TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU /03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan Kepan kursseilla. sivu 9 LAURA LAGER JANNE SIVONEN TEEMANA KOULUTUS Kepa järjestää vuosittain parikymmentä kurssia, joilla perehdytään muun muassa hankesykliin ja rahoitukseen. Teknisten taitojen rinnalle kaivataan koulutusta kehityspoliittisista kysymyksistä. Kevään aikana Kepan koulutusta uudistetaan - millaisia toiveita järjestöillä on? sivut 5-9 SISÄLTÖ: Uutiskirje muuttuu Kirahvipostiksi...4 Koulutusta kehityksen politiikasta Kepaan...6 Kansalaisjärjestöyksikön uusi päällikkö pistää tuulemaan...6 Hankeneuvonta sisällöllistä kommentointia vai teknistä ohjeistusta?...7 Kepan koulutus keväällä

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Projektiavustaja Sari Korkalainen (Thaimaa) Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua ) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, ) Aija Taskinen JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Kumppani) Teppo Eskelinen Sonja Hyttinen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Tomi Kuhanen Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Eija Palosuo KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: Kurssisihteeri Suvi Halttula EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussuunnittelija Maija Seppo OHJELMAYKSIKKÖ RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola VAIKUTTAMISTIIMI: Koordinaattori (ruokakampanja) Sari Laaksonen Mika Railo Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Maria Suoheimo Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti Järjestöavustaja Tuomas Valovirta HALLINTOYKSIKKÖ ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Markus Pohjola KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Lotta Valtonen C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Sharon Sichilongo Janne Sivonen Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: TANSANIA Ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga, Hallintosihteeri Sabina Jalli P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: NICARAGUA Ohjelmatyöntekijä Carla Bush Vs. koordinaattori Rene Hooker Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 LÄHIRUOKA JA LUOMU NÄLÄN POISTAJINA Kepan koordinoima Ruokaaika-kampanja on esiintynyt näkyvästi reilun kaupan tuotteiden, lähiruoan ja luomun puolesta. Jotkut kuluttajat ovat saattaneet olla hämillään jälkimmäisistä: hyviä asioita, mutta miten lähiruoka ja luomu vaikuttavat maailman nälkätilanteeseen? Kyseessä on poliittinen valinta. Lähiruoan ja luomun suosiminen lähettää viestin päätöksentekijöille, että maailmankauppaa korostava järjestelmä ei toimi kovin hyvin, vastaa ruoka-aika-kampanjan tiedottaja Mika Railo. Laajempana poliittisena linjauksena kyse on maailmanlaajuisesta paikallisen ruoantuotannon tukemisesta. Kampanja pyrkii sellaiseen maailmankaupan järjestelmään, jossa mahdollisimman suuri osa ruoasta tuotettaisiin lähellä kuluttajaa. Tästä hyötyisivät myös etelän pienviljelijät. Kehitysmaissahan vientiin tähtäävä ruoantuotanto on hyvin pienten piirien käsissä, muistuttaa Railo. Eivät esimerkiksi Thaimaan köyhät saa käytännössä tuloja Euroopassa ostetusta thaimaalaisesta vientiriisistä. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että pienviljelijät pohjoisessa ja etelässä kärsivät samoista ongelmista. Näistä ongelmista keskeisin on tehdasmainen maatalous. Ratkaisu nälkäongelmaan ei siis välttämättä piilekään etelästä tulevan ruoan a u t o - maattisessa suosimisessa, vaan rakenteiden muuttamisessa. Yksi tärkeä keino olisikin nostaa jalostusastetta köyhien maiden ruoantuotannossa. Politiikkaa monin tavoin Kulutuspäätösten tunnistaminen poliittiseksi viestiksi, johon päättäjät joutuisivat selvästi reagoimaan, vaatii kulutustapojen muutoksia suurilta joukoilta. Railo on kuitenkin optimistinen asiat ovat todella muuttumassa. Esimerkiksi luomu on Keski- Euroopassa nopeimmin kasvava ruokatrendi. Ei tällainen suuri muutos voi jäädä päättäjiltä huomaamatta, vaan siihen on jotenkin otettava kantaa. Railo kuitenkin huomauttaa, että kulutustapojen muutoksen lisäksi päättäjiin on pyrittävä vaikuttamaan muillakin tavoilla. Tähän Ruoka-ajan korttikampanja juuri omalta osaltaan pyrkiikin. Tammikuun puoleen väliin mennessä noin 130 ihmistä lähetti kampanjan internet-sivuilta henkilökohtaisen viestin ulkomaankauppaministeri Vilénille, vaatien reilumpaa maailmankauppaa. MARCUS FLOMAN Luonnonmukaisuus auttaa Mutta entäs luomutuotanto sitten? Jotkut ovat väittäneet sitäkin, että luomu olisi nimenomaan ongelma, koska sadot maa-alaa kohti ovat pienemmät. Tämä on kiistanalainen kysymys. Useilla alueilla luomutuontanto on nimenomaan lisännyt satoja, kun maaperän laatu on kasvimyrkkyjen vähentämisen seurauksena parantunut, vastaa Railo ja kehottaa jälleen katsomaan asiaa etelän pienviljelijöiden perspektiivistä. Luomutuotanto saattaa vaikuttaa ilmiötä, johon vain rikkailla mailla on varaa, mutta etelässä näiden menetelmien laajempi käyttöönotto parantaisi ruokaturvaa olennaisesti. Esimerkiksi paikallisten lajikkeiden ja lannoitteiden käyttö lisäisi viljelijöiden omavaraisuutta. Teollinen maatalous on myös varsin haavoittuvaista. Taudit ja ennakoimattomat luonnonolosuhteet voivat yllättäen viedä koko sadon, jos pelloilla viljellään vain yhtä lajiketta. Viljelemällä useampia lajikkeita samalla pellolla luonnonmukaisesti hankkii viljelijä itselleen eräänlaisen vakuutuksen hankalien olosuhteiden varalle. Teolliselle maataloudelle on myös tyypillistä viljellä lajikkeita, jotka eivät ole sopeutuneet viljelymaan olosuhteisiin. Kestävyyteen modernein välinein Luomutuotanto on usein pyritty leimaamaan vanhan viljelytavan paluuksi. Railo kuitenkin korostaa, ettei kyse ole tästä. Luomusta puhuttaessa puhumme nimenomaan modernista luomutuotannosta. Sen keskeisin ongelma onkin tutkimusvarojen puute. Viljelytulokset paranevat tiedon karttuessa, eikä tätä tietoa välttämättä löydy vanhan viljelyn asiantuntemuksesta. Nälkäongelmasta puhuttaessa ei myöskään sovi unohtaa ympäristön tilaa, joka on kriittinen kysymys niin meillä kuin kehitysmaissakin. Railon sanoin, mikäli tällä planeetalle ylipäänsä halutaan elää, on kaiken toiminnan oltava kestävää. Harva kuluttaja voinee olla tästä eri mieltä. TEPPO ESKELINEN Luonnonmukaisuus auttaa

4 4 Järjestöuutisia UUTISKIRJE MUUTTUU KIRAHVIPOSTIKSI MAALISKUUSSA Ansiokkaat kahdeksan vuotta ilmestynyt Uutiskirje uudistuu maaliskuussa. Lehti ilmestyy jatkossakin sekä paperi- että verkkoversiona, mutta Kepan tunnuseläimen innoittamana lehden nimi muuttuu Kirahvipostiksi. Samalla lehden linjaa pyritään entisestään tarkentamaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja sen laatuun liittyviin kysymyksiin. Koulutus- ja tapahtumakalenteri jatkavat entiseen malliin, samoin Hankeneuvojan palsta ja iloisista asioista kertova Pienet hyvät. Myös Kepan kampanjoista ja muista järjestöjen kannalta tärkeistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan edelleen. Uudistuksen yhteydessä muuttuu myös lehden ilmestymisaikataulu. Maaliskuusta lähtien Kirahvipostin joka toinen numero on nykyisen kaltainen sivuinen lehti ja joka toinen nelisivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan vain koulutuksista, tapahtumista ja kiireellisimmistä uutisista. Paksummat lehdet ilmestyvät maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestöjen kehitysyhteistyön laadusta käytävää keskustelua ja auttaa järjestöjä työssään. Mitä hyviä ja huonoja kokemuksia järjestöillä on hankkeistaan? Millaisiin ongelmiin on matkalla törmätty ja miten niistä on selvitty - vai menikö joku suunnitelma yksin- kertaisesti myttyyn? Toivomme, että tartutte tilaisuuteen, kerrotte meille ideoitanne aiheista ja jaatte kokemuksianne. Kirahvipostin toimittamisessa kaivataan edelleen järjestöjen apua. MILMA KETTUNEN EU-RAHOITUKSESTA RATKAISU JÄRJESTÖN RAHAHUOLIIN? Syksyn 2002 aikana haastattelin noin 60 suomalaista kehitysyhteistyöalalla toimivaa kansalaisjärjestöä EU-rahoituskokemuksista. Kiinnostusta tuntuu olevan ja myös toiveita löytää uusia kanavia toiminnan rahoittamiseksi. Haastatelluista järjestöistä peräti 62 % oli hakenut jotain EU-rahaa toimintaansa, kokemuksia oli kertynyt niin nuoriso-ohjelmasta kuin ESR:sta. Varsinaisia kehitysyhteistyörahoja sen sijaan oli haettu huomattavasti vähemmän kuitenkin suhteellisen hyvällä menestyksellä. Kehitysyhteistyöhankkeisiin tukea oli hakenut kolmetoista järjestöä 42 hankkeeseen ja näistä hakemuksista 60 % oli mennyt läpi. Kotimaassa tapahtuvaan kansainvälisyyskasvatukseen tukea oli hakenut kahdeksan järjestöä 17 hankkeeseen ja näistä peräti 72,7 % oli mennyt läpi! Näiden lukujen valossa hakeminen siis kannattaa! Euroopan unionissa on yli 70 budjettikohtaa ja miljardi euroa järjestöjen haettavana. Toistaiseksi eniten suomalaisten järjestöjen kiinnostusta on kerännyt B yhteisrahoituslinjan kehitysyhteistyöhanke- ja kansainvälisyyskasvatushankelinjat. Kiinnostusta on osoitettu myös mm. ihmisoikeudet ja demokratia-, naiset ja kehitys-, Tacis-, ympäristö- ja ruokaturvarahoitusta kohtaan. Näistä pyritään järjestämään jatkossa tiedotusta ja koulutusta järjestöille. Koulutuksen, tiedotuksen ja hankekohtaisen neuvonnan lisääminen ja kohdentaminen olivat järjestöjen ensisijaisia toiveita. Näihin pyritäänkin jatkossa panostamaan. Järjestöt ovat kokeneet hakumenettelyn vaikeaksi eikä aina ole löytynyt resursseja lähteä hakurumbaan mukaan. Toinen vaikeus on liittynyt omavastuuosuuden hankkimiseen. KYO sai kiitosta omasta 15% tukiosuudestaan. Lisäksi KYO:n toivottiin tukevan järjestöjä jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa. Tässä muutamia poimintoja selvityksen tuloksista. Koko selvitys kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden EU-rahoituskokemuksista on saatavilla Kehys ry:n www-sivuilta tai allekirjoittaneelta. RILLI LAPPALAINEN Kepan EU-hankeneuvoja rilli.lappalainen@kepa.fi Mahdollisuuksien torit 2003 Kepa tukee taas tänä keväänä Mahdollisuuksien tori -tapahtumia ympäri Suomea. Viime vuonna toreja järjestettiin 17 paikkakunnalla. Jos toivotte tukea torin järjestämiseen omalla paikkakunnallanne, ettekä ole vielä saaneet asiaan liittyvää infokirjettä, ottakaa yhteyttä Kepan jäsenjärjestösihteeriin Anna Stainesiin, anna.staines@kepa.fi tai p. (09)

5 5 MITEN JÄRJESTÖT OPPIVAT? Koulutus Olen viime aikoina kovasti miettinyt, mikä merkitys koulutuksella on oppimisessa. Opinko kuuntelemalla ja lukemalla valmiiksi mietittyä ja koettua? Vai täytyykö aina itse kokeilla, ja joskus oppia vasta omasta epäonnistumisesta? Ahaa-elämykset ja innostus ovat ainakin tärkeitä oppimisessa. Tarjoaako Kepan koulutus niitä? Tämä Uutiskirje on koulutuksen teemanumero. Haluamme nostaa keskusteluun koulutuksen merkityksen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Ajankohta on tämä, koska tämän kevään aikana uudistamme koulutustarjontaa. Yritämme oppia menneestä, analysoida tarpeita, määritellä kohderyhmiä - myös kentällä! - ja parantaa koulutuksen laatua, määrääkin jos tarvetta on. Onko sitä? Kokemusten jakaminen, keskusteleva ote ja osallistavat menetelmät ovat ne keskeiset periaatteet, joita Kepan koulutuksessa noudatetaan. Uskomme, että niiden avulla pystymme tukemaan järjestöjen kehitysyhteistyötä laajasti. Koulutuksissa järjestöt voivat oppia toisiltaan, löytää yhdessä uutta, ottaa huomioon pimennossa olevat näkökulmat ja asianosaiset. Tämä ei ole tietenkään vain kouluttajan vastuulla, vaan myös osallistujien itsensä: uskallammeko jakaa omia hyviä ja huonoja kokemuksiamme, Koulutus on myös hyvien ja huonojen kokemusten jakamista. ehdimmekö antaa tilaa ideoille ja asioiden syvemmälle pohdinnalle kiireisen järjestötyön keskellä? Onko meillä aikaa oppimiseen? Tai toisaalta onko meillä varaa olla oppimatta? Millaisia kursseja tarvitaan? Tekniset taidot ovat hankerahoituksen ja -toteutuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Haluamme kuitenkin ajatella järjestöjen kehitysyhteistyön tukemista myös laajemmin ja tarjota näkemyksiä ja pureskeltavaa hankemaailman kulttuurisista ja poliittisista taustoista. Uskomme niiden tuntemisen parantavan merkittävästi yhteistyön laatua ja KAI ARTES ennen kaikkea sen tuloksellisuutta. Kulttuuri- ja kehityspoliittiset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet tekniikkakursseja vaikeammaksi haasteeksi: osallistujamäärät jäävät välillä aika vähäisiksi. Kepan koulutuksen alkuajoista, 90-luvun puolivälistä, lähtien ongelmana on ollut osittain resurssien puutteen aiheuttama temaattisesti ja alueellisesti suppea koulutustarjonta. Järjestöt toivovat räätälöityä koulutusta eri hanketyyppien erityistarpeisiin sekä tukea järjestötoiminnan kompastuskiviin kuten varainhankintaan, taloushallintoon ja aktiivijäsenten innostamiseen. Koulutuksen alueellisesta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle MAIJA SEPPO VLADIMIR IVANOV oli jo viime vuonna Uutiskirjeessä keskustelua. Molemmat ovat vaikeasti ratkaistavia, mutta ehkä eivät mahdottomia haasteita. Aivan toisen kokoluokan haaste on suomalaisten järjestöjen kumppanijärjestöjen tukeminen koulutuksen ja neuvonnan avulla järjestöjen yhteistyömaissa. Mikä voi ja saa olla Kepan rooli siinä? Loppujen lopuksi otsikon kysymys on harhaanjohtava. Eivät järjestöt opiskele, ne oppivat jäsentensä oppimisen kautta. Tämä tietenkin edellyttää, että opittua sovelletaan systemaattisesti työhön. Tervetuloa osallistumaan Kepan koulutukseen! MAIJA SEPPO Kepan koulutussuunnittelija maija.seppo@kepa.fi Näin Kepa kouluttaa nyt Kepan koulutukset voidaan jakaa neljään tyyppiin: 1. Hankesykliin liittyvät kurssit, joilla käsitellään muun muassa hankesuunnittelua ja talousarvion tekemistä. 2. Organisaation kehitykseen ja verkostoitumiseen keskittyvät kurssit, esimerkiksi www-kurssit ja Kesäiset kehitysmaapäivät. 3. Rahoitukseen liittyvät kurssit, joilla käydään tarkemmin läpi muun muassa EU-rahoitusta ja ulkoministeriön hanketukea. 4. Erilaiset teemakohtaiset kurssit, joilla käsitellään esimerkiksi gender-, osallistamis-, kulttuuri- ja kehityspoliittisia kysymyksiä. Kurssien teemat nivoutuvat väistämättä yhteen ja ovat kaikki toimivan hankesuunnittelun osa-alueita. Esimerkiksi eniten järjestettävillä hankesykliin liittyvillä kursseilla voidaan käsitellä myös gender- ja kulttuurikysymyksiä. Kepa järjestää vuosittain noin 20 kurssia, joihin osallistuu yhteensä noin 350 henkeä. Hankeneuvojan puheilla käy puolestaan vuosittain noin 60 järjestöaktiivia. Neuvonnassa käydään läpi hankkeen rahoituksellisia asioita yhdessä järjestön edustajan kanssa.

6 6 Koulutus KOULUTUSTA KEHITYKSEN POLITIIKASTA KEPAAN! Todella mielenkiintoista! kommentoi SOLIDAR-verkoston kauppalobbari EU-vaikuttamisen saloja valottaneesta luennosta Brysselissä viime syyskuussa. Kuuntelimme kolmenkymmenen muun järjestövaikuttajan kanssa miten päätöksiä EU:n vallan rattaissa oikeasti valmistellaan. Kuka tekee ja mitä monivaiheisen prosessin eri vaiheiden aikana? Mihin kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa saada äänensä kuuluville? Jos tämä on hyödyllistä EU:n kauppapolitiikkaa päivittäin seuraaville asiantuntijoille, miksei myös amatööreille, ajattelen. Kepan koulutuksessa on kehityspoliittisten kurssien kokoinen aukko, joka on kiireesti paikattava. Nykyisin koulutus on suunnattu liian suppeasti kehitysyhteistyön hanketyötä tekeville järjestöille. Jotta suomalaisten järjestöjen kehityspoliittinen ajattelu, prosessien tuntemus ja toiminnan vaikutus paranisi, olisi koulutusohjelman laajentamiseen satsattava tosissaan. Vaatimukseni herättää varmasti henkiin epäilyt, joita on viime vuosina jo kuultukin: miten kehityspolitiikasta koulutetaan ilman että tuloksena on tylsiä seminaareja tai luentoja? Ei kai Kepa ryhdy kehitysmaatiedon tai kansainvälisen politiikan täydennyskurssittajaksi? Entä löytyykö Suomesta tarpeeksi kehityspolitiikkaan suuntautuneita kurssilaisia? Laajoja teemoja ja konkreettista kampanja-apua Kepan kehityspoliittinen koulutus voisi jakautua kahtia: 1) kehityspoliittisten teemojen ja 2) kehityspoliittisen työn kursseiksi. Teemoihin keskittyvillä kursseilla lisättäisiin osallistujien ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten Suomen ja EU:n politiikkaa tehdään ja mitkä niiden toimijat ovat. Niillä voitaisiin pureutua myös Maailman kauppajärjestön, YK:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysyhteistyön rahoittajien toimintaan. Kehityspoliittisen työn kurssit tarjoaisivat osallistujille konkreettista apua esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun, median hyödyntämiseen ja neuvottelutaitoihin. Kehityspoliittisia kursseja kaivataan Kepan koulutukseen entistä enemmän. Koulutukselle kova kysyntä Kepan työntekijät luennoivat kehityspoliittisista aiheista nykyisin eri ammatillisissa oppilaitoksissa. Asiantuntemukselle ja Kepan näkökulmalle on kova kysyntä. Miksi siis rajoittaa kurssittaminen suppeaan opiskelijaryhmään ja jättää järjestöaktiivit ulkopuolelle? Kepan tulisi kattojärjestönä nostaa esiin sellaisia kehityspoliittisia näkemyksiä, joilla on laaja kannatus jäsenkunnassa. Mikä tahansa kampanja toteutuisi hyvin, jos Kepa yhdellä ja kukin jäsenjärjestö omalla äänellään kampanjoisi saman viestin puolesta. Ehkä tähän ei päästä, mutta tulisi pyrkiä siihen, MAIJA SEPPO että yhä useampi järjestö tuntisi kehityspolitiikkaa ja ottaisi Kepan kehityspoliittiseen toimintaan kantaa. Siksi koulutuksen kohderyhmään kuuluisivat yhtä lailla myös hanketoteutukseen keskittyvät järjestöt. Kansainvälisen toimintaympäristön tunteminen on jokaiselle tarpeellista. Sain vahvistusta ajatuksilleni viime syksynä Kepan auditoriossa, jossa Oxfamin entinen ekspertti koulutti miten kampanjan tavoitteet ja strategiat kannattaa laatia. Kurssi on täpötäynnä ja enemmänkin olisi ollut tulijoita. Juuri tätä olen kaivannut! kuulin kahvitauolla monen suusta. SUVI VIRKKUNEN Kepan kehityspoliittinen sihteeri KANSALAISJÄRJESTÖYKSIKÖN UUSI PÄÄLLIKKÖ PISTÄÄ Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pertti Ikonen kiersi Venezuelan ja Viron kautta takaisin kansalaisjärjestöyksikköön. Kysyimme puoli vuotta nykyisessä työssään olleelta Ikoselta, mitkä ovat hänen mielestään järjestöjen kehitysyhteistyön suurimmat vahvuudet ja heikkoudet. Järjestöt toimivat tärkeillä aloilla ja löytävät syrjäytyneet ryhmät virallista kehitysyhteistyötä paremmin. Uskon EIJA PALOSUO että erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat hankkeet vievät kehitystä eteenpäin, Ikonen listaa vahvuuksia. Ongelmia löytyy selvityksissäkin vajavaiseksi todetusta taloushallinnosta ja hankkeiden suunnittelusta. Suurin kielteinen yllätys itselleni on 10 vuoden poissaolon jälkeen ollut se, että paikallisten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on niin heikkoa. Se heikentää heidän omistajuuttaan ja hankkeiden kestävyyttä, Ikonen sanoo. Lisäksi hankkeiden vaikuttavuus ja arviointi on suuri ongelma kaikessa kehitysyhteistyössä, työhän on vaikeaa jo lähtökohtaisesti. Koulutus avuksi Voitaisiinko koulutuksella tukea järjestöjen työtä? Mielestäni asia on yksinkertainen: voidaan joko sallia puutteellisuudet tai voidaan puuttua ja kouluttaa, Ikonen toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että hanketuen ohjeistus on voimassa ja sen noudattamiseen kiinnitetään huomiota hakemuksia käsiteltäessä. Neuvottelemme juuri Kepan kanssa, voitaisiinko sen järjestämät hankesuunnittelun kurssit määrätä pakollisiksi ennen kuin järjestö voisi hakea tukea ulkoministeriöltä. Laatukysymyksiin pyritään vaikuttamaan koulutuksen kautta. Ikonen uskoo, että kansalaisjärjestöillä on selkeä rooli tulevaisuuden kehitysyhteistyössä.

7 Koulutus 7 HANKENEUVONTA - SISÄLLÖLLISTÄ KOMMENTOINTIA VAI TEKNISTÄ OHJEISTUSTA? Kepa on tarjonnut hankeneuvontaa vuodesta 1998 lähtien ja enimmäkseen palvelu on tainnut kallistua teknistä neuvontaa, jolla rahoitus varmistetaan -vaihtoehdon puolelle. Mutta mitä hankeneuvonnalta tulevaisuudessa odotetaan? Millä tavalla kehitysyhteistyön laatu ja hankeneuvonta risteävät Kepassa? Miten Kepan etelän yhteystoimitsijoiden palvelut ja laatu liittyvät toisiinsa? Kepassa on kaksi hankeneuvojaa: toinen keskittyy EU-hankeneuvontaan ja koulutukseen (Rilli Lappalainen) ja toinen ulkoministeriön hanketukeen (Eija Mustonen). Hankeneuvojat ovat koulutus- ja neuvontatiimin jäseniä, mutta kumpikaan heistä ei tee hankeneuvontaa kokopäivätoimisesti. Vuonna 2002 ulkoministeriö myönsi tukea noin 450 eri hankkeelle. Jos ajatellaan että yksi hankeneuvoja käyttäisi viikoittain kolme päivää hankekohtaiseen neuvontaan, häneltä menisi noin kolme vuotta hankkeiden läpikäymiseen. Tänä aikana yhdelle hankkeelle olisi päivä aikaa. Esimerkki kuvannee nykyisiä resursseja ja tehtäväkentän laajuutta. Pitääkö Kepan antaa hankekohtaista neuvontaa ja mitkä ovat tärkeimpiä asioita hankeneuvonnassa? Kenia-evaluaatiossa (ks. s. 8) hankkeiden ongelmana pidetään yhteisen suunnittelun puutetta sekä hankkeiden luonnetta. Raportissa todetaan dokumentoinnissa ja taloushallinnossa olevan ongelmia. Hankekohtaisessa neuvonnassa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten hanke on suunniteltu, kuinka paljon yhteiseen suunnitteluun on käytetty aikaa, kenen kanssa suunnitelma on tehty ja mitä metodeja on käytetty. Lisäksi pitäisi painottaa talousarvion tekemisen ja taloushallinnon taitojen hallintaa. Hankeneuvonnan avulla pitäisi pystyä erottamaan, mitkä hankkeet ovat sosiaaliapua ja miten niiden ideoista voitaisiin kehittää kehityshankkeita. Mutta mitkä ovat neuvonnan prioriteetit järjestökentän mielestä? Pitäisikö neuvonta järjestää kokonaan toisin kuin nykyisin ja luoda järjestöjen välisiä laatu-rinkejä, joissa järjestöt arvioisivat toistensa hankkeita ja samalla oppisivat toisensa kokemuksista? Tällöin hankeneuvoja olisi kontaktien luoja, verkostojen ylläpitäjä ja tiedottaja. Kuka ehtisi oman työn ohella ryhtyä hankeneuvojaksi naapurijärjestön väelle? Ei kovin moni - ainakaan ilman korvausta. Ruotsissa järjestöt tekevät yhteistyötä työryhmissä, jotka esivalmistelevat hanketukipäätökset Forum Sydin hallitukselle. Onko Kepan hankeneuvonnassa käytetty hyväksi internetin mahdollisuuksia? Paljon enemmän aineistoa voisi olla Kepan nettisivuilla. Aktiivisella päivityksellä ja sivujen ylläpidolla sivustosta voisi tulla virtuaalinen kohtaus- ja keskustelupaikka järjestöille. Yhteystoimitsijoista hankeneuvojiksi? Aikaisemmin tehdyissä arvioissa (mm. Sambian kehitysyhteistyön maaevaluaatiossa) on Kepan yhteystoiminalle haluttu antaa entistä aktiivisempi rooli. Nyt yhteystoimitsija on lähinnä teknisen palvelun tuottaja järjestöjen välisessä yhteystyössä. Entä jos yhteystoimitsijalta tulisi kriittisiä kommentteja hankkeen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa? Onko parempi jättää kriittiset kommentit vain ulkoministeriön evaluointiyksikön arviointitiimeille ja niiden raportteihin? EIJA MUSTONEN Kepan hankeneuvoja eija.mustonen@kepa.fi EU:n kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituslinja (B7-6000) on auennut. Haettavissa ovat sekä hanke- (dl 12.3.), kansainvälisyyskasvatus- (dl 19.3.) ja yleiskattavat avustukset (block grants, dl 2.4.). Katso lisää frame12.pl/ja ruksaa open, grants. TUULEMAAN Yli 200 kiinnostunutta järjestöä on valtava resurssi, joka pystyy tekemään paljon. Emme halua hukata sitä, hän toteaa. Tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat toisivat lisää rahaa myös järjestöille. Toisaalta tämä tarkoittaisi uudistumishaasteita niin ulkoministeriön sisällä kuin järjestöissäkin. Kehysjärjestöjen roolia ollaan uudistamassa kohti suurempaa toimintavapautta kehyksen sisällä ja hankkeiden yh- denmukaistamista Suomen kehityspoliittisten linjausten kanssa, Ikonen kertoo. Tähän mennessä hankittu kokemus on Ikosen mielestä järjestöjen etu tulevaisuudessa. Järjestöt ovat selvästi ammattimaisempia kuin aikaisemmin. Tämä johtuu pitkästä kokemuksesta ja lisääntyneistä kansainvälisistä yhteyksistä. MAIJA SEPPO Pertti Ikonen toteaa, että kansalaisjärjestöt ovat valtaisa voimavara ja tulevaisuudessa niillä on entistä selkeämpi rooli kehitysyhteistyössä. MILMA KETTUNEN

8 8 Koulutus SOSIAALIAPUA VAI KEHITYSHANKKEITA? - ARVIO SUOMALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖSTÄ KENIASSA VALMISTUNUT Ulkoministeriön (UM) kansalaisjärjestöyksikkö pyysi arvion suomalaisten hankkeiden merkityksestä, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä kestävyydestä, tuloksellisuudesta ja hyödynsaajien osallistuvuudesta. Järjestöjen yhteistyötä arvioivat Julia Kunguru, Donald Kokonya ja Cammy Otiato. Raportin mukaan hankkeet olivat relevantteja Kenian ja Suomen kannalta, tehokkuuden suhteen tulokset vaihtelivat. Jos integraatio organisaatioihin oli onnistunut, tehokkuus oli hyvä. Suurin osa hankkeista todettiin vaikuttavuudeltaan hyviksi - tosin paikalliset ihmiset osallistuivat hankkeen suunnitteluun vain vähän. Kestävyydessä ryhmä havaitsi ongelmia: suurin osa hankkeista oli pikemminkin sosiaaliapua kuin kehityshankkeita. Arvion mukaan UM:n pitäisi tukea suomalais-kenialaista yhteistyötä eikä keskittyä vain hankemuotoisen yhteistyön tukemiseen. Tukea voisi laajentaa ns. institutionaaliseen kehitykseen, jolloin kenialaista järjestöä koulutettaisiin suunnittelemaan ja hallinnoimaan hankkeitaan itse. Ryhmä ehdottaa, että Kenian suurlähetystöllä olisi suurempi rooli hankkeiden valvonnassa ja koordinoinnissa. Järjestöjen yhteistyön laajentamista suositellaan. Myös ministeriön nykyisiä ohjeita olisi tarkistettava. Paikallisten yhteistyökumppaneiden ja hyödynsaajien pitäisi osallistua hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Dokumentointia olisi parannettava erityisesti taloushallinnon osalta. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty Miten sitten Kepa voisi tukea järjestöjä arvioinnin suositusten toteuttamisessa? Lisättäisiinkö osallistamis- tai taloushallinnon koulutusta? Tai tarvitaanko toimintaympäristökoulutusta? Miten suhtaudutaan kritiikkiin sosiaaliavusta ja millaisella koulutuksella sosiaalihankeideat muuntuvat kehityshankkeiksi? Julia Kunguru pitää kaikkein tärkeimpänä asiana, että hankkeet suunniteltaisiin yhdessä paikallisen kumppanin kanssa. Suunnittelussa tarvitaan monipuolisia taitoja ja aikaa. Kepa tarjoaa kursseillaan työvälineitä, mutta asenteet ja aika ovat järjestöjen itsensä kehitettävissä. Toki ajan suhteen myös UM:llä on päätäntävaltaa: jos matka-avustusta saisi nykyistä pidemmälle ajalle, hankkeiden laatu paranisi - osallistavaa suunnittelua kun ei voi tehdä sähköpostilla etueikä jälkikäteen, vaan se on ihmisten kohtaamista heidän omassa ympäristössään. Ministeriö teettää seuraavan arvioinnin Tansaniassa toimivista kehitysyhteistyöhankkeista. EIJA MUSTONEN Evaluation of the development cooperation activities of Finnish NGO s in Kenya. Evaluation report 2002:9. Tilaukset ulkoministeriöstä, sihteeri Suoma Varpasuo, puh. (09) tai s-posti: suoma.varpasuo@formin.fi Raportin voi lainata ulkoministeriön tai Kepan kirjastosta. KEPAN KURSSILLA - TAITOJEN HIOMISTA JA INNOSTUSTA Anneli Lohikko Suomen Baptistiyhdyskunnasta on osallistunut Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssille sekä hankesuunnittelun perus- ja jatkokursseille. Lohikko pitää koulutuksia onnistuneina ja perustietoja täydentävinä. Koulutus oli tarpeellinen, kun olin ensimmäistä kertaa tekemässä hankeanomusta. Hanketuen käsikirjasta sai hyvät pohjatiedot, mutta Kepan kursseille osallistuminen auttoi selvemmin hahmottamaan, mihin asioihin anomuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Lohikko koki hyödyllisenä ongelma-analyysin harjoittelemisen, jossa käsiteltiin loogista viitekehystä. Se auttoi häntä paremmin jäsentämään omassa hankkeessa sen keskeistä tavoitetta, jotta päästäisiin kestäviin tuloksiin. TOIVO KETTUNEN Odotin, että pystyisin paremmin ymmärtämään hakuprosessia ja tähän tarpeeseen kurssit vastasivat. Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssi oli tärkeä, koska hanketuen käsikirjassa ei tästä asiasta puhuttu mitään, Lohikko toteaa. Ehkä näin ensikertalaiselle olisi ollut hyvä, jos jo etukäteen olisi voinut tutustua kurssien materiaaliin. Jatkossa kursseja voisi järjestää muuallakin kuin Helsingissä hän muistuttaa. Olisi myös hyvä tietää, mitkä muut järjestöt omasta kotikaupungista hakevat kehitysyhteistyövaroja. Yhteydet heihin voisivat olla avuksi. Mari Luosujärvi Pelastakaa Lapset ry:stä on osallistunut Budjetin laadinta- ja Onko seksillä väliä? -kursseille. Odotin konkreettisia neuvoja budjetin laadinnassa. Päällimmäisenä jäi mieleen, että olisi pitänyt olla joku ulkoministeriöstä kysymyksiin vastaamassa. Toisaalta, vaikuttaa, että ministeriön sisälläkään eivät asiat ole aina niin selviä. Koska kurssi käsitteli UM: lle meneviä hakemuksia, olisi ollut hyvä saada kuulla myös heidän kantansa. Luosujärvi sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että sai joitakin käytännön vinkkejä toisilta järjestöiltä siitä, mikä on mennyt läpi ja mikä ei. Kaiken kaikkiaan kursseilla olleet pitivät työryhmätyöskentelyä antoisana, koska niissä sovellettiin opittua käytäntöön. Elina Tammi NMKY-Liitosta osallistui Kansainvälisyyskasvatus -kouluttajakoulutuksen sarjakuvat -osioon. En saanut kurssista niin paljon irti, koska tajusin jossain vaiheessa että sarjakuvien teko ei ole alaani. Koulutuksessa keskityttiin sarjakuvan luomiseen eikä niin paljon itse kansainvälisyyskasvatuksen tuottamiseen, minkä takia olin kuitenkin kurssille hakeutunut. Onhan sarjakuva väline, mutta olisin enemmän kaivannut kv-painotteisuutta sekä aiheita ja materiaalia. Ensi kerralla - tai jo tänään -, kun tutkit Kepan koulutuskalenteria, ota yhteyttä järjestäjiin ja kysele itseäsi askarruttavista seikoista lisää niin saat tietää tarkemmin kurssien sisällöistä ja siitä, mitä kursseilla tehdään. Ja sitten ei muuta kuin kurssille kokemaan ja osallistumaan! SONJA HYTTINEN

9 9 YHTEYSTOIMITSIJAT: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Viimekesäisen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä laadukkaana, mutta miltä suomalaisjärjestöjen työ näyttää etelästä käsin katsottuna? Kepan yhteystoimitsijat Tarja Valtonen ja Esa Salminen arvioivat Mosambikissa ja Sambiassa työskentelevien suomalaisjärjestöjen ammattitaitoa ja koulutustarpeita. Koulutus Suurin osa suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista Mosambikissa ja Sambiassa toteutetaan yhteistyönä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Vain pari alueella työskentelevää järjestöä on palkannut paikan päälle suomalaisen työntekijän, joten käytännössä yhteistyön arki on lähinnä rahan lähettämistä etelään ja raporttien lähettämistä pohjoiseen. Sambiassa Kepan jäsenjärjestöjä edustava Esa Salminen muistuttaa, ettei hyvä yhteistyö voi rakentua pelkkien vuosiraporttien varaan. Kaikki tietävät, että raporteissa asioita kaunistellaan, joten pelkästään niihin tukeutumalla käteen ei jää paljoa. Salmisen Mosambikissa työskentelevä kollega Tarja Valtonen toteaa, että monissa kumppanuussuhteissa yhteydenpito on vuosiraportointia tiiviimpää. Mosambikilaisjärjestöt pitävät usein yhteyttä suomalaisiin kumppaneihinsa Kepan toimiston kautta. Paikan päällä suomalaiset vierailevat noin kerran vuodessa, mutta kenttämatkat ovat yleensä aivan liian lyhyitä ja tiiviitä. Mosambikilaisia vierailee puolestaan Suomessa suorastaan hävyttömän vähän, toteaa Valtonen. Pieni on kaunista Yhteystoimitsijat pitävät suomalaisjärjestöjen työtä pääosin laadukkaana. Pienten budjettien järjestöhankkeissa rahaa ei tuhlailla turhuuksiin, ja työntekijät ovat yleensä ideologisista syistä alalle hakeutuneita ihmisiä, jotka tekevät työtä antaumuksella. Toisaalta Sambiassa on myös projekteja, joista hyötyvät lähinnä hankkeeseen palkatut sambialaiset työntekijät, kertoo Esa Salminen. Salmisen mukaan monet hankkeiden ongelmista johtuvat kommunikaatio vaikeuksista. Suomalaisjärjestöt elävät aivan eri todellisuudessa kuin sambialaiset: ihmiset olettavat saavansa vastauksen sähköpostiinsa päivässä, mutta täällä aikakäsitys on aivan erilainen eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta lukea sähköpostejaan kuin aniharvoin. Suomesta tulee usein pyyntöjä, joiden aikataulu on yksinkertaisesti mahdoton. Myös Tarja Valtosen mukaan kansalaisjärjestöt osaavat tyriä asiansa siinä kuin muutkin. Hieman kyynisesti jos kärjistää, niin pienillä järjestöhankkeilla ei saada niin paljon harmia aikaan kuin valtioiden miljoonaprojekteilla. Onnistuminen riippuu kaikessa kehitysyhteistyössä siitä, kenen aloitteesta hankkeet käynnistyvät, miten ne suunnitellaan ja toteutetaan sekä siitä, mitä hankkeille tapahtuu kun suomalaiset poistuvat. Järjestöjyrät kurssille Vaikka järjestöhankkeita arvostetaan ruohonjuuritason kontakteista, suurin ongelma niissäkin tuntuu olevan yhteistyömaan kulttuurin ja kumppanijärjestön tuntemuksen puute. Budjetit ovat pieniä ja me asumme yli tuhannen euron päässä toisistamme, mutta silti järjestöillä ja varsinkin niiden aloittelevilla työntekijöillä - tulisi olla resursseja vierailla pidempään paikan päällä. Ehkä Kepan kursseja voitaisiin järjestää enemmänkin etelässä siten, että Kepa maksaisi osan vaikkapa kolmiviikkoisen kurssin kuluista, Salminen ehdottaa. Myös Valtonen korostaa sitä, että paikan päällä asiat saadaan sujumaan paljon paremmin kuin logframeja Helsingissä opiskelemalla. Valtonen toivoo, että Kepan koulutukseen saataisiin aloittelevien järjestöjen lisäksi pitkän kenttäkokemuksen omaavia järjestöjyriä. Kenttähommissa olleilla ihmisillä on enemmän tuntumaa kehitysmaiden todellisuuteen, mutta toisaalta pitkä kokemus saattaa näkyä myös besserwisser-asenteena. Kokeneet ihmiset saattavat kuitenkin vain toistaa samoja virheitä vuodesta ja maasta toiseen, Valtonen näpäyttää. Monet perusasiat kuten yhteissuunnittelu, sopimuskäytännöt ja yhteisten pelisääntöjen tärkeys ovatkin edelleen melkoisia haasteita järjestöjen kehitysyhteistyössä. JANNE SIVONEN JANNE SIVONEN Lusaka

10 10 Uutisia etelästä KEPAN VANHIN KENTTÄTOIMISTO ON SAMBIASSA Kepan ensimmäinen kenttätoimisto perustettiin vuonna 1987 Lusakaan. Ensimmäiset kymmenisen vuotta Sambiassa keskityttiin kehitysjoukkotoimintaan, ja kun ohjelma lopetettiin 90-luvun jälkipuoliskolla, Sambian-toimisto hakeutui muun Kepan mukana uusille urille. Viime vuosina Kepa on palvellut alueella toimivia suomalaisjärjestöjä, tukenut paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja välittänyt kehityspoliittista tietoa Suomeen. Kun Kepan Sambian-toiminnalle etsittiin uusia muotoja, paikalliset yhteistyökumppanimme toivoivat ennen kaikkea kehityskysymyksiin erikoistuneen infokeskuksen perustamista, kertoo Sambian-toimiston virkaiältään vanhin ohjelmatyöntekijä Nyangu Nyoni. Kumppanimme tarvitsivat tietokoneita, sähköpostia sekä mahdollisuuden etsiä kehityskysymyksiin liittyvää tietoa. Useimmilla kumppanijärjestöillämme ei ole edes omaa tietokonetta. Informaatiokeskuksen suosio on noussut muutamassa vuodessa niin paljon, että välillä käyttäjien määrää on ollut pakko rajoittaa. Toissa vuonna keskusta käytti 16 järjestöä, mutta tällä hetkellä järjestöjä on jo 28, kertoo infokeskusta hoitava Nyoni. Tärkeintä järjestöille on ilmainen pääsy internetiin, sillä projektien pyörittäminen ja yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin on hankalaa ilman sähköpostia. Uudet palvelut takaavat sen, että jatkossa infokeskuksen suosion voi olettaa kasvavan entisestään. Keskukseen avattiin hiljattain tv-huone, jossa sambialaisjärjestöt voivat katsella Kepan teemoja käsitteleviä videoita. Kepa ja kumppanijärjestöt tuottavat infokeskukselle myös omia videodokumenttejaan. Seuraava uusi avaus on verkkosivusto, jolle www-suunnittelukoulutusta Talonmies James Nkhata ja koordinaattori Seppo Karppinen aloittivat joululomansa istuttamalla puita. saaneet kumppanijärjestöt voivat avata omat kotisivunsa. Jo nyt järjestöt saavat näkyvyyttä toimiston julkaisemassa Partner -uutiskirjeessä, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Pieni mutta hyvä kumppani Nyoni uskoo, että Kepaa pidetään Sambiassa hyvänä yhteistyökumppanina. Meitä arvostetaan, sillä teemme työtä läheisesti partnereidemme kanssa. Itse olen nauttinut työskentelemisestä erityisesti pienten ja suhteellisten nuorten järjestöjen kanssa, joita muut eivät välttämättä tue. Niiden kehittyessä työn tulokset näkyvät JANNE SIVONEN konkreettisesti. Tällä hetkellä Kepan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lobbaus- ja tutkimusjärjestö JCTR (Jesuit Center for Theological Reflection), Kamoto-yhteisöteatteri sekä ympäristö- ja kehityskysymysten parissa työskentelevä Green Living Movement. Kepan palveluita käyttävistä suomalaisjärjestöistä useimmat toimivat vammaissektorilla. Nyoni vieraili vuosi sitten myös Helsingin-toimistossa. Vasta Helsingissä aloin ymmärtää Kepan toimintaa globaalilla tasolla. Esimerkiksi täällä työskentelevät kepalaiset eivät valitettavasti tiedä lainkaan, mitä asioita Kepa tekee vaikkapa Mosambikissa tai Nicaraguassa. Kentältä pidetään yhteyttä vain Helsingin-toimistoon, vaikka etelän toimistojen olisi vähintään yhtä hyödyllistä olla yhteydessä suoraan toistensa kanssa. Jos tieto kulkisi maasta toiseen paremmin, niin ehkäpä Kepan työntekijät eri puolilla maailmaa alkaisivat ajatella enemmän koko Kepalle yhteisiä tavoitteita sen sijaan, että jokainen kenttätoimisto puuhaa vain omien teemojensa parissa, Nyangu pohtii. KEPA MAAILMALLA 6/9 LUSAKA toiminta alkoi 1987 Ohjelmatyöntekijät: koordinaattori Seppo Karppinen, yhteystoimitsija Esa Salminen, tiedottajat Janne Sivonen ja Sharon Sichilongo ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta, informaatikko Nyangu Nyoni Paikalliset kumppanit: Jesuit Center for JANNE SIVONEN Lusaka Theological Reflection, Kamoto Community Arts, Green Living Movement.

11 11 KEPAN KOULUTUS KEVÄÄLLÄ SOPIMUKSET, KULTTUURI JA HANKESUUNNITELMA: MITEN NE LIITTYVÄT TOISIINSA? Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisjärjestöjen edustajille, jotka ovat hakeneet ulkoministeriön hanketukea. Hanketuen ehdoissa edellytetään, että suomalainen järjestö siirtää sopimuksella velvoitteet kumppanilleen. Tule muiden kanssa pohtimaan mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa! Kurssilla kansalaisjärjestöyksikön virkamies Antero Järstä kertoo mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Tämän jälkeen käydään läpi järjestöjen välisten sopimuksien kiemuroita ja vastataan mm. kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Miten hankesuunnitelma ja sopimus liittyvät toisiinsa? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän pitäisi tietää kumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujumisen? Kouluttajina mm. Kepan hallintojohtaja Anri Kyöstilä, kehitysyhteistyösihteeri Anne Romar ja koulutussuunnittelija Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla JA KOULUTUSPÄIVÄT EU-RAHOITUKSESTA: KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISRAHOITUSOHJELMA KEHITYSYHTEISTYÖPROJEKTEILLE (B7-6000) Koulutuspäivänä käydään läpi käytännönläheisesti hakemuksen täyttöön ja käsittelyyn liittyviä asioita kehitysyhteistyöhankkeet ja kansainvälisyyskasvatushankkeet. Koulutustilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset pyydetään lähettämään sähköpostitse Kehys ry:n harjoittelijalle Jaana Kuivalaiselle 7.2. mennessä osoitteella jaana.kuivalainen@kepa.fi HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjataan etätyön tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä JÄRJESTÖJEN RUOKAMYYNTI TAPAHTUMISSA Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esimerkiksi Maailma Kylässä -festivaalilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautuminen mennessä VUOSIRAPORTOINTI TULEE VALMISTAUDU AJOISSA! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen mennessä.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla klo Ohjelmassa on tanssia, teatteria, laulua ja rumpuja. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis, sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoita. Ilmoittautumiset Caisaan, puhelin (09) Caisan uusi osoite on Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema Valtakunnallinen Pysäyttäkää sota - Ei iskua Irakiin -mielenosoitus kokoontuu klo 14 Rautatientorille, josta marssitaan Yhdysvaltojen suurlähetystölle. Lisätietoja: loppu_sodalle@yahoo.com tai Toleranssista rikkauteen - Monikulttuuristen kysymysten viikko pääkaupunkiseudulla. Tapahtumaviikon toteuttavat Kirkkopalvelut, Helsingin hiippakunta, Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät, Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa sekä Kiinteistöyritys Engel ja klo 9-16 Toleranssiseminaarit Caisassa HuumeBoikotti-kampanja esittäytyy HuuMaa eli huumetalouden lonkerot ja globaali kehitys -projektin kanssa ensin Tornion kirjastossa ja jälkimmäisenä päivänä Peräpohjolan opistolla. Opistolla voi tutustua HuuMaan näyttelyyn huumeiden tuotannon ja kaupan ongelmista, osallistua kyselyyn ja arvontaan tai allekirjoittaa vetoomuksen (esim. kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisen puolesta). Lisätietoja: Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla klo Ohjelmassa on laulua, teatteria, savityötä ja tanssia. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis-, sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoita. Ilmoittautumiset Caisaan, puhelin (09) Caisan uusi osoite: Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema ViSiO järjestää Helsingissä kurssin Verkkosivustot tänään - HTML-kielestä eteenpäin. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat: HTML ja CSS-tyylitiedot, kuvien optimaalinen käyttö ja ominaisuudet, käytettävyysoppien perusteet, kotisivujen toiminnallinen ja mielenkiintoinen sisältö ja sen merkitys sekä indeksointi hakukoneisiin ja sivujen ylläpito. Kurssilla (15 h) opitaan edellä mainituista perustiedot ja tarjotaan keinot omatoimiseen kehittymiseen kurssin jälkeen. Vaatimuksena on HTML-kielen tuntemus. Kouluttajina toimivat Nico Vainio ja Kimmo Suoraniemi. Kurssiajat ovat: pe , la , su Osallistumismaksu on 160 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mennessä: visio@kaapeli.fi, puh. (09) tai ViSiOn kotisivujen kautta: GLOBALISAATIO JA MAALISVAALIT Miksi globaalin köyhyyden poistaminen on maalisvaalien tärkein kysymys? Kuinka puolueet valmistautuvat vastaamaan globalisaation haasteisiin? Aikovatko puolueet nostaa Suomen kehitysyhteistyön YK:n suosittelemalle tasolle? Tule kysymään, puoluejohtajat vastaavat. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa järjestää puolueiden puheenjohtajille globalisaatio-aiheisen vaalitentin tiistaina, kello Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Keskustelun avaa YK:n hyvän tahdon lähettiläs Evelyn Herfkins, joka toimi aikaisemmin Alankomaiden kehitysyhteistyöministerinä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Baba Lybeck. Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Sonja Hyttinen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Sonja Hyttiselle (sonja.hyttinen@kepa.fi). SEURAAVA UUTISKIRJE/KIRAHVIPOSTI ILMESTYY MAALISKUUSSA