Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti"

Transkriptio

1 Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIN ETENEMINEN VÄLINEHUOLLOSTA YLEISESTI STERILOINNIN VALIDOINTI VÄLINEHUOLLON TOIMINTAMALLIT VÄLINEHUOLLON TILAT NYKYTILA ALUEEMME VÄLINEHUOLLOSSA VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET LOGISTIIKKA TOIMIPISTEET KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTO KOKKOLAN PÄÄTERVEYSASEMA TORKINMÄKI KOIVUHAKA KÄLVIÄ ULLAVA LOHTAJA KANNUS TOHOLAMPI LESTIJÄRVI REISJÄRVI KRUUNUPYY ALAVETELI TEERIJÄRVI KAUSTINEN TUNKKARI HALSUA PERHO VÄLINEHUOLTOTILOJEN LÄMPÖTILOISTA JA ILMASTOINNISTA YLEISESTI KESKIARVOJA JA OSUUKSIA VÄLINEHUOLLON TOIMIPISTEISTÄ VÄLINEHUOLTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET TILAT LAITTEET JA LAITEREKISTERIT INSTRUMENTTIMÄÄRÄT/INVENTAARIO KERTAKÄYTTÖINSTRUMENTIT

3 8.5. LOGISTIIKKA VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET HENKILÖSTÖ VARASUUNNITELMAT LASKUTUS JA HINNASTO VÄLINEHUOLLON KESKITTÄMISEN HYÖTYJÄ JA RISKEJÄ PÄÄTÖSESITYS PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄLLE POHDINTAA JA PROJEKTIN AIKANA ESIIN TULLEITA ASIOITA

4 1. Johdanto Välinehuolto on palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa puhtaita, steriilejä, toimintakelpoisia ja käyttötarkoituksen mukaisia instrumentteja, välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimusta ja hoitoa varten. Välinehuolto on ydinprosessille välttämätön tukipalvelu. Toiminta on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010) määrittää välinehuollon toimintaa. Syksyllä 2013 Keski-Pohjanmaan kunnat sekä Kiurun valtuusto hyväksyivät alueellisen järjestämissuunnitelman, jossa määritellään välinehuollon tavoitetilaa seuraavasti: Välinehuollon palvelujen jatkuvan kehittämisen haasteena on kustannusten hallinta, osaamisen varmistaminen sekä ajanmukaisen ja laatuvaatimukset täyttävien sterilointilaitteiden hankinta ja huolto. Viimeisten vuosien aikana välinehuoltotoimintoja Suomessa on keskitetty. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Tällä taustalla on tehty anomus välinehuollon selvitysprojektia varten. Projektin perustamiskokous pidettiin , ja projektin toteutusajaksi määriteltiin Projektin tavoitteena on ollut Keski-Pohjanmaan alueen välinehuoltotoiminnan nykytilan selvittäminen. Alkuperäisesti tavoite projektianomuksessa on ollut alueellisen välinehuoltokeskuksen perustamisedellytysten selvitys ja kannattavuuslaskenta. Kuitenkin jo projektin alkuvaiheessa pystyttiin todentamaan, että nykytilanteessa ei ole mahdollista tuottaa esimerkiksi tarkkaa kustannushyötyanalyysia, koska liian paljon muuttujia laskentaan puuttuu. Talouden tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia, tai että välinehuollon kustannuksia eivät ole tiliöity samalla tavalla. Oleellisena osana laskentaan olisivat myös olleet laitteistojen huoltokustannukset, nykyisten instrumenttien inventaario ja esimerkiksi logistiikan nykykustannukset. Näitä tietoja ei ole eksakteina saatavilla, osin lainkaan, joten kannattavuuslaskentaa ei ole siksi tehty. Projektin analysointi on siksi enemmän teoriapohjainen, ja tämä asia on hyväksytty projektikokouksessa

5 2. Projektiorganisaatio Projektin vastuuhenkilönä on toiminut operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä, ja projektin toteutuksesta on vastannut tuotantotalouden insinööri, toimintaterapeutti Janne Korkiakangas. Projektiryhmä Yhteystiedot Kaija-Riitta Suonsyrjä, projektivastaava Janne Korkiakangas, projektipäällikkö Katri Vironen Pirjo Lepistö Teija Nikula Anna-Liisa Nikkarikoski Soili Siltala Kaisa Rannankari Ohjausryhmä Pekka Korhonen Martti Lilja Teija Määttälä Tomas Carlsson Paula Varila Jukka Mäkelä Ilkka Luoma Hannu Pajunpää

6 3. Projektin eteneminen Varsinaista projektin aloituskokousta ei lyhyen aikataulun vuoksi järjestetty, ja jo helmikuun perustamiskokouksessa suunniteltu projekti- ja ohjausryhmä sovittiin lopullisesti puhelinkeskusteluina. Projektin alkuaikana tarkempi perehtyminen välinehuoltoon oli välttämätöntä. Vierailut välinehuollon pisteisiin alkoivat, ja keskustelua välinehuollon ammattilaisten kanssa on tehty paljon. Aikataulut vierailuista välinehuollon kaikkiin pisteisiin laadittiin ja sovittiin. Vierailut ovat toteutuneet kaikkiin välinehuollon pisteisiin lukuun ottamatta Lohtajaa ja Reisjärveä. Lohtajan välinehuoltaja on kuitenkin tavattu, ja hän on antanut riittävästi tietoa sekä toimittanut valokuvat tiloista. Reisjärvi kuuluu alueelle vain erikoissairaanhoidon osalta, ja tiedonsaanti on ollut haastavampaa. Perusterveydenhuollon välinehuollon tilasta on saatu tietoa lopulta sähköpostitse. Välinehuollon toimijaverkoston selvittäminen ja tavoittaminen oli välillä aikaa vievää. Projektin ajankohta touko-kesäkuulla on myös aktiivista lomaaikaa, ja paljon välinehuollon toimijoita on ollut vuosilomalla. Projektin aikana on selvitystyössä ollut mukana myös keskussairaalan hygieniahoitaja Sebastian Finnilä, sekä taloustoimiston laskentasihteeri Kaisa Rannankari. Ensimmäinen projektikokous pidettiin keskussairaalan tiloissa, ja projektin päättävä kokous Kokkolan tk:n tiloissa Projektiraportissa käsitellään erikoissairaanhoitoa lyhenteellä esh, perusterveydenhuoltoa lyhenteellä pth, ja suun terveydenhuoltoa lyhenteellä sth. 4. Välinehuollosta yleisesti Välinehuoltoa ohjaavia lakiasetuksia, määräyksiä, standardeja ja esimerkiksi lääkelaitosten suosituksia on paljon. Nämä ovat koottuina liitteeksi 1, ja listan pituus kuvastaa sitä, kuinka montaa eri ohjetta ja säännöstä tulisi välinehuollossa ottaa huomioon ja noudattaa. Välinehuolto osana potilaan palvelu- tai hoitoketjua tuottaa käyttötarkoitukseen soveltuvat välineet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, oikein pakattuina yhdessä laadukkaan palvelun kanssa. Prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käytettävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, steriloinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Välinehuoltopalveluilla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, sekä samalla alentaa kustannuksia. Välinehuoltotoiminnan merkitys on kasvamassa infektioiden näkökulmasta. Se on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä. Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävät monikäyttöiset välineet siten, ettei niistä aiheudu tartuntavaaraa. 6

7 Välinehuolto vaatii asiantuntemusta, ja tietoa tulee päivittää. Ammattimaisen välinehuollon suorittaa välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Ammattimaisen käyttäjän tulee vastata esimerkiksi siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Käyttöhenkilöllä tulee olla myös tieto painelaitteiden toimintaperiaatteista. Painelaitteiden käytölle välinehuollossa on siinä mielessä merkitystä, että esimerkiksi tilavuudeltaan yli 60 litran autoklaavin käyttöön vaaditaan painelaiteasetusten mukainen koulutus. Mitä tapahtuu, jos instrumentit eivät ole steriilejä? Voiko kukaan todentaa, tai onko se ollut koskaan laskettavissa, paljonko kontaminoituneen välineen kautta on infektioita tullut tai on aiheuttanut lisää hoitokuluja? Kalliiden operaatioiden onnistuminen vaarantuu, mikäli steriiliydestä ei olla varmoja Steriloinnin validointi Sterilointilaitteen suorituskykyä mitataan osoittamalla, että steriloitavat olosuhteet saavutetaan toistuvasti steriloitavan kuorman kaikissa osissa. Validoinnissa käytetään mallikuormia, jotka vastaavat käytettäviä kuormia, ja joiden on oltava vähintään yhtä vaikeasti steriloitavia. Tuloksena saadaan kullekin sterilointiohjelmalle ja kuormalle hyväksyttävät lämpötilan ja paineen vaihteluvälit, esimerkiksi lämpötila-paine-piirturin mallikäyrät. Varsinaiset steriloinnit voidaan hyväksyä vain, jos lämpötila-paineaika ovat malliajon mukaiset ja vaihteluvälien sisällä. Laitteen suorituskyky tulee osoittaa uudelleen säännöllisin välein, yleensä vuosittain. Tämä tulisi tehdä myös silloin, jos pakkausjärjestelmiä tai kuormia muutetaan niin paljon, etteivät ne vastaa aikaisemmin validoinissa käytettyjä mallikuormia. Validointi vaatii erikoislaitteistoa ja taitoja, siksi sen suorittaa usein ulkopuolinen taho. Höyrysteriloinnin validointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin SFS-käsikirjassa 134. Perusterveydenhuollossa laitekanta on siirtymässä, tai jo on, sellaisten sterilointilaitteiden käyttöön, jotka voidaan validoida. Näitä standardin SFS-EN mukaisia validoituja piensterilointilaitteita ei ole kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä käytössä. Muiden piensterilointilaitteiden toimintaa tulee valvoa seuraamalla autoklaavin kammion lämpötilaa, painetta ja aikaa sterilointiohjelman aikana sekä käyttämällä jokaisella sterilointikerralla tehoa mittaavia kemiallisia indikaattoreita. Ilmeisesti viimeisin muutos lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tullut Lakiasetukset ja standardit käsittelevät terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, eikä niistä löydy erikseen määräyksiä koskemaan esh:n ja pth:n välinehuoltoa. 7

8 5. Välinehuollon toimintamallit Välinehuolto on erikoistumisalueenaan osa terveydenhuoltojärjestelmän tukipalveluita. Toteutus tapahtuu organisaatiossa keskitetyn, osittain keskitetyn tai hajautetun mallin mukaan. Keskitetty toimintamalli tarkoittaa alueellista välinehuoltokeskusta, jonne kaikista muista pisteistä instrumentit lähetetään huoltoon, ja vaatii toimivan ja luotettavan logistiikan. Keskitetyssä toiminnassa henkilöstö on yhden organisaation ja johdon alaisuudessa. Keskitetyn ratkaisun yhteydessä voidaan puhua myös toiminnan tilaaja-tuottaja-mallista, jossa hyötyjä tulee esimerkiksi hintatietoisuudesta ja hintalaatusuhdetietoisuudesta. Malli kannustaa liiketaloudelliseen toimintaan, toiminnan kehittymiseen, joustavuuden parantamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Osittain keskitetyssä toimintamallissa kaikkia huoltolaitteita ei ole keskitetty välinehuoltokeskukseen. Keskussairaalatasolla voidaan ajatella tätä mallia siten, että esimerkiksi leikkaus- ja toimenpideyksiköissä on oma välinehuolto ja laitteisto, mutta sairaalan muu välinehuolto toteutetaan välinehuoltokeskuksessa. Osittain keskitetyssä mallissa henkilöstö voi olla myös hajautettuna eri yksiköihin, tai voivat olla hallinnollisesti samassakin. Koko sairaanhoitopiiriä koskien tätä toimintamallia voisi ajatella siten, että esimerkiksi keskussairaalan välinehuoltokeskuksen lisäksi olisi nk. satelliittipisteitä 2-3 muulla alueella. Satelliittipisteisiin toimitettaisiin sovittujen (lähimpien?) toimipisteiden instrumentit huoltoon. Henkilöstö voisi olla saman yksikön alaisuudessa siitä huolimatta. Hajautetussa toimintamallissa yleisesti useat käyttöyksiköt huoltavat instrumentit paikallisesti. Välinehuollon toimipisteitä on enemmän, ja sitä kautta laitekantaa tarvitaan enemmän. Hajautetun toimintamallin etuna voidaan pitää instrumenttien lyhyttä huoltokiertoa, osastojen/ yksiköiden erikoistoiveiden helpompaa toteuttamista sekä vähäisempää instrumenttien kokonaismäärää. Huoltotilojen ja laitteiden määrä on suurempi, laitteiden validointi-, valvonta- ja huoltokulut ovat suuremmat. 8

9 6. Välinehuollon tilat Välinehuollon tilat jaetaan toimintojen mukaisesti likaiseen, puhtaaseen ja steriiliin alueeseen. Näiden eri huoltotila-alueiden pintamateriaaleillekin löytyy selkeät suositukset. Märkätilojen pinnat, kuivan tilan pinnat, ja steriilin alueen huoltotilan pinnat tulisi olla suositusten mukaiset. Esimerkiksi kattojen pintamateriaalille on suosituksena maalatut pinnat, ei siis alueellamme yleisesti käytössä olevat nk. villapohjaiset ääntä eristävät levyt. Huollettavien instrumenttien tulisi kiertää nk. likaisesta puhtaalle alueelle, ja edelleen steriilille alueelle ilman, että ne altistuvat kontaminoitumiselle esimerkiksi huoneesta toiseen kuljetettaessa, tai että samassa tilassa on pöytäpinnoilla sekä likaisia että desinfioituja välineitä. Tilojen ilmanvaihdosta ja suodattamisesta tulee huolehtia, lämpötila ja ilman kosteuspitoisuus eivät saa nousta liian korkeiksi. 9

10 7. Nykytila alueemme välinehuollossa Alueemme välinehuollon tilaa kuvaa tällä hetkellä parhaiten hajautettu toimintamalli, välinehuollon toimipisteitä on useita, usein pth:n ja sth:n osalta jopa erikseen samassa rakennuksessa. Tämän projektin aikana välinehuoltoa (poislukien siis esim. vuodeosastojen välinepesut) tekeviä pisteitä on käsitelty yhteensä 21. Osittain keskitettyä toimintaa on esimerkiksi keskussairaalassa, Kokkolan pääterveysasemalla ja Tunkkarin terveyskeskuksen alueella. Keskussairaalassa pääpaino välinehuollossa on toimenpideinstrumenttien kanssa. Terveyskeskuksissa usein eniten välinehuoltoa tulee sth:sta, mutta myös painotukseltaan erityyppisiä toimipisteitä on, kuten esimerkiksi Tunkkarin välinehuolto, jossa eniten instrumentteja tulee pth:n puolelta Välinehuollon kustannukset Alueen välinehuollon kustannusten selvittäminen ja tulkinta on tuonut omat haasteensa, mukana on ollut laskentasihteeri Kaisa Rannankari, joka on ollut yhteyksissä talouspuolen ammattilaisiin. Valitettavasti alueemme välinehuoltoa tuottavissa organisaatioissa kustannusseurantaa ei tällä hetkellä toteuteta välinehuollon näkökulmasta kattavasti tai samoin perustein (kustannuspaikkalaskenta kirjanpidossa tai vastaava). Talousarvioihin tai tilinpäätöstoteumiin perustuvaa kustannusvertailua tai nykytilan kartoitusta on mahdotonta tehdä. Yhteenveto käyttötalouden talousseurannasta: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / erikoissairaanhoito Välinehuoltoa seurataan kokonaisuutena vastuuyksikkö 4801 välinehuolto operatiivisella tulosalueella. Vastuuyksikön tilinpäätös 2013 tuloslaskelma sisältää kaikki käyttötalouden ulkoiset sekä myös sisäiset kulut mm. henkilöstökulut, tarvikkeiden ja palveluiden ostot, sisäiset erät (mm. hallinnon vyörytys, tilaja tietokonevuokrat, talous- ja henkilöstötoimiston palvelut), poistot koneista ja kalustosta. Ne eivät sisällä investointilainojen korko-osuuksia (jotka vuonna 2013 noin 200 t koko kuntayhtymässä). Keskussairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnanohjausjärjestelmässä käytettävä sisäinen hinnasto ei ole tällä hetkellä kustannusvastaava ja tuotteistus/hinnoittelu kaipaa pikaisesti kehittämistä. 10

11 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / liikelaitos Jyta Asiantuntija-apuna on haastateltu taloussihteeri Pirkko Hautalaa, lisäksi on ajettu raportteja kuntayhtymän kirjanpidosta. Jytan välinehuollon kustannuksia ei kokonaisuutena seurata kirjanpidossa. Organisaatiorakenteessa kolme välinehuollon kustannuspaikkaa; 5622 välinehuolto Kannus, 5625 välinehuolto Toholampi ja 5626 välinehuolto Tunkkari. Vastuuyksiköiden raportit tilinpäätöksestä 2013 sisältävät osittain välinehuoltoon liittyviä ostettavia palveluita ja tarvikkeita (huolto yms.) mutta todennäköisesti välinehuoltoon liittyviä ostoja kohdistuu myös muihin vastuuyksiköihin. Välinehuoltoon liittyvät henkilöstökulut / välinehuoltajien vakanssit ovat Kannuksessa ja Tunkkarissa vuodeosastoilla. Toholammilla käytetään ostopalvelua kunnalta ja ovat laskut kohdistuneet todennäköisesti vastaanotolle samalla laskulla kuin siivouspalvelut, laskuilla ei eritelty välinehuollon osuutta pyynnöistä huolimatta. Lisäksi välinehuoltoa tehdään myös muissa toimipisteissä (mm. hammashuollossa) mutta näissäkään välinehuollon kustannuksia ei seurata kirjanpidossa/kustannuslaskennassa kokonaisuutena. Perhon toiminnan osalta Satu Puoliväli on toimittanut sähköpostitse tiedon että välinehuoltoa ei seurata omana kokonaisuutenaan vaan kulut sisältyvät muihin toimintoihin. Kokkolan kaupungin terveyspalvelut Asiantuntija-apuna ollut Soili Friis, ja häneltä on saatu tilinpäätösraportit. Välinehuollon kustannuksia seurataan kirjanpidossa/kustannuspaikkalaskennassa kokonaisuutena ainoastaan pääterveysaseman päätoimipisteen osalta, mutta oman teknisen huollon kustannuksia ja hoitajien työpanosta ne eivät sisällä raportin mukaan kustannuspaikan taloustiedot eivät ilmeisesti sisällä juurikaan ns. sisäisiä eriä tai vyörytyseriä, eivätkä ne näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi keskussairaalan raporttiin. Muiden lukuisten toimipisteiden osalta talouden seurantaa välinehuollon näkökulmasta ei toteuteta kirjanpidossa, kustannuspaikkalaskennassa tai vastaavassa. Käytössä olevien tietojen pohjalta on mahdotonta kartoittaa välinehuollon kustannuksia alueen nykytilanteessa. Käyttötalouden kulujen seuraaminen koko alueella kattavasti ja yhdenmukaisin periaattein tulisi aloittaa välittömästi jotta toiminnan nykykustannukset voitaisiin määrittää tai vertailulaskelmia voitaisiin tuottaa. Toinen vaihtoehto olisi yrittää jälkikäteen selvittää välinehuollon kustannusten osuus niistä kustannuksista mihin toimintaan kustannukset ovat talouden seurannassa sisältyneet. Tämä on todennäköisesti työlästä ja ennen työhön ryhtymistä tulee arvioida saatavien tietojen informaation arvoa suhteessa työmäärään. Kirjanpitoon, kustannuspaikkalaskentaan tai vastaavaan perustuvan kattavan taloustiedon puuttuessa on mahdollista pyrkiä vertailulaskennan käyttöön, esimerkiksi määrittelemään jonkin laskennallisen mittarin, joka kuvaa välinehuoltotyöhön käytetyn työajan kustannusta suhteessa volyymiin 11

12 toimipisteittäin. Tässä raportissa esitetään toimipistekohtaisten osuuksien jälkeen taulukoina suuntaaantavia vertailulukuja liittyen välinehuollon tuntimääriin, työn kustannuksiin, laitekannan ikään sekä autoklaavausten määriin Logistiikka Välinehuollon nykytilanteessa on jo kohtalaisesti logistiikan tarvetta. Esimerkiksi Kokkolan pääterveysasemalle tulee ulkopuolisia toimituksia useista eri paikoista säännöllisesti. Näistä logistiikan kuluista voidaan välinehuollon osalta esittää vain hyvin karkeita ja epäluotettavia arvioita. Keskussairaalan sisäisessä logistiikassa on välinehuoltoon kuuluvia säännöllisiä toimituksia (ISS:n lähtöjä ) viikkoa kohden noin 235. ISS-palvelut kokonaisuudessaan maksoivat keskussairaalalle vuoden 2013 osalta , josta ei ole saatu edes suuntaa-antavaa osuutta välinehuollon osuudelle. Vetelin ja Kaustisen hammashuollon välineiden logistiikkakuluja Tunkkariin ei ole tiedossa lainkaan. Perhonjokilaaksoon, Lestijokilaaksoon ja pohjoiselle reitille on voimassa olevat kuljetussopimukset aikatauluineen. Näillä reiteillä kulkee tällä hetkellä päivittäin postia, potilasasiakirjoja, laboratorionäytteitä, lääkkeitä, apuvälineitä ja muuta tarviketta tarpeen mukaan. Kaikkien kuljetuspalveluiden tuottajille on sopimuksessa asetetut tarkat vaatimukset. Reittihinnat vaihtelevat eri arkipäivien mukaan (sisältö vaihtelee), joten keskimääräisiä hintoja on käytettävä. Perhonjokilaakson reitti maksaa keskimäärin 186,83 / kerta, pohjoinen reitti maksaa keskimäärin 180,82 / kerta, ja Lestijokilaakson reitti 135 /kerta. Näiden kaikkien keskiarvo taasen on 167,55. Mikäli tätä keskiarvolukua käytetään laskennassa, saadaan se kertomalla vuosittain näille reiteille arkipäivisin tuleva hinta. Edelleen kertomalla se reittien kertamäärällä päivää kohden (esimerkiksi kaksi kertaa toimitukset päivässä), saadaan tämän logistiikan lisäkustannus laskettua. Kokonaislogistiikan kuluja ei kuitenkaan saada tämänhetkisillä tiedoilla lasketuksi kustannushyötyanalyysia ajatellen. 12

13 7.3. Toimipisteet Keskussairaalan välinehuolto Keskussairaalassa toimii oma välinehuoltokeskus. Henkilöresurssi on tällä hetkellä 15,5 kokopäiväistä välinehuoltajaa, ja he kuuluvat hallinnollisesti samaan yksikköön. Kaikilla heistä on välinehuoltajan ammattitutkinto. Välinehuoltoa tapahtuu viidessä eri pisteessä; huoltokeskuksessa, päiväkirurgian osastolla (1), keskusleikkausosastolla (2), kirurgian poliklinikalla (0,5) ja sisätautien poliklinikalla (1). Työpisteiden välillä henkilökiertoa tapahtuu. Keskussairaalan sisällä on keskittämistä yritetty kehittää, jottei yhden henkilön työpisteitä enää olisi. Tämä prosessi on vielä kesken. Sairaalan sisällä välinehuollon logistiikasta vastaa ISS ostopalveluna. Välinehuollon laiterekisteri tietojärjestelmässä on puutteellinen, eivätkä esimerkiksi kaikki käyttöönottovuodet laitteilla ole paikkaansa pitäviä, kaikista laitteista käyttöönottovuotta ei ole saatu. Projektiraporttia tehdessä näyttäisi edelleen siltä, että kaikki laitteisto eri toimipisteistä ei ole mukana tässä laiterekisterissä. Keskussairaalan sisäinen laskutus välinehuoltopalveluista ei ole ajantasainen, ja on varsin sekava. Tälle vuodelle myönnettynä ollut budjetti tuotannonohjausjärjestelmälle on vedetty pois. Tämä osaltaan johtunee siitä, että huoltokeskuksen saneeraus alkaa vuoden 2015 alussa, ja tuotannonohjausjärjestelmän hankinta tullee kyseeseen jälleen siinä vaiheessa. Tämänhetkisten välinehuoltokeskuksen tilojen ja mahdollisten puutteiden analysointia on syytä tehdä, koska tilasaneerauksessa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan nykyaikaiset ja välinehuoltotoimintaan asiaankuuluvat tilat. Saneerauksen yhteydessä huoltokeskuksen ilmastointi on otettava huomioon. Sisäilman kosteuden määrä on oleellinen tekijä välinehuoltotiloissa. Tilasaneerauksessa pinta-alaa ei ole tulossa lisää, mutta konekannan muutoksilla esimerkiksi nykyinen kuivauslinjasto jää pois, ja vapauttaa näin tilaa. Pesukoneet ovat jatkossa kaikki kuivaavia. Huoltokeskuksessa on tällä hetkellä kolme isoa, 9 kennoa kerrallaan käsittelevää autoklaavia. Saneeraussuunnitelman konevarauksessa on varaus klaavien kapasiteetin muuttamiselle 12 kennoa kerrallaan käsitteleviksi. Keskussairaalaan on tulossa yksi leikkausyksikkö lisää, sekä nk. skopiakeskus (vuosien aikana), näiden toiminta vaikuttaa luonnollisesti myös välinehuoltokeskukseen. 13

14 Välinehuoltokeskus 14

15 Keskusleikkausosaston välinehuolto Tila koetaan välillä ahtaaksi, instrumenttimäärää on paljon. Lisäksi leikkausten päättymisaika osuu usein samoille ajoille, jolloin instrumenttimäärää tulee kerralla paljon. 15

16 Päiväkirurgian välinehuolto Päiväkirurgian välinehuoltomäärä on vähäisempi kuin keskusleikkausosaston. Tilaa on hyvin, mutta ilmeisesti kuivauskaapin kuumuuden vuoksi tilan lämpötila nousee liian korkeaksi, eikä ilmastointi riitä tässä suhteessa. 16

17 Kirurgian pkl:n välinehuolto Kirurgian poliklinikalla on modernit välinehuoltotilat ja laitteet. Ilmastoinnin kanssa ei ole ilmennyt suurempia ongelmia, kohdepoisto laitteiden yllä on. Poliklinikan huollettavien instrumenttien määrä on vähäinen, ja aiempaa tuntimäärätarvetta on suunnitelmissa vähentää. 17

18 Medisiinisen poliklinikan välinehuolto Sisätautien poliklinikalla huolletaan lähinnä skooppeja. Huoltotilassa on ilmastoinnin lisäksi lämpöpumpun sisäyksikkö Kokkolan pääterveysasema Kokkolan pääterveysasemalla toimii välinehuollon yksikkö, joka huoltaa sekä pth:n että sth:n instrumentit. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 4 kokopäiväistä. Yhden pitempään sijaistaneen välinehuoltajan vakinaistaminen on ollut vireillä. Neljästä vakituisesta vakanssista on resursoitu 2,5 henkilöä sth:lle, ja 1,5 pth:lle. Laskennassa on käytetty neljän henkilön työmäärää. Hammashuollon yksiköitä pääterveysasemalla on tällä hetkellä 10, ja sth:n välinehuollon osuuden on arvioitu olevan noin 75 %. Hammashuollon yksi yksikkö suorittaa kirurgista leikkaustoimintaa (suukirurgia), sisältäen 18

19 implanttikirurgian. Raportoinnin mukaan tässä yksikössä tehdään maksimissaan 7 leikkausta päivässä. Implanttikirurgian toiminta sitoo paljon työvoimaa. Leikkauksen instrumentit viedään huoltoon heti toimenpiteen jälkeen, ja palaavat jo samana päivänäkin (huolto kestää n.2-3h) uuteen toimenpiteeseen. Varastoa on siis oltava muutaman toimenpiteen verran, mutta käytännössä esimerkiksi iltapäivän toimenpiteeseen yleensä tarvitaan aamupäivällä käytössä olleita, ja sitten huollettuja instrumentteja. Pth:n välineitä tulee pääterveysaseman välinehuoltoon useasta eri pisteestä; terveyskeskuksen vuodeosastot (3kpl), lääkärivastaanotot (4 tiimiä), spirometria, astmahoitaja, Uä-huone (josta gynekologian välineet), kotisairaanhoidon yksiköt (päivystystiimi, kotisairaala ja kotihoidon yksiköt), neuvolat (nyt 3kpl, vähenee yhdellä) ja kouluterveydenhoito, Kälviän pth, oppilaitokset, sekä hoitokodit (Daalia, Ventus, Kuusikumpu ja Honkaharju). Logistiikka pääterveysaseman ulkopuolisista toimituksista toteuttaa sopimuksella kuljetus Lindqvist Oy. Käytännössä instrumenttilaatikoita tulee tk:n infopisteeseen, josta välinehuoltajat hakevat ne välinehuoltoon. Huolletut instrumentit taasen viedään infopisteeseen, josta kuljetus hoitaa ne takaisin merkattuun paikkaan. Välinehuollon logistiikan kustannuksia ei tarkkaan ole eroteltu kokonaislogistiikan kustannuksista. Kuljetuksissa liikkuu myös mm. postit ja laboratoriopalvelut. Välinehuollon tilat jakautuvat viiteen eri huoneeseen. Ohjeidenmukaiset välinehuoltotilojen puhtausalueet eivät siis täysin toteudu. Instrumentteja joudutaan kuljettamaan työvaiheiden välissä asiakkaiden odotustilankin kautta. Pesukonehuone on suhteellisen pieni, isompien pesukoneiden yllä on ilmastoinnissa kohdepoisto, pienemmän Deco-pesukoneen yllä ei. Tässä tilassa on lisäksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Autoklaavien huoneessa on isompi ilmastointiyksikkö, muttei kohdepoistoja klaavien päällä. Vanhempaan autoklaaviin on 2010 vaihdettu uusi ohjelmisto. Autoklaavien puolivuosihuollot tehdään valmistajan ohjeen mukaisesti, ja mm. lämpötila-anturit kalibroidaan ja laitehuollot dokumentoidaan. Pakkaushuone on tilava, huonetta on laajennettukin lähiaikoina (tekninen tila lisää). Ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi huoneessa on ilmalämpöpumpun yksikkö. Pakkaushuoneen jäähdyttämiseen tai muuten ilmanvaihtoon ei käytetä suoraan ulkoilmaan yhteyksissä olevia luukkuja. Kulmapäiden huolto tapahtuu hieman aiemmista erillään, käytävien välisessä huoneessa, jossa on myös läpikulkua. Dac-laitteet ja teroituskoneet ovat tässä huoneessa. Samassa huoneessa on myös muuta toimintaa, siellä tehdään mm. kipsimuotteja. Huolletut ja steriilit kulmapäät ovat vapaasti pöytäpinnoilla alttiina mm. muun toiminnan aiheuttamalle pölylle. Huoneessa on myös ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Eniten erillään muusta välinehuoltotoiminnasta on skooppien huoltohuone. Huone on pieni, ja usein lämpötila nousee. Etenkin kun huoneen ovi joudutaan sulkemaan muusta toiminnasta johtuen. Skoopinpesukoneen ja pienemmän Deko-pesukoneen päällä on ilmastoinnin kohdepoistot. Skopiatutkimuksia on tutkimuspäivinä (lääkäristäkin riippuen) paljon 19

20 suhteessa skoopinpesukoneen kapasiteettiin (2 skooppia/kerta mahtuu), välinehuollolla on kiire. Skopiavälineitä ei ole varastona koko päivän tarpeeseen, ja siksi niitä on pestävä jatkuvasti. Tällä hetkellä skopiatutkimukset jatkunevat terveyskeskuksessa vuoden 2016 loppuun. Varasuunnitelmaa laiterikkojen osalta ei ole kirjallisena ohjeena laadittu. Käytännössä pesukoneita on riittävästi, ja autoklaavejakin kaksi. Tilanteessa, jolloin molempiin autoklaaveihin tuli laitevika, lähetettiin instrumentit keskussairaalan välinehuoltoon klaavattaviksi. Pesutilat 20

21 Klaavaushuone Pakkaushuone 21

22 Skooppien pesuhuone 22

23 Kulmapäiden huolto Torkinmäki Torkinmäellä toimii terveysasema, jossa sekä sth:n 5 huoneyksikköä että pth:n neuvolatoimintaa. Koulutettu välinehuoltaja on kokopäiväinen, ja vastaa siis tämän toimipisteen välinehuollosta kokonaisuudessaan. Neuvolatoiminnan huollettavien instrumenttien määrä on suhteessa hammashuollon määrään vähäinen. Laitekanta on suhteellisen uutta, mutta yhden henkilön työpanosmäärä on hieman alimitoitettu, ylityötunteja kertyy. Käytössä on kaksi autoklaavia, joista kuitenkin pienempää käytetään lähinnä maanantaisin, koska isompi autoklaavi lämpenee viikonlopun jälkeen noin 2½ h. Laitteiston testiajot ja huollot tehdään sekä dokumentoidaan asianmukaisesti. Koneellisen ilmanvaihdon (poistoilma) lisäksi on asennettuna ilmalämpöpumppu, jolla huoneen lämpötilaa voidaan säätää. Lämpömittari huoneessa on, ilman kosteutta ei seurata. Pesukoneen päälle on asennettu kohdepoisto, autoklaavin päälle ei. Asiakkaiden odotustilassa on yksi lukitsematon komero, jossa steriilejä instrumenttipaketteja säilötään. Varasuunnitelma laiterikoille on, että instrumentit lähetetään pääterveysasemalle. 23

24 7.3.4 Koivuhaka Koivuhaassa toimii yksi Kokkolan hammashuollon vastaanotoista, jossa on yhteensä neljä huoneyksikköä. Välinehuollosta vastaa koulutettu välinehuoltaja, ja toimii siellä kokopäiväisesti. Sth:n instrumenttien lisäksi tässä pisteessä huolletaan neuvolan ja lääkärivastaanoton instrumentteja. Pth:n välineistön osuudeksi on arvioitu noin 6 h viikkoa kohden. Toimipisteen sulku kesäaikana on 6 vkoa. Työmäärä yhdelle välinehuoltajalle on tällä hetkellä sopivasti mitoitettu. Välinehuoltotilat ovat melko uudet, samoin laitekanta. Uusista tiloista huolimatta on törmätty jopa sisäkaton vuoto-ongelmiin, ilmeisimmin välikatolla ilmastointiputkien kondenssivesiä vuotaa katon läpi. Huoltohenkilöstön kautta asia on näin ilmoitettu. Tilassa on ilmastointi, joka ei kuitenkaan aina ole riittävä, vaan huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi. Ilman kosteusmittausta ei ole. Pesukoneiden kohdalla on riittävä kohdepoisto, samoin isomman autoklaavin. Varasuunnitelmaa mahdollisille laiterikkotilanteille ei ole. Toisaalta käytössä on 2 klaavia. Todennäköisimmin pääterveysasemalle instrumentteja muussa tapauksessa sitten toimitettaisiin. 24

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Soiten sulkusuunnitelma 2017 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vastaanottopalvelut Vastaanottotoiminta Kokkola Pääterveysaseman kaksi (2) tiimiä 27.02. 03.03.17 suljettu Koivuhaan vastaanotto 10.04.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Huoltopalvelupäällikkö, tulosaluejohtaja Tukipalvelukeskus PHSOTEY Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Organisaatio VALTUUSTO HALLITUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta /00/01/03/2014. SosTe 219

Sosiaali- ja terveyslautakunta /00/01/03/2014. SosTe 219 Sosiaali- ja terveyslautakunta 219 16.12.2014 Tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle - Välinehuollon selvitysraportti Till kännedom till social- och hälsovårdsnämnden - utredningsrapport om instrumentvården

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto

Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto ja palvelutuotanto 09.02.2016 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka 1 Peruspalveluliikelaitos JYTA Hallinto PERUSPALVELULAUTAKUNTA (1-2 jäsentä/kunta) YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi. 14.11.2012 Sami Rantanen Perusterveydenhuollon vertailukelpoisiksi 14.11.2012 Sami Rantanen Kustannuskohdistuksen malli Kaikki Käynnin suorat Käynnin suora työaika Vyörytetyt henkilöstökulut Muut kulut Käyntikohtaiset Sami Rantanen

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Taloustilanne Pj-kokous

Taloustilanne Pj-kokous Taloustilanne 30.4.2016 Pj-kokous 6.6.2016 Talous / huhtikuu 2016 Tuloslaskelma HUHTIKUU 2016 Ta 2016 Vuoden alusta Tot % Ed. vuoden tot. Tp 2015 Myyntituotot -131 256 713,00-46 243 569,83 35,2% -44 700

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 4 STERILOINTI NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä sterilointikoneille ja menetelmille annettuja ohjeita tietää

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014

Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014 Alueellinen apuvälinepalvelu AAPA 28.4.2014 Alueellinen apuvälinepalvelu sisältää: kaikki erikoissairaanhoidosta potilaalle annettavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tukipohjallisista sisäkorvaistutteisiin.

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2013 1 Kokousaika Ti 9.4.2013 klo 16.00-17.44. Kokouspaikka Kinnulan kunnantalon valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöjaosto Kuntayhtymän johtaja Ruotsinkielinen jaosto Kehittämisyksikkö Terveyden ja sairaanhoidon Lääketieteen profession koordinointi (johtajaylilääkäri) Hoitotyön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Välinehuoltajan tehtäväkuva

Välinehuoltajan tehtäväkuva Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

9.11.2011, Riihikosken terveysasema, taloustoimisto

9.11.2011, Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Yhtymävaltuusto 26.10.2011 8 Kokousaika 26.10.2011 klo 17.00 18.24 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Antikainen Marita Sutki Mika Tanner-Penttilä Hannele

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS 1 (5) LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNKI LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS HUS-Apteekin toimittaa lääkkeitä ja lääkkeisiin rinnastettavia

Lisätiedot

Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä

Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä Kokemuksia apuvälineiden määräaikaistarkastusten järjestämisestä Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät Turku 13.10.2106 Riitta Korkiatupa, apuvälinepalvelupäällikkö Alueellisen apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Valvira valvoo terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistusta ja markkinoita sekä edistää käytön turvallisuutta. Valmistajat vastaavat siitä, että tuotteiden

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2 Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje Päivitetty 20.9.2012 Sisällys YLEISTÄ... 2 KÄYTTÖ MYYMÄLÖIDEN VÄLISTEN TAVARANSIIRTOJEN YHTEYDESSÄ... 2 PÄÄLLE LAITETTAVAT ASETUKSET... 2 ASIAKKAALLE

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

TUKI-palvelut tulevaisuudessa

TUKI-palvelut tulevaisuudessa TUKI-palvelut tulevaisuudessa en piirretty viiva Päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Esityksen sisältö Mitä tukipalvelut ovat? Kuka tuottaa tukipalveluita? TUKI

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI

APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI APUVÄLINEIDEN HUOLLON PROSESSI LEMPÄÄLÄN KUNTA KUNTOUTUSPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA MIKKO KAIPAINEN 30.11.2016 LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN ASUKASLUKU 22 542 (VÄESTÖREKISTERIKESKUS 31.12.2015) PÄÄTERVEYSASEMA

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus vaaratilanneilmoitus 1 Muista vaaratilanneilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset

Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset Kiekun palkkakustannusten kohdistamisessa tehtävät muutokset 12.6.2015 12.6.2015 Kiekun palkkakustannusten jaon kehittäminen 2013-2016 - > 31.12.2013 2014 2015 - > 2016-> Jakopalkkalaskennan tulosten siirto

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Kaurila Matti Leino Jukka Leino Outi Lindgren Hilkka Pöllänen Eero Siimar Mari, saapui 92 käsittelyn aikana Tanner-Penttilä Hannele

Kaurila Matti Leino Jukka Leino Outi Lindgren Hilkka Pöllänen Eero Siimar Mari, saapui 92 käsittelyn aikana Tanner-Penttilä Hannele Yhtymähallitus 16.10.2013 111 Kokousaika 16.10.2013 klo 17.00 18.55 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Autio Markku Kaurila Matti Leino

Lisätiedot

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen Sivistyslautakunta 64 21.10.2015 Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen 524/12.07.00/2013 SIVLK 64 Päivähoidon johtaja Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973)

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema Yhtymävaltuusto 10.12.2014 26 Kokousaika 10.12.2014 klo 17.00 18.53 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Kajander Rauno Kallio Reino Ketola

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot