Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen -seminaari Tampere Oulu Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One

2 Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: Living Planet Report 2008 (WWF)

3

4

5 Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Sitran selvityksiä 8 ( Timo Hämäläinen) Hämäläinen Timo : Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi s.11, Sitran selvityksiä 8

6 Ekososiaalinen perspektiivi Ekososiaalinen perspektiivi edellyttää ymmärrystä ihmisestä, ymmärrystä luonnosta sekä ymmärrystä oikeasta ja väärästä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella, asettautuvat yhteiskunnan vähäosaisten asemaan sekä pysähtyvät reflektoimaan omia käsityksiään ja ovat valmiita muuttamaan niitä koko ajan täydentyvän tiedon perusteella. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta. Lähde:

7 Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Esipuhe: Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, ympäristöteknologian ykkösmaa ja maailman ympäristötietoisin kansakunta Painopistealueet, 1.3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Suomi maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä

8 Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia: Kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Sen tulisi olla osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja laadunhallintaa. Tavoitteena on, että 15 prosenttia päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014 mennessä.

9 KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA JA VAPAASSA SIVISTYSTYÖSSÄ

10 Elinkeinoelämä Kestävä kehitys tärkeä osa liiketoimintaa Toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä Lainsäädäntö, sidosryhmien ja asiakkaiden vaatimukset Tavoitteena kestävä elämäntapa kestävässä yhteiskunnassa Järjestöt ja media Kansalaisten osallisuuden kanavointi Tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä Asenteisiin vaikuttaminen Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toiminnan valvonta Oppilaitokset Kestävän tulevaisuuden rakentajien ja aktiivisten kansalaisten kasvattaminen ja kouluttaminen elinikäisen oppimisen periaatteella Julkishallinto Kansainväliset sitoumukset Kestävän kehityksen yhteiskunnallinen ohjaus Kansalaisten ja ympäristön hyvinvointi Kansalaiset Kestävän kehityksen edistäminen oman elämän eri vaiheissa ja rooleissa

11 Keke elinikäisenä oppimisena Peruskoulut ja lukiot Pohja ympäristökysymysten, talouden, yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kytkentöjen hahmottamiselle Omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen kuluttajana, kansalaisena ja oppilaana Korkeakoulut Ympäristöalan ja kestävän kehityksen erityisasiantuntijoiden koulutus Alakohtainen kestävän kehityksen osaaminen Ammatillinen koulutus Ymmärrys oman ammattialan kestävän kehityksen kysymyksistä ja niiden hallinnasta Käytännön osaaminen kestävän kehityksen huomioon ottamisesta omassa ammatissa Vapaa sivistystyö Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedot ja taidot Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen Yhteiskunnan moniarvoisuuden tukeminen

12 Vapaan sivistystyön arvopohja ja kestävä kehitys (laki vapaasta sivistystyöstä, muutos voimaan ) Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet (1 ) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

13 Esimerkkejä arvojen toteuttamisesta Elinikäinen oppiminen - ympäristöpolitiikka ja arvot ovat määritelty ja ne näkyvät opetuksessa; opetuksen sisällössä tai opetuskäytännöissä. - opiskelijat ja opettajat arvioivat opiston kestävän kehityksen toimintaa ja sitä parannetaan arvioinnin perusteella - lakisääteiset määräykset ovat tunnistettu - opiston sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy esimerkiksi tiedottamisessa (opintoopas, kotisivut) Paikallisuus - toiminnan strateginen suunnittelu, opiston omistajien tarpeet, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet ovat tiedossa - viestintä, opiston omistajat ja sidosryhmät ovat tietoisia opistoin toiminnasta ja sen ympäristöpolitiikasta ja -arvoista - omistajien ja sidosryhmien näkemysten ja mielipiteiden kerääminen, arviointi ja parantaminen Ihminen - ympäristönäkökulmat on huomioitu opetuksessa - viestintä, opiskelijat ja asiakkaat ovat tietoisia opiston kestävän kehityksen toiminnasta, arvoista ja ympäristöpolitiikasta - opiskelijoiden mielipiteiden ja näkemysten kerääminen, opistossa kerätään säännöllisesti tietoa opiskelijoiden ja sidosryhmien näkemyksistä ja ne huomioidaan suunnittelussa. Taloudellisuus - toiminnan taloudellisuus - energian käyttö - jätehuolto - materiaalien käyttö ja hankinnat - puhtaanapito - viihtyvyys - työturvallisuus - tietopääoman luotettavuus ja turvallisuus - pätevyys, koulutus tietoisuus (henkilöstö) Lähde: Jyrki Käppi- Petäjä opiston kestävän kehityksen hanke raportti

14 MAHDOLLISUUDET VAPAAN SIVISTYSTYÖN KENTÄLLÄ

15 Vapaan sivistystyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä Oppimisen lähtökohtana ihmisen kokemuspiiri ja kiinnostuksen kohteet Paikallisista tarpeista nousevat teemat Kokonaisvaltainen lähestymistapa asioihin ja ilmiöihin Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen Kokemuksellisuus Arvojen ja merkitysten syventäminen Kriittinen ajattelu ja dialoginen oppiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Oppimisympäristöt (mm. luonnonympäristöt, kulttuuriympäristöt, internaatti) Verkostomainen toimintatapa -> toimintaympäristön osaaminen käyttöön Mahdollisuus nopeaan reagoimiseen yhteiskunnasta nouseviin tarpeisiin!

16 Esimerkkejä kestävän kehityksen teemoista vapaan sivistystyön opetuksessa Kestävä kulutus Kodin ekoarki (esim. energiansäästö, lajittelu ja kierrätys, liikkuminen) Alueelliset ja paikalliset kestävän kehityksen teemat Ekologinen ja terveellinen ravinto Ekologinen rakentaminen Luonnontuntemus ja luonnossa liikkuminen Kulttuurien tuntemus Paikallinen ja alueellinen kulttuuriperintö Maailman kulttuuriperintö Hyvinvointi ja jaksaminen Ympäristöongelmat ja kehityskysymykset Kestävän kehityksen eettiset kysymykset Kansalaisvaikuttaminen Ammatillinen koulutus: Kestävä kehitys omalla ammattialalla Käytännön osaaminen kestävän kehityksen huomioon ottamisesta omassa ammatissa Ammattilaisen rooli ympäristökasvattajana

17 ESIMERKKEJÄ KURSSEISTA: kädentaidoissa kursseja esim. tuunausta, käytetään kierrätysmateriaaleja esimerkiksi kahvipussit, kestovaippakursseja perinteisiä kursseja käsitöissä, esim. entisöinti. punamultamaalin valmistus, riukuaita, muodistaminen, köysi, tuohi, terva, kasvivärjäys liikunnassa esim. kansantanssinkurssit, muut perinteiset tanssit, jooga, joka edistää hyvinvointia luonnon hyödyntäminen vaikkapa sienikurssien muodossa Käsityö, kuvataide, materiaalivalinnat ja kierrätysmateriaalikurssit esim. skräppäys kierrätysmateriaaleista, entisöinti ja verhoilu, tilkkutyöt, veisto kierrätysmateriaaleista ja tuunaus Lähde: Jyrki Käppi- Petäjä opiston kestävän kehityksen hanke raportti

18 Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteita Tietoisuuden lisääminen Kestävien toimintatapojen oppiminen Ihmisenä kasvun ja elämänhallinnan tukeminen Arvojen ja merkitysten synnyttäminen Osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen vahvistaminen Vastuuseen kasvaminen Kestävän elämäntavan omaksuminen Muutoksen tekijäksi kasvaminen Mitä tarkoittaa opiston toiminnassa? Strateginen johtaminen Lakisääteiset vaatimukset Organisaatio ja resurssit Kestävän kehityksen ohjelma Opetus: tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja oppimisympäristöt Toimintakulttuuri Kumppanuudet ja hankkeet Toiminnan arviointi ja kehittäminen Oppimisen tasot 1. Yksilöiden oppiminen: kestävä elämäntapa, muutoksen tekijän valmiudet 2. Yhteisön oppiminen: oppilaitos esimerkkinä kestävästä elämäntavasta 3. Yhteiskunnan taso: oppilaitos yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä

19 Yhteystiedot Koulutus ja tuki Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One Keskustie NURMIJÄRVI risto.tenhunen@eco-one.fi puh Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Rautatieläisenkatu 6 A Helsinki erkka.laininen@okka-saatio.com puh