Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos"

Transkriptio

1 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus ARVIOITAVA TEEMA Teeman toteuttaminen KRITEERI 11: Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja opiskelijat osallistuvat toimintaan. Oppilaitos on saanut teemaan liittyvän toiminnan perusteella Vihreän lipun käyttöoikeuden, joka on arviointihetkellä voimassa (riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta). Mitä toimintaa oppilaitos on toteuttanut teemaan liittyen yhden tai useamman lukuvuoden aikana? Miten henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet toimintaan? Teemaan liittyvä toiminta Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen Teemavuodet, jolloin toimintaa on toteutettu Esimerkkejä toiminnasta: Teeman käsittely eri opetuksessa, tapahtumat, teemapäivät ja -viikot, vierailut, leirikoulut, oppilaitoksen omat projektit tai kampanjat, uusien toimintatapojen käyttöönotto, ekoagenttitoiminta, osallistuminen hankkeisiin, vierailevat asiantuntijat Toimintatapojen vakiinnuttaminen KRITEERI 12: Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai oppilaitoksen toimintakulttuuria. Mitä teemaan liittyviä vaikutukseltaan merkittäviä toimintatapoja tai teknisiä ratkaisuja oppilaitos on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa? Millaisin keinoin toimintatapojen jatkuvuus on varmistettu? (Katso esimerkkiluettelo) Teemaan liittyvät vakiinnutetut toimintatavat tai tekniset ratkaisut Suunnitelmat, ohjeet, tiedotus, perehdytys ja seuranta, joilla varmistetaan toimintatapojen jatkuvuus Millä tavoin oppilaitos on varmistanut teemaan liittyvien lakisääteisten vaatimusten täyttymisen? Verkottuminen KRITEERI 13: Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Millä tavoin oppilaitos tiedottaa sidosryhmiään kestävän kehityksen teemoihin liittyvästä toiminnasta? Mitä yhteistyötä oppilaitos on toteuttanut teemaan liittyen paikallisten toimijoiden kanssa yhden tai useamman lukuvuoden aikana? Yhteistyötahot Yhteistyömuodot Yhteistyötä on toteutettu säännöllisesti usean lukuvuoden ajan

2 Kestävän kehityksen teemojen puitteissa tapahtuva yhteistyö voi liittyä esimerkiksi oppilaitoksen toimintakulttuurin tai ylläpitotoimintojen kehittämiseen tai koulurakennuksen kunnostamiseen. Yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi koulutuksen järjestäjä, kunnan tekninen toimi, hankinnoista vastaava taho, opiskelijahuollon sidosryhmät, kodit ja vanhemmat tai ulkopuoliset palveluntuottajat. Yhteistyö voi käsittää myös kriteerissä 10 tarkoitettua kestävän kehityksen opetukseen liittyvää toimintaa ja sen yhteistyötahoja. Teemojen toteutuksen pisteytys Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 4 Teema 5 PISTEET YHTEENSÄ TEEMAN NIMI PISTEET Kriteeri 11 Kriteeri 12 Kriteeri 13 Teemojen toteutusta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaitoksen sertifikaatin hakuvuoden sekä sitä edeltävän viiden lukuvuoden aikana toteutettu toiminta. Kriteerin 11 arviointi Puuttuva (0 p) Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3p) Oppilaitos ei ole käynnistänyt teeman toteutusta. Oppilaitos on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana opetukseen tai toimintakulttuuriin liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta teeman toteutukseen on joitakin. Oppilaitos on toteuttanut yhden lukuvuoden aikana teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi tapahtumia tai opetusta, tai oppilaitoksessa on otettu käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja. Oppilaitos on voinut myös toteuttaa teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti. Oppilaitos on toteuttanut useampana kuin yhtenä lukuvuonna teemaan liittyvää monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, ottanut käyttöön teemaan liittyviä toimintatapoja, tai toteuttanut esimerkiksi teemaan liittyvän laajemman, koko lukuvuoden kestävän yksittäisen hankkeen tai toimintamuodon. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta teeman toteutukseen on kattavasti useamman kuin yhden lukuvuoden aikana. Teemaan liittyvän toiminnan perusteella oppilaitoksen saama Vihreän lipun käyttöoikeus, joka on arviointihetkellä voimassa riittää näytöksi kahden pisteen suorituksesta. Kriteerin 12 arviointi Puuttuva (0 p) Käynnistynyt (1 p) Oppilaitos ei ole vakiinnuttanut yhtään teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Oppilaitos on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhden teemaan liittyvän toimintatavan tai teknisen ratkaisun, jolla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Oppilaitos on laatinut

3 Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) toimintatapaan liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja oppilaiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatavan toteutumisen. (Katso esimerkkiluettelo liitteenä.) Oppilaitos on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä kaksi teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Oppilaitos on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. Oppilaitoksen toiminta täyttää teemaan liittyvät lakisääteiset vaatimukset. (Katso esimerkkiluettelo liitteenä.) Oppilaitos on vakiinnuttanut pysyväksi osaksi toimintaa yhteensä vähintään kolme teemaan liittyvää toimintatapaa tai teknistä ratkaisua, joilla on merkittävä vaikutus teeman toteutumiseen. Oppilaitos on laatinut toimintatapoihin liittyvät tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, vastuut sekä varmistanut henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytyksen ja toiminnan seurannan avulla toimintatapojen toteutumisen. (Katso esimerkkiluettelo liitteenä.) Kriteerin 13 arviointi Puuttuva (0 p) Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Oppilaitos ei ole tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä eikä ole toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Oppilaitos on tiedottanut teemaan liittyvästä toiminnasta sidosryhmiä ja käynnistänyt teemaan liittyvän yhteistyön ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa. Oppilaitos on toteuttanut teemaan liittyvää yhteistyötä yhden lukuvuoden ajan ainakin yhden paikallisen toimijan kanssa. Oppilaitoksella on useamman kuin yhden paikallisen toimijan kanssa teemaan liittyviä, vakiintuneita yhteistyömalleja, joita on toteutettu useamman lukuvuoden ajan.

4 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Opetuksen toteutus Kriteereitä arvioidaan tutkinnoittain. Tiedon kerääminen voidaan toteuttaa siten, että lomakkeeseen vastaavat tutkinnon osien opettajat sopivissa ryhmissä ja vastaukset vedetään tämän jälkeen yhteen arviointia varten. Arvioitava tutkinto: Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään Käsittelyn laajuus yhteensä Työprosesseihin liittyviä aiheita Esimerkkejä Luonnonjärjestelmien toiminta (esim. ravinteiden, veden ja energian kiertokulut, ekosysteemien toiminta, metsän sukkessio, ym.) luontoon liittyvillä ammattialoilla Teknologiset järjestelmät (esim. tietoverkot, vesi- ja jätevesihuolto, energiajärjestelmät, ympäristönsuojeluteknologian prosessit, liikennejärjestelmät, ammattialan yrityksen teknologiset järjestelmät ) Tuotantojärjestelmät (esim. teollisuustuotanto, elintarvikkeiden tuotantoketju, ym.) Liikenteen ja kuljetusten ympäristövaikutukset (yleensä, omalla ammattialalla) Työyhteisöjen tarkastelu sosiaalisina systeemeinä (esim. vuorovaikutus ja tiedonkulku, sosiaaliset suhteet, valtasuhteet, vaikuttamisen kanavat, ym..) Oman ammattialan toiminnan, tuotteiden, palveluiden ja hankintojen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkastelu paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla Ilmastonmuutoksen torjunta / ilmastonmuutokseen sopeutuminen ammattialalla Materiaalivirtojen hahmottaminen omalla ammattialalla, materiaalien kierrätysjärjestelmät Ammattialan energiavirrat, energiatehokkuus ja energiantuotantotavat Työprosesseihin liittyvien ympäristö-, turvallisuus ja terveysnäkökohtien tunnistaminen Ammattialan työympäristöjen kulttuuriset näkökohdat

5 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Oman alan tuotteiden ja palveluiden haitallisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten vähentämisen keinojen pohtiminen ja arviointi Oman työn suunnittelu kokonaisuutena kestävän kehityksen näkökohdat huomioon ottaen Muut kriteeriin liittyvät teemat: Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina? Kriteeriin 15 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 15 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin toteutuksesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta toteutetaan tutkinnon opetuksessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina. KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään Käsittelyn laajuus yhteensä Ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta Ammattialalla käytössä olevat ympäristömerkityt ja sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet ja palvelut Erilaisten työtapojen merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Kestävän kehityksen mukaisten työmenetelmien, välineiden ja materiaalien valinta työtilanteissa

6 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Työssäoppimispaikan kestävän kehityksen käytäntöjen arviointi Muut kriteeriin liittyvät teemat: Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina? Kriteeriin 16 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 16 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin toteutuksesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta toteutetaan tutkinnon opetuksessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina. Työn perustana olevan tiedon hallinta Esimerkkien selkeyttäminen Taso 3 auditoijalle hankala ja vaativa todentaa KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään Käsittelyn laajuus yhteensä Vastuullisen yritystoiminnan ulottuvuudet (taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu) Vastuullisuus yritysten liiketoimintatekijänä Ammattialaan liittyvä ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö ja -määräykset sekä hallinnollinen ja taloudellinen ohjaus

7 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Ammattialan kestävään kehitykseen liittyvät sopimukset ja ohjelmat Ammattialan kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia Työsuojelu ja työhyvinvointi omalla ammattialalla, oman työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät sekä ympäristömerkit ja sosiaalisen vastuun tunnukset, ja niiden käyttö ammattialalla Muut kriteeriin liittyvät teemat: Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina? Kriteeriin 17 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 17 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin toteutuksesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta toteutetaan tutkinnon opetuksessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina. KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään Käsittelyn laajuus yhteensä Ammattialan kulttuuriperinne ja historia Omalla ammattialalla tapahtuneet muutokset historia nykyisyys tulevaisuus -viitekehyksessä

8 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutus omalla ammattialalla Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset omalla ammattialalla (esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön ja muun hallinnollisen ohjauksen muutokset) Ympäristöä säästävän teknologian kehittyminen ja sen vaikutus ammattialaan Muut kriteeriin liittyvät teemat: Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina? Kriteeriin 18 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 18 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin toteutuksesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta toteutetaan tutkinnon opetuksessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Eri tutkinnoissa hyvin erilaisia sisältöjä, miten otetaan huomioon arvioinnissa? Olisi hyvä koota tietoa KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään Käsittelyn laajuus yhteensä

9 Yleinen tieto ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, globaaleista, paikallisista ja alueellisista ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymyksistä, niiden ehkäisystä ja hallinnasta, sekä kestävän kehityksen periaatteista epämääräinen, täsmennettävä, tarvitaanko ollenkaan Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Yksilön vaikutusmahdollisuudet, esim. kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Asiakkaan opastaminen kestävän kehityksen asioissa Kestävän kehityksen kysymysten eettinen tarkastelu ja oman ammattietiikan pohtiminen Opiskelijoiden näkemysten ja arvojen selkeyttäminen keskustelun ja reflektoinnin kautta, toisten arvojen ja näkemysten ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen Muut kriteeriin liittyvät teemat: Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina? Kriteeriin 19 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 19 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin toteutuksesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta toteutetaan tutkinnon opetuksessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa tai oppimisprojekteina.

10 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Aiheet Tutkinnon osat, joissa aiheita käsitellään tai muu toiminta, jolla edistetään taitojen oppimista Käsittelyn laajuus yhteensä Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta (esimerkiksi mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin) Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa (esimerkiksi Internetin, vierailujen tai hankkeiden kautta) Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottamisen käytännössä (esim. oppilaitoksen järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym.) Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea (esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu, energian ja veden säästäminen)

11 Ei lainkaan Yksittäisiä Runsaasti Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa: esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym. Muut tavat, joilla oppilaitos edistää kokemuksellista ja toiminnallista oppimista erilaisissa ympäristöissä (nimeä): Millä tavoin kriteerin mukaista opetusta tai toimintaa toteutetaan suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi eri tutkinnon osia yhdistävinä aihekokonaisuuksina, kestävän kehityksen teemojen puitteissa, oppimisprojekteina tai opetuksen ulkopuolisena toimintana? Kriteeriin 20 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 20 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta opetuksesta tai toiminnasta ei löydy tutkinnon opetuksen toteutuksessa tai oppilaitoksen arjessa. Tutkinnon opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa on yksittäisiä kriteerin toteutuksesta tai toiminnasta. Tutkinnon opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa runsaasti kriteerin mukaisen opetuksen toteutuksesta tai toiminnasta. Kriteerissä mainitut näkökulmat otetaan monipuolisesti huomioon opetuksessa ammattialan osaamisvaatimuksia tukevalla tavalla. Kriteerin mukaista opetusta ja toimintaa toteutetaan tutkinnon opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa suunnitelmallisina kokonaisuuksina esimerkiksi yhdistämällä tutkinnon eri osien näkökulmia, kestävän kehityksen teemojen puitteissa, oppimisprojekteina tai opetuksen ulkopuolisena toimintana. KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Millaisia aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia oppilaitos tarjoaa opiskelijoille? Toimintatavat Osallistumisen laajuus Opiskelijoiden osallistuminen esimerkiksi oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin oppilaitoksen sisäisistä asioista päättämiseen kuten työympäristön viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämiseen Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa

12 Oppilaiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin Muut osallistumisen ja vaikuttamisen tavat (nimeä): Arvioi oppilaiden osallistumisen tasoa oppilaitoksen opetuksessa seuraavan asteikon mukaan: Ei koskaan Joskus Usein Lähes aina Opiskelijoiden mielipiteitä kuunnellaan Opettajat suunnittelevat ja opiskelijat auttavat toteutuksessa Opiskelijat ja opettajat suunnittelevat toteuttavat yhdessä Opiskelijat suunnittelevat ja opettajat auttavat toteutuksessa Millä tavoin opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen kytkeytyy koulun opetuksen pedagogiseen lähestymistapaan? Kriteeriin 21 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 21 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisesta toiminnasta ei löydy oppilaitoksen arjessa ja opetuksen toteutuksessa. Oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa on yksittäisiä opiskelijoiden osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa on runsaasti opiskelijoiden osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Kriteerissä mainitut näkökulmat toteutuvat monipuolisesti. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen toteutuu laajasti oppilaitoksen opetuksen pedagogisessa lähestymistavassa. Opetusmenetelmät ja oppimispolku KRITEERI 22: Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. Millaisia opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä käytetään kestävän kehityksen opetuksessa? Esimerkit toteutuksesta (merkitse esimerkkiin tutkinnon osat, joissa menetelmää sovelletaan) Opiskelijoita kiinnostavien kysymysten ja ilmiöiden tarkastelun mahdollistavat menetelmät

13 Opiskelijoiden omien kokemusten hyödyntäminen oppimisen aineistona Tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen Opiskelijoiden mielipiteiden kuuleminen ja niiden reflektointi Opiskelijoiden osallistuminen opetuksen ja oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin Opiskelijoiden osallistuminen opetusryhmän toiminnan suunnitteluun Ryhmätyöskentely Luova toiminta Muut menetelmät: Opettajat ovat koonneet yhdessä menetelmiä ja suunnitelleet niiden käyttöä sekä dokumentoineet niitä esimerkiksi menetelmäpankkiin. Millä tavoin opettajat ovat koonneet kestävän kehityksen opetusmenetelmiä ja suunnitelleet niiden käyttöä? Miten menetelmät on dokumentoitu? Kriteeriin 22 liittyvät opetuksen kehittämistarpeet: Kriteerin 22 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kriteerin mukaisten opetusmenetelmien käytöstä ei löydy opetuksen toteutuksessa. Tutkinnon opetuksessa on yksittäisiä kriteerin mukaisten opetusmenetelmien käytöstä. Tutkinnon opetuksessa on runsaasti kriteerin mukaisen kriteerin mukaisten opetusmenetelmien käytöstä. Opettajat ovat koonneet yhdessä menetelmiä ja suunnitelleet niiden käyttöä sekä dokumentoineet niitä esimerkiksi menetelmäpankkiin. KRITEERI 23: Kestävän kehityksen opetus toteutuu tutkinnon läpi etenevänä suunnitelmallisena oppimispolkuna. Kestävän kehityksen opetusta ei ole suunniteltu ja toteutettu tutkinnon läpi etenevänä oppimispolkuna. Opettajien kesken on käyty keskustelua kestävän kehityksen opetuksen tavoitteista ja sisällöistä tutkinnon eri osissa. Opettajat ovat yhdessä suunnitelleet tutkinnon läpi etenevän oppimispolun, jossa on kuvattu keskeiset kestävän kehityksen oppimistavoitteet ja sisällöt. Millä tavoin suunnittelu on tapahtunut?

14 Miten oppimispolku on dokumentoitu? Oppimispolun kuvausta hyödynnetään opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työkaluna. Millä tavoin oppimispolun kuvausta hyödynnetään opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena? Kriteerin 23 arviointi Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Kestävän kehityksen opetusta ei ole suunniteltu ja toteutettu tutkinnon läpi etenevänä oppimispolkuna. Opettajien kesken on käyty keskustelua kestävän kehityksen opetuksen tavoitteista ja sisällöistä tutkinnon eri osissa. Opettajat ovat yhdessä suunnitelleet tutkinnon eri osien läpi etenevän oppimispolun, jossa on kuvattu keskeiset kestävän kehityksen oppimistavoitteet ja sisällöt. Oppimispolun kuvausta hyödynnetään opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työkaluna. Keke opetus vs. keken toteutuminen opetuksessa Pelkkä keskustelu ei riitä yhteen pisteeseen 1p. totsussa ja arviointiperusteissa kirjattuna + alettu toteututtamanna 2p. toteutunut pakollisissa osissa Oppimispolku kehitetään kokemusten perusteella 3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kriteerien 24 ja 25 pisteytys on kaksinkertainen: puuttuva = 0 pistettä, käynnistynyt = 2 pistettä, kehittynyt = 4 pistettä, vakiintunut = 6 pistettä. Kestävän kehityksen arviointikäytäntö KRITEERI 24: Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja osaamisen arvioinnin tuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Oppilaitos on suunnitellut mittareita ja käytäntöjä kriteerissä esitettyjen kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Millä mittareilla oppilaitos seuraa ja arvioi a) kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista b) kestävän kehityksen opetuksen toteutusta c) kestävän kehityksen osaamisen arvioinnin tuloksia d) kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen tai kulttuurinen kestävyys)

15 Selventäviä mittareista Miten arviointitiedon kerääminen tapahtuu kriteerissä mainituista arvioinnin kohteista? (Suunniteltu, mutta ei vielä välttämättä toteutettu käytäntö.) Kestävän kehityksen arviointi on toteutettu ainakin kerran edellä kuvatun arviointikäytännön mukaan. Milloin arviointi on tapahtunut? Oppilaitoksella on kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin vakiintuneet käytännöt, joka on osa koulun toiminnan arviointia. Millä tavoin arvioinnin käytännöt on vakiinnutettu (esim. vastuiden määrittely ja käytäntöjen ohjeistus)? Millä tavoin kestävän kehityksen arviointi on kytketty oppilaitoksen toiminnan itsearviointiin? Kriteerin 24 arviointi Käynnistynyt (2 p) Kehittynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Oppilaitoksella ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Oppilaitos on suunnitellut mittareita ja käytäntöjä kriteerissä esitettyjen kestävän kehityksen asioiden seurantaan ja arviointiin. Oppilaitos on toteuttanut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaa ja arviointia. Oppilaitos on luonut kriteerissä esitettyjen asioiden seurantaan ja arviointiin vakiintuneet käytännöt, jotka ovat osa oppilaitoksen toiminnan arviointia. KRITEERI 25: Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Oppilaitoksella ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja kestävän kehityksen työn tuloksista raportointiin. Oppilaitos on suunnitellut henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisen tavat kestävän kehityksen arviointitiedon käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Millä tavoin henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn? (Suunniteltu, mutta ei vielä välttämättä toteutettu käytäntö.) Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet arviointitiedon käsittelyyn edellä kuvatun käytännön mukaisesti. Milloin osallistuminen on tapahtunut? Pitäiskö viivan olla pykälää ylempänä? Millä tavoin opiskelijat saadaan mukaan? Riittääkö, jos on olemassa puitteet osallistumiselle, jos ei osallistu?

16 Millä tavoin ja missä yhteydessä tapahtuu kestävän kehityksen arviointitiedon hyödyntäminen seuraaviin tarkoituksiin: (Suunniteltu, mutta ei vielä välttämättä toteutettu käytäntö.) a) kestävän kehityksen ohjelman päivittäminen b) opetuksen kehittäminen c) toimintakulttuurin kehittäminen Oppilaitos on hyödyntänyt arviointitietoa kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toiminta-kulttuurin kehittämisessä edellä kuvattujen käytäntöjen mukaisesti. Milloin arviointitiedon hyödyntäminen on tapahtunut? Onko liian tarkka kysymys? Oppilaitoksella on vakiintuneet käytännöt arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Millä tavoin arvioinnin käytännöt on vakiinnutettu (esim. vastuiden määrittely ja käytäntöjen ohjeistus)? Oppilaitos raportoi kestävän kehityksen työn tuloksista sidosryhmilleen. Millä tavoin oppilaitos dokumentoi ja julkistaa säännöllisesti kestävän kehityksen työn tuloksiaan (esim. kestävän kehityksen raportti, osana vuosikertomusta tms.)? Kriteerin 25 arviointi Käynnistynyt (2 p) Kehittynyt (4 p) Vakiintunut (6 p) Oppilaitoksella ei ole käytäntöjä kestävän kehityksen arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja kestävän kehityksen työn tuloksista raportointiin. Oppilaitos on suunnitellut henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisen tavat kestävän kehityksen arviointitiedon käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet arviointitiedon käsittelyyn. Oppilaitos on hyödyntänyt arviointitietoa kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos on luonut vakiintuneet käytännöt arviointitiedon yhteiseen käsittelyyn ja tiedon hyödyntämiseen. Oppilaitos raportoi kestävän kehityksen työn tuloksista sidosryhmilleen.

17 YHTEENVETOLOMAKE Arviointialue ja kriteeri Pisteet Kehittämistarpeet 1. SUUNNITTELU Arvot Kriteeri 1 Lakisääteiset vaatimukset Kriteeri 2 Kriteeri 3 Organisaatio ja resurssit Kriteeri 4 Kriteeri 5 Kriteeri 6 Kestävän kehityksen ohjelma Kriteeri 7 Opetuksen suunnittelu Kriteeri 8 Kriteeri 9 Kriteeri 10 Kriteeri 11 SUUNNITTELU: Pisteet yht. Sertifikaatin vaatimustaso osassa on 22/33 pistettä. Nollatason pistemäärää ei saa olla missään kriteerissä. Arviointialue ja kriteeri Pisteet Kehittämistarpeet 2. TOTEUTUS Kestävän kehityksen teemat Kriteeri 12, Teemojen toteuttaminen Teema 1: Teema 2: Teema 3: Teema 4: Teema 5: Kriteeri 13, Toimintatapojen vakiinnuttaminen Teema 1: Teema 2: Teema 3: Teema 4: Teema 5: Kriteeri 14, Verkottuminen Teema 1: Teema 2: Teema 3: Teema 4: Teema 5: Kestävän kehityksen teemat: Sertifikaatin vaatimustaso osassa on 30/45 pistettä. Nollatason

18 25 Esimerkki Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista Pisteet yht. pistemäärää ei saa olla missään kriteerissä. Arviointialue ja kriteeri Pisteet (0-3) 2. TOTEUTUS Opetuksen toteutus Tutkinto Työn perustana olevan tiedon hallinta Kriteeri 15 2 Kriteeri 16 3 Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta Kriteeri 17 1 Kriteeri 18 2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Kriteeri 19 2 Kriteeri 20 2 Kriteeri 21 3 Opetusmenetelmät ja oppimispolku Kriteeri 22 2 Kriteeri 23 3 Opetuksen toteutus: Pisteet yht. Sertifikaatin vaatimustaso osassa: Oppilaitoksen on saatava vähintään 18/27 pistettä tutkinnoista, jotka kuuluvat sen oppilaitoskokonaisuuden opetukseen, jolle sertifikaattia haetaan. Arviointialue ja kriteeri Pisteet Kehittämistarpeet 3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kestävän kehityksen arviointikäytäntö Kriteeri 24 Toiminnan kehittäminen ja raportointi Kriteeri 25 Seuranta, arviointi ja kehittäminen: Pisteet yht Sertifikaatin vaatimustaso osassa on 6/12 pistettä. Nollatason pistemäärää ei saa olla missään kriteerissä.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet T Y Ö P R O S E S S I N H A L L I N T A Alan tuotteiden / palveluiden elinkaaren keke-näkökohdat Oman työprosessin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Luonnonjärjestelmien ja luonnonvara-alan tuotannolle keskeisten ekosysteemien toiminta (*)

Luonnonjärjestelmien ja luonnonvara-alan tuotannolle keskeisten ekosysteemien toiminta (*) KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3 Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Opetuksen toteutuksen arviointi, tausta-aineistoa AMMATILLISET OPPILAITOKSET Taustaa Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on ihmisiä, joilla on kyky ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi minen ja sertifikaatin ylläpito 1) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä 3.11.2009 Tiina Laurila tiina.laurila@sykli.fi gsm 050-330 0298 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio 1992 Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE 1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSA-ALUEET Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on edistää kestävää kehitystä niin ekologisten että taloudellisten tavoitteiden suhteen

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Matkailualan perustutkinto Koodi: MAT3902 Päätös: LAMO C19/201 Näytön kuvaus osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä kulttuuritapahtumassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Opetuksen toteutuksen arviointi, tausta-aineistoa aineistoa YLEISSIVISTÄVÄT KOULUT Taustaa Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköinen kaupankäynti 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen. Hän seuraa kilpailutilannetta ja alan trendejä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Ammattilaiseksi kansainvälisesti tutkinnon osa tarjoaa opiskelijalle yksilöllisen mahdollisuuden lisätä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut)

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Laatua laivalla 26.8. 27.8.2013 Anu Räisänen & Pirjo Väyrynen Opetushallitus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN 13..Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamis- Hyväksymismerkinnät 1 () Hiusalan perustutkinto Koodi: HIU3901 Päätös: LAO C3/201 Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan työtehtävän

Lisätiedot