PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU /02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun seminaarissa. Esillä olivat niin järjestöjen kuin politiikankin näkökulmat. Sivu 4 TIMO KURONEN PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? Valtioiden talousintressit ja perinteiset elinkeinot ovat törmäyskurssilla Mekong-joen alueella. Järjestöt ja paikallisyhteisöjen edustajat vaativat ahneuteen perustuvan kehityspolitiikan lopettamista ja paikallisten kulttuurien huomioimista. Sivu 9 SISÄLTÖ: Tasa-arvostrategia tekeillä Suomen kehitysmaapolitiikalle...4 HuumeBoikotti aloittaa...5 Estelle palasi Angolasta...6 Sosiaalityöntekijöille vammaiskoulutusta Mosambikissa...8 Kepa dominikaanityöläisten etuja edistämässä...10

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Toimitussihteeri (Kumppani) Teppo Eskelinen Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Eija Palosuo VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Sari Laaksonen Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Maria Suoheimo Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti Järjestöavustaja Tuomas Valovirta KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 N Ä L K Ä L Ä H T E E RUOKA-AJAN KORTTIKAMPANJASSA Kampanjan postikorteilla järjestöt voivat lähettää terveisensä oman alueensa päättäjille. Teemana on Sinulle, joka päätät mitä syön. Osana Kepan koordinoimaa, 54 järjestön yhteistä Ruoka-aika-kampanjaa käynnistyi marraskuun lopulla postikorttikampanja, jolla pyritään vähentämään nälkää maailmassa. Sen teemana on Sinulle, joka päätät mitä syön, ja se tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden vaikuttaa globaaliin nälän vastaiseen työhön sekä ekologisesti ja eettisesti korkeatasoisen ruoan yleistymiseen Suomessa. Suomalaiset söisivät enemmän eettisesti hyväksyttävää ruokaa, jos heillä vain olisi siihen mahdollisuus. Näillä korteilla kuluttajat voivat viestittää päättäjille, että he haluavat muutosta, sanoo Ruoka-ajan koordinaattori Sari Laaksonen. Muutosta vaaditaan erityisesti kansainväliseen k a u p p a p o l i t i i k k a a n : Maailmankaupan rakenteet ja säännöt sortavat köyhiä maita. Esimerkiksi rikkaiden maiden tuottamilleen maataloustuotteille maksamat vientituet kilpailevat köyhät pienviljelijät ulos heidän omilta markkinoiltaan. On myös Suomen vastuulla muuttaa näitä sääntöjä. Kampanjapaketti koostuu kolmesta kortista, jotka ovat irrotettavissa toisistaan. Korttien kuvissa esiintyy näyttelijä ja luomuviljelijä Kai Lehtinen, joka tunnetaan parhaiten roolistaan TV-sarja Näyttelijä ja luomuviljelijä Kai Lehtinen yrittää välttää pakkosyöttöä Ruoka-ajan korttikampanjassa Raidissa. Korttien aiheena on pakkosyöttö - se, että emme saa päättää mitä syömme. Myös korttien otsikkoteksti jakautuu kolmeen osaan seuraavasti: 1) Sinulle... -kortissa lähettäjä pyytää mahdollisuutta saada valita lautaselleen reilun kaupan tuotteita sekä lähija luomuruokaa. Kortin voi lähettää tai antaa niille ihmisille, jotka tekevät ruokapäätöksiä toisten puolesta, kuten lähikauppiaalle, kaupan keskusliikkeelle, kuntien hankintapäälliköille, ravintoloitsijoille, lounasruokalan emännälle tai äidille. Järjestöillä onkin myös mahdollisuus keskittää korttien lähettäminen omalla paikkakunnallaan tärkeille kohteille, esimerkiksi kunnan hankitapäällikölle tai merkittäville kauppiaille. 2)...joka päätät... -kortti on osoitettu ulkomaankauppaministerille. Lähettäjä vaatii ministeriä ja Suomea toimimaan aktiivisesti WTO-neuvotteluissa oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan puolesta. 3)...mitä syön -kortti valottaa nälän monimutkaisia syitä ja sitä, miten miljardin ihmisen nälkää voidaan vähentää myös jokainen suomalainen voi edistää muutosta parempaan ostamalla reilun kaupan tuotteita, lähiruokaa ja luomua. Kortteja voi tilata Kepasta 500 kpl / järjestö ilmaiseksi, tämän jälkeen omakustannehinnalla 8,5 senttiä kappaleelta. Kortteja painetaan keväällä lisää järjestöjen tarpeiden mukaisesti. Paitsi Kepasta, kortteja saa myös MiniMoin telineistä marras-joulukuun vaihteessa kahden viikon ajan sekä toisen kerran kevään kuluessa. Kortteja voi lisäksi lähettää sähköisessä muodossa osoitteessa Verkkosivuilta löytyy myös lounasruokaloiden,kuntien ja kaupan keskusliikkeiden osoitteita. Korttikampanja huipentuu toukokuussa 2003 järjestettävään Maailma Kylässä -tapahtumaan. Postikorttikampanjaan ehtii vielä mukaan. Myös muita kuin Ruoka-ajan järjestöjä kannustetaan osallistumaan korttien lähettämiseen. Ota yhteyttä on Ruoka-aika! MARI LAURONEN Lisätiedot ja korttitilaukset: mari.lauronen@kepa.fi, , 3

4 4 Järjestöuutisia KANSALAISJÄRJESTÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Vaikuttaako valintani lähikaupassa Perun sademetsiin? Pystynkö auttamaan mielipiteensä takia vankilaan suljettua Franciscoa? Mitä voin oppia tsadilaiselta Veroniquelta? Entä miten nämä kysymykset liittyvät toisiinsa? Satakunta järjestöaktiivia, ministeriöiden edustajaa ja kansainvälistä vierasta kokoontui pohtimaan näitä kysymyksiä Helsingissä marraskuun lopulla järjestettyyn Pallo haltuun -seminaariin. Kansainvälisyyskasvatukseen pureutunut seminaari oli osa Kepan koordinoimaa ja EU:n rahoittamaa kolmevuotista kansainvälisyyskasvatuksen verkostohanketta. Koko päivän kestäneen seminaarin alkupuoliskolla kansainvälisyyskasvatusta tarkasteltiin niin järjestöjen kuin politiikankin perspektiivistä. Opetusministeriön ylijohtaja Kalevi Kivistön avattua seminaarin sanan saivat kansainvälisiin kiemuroihin tutustuneet poliitikot. Valtioneuvos Harri Holkeri pohti, miksi suomalaisella kansalaisyhteiskunnalla pitää olla pallo hallussa. Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen vertaili globaalin ja yksilön vastuuta ja europarlamentaarikko Heidi Hautala puolestaan kertoi, mikä rooli kansainvälisyyskasvatuksella on Euroopan unionin politiikassa. Itse järjestöjen näkökulmasta asiaa Harri Holkeri puhui palloistumisen tärkeydestä Pallo haltuun -seminaarissa. lähestyi Saamelaisnuorten edustaja Piia Nuorgam. Raportit matkalla verkkoon Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat työryhmiin, joiden aiheina olivat media, rahoitus, verkostoituminen ja ruohonjuuritason vaikuttaminen. Työryhmissä pohdittiin kansainvälisyyskasvatuksen suuria linjoja arjen esimerkkien avulla. Käytännön kysymysten pohdinta saikin osanottajilta kiitosta. Työryhmien raportit samoin kuin alustajien puheet tulevat joulukuun kuluessa verkoston verkkosivuille osoitteeseen www. kansainvalisyyskasvatus.net. Päivän kuluessa koottuja kokemuksia ja ATTE SUSILAHTI näkemyksiä tullaan hyödyntämään verkoston koulutuksissa. Kannattaa siis pysyä kuulolla. MILMA KETTUNEN Lisätiedot: TASA-ARVOSTRATEGIA TEKEILLÄ KEHITYSYHTEISTYÖLLE Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto valmistelee parhaillaan tasa-arvostrategiaa Suomen kehitysmaapolitiikalle. Vielä luonnosvaiheessa olevan kokonaisuuden nimenä on Suomen kehitysmaapolitiikan sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia ja toimintaohjelma. Valmistuttuaan strategia ja ohjelma tulevat koskemaan sekä valtioiden välistä että kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Tasa-arvostrategian perimmäisenä tarkoituksena on lisätä Suomen vaikuttavuutta sukupuolten tasa-arvoisuuden edistämiseen yhdessä kumppanimaiden kanssa. Tätä kautta välillisenä tavoitteena on myös kehitysyhteistyön laadun parantaminen. Muihin rahoittajamaihin verrattuna Suomi on tasa-arvostrategian kanssa vähän jälkijunassa. Toisaalta siitä on se hyöty, että me voimme nyt käyttää hyväksemme toisten saamia kokemuksia, sekä hyviä että huonoja, sanoo tasa-arvokysymysten neuvonantaja Päivi Mattila. Tasa-arvostrategian ja ohjelman myötä ulkoministeriö tulee edellyttämään myös järjestöiltä aikaisempaa perusteellisempaa hankkeen tasa-arvovaikutusten selvittämistä. Lisäkoulutus on suunnitteilla. Järjestöt kommentoineet luonnosta UM:n kehitysyhteistyöosasto kutsui kansalaisjärjestöjen edustajia keskustelemaan luonnoksesta marraskuun lopussa. Monimuotoista kenttää edustivat tilaisuudessa kehysjärjestöt Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, SPR, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura sekä Kepa. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa strategian edellyttämästä gender-koulutuksesta sekä toteutuksen aikataulusta. Esille nousi myös kumppanijärjestöjen tärkeä rooli hankkeiden tasa-arvotavoitteiden suunnittelussa. Järjestöt peräänkuuluttivat myös indikaattoreita tavoitteiden mittaamiselle. Strategian toimeenpano tapahtuu vaiheittain, mutta sen vaatimuksia huomioidaan mahdollisesti jo ensi syksyn hakukierroksella. Kansalaisjärjestöjä koskeva alustava luonnos löytyy osoitteesta global.finland.fi/jarjestoille/tasaarvo_ngo.pdf. M.K.

5 Järjestöuutisia 5 HUUMEBOIKOTTI KUTSUU YHTEISTYÖHÖN Tuhoisaa tuotantoa Huumekasveja tuotetaan yleensä köyhillä alueilla: oopiumunikkoa Afganistanissa ja Burmassa, kokapensasta Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa ja huumehamppua Marokossa. Huumekasvien kasvatuksessa käytetään luontoa saastuttavia kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita, jatkojalostuksesta puhumattakaan. Huumeiden tuotanto tuhoaa öljy- tai kaivosteollisuuden tavoin luontoa, koska se aiheuttaa eroosiota, maaperän köyhtymistä, vesistöjen saastumista sekä kasvien ja eläinten tuhoutumista ja jopa sukupuuttoon kuolemista, Miettinen kertoo. Eniten näistä kielteisistä vaikutuksista kärsivät Miten huumekauppaa liittyy köyhyyteen? Entä onko huumeiden tuottaminen ympäristölle haitallista? Kysymykset liittyvät läheisesti syksyn kuluessa aloitelleeseen HuumeBoikotti-kampanjaan. Kampanja pyrkii tuomaan uusia näkökulmia huumekeskusteluun nostamalla esille huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuutta. Moni ei tule ajatelleeksi, että huumeita käyttämällä saattaa tukea itselleen vastakkaisia arvoja, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta, eläinkokeita, luonnon tuhoamista ja jopa sotaa, toteaa Huume- Boikotin koordinaattori Riikka Miettinen. Pienet hyvät tuottaja- ja kauttakulkumaiden tavalliset köyhät ihmiset. Kemiallisten huumeiden tuotanto on yhtä tuhoisaa. Poliisin arvion mukaan esimerkiksi ekstaasikilon tuottamisesta syntyy jopa 13 litraa jätettä, joka piilotetaan käsittelemättä maalle tai veteen. Yhteistyökumppaneita kaivataan HuumeBoikotti korostaa, että paras tapa vähentää tuotantoa on kysyntään vaikuttaminen. Myöskään väkivallalla ei voida lopettaa huumeiden tuotantoa. Sen sijaan tuottajamaissa pitäisi tukea vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja, Miettinen toteaa. HuumeBoikotti kerää nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa ja rahojen käyttöä myös huumekasvien viljelijöiden vaihtoehtoisen toimentulon tukemiseen. Teemme mielellämme yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Huumeiden tuotanto ja kauppa liittyy niin kansainväliseen solidaarisuuteen, luonnon ja eläinten suojeluun kuin rauhaan ja ihmisoikeuksiinkin, Miettinen sanoo. HuumeBoikotti järjestää kaikille avoimen tapaamisen Kepan Norsukokoustilassa torstaina klo MILMA KETTUNEN Lisätietoja: huumeboikotti@yahoo.com VLADIMIR IVANOV PLAN-KUMMI LAPSELLA Jo lasta on saanut suomalaisen Plan-kummin, joka pienellä kuukausittaisella maksulla tukee kummilasten yhteisöissä toteutettavia hankkeita esimerkiksi kouluolojen, terveydenhoidon, asumisen ja elinolojen kehittämistä. Raja meni rikki lokakuun 27. päivänä, jolloin tapahtuma Planilta lapselle televisioitiin suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla. Illan aikana noin suomalaista soitti suoraan lähetykseen ja ilmoittautui Plan-kummiksi. Tällä kertaa Plan-iltaa vietettiin kyläjuhlan merkeissä, ja tunnelma elävien tulien ja kyläkaivon ympäriltä välittyi sadoilletuhansille ohjelmaa kotivastaanottimistaan seuraaville katsojille. Plan on kansainvälinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö. Mukana on 15 lahjoittajamaata, 45 ohjelmamaata, miljoona Plankummia ja 1,3 miljoonaa kummilasta. Järjestö perustettiin Espanjassa 1937 ja se aloitti toimintansa Suomessa Plan-kummin tukimaksu on 23,55 /kk. Lisätietoja: Paula Launonen Plan Suomi Säätiö, (09) , KAI ARTES TARINOITA MAAILMAN KYLISTÄ Marraskuun lopulla ilmestyy lapsille suunnattu Heini ja Rinna Utusen omakustanneteos Tarinoita maailman kylistä. Heinin kirjoittama ja Rinnan piirroksillaan kuvittama teos tarjoaa ajatuksia ja tarinoita maailman turuilta ja toreilta - tositapahtumiin perustuvia, mutta kuitenkin satuja, sillä jokainen kertomus päättyy onnellisesti. Teoksessa on 12 tarinaa, joissa nuori tyttö pohtii maailmaa ja kohtaamiaan ihmisiä omasta, lapsen näkökulmastaan ja koettaa muuttaa asioita paremmaksi. Aiheita tarinoille Heini sai matkustaessaan useiden vuosien ajan kansalaisjärjestötehtävissä eri puolilla maailmaa. Minulla oli jo kauan ollut tarve kirjoittaa kirja ja jotenkin pohtia, kuinka kaiken maailmantuskan saisi käännettyä hyväksi - sellaisissakin tilanteissa, jotka näyttävät toivottomilta, Heini kertoo kirjan taustasta. Tarinoita maailman kylistä -kirjan julkaisee yhdistys Vapaus vaalia nuoria, josta sitä voi myös tiedustella. Omakustanteen hinta on 25 euroa. Hanki itsellesi SOLIDAARISUUSKALENTERI RAUHAN PUOLESTA Jo kuudetta kertaa ilmestyvä Solidaarisuuskalenteri pitää sisällään kattavan kansalaisjärjestöosoitteiston sekä tärkeimmät toimintapäivät ja teemaviikot. Kalenteria saa hyvin varustetuista kirja- ja maailmankaupoista sekä Rauhanpuolustajilta,

6 6 Järjestöuutisia ESTELLE PALASI ANGOLASTA EIJA PALOSUO TIINA-MARIA LEVAMO Estelle saapui Helsingin Eteläsatamaan pitkän merimatkan päätteeksi. Reilun kaupan purjelaiva Estelle palasi ensimmäiseltä Afrikan-purjehdukseltaan lastinaan angolalaisia käsitöitä. Omintakeisen laivan uumenissa piilee kuitenkin paljon muutakin kuin tavaraa. Katopas jo on komea paatti tuohon ilmaantunut! huomaa ukko kauppahallin kahvion ikkunasta. Viereinen mies tietää kertoa: Se on se Estelle. Ai - SE Estelle! Hullut ja rohkeat saavat aina mainetta niin myös vapaaehtoisvoimin kierrätysmateriaalista kunnostettu purjelaiva, jolla joukko reilun kaupan aktivisteja päätti henkilökohtaisesti muuttaa maailmankaupan rakenteita. Liikkeelle lähdettiin 15 hengen miehistöllä Turusta toukokuun alussa, ja purjehdus Angolaan kesti 39 vuorokautta yhteen, 52 vuorokautta toiseen suuntaan. Estellen matkan pituus kuvastaa Jukka Lindell ja Ville-Veikko Hirvelä esittelevät Estellen paluulastia. EIJA PALOSUO symbolisesti Pohjoisen ja Etelän välistä kuilua ja maailmankaupan todellista hintaa, kuvailee solidaarisuusaktiivi Ville-Veikko Hirvelä. Menomatkalla Estelle kuljetti n euron arvosta humanitaarista tarviketukea sisällissodasta toipuvaan maahan. Tuen päätymistä pakolaisleireille miehistö valvoi itse paikan päällä. Vaikka byrokratia välillä hidasti Estellen pyrkimyksiä ja laiva seisoi satamassa tarpeellisten paperien, leimasinten ja henkilöstön sijaitessa jokaisen eri kaupungissa, Hirvelä ei vyörytä syytä paikallisen hallintokoneiston niskaan: Ongelmat johtuivat ylikansallisen satamalaitoksen käytännöistä. Angolassa yksityistäminen ei ole helpottanut vaan hidastanut asioiden hoitoa, hän kommentoi. Paluurahdiksi lastatut tavarat kerättiin kansalaisjärjestöjen kontaktien avulla Angolan syrjäseutujen käsityöläisiltä. Mukaan otettiin kivi- ja puuveistoksia, patsaita, naamioita, rumpuja, koritavaraa, ruukkuja ja tauluja. Enemmänkin olisi mahtunut: Oli yllättävän vaikea löytää tuotteita maasta, jossa sisällissota on tuhonnut koko talouden valtion öljy- ja timanttikauppaa lukuun ottamatta. Sodan aikana pientuottajien oli vaikeaa kuljettaa tuotteitaan kaupungista toiseen, ja myös raaka-aineiden saanti hankaloitui huomattavasti, selvittää paluulastia eri puolilta Angolaa hankkinut Jyri Jaakkola. Estellen tavoitteena ei kuitenkaan ollut pelkästään tuki ja kaupankäynti. Kyseessä on laajempi talouden, tuotannon ja kulttuurin muotojen vaihto. Toivomme näiden esineiden herättävän myös suomalaisissa uteliaisuutta angolalaisia kohtaan, painottaa Hirvelä. EIJA PALOSUO Angola-projektissa ovat mukana Uusi Tuuli ry, Emmaus Jokioinen ja sen Turun alajaosto sekä Maailmankauppojen liitto ry. Projekti saa tukea Suomen ulkoministeriöltä. Lisätietoja: (02) ,

7 Järjestöuutisia 7 MAAILMA KYLÄSSÄ TULEE - VALMISTAUDU! Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi.tai rilli.lappalainen@kepa.fi. Järjestöt voivat jälleen hakea kansalaisjärjestöille suunnattuja EU:n kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatusrahoja. EU:n B linjan kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatusta koskeva haku alkaa vielä tämän vuoden puolella. Haku jaetaan todennäköisesti kahtia niin, että kehitysyhteistyö ja kansainvälisyyskasvatus saavat haussa omat aikataulunsa. Hakemusten jättöpäivä tullee kuitenkin olemaan helmikuun 2003 lopussa. Hakua koskevat ohjeistukset ovat samat kuin viime hakukierroksella. Ne ja aikaisemmat hakulomakkeet löytyvät osoitteesta europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl (ruksaa others, closed ja grants ). Uudet lomakkeet ilmestyvät aikanaan samalle sivulle. Silloin tietoja varten tulee ruksata others, open ja grants. Vuoden 2001 päätökset tulossa Edellisen hakukierroksen päätösvalmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Jos komissiosta ollaan yhteydessä järjestöönne sopimusasioihin liittyen, on se lähes varma merkki hyväksytystä hakemuksesta. Sopimuksen allekirjoituksen kanssa on syytä olla ripeä, sillä komissio haluaa saada allekirjoitusprosessin päätökseen ennen joulua. Tässä haussa hyväksyttyjä kansainvälisyyskasvatushankkeita on yhteensä 44 kpl ja niiden arvo on 21 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankkeita on puolestaan 196 kpl. Arvoltaan ne ovat 138 miljoonaa euroa. Infoguide auttaa hakemuksen teossa Komissio on tehnyt oppaan hakemuksen tekemisen avuksi. Infoguideniminen opas löytyy osoitteesta projects/ong_cd/infoguide_en.pdf. Syksyn mittaan olen haastatellut järjestöjä heidän kokemuksistaan EU-rahoitukseen liittyen. Samalla olen kysellyt järjestöjen mahdollisista tulevaisuuden tarpeista. Selvitystyön tuloksista tulee isompi juttu tammikuun Uutiskirjeeseen, mutta itse raporttia voi pyytää minulta. RILLI LAPPALAINEN Vuoden 2003 Maailma kylässä -festivaali järjestetään Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Aikaisempien vuosien tapaan festivaalilla voi tutustua monikulttuuriseen Suomeen sekä kehitysyhteistyön ja globaalien asioiden laajaan kirjoon. Viikonlopun kestävä urbaani festivaali tarjoaa elävää musiikkia Suomesta ja maailmalta, ruokaa, teatteria ja näyttelyitä. Lisäksi lauantai-iltana järjestetään festivaaliklubi VR:n makasiineilla. Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa. Nälkä lähtee! KIRIK ERTANTO Maailma kylässä festivaalin pääteemana on ruoka, joka näkyy varsinaisen syötävän lisäksi ohjelmassa ja näyttelyissä. Merkittävässä roolissa on yli 50 kansalaisjärjestön yhteinen Ruokaaika-kampanja, joka tähtää nälän poistamiseen maailmasta. Ruokaaikaan osallistuvat järjestöt kampanjoivat reilun kaupan ja lähiruoan puolesta ja muistuttavat, että arkisillakin ostopäätöksillä voi vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin. Järjestöille tulossa postia Festivaalin sydämessä ovat tälläkin kertaa kansalaisjärjestöt, jotka voivat esitellä esimerkiksi eri kulttuureita, kehitysyhteistyötä, globalisaatiota, ihmisoikeuksia, luonnonsuojelua, konflikteja, eri uskontokuntia, liikuntaa, ay-toimintaa sekä sosiaali- ja terveyssektoria. Kepan jäsenjärjestöt sekä edellisiin Maailma kylässä ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin osallistuneet järjestöt saavat joulukuussa postia, jossa kerrotaan tapahtumasta ja siihen ilmoittautumisesta tarkemmin. Lisätietoja löytyy myös festivaalin verkkosivuilta osoitteesta Verkkosivuilla voi myös ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi festivaalille sekä esittää ohjelmaideoita. UUSIA KASVOJA KEPASSA Lisätiedot: tapahtumakoordinaattori Kai Artes, kai.artes@kepa.fi (09) Sari Laaksonen aloitti hiljattain Ruoka-aika-kampanjan koordinaattorina. MARCUS FLOMAN KARI MARKKANEN

8 8 Uutisia etelästä SOSIAALITYÖNTEKIJÖILLE VAMMAISKOULUTUSTA MOSAMBIKISSA Vammaisalan koulutuksesta on Mosambikissa huutava pula. Syksyllä vammaisalan sosiaalityöntekijät vaihtoivat kokemuksia ja oppivat uutta kahden viikon kurssilla. Järjestäjinä toimivat Mosambikin sosiaaliministeriö sekä vammaisalan kattojärjestö FAMOD, ja rahallista tukea saatiin myös Kepalta. Mosambikissa käynnistettiin viime vuosikymmenellä ABC vammaisohjelma, jolla kuntoutetaan vammaisia siellä missä he asuvat. Ohjelman tavoitteena on integroida vammaiset yhteisöjensä hyödyllisiksi jäseniksi. ABC-ohjelma kouluttaa läänikohtaisia koordinaattoreita, jotka jatkavat ohjelman suunnittelua ja vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta kotiseuduillaan. Kesällä eri lääneihin työnohjausmatkalle lähteneet mosambikilaiset ja suomalaiset asiantuntijat havaitsivat, että usealla koulutetulla työntekijällä oli samantapaisia ongelmia, joita voitaisiin käsitellä yhdessä. Työnohjausmatkan aikana syntyi idea kahden viikon kurssista, jolla koottaisiin yhteen parikymmentä henkilöä eri puolilta maata pohtimaan vammaisuutta ja vammaishuollossa tarvittavia toimenpiteitä. Syksyllä toteutetulle ensimmäiselle kurssille osallistuivat viranomaisten ja vammaisjärjestöjen valitsemat sosiaalityöntekijät sekä vammaisten vanhempien edustaja. Ensimmäinen kurssi oli suunnattu Keski- Mosambikin sosiaalityöntekijöille, myöhemmin sama kurssi pidetään maan pohjois- ja eteläosissa. Kurssilla vammaistyötä tekevät sosiaalityöntekijät pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan ja ottamaan oppia toistensa työstä. Kurssille oli suuri tarve jo siksikin, että työhön oli tullut mukaan henkilöitä, joilla ei ollut lainkaan aiempaa koulutusta. Yhtenä tavoitteena oli myös kunnallisen sosiaalityön ja järjestöjen tekemän työn lähentäminen toisiinsa. Kurssi järjestettiin Mosambikin Punaisen Ristin koulutuskeskuksessa Chimoiossa Suunnitteluryhmä Horácio Manhece, Fransisco Tembe ja Helinä Helminen kurssitauolla arvioimassa tapahtunutta ja miettimässä jatkoa TOIVO KETTUNEN TOIVO KETTUNEN Kurssi itsessään pyrki myös toimimaan mallina hyvälle hallinnolle. Hankkeiden suunnittelu ja erityisesti taloudenhoito on mosambikilaisille usein vaikeaa, sillä pitkään sodassa olleen maan hallintokulttuuri on vielä ohut. Ensimmäisten kurssien jälkeen kurssilaisille annetaan kehitysvammaisuuteen liittyvä projekti, joka toteutetaan sosiaalityön ja järjestöjen yhteistyönä. Välitehtävän jälkeen samat henkilöt osallistuvat kurssin toiseen osaan. Ensimmäinen kurssijakso sai sekä osallistujilta että vetäjiltä myönteiset arviot. Olen saanut kurssilta tietoa, jota en ole saanut vielä mistään muualta. Kehitysvammaisen lapsen vanhempana koin erityisesti kehitysvammaisuutta koskevan osuuden tärkeäksi, mutta myös järjestötoimintaan tutustumisesta oli hyötyä, totesi kehitysvammaisten omaisten perustamassa ACRIDEME-järjestössä toimiva Sra Lúcia da Silva. Myös vetäjien mukaan kurssin tavoitteet toteutuivat hyvin. Kun osallistujina oli sekä sosiaalitoimen että järjestöjen ja omaisten edustajia, ryhmätyöskentelyssä saatiin koottua eri osapuolten näkemykset ja työskentely oli antoisaa. Pelkkää kiitosta kurssilaiset eivät järjestelyille kuitenkaan antaneet. Sra Lúcia olisi toivonut todistusta jo kurssin ensimmäisestä jaksosta: Olisi heti kotiin mentyä ollut paperi, josta voisi näyttää muille, mitä on opiskeltu. Kurssilaiset toivoivat myös opiskelua helpottavaa kirjallista materiaalia, sillä kirjoja ei ole eikä niiden hankintaan olisi varaakaan. Yhteenvetona sekä kurssin vetäjät että osallistujat olivat kuitenkin sangen tyytyväisiä kokonaisuuteen. Vammaiskysymyksiin tutustuessaan kurssilaiset perehtyivät myös työskentelemään, perustelemaan ja päättämään asioista yhdessä. Tulevaisuudessa kurssilaiset kouluttavat kenttätyöntekijöitä omille lähialueilleen, joten kurssin tulosten voi odottaa leviävän myös laajemmalle. TOIVO KETTUNEN Kirjoittaja on Mosambikissa asuva vapaa toimittaja

9 Uutisia etelästä 9 PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? Valtioiden talousintressit ja perinteiset elinkeinot ovat törmäyskurssilla Mekong-joen alueella. Mekongin jokivarren tulevaisuutta koskevasta päätöksenteosta keskusteltiin kiivaasti Koillis-Thaimaassa marraskuussa järjestetyssä kansainvälisessä Mekongdialogissa. Ubon Ratchathanissa pidetyn nelipäiväisen konferenssin ja Pak Mun -padolle tehdyn kenttämatkan päätarkoituksena oli kuunnella alueen maiden kansalaisyhteiskuntien edustajien näkemyksiä vesivarojen käyttöön liittyvistä kehityshankkeista ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Lähes 300 osallistujan joukossa oli järjestöaktivistien ja paikallisyhteisöjen edustajien lisäksi runsaasti yliopistoväkeä ja viranomaisia Thaimaasta, Kambodzhasta, Laosista ja Vietnamista. Lisäksi mukana oli ympäristötutkijoita Australiasta ja Kiinan Yunnanin maakunnasta. Dialogin järjestivät Kepan thaimaalainen kumppanijärjestö PER, sen alueellinen sisar TERRA, Sydneyn yliopiston AMRC-keskus (Australian Mekong Resource Centre) sekä Oxfam Mekong Initiative. Dialogin järjestämisen taustalla ovat Mekongin alueen suuret voimalaitospato- ja keinokasteluhankkeet, jotka on suunniteltu ilman kansalaiskeskustelua sekä riittäviä sosiaali- ja ympäristövaikutusselvityksiä. Vain viikkoa ennen dialogia alueen valtionpäämiehet sopivat Phnom Penhissä nopeuttavansa alueellisen infrastruktuurin, muun muassa vesivoimaan perustuvan sähköverkon rakentamista Aasian kehityspankin tuella. Vastalauseita ja suosituksia Vaikka vaikutukset Mekongin yläjuoksulle tai sivujokiin rakennettavista hankkeista leviävät naapurimaihin, ei alajuoksun asukkailla ole mahdollisuutta vaikuttaa projekteihin. Kun Kambodzhan Ratanakirin maakunnan kyläläiset toivat dialogiin katkeran viestinsä siitä, miten Vietnamin puolelle rakennettu Yali Falls -pato on tuhonnut Se San -joen varren 60 kylän kalastukselle perustuneen toimeentulon ja ruokaturvan, vietnamilaiset viranomaiset pahoittelivat ratanakiriläisten kärsimyksiä ja toivoivat, että tulevaisuudessa valtioiden välisellä yhteistyöllä hankkeiden vaikutuksia voidaan lievittää paremmin. Kiinan rakentamat suuret padot sekä koskien räjäytys ja joen ruoppaus rahtilaivaliikennettä varten saivat tuomion jopa Yunnanista tulleilta dialogin osallistujilta. Yunnanilaiset asiantuntijat kertoivat, että hankkeet ovat osa Kiinan politiikkaa, jolla syrjäisten maakuntien luonto ja ihmiset uhrataan kasvukeskusten kehityksen edessä. Myös Thaimaa tukee tätä politiikkaa aikomalla ostaa sähköä Yunnanin padoista. Teollisuusmaiden kehitysavun turvin toimivan Mekong-jokikomission rooli herätti myös keskustelua. Vaikka komissio pyrkii joen kestävään käyttöön, on se hampaaton jäsenmaiden kansallisten talousintressien edessä. Kiina ei edes ole komission jäsenmaa. Ahneuteen perustuvalle kehityspolitiikalle on tultava Mekongin valuma-alueella loppu. Useat kokouksen osanottajat vaativat paikallisen tiedon ja kulttuurien ottamista mukaan valtiolliseen päätöksentekoon. Suurin osa alueen 60 miljoonasta asukkaasta elää edelleen maanviljelyksestä ja kalastuksesta, ja heille jokien luonnontilaisuus on elinehto. Australian Murray-Darling -jokilaakson esimerkki osoittaa, että tehtyjen virheiden korjaaminen ja joen luonnontilan palauttaminen on äärimmäisen vaikeaa ja kallista. TIMO KURONEN Bangok Kukkia ja kynttilöitä lasketaan Mun-joen vietäväksi joen kunnioittamisrituaalissa. TIMO KURONEN

10 10 Uutisia etelästä KEPA DOMINIKAANITYÖLÄISTEN ETUJA EDISTÄMÄSSÄ Kepa on toiminut Karibialla lähes neljä vuotta. Toiminta on keskittynyt erityisesti Dominikaaniseen tasavaltaan ja painottunut työelämään ja ammattiyhdistysliikkeeseen liittyviin kysymyksiin. Viime aikoina mukaan on tullut myös Euroopan unionin kehitysyhteistyön seuraaminen yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Alkuun ammattiyhdistysliikkeen ehdotuksesta Kepan jäsenjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Liikealan ammattiliitto esittivät Kepan hallitukselle lokakuussa 1997 työntekijän lähettämistä Karibian ja Keski-Amerikan alueelle. Työntekijän tehtäväksi suunniteltiin Suomen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöhankkeiden koordinointia ja kokemusten keräämistä alueelta Kepan ja sen jäsenjärjestöjen käyttöön. Kepan yhteystoimitsija Janne Ronkainen aloitti työnsä Dominikaanisessa tasavallassa, Santo Domingossa tammikuussa Puolet työajasta varattiin työelämään ja ammattiyhdistysliikkeeseen liittyviin tehtäviin. Tavoitteena oli myös laajentaa, monipuolistaa ja vahvistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteyksiä Karibian alueelle tarjoamalla niille yhteyspalveluja Dominikaanisesta tasavallasta käsin sekä lisätä suomalaisten tietoa ja kiinnostusta Karibian alueen kehityskysymyksistä. Karibian toiminnan arvioinnin jälkeen kesällä 2000 Kepa päätti toiminnan jatkamisesta vuosina Itse aloitin yhteystiedottajana Santo Domingossa helmikuun 2001 alussa. Työaika on jaettu Kepan ja SASKin kesken: osa työtä on SASKin Dominikaanisessa tasavallassa käynnissä Suomi-Dominikaaninen tasavalta -ystävyysseuran puheenjohtaja Pekka Sillanmäki tutustumassa seuran vuonna 1997 restauroimaan kouluun Romanassa. olevan osittain Euroopan unionin rahoittaman ammattiyhdistysten keskusjärjestöhankkeen puolipäiväinen projektijohtajuus. Kohti kehityspoliittista tiedottamista SASKin hankkeiden lisäksi muiden Kepan jäsenjärjestöjen hanketoiminta Karibialla on ollut varsin vähäistä. Suomi-Dominikaaninen tasavalta -ystävyysseuralla on maassa käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on parantaa Salcedon maakunnassa sijaitsevan Las Cuevas -kylän asukkaiden taloudellista omavaraisuutta hankkimalla heille vuohia kotitarpeisiin. Projekti käynnistyi vuoden 2000 keväällä. Abilis-säätiöllä on ollut alueella kaksi jo päättynyttä hanketta. Kuurojen tietokonekoulutushanke toteutettiin yhdessä San Pedro de Macorísin kaupungissa sijaitsevan kuurojen koulutuskeskuksen CAES: n (Centro Alternativo Experimental de Sordos) kanssa. Lisäksi Abilis toteutti Haitissa sokeiden lainarahastohankkeen yhdessä paikallisen SHAA (Sociéte Ha tienne d Aide aux Aveugles) järjestön kanssa. Ammattiyhdistysliikkeen ulkopuolisen toiminnan painopiste on siirtynyt vähitellen kehityspoliittiseen tiedottamiseen. Yhteyspalveluihin liittyvää työtä tehdään pääosin Suomessa syntyvän kysynnän mukaan. Tiedotuksessa seurataan Dominikaanisen tasavallan lisäksi Kuuban ja Haitin tilannetta. EU:n kehitysyhteistyön seuraaminen KENT WILSKA Kepa on mukana laajassa Euroopan unionin kehitysyhteistyötä seuraavassa hankkeessa muiden eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kanssa. Tähän Eurostep-verkostoon kuuluvien eurooppalaisten järjestöjen tarkoituksena on seurata EU:n kehitysyhteistyötä yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa parissa kymmenessä maassa Afrikassa, Karibialla ja Aasiassa. Dominikaanisessa tasavallassa Kepa tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiä seurata EU:n kehitysyhteistyön muotoilua ja toteuttamista vuosina Seurannan teemoja ovat muun muassa köyhyyden vastainen taistelu, koulutus, kauppasopimukset ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Näillä näkymin Kepan toiminta Karibialla on varmaa heinäkuuhun 2003 asti. Jatkosta päätetään alkuvuodesta. KEPA MAAILMALLA 4/9 KARIBIA toiminta alkoi 1999 toimisto Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa työntekijöitä nyt: yhteystiedottaja Kent Wilska KENT WILSKA Santo Domingo tärkeimmät tehtävät: SASKin hankkeen puolipäiväinen projektijohtajuus, EU:n kehitysyhteistyön monitorointi yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kehityspoliittinen tiedotus

11 11 KEPAN KOULUTUS KEVÄÄLLÄ MITEN ALOITAN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN? KURSSI JÄRJESTETÄÄN TAMPEREELLA Kurssi on tarkoitettu kehitysyhteistyön vasta-alkajille eli jos pohdit järjestössäsi kehitysyhteistyön aloittamista mutta et tiedä mitä kaikkea se vaatii, niin tämä kurssi on sinulle! Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestön kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöltä vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan kehitysyhteistyön suunnittelun alkuvalmisteluja sekä esitellään hankemuotoisen yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. Kouluttajina kurssilla toimivat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Paul Silfverberg. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä SOPIMUKSET, KULTTUURI JA HANKESUUNNITELMA: MITEN NE LIITTYVÄT TOISIINSA? Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisjärjestöjen edustajille, jotka ovat hakeneet ulkoministeriön hanketukea. Hanketuen ehdoissa edellytetään, että suomalainen järjestö siirtää sopimuksella velvoitteet kumppanilleen. Tule muiden kanssa pohtimaan mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa! Kurssilla kansalaisjärjestöyksikön virkamies Antero Järstä kertoo mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Tämän jälkeen käydään läpi järjestöjen välisten sopimuksien kiemuroita ja vastataan mm. kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Miten hankesuunnitelma ja sopimus liittyvät toisiinsa? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän pitäisi tietää kumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujumisen? Kouluttajina mm. Kepan hallintojohtaja Anri Kyöstilä, kehitysyhteistyösihteeri Anne Romar ja koulutussuunnittelija Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälti loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla sivutaan myös niitä lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa. Tällaisia ovat mm. gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjataan etätyön tekemisen aikana. lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä JÄRJESTÖJEN RUOKAMYYNTI TAPAHTUMISSA Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esimerkiksi Maailma Kylässä -festivaalilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautuminen mennessä VUOSIRAPORTOINTI TULEE VALMISTAUDU AJOISSA! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen mennessä.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Global Democracy and Media -seminaari Helsingissä klo UM:n kehitysyhteistyöosaston, Maailman Sivu ry:n ja IPS:n seminaari Kyon tiedotuksen tiloissa, osoitteessa Kanavakatu 4 a, Helsinki. Lisätiedot: Marja-Leena Suvanto, puh. (09) tai marja-leena.suvanto@formin.fi. Ilmoittautumiset: Pirjo Härkönen (09) tai kyoinfo@formin.fi Avoimet ovet Maailmanvaihdossa klo 11-18, osoitteessa Pitkänsillanranta 11, Helsinki. Ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähtöä harkitsevalla on tilaisuus tavata vapaaehtoistyössä olleita suomalaisia sekä saada tietoa eri maiden vapaaehtoistyömahdollisuuksista. Tarjolla myös lisätietoa ulkomaalaisen vapaaehtoisen isäntäperheenä tai vapaaehtoistyöpaikkana toimimisesta kiinnostuneille. Lisätiedot: (09) , maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi ja Kansainvälinen itsenäisyysjuhla klo 20 alkaen Kulttuuriareena Gloriassa, Helsingissä. Rauhanpiipun, Kulttuuriareena Glorian ja Harjun nuorisotalon järjestämä juhla täyttää perinteisen jäykän ja ahdasmielisen isänmaallisen juhlimisen jättämää aukkoa yhteisen vapaapäivän vietossa. Juhla tuo parrasvaloihin monipuolisesti musiikkityylejä maailman eri kolkilta. Lisätiedot: Rauhanpiipun puheenjohtaja Timo Tuominen, (040) ja tiedottaja Hans Hellén, hans.hellen@helsinki.fi Globaalin tietoyhteiskunnan haasteet -seminaari klo Tampere-talon salissa A1 (Yliopistonkatu 55). Tampereen yliopiston Tietoyhteiskuntainstituutti (ISI) järjestää Maailman tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) valmisteluun liittyvän seminaarin tiedeyhteisölle. Seminaarin tarkoituksena on edistää suomalaisen tiedeyhteisön mukana oloa WSIS-prosessissa. Seminaari on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: koordinaattori Anssi Männistö, (03) tai anssi.mannisto@uta.fi. Ohjelma löytyy osoitteesta Ihmisoikeudet ja kestävä kehitys klo Helsingin Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, tila Juho Rissanen. Klo 9.30 Ihmisoikeuspäivän luento: Ihmisen oikeudet, ihmisoikeudet ja vastuu maailmasta, professori Timo Airaksinen/HY, Käytännöllisen filosofian laitos, klo Keskustelutilaisuus: Ihmisoikeudet ja kestävä kehitys sekä klo12.30 Maailmankansalaisen kypsyyskokeen vuoden 2002 tunnustuspalkinnot. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: Kirsi Airaksinen, (09) tai kirsi.airaksinen@ykliitto.fi Ihmiskauppaa ympärillämme - vankeus, sisarettomuus, epätasa-arvo? STETEn järjestämä seminaari pidetään eduskunnan auditoriossa (Sisäänkäynti Vasen yleisöporras) klo Tilaisuuden aiheita ovat mm. Venäjä ja naiskaupan heijastumat Suomessa ja Suomi Euroopan ihmissalakuljetuksen reunamilla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (4.12. mennessä) STETEn toimisto (09) tai stete@stete.org Vaihtoehtoista agendaa etsimässä SASKin syysseminaari klo Rakennusliitossa (Siltasaarenkatu 4), Helsingissä. Seminaari pohtii ammattiyhdistysliikkeen roolia Maailman sosiaalifoorumihankkeessa ja yhteistyön mahdollisuuksia ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Mitä opittavaa ay-liikkeellä ja kansalaisjärjestöillä on toisiltaan? Pystyvätkö ne aitoon ja tasaveroiseen vuoropuheluun ja voiko sen tuloksena syntyä uusia liittoutumia ja uusia muutosvoimia? Seminaariin on vapaa pääsy. Lisätietoja: Caisan joulubasaari osoitteessa Kaisaniemenkatu 6 B, Helsinki. Basaari on avoinna perjantaina klo ja lauantaina klo Mukana on useita ystävyysseuroja ja kansalaisjärjestöjä. Tarjolla on käsitöitä, joulutavaraa, taidetta, pakattuja leivonnaisia ja muita pakattuja ruokatuotteita. Jouluhenkistä ohjelmaa molempina päivinä. Joulupukki vierailee lauantaina klo 17. Vapaa pääsy. Lisätiedot: fi.html ja Alina Ciesla, alinaciesla@hotmail.com Suomen sosiaalifoorumin suunnittelukokous klo 17 Suomen Elintarviketyöläisten Etelä-Suomen Aluetoimistossa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, 5. kerros, Helsinki. Tilaisuudessa ideoidaan huhtikuuta Helsingissä järjestettävän Sosiaalifoorumia. Foorumi on vapaa tila, jonne järjestöt ja ryhmät voivat tuoda omaa ohjelmaa yhdessä tai erikseen. Tapaaminen on valtakunnallinen kiinnostuneet eri puolilta Suomea ovat tervetulleita! Lisätietoja esimerkiksi: Päivi Uljas, (09) , paivi.uljas@selry.fi ja Mika Böök, mikael.book@kaapeli.fi. CLASES DE ESPAÑOL Beginning about mid-december 2002, SOLID Coop is pleased to offer a basic conversational Spanish course meeting once a week at KEPA s Kolibri room. The course will prepare YOU for traveling in América by means of revolutionary teaching methods aimed at immediate learning. Language of instruction is English; fees are a voluntary donation. More info from sectorglobal@hotmail.com or professor Riko at (050) Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Janne Sivoselle (janne.sivonen@kepa.fi). SEURAAVA UUTISKIRJE ILMESTYY JOULUKUUSSA