Onks tietoo? Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa. Päivi Lehmusvuori

Transkriptio

1 Onks tietoo? Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa Päivi Lehmusvuori JJR-kirjasto Joroinen Juva Rantasalmi 2011

2 Kansilehden kuva Juvan Paatelan koulun oppilaat Kuvaaja Tiina Räihä

3 Onks tietoo? Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa Päivi Lehmusvuori JJR-kirjasto Joroinen Juva Rantasalmi 2010

4 JJR-kirjasto, Koulun ja kirjaston yhteistyö -hanke. Raportti 1. Kartat Maanmittaushallitus 2010 Taitto Päivi Lehmusvuori Painopaikka Kopijyvä Varkaus 2011 Copyright JJR-kirjasto ja Päivi Lehmusvuori 2010 ISBN (nid.) ISBN (PDF) 2

5 LUKIJALLE... 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KOLME MAASEUTUKUNTAA ETELÄ-SAVOSSA... 6 KUNNAT... 6 Joroisten alakouluviisikko... 8 Juvan alakoulujen seitsikko Rantasalmen alakoulut: kolme mäkeä ja yksi salo Joroisten yläkoulu ja lukio Juvan yläkoulu ja lukio Rantasalmen yläkoulu ja lukio JJR-KIRJASTOT ELI TOENPERÄ Joroisten kirjasto Juvan kirjasto Rantasalmen kirjasto Jasso Toenperä aluekirjastoauto JJR-KIRJASTOT TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUJEN KANSSA 2000-LUVULLA AINEISTON KERÄÄMINEN JA LAINAAMINEN KOULUILLE KIRJAN, KIRJASTON JA VERKON KÄYTTÖTAITO ON TIEDONHAUN OPPIMISTA Päiväkodit ja esikoululaiset Alakoululaiset Yläkoululaiset ja lukiolaiset LUKEMAAN INNOSTAMINEN JA KIRJOJEN AVAAMINEN Lukukettu on alakoulun lukudiplomi Rajulukupusu on yläkoulun lukudiplomi LOHIKÄÄRMEEN MAASSA JA MUITA TUNTISUUNNITELMIA JOROISTEN KIRJASTOSSA ERILAINEN NUORI JA MUITA GENRE-ESITTELYJÄ RANTASALMEN KIRJASTOSSA JASSO TOENPERÄN KÄYTTÖOPASTUS JA LUKUKASVATUSTYÖ KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Selvitys toteutettiin kyselyillä JJR-KIRJASTON HENKILÖKUNNAN KYSELY HENKILÖKUNNAN KOKEMUKSET ASIAKKAIDEN OPASTAMISESTA HENKILÖKUNNAN JA ASIAKKAIDEN TIEDONHALLINTATAIDOT TIEDONHAKU MUUTTUU KOKO AJAN MIELUISAT JA HAASTAVAT OPASTUSTILANTEET AINEISTOJEN ESITTELY ON VAATIVAA AMMATTITYÖTÄ MIKÄ HELPOTTAISI TYÖTÄ ASIAKASRYHMIEN KANSSA? KOULUTUKSEEN MENNÄÄN JA SITÄ TOIVOTAAN ALAKOULUJEN OPETTAJIEN KYSELY ALAKOULUJEN KIRJASTOYHTEISTYÖ: LUKUDIPLOMI TOIMII, TIEDONHAUN OPASTUSTA KAIVATAAN Kirjasto yhä tärkeä kumppani alakouluille KAUNOKIRJALLISUUS KESKEISTÄ ÄIDINKIELEN OPETUKSESSA Lukukettu-diplomi toimii opetusmenetelmänä Opettajat toivovat uutuuskirjoja, vinkkausta ja lähilainausta OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT VAIHTELEVAT Tiedonhakukanavina netti ja kollegat Netti osataan paremmin kuin kirjaston hakutekniikat

6 Kirjaston hakutekniikoista ja tietokannoista kaivataan opetusta Kirjastolta toivotaan suunnitelmallista apua tiedonhallintaan YLÄKOULUJEN OPETTAJIEN KYSELY YLÄKOULUISSA KÄYTETÄÄN TIETOKIRJALLISUUTTA Osa opettajista siirtynyt tiedonhankinnassa nettiin Kirjastoon toivotaan tietokoneita, sarjakuvia ja nuorten selkokirjoja KIRJASTO YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN OPETUKSESSA Lukeminen kiinnostaa osaa nuorista Yläkoulussa lukudiplomin käyttö on haastavampaa YLÄKOULUN OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT Yläkoulun opettajat hakevat tietoa netistä, kollegoilta ja kirjoista Google-haku osataan mutta RSS-syötteitä ei Kursseja tietokantojen käytöstä ja tekijänoikeuksista kaivataan Kouluihin kaivataan tietostrategiaa LUKION OPETTAJIEN VASTAUKSET LUKIOISSA KÄYTETÄÄN TIETOKIRJALLISUUTTA JA LEHTIÄ Netti hallitsee tiedonhakua mutta kirjastoakin arvostetaan Lukiot toivovat koulukirjastonhoitajaa ja e-kirjoja SUHTAUTUMINEN KIRJALLISUUDEN MERKITYKSEEN VAIHTELEE Nuorille aikuisille kirjavinkkausta ja ilmaisia kaukolainoja LUKION OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT Tietoa netistä, kollegoilta, kirjoista ja mediasta Lukio-opettajat hallitsevat netin lisäksi RSS-syötteetkin Koulu kirjasto -yhteistyöhön lisää suunnitelmallisuutta Miten yhdistää netin ja kirjaston resurssit? JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA PÄÄTELMIÄ SELVITYKSESTÄ KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA HYÖDYT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VISIO LÄHTEET Kyselyt Julkaistut lähteet Julkaisemattomat lähteet

7 Lukijalle J oroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnat sijaitsevat Etelä-Savossa. Niistä jokaisen naapurina on kaupunki: Joroisella Varkaus, Juvalla Mikkeli ja Rantasalmella Savonlinna. Kunnat halusivat kuitenkin yhdistyä mieluummin toisiinsa kuin lähikaupunkeihin. Niinpä ne solmivat vuonna 2006 yhteistyösopimuksen, jonka mukaan ne muodostavat yhdessä JJR (Joroinen Juva Rantasalmi) allianssikunnat ja tuottavat palveluja yhdessä. Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot yhdistyivät JJR-kirjastoksi samaa tahtia kuntien yhteistyökehityksen kanssa vuosina Joroisten kirjastonjohtaja Jaana Sopanen laajensi yhdessä tehdyn lyhyen strategialuonnoksen varsinaiseksi suunnitelmaksi ja toimenpide-ehdotuksiksi. Vuonna 2007 kirjastot yhdistivät tietokantansa. Kahtena seuraavana vuonna ne väänsivät infrastruktuuriaan samaan muottiin JJR-kuntien muiden sektoreiden mukana. Kirjastokolmikon strategiassa Kirjasto vaihtoehto ja välttämättömyys kukin kirjasto erikoistui johonkin. Juvan kirjastonjohtajan erityisalueeksi tuli pedagoginen informaatikkous. Mitä tämä toimenkuva sisältää? Sen selvittämiseen JJRkirjasto sai Itä-Suomen lääninhallitukselta keväällä 2008 hankerahoitusta Keväällä 2010 saadulla hankerahoituksella tehtiin kyselytutkimus siitä, mitä JJR-kuntien kirjastojen henkilökunta ja koulujen opettajat ajattelivat keskinäisen yhteistyön tarpeesta ja mahdollisuuksista. Tämä teos on kyselystä koottu raportti. Siinä kuvataan aluksi kolmen kirjaston toimintaympäristö: kunnat, koulut ja kirjastot. Seuraavaksi kerrotaan koulun ja kirjaston yhteistyön muodoista ja laajuudesta ennen JJR-yhteistyötä ja sen alkuaikoina. Keskeistä tässä raportissa on kuvata ja analysoida opettajien ja kirjastojen henkilökunnan ajatuksia yhteistyöstä ja tiedonhaun opetuksen tarpeista. Selvityksen tavoitteena on yhteistyön suuntaamisen ja toimintamallien määrittely 2010-luvulle. Näitä kyselyn tuloksia ja uutta toimintamallia hahmotellaan julkaisun lopussa. Raportilla on rinnakkaisjulkaisu, jossa kerrotaan yhdestä hyväksi havaitusta yhteistyön toimintamallista. Lukuketun serkunpoikien sanataidekoulu kertoo konkreettisesti pedagogisen informaatikon työnkuvasta kouluvierailuilla. Se sisältää esimerkkejä nukketeatterin ja improvisoinnin käytöstä lukemaan innostamisen menetelminä. Tätä havainnollistaa tarina kolmen ketun synnystä nukketeatterin hahmoiksi. Julkaisu ilmestyi joulukuussa

8 Toimintaympäristönä kolme maaseutukuntaa Etelä-Savossa J oroinen, Juva ja Rantasalmi sijaitsevat Etelä-Savon maakunnassa. Vuonna 2006 kunnat solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tuloksena syntyivät JJRallianssikunnat. Kunnat määrittelivät yhteistyönsä seuraavasti: JJR on kolmen itsenäisen maaseutukunnan (Joroinen, Juva, Rantasalmi) muodostama elinvoimainen kansalaisyhteisö, joka järjestää kuntalaisten ja yritysten tarvitsemat palvelut luovasti, asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti hyödyntämällä verkostoja ja vuorovaikutuksessa kaupunkien osaamisalueiden kanssa. (JJR-allianssikuntien yhteistyösopimus, 2006) JJR-kunnat tuottavat yhteistyösopimuksen mukaan palvelut toisilleen tilaaja tuottaja -mallin mukaisesti. Kunnista Joroinen on vastuussa sivistyspalveluista, Juva perusturvasta ja Rantasalmi teknisistä ja tukipalveluista. Päätöksenteosta vastaavat kunkin kunnan valtuusto ja hallitus sekä eri sektoreiden yhteislautakunnat. Yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun ja jatkuu sen jälkeen valtuustokausittain (JJR-allianssikuntien yhteistyösopimus, 2006). Kunnat Joroinen, Juva ja Rantasalmi ovat kaikki maaseututaajamia, joiden palvelurakenteessa maataloudella on edelleen merkittävä osa. Maa- ja metsätalouden osuus työllistäjänä on Joroisissa 16,6%, Juvalla 19,7% ja Rantasalmella 23,2%. Palvelualoilla työskentelee kunnissa noin 30% työllisistä. Taulukko 1. Elinkeinorakenne JJR-kunnissa 2007 (Tilastokeskus, Työlliset toimialan (TOL2002) mukaan muuttujina alue ja toimiala, poimittu tietokannasta ) Joroinen Juva Rantasalmi Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous ,59% ,71 % ,21 % (C) Kaivostoiminta ja louhinta 8 0,36% 8 0,28 % 1 (D) Teollisuus ,96% ,99 % ,50 % (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 22 0,98% 13 0,45 % 4 0,26 % (F) Rakentaminen 158 7,05% 222 7,73 % 85 5,42 % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,00% ,18 % ,33 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 122 5,44% 205 7,14 % 85 5,42 % (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 186 8,30% 210 7,31 % 126 8,04 % (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ,39% ,84 % ,68 % Toimiala tuntematon 21 0, ,36 % 17 1,08 % 6

9 Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2009 lopussa , josta Joroisissa 5 423, Juvalla ja Rantasalmella asukasta. Kuntayhteistyön ongelmana on kaupunkitaajamien vetovoimaisuus ja väkiluvun riittämättömyys valtiovallan asettamiin normeihin. Kuntarakenteen uudistuspaineessa väkiluku ei ole riittävä perusturvan itsenäiseen tuottamiseen. Kuntien väestörakenne on itä- ja pohjoissuomalainen: alle 20-vuotiaiden suhteellinen osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden osuus nousee. Joroinen on väestörakenteeltaan lapsivaltaisin. Juvalla ja Rantasalmella yli 65-vuotiaita on jo nyt yli 25 prosenttia väestöstä. Taulukko 2. Väestön ikärakenne JJR-kunnissa (Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, poimittu tilastosta ) Joroinen Juva Rantasalmi 0 16-vuotiaat ,10 % ,27% ,19 % vuotiat ,03% ,23% ,88 % 65- ja sitä vanhemmat ,89% ,48% ,93 % Ikärakenteen ongelmana koko Suomessa ja etenkin sen itäisessä ja pohjoisessa osassa on lasten ja nuorten osuuden väheneminen. Rantasalmella ikäluokat ovat pienentyneet noin kolmasosaan 20 vuodessa. Juvalla ja Joroisissa suuntaus ei ole ollut yhtä jyrkkä. Joroisissa ikäluokkien koot vaihtelevat voimakkaasti. Koulunsa aloittavia oli lukuvuonna Juvalla ja Joroisissa noin 60 ja Rantasalmella 40 lasta. Taulukko 3. Alle 18-vuotiaat JJR-kunnissa. (Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, poimittu tilastosta ) Joroinen Juva Rantasalmi Yhteensä Alle kouluikäiset Peruskouluikäiset Lukioikäiset Kyläkouluja ja kirkonkylien koulukeskuksia Edellä kerrotuista syistä kouluverkko on muutospaineessa. Rantasalmella on viime vuosien aikana lakkautettu Voinsalmen ja Kolkontaipaleen kyläkoulut, ja Juvalla Lautealan kyläkoulu. Syksyllä 2010 Joroisten Maaveden koulu ei enää aloittanut lukuvuottaan. Juvalla kouluverkkotyöryhmä on ehdottanut kahden kyläkoulun lakkauttamista. Järvenpään koulu on pitkään käynyt puolustustaistelua olemassaolonsa puolesta, ja keskustelua on käyty myös Hatsolan ja Kuosmalan koulujen jatkosta. Juvan kunnanhallitus päätti joulukuussa 2010, että Järvenpään koulu lakkaa lukuvuoden alusta. Samalla hallitus 7

10 päätti, että Vuorenmaan koulun lakkautuksen aikataulu käsitellään vuoden 2011 talousarvion yhteydessä. (Heikkinen, 2010). Kussakin kunnassa on yläkoulu ja lukio kirkonkylässä. Lukiot ovat säilyttäneet asemansa tiivistämällä keskinäistä yhteistyötään ja verkottumalla Etelä-Savon muiden lukioiden kanssa. Yhteistyö vanhan seutukunnan, JoRaJuPuSu-kuntien, lukioiden välillä toimii edelleen. Seutukuntajako on tilastollinen yksikkö, joka on perustettu vuonna Jo- RaJuPuSu-lyhenne sisälsi Joroisten, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kunnat. Niistä Juvan seutukuntaan kuuluivat alun perin Sulkava, Puumala ja Rantasalmi. Joroinen kuului kuntaryppääseen aluksi kuntayhtymän kautta, ja vuodesta 2001 myös seutukuntaan. Vuoden 2009 alusta Juva, Joroinen ja Rantasalmi kuuluvat Pieksämäen seutukuntaan. Sulkava siirtyi Savonlinnan seutukuntaan vuonna 2004 ja Puumala Mikkelin seutukuntaan vuonna (Suomen seutukunnat, 2010) Joroisten alakouluviisikko Joroisten kouluverkkosuunnitelma (2009) perustuu perusopetuksen turvaamiseen kunnan eri alueilla. Joroisissa aloitti lukuvuonna viisi alakoulua: Kaitaisten, Kerisalon, Kirkonkylän, Kolman ja Kuvansin koulut. Kirkonkylän ja Kuvansin koulut ovat taajamakouluja ja Kaitaisten, Kerisalon ja Kolman koulut kyläkouluja. Kaitaisten koulu sijaitsee Kaitaisten kylässä. Siellä oli 37 oppilasta ja kolme opettajaa lukuvuonna Koulun yhteydessä toimii ryhmäperhepäivähoito sekä iltapäivätoiminta. Esiopetusta annetaan luokkien yhteydessä. Koulu on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä Comenius-hankkeessa vuosina (Kaitainen's Blog, 2010) Comenius on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma kouluille. Sen avulla tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelman tavoitteena on nuorten kielitaidon kehittäminen ja Euroopan eri maiden yhteistyön lisääminen. Kaitaisten koulun hankkeessa oppilaat tutustuivat Joroisten kartanoihin ja niihin liittyviin tarinoihin. Tarinoista he loivat omansa, jossa he seikkailivat Joroisten kartanoissa satusankarinsa TomTomin mukana. He tutustuivat myös Suomen nähtävyyksiin ja saivat vieraita muista hankkeessa mukana olleista maista. Kouluverkkosuunnitelmassa koulun ennustetaan säilyvän kolmiopettajaisena kouluna, mutta lukuvuonna koulussa oli kaksi opettajaa (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009). Kaitaisten koululta on noin 20 kilometriä sekä Joroisiin että Juvalle. 8

11 Kerisalon koulu sijaitsee Kerisalon kylässä. Koulussa oli 23 oppilasta lukuvuonna Oppilasmäärä säilyy ennusteen mukaan samanlaisena vuoteen asti. Koulu on kaksiopettajainen. Esiopetusta järjestetään koulussa yhdistetyssä luokassa. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009) Kerisalon koululta on 15 kilometriä Joroisiin ja 35 kilometriä Juvalle. Rantasalmelle on matkaa noin 25 kilometriä. Kartta 1. Joroisten alakoulut. Kuvansin koulu, Kolman koulu, Kirkonkylän koulu, Kerisalon koulu ja Kaitaisten koulu. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10. Kirkonkylän koulu sijaitsee Joroisten kirkonkylän koulukeskuksessa. Koululla oli lukuvuonna oppilasta. Luokkakoot vaihtelivat 14 oppilaasta 26 oppilaaseen. Oppilasennusteen mukaan kirkonkylän koulun oppilasmäärä säilyy suurin piirtein samana vuoteen 2016 saakka. Ennusteessa ovat mukana Maa- 9

12 veden oppilaat. Koululla on kullakin luokka-asteella yksi luokka. Erityistä tukea tarvitsevien opetus annetaan kirkonkylän koululla. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009) Kirkonkylän esiopetus järjestetään Iitosenrannan päiväkodilla. (Esiopetus, 2010) Kolman koulu sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Joroisten kirkonkylältä. Koululla oli 34 oppilasta lukuvuonna Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä pysyy noin 38 oppilaassa vuoteen 2014 saakka. Koululla on kolme opettajaa. Esiopetusta annetaan luokkien yhteydessä. Kuvansin koulu sijaitsee Kuvansin taajamassa, josta on Joroisiin 12 kilometriä ja Varkauteen 6 kilometriä. Taajamaa voi luonnehtia Varkauden lähiöksi, vaikka Joroinen tuottaa sen kuntapalvelut. Kuvansin koululla oli 122 oppilasta lukuvuonna Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä säilyy samanlaisena ainakin vuoteen 2014 saakka. Taajamassa asuu lapsiperheitä, ja sinne on kaavoitettu lisää tontteja, joten oppilasmäärän ennustaminen on epävarmaa. Koululla on yksi luokka kullakin luokka-asteella. Luokkakoot vaihtelevat oppilaan välillä. Esiopetusryhmä on Kuvansin päiväkodilla. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009) Juvan alakoulujen seitsikko Juvalla oli lukuvuonna seitsemän alakoulua: Hatsolan, Järvenpään, Kirkonkylän, Koikkalan, Kuosmalan, Paatelan ja Vuorenmaan koulut. Juvan kouluverkko on pysynyt samana Lautealan koulun 2000-luvun alkupuolella tehdyn lakkauttamisen jälkeen. Juvan oppilasmäärä putoaa 64 oppilaalla vuoteen 2012 mennessä. Vuoteen 2014 ennakoitu oppilasmäärän väheneminen on 104 oppilasta. Vuoden 2009 aikana kouluverkkoa ja sen tulevaisuutta selvitti työryhmä, joka antoi raporttinsa valtuustolle Valtuusto hyväksyi kouluverkkotyöryhmän esityksen, jonka mukaan Järvenpään koulu jatkaa lukuvuoden kaksiopettajaisena ja lakkaa lukuvuoden alussa. Työryhmä ehdotti raportissaan, että vuoden 2010 joulukuussa tehdään päätös, lakkaako Hatsolan vai Kuosmalan koulu. (Juvan kouluverkko, 2009) Koulukeskustelu sai uuden käänteen, kun Vuorenmaan oppilasmäärä putosi 22 oppilaaseen lukuvuonna Lokakuussa 2010 kouluverkkotyöryhmä ehdotti Järvenpään ja Vuorenmaan koulujen lakkauttamista lukuvuoden alusta (Juvan lehden kotisivut, ) Joulukuussa 2010 Juvan kunnanvaltuusto päätti Järvenpään koulun lakkauttamisesta ja Vuorenmaan koulun lakkautusprosessin aloittamisesta vuoden 2012 talousarviotyöskentelyn yhteydessä. (Heikkinen, 2010) Hatsolan koulu sijaitsee 12 kilometrin päässä Juvan kirkonkylästä. Koulussa oli 54 oppilasta lukuvuonna Esiopetusta on annettu luokkien yhteydessä. Koululla oli kolme opettajaa. Lukuvuonna koululla on ennusteen mukaan 50 oppilasta. (Juvan kouluverkko, 2009) 10

13 Järvenpään koulu sijaitsee Jukajärven päässä 10 kilometriä Juvan kirkonkylältä. Koululla oli 35 oppilasta lukuvuonna esioppilaat mukaan lukien. Koululla oli 3 opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän päätöksen perusteella koulu jatkoi kahden opettajan voimin lukuvuoden (Juvan kouluverkko, 2009 ja Juvan kunnanvaltuusto ) Juvan kunnanvaltuusto vahvisti äänestyksen jälkeen joulukuussa Järvenpään koulun lakkautuksen lukuvuoden alusta. (Heikkinen, 2010) Kartta 2. Juvan alakoulut. Vuorenmaan, Paatelan, Kirkonkylän, Hatsolan, Järvenpään, Kuosmalan ja Koikkalan koulut. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10. Kirkonkylän koulu sijaitsee Juvan kirkonkylän keskustassa. Lukuvuonna koululla oli yhteensä 246 oppilasta. Lähes kaikilla luokka-asteilla oli rin- 11

14 nakkaisluokat. Koululla toimi 3 pienluokkaa. Oppilasennuste lukuvuodelle on 253 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä pienenee 205 oppilaaseen lukuvuonna (Juvan kouluverkko, 2009) Kirkonkylän koululla on kirjastohuone. Kirjastossa on sekä koulun omia kirjoja että kunnankirjaston koululle siirtolainaamia kirjoja. Juvan kirjasto on hankkinut Opetusministeriön ostotuella kirkonkylän koulun kirjastoon kirjasarjoja. Koikkalan koulu sijaitsee lähellä Luonterin rantaa ja Puumalan rajaa. Kirkonkylältä koululle on 25 kilometriä. Koulussa oli 29 oppilasta lukuvuonna esioppilaat mukaan lukien. Koulussa on 2 opettajaa. Ennusteen mukaan lukuvuonna koulussa on 23 oppilasta. Kouluverkkotyöryhmän mukaan koulu jatkaa ainakin valtuustokauden loppuun vuoteen (Juvan kouluverkko, 2009) Kuosmalan koulu sijaitsee lähimpänä Mikkeliä Siikakoskella. Kirkonkylältä Kuosmalan koululle on 36 kilometriä. Lukuvuonna koulussa oli 36 oppilasta. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä vaihtelee oppilaan välillä seuraavat viisi vuotta. Siikakosken alueelle on valmistunut kaava, joka sisältää asuintontteja. Koululla on 3 opettajaa. Paatelan koulu sijaitsee Savonlinnantien varressa 10 kilometriä kirkonkylältä. Koululla oli 50 oppilasta lukuvuonna Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy lähes samana seuraavat viisi vuotta. Kouluverkkotyöryhmän ehdotuksen mukaan koulu jatkaa kolmiopettajaisena. (Juvan kouluverkko, 2009) Esiopetusta koululla annetaan luokkalaisten kanssa. Koulun opetussuunnitelma on taidepainotteinen. Vuorenmaan koulu sijaitsee Pieksämäentien varrella. Koululle on matkaa kirkonkylältä 25 kilometriä. Lukuvuonna koululla oli 28 oppilasta. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy tasaisena vuoteen 2015 saakka. Koululla on 2 opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän mukaan koulu jatkaa kahden opettajan voimin valtuustokauden loppuun vuoteen (Juvan kouluverkko, 2009) Vuorenmaan koulun oppilasmäärä putosi 22 oppilaaseen lukuvuonna Joulukuussa 2010 Juvan kunnanhallitus päätti aloittaa Vuorenmaan koulun lakkauttamisen suunnittelun lukuvuoden 2012 talousarvion tekemisen yhteydessä. (Kouluverkosta, 2010) Rantasalmen alakoulut: kolme mäkeä ja yksi salo Rantasalmella on neljä alakoulua: Osikonmäen, Parkumäen, Rantasalon ja Tuusmäen koulut luvulla on lakkautettu Voinsalmen ja Kolkontaipaleen koulut. Rantasalmen kouluverkkotyöryhmän suunnitelma valmistui Koulujen kuulemistilaisuudet järjestettiin marraskuussa. Työryhmän esityksen mukaan kaikki kyläkoulut lakkautuvat lukuvuoden alusta ja opetus keskitetään Rantasalon kouluun. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010) 12

15 Osikonmäen koulu sijaitsee Rantasalmen aseman ja kirkonkylän välissä. Etäisyys kirkonkylästä on noin 6 kilometriä. Koululla oli 54 oppilasta lukuvuonna Opetusryhmiä oli esioppilaiden kanssa viisi. Koululla oli myös pienluokkaopetusta. Opettajia koululla oli 5. (Osikonmäen koulu, 2010) Kouluverkkosuunnitelman mukaan Osikonmäen koulu muuttuu kolmen opettajan kouluksi lukuvuoden alusta. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010) Kartta 3. Rantasalmen alakoulut. Tuusmäen, Rantasalon, Osikonmäen ja Parkumäen koulut. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10. Parkumäen koulu sijaitsee Parkunmäessä, noin 15 kilometrin päässä kirkonkylästä. Parkumäestä on Juvalle 42 ja Savonlinnaan 25 kilometriä. Koulussa oli 13

16 41 oppilasta lukuvuonna Kouluverkkosuunnitelman mukaan koulu pysyy kolmiopettajaisena lukuvuoden alkuun saakka. Ennusteen mukaan koululla on esioppilaat mukaan lukien 31 oppilasta lukuvuonna (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010) Rantasalon koulu on Rantasalmen kirkonkylän alakoulu. Koululla on 10 opettajaa. Kullakin luokka-asteella on yksi luokka. Koululla on esiopetusryhmä. Koulun pienryhmäopetusta on annettu kahdessa ryhmässä. Koululla oli 151 oppilasta lukuvuonna Opetuksen painopistealueita ovat luonto- ja ympäristökasvatus. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä pysyy noin 135 oppilaassa vuoteen 2014 asti (Rantasalmi, 2010). Tuusmäen koulu sijaitsee Tuusmäen kylässä. Kylä sijaitsee jokseenkin keskellä JJR-kuntia. Etäisyys Juvalle on 25 kilometriä, Rantasalmelle 21 kilometriä ja Joroisiin 30 kilometriä. Lukuvuonna koululla oli 25 oppilasta. Koululla on ollut kolme opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän mukaan Tuusmäen koulu jatkaa lukuvuoteen saakka kaksiopettajaisena. Esiopetusta annetaan luokkalaisten kanssa. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010) Joroisten yläkoulu ja lukio Joroisten yläkoululla oli 198 oppilasta lukuvuonna Koululla oli 25 opettajaa, joista osa oli yhteisiä lukion kanssa. Yläkoulussa oli 4 opetusryhmää 7. luokalla ja kolme 8. ja 9. luokalla. Koulussa oli 2 erityisopettajaa. Erityisopetus on integroitu yleisopetukseen. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä pysyy lähes samana vuoteen 2012 saakka ja sen jälkeen vähenee oppilaalla vuoteen (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009 ja Joroisten yläkoulu, 2009) Lukuvuonna Joroisten yläkoululla on 22 opettajaa, joista yksi äidinkielen opettaja. Opetusryhmiä on seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla neljä ja yhdeksännellä luokalla kolme. Oppilaita on 199. (Joroisten yläkoulu, 2010) Joroisten lukiossa oli lukuvuonna opettajaa. Opiskelijoita oli 124. Lukio osallistuu useisiin hankkeisiin yhteistyössä JJR-lukioiden ja seudun muiden lukioiden kanssa. Mun juttu -hankkeessa lukiolaisilla on mahdollista suorittaa erilaisia työelämävalmiuksia parantavia opintoja Juvan ammattikoulussa. Okay Avain yrittäjyyteen -hankkeessa ovat mukana JJR-lukioiden lisäksi Sulkavan ja Puumalan lukiot. Hankkeessa on mahdollista suorittaa yrittäjyysdiplomi. ISOverstas on valtakunnallinen verkko-opiskelua kehittävä yhteisö. Yhteisö kokoaa ja kehittää verkko-opintoja ja tarjoaa myös samanaikaisopetusta ja kokouspalveluja. Yhteisö tarjoaa noin 300 kurssia opiskelijoiden ja koulujen käyttöön. Etenkin syventävien kurssien tarjontaa lukiot pystyvät yhteisön avulla 14

17 laajentamaan. Joroisten lukiossa on mahdollista suorittaa mediadiplomi. Myös kansainvälinen toiminta on vilkasta. (Joroisten lukio, 2010) Joroisten lukion kirjat on luetteloitu Joroisten kirjaston tietokantaan ja niitä on mahdollista hakea JJR-kirjastojen webkirjaston avulla netissä ( Juvan yläkoulu ja lukio Juvan yläkoulu ja lukio muodostavat Juvan koulukeskuksen. Juvan yläkoululla oli 249 oppilasta lukuvuonna Opetusryhmiä kullakin luokkaasteella oli neljä. Oppilasmäärä on viiden vuoden sisällä ennusteen mukaan putoamassa noin 25 oppilaalla. Opettajia ja tuntiopettajia koululla oli 30. Useat opettajat ovat yhteisiä lukion kanssa. Äidinkielen lehtoreita yläkoulussa on kaksi, myös lukion opettajalla on tunteja yläkoulussa. Koululla on annettu opetusta kahdessa pienluokassa. Koulussa on mahdollista saada luokatonta erityisopetusta. Kouluverkkotyöryhmä kiinnittää huomiota aloittavien luokkien ryhmäkokoon ja määrään sekä ehdottaa valinnaisaineryhmien minimikooksi 10 oppilasta. (Juvan kouluverkko, 2009 ja Juvan yläaste, 2009.) Lukuvuonna Juvan yläasteella on 28 opettajaa ja 227 oppilasta. (Juvan yläaste, 2010) Juvan lukiossa oli 18 opettajaa lukuvuonna Heistä suuri osa oli yhteisiä yläkoulun kanssa. Opiskelijoita lukiossa oli 116. Koulukohtaisina painopistealueina lukiossa olivat teknologia ja yhteiskunta. Lukio on mukana Mun juttu - ja Okay Avain yrittäjyyteen -hankkeissa. Lukiolaisten on mahdollista suorittaa lukiokursseja ISOverstaan kautta. Lukio painottaa tutkimusta ja viestintää. Juvan lukioteatteri on 1990-luvun puolivälistä lähtien tuottanut vuosittain musikaalin. Lukio osallistuu Etelä-Savon Urheiluakatemia -hankkeeseen. Juvalla opiskelijat voivat saada valmennusta hiihdossa ja pesäpallossa. Lukiossa voi suorittaa mediadiplomin sekä liikunnan lukiodiplomin. (Julux, 2009 ja Juvan lukion kotisivut, 2010) Lukuvuonna Juvan lukiossa on 110 oppilasta. (Juvan lukion kotisivut, 2010) Koulukeskuksessa on yläasteen ja lukion yhteinen kirjasto, jonka teokset on luetteloitu JJR-kirjaston tietokantaan. Koululle hankittavat kirjat luetteloidaan Juvan kirjastossa ja niitä on mahdollista hakea JJR-kirjaston webkirjastosta ( Projektin aikana teosten löydettävyyttä JJR-kirjaston aineistotietokannasta parannettiin ajamalla teosten sijaintitiedot näkyviin webkirjastossa. Teoksen sijaintipaikka on joko kirjastoluokka, opettajainhuone tai aineluokka. Koulun kirjastoa hoitaa ja kehittää äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Hannele Penttinen. 15

18 Rantasalmen yläkoulu ja lukio Rantasalmen yläkoulu ja lukio toimivat samoissa tiloissa kirkonkylän koulukeskuksessa kuin alakoulu. Lukuvuonna koulussa oli 130 oppilasta. Yläkoulussa oli 21 opettajaa, joista osa yhteisiä lukion ja alakoulun kanssa. Kullakin luokka-asteella oli kolme rinnakkaisluokkaa. Koululla oli kaksi erityisopettajaa. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä laskee 20 oppilaalla vuoteen (Rantasalmi, 2010) Lukuvuonna Rantasalmen yläkoululla on 23 opettajaa. Heistä kaksi opettaa äidinkieltä. (Rantasalmen yläaste, 2010) Rantasalmen lukiossa oli 67 oppilasta lukuvuonna Opettajia oli 13, joista osa oli yhteisiä yläkoulun kanssa. Rantasalmen lukiossa on musiikkiteatterilinja. Lukio toimii myös yleislukiona. Lukiossa on mahdollista suorittaa kursseja näyttelijäntyössä, laulussa, tanssissa, valo- ja äänitekniikassa, orkesterisoitossa sekä kulttuurituottamisessa. Lukio tuottaa yhden musikaalin vuodessa. Lukio on mukana Etelä-Savon Urheiluakatemiassa, jonka kautta Rantasalmella saa urheiluvalmennusta jääkiekossa, karatessa ja taitoluistelussa. Mun juttu - ja Okay Avain yrittäjyyteen -hankkeessa lukio on myös mukana. Lukio osallistuu lukuvuonna Comenius-hankkeeseen. Lukuvuonna Rantasalmen lukiossa on 66 oppilasta ja 15 opettajaa. (Rantasalmen lukion opinto-opas, 2010) Rantasalmen lukion kirjat ja aineisto on viety Rantasalmen kirjaston tietokantaan kesällä Samalla aineisto inventointiin ja tehtiin poistoja. Perustyön tekemisestä lukio suoritti kirjastolle korvauksen sovitun laskelman mukaan. Tietokannassa on tällä hetkellä 976 nidettä. Uudet niteet luetteloidaan kirjastossa. Osa opettajanhuoneen vanhimmista kirjoista on museokokoelmana, joka ei ole aineistorekisterissä. (Niemi, 2010) JJR-kirjastot eli Toenperä JJR-allianssikuntien kirjastopalvelut tuottaa yhteinen JJR-kirjasto, jolla on neljä toimipistettä: Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot sekä aluekirjastoauto Jasso Toenperä. JJR-kirjaston kotoinen puhuttelunimi on Toenperä. Kirjastojen yhteinen lainausmäärä vuonna 2008 lähenteli lainaa vuodessa. Kirjastoissa kävi vuoden aikana noin asiakasta. Kirjastojen tunnusluvut vastasivat valtakunnallisia keskiarvoja ja Kirjastopoliittisessa ohjelmassa (1999) asetettuja laatusuosituksia. Lainaus asukasta kohti oli 17,50, käyntejä asukasta kohti oli 12,10 ja kirjojen hankintaluku oli noin 500 teosta/1000 asukasta. (Sopanen, 2010) Asukaslukuun suhteutettuna vuoden 2009 käyttöluvut pysyivät samana. 16

19 Kirjastojen aineistotietokannat yhdistettiin keväällä Toiminta tiimiorganisaationa käynnistyi vuonna Aluekirjastoauto Jasso Toenperä kuljettaa mukanaan kirjastojen väliset varaukset ja aineiston palautukset. Joroisten kirjastonjohtaja toimii JJR-kirjaston kirjastotoimenjohtajana, Rantasalmen kirjastonjohtaja vastaa kirjastoautotoiminnasta ja Juvan kirjastonjohtaja toimii pedagogisena informaatikkona. Kirjastojen strategisena linjauksena on rutiinien automatisointi ja ulkoistaminen. Joroisten ja Juvan kirjastoissa on vuonna 2008 otettu käyttöön lainausautomaatti. Kesästä 2010 lähtien automaateilla on ollut mahdollista myös palauttaa. Kaikissa kirjastoissa on avoin langaton verkko, joka mahdollistaa asioinnin internetissä kannettavilla tietokoneilla. Joroisten kirjasto Joroisten kirjastossa oli noin lainaa vuonna Kirjastossa kävi vuoden aikana asiakasta. Vakinaista henkilöstöä kirjastossa oli kolme: kirjastotoimenjohtaja, kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Vakinaista työntekijää kohti on noin lainaa vuodessa. Kirjasto on auki talvikautena yhteensä 47 tuntia viikossa. Aukioloajat ovat seuraavat: ma to 10 19, pe ja la Kesälauantaisin kirjasto on suljettu. Kirjasto sijaitsee Joroisten koulukeskuksessa. Kirjasto sai peruskorjauksen yhteydessä lisää tilaa ja tietotekniikkatuvan vuonna Tilassa on 13 tietokonetta, jotka toimivat citrix-tekniikalla. Niiden ajanvaraus toimii internetin kautta. Juvan kirjasto Juvan kirjaston lainaus oli vuonna 2009 noin Kirjastossa kävi asiakasta. Yhteisessä kirjastostrategiassa tavoitteena oli henkilöstörakenteen kehittäminen (Sopanen, 2005). Juvan kirjasto sai vuonna 2009 kirjastonhoitajan viran. Vakinaista henkilöstöä on tällä hetkellä (2010) kirjastonjohtaja, kirjastonhoitaja, 1 kokoaikainen kirjastovirkailija, 2 osa-aikaista kirjastovirkailijaa ja järjestelyapulainen. Vakinaista työntekijää kohti on noin lainaa vuodessa. Juvan kirjasto on auki yhteensä 50 tuntia viikossa. Aukioloajat ovat seuraavat: ma pe ja la Kirjasto on auki myös kesälauantaisin. Kirjasto sijaitsee keskustassa koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alakoululle matkaa on puoli kilometriä. Kirjasto on laajennettu ja saneerattu vuonna Kirjastossa on viisi kiinteää asiointikonetta internet-yhteyksillä. Asiakkaiden käytössä on myös yksi kannettava tietokone. 17

20 Rantasalmen kirjasto Rantasalmen kirjastossa oli vuonna 2009 noin lainaa. Lainaus kasvoi edellisestä vuodesta parilla tuhannella. Kirjastossa kävi vuoden aikana asiakasta. Vakinaista henkilökuntaa kirjastossa oli kirjastonjohtaja, kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Kirjaston työpanoksesta noin 15% on käytetty kulttuuritoimen hoitamiseen. Vakinaista työntekijää kohti on noin lainaa vuodessa. Rantasalmen kirjasto on auki talvikautena yhteensä 46 tuntia viikossa. Aukioloajat ovat seuraavat: ma ja pe 10 17, ti to ja la Kirjaston erillinen lehtisali on talvikautena auki 57 tuntia viikossa. Lehtisali avataan kahdeksalta ja suljetaan kirjaston sulkeutuessa. Kesälauantaisin kirjasto ja lehtisali ovat suljettuja. Kirjasto sijaitsee Rantasalmen keskustassa osana kunnantaloa, joka on valmistunut vuonna Koulukeskukselle on matkaa alle puoli kilometriä. Kirjastossa on avoin langaton verkko ja neljä asiointipäätettä, joissa on internetyhteys. Jasso Toenperä aluekirjastoauto JJR-kunnat hyväksyivät kesäkuussa 2004 kirjastojen strategialuonnoksen. Päätöksen lisäponnessa korostettiin yhteisen kirjastoautotoiminnan pikaista aloittamista. Koska yhteistä autotoimintaa oli suunniteltu reittihahmotelmia ja yhteistyösopimuksia myöten jo muutamaa vuotta aiemmin, pystyi Lukutoukka aloittamaan JJR-kirjastojen yhteisenä kirjastoautona vuoden 2005 alusta. Vuonna 2007 kunnat hankkivat yhdessä uuden kirjastoauton, joka nimettiin kilpailun perusteella Jasso Toenperäksi. Kirjastoautossa on kaksi kirjastoautonkuljettaja-virkailijaa, joten auto pystyy kulkemaan tehokkaasti kahdessa vuorossa. Jasso Toenperän lainaus oli vuonna 2009 noin , mikä oli 5000 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituista työntekijää kohti kirjastoautossa on lainaa vuodessa. Hankerahoituksen avulla kirjastoautoon hankittiin langaton on line -yhteys vuonna 2009 sekä asiointipääte asiakkaiden käyttöön keväällä