TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9
|
|
- Tapani Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU /03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan Kepan kursseilla. sivu 9 LAURA LAGER JANNE SIVONEN TEEMANA KOULUTUS Kepa järjestää vuosittain parikymmentä kurssia, joilla perehdytään muun muassa hankesykliin ja rahoitukseen. Teknisten taitojen rinnalle kaivataan koulutusta kehityspoliittisista kysymyksistä. Kevään aikana Kepan koulutusta uudistetaan - millaisia toiveita järjestöillä on? sivut 5-9 SISÄLTÖ: Uutiskirje muuttuu Kirahvipostiksi...4 Koulutusta kehityksen politiikasta Kepaan...6 Kansalaisjärjestöyksikön uusi päällikkö pistää tuulemaan...6 Hankeneuvonta sisällöllistä kommentointia vai teknistä ohjeistusta?...7 Kepan koulutus keväällä
2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Projektiavustaja Sari Korkalainen (Thaimaa) Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua ) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, ) Aija Taskinen JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Kumppani) Teppo Eskelinen Sonja Hyttinen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Tomi Kuhanen Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Eija Palosuo KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: Kurssisihteeri Suvi Halttula EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussuunnittelija Maija Seppo OHJELMAYKSIKKÖ RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola VAIKUTTAMISTIIMI: Koordinaattori (ruokakampanja) Sari Laaksonen Mika Railo Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Maria Suoheimo Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti Järjestöavustaja Tuomas Valovirta HALLINTOYKSIKKÖ ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Markus Pohjola KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Lotta Valtonen C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Sharon Sichilongo Janne Sivonen Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: TANSANIA Ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga, Hallintosihteeri Sabina Jalli P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: NICARAGUA Ohjelmatyöntekijä Carla Bush Vs. koordinaattori Rene Hooker Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:
3 3 LÄHIRUOKA JA LUOMU NÄLÄN POISTAJINA Kepan koordinoima Ruokaaika-kampanja on esiintynyt näkyvästi reilun kaupan tuotteiden, lähiruoan ja luomun puolesta. Jotkut kuluttajat ovat saattaneet olla hämillään jälkimmäisistä: hyviä asioita, mutta miten lähiruoka ja luomu vaikuttavat maailman nälkätilanteeseen? Kyseessä on poliittinen valinta. Lähiruoan ja luomun suosiminen lähettää viestin päätöksentekijöille, että maailmankauppaa korostava järjestelmä ei toimi kovin hyvin, vastaa ruoka-aika-kampanjan tiedottaja Mika Railo. Laajempana poliittisena linjauksena kyse on maailmanlaajuisesta paikallisen ruoantuotannon tukemisesta. Kampanja pyrkii sellaiseen maailmankaupan järjestelmään, jossa mahdollisimman suuri osa ruoasta tuotettaisiin lähellä kuluttajaa. Tästä hyötyisivät myös etelän pienviljelijät. Kehitysmaissahan vientiin tähtäävä ruoantuotanto on hyvin pienten piirien käsissä, muistuttaa Railo. Eivät esimerkiksi Thaimaan köyhät saa käytännössä tuloja Euroopassa ostetusta thaimaalaisesta vientiriisistä. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että pienviljelijät pohjoisessa ja etelässä kärsivät samoista ongelmista. Näistä ongelmista keskeisin on tehdasmainen maatalous. Ratkaisu nälkäongelmaan ei siis välttämättä piilekään etelästä tulevan ruoan a u t o - maattisessa suosimisessa, vaan rakenteiden muuttamisessa. Yksi tärkeä keino olisikin nostaa jalostusastetta köyhien maiden ruoantuotannossa. Politiikkaa monin tavoin Kulutuspäätösten tunnistaminen poliittiseksi viestiksi, johon päättäjät joutuisivat selvästi reagoimaan, vaatii kulutustapojen muutoksia suurilta joukoilta. Railo on kuitenkin optimistinen asiat ovat todella muuttumassa. Esimerkiksi luomu on Keski- Euroopassa nopeimmin kasvava ruokatrendi. Ei tällainen suuri muutos voi jäädä päättäjiltä huomaamatta, vaan siihen on jotenkin otettava kantaa. Railo kuitenkin huomauttaa, että kulutustapojen muutoksen lisäksi päättäjiin on pyrittävä vaikuttamaan muillakin tavoilla. Tähän Ruoka-ajan korttikampanja juuri omalta osaltaan pyrkiikin. Tammikuun puoleen väliin mennessä noin 130 ihmistä lähetti kampanjan internet-sivuilta henkilökohtaisen viestin ulkomaankauppaministeri Vilénille, vaatien reilumpaa maailmankauppaa. MARCUS FLOMAN Luonnonmukaisuus auttaa Mutta entäs luomutuotanto sitten? Jotkut ovat väittäneet sitäkin, että luomu olisi nimenomaan ongelma, koska sadot maa-alaa kohti ovat pienemmät. Tämä on kiistanalainen kysymys. Useilla alueilla luomutuontanto on nimenomaan lisännyt satoja, kun maaperän laatu on kasvimyrkkyjen vähentämisen seurauksena parantunut, vastaa Railo ja kehottaa jälleen katsomaan asiaa etelän pienviljelijöiden perspektiivistä. Luomutuotanto saattaa vaikuttaa ilmiötä, johon vain rikkailla mailla on varaa, mutta etelässä näiden menetelmien laajempi käyttöönotto parantaisi ruokaturvaa olennaisesti. Esimerkiksi paikallisten lajikkeiden ja lannoitteiden käyttö lisäisi viljelijöiden omavaraisuutta. Teollinen maatalous on myös varsin haavoittuvaista. Taudit ja ennakoimattomat luonnonolosuhteet voivat yllättäen viedä koko sadon, jos pelloilla viljellään vain yhtä lajiketta. Viljelemällä useampia lajikkeita samalla pellolla luonnonmukaisesti hankkii viljelijä itselleen eräänlaisen vakuutuksen hankalien olosuhteiden varalle. Teolliselle maataloudelle on myös tyypillistä viljellä lajikkeita, jotka eivät ole sopeutuneet viljelymaan olosuhteisiin. Kestävyyteen modernein välinein Luomutuotanto on usein pyritty leimaamaan vanhan viljelytavan paluuksi. Railo kuitenkin korostaa, ettei kyse ole tästä. Luomusta puhuttaessa puhumme nimenomaan modernista luomutuotannosta. Sen keskeisin ongelma onkin tutkimusvarojen puute. Viljelytulokset paranevat tiedon karttuessa, eikä tätä tietoa välttämättä löydy vanhan viljelyn asiantuntemuksesta. Nälkäongelmasta puhuttaessa ei myöskään sovi unohtaa ympäristön tilaa, joka on kriittinen kysymys niin meillä kuin kehitysmaissakin. Railon sanoin, mikäli tällä planeetalle ylipäänsä halutaan elää, on kaiken toiminnan oltava kestävää. Harva kuluttaja voinee olla tästä eri mieltä. TEPPO ESKELINEN Luonnonmukaisuus auttaa
4 4 Järjestöuutisia UUTISKIRJE MUUTTUU KIRAHVIPOSTIKSI MAALISKUUSSA Ansiokkaat kahdeksan vuotta ilmestynyt Uutiskirje uudistuu maaliskuussa. Lehti ilmestyy jatkossakin sekä paperi- että verkkoversiona, mutta Kepan tunnuseläimen innoittamana lehden nimi muuttuu Kirahvipostiksi. Samalla lehden linjaa pyritään entisestään tarkentamaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja sen laatuun liittyviin kysymyksiin. Koulutus- ja tapahtumakalenteri jatkavat entiseen malliin, samoin Hankeneuvojan palsta ja iloisista asioista kertova Pienet hyvät. Myös Kepan kampanjoista ja muista järjestöjen kannalta tärkeistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan edelleen. Uudistuksen yhteydessä muuttuu myös lehden ilmestymisaikataulu. Maaliskuusta lähtien Kirahvipostin joka toinen numero on nykyisen kaltainen sivuinen lehti ja joka toinen nelisivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan vain koulutuksista, tapahtumista ja kiireellisimmistä uutisista. Paksummat lehdet ilmestyvät maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestöjen kehitysyhteistyön laadusta käytävää keskustelua ja auttaa järjestöjä työssään. Mitä hyviä ja huonoja kokemuksia järjestöillä on hankkeistaan? Millaisiin ongelmiin on matkalla törmätty ja miten niistä on selvitty - vai menikö joku suunnitelma yksin- kertaisesti myttyyn? Toivomme, että tartutte tilaisuuteen, kerrotte meille ideoitanne aiheista ja jaatte kokemuksianne. Kirahvipostin toimittamisessa kaivataan edelleen järjestöjen apua. MILMA KETTUNEN EU-RAHOITUKSESTA RATKAISU JÄRJESTÖN RAHAHUOLIIN? Syksyn 2002 aikana haastattelin noin 60 suomalaista kehitysyhteistyöalalla toimivaa kansalaisjärjestöä EU-rahoituskokemuksista. Kiinnostusta tuntuu olevan ja myös toiveita löytää uusia kanavia toiminnan rahoittamiseksi. Haastatelluista järjestöistä peräti 62 % oli hakenut jotain EU-rahaa toimintaansa, kokemuksia oli kertynyt niin nuoriso-ohjelmasta kuin ESR:sta. Varsinaisia kehitysyhteistyörahoja sen sijaan oli haettu huomattavasti vähemmän kuitenkin suhteellisen hyvällä menestyksellä. Kehitysyhteistyöhankkeisiin tukea oli hakenut kolmetoista järjestöä 42 hankkeeseen ja näistä hakemuksista 60 % oli mennyt läpi. Kotimaassa tapahtuvaan kansainvälisyyskasvatukseen tukea oli hakenut kahdeksan järjestöä 17 hankkeeseen ja näistä peräti 72,7 % oli mennyt läpi! Näiden lukujen valossa hakeminen siis kannattaa! Euroopan unionissa on yli 70 budjettikohtaa ja miljardi euroa järjestöjen haettavana. Toistaiseksi eniten suomalaisten järjestöjen kiinnostusta on kerännyt B yhteisrahoituslinjan kehitysyhteistyöhanke- ja kansainvälisyyskasvatushankelinjat. Kiinnostusta on osoitettu myös mm. ihmisoikeudet ja demokratia-, naiset ja kehitys-, Tacis-, ympäristö- ja ruokaturvarahoitusta kohtaan. Näistä pyritään järjestämään jatkossa tiedotusta ja koulutusta järjestöille. Koulutuksen, tiedotuksen ja hankekohtaisen neuvonnan lisääminen ja kohdentaminen olivat järjestöjen ensisijaisia toiveita. Näihin pyritäänkin jatkossa panostamaan. Järjestöt ovat kokeneet hakumenettelyn vaikeaksi eikä aina ole löytynyt resursseja lähteä hakurumbaan mukaan. Toinen vaikeus on liittynyt omavastuuosuuden hankkimiseen. KYO sai kiitosta omasta 15% tukiosuudestaan. Lisäksi KYO:n toivottiin tukevan järjestöjä jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa. Tässä muutamia poimintoja selvityksen tuloksista. Koko selvitys kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden EU-rahoituskokemuksista on saatavilla Kehys ry:n www-sivuilta tai allekirjoittaneelta. RILLI LAPPALAINEN Kepan EU-hankeneuvoja rilli.lappalainen@kepa.fi Mahdollisuuksien torit 2003 Kepa tukee taas tänä keväänä Mahdollisuuksien tori -tapahtumia ympäri Suomea. Viime vuonna toreja järjestettiin 17 paikkakunnalla. Jos toivotte tukea torin järjestämiseen omalla paikkakunnallanne, ettekä ole vielä saaneet asiaan liittyvää infokirjettä, ottakaa yhteyttä Kepan jäsenjärjestösihteeriin Anna Stainesiin, anna.staines@kepa.fi tai p. (09)
5 5 MITEN JÄRJESTÖT OPPIVAT? Koulutus Olen viime aikoina kovasti miettinyt, mikä merkitys koulutuksella on oppimisessa. Opinko kuuntelemalla ja lukemalla valmiiksi mietittyä ja koettua? Vai täytyykö aina itse kokeilla, ja joskus oppia vasta omasta epäonnistumisesta? Ahaa-elämykset ja innostus ovat ainakin tärkeitä oppimisessa. Tarjoaako Kepan koulutus niitä? Tämä Uutiskirje on koulutuksen teemanumero. Haluamme nostaa keskusteluun koulutuksen merkityksen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Ajankohta on tämä, koska tämän kevään aikana uudistamme koulutustarjontaa. Yritämme oppia menneestä, analysoida tarpeita, määritellä kohderyhmiä - myös kentällä! - ja parantaa koulutuksen laatua, määrääkin jos tarvetta on. Onko sitä? Kokemusten jakaminen, keskusteleva ote ja osallistavat menetelmät ovat ne keskeiset periaatteet, joita Kepan koulutuksessa noudatetaan. Uskomme, että niiden avulla pystymme tukemaan järjestöjen kehitysyhteistyötä laajasti. Koulutuksissa järjestöt voivat oppia toisiltaan, löytää yhdessä uutta, ottaa huomioon pimennossa olevat näkökulmat ja asianosaiset. Tämä ei ole tietenkään vain kouluttajan vastuulla, vaan myös osallistujien itsensä: uskallammeko jakaa omia hyviä ja huonoja kokemuksiamme, Koulutus on myös hyvien ja huonojen kokemusten jakamista. ehdimmekö antaa tilaa ideoille ja asioiden syvemmälle pohdinnalle kiireisen järjestötyön keskellä? Onko meillä aikaa oppimiseen? Tai toisaalta onko meillä varaa olla oppimatta? Millaisia kursseja tarvitaan? Tekniset taidot ovat hankerahoituksen ja -toteutuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Haluamme kuitenkin ajatella järjestöjen kehitysyhteistyön tukemista myös laajemmin ja tarjota näkemyksiä ja pureskeltavaa hankemaailman kulttuurisista ja poliittisista taustoista. Uskomme niiden tuntemisen parantavan merkittävästi yhteistyön laatua ja KAI ARTES ennen kaikkea sen tuloksellisuutta. Kulttuuri- ja kehityspoliittiset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet tekniikkakursseja vaikeammaksi haasteeksi: osallistujamäärät jäävät välillä aika vähäisiksi. Kepan koulutuksen alkuajoista, 90-luvun puolivälistä, lähtien ongelmana on ollut osittain resurssien puutteen aiheuttama temaattisesti ja alueellisesti suppea koulutustarjonta. Järjestöt toivovat räätälöityä koulutusta eri hanketyyppien erityistarpeisiin sekä tukea järjestötoiminnan kompastuskiviin kuten varainhankintaan, taloushallintoon ja aktiivijäsenten innostamiseen. Koulutuksen alueellisesta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle MAIJA SEPPO VLADIMIR IVANOV oli jo viime vuonna Uutiskirjeessä keskustelua. Molemmat ovat vaikeasti ratkaistavia, mutta ehkä eivät mahdottomia haasteita. Aivan toisen kokoluokan haaste on suomalaisten järjestöjen kumppanijärjestöjen tukeminen koulutuksen ja neuvonnan avulla järjestöjen yhteistyömaissa. Mikä voi ja saa olla Kepan rooli siinä? Loppujen lopuksi otsikon kysymys on harhaanjohtava. Eivät järjestöt opiskele, ne oppivat jäsentensä oppimisen kautta. Tämä tietenkin edellyttää, että opittua sovelletaan systemaattisesti työhön. Tervetuloa osallistumaan Kepan koulutukseen! MAIJA SEPPO Kepan koulutussuunnittelija maija.seppo@kepa.fi Näin Kepa kouluttaa nyt Kepan koulutukset voidaan jakaa neljään tyyppiin: 1. Hankesykliin liittyvät kurssit, joilla käsitellään muun muassa hankesuunnittelua ja talousarvion tekemistä. 2. Organisaation kehitykseen ja verkostoitumiseen keskittyvät kurssit, esimerkiksi www-kurssit ja Kesäiset kehitysmaapäivät. 3. Rahoitukseen liittyvät kurssit, joilla käydään tarkemmin läpi muun muassa EU-rahoitusta ja ulkoministeriön hanketukea. 4. Erilaiset teemakohtaiset kurssit, joilla käsitellään esimerkiksi gender-, osallistamis-, kulttuuri- ja kehityspoliittisia kysymyksiä. Kurssien teemat nivoutuvat väistämättä yhteen ja ovat kaikki toimivan hankesuunnittelun osa-alueita. Esimerkiksi eniten järjestettävillä hankesykliin liittyvillä kursseilla voidaan käsitellä myös gender- ja kulttuurikysymyksiä. Kepa järjestää vuosittain noin 20 kurssia, joihin osallistuu yhteensä noin 350 henkeä. Hankeneuvojan puheilla käy puolestaan vuosittain noin 60 järjestöaktiivia. Neuvonnassa käydään läpi hankkeen rahoituksellisia asioita yhdessä järjestön edustajan kanssa.
6 6 Koulutus KOULUTUSTA KEHITYKSEN POLITIIKASTA KEPAAN! Todella mielenkiintoista! kommentoi SOLIDAR-verkoston kauppalobbari EU-vaikuttamisen saloja valottaneesta luennosta Brysselissä viime syyskuussa. Kuuntelimme kolmenkymmenen muun järjestövaikuttajan kanssa miten päätöksiä EU:n vallan rattaissa oikeasti valmistellaan. Kuka tekee ja mitä monivaiheisen prosessin eri vaiheiden aikana? Mihin kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa saada äänensä kuuluville? Jos tämä on hyödyllistä EU:n kauppapolitiikkaa päivittäin seuraaville asiantuntijoille, miksei myös amatööreille, ajattelen. Kepan koulutuksessa on kehityspoliittisten kurssien kokoinen aukko, joka on kiireesti paikattava. Nykyisin koulutus on suunnattu liian suppeasti kehitysyhteistyön hanketyötä tekeville järjestöille. Jotta suomalaisten järjestöjen kehityspoliittinen ajattelu, prosessien tuntemus ja toiminnan vaikutus paranisi, olisi koulutusohjelman laajentamiseen satsattava tosissaan. Vaatimukseni herättää varmasti henkiin epäilyt, joita on viime vuosina jo kuultukin: miten kehityspolitiikasta koulutetaan ilman että tuloksena on tylsiä seminaareja tai luentoja? Ei kai Kepa ryhdy kehitysmaatiedon tai kansainvälisen politiikan täydennyskurssittajaksi? Entä löytyykö Suomesta tarpeeksi kehityspolitiikkaan suuntautuneita kurssilaisia? Laajoja teemoja ja konkreettista kampanja-apua Kepan kehityspoliittinen koulutus voisi jakautua kahtia: 1) kehityspoliittisten teemojen ja 2) kehityspoliittisen työn kursseiksi. Teemoihin keskittyvillä kursseilla lisättäisiin osallistujien ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten Suomen ja EU:n politiikkaa tehdään ja mitkä niiden toimijat ovat. Niillä voitaisiin pureutua myös Maailman kauppajärjestön, YK:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysyhteistyön rahoittajien toimintaan. Kehityspoliittisen työn kurssit tarjoaisivat osallistujille konkreettista apua esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun, median hyödyntämiseen ja neuvottelutaitoihin. Kehityspoliittisia kursseja kaivataan Kepan koulutukseen entistä enemmän. Koulutukselle kova kysyntä Kepan työntekijät luennoivat kehityspoliittisista aiheista nykyisin eri ammatillisissa oppilaitoksissa. Asiantuntemukselle ja Kepan näkökulmalle on kova kysyntä. Miksi siis rajoittaa kurssittaminen suppeaan opiskelijaryhmään ja jättää järjestöaktiivit ulkopuolelle? Kepan tulisi kattojärjestönä nostaa esiin sellaisia kehityspoliittisia näkemyksiä, joilla on laaja kannatus jäsenkunnassa. Mikä tahansa kampanja toteutuisi hyvin, jos Kepa yhdellä ja kukin jäsenjärjestö omalla äänellään kampanjoisi saman viestin puolesta. Ehkä tähän ei päästä, mutta tulisi pyrkiä siihen, MAIJA SEPPO että yhä useampi järjestö tuntisi kehityspolitiikkaa ja ottaisi Kepan kehityspoliittiseen toimintaan kantaa. Siksi koulutuksen kohderyhmään kuuluisivat yhtä lailla myös hanketoteutukseen keskittyvät järjestöt. Kansainvälisen toimintaympäristön tunteminen on jokaiselle tarpeellista. Sain vahvistusta ajatuksilleni viime syksynä Kepan auditoriossa, jossa Oxfamin entinen ekspertti koulutti miten kampanjan tavoitteet ja strategiat kannattaa laatia. Kurssi on täpötäynnä ja enemmänkin olisi ollut tulijoita. Juuri tätä olen kaivannut! kuulin kahvitauolla monen suusta. SUVI VIRKKUNEN Kepan kehityspoliittinen sihteeri KANSALAISJÄRJESTÖYKSIKÖN UUSI PÄÄLLIKKÖ PISTÄÄ Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pertti Ikonen kiersi Venezuelan ja Viron kautta takaisin kansalaisjärjestöyksikköön. Kysyimme puoli vuotta nykyisessä työssään olleelta Ikoselta, mitkä ovat hänen mielestään järjestöjen kehitysyhteistyön suurimmat vahvuudet ja heikkoudet. Järjestöt toimivat tärkeillä aloilla ja löytävät syrjäytyneet ryhmät virallista kehitysyhteistyötä paremmin. Uskon EIJA PALOSUO että erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat hankkeet vievät kehitystä eteenpäin, Ikonen listaa vahvuuksia. Ongelmia löytyy selvityksissäkin vajavaiseksi todetusta taloushallinnosta ja hankkeiden suunnittelusta. Suurin kielteinen yllätys itselleni on 10 vuoden poissaolon jälkeen ollut se, että paikallisten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on niin heikkoa. Se heikentää heidän omistajuuttaan ja hankkeiden kestävyyttä, Ikonen sanoo. Lisäksi hankkeiden vaikuttavuus ja arviointi on suuri ongelma kaikessa kehitysyhteistyössä, työhän on vaikeaa jo lähtökohtaisesti. Koulutus avuksi Voitaisiinko koulutuksella tukea järjestöjen työtä? Mielestäni asia on yksinkertainen: voidaan joko sallia puutteellisuudet tai voidaan puuttua ja kouluttaa, Ikonen toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että hanketuen ohjeistus on voimassa ja sen noudattamiseen kiinnitetään huomiota hakemuksia käsiteltäessä. Neuvottelemme juuri Kepan kanssa, voitaisiinko sen järjestämät hankesuunnittelun kurssit määrätä pakollisiksi ennen kuin järjestö voisi hakea tukea ulkoministeriöltä. Laatukysymyksiin pyritään vaikuttamaan koulutuksen kautta. Ikonen uskoo, että kansalaisjärjestöillä on selkeä rooli tulevaisuuden kehitysyhteistyössä.
7 Koulutus 7 HANKENEUVONTA - SISÄLLÖLLISTÄ KOMMENTOINTIA VAI TEKNISTÄ OHJEISTUSTA? Kepa on tarjonnut hankeneuvontaa vuodesta 1998 lähtien ja enimmäkseen palvelu on tainnut kallistua teknistä neuvontaa, jolla rahoitus varmistetaan -vaihtoehdon puolelle. Mutta mitä hankeneuvonnalta tulevaisuudessa odotetaan? Millä tavalla kehitysyhteistyön laatu ja hankeneuvonta risteävät Kepassa? Miten Kepan etelän yhteystoimitsijoiden palvelut ja laatu liittyvät toisiinsa? Kepassa on kaksi hankeneuvojaa: toinen keskittyy EU-hankeneuvontaan ja koulutukseen (Rilli Lappalainen) ja toinen ulkoministeriön hanketukeen (Eija Mustonen). Hankeneuvojat ovat koulutus- ja neuvontatiimin jäseniä, mutta kumpikaan heistä ei tee hankeneuvontaa kokopäivätoimisesti. Vuonna 2002 ulkoministeriö myönsi tukea noin 450 eri hankkeelle. Jos ajatellaan että yksi hankeneuvoja käyttäisi viikoittain kolme päivää hankekohtaiseen neuvontaan, häneltä menisi noin kolme vuotta hankkeiden läpikäymiseen. Tänä aikana yhdelle hankkeelle olisi päivä aikaa. Esimerkki kuvannee nykyisiä resursseja ja tehtäväkentän laajuutta. Pitääkö Kepan antaa hankekohtaista neuvontaa ja mitkä ovat tärkeimpiä asioita hankeneuvonnassa? Kenia-evaluaatiossa (ks. s. 8) hankkeiden ongelmana pidetään yhteisen suunnittelun puutetta sekä hankkeiden luonnetta. Raportissa todetaan dokumentoinnissa ja taloushallinnossa olevan ongelmia. Hankekohtaisessa neuvonnassa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten hanke on suunniteltu, kuinka paljon yhteiseen suunnitteluun on käytetty aikaa, kenen kanssa suunnitelma on tehty ja mitä metodeja on käytetty. Lisäksi pitäisi painottaa talousarvion tekemisen ja taloushallinnon taitojen hallintaa. Hankeneuvonnan avulla pitäisi pystyä erottamaan, mitkä hankkeet ovat sosiaaliapua ja miten niiden ideoista voitaisiin kehittää kehityshankkeita. Mutta mitkä ovat neuvonnan prioriteetit järjestökentän mielestä? Pitäisikö neuvonta järjestää kokonaan toisin kuin nykyisin ja luoda järjestöjen välisiä laatu-rinkejä, joissa järjestöt arvioisivat toistensa hankkeita ja samalla oppisivat toisensa kokemuksista? Tällöin hankeneuvoja olisi kontaktien luoja, verkostojen ylläpitäjä ja tiedottaja. Kuka ehtisi oman työn ohella ryhtyä hankeneuvojaksi naapurijärjestön väelle? Ei kovin moni - ainakaan ilman korvausta. Ruotsissa järjestöt tekevät yhteistyötä työryhmissä, jotka esivalmistelevat hanketukipäätökset Forum Sydin hallitukselle. Onko Kepan hankeneuvonnassa käytetty hyväksi internetin mahdollisuuksia? Paljon enemmän aineistoa voisi olla Kepan nettisivuilla. Aktiivisella päivityksellä ja sivujen ylläpidolla sivustosta voisi tulla virtuaalinen kohtaus- ja keskustelupaikka järjestöille. Yhteystoimitsijoista hankeneuvojiksi? Aikaisemmin tehdyissä arvioissa (mm. Sambian kehitysyhteistyön maaevaluaatiossa) on Kepan yhteystoiminalle haluttu antaa entistä aktiivisempi rooli. Nyt yhteystoimitsija on lähinnä teknisen palvelun tuottaja järjestöjen välisessä yhteystyössä. Entä jos yhteystoimitsijalta tulisi kriittisiä kommentteja hankkeen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa? Onko parempi jättää kriittiset kommentit vain ulkoministeriön evaluointiyksikön arviointitiimeille ja niiden raportteihin? EIJA MUSTONEN Kepan hankeneuvoja eija.mustonen@kepa.fi EU:n kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituslinja (B7-6000) on auennut. Haettavissa ovat sekä hanke- (dl 12.3.), kansainvälisyyskasvatus- (dl 19.3.) ja yleiskattavat avustukset (block grants, dl 2.4.). Katso lisää frame12.pl/ja ruksaa open, grants. TUULEMAAN Yli 200 kiinnostunutta järjestöä on valtava resurssi, joka pystyy tekemään paljon. Emme halua hukata sitä, hän toteaa. Tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat toisivat lisää rahaa myös järjestöille. Toisaalta tämä tarkoittaisi uudistumishaasteita niin ulkoministeriön sisällä kuin järjestöissäkin. Kehysjärjestöjen roolia ollaan uudistamassa kohti suurempaa toimintavapautta kehyksen sisällä ja hankkeiden yh- denmukaistamista Suomen kehityspoliittisten linjausten kanssa, Ikonen kertoo. Tähän mennessä hankittu kokemus on Ikosen mielestä järjestöjen etu tulevaisuudessa. Järjestöt ovat selvästi ammattimaisempia kuin aikaisemmin. Tämä johtuu pitkästä kokemuksesta ja lisääntyneistä kansainvälisistä yhteyksistä. MAIJA SEPPO Pertti Ikonen toteaa, että kansalaisjärjestöt ovat valtaisa voimavara ja tulevaisuudessa niillä on entistä selkeämpi rooli kehitysyhteistyössä. MILMA KETTUNEN
8 8 Koulutus SOSIAALIAPUA VAI KEHITYSHANKKEITA? - ARVIO SUOMALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖSTÄ KENIASSA VALMISTUNUT Ulkoministeriön (UM) kansalaisjärjestöyksikkö pyysi arvion suomalaisten hankkeiden merkityksestä, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä kestävyydestä, tuloksellisuudesta ja hyödynsaajien osallistuvuudesta. Järjestöjen yhteistyötä arvioivat Julia Kunguru, Donald Kokonya ja Cammy Otiato. Raportin mukaan hankkeet olivat relevantteja Kenian ja Suomen kannalta, tehokkuuden suhteen tulokset vaihtelivat. Jos integraatio organisaatioihin oli onnistunut, tehokkuus oli hyvä. Suurin osa hankkeista todettiin vaikuttavuudeltaan hyviksi - tosin paikalliset ihmiset osallistuivat hankkeen suunnitteluun vain vähän. Kestävyydessä ryhmä havaitsi ongelmia: suurin osa hankkeista oli pikemminkin sosiaaliapua kuin kehityshankkeita. Arvion mukaan UM:n pitäisi tukea suomalais-kenialaista yhteistyötä eikä keskittyä vain hankemuotoisen yhteistyön tukemiseen. Tukea voisi laajentaa ns. institutionaaliseen kehitykseen, jolloin kenialaista järjestöä koulutettaisiin suunnittelemaan ja hallinnoimaan hankkeitaan itse. Ryhmä ehdottaa, että Kenian suurlähetystöllä olisi suurempi rooli hankkeiden valvonnassa ja koordinoinnissa. Järjestöjen yhteistyön laajentamista suositellaan. Myös ministeriön nykyisiä ohjeita olisi tarkistettava. Paikallisten yhteistyökumppaneiden ja hyödynsaajien pitäisi osallistua hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Dokumentointia olisi parannettava erityisesti taloushallinnon osalta. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty Miten sitten Kepa voisi tukea järjestöjä arvioinnin suositusten toteuttamisessa? Lisättäisiinkö osallistamis- tai taloushallinnon koulutusta? Tai tarvitaanko toimintaympäristökoulutusta? Miten suhtaudutaan kritiikkiin sosiaaliavusta ja millaisella koulutuksella sosiaalihankeideat muuntuvat kehityshankkeiksi? Julia Kunguru pitää kaikkein tärkeimpänä asiana, että hankkeet suunniteltaisiin yhdessä paikallisen kumppanin kanssa. Suunnittelussa tarvitaan monipuolisia taitoja ja aikaa. Kepa tarjoaa kursseillaan työvälineitä, mutta asenteet ja aika ovat järjestöjen itsensä kehitettävissä. Toki ajan suhteen myös UM:llä on päätäntävaltaa: jos matka-avustusta saisi nykyistä pidemmälle ajalle, hankkeiden laatu paranisi - osallistavaa suunnittelua kun ei voi tehdä sähköpostilla etueikä jälkikäteen, vaan se on ihmisten kohtaamista heidän omassa ympäristössään. Ministeriö teettää seuraavan arvioinnin Tansaniassa toimivista kehitysyhteistyöhankkeista. EIJA MUSTONEN Evaluation of the development cooperation activities of Finnish NGO s in Kenya. Evaluation report 2002:9. Tilaukset ulkoministeriöstä, sihteeri Suoma Varpasuo, puh. (09) tai s-posti: suoma.varpasuo@formin.fi Raportin voi lainata ulkoministeriön tai Kepan kirjastosta. KEPAN KURSSILLA - TAITOJEN HIOMISTA JA INNOSTUSTA Anneli Lohikko Suomen Baptistiyhdyskunnasta on osallistunut Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssille sekä hankesuunnittelun perus- ja jatkokursseille. Lohikko pitää koulutuksia onnistuneina ja perustietoja täydentävinä. Koulutus oli tarpeellinen, kun olin ensimmäistä kertaa tekemässä hankeanomusta. Hanketuen käsikirjasta sai hyvät pohjatiedot, mutta Kepan kursseille osallistuminen auttoi selvemmin hahmottamaan, mihin asioihin anomuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Lohikko koki hyödyllisenä ongelma-analyysin harjoittelemisen, jossa käsiteltiin loogista viitekehystä. Se auttoi häntä paremmin jäsentämään omassa hankkeessa sen keskeistä tavoitetta, jotta päästäisiin kestäviin tuloksiin. TOIVO KETTUNEN Odotin, että pystyisin paremmin ymmärtämään hakuprosessia ja tähän tarpeeseen kurssit vastasivat. Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssi oli tärkeä, koska hanketuen käsikirjassa ei tästä asiasta puhuttu mitään, Lohikko toteaa. Ehkä näin ensikertalaiselle olisi ollut hyvä, jos jo etukäteen olisi voinut tutustua kurssien materiaaliin. Jatkossa kursseja voisi järjestää muuallakin kuin Helsingissä hän muistuttaa. Olisi myös hyvä tietää, mitkä muut järjestöt omasta kotikaupungista hakevat kehitysyhteistyövaroja. Yhteydet heihin voisivat olla avuksi. Mari Luosujärvi Pelastakaa Lapset ry:stä on osallistunut Budjetin laadinta- ja Onko seksillä väliä? -kursseille. Odotin konkreettisia neuvoja budjetin laadinnassa. Päällimmäisenä jäi mieleen, että olisi pitänyt olla joku ulkoministeriöstä kysymyksiin vastaamassa. Toisaalta, vaikuttaa, että ministeriön sisälläkään eivät asiat ole aina niin selviä. Koska kurssi käsitteli UM: lle meneviä hakemuksia, olisi ollut hyvä saada kuulla myös heidän kantansa. Luosujärvi sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että sai joitakin käytännön vinkkejä toisilta järjestöiltä siitä, mikä on mennyt läpi ja mikä ei. Kaiken kaikkiaan kursseilla olleet pitivät työryhmätyöskentelyä antoisana, koska niissä sovellettiin opittua käytäntöön. Elina Tammi NMKY-Liitosta osallistui Kansainvälisyyskasvatus -kouluttajakoulutuksen sarjakuvat -osioon. En saanut kurssista niin paljon irti, koska tajusin jossain vaiheessa että sarjakuvien teko ei ole alaani. Koulutuksessa keskityttiin sarjakuvan luomiseen eikä niin paljon itse kansainvälisyyskasvatuksen tuottamiseen, minkä takia olin kuitenkin kurssille hakeutunut. Onhan sarjakuva väline, mutta olisin enemmän kaivannut kv-painotteisuutta sekä aiheita ja materiaalia. Ensi kerralla - tai jo tänään -, kun tutkit Kepan koulutuskalenteria, ota yhteyttä järjestäjiin ja kysele itseäsi askarruttavista seikoista lisää niin saat tietää tarkemmin kurssien sisällöistä ja siitä, mitä kursseilla tehdään. Ja sitten ei muuta kuin kurssille kokemaan ja osallistumaan! SONJA HYTTINEN
9 9 YHTEYSTOIMITSIJAT: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Viimekesäisen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä laadukkaana, mutta miltä suomalaisjärjestöjen työ näyttää etelästä käsin katsottuna? Kepan yhteystoimitsijat Tarja Valtonen ja Esa Salminen arvioivat Mosambikissa ja Sambiassa työskentelevien suomalaisjärjestöjen ammattitaitoa ja koulutustarpeita. Koulutus Suurin osa suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista Mosambikissa ja Sambiassa toteutetaan yhteistyönä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Vain pari alueella työskentelevää järjestöä on palkannut paikan päälle suomalaisen työntekijän, joten käytännössä yhteistyön arki on lähinnä rahan lähettämistä etelään ja raporttien lähettämistä pohjoiseen. Sambiassa Kepan jäsenjärjestöjä edustava Esa Salminen muistuttaa, ettei hyvä yhteistyö voi rakentua pelkkien vuosiraporttien varaan. Kaikki tietävät, että raporteissa asioita kaunistellaan, joten pelkästään niihin tukeutumalla käteen ei jää paljoa. Salmisen Mosambikissa työskentelevä kollega Tarja Valtonen toteaa, että monissa kumppanuussuhteissa yhteydenpito on vuosiraportointia tiiviimpää. Mosambikilaisjärjestöt pitävät usein yhteyttä suomalaisiin kumppaneihinsa Kepan toimiston kautta. Paikan päällä suomalaiset vierailevat noin kerran vuodessa, mutta kenttämatkat ovat yleensä aivan liian lyhyitä ja tiiviitä. Mosambikilaisia vierailee puolestaan Suomessa suorastaan hävyttömän vähän, toteaa Valtonen. Pieni on kaunista Yhteystoimitsijat pitävät suomalaisjärjestöjen työtä pääosin laadukkaana. Pienten budjettien järjestöhankkeissa rahaa ei tuhlailla turhuuksiin, ja työntekijät ovat yleensä ideologisista syistä alalle hakeutuneita ihmisiä, jotka tekevät työtä antaumuksella. Toisaalta Sambiassa on myös projekteja, joista hyötyvät lähinnä hankkeeseen palkatut sambialaiset työntekijät, kertoo Esa Salminen. Salmisen mukaan monet hankkeiden ongelmista johtuvat kommunikaatio vaikeuksista. Suomalaisjärjestöt elävät aivan eri todellisuudessa kuin sambialaiset: ihmiset olettavat saavansa vastauksen sähköpostiinsa päivässä, mutta täällä aikakäsitys on aivan erilainen eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta lukea sähköpostejaan kuin aniharvoin. Suomesta tulee usein pyyntöjä, joiden aikataulu on yksinkertaisesti mahdoton. Myös Tarja Valtosen mukaan kansalaisjärjestöt osaavat tyriä asiansa siinä kuin muutkin. Hieman kyynisesti jos kärjistää, niin pienillä järjestöhankkeilla ei saada niin paljon harmia aikaan kuin valtioiden miljoonaprojekteilla. Onnistuminen riippuu kaikessa kehitysyhteistyössä siitä, kenen aloitteesta hankkeet käynnistyvät, miten ne suunnitellaan ja toteutetaan sekä siitä, mitä hankkeille tapahtuu kun suomalaiset poistuvat. Järjestöjyrät kurssille Vaikka järjestöhankkeita arvostetaan ruohonjuuritason kontakteista, suurin ongelma niissäkin tuntuu olevan yhteistyömaan kulttuurin ja kumppanijärjestön tuntemuksen puute. Budjetit ovat pieniä ja me asumme yli tuhannen euron päässä toisistamme, mutta silti järjestöillä ja varsinkin niiden aloittelevilla työntekijöillä - tulisi olla resursseja vierailla pidempään paikan päällä. Ehkä Kepan kursseja voitaisiin järjestää enemmänkin etelässä siten, että Kepa maksaisi osan vaikkapa kolmiviikkoisen kurssin kuluista, Salminen ehdottaa. Myös Valtonen korostaa sitä, että paikan päällä asiat saadaan sujumaan paljon paremmin kuin logframeja Helsingissä opiskelemalla. Valtonen toivoo, että Kepan koulutukseen saataisiin aloittelevien järjestöjen lisäksi pitkän kenttäkokemuksen omaavia järjestöjyriä. Kenttähommissa olleilla ihmisillä on enemmän tuntumaa kehitysmaiden todellisuuteen, mutta toisaalta pitkä kokemus saattaa näkyä myös besserwisser-asenteena. Kokeneet ihmiset saattavat kuitenkin vain toistaa samoja virheitä vuodesta ja maasta toiseen, Valtonen näpäyttää. Monet perusasiat kuten yhteissuunnittelu, sopimuskäytännöt ja yhteisten pelisääntöjen tärkeys ovatkin edelleen melkoisia haasteita järjestöjen kehitysyhteistyössä. JANNE SIVONEN JANNE SIVONEN Lusaka
10 10 Uutisia etelästä KEPAN VANHIN KENTTÄTOIMISTO ON SAMBIASSA Kepan ensimmäinen kenttätoimisto perustettiin vuonna 1987 Lusakaan. Ensimmäiset kymmenisen vuotta Sambiassa keskityttiin kehitysjoukkotoimintaan, ja kun ohjelma lopetettiin 90-luvun jälkipuoliskolla, Sambian-toimisto hakeutui muun Kepan mukana uusille urille. Viime vuosina Kepa on palvellut alueella toimivia suomalaisjärjestöjä, tukenut paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja välittänyt kehityspoliittista tietoa Suomeen. Kun Kepan Sambian-toiminnalle etsittiin uusia muotoja, paikalliset yhteistyökumppanimme toivoivat ennen kaikkea kehityskysymyksiin erikoistuneen infokeskuksen perustamista, kertoo Sambian-toimiston virkaiältään vanhin ohjelmatyöntekijä Nyangu Nyoni. Kumppanimme tarvitsivat tietokoneita, sähköpostia sekä mahdollisuuden etsiä kehityskysymyksiin liittyvää tietoa. Useimmilla kumppanijärjestöillämme ei ole edes omaa tietokonetta. Informaatiokeskuksen suosio on noussut muutamassa vuodessa niin paljon, että välillä käyttäjien määrää on ollut pakko rajoittaa. Toissa vuonna keskusta käytti 16 järjestöä, mutta tällä hetkellä järjestöjä on jo 28, kertoo infokeskusta hoitava Nyoni. Tärkeintä järjestöille on ilmainen pääsy internetiin, sillä projektien pyörittäminen ja yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin on hankalaa ilman sähköpostia. Uudet palvelut takaavat sen, että jatkossa infokeskuksen suosion voi olettaa kasvavan entisestään. Keskukseen avattiin hiljattain tv-huone, jossa sambialaisjärjestöt voivat katsella Kepan teemoja käsitteleviä videoita. Kepa ja kumppanijärjestöt tuottavat infokeskukselle myös omia videodokumenttejaan. Seuraava uusi avaus on verkkosivusto, jolle www-suunnittelukoulutusta Talonmies James Nkhata ja koordinaattori Seppo Karppinen aloittivat joululomansa istuttamalla puita. saaneet kumppanijärjestöt voivat avata omat kotisivunsa. Jo nyt järjestöt saavat näkyvyyttä toimiston julkaisemassa Partner -uutiskirjeessä, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Pieni mutta hyvä kumppani Nyoni uskoo, että Kepaa pidetään Sambiassa hyvänä yhteistyökumppanina. Meitä arvostetaan, sillä teemme työtä läheisesti partnereidemme kanssa. Itse olen nauttinut työskentelemisestä erityisesti pienten ja suhteellisten nuorten järjestöjen kanssa, joita muut eivät välttämättä tue. Niiden kehittyessä työn tulokset näkyvät JANNE SIVONEN konkreettisesti. Tällä hetkellä Kepan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lobbaus- ja tutkimusjärjestö JCTR (Jesuit Center for Theological Reflection), Kamoto-yhteisöteatteri sekä ympäristö- ja kehityskysymysten parissa työskentelevä Green Living Movement. Kepan palveluita käyttävistä suomalaisjärjestöistä useimmat toimivat vammaissektorilla. Nyoni vieraili vuosi sitten myös Helsingin-toimistossa. Vasta Helsingissä aloin ymmärtää Kepan toimintaa globaalilla tasolla. Esimerkiksi täällä työskentelevät kepalaiset eivät valitettavasti tiedä lainkaan, mitä asioita Kepa tekee vaikkapa Mosambikissa tai Nicaraguassa. Kentältä pidetään yhteyttä vain Helsingin-toimistoon, vaikka etelän toimistojen olisi vähintään yhtä hyödyllistä olla yhteydessä suoraan toistensa kanssa. Jos tieto kulkisi maasta toiseen paremmin, niin ehkäpä Kepan työntekijät eri puolilla maailmaa alkaisivat ajatella enemmän koko Kepalle yhteisiä tavoitteita sen sijaan, että jokainen kenttätoimisto puuhaa vain omien teemojensa parissa, Nyangu pohtii. KEPA MAAILMALLA 6/9 LUSAKA toiminta alkoi 1987 Ohjelmatyöntekijät: koordinaattori Seppo Karppinen, yhteystoimitsija Esa Salminen, tiedottajat Janne Sivonen ja Sharon Sichilongo ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta, informaatikko Nyangu Nyoni Paikalliset kumppanit: Jesuit Center for JANNE SIVONEN Lusaka Theological Reflection, Kamoto Community Arts, Green Living Movement.
11 11 KEPAN KOULUTUS KEVÄÄLLÄ SOPIMUKSET, KULTTUURI JA HANKESUUNNITELMA: MITEN NE LIITTYVÄT TOISIINSA? Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisjärjestöjen edustajille, jotka ovat hakeneet ulkoministeriön hanketukea. Hanketuen ehdoissa edellytetään, että suomalainen järjestö siirtää sopimuksella velvoitteet kumppanilleen. Tule muiden kanssa pohtimaan mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa! Kurssilla kansalaisjärjestöyksikön virkamies Antero Järstä kertoo mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Tämän jälkeen käydään läpi järjestöjen välisten sopimuksien kiemuroita ja vastataan mm. kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Miten hankesuunnitelma ja sopimus liittyvät toisiinsa? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän pitäisi tietää kumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujumisen? Kouluttajina mm. Kepan hallintojohtaja Anri Kyöstilä, kehitysyhteistyösihteeri Anne Romar ja koulutussuunnittelija Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla JA KOULUTUSPÄIVÄT EU-RAHOITUKSESTA: KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISRAHOITUSOHJELMA KEHITYSYHTEISTYÖPROJEKTEILLE (B7-6000) Koulutuspäivänä käydään läpi käytännönläheisesti hakemuksen täyttöön ja käsittelyyn liittyviä asioita kehitysyhteistyöhankkeet ja kansainvälisyyskasvatushankkeet. Koulutustilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset pyydetään lähettämään sähköpostitse Kehys ry:n harjoittelijalle Jaana Kuivalaiselle 7.2. mennessä osoitteella jaana.kuivalainen@kepa.fi HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjataan etätyön tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä JÄRJESTÖJEN RUOKAMYYNTI TAPAHTUMISSA Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esimerkiksi Maailma Kylässä -festivaalilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautuminen mennessä VUOSIRAPORTOINTI TULEE VALMISTAUDU AJOISSA! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen mennessä.
12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla klo Ohjelmassa on tanssia, teatteria, laulua ja rumpuja. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis, sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoita. Ilmoittautumiset Caisaan, puhelin (09) Caisan uusi osoite on Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema Valtakunnallinen Pysäyttäkää sota - Ei iskua Irakiin -mielenosoitus kokoontuu klo 14 Rautatientorille, josta marssitaan Yhdysvaltojen suurlähetystölle. Lisätietoja: loppu_sodalle@yahoo.com tai Toleranssista rikkauteen - Monikulttuuristen kysymysten viikko pääkaupunkiseudulla. Tapahtumaviikon toteuttavat Kirkkopalvelut, Helsingin hiippakunta, Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät, Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa sekä Kiinteistöyritys Engel ja klo 9-16 Toleranssiseminaarit Caisassa HuumeBoikotti-kampanja esittäytyy HuuMaa eli huumetalouden lonkerot ja globaali kehitys -projektin kanssa ensin Tornion kirjastossa ja jälkimmäisenä päivänä Peräpohjolan opistolla. Opistolla voi tutustua HuuMaan näyttelyyn huumeiden tuotannon ja kaupan ongelmista, osallistua kyselyyn ja arvontaan tai allekirjoittaa vetoomuksen (esim. kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisen puolesta). Lisätietoja: Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla klo Ohjelmassa on laulua, teatteria, savityötä ja tanssia. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis-, sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoita. Ilmoittautumiset Caisaan, puhelin (09) Caisan uusi osoite: Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema ViSiO järjestää Helsingissä kurssin Verkkosivustot tänään - HTML-kielestä eteenpäin. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat: HTML ja CSS-tyylitiedot, kuvien optimaalinen käyttö ja ominaisuudet, käytettävyysoppien perusteet, kotisivujen toiminnallinen ja mielenkiintoinen sisältö ja sen merkitys sekä indeksointi hakukoneisiin ja sivujen ylläpito. Kurssilla (15 h) opitaan edellä mainituista perustiedot ja tarjotaan keinot omatoimiseen kehittymiseen kurssin jälkeen. Vaatimuksena on HTML-kielen tuntemus. Kouluttajina toimivat Nico Vainio ja Kimmo Suoraniemi. Kurssiajat ovat: pe , la , su Osallistumismaksu on 160 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mennessä: visio@kaapeli.fi, puh. (09) tai ViSiOn kotisivujen kautta: GLOBALISAATIO JA MAALISVAALIT Miksi globaalin köyhyyden poistaminen on maalisvaalien tärkein kysymys? Kuinka puolueet valmistautuvat vastaamaan globalisaation haasteisiin? Aikovatko puolueet nostaa Suomen kehitysyhteistyön YK:n suosittelemalle tasolle? Tule kysymään, puoluejohtajat vastaavat. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa järjestää puolueiden puheenjohtajille globalisaatio-aiheisen vaalitentin tiistaina, kello Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Keskustelun avaa YK:n hyvän tahdon lähettiläs Evelyn Herfkins, joka toimi aikaisemmin Alankomaiden kehitysyhteistyöministerinä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Baba Lybeck. Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Sonja Hyttinen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Sonja Hyttiselle (sonja.hyttinen@kepa.fi). SEURAAVA UUTISKIRJE/KIRAHVIPOSTI ILMESTYY MAALISKUUSSA
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotSAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2010
TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset
LisätiedotKepan jäsenanomuslomake
Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotPAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU 2002 12/02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU 2002 08/02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotJOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt
Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotKehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.
KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Lisätiedotlokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.
lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),
LisätiedotDEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus...
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2002 02/02 KENT WILSKA RUOKAA KAIKILLE Kepan ja muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen Ruoka-aika-kampanja käynnistyy helmikuussa. Kampanjan peruskysymys
LisätiedotNeuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotUlkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010
Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotTervetuloa Työnvälitykseen
Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotKansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry
Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
Lisätiedotkirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13
kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen
LisätiedotSUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008
SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
Lisätiedotkirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset
kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotKUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MARRASKUU 2002 11/02 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoittaa nicaragualaiskumppaninsa aloitteesta tutkimusta ja pilottihanketta, joiden tavoitteena on
LisätiedotErotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia
Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat
LisätiedotMiten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?
Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä
LisätiedotTukea hankkeen toteutukseen ja arviointiin Kepasta. VKK Kick off
Tukea hankkeen toteutukseen ja arviointiin Kepasta VKK Kick off 10.3.2010 Kepan globaalikasvatuspalvelut Koulutus Neuvonta Tiedotuskanavat ja tietopalvelut Verkostoitumisen tukeminen Tapahtumat Julkaisut
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Lisätiedotkirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9
kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotKansainvälisen kaupan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan päättäjien, yritysten ja kuluttajien välistä yhteistyötä.
Kansainvälisen kaupan ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan päättäjien, yritysten ja kuluttajien välistä yhteistyötä. Maailmankaupan epäoikeudenmukaisuus voi tuntua kaukaiselta asialta.. Kuitenkin se koskettaa
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotTORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KESÄKUU 2002 06/02 TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA TIINA-MARIA LEVAMO Mahdollisuuksien torit ovat vetäneet tänäkin keväänä kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri Suomen. Toreilla
Lisätiedotitsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 www.kepa.fi Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin
kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 3/2003 maaliskuu janne sivonen Luomun avulla irti velkakierteestä sambian peltometsänviljelyssä palataan vanhoihin
LisätiedotTALOUSARVIO PÄÄ- JA ALALUOKITTAIN 2007 ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA Kepa ry
KEPAN VUOSIKOKOUKSELLE TIEDOKSI TALOUSARVIO PÄÄ- JA ALALUOKITTAIN 27 ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA Kepa ry Yhteensä ETELÄ POHJOINEN 5 23 1 622 39 3 58 61 35,93% 64,7% 1. JÄSENTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotKoonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa
Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotVerkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10
Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotKehitysyhteistyön ABC
Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen
LisätiedotNuori? Lhbtiq*? Innokas?
Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
Lisätiedot1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.
pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden
LisätiedotCROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto
CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotSUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?
1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin 12
LisätiedotLahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET
Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotLÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6
1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HUHTIKUU 2002 04/02 KENT WILSKA LÖYDÄ AFRIKKA Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Afrikka 2002 -kampanja on tuonut kaukaisen mantereen lähellä suomalaisten arkea.
LisätiedotFinnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015
Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotVapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta
LisätiedotKepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015
Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00
Lisätiedot