Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti"

Transkriptio

1 Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIN ETENEMINEN VÄLINEHUOLLOSTA YLEISESTI STERILOINNIN VALIDOINTI VÄLINEHUOLLON TOIMINTAMALLIT VÄLINEHUOLLON TILAT NYKYTILA ALUEEMME VÄLINEHUOLLOSSA VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET LOGISTIIKKA TOIMIPISTEET KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTO KOKKOLAN PÄÄTERVEYSASEMA TORKINMÄKI KOIVUHAKA KÄLVIÄ ULLAVA LOHTAJA KANNUS TOHOLAMPI LESTIJÄRVI REISJÄRVI KRUUNUPYY ALAVETELI TEERIJÄRVI KAUSTINEN TUNKKARI HALSUA PERHO VÄLINEHUOLTOTILOJEN LÄMPÖTILOISTA JA ILMASTOINNISTA YLEISESTI KESKIARVOJA JA OSUUKSIA VÄLINEHUOLLON TOIMIPISTEISTÄ VÄLINEHUOLTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET TILAT LAITTEET JA LAITEREKISTERIT INSTRUMENTTIMÄÄRÄT/INVENTAARIO KERTAKÄYTTÖINSTRUMENTIT

3 8.5. LOGISTIIKKA VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET HENKILÖSTÖ VARASUUNNITELMAT LASKUTUS JA HINNASTO VÄLINEHUOLLON KESKITTÄMISEN HYÖTYJÄ JA RISKEJÄ PÄÄTÖSESITYS PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄLLE POHDINTAA JA PROJEKTIN AIKANA ESIIN TULLEITA ASIOITA

4 1. Johdanto Välinehuolto on palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa puhtaita, steriilejä, toimintakelpoisia ja käyttötarkoituksen mukaisia instrumentteja, välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimusta ja hoitoa varten. Välinehuolto on ydinprosessille välttämätön tukipalvelu. Toiminta on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010) määrittää välinehuollon toimintaa. Syksyllä 2013 Keski-Pohjanmaan kunnat sekä Kiurun valtuusto hyväksyivät alueellisen järjestämissuunnitelman, jossa määritellään välinehuollon tavoitetilaa seuraavasti: Välinehuollon palvelujen jatkuvan kehittämisen haasteena on kustannusten hallinta, osaamisen varmistaminen sekä ajanmukaisen ja laatuvaatimukset täyttävien sterilointilaitteiden hankinta ja huolto. Viimeisten vuosien aikana välinehuoltotoimintoja Suomessa on keskitetty. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Tällä taustalla on tehty anomus välinehuollon selvitysprojektia varten. Projektin perustamiskokous pidettiin , ja projektin toteutusajaksi määriteltiin Projektin tavoitteena on ollut Keski-Pohjanmaan alueen välinehuoltotoiminnan nykytilan selvittäminen. Alkuperäisesti tavoite projektianomuksessa on ollut alueellisen välinehuoltokeskuksen perustamisedellytysten selvitys ja kannattavuuslaskenta. Kuitenkin jo projektin alkuvaiheessa pystyttiin todentamaan, että nykytilanteessa ei ole mahdollista tuottaa esimerkiksi tarkkaa kustannushyötyanalyysia, koska liian paljon muuttujia laskentaan puuttuu. Talouden tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia, tai että välinehuollon kustannuksia eivät ole tiliöity samalla tavalla. Oleellisena osana laskentaan olisivat myös olleet laitteistojen huoltokustannukset, nykyisten instrumenttien inventaario ja esimerkiksi logistiikan nykykustannukset. Näitä tietoja ei ole eksakteina saatavilla, osin lainkaan, joten kannattavuuslaskentaa ei ole siksi tehty. Projektin analysointi on siksi enemmän teoriapohjainen, ja tämä asia on hyväksytty projektikokouksessa

5 2. Projektiorganisaatio Projektin vastuuhenkilönä on toiminut operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä, ja projektin toteutuksesta on vastannut tuotantotalouden insinööri, toimintaterapeutti Janne Korkiakangas. Projektiryhmä Yhteystiedot Kaija-Riitta Suonsyrjä, projektivastaava Janne Korkiakangas, projektipäällikkö Katri Vironen Pirjo Lepistö Teija Nikula Anna-Liisa Nikkarikoski Soili Siltala Kaisa Rannankari Ohjausryhmä Pekka Korhonen Martti Lilja Teija Määttälä Tomas Carlsson Paula Varila Jukka Mäkelä Ilkka Luoma Hannu Pajunpää

6 3. Projektin eteneminen Varsinaista projektin aloituskokousta ei lyhyen aikataulun vuoksi järjestetty, ja jo helmikuun perustamiskokouksessa suunniteltu projekti- ja ohjausryhmä sovittiin lopullisesti puhelinkeskusteluina. Projektin alkuaikana tarkempi perehtyminen välinehuoltoon oli välttämätöntä. Vierailut välinehuollon pisteisiin alkoivat, ja keskustelua välinehuollon ammattilaisten kanssa on tehty paljon. Aikataulut vierailuista välinehuollon kaikkiin pisteisiin laadittiin ja sovittiin. Vierailut ovat toteutuneet kaikkiin välinehuollon pisteisiin lukuun ottamatta Lohtajaa ja Reisjärveä. Lohtajan välinehuoltaja on kuitenkin tavattu, ja hän on antanut riittävästi tietoa sekä toimittanut valokuvat tiloista. Reisjärvi kuuluu alueelle vain erikoissairaanhoidon osalta, ja tiedonsaanti on ollut haastavampaa. Perusterveydenhuollon välinehuollon tilasta on saatu tietoa lopulta sähköpostitse. Välinehuollon toimijaverkoston selvittäminen ja tavoittaminen oli välillä aikaa vievää. Projektin ajankohta touko-kesäkuulla on myös aktiivista lomaaikaa, ja paljon välinehuollon toimijoita on ollut vuosilomalla. Projektin aikana on selvitystyössä ollut mukana myös keskussairaalan hygieniahoitaja Sebastian Finnilä, sekä taloustoimiston laskentasihteeri Kaisa Rannankari. Ensimmäinen projektikokous pidettiin keskussairaalan tiloissa, ja projektin päättävä kokous Kokkolan tk:n tiloissa Projektiraportissa käsitellään erikoissairaanhoitoa lyhenteellä esh, perusterveydenhuoltoa lyhenteellä pth, ja suun terveydenhuoltoa lyhenteellä sth. 4. Välinehuollosta yleisesti Välinehuoltoa ohjaavia lakiasetuksia, määräyksiä, standardeja ja esimerkiksi lääkelaitosten suosituksia on paljon. Nämä ovat koottuina liitteeksi 1, ja listan pituus kuvastaa sitä, kuinka montaa eri ohjetta ja säännöstä tulisi välinehuollossa ottaa huomioon ja noudattaa. Välinehuolto osana potilaan palvelu- tai hoitoketjua tuottaa käyttötarkoitukseen soveltuvat välineet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, oikein pakattuina yhdessä laadukkaan palvelun kanssa. Prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käytettävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, steriloinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Välinehuoltopalveluilla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, sekä samalla alentaa kustannuksia. Välinehuoltotoiminnan merkitys on kasvamassa infektioiden näkökulmasta. Se on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä. Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävät monikäyttöiset välineet siten, ettei niistä aiheudu tartuntavaaraa. 6

7 Välinehuolto vaatii asiantuntemusta, ja tietoa tulee päivittää. Ammattimaisen välinehuollon suorittaa välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Ammattimaisen käyttäjän tulee vastata esimerkiksi siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Käyttöhenkilöllä tulee olla myös tieto painelaitteiden toimintaperiaatteista. Painelaitteiden käytölle välinehuollossa on siinä mielessä merkitystä, että esimerkiksi tilavuudeltaan yli 60 litran autoklaavin käyttöön vaaditaan painelaiteasetusten mukainen koulutus. Mitä tapahtuu, jos instrumentit eivät ole steriilejä? Voiko kukaan todentaa, tai onko se ollut koskaan laskettavissa, paljonko kontaminoituneen välineen kautta on infektioita tullut tai on aiheuttanut lisää hoitokuluja? Kalliiden operaatioiden onnistuminen vaarantuu, mikäli steriiliydestä ei olla varmoja Steriloinnin validointi Sterilointilaitteen suorituskykyä mitataan osoittamalla, että steriloitavat olosuhteet saavutetaan toistuvasti steriloitavan kuorman kaikissa osissa. Validoinnissa käytetään mallikuormia, jotka vastaavat käytettäviä kuormia, ja joiden on oltava vähintään yhtä vaikeasti steriloitavia. Tuloksena saadaan kullekin sterilointiohjelmalle ja kuormalle hyväksyttävät lämpötilan ja paineen vaihteluvälit, esimerkiksi lämpötila-paine-piirturin mallikäyrät. Varsinaiset steriloinnit voidaan hyväksyä vain, jos lämpötila-paineaika ovat malliajon mukaiset ja vaihteluvälien sisällä. Laitteen suorituskyky tulee osoittaa uudelleen säännöllisin välein, yleensä vuosittain. Tämä tulisi tehdä myös silloin, jos pakkausjärjestelmiä tai kuormia muutetaan niin paljon, etteivät ne vastaa aikaisemmin validoinissa käytettyjä mallikuormia. Validointi vaatii erikoislaitteistoa ja taitoja, siksi sen suorittaa usein ulkopuolinen taho. Höyrysteriloinnin validointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin SFS-käsikirjassa 134. Perusterveydenhuollossa laitekanta on siirtymässä, tai jo on, sellaisten sterilointilaitteiden käyttöön, jotka voidaan validoida. Näitä standardin SFS-EN mukaisia validoituja piensterilointilaitteita ei ole kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä käytössä. Muiden piensterilointilaitteiden toimintaa tulee valvoa seuraamalla autoklaavin kammion lämpötilaa, painetta ja aikaa sterilointiohjelman aikana sekä käyttämällä jokaisella sterilointikerralla tehoa mittaavia kemiallisia indikaattoreita. Ilmeisesti viimeisin muutos lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tullut Lakiasetukset ja standardit käsittelevät terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, eikä niistä löydy erikseen määräyksiä koskemaan esh:n ja pth:n välinehuoltoa. 7

8 5. Välinehuollon toimintamallit Välinehuolto on erikoistumisalueenaan osa terveydenhuoltojärjestelmän tukipalveluita. Toteutus tapahtuu organisaatiossa keskitetyn, osittain keskitetyn tai hajautetun mallin mukaan. Keskitetty toimintamalli tarkoittaa alueellista välinehuoltokeskusta, jonne kaikista muista pisteistä instrumentit lähetetään huoltoon, ja vaatii toimivan ja luotettavan logistiikan. Keskitetyssä toiminnassa henkilöstö on yhden organisaation ja johdon alaisuudessa. Keskitetyn ratkaisun yhteydessä voidaan puhua myös toiminnan tilaaja-tuottaja-mallista, jossa hyötyjä tulee esimerkiksi hintatietoisuudesta ja hintalaatusuhdetietoisuudesta. Malli kannustaa liiketaloudelliseen toimintaan, toiminnan kehittymiseen, joustavuuden parantamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Osittain keskitetyssä toimintamallissa kaikkia huoltolaitteita ei ole keskitetty välinehuoltokeskukseen. Keskussairaalatasolla voidaan ajatella tätä mallia siten, että esimerkiksi leikkaus- ja toimenpideyksiköissä on oma välinehuolto ja laitteisto, mutta sairaalan muu välinehuolto toteutetaan välinehuoltokeskuksessa. Osittain keskitetyssä mallissa henkilöstö voi olla myös hajautettuna eri yksiköihin, tai voivat olla hallinnollisesti samassakin. Koko sairaanhoitopiiriä koskien tätä toimintamallia voisi ajatella siten, että esimerkiksi keskussairaalan välinehuoltokeskuksen lisäksi olisi nk. satelliittipisteitä 2-3 muulla alueella. Satelliittipisteisiin toimitettaisiin sovittujen (lähimpien?) toimipisteiden instrumentit huoltoon. Henkilöstö voisi olla saman yksikön alaisuudessa siitä huolimatta. Hajautetussa toimintamallissa yleisesti useat käyttöyksiköt huoltavat instrumentit paikallisesti. Välinehuollon toimipisteitä on enemmän, ja sitä kautta laitekantaa tarvitaan enemmän. Hajautetun toimintamallin etuna voidaan pitää instrumenttien lyhyttä huoltokiertoa, osastojen/ yksiköiden erikoistoiveiden helpompaa toteuttamista sekä vähäisempää instrumenttien kokonaismäärää. Huoltotilojen ja laitteiden määrä on suurempi, laitteiden validointi-, valvonta- ja huoltokulut ovat suuremmat. 8

9 6. Välinehuollon tilat Välinehuollon tilat jaetaan toimintojen mukaisesti likaiseen, puhtaaseen ja steriiliin alueeseen. Näiden eri huoltotila-alueiden pintamateriaaleillekin löytyy selkeät suositukset. Märkätilojen pinnat, kuivan tilan pinnat, ja steriilin alueen huoltotilan pinnat tulisi olla suositusten mukaiset. Esimerkiksi kattojen pintamateriaalille on suosituksena maalatut pinnat, ei siis alueellamme yleisesti käytössä olevat nk. villapohjaiset ääntä eristävät levyt. Huollettavien instrumenttien tulisi kiertää nk. likaisesta puhtaalle alueelle, ja edelleen steriilille alueelle ilman, että ne altistuvat kontaminoitumiselle esimerkiksi huoneesta toiseen kuljetettaessa, tai että samassa tilassa on pöytäpinnoilla sekä likaisia että desinfioituja välineitä. Tilojen ilmanvaihdosta ja suodattamisesta tulee huolehtia, lämpötila ja ilman kosteuspitoisuus eivät saa nousta liian korkeiksi. 9

10 7. Nykytila alueemme välinehuollossa Alueemme välinehuollon tilaa kuvaa tällä hetkellä parhaiten hajautettu toimintamalli, välinehuollon toimipisteitä on useita, usein pth:n ja sth:n osalta jopa erikseen samassa rakennuksessa. Tämän projektin aikana välinehuoltoa (poislukien siis esim. vuodeosastojen välinepesut) tekeviä pisteitä on käsitelty yhteensä 21. Osittain keskitettyä toimintaa on esimerkiksi keskussairaalassa, Kokkolan pääterveysasemalla ja Tunkkarin terveyskeskuksen alueella. Keskussairaalassa pääpaino välinehuollossa on toimenpideinstrumenttien kanssa. Terveyskeskuksissa usein eniten välinehuoltoa tulee sth:sta, mutta myös painotukseltaan erityyppisiä toimipisteitä on, kuten esimerkiksi Tunkkarin välinehuolto, jossa eniten instrumentteja tulee pth:n puolelta Välinehuollon kustannukset Alueen välinehuollon kustannusten selvittäminen ja tulkinta on tuonut omat haasteensa, mukana on ollut laskentasihteeri Kaisa Rannankari, joka on ollut yhteyksissä talouspuolen ammattilaisiin. Valitettavasti alueemme välinehuoltoa tuottavissa organisaatioissa kustannusseurantaa ei tällä hetkellä toteuteta välinehuollon näkökulmasta kattavasti tai samoin perustein (kustannuspaikkalaskenta kirjanpidossa tai vastaava). Talousarvioihin tai tilinpäätöstoteumiin perustuvaa kustannusvertailua tai nykytilan kartoitusta on mahdotonta tehdä. Yhteenveto käyttötalouden talousseurannasta: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / erikoissairaanhoito Välinehuoltoa seurataan kokonaisuutena vastuuyksikkö 4801 välinehuolto operatiivisella tulosalueella. Vastuuyksikön tilinpäätös 2013 tuloslaskelma sisältää kaikki käyttötalouden ulkoiset sekä myös sisäiset kulut mm. henkilöstökulut, tarvikkeiden ja palveluiden ostot, sisäiset erät (mm. hallinnon vyörytys, tilaja tietokonevuokrat, talous- ja henkilöstötoimiston palvelut), poistot koneista ja kalustosta. Ne eivät sisällä investointilainojen korko-osuuksia (jotka vuonna 2013 noin 200 t koko kuntayhtymässä). Keskussairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnanohjausjärjestelmässä käytettävä sisäinen hinnasto ei ole tällä hetkellä kustannusvastaava ja tuotteistus/hinnoittelu kaipaa pikaisesti kehittämistä. 10

11 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / liikelaitos Jyta Asiantuntija-apuna on haastateltu taloussihteeri Pirkko Hautalaa, lisäksi on ajettu raportteja kuntayhtymän kirjanpidosta. Jytan välinehuollon kustannuksia ei kokonaisuutena seurata kirjanpidossa. Organisaatiorakenteessa kolme välinehuollon kustannuspaikkaa; 5622 välinehuolto Kannus, 5625 välinehuolto Toholampi ja 5626 välinehuolto Tunkkari. Vastuuyksiköiden raportit tilinpäätöksestä 2013 sisältävät osittain välinehuoltoon liittyviä ostettavia palveluita ja tarvikkeita (huolto yms.) mutta todennäköisesti välinehuoltoon liittyviä ostoja kohdistuu myös muihin vastuuyksiköihin. Välinehuoltoon liittyvät henkilöstökulut / välinehuoltajien vakanssit ovat Kannuksessa ja Tunkkarissa vuodeosastoilla. Toholammilla käytetään ostopalvelua kunnalta ja ovat laskut kohdistuneet todennäköisesti vastaanotolle samalla laskulla kuin siivouspalvelut, laskuilla ei eritelty välinehuollon osuutta pyynnöistä huolimatta. Lisäksi välinehuoltoa tehdään myös muissa toimipisteissä (mm. hammashuollossa) mutta näissäkään välinehuollon kustannuksia ei seurata kirjanpidossa/kustannuslaskennassa kokonaisuutena. Perhon toiminnan osalta Satu Puoliväli on toimittanut sähköpostitse tiedon että välinehuoltoa ei seurata omana kokonaisuutenaan vaan kulut sisältyvät muihin toimintoihin. Kokkolan kaupungin terveyspalvelut Asiantuntija-apuna ollut Soili Friis, ja häneltä on saatu tilinpäätösraportit. Välinehuollon kustannuksia seurataan kirjanpidossa/kustannuspaikkalaskennassa kokonaisuutena ainoastaan pääterveysaseman päätoimipisteen osalta, mutta oman teknisen huollon kustannuksia ja hoitajien työpanosta ne eivät sisällä raportin mukaan kustannuspaikan taloustiedot eivät ilmeisesti sisällä juurikaan ns. sisäisiä eriä tai vyörytyseriä, eivätkä ne näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi keskussairaalan raporttiin. Muiden lukuisten toimipisteiden osalta talouden seurantaa välinehuollon näkökulmasta ei toteuteta kirjanpidossa, kustannuspaikkalaskennassa tai vastaavassa. Käytössä olevien tietojen pohjalta on mahdotonta kartoittaa välinehuollon kustannuksia alueen nykytilanteessa. Käyttötalouden kulujen seuraaminen koko alueella kattavasti ja yhdenmukaisin periaattein tulisi aloittaa välittömästi jotta toiminnan nykykustannukset voitaisiin määrittää tai vertailulaskelmia voitaisiin tuottaa. Toinen vaihtoehto olisi yrittää jälkikäteen selvittää välinehuollon kustannusten osuus niistä kustannuksista mihin toimintaan kustannukset ovat talouden seurannassa sisältyneet. Tämä on todennäköisesti työlästä ja ennen työhön ryhtymistä tulee arvioida saatavien tietojen informaation arvoa suhteessa työmäärään. Kirjanpitoon, kustannuspaikkalaskentaan tai vastaavaan perustuvan kattavan taloustiedon puuttuessa on mahdollista pyrkiä vertailulaskennan käyttöön, esimerkiksi määrittelemään jonkin laskennallisen mittarin, joka kuvaa välinehuoltotyöhön käytetyn työajan kustannusta suhteessa volyymiin 11

12 toimipisteittäin. Tässä raportissa esitetään toimipistekohtaisten osuuksien jälkeen taulukoina suuntaaantavia vertailulukuja liittyen välinehuollon tuntimääriin, työn kustannuksiin, laitekannan ikään sekä autoklaavausten määriin Logistiikka Välinehuollon nykytilanteessa on jo kohtalaisesti logistiikan tarvetta. Esimerkiksi Kokkolan pääterveysasemalle tulee ulkopuolisia toimituksia useista eri paikoista säännöllisesti. Näistä logistiikan kuluista voidaan välinehuollon osalta esittää vain hyvin karkeita ja epäluotettavia arvioita. Keskussairaalan sisäisessä logistiikassa on välinehuoltoon kuuluvia säännöllisiä toimituksia (ISS:n lähtöjä ) viikkoa kohden noin 235. ISS-palvelut kokonaisuudessaan maksoivat keskussairaalalle vuoden 2013 osalta , josta ei ole saatu edes suuntaa-antavaa osuutta välinehuollon osuudelle. Vetelin ja Kaustisen hammashuollon välineiden logistiikkakuluja Tunkkariin ei ole tiedossa lainkaan. Perhonjokilaaksoon, Lestijokilaaksoon ja pohjoiselle reitille on voimassa olevat kuljetussopimukset aikatauluineen. Näillä reiteillä kulkee tällä hetkellä päivittäin postia, potilasasiakirjoja, laboratorionäytteitä, lääkkeitä, apuvälineitä ja muuta tarviketta tarpeen mukaan. Kaikkien kuljetuspalveluiden tuottajille on sopimuksessa asetetut tarkat vaatimukset. Reittihinnat vaihtelevat eri arkipäivien mukaan (sisältö vaihtelee), joten keskimääräisiä hintoja on käytettävä. Perhonjokilaakson reitti maksaa keskimäärin 186,83 / kerta, pohjoinen reitti maksaa keskimäärin 180,82 / kerta, ja Lestijokilaakson reitti 135 /kerta. Näiden kaikkien keskiarvo taasen on 167,55. Mikäli tätä keskiarvolukua käytetään laskennassa, saadaan se kertomalla vuosittain näille reiteille arkipäivisin tuleva hinta. Edelleen kertomalla se reittien kertamäärällä päivää kohden (esimerkiksi kaksi kertaa toimitukset päivässä), saadaan tämän logistiikan lisäkustannus laskettua. Kokonaislogistiikan kuluja ei kuitenkaan saada tämänhetkisillä tiedoilla lasketuksi kustannushyötyanalyysia ajatellen. 12

13 7.3. Toimipisteet Keskussairaalan välinehuolto Keskussairaalassa toimii oma välinehuoltokeskus. Henkilöresurssi on tällä hetkellä 15,5 kokopäiväistä välinehuoltajaa, ja he kuuluvat hallinnollisesti samaan yksikköön. Kaikilla heistä on välinehuoltajan ammattitutkinto. Välinehuoltoa tapahtuu viidessä eri pisteessä; huoltokeskuksessa, päiväkirurgian osastolla (1), keskusleikkausosastolla (2), kirurgian poliklinikalla (0,5) ja sisätautien poliklinikalla (1). Työpisteiden välillä henkilökiertoa tapahtuu. Keskussairaalan sisällä on keskittämistä yritetty kehittää, jottei yhden henkilön työpisteitä enää olisi. Tämä prosessi on vielä kesken. Sairaalan sisällä välinehuollon logistiikasta vastaa ISS ostopalveluna. Välinehuollon laiterekisteri tietojärjestelmässä on puutteellinen, eivätkä esimerkiksi kaikki käyttöönottovuodet laitteilla ole paikkaansa pitäviä, kaikista laitteista käyttöönottovuotta ei ole saatu. Projektiraporttia tehdessä näyttäisi edelleen siltä, että kaikki laitteisto eri toimipisteistä ei ole mukana tässä laiterekisterissä. Keskussairaalan sisäinen laskutus välinehuoltopalveluista ei ole ajantasainen, ja on varsin sekava. Tälle vuodelle myönnettynä ollut budjetti tuotannonohjausjärjestelmälle on vedetty pois. Tämä osaltaan johtunee siitä, että huoltokeskuksen saneeraus alkaa vuoden 2015 alussa, ja tuotannonohjausjärjestelmän hankinta tullee kyseeseen jälleen siinä vaiheessa. Tämänhetkisten välinehuoltokeskuksen tilojen ja mahdollisten puutteiden analysointia on syytä tehdä, koska tilasaneerauksessa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan nykyaikaiset ja välinehuoltotoimintaan asiaankuuluvat tilat. Saneerauksen yhteydessä huoltokeskuksen ilmastointi on otettava huomioon. Sisäilman kosteuden määrä on oleellinen tekijä välinehuoltotiloissa. Tilasaneerauksessa pinta-alaa ei ole tulossa lisää, mutta konekannan muutoksilla esimerkiksi nykyinen kuivauslinjasto jää pois, ja vapauttaa näin tilaa. Pesukoneet ovat jatkossa kaikki kuivaavia. Huoltokeskuksessa on tällä hetkellä kolme isoa, 9 kennoa kerrallaan käsittelevää autoklaavia. Saneeraussuunnitelman konevarauksessa on varaus klaavien kapasiteetin muuttamiselle 12 kennoa kerrallaan käsitteleviksi. Keskussairaalaan on tulossa yksi leikkausyksikkö lisää, sekä nk. skopiakeskus (vuosien aikana), näiden toiminta vaikuttaa luonnollisesti myös välinehuoltokeskukseen. 13

14 Välinehuoltokeskus 14

15 Keskusleikkausosaston välinehuolto Tila koetaan välillä ahtaaksi, instrumenttimäärää on paljon. Lisäksi leikkausten päättymisaika osuu usein samoille ajoille, jolloin instrumenttimäärää tulee kerralla paljon. 15

16 Päiväkirurgian välinehuolto Päiväkirurgian välinehuoltomäärä on vähäisempi kuin keskusleikkausosaston. Tilaa on hyvin, mutta ilmeisesti kuivauskaapin kuumuuden vuoksi tilan lämpötila nousee liian korkeaksi, eikä ilmastointi riitä tässä suhteessa. 16

17 Kirurgian pkl:n välinehuolto Kirurgian poliklinikalla on modernit välinehuoltotilat ja laitteet. Ilmastoinnin kanssa ei ole ilmennyt suurempia ongelmia, kohdepoisto laitteiden yllä on. Poliklinikan huollettavien instrumenttien määrä on vähäinen, ja aiempaa tuntimäärätarvetta on suunnitelmissa vähentää. 17

18 Medisiinisen poliklinikan välinehuolto Sisätautien poliklinikalla huolletaan lähinnä skooppeja. Huoltotilassa on ilmastoinnin lisäksi lämpöpumpun sisäyksikkö Kokkolan pääterveysasema Kokkolan pääterveysasemalla toimii välinehuollon yksikkö, joka huoltaa sekä pth:n että sth:n instrumentit. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 4 kokopäiväistä. Yhden pitempään sijaistaneen välinehuoltajan vakinaistaminen on ollut vireillä. Neljästä vakituisesta vakanssista on resursoitu 2,5 henkilöä sth:lle, ja 1,5 pth:lle. Laskennassa on käytetty neljän henkilön työmäärää. Hammashuollon yksiköitä pääterveysasemalla on tällä hetkellä 10, ja sth:n välinehuollon osuuden on arvioitu olevan noin 75 %. Hammashuollon yksi yksikkö suorittaa kirurgista leikkaustoimintaa (suukirurgia), sisältäen 18

19 implanttikirurgian. Raportoinnin mukaan tässä yksikössä tehdään maksimissaan 7 leikkausta päivässä. Implanttikirurgian toiminta sitoo paljon työvoimaa. Leikkauksen instrumentit viedään huoltoon heti toimenpiteen jälkeen, ja palaavat jo samana päivänäkin (huolto kestää n.2-3h) uuteen toimenpiteeseen. Varastoa on siis oltava muutaman toimenpiteen verran, mutta käytännössä esimerkiksi iltapäivän toimenpiteeseen yleensä tarvitaan aamupäivällä käytössä olleita, ja sitten huollettuja instrumentteja. Pth:n välineitä tulee pääterveysaseman välinehuoltoon useasta eri pisteestä; terveyskeskuksen vuodeosastot (3kpl), lääkärivastaanotot (4 tiimiä), spirometria, astmahoitaja, Uä-huone (josta gynekologian välineet), kotisairaanhoidon yksiköt (päivystystiimi, kotisairaala ja kotihoidon yksiköt), neuvolat (nyt 3kpl, vähenee yhdellä) ja kouluterveydenhoito, Kälviän pth, oppilaitokset, sekä hoitokodit (Daalia, Ventus, Kuusikumpu ja Honkaharju). Logistiikka pääterveysaseman ulkopuolisista toimituksista toteuttaa sopimuksella kuljetus Lindqvist Oy. Käytännössä instrumenttilaatikoita tulee tk:n infopisteeseen, josta välinehuoltajat hakevat ne välinehuoltoon. Huolletut instrumentit taasen viedään infopisteeseen, josta kuljetus hoitaa ne takaisin merkattuun paikkaan. Välinehuollon logistiikan kustannuksia ei tarkkaan ole eroteltu kokonaislogistiikan kustannuksista. Kuljetuksissa liikkuu myös mm. postit ja laboratoriopalvelut. Välinehuollon tilat jakautuvat viiteen eri huoneeseen. Ohjeidenmukaiset välinehuoltotilojen puhtausalueet eivät siis täysin toteudu. Instrumentteja joudutaan kuljettamaan työvaiheiden välissä asiakkaiden odotustilankin kautta. Pesukonehuone on suhteellisen pieni, isompien pesukoneiden yllä on ilmastoinnissa kohdepoisto, pienemmän Deco-pesukoneen yllä ei. Tässä tilassa on lisäksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Autoklaavien huoneessa on isompi ilmastointiyksikkö, muttei kohdepoistoja klaavien päällä. Vanhempaan autoklaaviin on 2010 vaihdettu uusi ohjelmisto. Autoklaavien puolivuosihuollot tehdään valmistajan ohjeen mukaisesti, ja mm. lämpötila-anturit kalibroidaan ja laitehuollot dokumentoidaan. Pakkaushuone on tilava, huonetta on laajennettukin lähiaikoina (tekninen tila lisää). Ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi huoneessa on ilmalämpöpumpun yksikkö. Pakkaushuoneen jäähdyttämiseen tai muuten ilmanvaihtoon ei käytetä suoraan ulkoilmaan yhteyksissä olevia luukkuja. Kulmapäiden huolto tapahtuu hieman aiemmista erillään, käytävien välisessä huoneessa, jossa on myös läpikulkua. Dac-laitteet ja teroituskoneet ovat tässä huoneessa. Samassa huoneessa on myös muuta toimintaa, siellä tehdään mm. kipsimuotteja. Huolletut ja steriilit kulmapäät ovat vapaasti pöytäpinnoilla alttiina mm. muun toiminnan aiheuttamalle pölylle. Huoneessa on myös ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Eniten erillään muusta välinehuoltotoiminnasta on skooppien huoltohuone. Huone on pieni, ja usein lämpötila nousee. Etenkin kun huoneen ovi joudutaan sulkemaan muusta toiminnasta johtuen. Skoopinpesukoneen ja pienemmän Deko-pesukoneen päällä on ilmastoinnin kohdepoistot. Skopiatutkimuksia on tutkimuspäivinä (lääkäristäkin riippuen) paljon 19

20 suhteessa skoopinpesukoneen kapasiteettiin (2 skooppia/kerta mahtuu), välinehuollolla on kiire. Skopiavälineitä ei ole varastona koko päivän tarpeeseen, ja siksi niitä on pestävä jatkuvasti. Tällä hetkellä skopiatutkimukset jatkunevat terveyskeskuksessa vuoden 2016 loppuun. Varasuunnitelmaa laiterikkojen osalta ei ole kirjallisena ohjeena laadittu. Käytännössä pesukoneita on riittävästi, ja autoklaavejakin kaksi. Tilanteessa, jolloin molempiin autoklaaveihin tuli laitevika, lähetettiin instrumentit keskussairaalan välinehuoltoon klaavattaviksi. Pesutilat 20

21 Klaavaushuone Pakkaushuone 21

22 Skooppien pesuhuone 22

23 Kulmapäiden huolto Torkinmäki Torkinmäellä toimii terveysasema, jossa sekä sth:n 5 huoneyksikköä että pth:n neuvolatoimintaa. Koulutettu välinehuoltaja on kokopäiväinen, ja vastaa siis tämän toimipisteen välinehuollosta kokonaisuudessaan. Neuvolatoiminnan huollettavien instrumenttien määrä on suhteessa hammashuollon määrään vähäinen. Laitekanta on suhteellisen uutta, mutta yhden henkilön työpanosmäärä on hieman alimitoitettu, ylityötunteja kertyy. Käytössä on kaksi autoklaavia, joista kuitenkin pienempää käytetään lähinnä maanantaisin, koska isompi autoklaavi lämpenee viikonlopun jälkeen noin 2½ h. Laitteiston testiajot ja huollot tehdään sekä dokumentoidaan asianmukaisesti. Koneellisen ilmanvaihdon (poistoilma) lisäksi on asennettuna ilmalämpöpumppu, jolla huoneen lämpötilaa voidaan säätää. Lämpömittari huoneessa on, ilman kosteutta ei seurata. Pesukoneen päälle on asennettu kohdepoisto, autoklaavin päälle ei. Asiakkaiden odotustilassa on yksi lukitsematon komero, jossa steriilejä instrumenttipaketteja säilötään. Varasuunnitelma laiterikoille on, että instrumentit lähetetään pääterveysasemalle. 23

24 7.3.4 Koivuhaka Koivuhaassa toimii yksi Kokkolan hammashuollon vastaanotoista, jossa on yhteensä neljä huoneyksikköä. Välinehuollosta vastaa koulutettu välinehuoltaja, ja toimii siellä kokopäiväisesti. Sth:n instrumenttien lisäksi tässä pisteessä huolletaan neuvolan ja lääkärivastaanoton instrumentteja. Pth:n välineistön osuudeksi on arvioitu noin 6 h viikkoa kohden. Toimipisteen sulku kesäaikana on 6 vkoa. Työmäärä yhdelle välinehuoltajalle on tällä hetkellä sopivasti mitoitettu. Välinehuoltotilat ovat melko uudet, samoin laitekanta. Uusista tiloista huolimatta on törmätty jopa sisäkaton vuoto-ongelmiin, ilmeisimmin välikatolla ilmastointiputkien kondenssivesiä vuotaa katon läpi. Huoltohenkilöstön kautta asia on näin ilmoitettu. Tilassa on ilmastointi, joka ei kuitenkaan aina ole riittävä, vaan huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi. Ilman kosteusmittausta ei ole. Pesukoneiden kohdalla on riittävä kohdepoisto, samoin isomman autoklaavin. Varasuunnitelmaa mahdollisille laiterikkotilanteille ei ole. Toisaalta käytössä on 2 klaavia. Todennäköisimmin pääterveysasemalle instrumentteja muussa tapauksessa sitten toimitettaisiin. 24

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6 Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET Peruspalvelulautakunta 6 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Soiten sulkusuunnitelma 2017 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Pääterveysaseman kaksi (2) tiimiä 27.02. 03.03.17 suljettu Koivuhaan vastaanotto 10.04.

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Muutos koko maakunnan välinehuolloksi. Katri Vironen, palvelualuejohtaja

Muutos koko maakunnan välinehuolloksi. Katri Vironen, palvelualuejohtaja Muutos koko maakunnan välinehuolloksi Katri Vironen, palvelualuejohtaja 1.2.2018 Mikä on Soite? Soite on maakunnallinen perus- ja erikoispalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteen liittävä

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Suunnitelma palvelupisteiden poikkeavista aukioloajoista vuonna 2019 Ennakoimattomien tilanteiden mukaan vastuualuejohtajalla on oikeus poiketa alkuperäisestä poikkeavien aukioloaikojen suunnitelmasta.

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Soiten sulkusuunnitelma 2017 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Pääterveysaseman kaksi (2) tiimiä 27.02. 03.03.17 suljettu Koivuhaan vastaanotto 10.04.

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Palvelupisteiden poikkeavat aukioloajat vuonna 2018 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Koivuhaan vastaanotto 03.04. 06.04.18 suljettu 25.06. 27.07.18 suljettu

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta /00/01/03/2014. SosTe 219

Sosiaali- ja terveyslautakunta /00/01/03/2014. SosTe 219 Sosiaali- ja terveyslautakunta 219 16.12.2014 Tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle - Välinehuollon selvitysraportti Till kännedom till social- och hälsovårdsnämnden - utredningsrapport om instrumentvården

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Huoltopalvelupäällikkö, tulosaluejohtaja Tukipalvelukeskus PHSOTEY Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Organisaatio VALTUUSTO HALLITUS

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät

Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 6.3.2014 LIITE A 162 Lomautusten rajaus Alle 14 päivää lomautettavat ja lomautuksen ulkopuolelle jätettävät 7 päivää KESKUSHALLINTO Sisäiset palvelut (puhelinvaihde, info ja postitus) Palveluneuvojat Postituksen

Lisätiedot

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS

TILIKAUDEN TULOS K:\sairaala\Taloustoimisto\KPITO\JYTA\JYTA kk-raportiti.xls/13.11.2009 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Suunnitelma Toteutunut Tot. % 2009 2009 KUSTANNUKSET 1.1-31.10.2009

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto

Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto 09.02.2016 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka 1 Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto PERUSPALVELULAUTAKUNTA (1-2 jäsentä/kunta) YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

www.laboline.fi Höyrysterilointi ja sen seuranta gke Kemialliset indikaattorit Biologiset indikaattorit Dokumentaatio

www.laboline.fi Höyrysterilointi ja sen seuranta gke Kemialliset indikaattorit Biologiset indikaattorit Dokumentaatio Höyrysterilointi ja sen seuranta gke Kemialliset indikaattorit Biologiset indikaattorit Dokumentaatio johdanto Välinehuolto Eräs syy terveydenhoidon kasvaneisiin infektioriskeihin on rakenteeltaan monimutkaiset

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Välinehuoltajan tehtäväkuva

Välinehuoltajan tehtäväkuva Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja

Lisätiedot

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen PSHP:N ALUETYÖ MRSA-EPIDEMIAN TALTUTTAMISEKSI ALOITETTU 4.2.2009

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TOIMINTALUVUT 2014. Ø Henkilökuntaa noin 100, joista 13 määräaikaista Ø Liikevaihto 2014 noin 5 M Ø Toiminta 2014 (Puijo ja Tarina): 9.2.

TOIMINTALUVUT 2014. Ø Henkilökuntaa noin 100, joista 13 määräaikaista Ø Liikevaihto 2014 noin 5 M Ø Toiminta 2014 (Puijo ja Tarina): 9.2. Itä- Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Servica Välinehuollon tuo9eistus ja hinnoi9elu 6.2.2015 8.11.2013 8. TSU 6.2.2014 www.servica.fi TOIMINTALUVUT 2014 Ø Henkilökuntaa noin 100, joista 13

Lisätiedot

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Etelä-Karjalan keskussairaalassa Päivi Virtanen, osastonhoitaja Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Perustettu v.

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 4 STERILOINTI NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä sterilointikoneille ja menetelmille annettuja ohjeita tietää

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Taloustilanne Pj-kokous

Taloustilanne Pj-kokous Taloustilanne 30.4.2016 Pj-kokous 6.6.2016 Talous / huhtikuu 2016 Tuloslaskelma HUHTIKUU 2016 Ta 2016 Vuoden alusta Tot % Ed. vuoden tot. Tp 2015 Myyntituotot -131 256 713,00-46 243 569,83 35,2% -44 700

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä

Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä 18. -19.5.2017 24.05.2017 PPL Mikä ihmeen Seututerveyskeskus Seututerveyskeskus on

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.3.214] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/23 Tammikuu 214 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun toiminnan ja talouden toteutumassa vaikuttavat vielä vuoden 213 loppuvuoden

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöjaosto Kuntayhtymän johtaja Ruotsinkielinen jaosto Kehittämisyksikkö Terveyden ja sairaanhoidon Lääketieteen profession koordinointi (johtajaylilääkäri) Hoitotyön

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Juho Aaltonen 6.2.2015 VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON ESIMIESTEN JA VÄLINEHUOLLOSTA VASTAAVIEN KOULUTUSPÄIVÄT Yleistä tuotteistuksesta ja hinnoittelusta Hinnalla

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

SISÄLTÖ INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI

SISÄLTÖ INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT 6.11.2018 DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI SISÄLTÖ 1 2 3 - Puhdistaminen, desinfektio ja sterilointi perusmenetelminä tartuntojen torjunnassa - Perusmenetelmien

Lisätiedot

Lääkelaitoksen raportteja 2/2005. Hammashuollon piensterilointilaitteet. Robin Lindén Juhani Ojajärvi Niina Aghte

Lääkelaitoksen raportteja 2/2005. Hammashuollon piensterilointilaitteet. Robin Lindén Juhani Ojajärvi Niina Aghte Lääkelaitoksen raportteja 2/2005 Hammashuollon piensterilointilaitteet Robin Lindén Juhani Ojajärvi Niina Aghte Julkaisija: Lääkelaitos PL 55 00301 Helsinki Puh. (09) 473 341 Faksi (09) 714 469 www.nam.fi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen Perusterveydenhuollon vertailukelpoisiksi 14.11.2012 Sami Rantanen Kustannuskohdistuksen malli Kaikki Käynnin suorat Käynnin suora työaika Vyörytetyt henkilöstökulut Muut kulut Käyntikohtaiset Sami Rantanen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Peter Backman Raportti Kohde: Toimeksianto: Kvarnbergsgatan 18 06100 Borgå Kartoitus Tutkimus pvm: 7.8.2015 Läsnäolijat: Tomas Backman Raportointi pvm: 24.8.2015

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa ISLAB/Joensuu Kaija Leisma Labquality-päivät 10.2.2012 PINTA ALA 16% KOKO MAAN PINTA ALASTA VÄESTÖ 10% KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ islab UUSIMAA 2,7,% KOKO MAAN

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä

Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä Eduskunnan kunta- ja terveysjaosto Johtaja Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 20.10.2016 Tarkastelukulma Ensisijaisesti erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä

Lisätiedot

Vuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä

Vuokkoharjun koulu Kouluntie Järvelä Sivuja:1/34 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Arkistokuva Raportti Työnumero: 051521700185 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Kouluntie 18 16600 Järvelä Sisäilman olosuhteiden seuranta Tutkimus

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014

Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014 Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014 Alueellinen apuvälinepalvelu sisältää: kaikki erikoissairaanhoidosta potilaalle annettavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tukipohjallisista sisäkorvaistutteisiin.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS 1 (21) Tarjouspyynnön liite numero 4 TARJOUS- JA HINNOITTELULOMAKE 15.2.2013 Kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut (Käikälä ja Tarvasmäki, Ojoinen

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt

Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt Pelastuslautakunta 17 16.06.2015 Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt 317/02/02/02/2015 PELA 17 Valmistelija: talouspäällikkö Hanna Ekholm-Kippo, puh.

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 1 VÄLINEHUOLTOPROSESSIN KOKONAISUUDEN TUNTEMINEN NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Välillinen potilaan hoito osaa kuvata välinehuoltajan erilaisia toimintaympäristöjä ymmärtää välinehuoltajan

Lisätiedot

Lautakunta toivoo, että kaupunki vielä harkitsee päätöstään hammaslääkärin laitteiden siirtämisestä pois Houtskarista.

Lautakunta toivoo, että kaupunki vielä harkitsee päätöstään hammaslääkärin laitteiden siirtämisestä pois Houtskarista. 5 11.03.2015 40 16.04.2015 18 11.05.2015 69 11.06.2015 29 25.11.2015 8 04.02.2016 15 21.03.2016 Houtskarin hammashoito 1770/05.08.01/2014 11.03.2015 5 Lautakunta toteaa, että kaupunginvaltuusto pienensi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2013 1 Kokousaika Ti 9.4.2013 klo 16.00-17.44. Kokouspaikka Kinnulan kunnantalon valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami

Lisätiedot

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS 1 (18) Tarjouspyynnön liite numero 4 TARJOUS- JA HINNOITTELULOMAKE LUONNOS 3.12.212 Kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut (Käikälä ja Tarvasmäki, Ojoinen

Lisätiedot

Kuitua Keski- Tuija Riukulehto Keski-Pohjanmaan liitto Suomen Seutuverkot ry Kevät seminaari

Kuitua Keski- Tuija Riukulehto Keski-Pohjanmaan liitto Suomen Seutuverkot ry Kevät seminaari Kuitua Keski- Pohjanmaalla Tuija Riukulehto Keski-Pohjanmaan liitto Suomen Seutuverkot ry Kevät seminaari 9.4.2008 Muna vai kana? Kumman pitää olla ensin palvelualustan vai palveluiden? Molemmat tarvitaan!

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot