoo ympäristöjaosto Valkeakoski-opisto on mukana kestävän kehityksen paikallisagendassa toteutustoimenpiteinään lähinnä kurssitoiminta; asumiseen, entisöintiin, terveydenhoitoon ja ruokailuun liittyvät kurssit ja luennot, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita Koska kestävä kehitys on yksi Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaava arvo, kirjataan opiston kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta ja sen kehittämisen kestävän kehityksen ohjelmaksi. Tämä ohjelma on myös yksi opiston strateginen asiakirja. Ohjelmaa työstää keke-ryhmä, jonka jäseniä ovat teknisen työn opettaja Jussi Inkinen, kotitalousopettaja Heli Koivulahti ja koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi Valkeakoski-opisto on mukana KTOL:n kestävän kehityksen hankkeessa ja suunnittelee mm. hankkeelle omaa kotisivustoa. Kotisivustoa opistossa työstää käsityökoulun vastuuopettaja Pauliina von Bell Kestävän kehityksen ohjelmaa päivitetään Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena -koulutuksessa, johon osallistuu Marika Hoviniemi. Opiston keke ryhmään tulevat mukaan kudonnanohjaaja Minna Backman, käsityökoulun vastuuopettaja Pauliina von Bell ja taideaineiden opettaja Timo Pajunen Opiston keke-ohjelma päivitetään edelleen osana opiston LAKE kehittämiskokonaisuutta ja työväenopiston keke-ryhmä (Johanna Garant, Maarit Humalajärvi, Jussi Inkinen, Heli Koivulahti, Timo Pajunen) toteuttaa nk. lake-rahoituksella kekeen liittyvää opetusta ja luentoja. Myös muso ja kuva tulevat mukaan keke-ryhmään. Keke-ryhmä suunnittelee kielikouluttaja Johanna Garantin johdolla kansainvälistä projektia kestävän kehityksen aihepiiristä. Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa toiminnassa. Käytännöistä, toimenpiteistä ja tavoitteista sovittiin ensimmäisen kerran päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa kestävän kehityksen työryhmän esityksen pohjalta. Työryhmään kuuluivat tällöin teknisen työn opettaja Jussi Inkinen, kotitalousopettaja Heli Koivulahti ja koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi. Kriteeristönä tässä asiakirjassa on käytetty Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKA-säätiö) kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009) vapaaseen sivistystyöhön soveltaen. 4

5 Kestävän kehityksen kriteerit 2 Suunnittelu 2.1 Arvot Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille. Valkeakoski-opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski-opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis- ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. sivistyksellinen tasa-arvo, paikallisen kulttuurin vahvistaminen, laatu ja osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen - humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus - kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus - opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus - mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus - opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa-arvo - pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys - yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys - kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys - sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. Nämä arvot ovat kirjattuna opiston laatudokumenteissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämiskäsikirjassa. Laatudokumentteja käsitellään ja päivitetään vuosittain henkilöstön kehittämisseminaareissa, joihin kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa. 2.2 Lakisääteiset vaatimukset Oppilaitos on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa. Oppilaitoksella on ajantasaiset, lakisääteiset kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Valkeakoski-opisto on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osaalueisiin liittyvistä säännöksistä, määräyksistä ja kartoituksista. Dokumentit sijaitsevat laatukäsikirjan liitteenä tai määräysten mukaisesti ko. vastuuhenkilön hallussa. Sään- 5

6 nöksiin, määräyksiin ja kartoituksiin tutustuminen kuuluu ko. vastuuhenkilöiden tehtävänkuvauksiin ja heidät on niihin perehdytetty työhönoton yhteydessä kaupungin ja opiston perehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Ajankohtaisia asioita käsitellään myös opiston henkilökunnan yhteisissä viikkopalavereissa ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kehittämisseminaareissa. Kaupungin yksikkönä opisto noudattaa myös kaupungin sääntöjä, suosituksia ja periaatteita. Opistorakennuksen kiinteistönhoidosta ja -huollosta vastaa Valkeakosken kaupungin tekninen keskus. Se on tehnyt opistorakennukselle kuntokartoituksia ja tulee tekemään yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman tulevaa opistorakennuksen peruskorjausta varten. Kaupungin ohjeistukset löytyvät kotisivuilta Organisaatio ja resurssit Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa yhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia. Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen kestävän kehityksen toimintaan. Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ryhmässä on vakituisia ja vaihtuvia jäseniä. V keke-ryhmän jäseniä ovat: o työväenopisto: taideaineiden opettaja Timo Pajunen (pj), kielikouluttaja Johanna Garant (siht.), tekstiilityön opettaja Maarit Humalajärvi, kotitalousopettaja Heli Koivulahti ja teknisen työn opettaja Jussi Inkinen. o muso: Sanna Saarinen ja Liisa Lilvanen o kuvo: Heikki Kivioja Opiston Keke-ryhmä vastaa Keke-ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain. Keke-ryhmä tapaa säännöllisesti vastuuhenkilön kutsusta. Kestävän kehityksen työn suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen käytetään tapaamisten ja kokousten lisäksi myös sähköpostia ja sosiaalisen median työkaluja, esim. Google Docs. Opiston johto kannustaa kestävän kehityksen työhön viestimällä sen tärkeydestä mm. opiston yhteisissä palavereissa ja kehittämisseminaareissa. Johdon aloitteesta kestävä kehitys on myös opiston seuraavan kansainvälisen hankkeen teemana. Kestävä kehitys on otettu huomioon myös valtakunnallisesti toimialan kehittämisohjelmassa (KEHO ja LAKE-kehittäminen) Opistossa kehittämistyö tehdään työajalla ja se kuuluu ko. henkilöiden tehtävänkuvaan. Kestävän kehityksen ohjelma sisältää nk. vuosittaisen toimintaohjelman tavoitteineen. Tässä ohjelmassa jokainen tavoite on vastuutettu ja aikataulutettu. Ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja ja sen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 6

7 2.4 Kestävän kehityksen ohjelma Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Teemat liitteenä 1. Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet ko. kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Käytännöistä, toimenpiteistä ja tavoitteista sovittiin ensimmäisen kerran päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa kestävän kehityksen työryhmän esityksen pohjalta. Työryhmään kuuluivat teknisen työn opettaja Jussi Inkinen, kotitalousopettaja Heli Koivulahti ja koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi. Ohjelma on myös yksi opistomme strateginen asiakirja ja sen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina opiston tasapainotetussa tuloskortissa. Painopisteet ja tavoitteet valitaan keke-työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. 2.5 Opetuksen suunnittelu Kestävä kehitys on yhdistetty oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja opetuksen toteutukseen. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Oppilaitoksen oppimisympäristöjen ja työtehtävien kestävän kehityksen näkökohdat on tunnistettu ja otettu huomioon työkäytännöissä ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan parhaita kestävän kehityksen työkäytäntöjä tai teknologisia ratkaisuja. Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai oppilaitos osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin. Tekstiilityö Kestävän kehityksen näkökulmien osalta hyviä käytäntöjä on paljon esim. tekstiilityön opetuksen suunnittelussa. Tekstiilityön opetustila on suunniteltu monipuoliseksi ja toimivaksi erilaisten asioiden oppimiseen ja erilaisten ryhmien tarpeita varten. Yhteinen opetustila toimii myös ideoitten jakopaikkana. Tekstiilityön opettajat suunnittelevat ja valmistavat mahdollisuuksien mukaan yhteistä opetus- ja havaintomateriaalia. Opiskelijat ja ulkopuoliset asiakkaat ovat lahjoittaneet erilaista materiaalia sekä lukuisia työvälineitä havaintomateriaaliksi tai opetuskäyttöön. Materiaalien kierrätystalkoisiin ovat osallistuneet myös muutamat opiston henkilökunnasta. Tekstiilityön opetuksen tueksi saadaan vuosittain runsaasti uutta ja vanhaa materiaalia esim. kankaita, lankoja, kirjoja, lehtiä, kaavamuovia, säilytyslaatikoita. Kaikki saatu materiaali on yhteiskäytössä. 7

8 Tekstiilityön opettajat ovat päivittäneet ammatillista osaamistaan myös kestävän kehityksen työkäytänteissä. He toimivat Valkeakoski-opiston resurssien puitteissa ja ovat voineet hankkia jonkin verran nykyaikaista teknologiaa opetuksen tueksi. Monet käsityön työtavat hitaana ja aikaa vievänä työtapana ovat hyviä esimerkkejä kestävästä kehityksestä mielen ja materiaalin suhteen. Tekstiilityön osalta Valkeakoski-opisto tunnetaan useassa käsityöalan yrityksessä ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa aktiivisena jäännösmateriaalien ideoijana ja käyttäjänä. Lahjoituksena saaduista tai edullisesti ostetuista laadukkaista materiaaleista tehtyjä tuotteita ja teoksia on viety ja annettu näyttelyihin tai messuosastoille muittenkin iloksi. Materiaalien hankinnoissa tehdään yhteisostoja eri ryhmien kesken sekä Valkeakoski-opiston käsityökoulun kanssa. Kieltenopetus Esimerkkejä kestävästä kehityksestä kieltenopetuksessa: o Opettajat käyttävät tunneillaan monistettua materiaalia, joita ei koskaan anneta oppilaille, niitä vain kierrätetään ryhmästä toiseen ko. asian harjoittelussa. Näin vältetään hukkakopiointia. o Kieltenopetuksen useissa ryhmissä (ks. esim. on käytössä ryhmäkohtainen blogi. Kurssi on suunniteltu niin, että osa kurssin asioista hoidetaan blogin ja nettisivustojen avulla. o Paperiton kielikurssi: ks. o Opiskelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköpostia. Mm. oppimaan oppimiseen liittyvät monisteet lähetetään opiskelijoille sähköpostin liitteinä, ja vain sähköpostittomat saavat monisteet. Kudonta Valkeakoski-opiston kutomon, Pellavapään oma blogi: Muu toiminta Opiston yleisestä tietohallinnosta vastaa Valkeakosken kaupungin tietohallinto. Opisto käyttää mahdollisimman uutta ja tarkoituksenmukaista teknologiaa em. osaston antamissa rajoissa. Käytämme sekä henkilöstöämme että asiakkaitamme palvelevia uusia sovelluksia, mm. verkko-hellewiä, joka mahdollistaa sähköisen kurssihallinnon (mm. ilmoittautuminen ja kurssiarviointi). Strategisena tavoitteenamme on, että henkilöstömme hyödyntää sosiaalisen median työkaluja työssään. Teknologiaa hyödynnetään myös opiston Opetushallituksen rahoittamassa Opinpes@ - hankkeessa ( ), jossa tavoitteena on mm. lisätä verkko-avusteisen opiskelun tuntemusta ja käyttöä, tukea yhdessä oppimista ja yhteisöllisyyttä tukea vertaisoppimista ja verkostoitumista vahvistaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa madaltaa kynnystä astua sisään tietoyhteiskuntaan 8

9 Opinpesä-projektin kautta opisto tarjoaa vapaata tietotekniikan käyttöä kaikille toimintaalueen asukkaille. Toimintakaudella kaikille yhteiseen keke-yhteistyöhön tullaan ottamaan mukaan mm. Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojelun osasto, opiston kiinteistöstä vastaava Valkeakosken kaupungin tekninen keskus sekä opiston lounaskahvilan pitopalveluyrittäjä Tarja Nieminen. 9

10 3 Toteutus 3.1 Kestävän kehityksen teemat Teemojen toteuttaminen Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja asiakkaat osallistuvat toimintaan. Toimintatapojen vakiinnuttaminen Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai toimintakulttuuria. Verkottuminen Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Keke-ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja ja sen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina opiston tasapainotetussa tuloskortissa. Painopisteet ja tavoitteet valitaan keke-työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. Keke-ohjelma on luettavissa opiston kotisivuilla. Kestävän kehityksen hankkeista ja toiminnasta tiedotetaan erikseen myös muissa opiston käyttämissä tiedottamiskanavissa, joita ovat mm. sähköinen asiakaskirje, vuosikertomus ja verkko-hellewi. 3.2 Opetus Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Eri ammattiaineissa olevat työprosessien, materiaalien ja tiedon hallinta on ko. päätoimisen vastuulla. Kirjatut dokumentit ovat päätoimisten omissa työpisteissä ja päätoiminen on vastuussa em. ohjeiden, säädösten, määräyksien päivittämisestä ja perehdyttämisestä sekä tuntiopettajilleen että asiakkaille. 10

11 Ekologisuuden näkökulmasta eniten menetelmä- ja materiaalihallintaa tarvitaan taide- ja taitoaineissa, käsityökoulussa sekä kotitaloudessa. Taideaineiden osalta esim. ajantasaiset käyttöturvallisuusohjeet erilaisten taideaineissa käytettävien kemikaalien osalta ovat kirjallisena dokumenttina kuvataideluokassa. Myös kuvataideluokan välineistössä ja työtavoissa otetaan huomioon ekologisuus (pesupaikat, pensseleiden puhdistus ilman tärpättiä) sekä työturvallisuus (mm. palokaasut). Tekstiilityökursseilla ja käsityökoulussa kankaanpainovärien käyttöturvallisuus otetaan aina esille asiakkaiden kanssa. Käsityökoulussa keskeisenä erityispiirteenä on lisäksi lasten turvallisuus materiaalien ja välineiden hallinnan osalta. Taideaineiden jätehuolto on järjestetty asianmukaisin ja säännöstenmukaisin tavoin. Em. taideaineiden jätemateriaalin käsittelystä vastaa ko. päätoiminen opettaja ja opiston vahtimestari. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden etiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Vastuullisuus ja vaikuttaminen omassa elämässä, yhteiskunnassa ja työyhteisön jäsenenä sisältyvät opiston opetukseen jo lakisääteisesti. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632) Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on tukea elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. tarjota paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. antaa myös kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski-opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski-opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis- ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. 11

12 Sivistyksellinen tasa-arvo Valkeakoski-opisto kasvattaa aliedustettujen ryhmien osuutta opiskelijakunnassaan. Valkeakoski-opisto rakentaa avoimia oppimisympäristöjä verkkopalvelujen avulla. Paikallisen kulttuurin vahvistaminen Valkeakoski-opisto kehittää monipuolisesti paikallista kulttuuritoimintaa. Laatu ja osaaminen Valkeakoski-opiston henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti ja sen määrä sopeutetaan palvelujen ja resurssien edellyttämälle tasolle. Valkeakoski-opisto on opistotoiminnan aktiivinen kehittäjä ja henkilöstökouluttaja. Valkeakoski-opistolle hankitaan tanssin ja teatteri-ilmaisun opetuksen vaatimat harjoitustilat. Yhteistyö ja verkostoituminen Alueellista yhteistyötä Tampereen seudun kansalaisopistojen kanssa tiivistetään. Tavoitteena on, että Etelä-Pirkanmaalla toimivat kansalaisopistot yhdistetään. Valkeakoski-opistolla on aktiivisia kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys Valkeakoski-opisto koetaan kiinnostavaksi ja viihtyisäksi opiskelu- ja työpaikaksi. Valkeakoski-opiston toiminta tähtää yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn, kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Opiston arvoja, joihin mm. kestävä kehitys yhtenä kuuluu, on käsitelty kohdassa 2.1, sivulla 5. Opiston koko toiminta perustuu siis suurelta osin mm. osallistumisen ja vastuullisuuden tukemiseen sekä sosiaalisten, perinne- ja kulttuuristen taitojen ja tietojen vahvistamiseen. Parhaita käytäntöjä tästä toiminnasta ovat esim. keke-aihepiirin luennot, mm Energiatehokkuutta pientaloon kurssitoiminta: mm. väriä luonnosta, vanhasta uutta värjäämällä, maalaa ja paina kankaita luonnonväreillä, risuja ja sammaleita-kurssi, vintagekesääompelukurssi, muinaiskeramiikan valmistus ja poltto, entisöinti, verhoilu, polkupyörän huolto-kurssi, ks. kudonta asiakkaiden omista kierrätyskuteista sosiaalisen median opetus verkko-opetus ym. -hankkeet (Opinpesä, Integration and Education Online (IEOL), Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa ks. aliedustettujen asiakasryhmien rekrytointi opistoon yhteistyö Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston kanssa, mm. ohjaava koulutus työttömille tila- ja välinevuokraus, ks. valkeakoski-opisto/hyvä tietää/tilojen ja välineiden vuokraus Opetusmenetelmät ja oppimispolku Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. 12

13 Kestävän kehityksen opetus toteutuu suunnitelmallisena oppimispolkuna. Valkeakoski-opisto toteuttaa visiotaan laatuopistosta huolehtimalla pedagogisesta osaamisesta ja laadukkaasta opetuksesta. Tähän sisältyy monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät, mm. sosiaalisen media oppimisympäristöt, verkkoopetushankkeet, mutta vahvasti myös vapaalle sivistystyölle ominainen lähiopetus. Valkeakoski-opiston päätoimiset opettajat huolehtivat tuntiopettajiensa perehdyttämisestä ja pedagogisesta ohjauksesta. Välineitä tähän ovat mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus ja päätoimisen ja tuntiopettajan välinen palautekeskustelu. Päätoiminen henkilökunta tekee myös oman osaamiskartoituksensa rehtorin kanssa käytävän vuosittaisen kehityskeskustelun lisäksi. Jokainen Valkeakoski-opiston opettaja pitää huolta oppimaan oppimisesta oman opetusaineen vaatimalla tavalla. Opiston monistushuoneen hyllyllä on harmaa kansio, jossa on artikkeleita oppimaan oppimisesta ja oppimisesta yleensä. Artikkeleita voi kopioida itselleen ja opiskelijoille. Opisto kehittää myös pedagogista osaamistaan palautteiden perusteella. Säännöllisen kurssiarvioinnin lisäksi opiston aulassa on opiskelijoille palautelaatikko, risuja ja ruusuja voi jättää myös vahtimestareilla olevaan vihkoon. Kaikki palaute käsitellään viikoittaisissa päätoimisten kokouksissa. Kokousten pöytäkirjat ovat kahvihuoneen ilmoitustaululla. Kaikkien kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota opistotoiminnan opetuksen ja opiskelun laatukriteereihin, joita ovat: opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) opetuksen tavoitteellisuus, haasteellisuus, suunnitelmallisuus ja oikea ajoitus/jaksotus opintoryhmän koko (minimi ja maksimi) opettajien pätevyys tehtäviinsä opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus opetuksen vastaavuus opiskelijoiden tarpeisiin ja opiskeluvalmiuksiin opiskelun säännöllisyys (säännöllisten ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä) opiskelijoiden osallistuminen oppimistapahtumaan opiskelun jatkuvuus (tarvittaessa) opiskeluun käytetty aika (tavoitteiden saavuttaminen sovitussa ajassa) opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus opiskelun edistymisestä opiskelijoiden saaman palautteen säännöllisyys ja oikea muoto kurssipäiväkirjan informatiivisuus ja luotettavuus. Kurssia voidaan pitää tuotteena, josta annetaan asianmukainen tuoteseloste asiakkaille. Tätä varten opettaja laatii jokaisesta kurssista erikseen kurssisuunnitelman, joka tallennetaan myös opiston kotisivuille. Kurssisuunnitelma on opiston asiakkailleen antama laatusitoumus. Sen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1. opiskelijoille annettava laatulupaus 2. kurssin tuoteseloste 3. joustavuus ja opiskelijoiden tarpeiden huomioonottaminen 4. perusta kurssin toteutuksen arvioinnille (opiskelijat ja opettaja) ja puutteiden korjaamiselle 5. perusta kurssin toteutuksen tehokkuuden ja taloudellisuuden arvioinnille. 13

14 Kurssisuunnitelmaa käytetään opintoneuvonnassa helpottamaan opiskelijan tekemää valintaa. Suunnitelma jaetaan kurssin alussa kaikille opiskelijoille, jotta he näkevät konkreettisesti, mihin kurssilla pyritään ja mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää. Suunnitelma on myös opettajan työkirja, josta hän näkee, mitä hänen pitää kurssin aikana tehdä. Tavoitteena on, että sekä opettaja että kurssille ilmoittautuneet opiskelijat sitoutuvat kulkemaan kohti suunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Tarvittaessa kurssisuunnitelmissa näkyy myös oppimaan oppiminen. Kukin opettaja vastaa siitä, että suunnitelmat ovat monistettavassa kunnossa. Kurssisuunnitelman laaditaan valmiiksi ennen opetuksen alkamista, syyslukukauden osalta ennen tulevan lukuvuoden ohjelmaesitteen jakelua ja sen tietojen päivittämistä opiston kotisivuille. Kurssit toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Yhteisellä päätöksellä tavoitteita voidaan tarkistaa sekä kurssin alussa että sen aikana. 14

15 4 Seuranta, arviointi ja kehittäminen 4.1 Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja asiakkaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Kestävän kehityksen mukaista toimintaa parannetaan ja kehitetään joustavasti koko ajan osana omaa työtämme. Tässä kirjatun kestävän kehityksen ohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain päätoimisen henkilökunnan syksyn kehittämisseminaarissa. Seminaarissa ohjelma tavoitteineen käydään läpi, se päivitetään ja kehittämistoimenpiteistä sekä tavoitteista sovitaan. Kestävän kehityksen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina myös opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 15

16 Liitteet KEKE -tavoitteet ja painospisteet 2010, tavoitetaulukko Kestävän kehityksen teemat Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa , KTOL Valkeakosken kaupungin kierrätys- ja energiansäästöohjeita työntekijöille 16

17 KEKE-tavoitteet ja painospisteet 2011 Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä Ryhmä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan V keke-ryhmän jäseniä ovat: o työväenopisto: Timo Pajunen (pj), Johanna Garant (siht.), Maarit Humalajärvi, Heli Koivulahti ja Jussi Inkinen o muso: Sanna Saarinen ja Liisa Lilvanen o kuvo: Heikki Kivioja KEKE-ryhmä vastaa KEKE-ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta KEKE-ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain Vuodelle 2011 Valkeakoski-opisto asettaa seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet: Teema toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Kopioinnin tehostaminen Vähennämme kopiointia ja opettelemme käyttämään kopiokonetta tehokkaammin; ei hukkakopioita, käytämme 2-puoleisia kopioita jne. kopioiden määrä/oppilaitos toimistovahtimestari Hilppa Rikkola Käytämme kirjekuoret uudelleen esim. sisäisessä postissa Vähennämme kertakäyttöpyyhkeiden kulutusta jatkuvaa Verkon hyödyntäminen julkaisuissa Osa julkaisuistamme ovat verkkoversioita ja kiinni- Opinto-ohjelma ja toimintakertomus: väkoul.suunnittelija Helena Kilkki-Rekola 17

18 tämme huomiota painomäärään hennetty painomäärä vai kokonaan verkossa Hyödynnämme hukkakopiot, esim. muistipaperina ja lappuina kertaalleen tulostettuja papereita Sähköinen tiedottaminen Lisäämme sähköistä tiedottamista (mm. kokoukset, tiedottaminen tuntiopettajille) Selvitämme ainekohtaisten nettisivustojen käytön mahdollisuutta opetuksessa jatkuvaa Tiedotamme verkko- Hellewin, sähköisen asiakaskirjeen, kotisivujen ja facebookin kautta opistosihteeri Essi Järvinen Vastuulliset hankinnat Energia ja vesi Hankinnat ja lahjat Materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologisuus, (muovitaskujen käyttöä vähennetään, kynät, paperit yms.), opiston antamat lahjat ovat ekologisia (esim. taidetta, käsitöitä) opiston sähkön ja vedenkulutuksen vähentäminen 18

19 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Kurssitarjontamme sisältää joka vuosi myös kestävän kehityksen periaatteen mukaisia kursseja ja luentoja Keke-kurssitarjonnan vakiinnuttaminen ja päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan keke-ryhmä Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Sosiaalinen media opetuksessa Opistossamme toimii tyhy-ryhmä, joka suunnittelee henkilöstölle tyhypalveluja Sosiaalista media käytetään hyödyksi paitsi kurssitarjonnassa, myös hankkeissa ja opiston markkinoinnissa opiston työhyvinvoinnin ylläpitäminen ks. tyhy-suunnitelma opiskelijoiden/asiakkaiden edustaja keke-ryhmään kielikouluttaja Johanna Garant tietotekniikan opettaja Reeta Tenhola opiston tyhy-ryhmä 19

20 Liite 1. Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009). Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö (OKKA-säätiö), Suomen ympäristökeskus Sykli & Osuuskunta Eco- One. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Opistorakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys