KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2013-2014"

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA teos: Timo Pajunen Päivitetty MH Hyväksytty/Valkeakoski-opisto Käsitelty opiston kehittämisseminaarissa

2 SISÄLLYS 1 Valkeakoski-opiston perustiedot Saatteeksi Kestävän kehitys Valkeakoski-opistossa Strateginen johtaminen... 5 Arvot ja strategiat Lakisääteiset vaatimukset Organisaatio ja resurssit Kestävän kehityksen ohjelma Koulutusten suunnittelu ja toteutus Toimintakulttuuri Kumppanuudet ja hankkeet Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lähteet Liitteet

3 1 Valkeakoski-opiston perustiedot Valkeakoski-opisto muodostuu kolmesta oppilaitoksesta: kansalaisopistosta, musiikkiopistosta sekä kuvataide- ja käsityökoulusta. Kansalaisopisto toimii Valkeakoskella, Pälkäneellä ja Kangasalla. Musiikkiopisto toimii Valkeakoskella, Akaassa ja Pälkäneellä. Kuvataide- ja käsityökoulu toimii Valkeakoskella, Pälkäneellä ja Kangasalla. Jokaisella kolmella oppilaitoksella on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät ylläpitämisluvat ja ne saavat toimintaansa valtionosuutta. Koulutustarjonta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain opetusta: Kansalaisopisto n tuntia Valkeakoskella, n tuntia Pälkäneellä ja n tuntia Kangasalla Musiikkiopisto n tuntia Kuva- ja käsityökoulu Emil n tuntia Balettikoulu ja teatteri-ilmaisun koulu yhteensä n tuntia. Nämä tunnit sisältyvät kansalaisopiston toimintaan. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n tuntia Valkeakoski-opiston organisaatiokaavio 3

4 2 Saatteeksi Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensi kerran vuonna 1987 YK:n Brundtlandin komissiossa. Tällöin Gro Harlem Brundtland totesi: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Uudemman määrittelyn tarjoaa Arto O. Salonen (50, 2010), jonka mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää pitkällä aikavälillä. Sille on ominaista kokonaisvaltainen edistyminen, missä huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinenkin ulottuvuus. Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen ja sen päämääränä on monimuotoisen elämän kukoistaminen (Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena). YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa v mukana olleet valtiot (Suomi yksi 177:stä) päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 -toimintaohjelman. Konferenssi suositteli myös kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Tällaista paikallisohjelmaa laadittiin myös Valkeakosken kaupungilla. Toimintaohjelmien ja paikallisagendan taustalla olivat huoli maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehitysongelmista sekä ihmisten osallistumisesta. Ympäristöongelmia olivat ja ovat edelleen ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden väheneminen sekä luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon kestokyvyn ylitys. Kestävän kehityksen tulkintaa on laajennettu YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa siten, että se tänä päivänä käsittää ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Laki vapaasta sivistystyöstä (1, /1765) edellyttää opistoilta kestävän kehityksen huomioimista. Sen mukaan vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Viime vuosina kestävän kehityksen painoarvo osaamistarpeena ja asiakasvaatimuksena on edelleen kasvanut. Asiakkaat, järjestöt, media ja lainsäädäntö ohjaavat meidät näkemään kestävän kehityksen osana imagoa sekä tuotteiden ja palvelun laatua. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa laadunhallintaa ja tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. (Laininen, E. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 4/2008, 4.) Kansalaisopistot voivat toimia vastaiskuna tehokkuus-, kilpailu-, ja kulutushysterialle. Näyttää myös siltä, että tämänkaltaiseen ajatteluun löytyy vastakaikua asiakkaiden taholta (Antioja, A. Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla, 2011.). Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja OPM:n strategiassa on asetettu tavoite, jonka mukaan kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma v mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15%:ssa oppilaitoksista on kestävän kehityksen ulkoinen tunnus tai sertifikaatti v mennessä. (Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto OPM 2006.) 4

5 3 Kestävän kehitys Valkeakoski-opistossa Tähän Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme kekeperiaatteet, käytännöt ja toimenpiteet. Runkona tässä asiakirjassa on käytetty Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön (OKKA-säätiön) vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerejä. Yksityiskohtaisempia lisätietoja opistomme kestävän kehityksen edistämisestä löytyy esim. opiston kotisivuilta (Kestävän kehityksen opisto) ja vapaan sivistystyön kekeitsearviointilomakkeesta (G:\Valkeakoski-opisto\Kestävä kehitys). 3.1 Strateginen johtaminen Arvot ja strategiat Kriteeri 1: Kestävä kehitys sisältyy opiston arvoihin, ja niiden sisältöä ja merkitystä on käsitelty henkilöstön kanssa. Arvoista ja opiston kestävän kehityksen toiminnasta viestitään opiskelijoille ja sidosryhmille. Kestävän kehityksen arvot ohjaavat opiston toimintaa ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Opistolle on laadittu viideksi vuodeksi eteenpäin ulottuva visio. Se tarkistetaan vuosittain opiston päätoimisen henkilöstön kehittämisseminaarissa. Valkeakoski-opiston vision (2017) mukaisesti Valkeakoski-opisto on toimialueensa kuntalaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis- ja työympäristön ja on aktiivinen vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. sivistyksellinen tasa-arvo, paikallisen kulttuurin vahvistaminen, laatu ja osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Kansalaisopistotoiminnan arvot Perinteisessä opistotoiminnassa vapaan sivistystyön johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen - humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus - kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus - opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus - mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus - opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa-arvo - pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys - yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys - kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys - sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita 5

6 10. hyvinvointi - kansalaisten hyvinvoinnin monipuolinen edistäminen opiston kaikessa opetuksessa Kestävä kehitys on yksi opistomme arvo sinänsä, joka näkyy toiminnassamme läpäisevästi. Kestävän kehityksen eri osa-alueet (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen) näkyvät koko toiminnassamme ja mm. opiston kestävän kehityksen suunnitelman mukaisissa käytännöissä vuosittaisilla painotuksilla. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan strategisten asiakirjojen osana (mm. BSC) sekä keke-itsearvioinneissa. Valkeakoski-opiston askelista kohti kestävän kehityksen opistoa voit lukea lisää nettisivuilta. Opistomme arvot ovat kirjattuna laatudokumenteissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämiskäsikirjassa. Arvoja käsitellään säännöllisin väliajoin opiston kehittämisseminaareissa, jossa läsnä on koko päätoiminen henkilökunta. Kestävän kehityksen arvojen mukaista toimintaa käsittelemme myös henkilöstökokouksissa ja keke-työryhmässä. Henkilökunnalle keke-periaatteista viestitään mm. perehdyttämisen ja yhteisten tilaisuuksien yhteydessä, asiakkaille ja sidosryhmille myös tapaamisten, julkaisujen, uutiskirjeiden ja kotisivujen kautta. Taiteen perusopetuksen arvot Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen arvot on kirjattu oppilaitos- ja yksikkökohtaisiin opetussuunnitelmiin, jotka pohjautuvat taiteen perusopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Niitä käsitellään ja arvioidaan säännöllisesti opetussuunnitelmaprosessin yhteydessä. Taiteen perusopetuksen arvoja käsitellään vuosittain Virvatuli-arvioinnin yhteydessä. 1. Kokonaispersoonallisuuden kehittäminen: Opetus tukee oppilaan henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä, arviointikyvyn, luovuuden ja itseilmaisun sekä elinikäisen taidesuhteen kehittymistä. 2. Oppimaan oppiminen: Oppimisessa korostuu tutkiminen, kokeilu, oivaltaminen, luova ongelmanratkaisu. Oppiminen taiteeseen ja taiteen avulla. 3. Mahdollisuus tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun ja oikeus laadukkaaseen opetukseen 4. Moniaistinen ympäristötietous, estetiikan ja eettisyyden merkityksen ymmärtäminen: Taiteen ja tieteen avulla oppilas määrittelee suhteensa luontoon, kulttuuriin ja ympäristöön. 5. Taide vuorovaikutusvälineenä: ymmärretään taiteen mahdollisuudet vaikuttajana, arvojen ja ajatusten välittäjänä 6. Sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävä kehitys: kulttuurin ja taidemaailman ymmärtäminen, säilyttäminen, uudistaminen, kehittäminen 7. Taiteidenvälisyys: avoin ja uudistuva taidesuhde 8. Hyvinvoinnin ja elämän merkityksellisyyden edistäminen taiteen avulla 9. Yhteisöllisyys ja kansainvälisyys 10. Tasa-arvo ja erilaisuuden arvostaminen: monikulttuurisuus ja moniarvoisuus 3.2 Lakisääteiset vaatimukset Kriteeri 2: Opistolla on ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat, suunnitelmat ja ohjeet, joihin henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyötahot on perehdytetty heitä koskevin osin. Opisto seuraa lakisääteisten vaatimusten toteutumista ja kehittää toimintaansa tarpeen mukaan. 6

7 Yleisiä opistoa koskettavia määräyksiä ovat mm: Laki vapaasta sivistystyöstä /632 sekä asetus vapaasta sivistystyöstä /805. Laki taiteen perusopetuksesta /633 sekä asetus taiteen perusopetuksesta Opetusalan virka ja työehtosopimus ja Kunnallinen virka ja työehtosopimus Työturvallisuuslaki /738 ja Työterveys huoltolaki /1383 Laki julkisista hankinnoista /348 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759 Yhdenvertaisuuslaki /21 Kemikaalilainsäädäntö, jätelaki, elintarvikelainsäädäntö Valkeakosken kaupungin sähköturvallisuusohjeet Käytettävien tilojen pelastussuunnitelma ja tulitöiden valvontasuunnitelma Kemikaalien käyttöturvallisuustiedot Työsuojelun toimintaohjelma (työturvallisuuslaki) Pelastussuunnitelma (pelastuslaki) Tasa-arvosuunnitelma (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (työterveyshuoltolaki) Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelma (yhteistoimintalainsäädäntö) Kaupungin yksikkönä opisto noudattaa kaupungin sääntöjä, suosituksia ja periaatteita. Valkeakosken kaupungin ajantasainen sääntökokoelma on nähtävissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: met/saannot/ Valkeakoski-opistoa koskevia em. yleisiä määräyksiä ovat mm. Hallintosääntö Hankintaohjeet Jätehuoltomääräykset Kiinteistötoimitusmaksutaksa Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa Sivistystoimen keskuksen johtosääntö Talousohjeet Tasa-arvosuunnitelma Työturvallisuusmääräykset Viestintäohjeet Yhteistoimintaa koskevat asiakirjat Ympäristönsuojelumääräykset Lisäksi opistolla on omia suunnitelmia, mm. työhyvinvointisuunitelma (sivistystoimen keskuksen yhteinen) Kaupungin yleiset ohjeet mm. työsuojelun ja työsuhdeasioiden osalta on nähtävissä kaupungin verkossa kansiossa G:\Tyosuojelu ja G:\Yhteiset\Henkilöstöasiat ja työsuojelu. Opistossa päivitetään vuosittain toimintakäsikirjaa ja uuden työntekijän perehdyttämiskäsikirjaa, joista saa paljon tietoa opiston prosesseista ja käytännöistä. Molemmat asiakirjat löytyvät opiston kotivuilta: Valkeakoski-opisto > Tietoa opistosta > Laatuasiakirjat > Toimintakäsikirjat ja Valkeakoski-opisto > Tietoa opistosta > Opettajan lomakkeet > Perehdyttämisopas. Yhteisistä asioista viestitään lisäksi opettajakirjein ja sähköisesti (sähköposti, uutiskirjeet, FB). Asiakasviestintä toimii myös kurssien päätoimisen opettajan ja tuntiopettajan kautta. 7

8 Eri ainealueissa olevat työprosessien, materiaalien ja tiedon hallinta kuuluu päätoimisen henkilöstön toimenkuvaan. Kirjatut dokumentit ovat päätoimisten omissa työpisteissä ja päätoiminen on vastuussa em. ohjeiden, säädösten, määräyksien päivittämisestä ja perehdyttämisestä sekä tuntiopettajilleen että asiakkaille. Em. sisältöjen hallintaa ja päivitystarvetta arvioidaan henkilöstön osaamiskartoituksissa joka kolmas vuosi ja vuosittaisissa henkilöstön kehityskeskusteluissa. Ekologisuuden näkökulmasta eniten menetelmä- ja materiaalihallintaa tarvitaan taide- ja taitoaineissa, käsityökoulussa sekä kotitaloudessa. Taideaineiden osalta esim. ajantasaiset käyttöturvallisuusohjeet käytettävien kemikaalien osalta ovat kirjallisena dokumenttina kuvataideluokassa. Taideaineiden luokien välineistössä ja työtavoissa otetaan huomioon ekologisuus sekä työturvallisuus. Tekstiilityökursseilla ja käsityökoulussa esim. kankaanpainovärien käyttöturvallisuus otetaan aina esille asiakkaiden kanssa. Käsityökoulussa keskeisenä erityispiirteenä on lisäksi lasten turvallisuus materiaalien ja välineiden hallinnan osalta. Taideaineiden jätehuolto on järjestetty asianmukaisin ja säännöstenmukaisin tavoin. Jätemateriaalin käsittelystä vastaa ko. päätoiminen opettaja ja opiston vahtimestari. Kiinteistöjen hoidosta ja huollosta vastaa Valkeakosken kaupungin tekninen keskus. Vapaaaikakeskukselle on tehty kuntokartoitus ja korjaussuunnitelma tulevaa opistorakennuksen peruskorjausta varten. Valtakadun tilojen käytön tehostaminen ja uudelleenjärjestelyt ovat suunnitteilla. 3.3 Organisaatio ja resurssit Kriteeri 3: Opistolla on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi opiston kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa opiston yhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet kestävän kehityksen työhön on varmistettu. Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut, tarvittavat resurssit ja johdon tuki. Kriteeri 4: Henkilöstön kestävään kehitykseen liittyvät osaamistarpeet on tunnistettu. Opisto on järjestänyt henkilöstölle tarpeiden mukaan mahdollisuuksia kestävän kehityksen osaamisen päivittämiseen. Opiston kaikilla työryhmillä on samat toimintaohjeet: nimetty puheenjohtaja ja sihteeri, työryhmien kokoontumiselle on varattu henkilöstön sähköiseen kalenteriin joka kuukauden kolmas maanantai, 1t kokousaika. Ryhmän tapaamisia sovitaan tarpeen mukaan. Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina keke-ryhmän jäseniä ovat: kansalaisopisto: koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi (pj.), taideaineiden opettaja Timo Pajunen, tekstiilityön opettaja Maarit Humalajärvi, hyvinvointikouluttaja Heli Koivulahti, teknisen työn opettaja Esko Lovikka ja kudonnanopettaja Terhi Käpyaho. Kangasala: osastonjohtaja Satu-Marjo Alahautala, Pälkäne: osastonjohtaja Marketta Vaismaa, opiskelijajäsen, harjoittelija Marjut Ahokas musiikkiopisto: apulaisrehtori Sanna Saarinen, musiikkiopiston opettaja Liisa Lilvanen kuvataide- ja käsityökoulu Emil: käsityötaiteen opettaja Kirsi Tahkola yhteistyökumppanit: Opiston lounaskahvio Tarja Nieminen ja ympäristötoimiston edustaja 8

9 Keke-ryhmä tapaa säännöllisesti vastuuhenkilön (pj.) kutsusta. Opiston Keke-ryhmä vastaa Keke-suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä keke-toiminnan koordinoinnista. Kekesuunnitelmassa jokainen tavoite on vastuutettu ja aikataulutettu. Suunnitelma on yksi opistomme strateginen asiakirja ja sitä arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain. Kehittämistyöstä raportoidaan säännöllisesti myös mm. opiston johtoryhmässä. Opistolla on keke-blogi osoitteessa: ja kestävän kehityksen kotisivu Kestävä kehityksen opisto. Sivustolle on koottu opiston keke-materiaalia sekä vinkkejä siitä, miten kestävä kehitys näkyy opiston toiminnassa. Opistossa kehittämistyö tehdään työajalla ja se kuuluu ko. henkilöiden tehtävänkuvaan. Rahoitusta kehittämistyön tueksi on haettu laatu- ja kehittämisavustuksista OPH:lta. Tämä rahoituksen turvin on järjestetty mm. elokuusta 2012 alkaen koko henkilöstön keke-perehdytykset ja työpajat, joissa opiston keke-käytäntöjä kartoitettiin ja kehitettiin. Opiston henkilöstölle on tarjolla myös avointa koulutus ja opiston omaa koulutustarjontaa tarpeen mukaan opiston henkilöstökoulutuskäytäntöjen periaatteiden mukaisesti. 3.4 Kestävän kehityksen ohjelma Kriteeri 5. Opistolla on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet opiston valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja opiston toimintakulttuurissa. Opistoyhteisö osallistuu teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Ohjelma on myös yksi opistomme strateginen asiakirja. Kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet (keke-suunnitelma) valitaan keke-työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta vuosittain. Toiminnan suunnittelun apuna opistolla on keke-vuosikello. Em. ohjelmaa ja -suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan koko henkilöstön kanssa vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Ohjelma, suunnitelma ja kekevuosikello ovat nähtävillä opiston kotisivuilla. 3.5 Koulutusten suunnittelu ja toteutus Kriteeri 6. Opisto on suunnannut koulutustarjontaansa kestävään kehitykseen liittyviin teemoihin ja aiheisiin. Kriteeri 7. Koulutusten suunnittelussa otetaan huomioon kestävän kehityksen oppimistavoitteet ja niihin liittyvät opiskelijoiden tarpeet. Opetushenkilöstö ja tuntiopettajat perehdytetään koulutusten kestävän kehityksen sisältöihin ja oppimistavoitteisiin. Kriteeri 8. Kestävän kehityksen oppimistavoitteet toteutuvat opiston koulutuksissa oppijoiden yhteisöllisenä toimintana ja tekoina. Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen oppimista tukevia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. 9

10 VAPAA SIVISTYSTYÖ Koulutustarjonnassamme kestävä kehitys näkyy läpäisyperiaatteena ja se on yhteisesti sovittu toimintakulttuurinen periaatteemme. Yhteisiä painopisteitä sovitaan vuosittain koko henkilöstön kanssa ja sisällöllinen suunnittelu jatkuu aineryhmittäin. Tarkemmasta suunnittelusta on vastuussa ko. aineryhmän päätoiminen opettaja. Kaikkien kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota opistotoiminnan opetuksen ja opiskelun laatukriteereihin, joita ovat mm. opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) ja oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus. Nämä periaatteet ovat keskeisiä myös kestävän kehityksen mukaisessa ajattelussa. Kestävän kehityksen mukaisia teemoja käsitellään opistossa erityisesti kädentaitojen ja taideaineiden kursseilla, mutta myös esim. yleisöluennoilla. Opiston asiakaspalaute- ja arviointijärjestelmän kautta päätoimisille opettajillemme ohjautuu vuosittain kurssitoiveita, jotka käsitellään ennakkoon sovitun järjestelmämme mukaisesti. Koko opiston toiminta perustuu asiakkaiden vapaaehtoiseen osallistumiseen ja opistolla on paljon yhteistyötä esim. luentojen osalta paikallisten yhdistysten kanssa. Opisto sopii lukuvuosittain markkinoinnin painopistealueet, joita yksi on lv Kestävän kehityksen opisto. Keke-periaatteiden mukaista opiston toimintaa viestitään asiakkaille tiloissamme mm. postereiden ja infomainosten kautta. Kestävän kehityksen harjoittelijamme työstää parhaillaan opinnäytetyötä keke-viestinnän kehittämisestä. Näin viestintämme on jatkossakin tehokasta ja. Henkilöstön työpajoissa olemme pohtineet ja kehittäneet keke-toimintaamme liittyviä käytänteitä, joita parhaillaan toteutamme. Tarkemmin käytännöt löytyvät vuosittaisesta kekesuunnitelmasta. Kestävän kehityksen oppilaitoksessa keke näkyy kaikessa toiminnassa. Oheisessa kaaviossa tuodaan konkreettisesti esiin toiminnan monet mahdollisuudet oppilaitoksissa. Valkeakoskiopiston kotisivuilta löytyy esimerkkejä siitä, miten kestävän kehitys näkyy opiston eri aineiden opetuksessa. (Valkeakoski-opisto > Kestävän kehityksen opisto) 10

11 Arvot ja kestävä kehitys oppilaitoksen toimintakulttuurissa /Okka-säätiö (Laaninen, Manninen, Tenhunen, 2006; edu.fi) TAITEEN PERUSOPETUS Taiteen perusopetuksen noudatetaan voimassaolevia Opetushallituksen antamia taidealakohtaisia opetussuunnitelman perusteita (laaja oppimäärä 2002, yleinen oppimäärä 2005). Em. mukaan opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja niiden soveltamismahdollisuudet ekologisesta, kulttuurisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on kansallisen kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen. Oppilas oppii arvottamaan ja arvioimaan itseään ja ympäristöään sekä rakentamaan maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittämään sitä edelleen. Oppilas hankkii tietoa oman ja muiden kulttuurien taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja yhteiskunnallisesta tehtävästä sekä oppii seuraamaan kulttuuriperinnön ja taiteiden eri alojen keskinäistä vuorovaikutusta. Opetuksen kautta opitaan tuntemaan muiden kulttuurien edustajien taidemaailmaa ja elämäntapaa. Oma taidesuhde ja eri taidekäsitysten ymmärtäminen ovat kulttuurisen kestävyyden perusta. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaat voivat taiteen tuntemuksellaan ja toiminnallaan vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin ja sitä kautta yhteiskuntaan ja sen ilmapiiriin. Taideopetuksen tavoitteena on havaintokyvyn kehittyminen ja hyvän luonto- ja ympäristösuhteen muodostaminen. Tämä toimii pohjana kestävän kehityksen ajattelulle. Taiteen avulla ihminen määrittelee suhteensa luontoon ja kulttuuriin sekä oppii vastuuta luonnon ja elinympäristön kauneudesta, monimuotoisuudesta ja viihtyvyydestä. Taideopetuksessa harjoitellaan materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Oppimisympäristönä käytetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, mm. luontoa, oppilaan elämänpiiriä, esineympäristöä, kulttuurielämää ja mediaympäristöjä. Taideopetus tukee oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden eheyttä. Tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilas ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta sekä työskentelemään vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön, työ- ja kulttuurielämän kanssa. Taideopetus tukee myös oppilaan kehittymistä arvostelukykyiseksi ja ajattelevaksi ihmiseksi, oppilas oppii oma-aloitteisuutta, sosiaalisia taitoja ja vastuun kantamista omasta työskentelystään. Taide tuottaa hyvinvointia ja se toimii tunnemaailman kehityksen tukena. HANKKEET Valkeakoski-opisto koordinoi kestävän kehityksen CRISTAL-hankkeen vuosina Oppimiskumppanuudessa oli mukana kahdeksan partneriorganisaatiota: Virosta, Norjasta, Hollannista, Itävallasta, Portugalista, Italiasta ja Turkista. Hankkeen tavoite oli edistää kestäviä toimintamalleja osallistuvissa organisaatioissa. Hankkeessa luotiin hyviä käytäntöjä kestävän kehityksen näkökulmien soveltamisesta oppilaitoksen arkeen. Hankkeen kotisivuilta löytyy kaikki materiaali: 11

12 kotisivu toimii samalla myös oppaana kestävän kehityksen edistämisessä oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Tällä hetkellä opistomme on mukana PLE ja YHTEYS -hankkeissa. PEOPLE-hanke on kansainvälinen oppimiskumppanuus, joka saa rahoituksensa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Hankkeet partnerit ovat aikuisoppilaitoksia Portugalista, Espanjasta, Italiasta, Puolasta, Turkista ja Norjasta. Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten sosiaalisen median työkaluja voidaan käyttää apuna luotaessa henkilökohtaisia oppimisympäristöjä, ja miten henkilökohtaiset oppimisympäristöt edistävät aikuisten oppimista. Improve Your English with PEOPLE kurssilla osallistujat opiskelevat englantia ryhmän kanssa, mutta omissa oppimisympäristöissään ja omien tavoitteidensa mukaisesti. YHTEYS yhdessä tekemisen yhteisöt -hankkeessa kehitetään vuorovaikutus- ja toimintamalleja kansalaisopistojen, kirjastojen ja yliopistojen välillä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan johdolla. YHTEYS -hanke kestää kaksi vuotta ( ) ja sitä koordinoi Lapin yliopisto. Lisätietoja hankkeista saa opiston kotisivuilta. 3.6 Toimintakulttuuri Kriteeri 9: Opistoyhteisön valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet teemojen toteutukseen. Valkeakoski-opisto on päättänyt hakea v OKKA-säätiön myöntämää Vapaan sivistystyön keke-sertifikaattia. Tähän liittyen toiminnassa painotetaan viittä yhteisesti valittua keketeemaa. Tämän toimintakauden teemoja ovat: 1. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Ravinto ja terveys 3. Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet 4. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys 5. Viestintä Keke-ryhmä koordinoi ja vastuuttaa keke-teemoihin liittyviä toimintoja. Toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa auttaa opiston keke-vuosikello. Toiminnot kirjataan vuosittain opiston keke-suunnitelmaan. Keke-ohjelma, -suunnitelma ja vuosikello löytyvät opiston kotisivuilta, Kestävän kehityksen opisto. Käytännöt ja toimintakulttuuri siirtyvät Valkeakoski-opistossa asiakkaille tuntiopettajien ja päätoimisten opettajien kautta. Päätoimiset opettajat huolehtivat tuntiopettajiensa perehdyttämisestä ja pedagogisesta ohjauksesta. Välineitä tähän ovat mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus ja päätoimisen ja tuntiopettajan välinen palautekeskustelu. Päätoiminen henkilökunta tekee myös oman osaamiskartoituksensa rehtorin kanssa käytävän vuosittaisen kehityskeskustelun lisäksi. 3.7 Kumppanuudet ja hankkeet Kriteeri 10: Opisto tekee kestävän kehityksen teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. 12

13 Sidosryhmäyhteistyötä teemme mm. seuraavien tahojen kanssa: Valkeakosken kaupungin ympäristönpalvelut, opiston kiinteistöstä vastaava Valkeakosken kaupungin tekninen keskus sekä opiston lounaskahvilan pitopalveluyrittäjä. Opiston yleisestä tietohallinnosta vastaa Valkeakosken kaupungin tietohallinto. Opistossa käytämme mahdollisuuksien mukaan sekä henkilöstöämme että asiakkaitamme palvelevia uusia sovelluksia ja laitteita. Strategisena tavoitteenamme on, että henkilöstömme hyödyntää sosiaalisen median työkaluja työssään. Keke-ryhmämme kokouksiin on kutsuttu opiskelijajäsen, opiston lounaskahvilan pitopalveluyrittäjä ja ympäristötoimiston edustaja. Työryhmämme muistiot ovat koko henkilöstömme nähtävillä yhteisellä verkkoasemalla. Yhteistyökumppaneitamme kestävän kehityksen teemoissa ovat viime vuosina olleet mm. Valkeakosken kaupunki, HAMK, Opiston lounaskahvion pitopalvelu, Cimo, yhdistykset mm. SPR/kansainvälinen kahvila, kouluttajat mm. Yliopistot, Eco-One, OKKA, SYKLI, Visio VAAO, Valkeakosken aikuislukio, Kierrätyskeskus, Kiertokapula, Työväen Musiikkitapahtuma ja Voipaalan Taidekeskus. 3.8 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kriteeri 11: Opisto seuraa ja arvioi kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Arviointitietoa käsitellään yhteisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämiseen. Opisto raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työnsä tuloksista. Kestävän kehityksen mukaista toimintaa parannetaan ja kehitetään koko ajan osana omaa työtämme. Jokaisen keke-toimintavuoden lopuksi toteutetaan lyhyt sähköinen keke-kysely henkilöstölle, kyselyn kautta pääsee myös ilmoittautumaan toimintaan mukaan. Tässä kirjatun kestävän kehityksen ohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain päätoimisen henkilökunnan syksyn kehittämisseminaarissa. Seminaarissa ohjelma tavoitteineen käydään läpi, se päivitetään ja kehittämistoimenpiteistä sekä tavoitteista sovitaan. Opisto raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työnsä tuloksista mm. näyttelyjen, uutiskirjeiden ja hankejulkaisujen kautta. Lähteet Antinoja, A Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla. Pro Gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Oppilaitoksen kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi, Vapaa sivistystyö, 2013, OKKA-säätiö, Erweko: Helsinki Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa , KTOL Salonen, Arto O., 2010, Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Yliopistopaino: Helsinki. Liitteet Keke-suunnitelma,

14 Keke-ryhmä/ KEKE-SUUNNITELMA: Tavoitteet ja painopiste v Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan V keke-ryhmän jäseniä ovat: o kansalaisopisto: Marika Hoviniemi (pj.), Timo Pajunen, harjoittelija Marjut Ahokas (siht.), Maarit Humalajärvi, Heli Koivulahti (työvapaalla), Terhi Käpyaho, Esko Lovikka, Kangasala: Satu-Marjo Alahautala, Pälkäne: Marketta Vaismaa, musiikkiopisto: Sanna Saarinen ja Liisa Lilvanen, käsityö- ja kuvataidekoulu: Kirsi Tahkola, opiskelijajäsen KEKE-ryhmä vastaa KEKE-ohjelman ja sen sisältämän suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta Suunnitelmaan listataan tavoitteet ja vuosittainen painopiste KEKE-ohjelmaa ja suunnitelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain. Arviointi perustuu henkilöstölle vuosittain lähetettävään keke-palautekyselyyn. Valkeakoski-opisto hakee keke-sertifiointia syksyllä Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiö. Vuodelle Valkeakoski-opiston keke-ryhmä on valinnut erityisteemaksi KEKE-viestinnän kehittäminen Teema toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet/arviointi vastuuhlö aikataulu Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Kopioinnin vähentäminen Käytämme kirjekuoret uudelleen esim. sisäisessä postissa Vähennämme kopiointia ja opettelemme käyttämään kopiokonetta tehokkaammin; ei hukkakopioita, käytämme 2- puoleisia kopioita jne. Sähköinen kurssihallinnointi kopioiden määrä/oppilaitos G:\Kansalaisopisto\KESTÄVÄ KEHITYS\Kopioiden määrät viimeisin.xls sähköinen päiväkirja/hellewi, Populus kaikki kaikki

15 Verkon hyödyntäminen julkaisuissa Hyödynnämme hukkakopiot, esim. muistipaperina ja lappuina Sähköinen tiedottaminen Osa julkaisuistamme ovat verkkoversioita ja kiinnitämme huomiota painomäärään Tehostamme sähköistä tiedottamista (mm. kokoukset, tiedottaminen tuntiopettajille, LYNC:in käyttö) Opinto-ohjelman ja toimintakertomuksen painomäärä tarkoituksenmukainen Markkinointiviestintätiimi, pj. Helena Kilkki-Rekola kaikki kaikki Keke-tiedottaminen Tiedotamme verkko-hellewin, sähköisen asiakaskirjeen, kotisivujen ja Facebookin kautta Mikä kestää-blogin säännöllinen päivittäminen Markkinointiviestintäryhmä, pj. Helena Kilkki-Rekola Toimistotiimi, pj. Tuula Koskinen Keke-ryhmä (ks. Keke-osio/alasivu kotisivuille Keke-ryhmä Syksy 2013 Kekeä uutiskirjeisiin materiaali ja mennessä Keke-ryhmä koostaa, Marika välittää eteenpäin Syyskuu 2013 alk. Harrastusvälineiden ja opetusmateriaalin kierrätys Mahdollisimman paljon harrastusvälineiden ja opetusmateriaalien kierrätystä Keke-ryhmä ja opettajat Kierrätyspisteet Kierrätys/Kirpparitapahtuma Mahdollinen yhteistyö Keke-ryhmä 15

16 opistossa (yhteistyössä koko opisto) kirjaston kanssa: Suvipoistot kesäkuussa Vastuulliset hankinnat Hankinnat ja lahjat Kierrätyksen tehostamien opistolla Käytämme mahd. vähän kertakäyttötuotteita Keräysastiat käytäville kaikki syksy 2013 Energia ja vesi Materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologisuus, (muovitaskujen kierrätys, kynät, paperit yms.), opiston antamat lahjat ovat ekologisia (esim. taidetta, käsitöitä) Mieti henk.koht. sähkön ja vedenkäyttösi. Valot pois ja sulje näyttösi, kun lähdet. Muistutuskyltit ja ohjeet opiston tiloissa kaikki Marjut Ahokas Kuljetukset ja liikkuminen Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Kimppakyytien käyttö työtapaamisissa kaikki Opistopyörän käyttäminen kaikki toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Kurssitarjontamme sisältää joka vuosi myös kestävän kehityksen periaatteen mukaisia kursseja ja luentoja Keke-kurssitarjonnan vakiinnuttaminen ja päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan Keke-kurssien merkintä opetusohjelmaan Keke-ryhmä Vastuuopettajat Kevät

17 Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Sosiaalinen media opetuksessa Opistossamme toimii tyhy-ryhmä, joka suunnittelee henkilöstölle tyhypalveluja Sosiaalista mediaa käytetään paitsi kurssitarjonnassa, myös hankkeissa ja opiston markkinoinnissa, mm. opiskelijablogi opiston työhyvinvoinnin ylläpitäminen ks. tyhy-suunnitelma Ympäristötoimiston edustaja keke-ryhmään v aikana Johanna Jokinen ja Reeta Tenhola tyhy-ryhmä, pj. Antti Peltonen Marika Hoviniemi syksy 2013 Opiston lounaskahvion pitopalvelu Tarja Nieminen mukaan palaveriin Henkilöstön keke-koulutus Perehdytyskoulutusta jatketaan koko opiston henkilöstölle Tarvittaessa kekeryhmän suunnittelema keke-päivä (1/2 päivä) henkilöstölle muiden tapahtumien (esim. opettajainkokous) yhteydessä Keke-ryhmä vuosittain Kansalliset teemapäivät Perehdyttämiskansioon kekeosio Teemapäivien hyödyntäminen opiston toiminnassa, Keketoiminnasta viestiminen asiakkaille teemapäivien kautta Syksy: Luonnosta lautaselle sieninäyttelyn yhteyteen Liikkujan viikko Marjut Ahokas ja Helena Kilkki-Rekola Keke-ryhmä

18 Kevät: Earth Hour Nuukuusviikko vko Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Olemme yhteistyökumppanina mukana kansainvälisessä olohuoneessa, joka tuo yhteen sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia. Autamme maahanmuuttajia sopeutumaan ja lisäämme kuntalaisten tietoa muista kulttuureista. Tavoitteena lisätä mol.puolista suvaitsevaisuutta osallistujamäärä Monikulttuurisuustyöryhmä 18

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa VALKEAKOSKI-OPISTO Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen Tampere 8.11.2012 Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi VALKEAKOSKI-OPISTO Toimintamalli

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012 Ohjelma 10.00 12.00 Päivän avaus 12.00 13.00 Lounas Katsaus viime kertaan Yhteisten pedagogisten käytänteiden luomista 13.00 15.00 Ryhmien ohjauksen käytänteet:

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS Tämä vihkonen on tiivistelmä Vakka-Suomen kansalaisopiston Kestävän Kehityksen ohjelmasta.

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot