SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU /03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain vastainen ja uhkaa yhdistymis- ja sananvapautta. Sivu 8 SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN Kondomin pelko elää vahvana Sambiassa. Maaseudulla lapsille opetetaan mahdollisimman aikaisin seksuaalisuudesta ja aidsista. Sivu 7 SISÄLTÖ: Ruoka-ajan korttikampanja meneillään...3 Tobinin vero etenee hiljalleen...4 Apua Suomeen palaajien kulttuurishokkiin...6 Kepa Thaimaan metsissä ja Mekong-joella...10 Kepan koulutus keväällä

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Projektiavustaja Sari Korkalainen Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Kumppani) Teppo Eskelinen Sonja Hyttinen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Tomi Kuhanen Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Eija Palosuo KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: Kurssisihteeri Suvi Halttula EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo OHJELMAYKSIKKÖ RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola VAIKUTTAMISTIIMI: Koordinaattori (ruokakampanja) Sari Laaksonen Mika Railo Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Maria Suoheimo Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti Järjestöavustaja Tuomas Valovirta HALLINTOYKSIKKÖ ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Markus Pohjola KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Lotta Valtonen C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Sharon Sichilongo Janne Sivonen Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: MUUT YHTEYDET: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa INDONESIA Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 KAUPPIAAT JA RAVINTOLAT VASTAAVAT RUOKA-AIKA-KAMPANJALLE Kansalaisjärjestöjen Ruoka-aika-kampanjan korteissa kehotetaan eri päättäjiä suosimaan luomutuotteita, reilun kaupan tuotteita ja lähiruokaa. Joulukuun puolivälissä internetkortteja oli lähetetty 333 eri kauppaketjuille ja ravintoloille. Kysyimme, mitä mieltä Amica ja Kesko ovat kampanjan vaatimuksista. Amica on pohjoismaiden suurin henkilöstöravintolaketju, ja sillä on 900 ravintolaa Suomessa. Amica ei tällä hetkellä käytä reilun kaupan tuotteita mutta suosii suomalaisia raaka-aineita. Kaikki lihatuotteet ja marjat ovat suomalaisia sekä muidenkin tuotteiden osalta käytämme suurimmaksi osaksi kotimaisia tuotteita. Koska tuotteiden tuoreus on tärkeää, raaka-aineet ostetaan aina mahdollisimman läheltä ravintolaa, sanoo Tarja Martikainen, ravintolapäällikkö Partekin Amicassa Helsingissä. Martikainen on tutustunut korttikampanjan vaatimuksiin. Suomen Amican suuren linjan päätökset tekee keskitetysti osto-osasto. Osto-osasto ei ole tähän mennessä kelpuuttanut luomutuotteita lämpimiin aterioihin Amican ravintoloihin. Päätöstä perustellaan sillä, ettei luomua saa tarpeeksi suurissa määrissä eikä useita tuotteita saa ympärivuotisesti. Ravintolamme vihannestoimittaja tuo joskus kesällä luomutomaatteja, porkkanaa ja kukkakaalia, jota tarjoamme asiakkaille salaattipöydässä, Tarja Martikainen muistuttaa. Vaikkei Amica normaalisti käytä luomua, seuraamme tilannetta koko ajan - periaatteessa suhtaudumme luomuun positiivisesti. Kesko on myynyt luomuhedelmiä ja vihanneksia 90- luvun alkuvuosista lähtien, järjestelmällisemmin tuotteita on myyty vajaan neljän vuoden ajan. Hedelmien ja vihannesten luomuhankinnoista vastaava tuotepäällikkö Juha Massinen ei ole kuullut Ruoka-aikakampanjasta ja ruokakorteista. Hänen mukaansa Kesko pyrkii ottamaan kauppoihin kaikkia saatavilla olevia kaupallisia luomuhedelmiä ja vihanneksia. Mielestäni eettisyys on luonnollinen osa luomun ideologiaa, enkä usko, että kukaan voi kiistää ettei eettisyys toimisi: se myy erittäin hyvin, Massinen sanoo. Keskon hedelmä- ja vihannesmyynnistä on tänä päivänä luomua kaksi prosenttia. Vuodesta 1999 viime vuoteen luomutuotteet menivät todella hyvin kaupaksi, kuluvana vuonna kasvu ei ole ollut aivan yhtä MARCUS FLOMAN suurta. Vaikka Massinen on tyytyväinen luomun kasvuun hän myöntää kasvun hitauden olevan ongelmallista. On selvää, ettei luomua ole markkinoitu tarpeeksi, vaikka esimerkiksi Finnfoodin luomuosasto tekee hyvää markkinointityötä. Toiseksi täytyy sanoa, että kaupan näkökulmasta tarvittaisiin lisää luomun suurtuottajia. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että on liikaa marginaalisia pientuottajia markkinoilla, Massinen sanoo. Miksi suosia luomua? En ole alan ekspertti, mutta mitä vähemmän käytetään kemiallisia torjunta-aineita niin dosta tulee pitkällä aikavälillä parempaa. Okkonen on tutkinut luomuvihanneksia Valttikorttina luomuvihannekset -hankkeessa. Hänen mielestään luomuviljelyssä on ongelmia, jotka liittyvät siihen, että maataloustutkimus on keskittynyt lähes kokonaan tavanomaisen viljelyn tutkimiseen. Luomua on tutkittu tieteellisesti vähän. Okkosen itsensä mielestä yhdellä maatilalla ei pitäisi viljellä vain yhtä lajia, vaan maatilaa tulisi hänen mukaansa viljellä monipuolisesti, jotta ekosysteemi pysyisi rikkaana. Okkosen mielestä luomusta olisi myös paljon hyötyä etelän maissa. Enemmistö viljelijöistä etelässä on pienviljelijöitä, Ruoka-ajan korttikampanja - missä mennään? Joulukuun puolivälin tilanne - internetkortteja lähetetty yhteensä 333 kpl - ulkomaankauppaministerille 82 kpl Pahvikortit: - nyt mukana 20 järjestöä - järjestöt tilanneet yhteensä korttia + Kirkon Ulkomaanapu korttia - painos nyt yhteensä noin korttia, lisäpainos tulossa keväällä - tilaa kortteja: ruoka-aika@kepa.fi sen parempi se on ympäristölle. Toisaalta luomun tuottaminen on kalliimpaa kun näitä aineita ei käytetä, Juho Massinen kertaa. Amk-hortonomiksi opiskeleva Pirkko Okkonen vastaa kysymykseen biodynaamisen liikkeen näkökulmasta: Jos maata hoitaa kestävällä tavalla ilman myrkkyjä ja lannoitteita, se kestää sukupolvelta toiselle ja sa- luomumenetelmillä viljelijöille taattaisiin tulevaisuudessa paremmat sadot ja parempi kate. Tärkeintä olisi että pienviljelijät saisivat viljellä omaan käyttöönsä myös hyvillä maapalstoilla, nykyäänhän parhaimmat maaalueet on usein varattu tehoviljelylle, jonka tuotto menee ulkomaille myyntiin. Osa sadosta on toki tärkeätä saada myyntiin, Pirkko Okkonen sanoo. MARCUS FLOMAN

4 4 Järjestöuutisia TOBININ VERO ETENEE HILJALLEEN Tobinin verosta on tullut symboli ihmisille, jotka haluavat löytää vaihtoehtoja uusliberalistiselle järjestykselle. Attacin joulukuussa järjestämä Tobinin vero -keskusteluilta Helsingin yliopistolla avattiin painavin sanoin. Siihen oli aihettakin, sillä päärakennuksen pakkautuneet toistasataa kuulijaa osoittivat, ettei kysymys kansainvälisestä valuutansiirtoverosta ole lakannut kiinnostamasta ihmisiä. Professori Heikki Patomäen, ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja kehitysmaatutkija Petri Minkkisen alustukset toivat esiin, ettei veron toteutus ole jäänyt pelkän kiinnostuksen tasolle. Vaikkei Suomen lehdistössä ole aiheesta viime aikoina paljoa puhuttukaan, on veron mahdollistava laki säädetty jo Ranskassa ja Kanadassa, Belgian valmistellessa samaa siirtoa. Illan keskustelu pyörikin veron toteuttamisen ympärillä. Miten saada vastahakoiset maat mukaan, entä mikä olisi sopiva foorumi tarvittavan kansainvälisen yhteistyön rakentamiseen? Miten pieni joukko maita voi ottaa veron käyttöön? Miten veron tuotot tulisi jakaa? Tulisiko veroasteen määrittelyssä painottaa veron tuottoa vai markkinaspekulaation vähentämistä? Suurimman roolin keskustelussa vei professori Patomäki, joka on itse kehitellyt belgialaisen kollegansa kanssa käytännön mallin veron toteuttamiseksi. Patomäen mukaan aloitteen verosta tulisi lähteä joiltain valtioilta, jotta se voitaisiin ottaa alueellisesti käyttöön. Esimerkeiksi tällaisista prosesseista sopivat maamiinasopimus ja kansainvälinen rikostuomioistuin. Ulkoministeri Tuomioja käsitteli omassa puheenvuorossaan Saksan hallituksen äskettäin tilaamaa tutkimusta, jossa kaksitasoinen transaktiovero todettiin toimivaksi ratkaisuksi. Tutkimuksen mukaan tällainen vero voitaisiin ottaa käyttöön yhdellä kolmesta rahamaailman aikavyöhykkeestä. Ero Patomäen malliin on siinä, että saksalaisessa niin kutsutussa Spahnin mallissa perusveroaste olisi hyvin alhainen, 0,01 prosenttia. Patomäki suhtautui epäilevästi Spahnin malliin, joka edellyttäisi veron käyttöönottoa koko EU:n alueella. Hän arveli, että jos Britanniaa Lontoon Cityineen jäädään suostuttelemaan veron kannalle, vero ei tule toteutumaan EU:ssa pitkiin aikoihin. Petri Minkkinen pohti puolestaan Tobinin veroa kehitysmaiden kannalta. Hänen mukaansa vero ei olisi estänyt Meksikon ja Argentiinan kaltaisia finanssikriisejä, mutta olisi voinut ehkäistä niihin johtanutta kehitystä. Veron tuottojen jakamisen Patomäki luovuttaisi demokraattisesti valitulle ylikansalliselle elimelle ilman että niiden käyttötarkoitus olisi etukäteen sidottu. Minkkisen visiossa tällainen demokraattinen Tobin Tax Organization korvaisi ajan kuluessa Maailmanpankin ja IMF:n, ja veron tuotot sijoitettaisiin kehityspolitiikkaan. Minkkinen korostikin, että veron tuotto olisi hyvin merkittävä tulonlähde kehityspoliittiseen työhön. Tilaisuudesta jäi luultavasti kaikille osallistujille tunnelma siitä, että eteenpäin on menty ja mennään edelleen. Toisaalta alustajat korostivat myös sitä, ettei verolta kannata toivoa liikoja. Kyseessä ei ole patenttiratkaisu maailman ongelmiin, vaan yksi tärkeä keino muiden joukossa, kuten Tuomioja asian ilmaisi. TEPPO ESKELINEN Vapaaehtoiseksi Etelään? Löhöloma aurinkorannalla - ei, vaan jotain ihan muuta! Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon hakuaika päättyy Etvo mahdollistaa kulttuurisen oppimisen ja kehityskysymyksiin tutustumisen vapaaehtoistyötä tekemällä. Vapaaehtoiset työskentelevät paikallisissa kansalaisjärjestöissä mm. lasten, nuorten, alkuperäiskansojen, ympäristökysymysten, naisten tai aikuiskasvatuksen parissa. Vapaaehtoisjakson pituus vaihtelee neljästä kuukaudesta vuoteen. Vapaaehtoiseksi voi lähteä Aasian maista Intiaan, Nepaliin, Malesiaan, Filippiineille ja Thaimaahaan, Afrikassa Sambiaan ja Tansaniaan sekä latinalaisessa Amerikassa Boliviaan, Ecuadoriin tai Peruun. Etelän vapaaehtoisohjelman vaatimuksena on vähintään 20 vuoden ikä sekä englannin tai espanjan taito. Etelän järjestöjä hyödyttävät taidot ja kokemus esimerkiksi järjestötyöstä Suomessa lasketaan eduksi. Etvo on viiden suomalaisen järjestön yhteinen ohjelma. Mukana ovat Allianssi, Maailmanvaihto, Tinku, Kansainvälinen vapaaehtoistyö ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus. Lisätietoa ja hakupaperit: vamos@kepa.fi Puh. (09)

5 Järjestöuutisia 5 Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi.tai rilli.lappalainen@kepa.fi. Olemme järjestö joka on jo jonkin aikaa osallistunut kehitysyhteistyöhön ja meillä on myös ulkoministeriön rahoittama hanke meneillään. Omasta mielestämme yhteistyömme on sujunut suhteellisen mallikkaasti mutta olemme todenneet että aina on mahdollisuutta parantaa. Kysymykseni kuulukin: mitä se kehitysyhteistyön laatu oikeastaan nyt onkaan ja miten voisimme parantaa oman hankeemme laatua entisestään? Kylläpä esititkin vaativan kysymyksen, johon ei voi vastata kovin tyhjentävästi näin hankeneuvojan palstalla. Mutta joitakin vihjeitä voin kyllä antaa! Koska olette ilmeisesti melko pieni ja vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö niin verkostoituminen ja kokemusten vaihto muiden järjestöjen kanssa on yleensä varsin hyödyllinen kokemus: etsikää käsiinne joko samalla alalla tai samassa maassa toimiva järjestö ja menkää kylään. Käykää läpi yhdessä onnistumisianne ja vaikeuksianne. Ehkäpä oravannahkakauppakin on mahdollista: jos he (etukäteis)arvioivat teidän hankettanne niin te teette saman vastapalveluksen heille? Jos ette saa omin voimin selville tällaisia järjestöjä niin lupaan Kepan kautta auttaa kontaktien etsimisessä. Kepan koulutus auttaa monissa laatuun liittyvissä kysymyksissä ja muutkin kurssit kuin hankesuunnittelu ovat varmasti laadun kannalta erittäin relevantteja. Vastikään julkaistussa arviossa, joka käsitteli suomalaisten järjestöjen yhteistyötä Keniassa, nostettiin esille muun muassa yhteisuunnittelun vaillinaisuus sekä puutteet toimintaympäristön tuntemuksessa. Eli hankkeiden laatu ei ole kiinni pelkästään hyvin täytetystä hankehakemuksesta ja raportoinnista, vaan siihen sisältyy paljon muutakin. Kepan syyskokouksessa on myös esitetty ajatus kehitysyhteistyön laatupalkinnosta. Palkinnolla sinänsä ei varmaankaan laatua kohoteta mutta tarkoituskin onkin haastaa järjestöt puhumaan kehitysyhteistyön laadusta ja laatimaan yhteinen näkemys siitä, mitä se hyvä laatu nyt sitten onkaan. Seuraa Kepan tiedotusta niin varmaan kuulet laatupalkintoajatuksesta enemmän vuoden 2003 puolella. EIJA MUSTONEN VLADIMIR IVANOV VAPAAEHTOISTYÖ PEREHDYTTÄÄ KEHITYSKYSYMYKSIIN KAI ARTES Etvon tarkoituksena on lisätä vapaaehtoisten ymmärrystä erilaisia kulttuureja, yhteiskuntia ja ihmisiä kohtaan. Jokainen päivä vapaaehtoisena on oppimista, vaikkei sitä itse aina huomaakaan. Paikallinen elämänrytmi ja aikakäsitys menevät muutamassa viikossa veriin aivan huomaamatta. Monet sanovat, että aika menettää kaikkivaltiaan aseman, ja suomalainenkin odottaa kiltisti projektin alkamista aiotun muutaman päivän sijasta muutaman kuukauden. Olin itse vapaaehtoistyössä Kitwessä, Sambiassa. Sikäläisen järjestön toimintatavat tuntuivat aluksi käsittämättömiltä, mutta tutustuttuani paikalliseen työkulttuuriin opin näkemään asiat myös sambialaisesta näkökulmasta. Kirjoista tutut kehityskysymykset ja -ongelmat tulivat Sambiassa eteen konkreettisina. Maissin kilohinnan nousun ja katulasten paljouden lisäksi huomio kiinnittyi sambialaiseen ikä-, varallisuus- ja sukupuolihierarkioihin. Aikaisempaa konkreettisemmin ymmärsin, miten arjen epätasa-arvoisuudet hidastavat ja estävät useiden vakavien ongelmien ratkaisua. Naisten ja tyttöjen huono asema on samassa noidankehässä köyhyyden ja HIVin kaltaisten ongelmien kanssa. Vapaaehtoisena pääseekin kurkistamaan paikalliselle ruohonjuuritasolle. Ruohonjuuritason ongelmien, normien ja tapojen oivaltaminen puolestaan auttaa ymmärtämään globaaleja kehityskysymyksiä paremmin - ja hitusen laajemmasta perspektiivistä. Toisaalta myös sambialaisen kulttuurin yhteisöllisyys ja ihmisten välittömyys antaa individualistisesta kulttuurista tulevalle paljon ajateltavaa. PÄIVI ANTTILA Aloita vuosi aktiivisesti liity listalle Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen majordomo@ka tto.kaapeli.fi viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l.

6 6 Järjestöuutisia APUA SUOMEEN PALAAJIEN KULTTUURISHOKKIIN Kehitysyhteistyöstä palaavan voi olla vaikea sopeutua takaisin Suomeen. Suomeen kehitysyhteistyöstä palaava puhkuu intoa kertoa kokemuksistaan ja hyödyntää oppimaansa. Kaverit eivät kuitenkaan jaksa kahlata läpi viittä kansiollista valokuvia eikä mistään tipu työtarjouksia. Into laskee ja iskee lamaannus. FinnWID Naiset kehitystyössä ry:n Voiko Suomeen paluuseen valmentautua? -tilaisuus keräsi kaksitoista osallistujaa Kepan järjestötiloihin marraskuussa. Tilaisuus oli jatkoa FinnWIDin paluushokkityöryhmän kolmelle aiemmalle keskusteluillalle, joissa etelästä Suomeen paluun ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia on pohdittu ja työstetty yhdessä pienemmällä joukolla. Paluuta käsittelevä työryhmä sai alkunsa siitä, että Suomessa erilaisista kenttätehtävistä palaaville ei juurikaan järjestetä valmennusta tai muita yhteisiä tapaamisia. Ainakaan Finnwidin aktivistit eivät ole päässeet omia paluukokemuksiaan suunnitelmallisesti ja rakentavasti purkamaan. Vapaaehtoistyövaihtoa koordinoivat järjestöt järjestävät paluutapaamisia, mutta jostain syystä kehitysyhteistyöhankkeiden työntekijöiden valmennusta paluuseen ei nähdä kovinkaan tärkeäksi. Yritysmaailmassa on huomattu, että ulkomailta Suomeen palaajien työteho on jopa kaksi vuotta paluun jälkeen keskimääräistä heikompi. Paluuvalmennuksen merkitys on siten ihan rahassa mitattavissa. Esimerkiksi Ruotsissa myös kehitysyhteistyöjärjestöt järjestävät paluuvalmennusta. Paluussa on kyse vähän samankaltaisesta U-käyrää seurailevasta prosessista kuin vieraaseen maahan ja kulttuuriin sopeutumisessakin. Yksi osallistuja kuvasi alun innokasta ylälenkkiä kertomalla, kuinka lentokentälle laskeutuessa ajatteli: tässä olen, kuka ensimmäisenä ehtii pyytää töihin. Epätoivoisempi vaihe seuraa, kun yhteenkään työhakemukseen ei vastata edes haastattelukutsulla. Lienee tuttua monille palaajille. Palaaja tuntee oppineensa vaikka mitä hyödyllistä ja uutta kehitysyhteistyötehtävissä. Seuraavassa hetkessä hän huomaa, että työpaikka löytyisi vain lähtemällä uudelle ulkomaankomennukselle. Toisaalta U-käyrää paremmin prosessia kuvannee aaltoileva käyrä, jossa kokemusta prosessoidaan useammassa vaiheessa ja jokainen palaaja vähän omalla tavallaan. Eikä sittenkään ole ehkä kyse sen kummemmasta kuin muissakaan suurissa elämänmuutoksissa. Mistään monimutkaisesta tieteenalasta ei paluuvalmennuksessa ole kyse, vaikka paluuorientaatio onkin ulkomaanvalmennusten vaikein osio. Kaikkein tärkeintä on päästä jakamaan kokemuksia muiden samankaltaista kokeneiden kanssa. Sukulaiset ja vanhat ystävät eivät useinkaan jaksa kuunnella innostuneita, ylimitoitettuja kuvailuja eksoottisista arkirutiineista toisella puolella maapalloa. Paluuorientaatioiden tai valmennusten tärkein tehtävä on tuoda ihmisiä yhteen ja osoittaa, että omat epä- JUKKA ARONEN määräiset tai voimakkaat reaktiot ja käytännöt ongelmat ovat tuttuja myös muille. Voi myös miettiä, miten kokemuksistaan kertoo asiaan vihkiytymättömille. Paluussa on tunnetasolla kyse siitä, että oma tuttu ympäristö ei olekaan sama kuin odotuksissa ja mielikuvissa. Palaajalle saattaa tulla tunne, ettei hän halua muuttua samanlaiseksi tuulipukukansaksi kuin kaikki muut. Vaikeaa on myös usein koettu statuksen lasku. Suomessa palaaja on ihan tavallinen pulliainen. Usein palannut pelkää menettävänsä oppimansa, varsinkin kun työpaikat tuntuvat olevan kiven alla verkostojen heikennyttyä Suomessa. Lisätietoja Finnwidistä: LAURA LAGER Pienet hyvät EETTISEN FOORUMIN VERKKOSIVUT AVAUTUNEET Suomen Eettisen foorumin verkkosivut avautuivat ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta.osoitteesta löytyvien sivujen on tarkoitus herättää ajatuksia ja edistää keskustelua yritysten, kuluttajien ja järjestöjen välillä. Sivuilla esitellään kansainvälisiä eettisiä standardeja ja kerrotaan, millaisin keinoin yritys voi kehittää toimintaansa eettisesti kestävämmäksi. Vinkkejä EIJA PALOSUO löytyy myös yksittäisille kuluttajille. Foorumin verkkosivuille on koottu pieni tietopaketti ihmisoikeuksista ja ympäristöasioista. Lisäksi sivuilla kerrotaan kirkon ja järjestöjen toiminnasta. Sivuilla toimii myös kaikille avoin keskustelupalsta, jolle toivotaan viestejä niin yksityisiltä kuin yritysten ja järjestöjen edustajilta.

7 KONDOMIN PELKO SYVÄSSÄ SAMBIAN NAISET TAISTELEVAT AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN Uutisia etelästä 7 Sielun perimmäisiä sopukoita raastava rakastuminen sekä turvallinen, uskollinen ja tasainen rakastaminen ovat lujasti nivoutuneet ajatteluumme. Ne ovat kulttuurisia ilmiöitä, humanistien ja runoilijoiden päiväunia, joita Sambiassa näkee televisiosta silloin tällöin. Niille vähän hymyillään eikä niitä automaattisesti oteta osaksi omaa olemista. Eteläisessä Afrikassa rakkaus, naimisissa olo ja uskollisuus ovat toisenlaisia. Isoimpien kaupunkien muurien ulkopuolella moniavioisuus kukoistaa, vaikka jotkut sambialaiset naisasianaiset kurtistavat kulmiaan. He eivät anna oman miehen ottaa nuorempaa vaimoa ja vaativat että miehet käyttävät kondomia harharetkillään. Koska tähän ei voi aina luottaa, osa vaatii kondomia nykyään kotonakin. Eivät kuitenkaan monet, sillä kotona halutaan olla luonnollisesti, ja naisetkin puhuvat siitä, ettei sadetakki päällä voi mennä suihkuun, kertoo Chadizan naisjärjestön toiminnanjohtaja Misozi Zulu. Hän ja muut naisjärjestöjen aktiivit puhuvat peltometsäviljelystä, ravitsemuksesta sekä aidsista oikean työnsä - maanviljelyn - ohella. Hanketta tukevat Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen opiskelijat. Ei muuta tekemistä Aidsista on viime vuosina tullut yhä läpileikkaavampi osa maaseudun elämää ja kuolemaa. Rikkinäisiä perheitä ja orpoja alkaa olla niin paljon, että aidsin sanotaan olevan yksi suurimmista syistä eteläisen Afrikan ruokakriisille. Jos viljelijät ovat sairaita tai kuolevat kesken satokauden, kärsii tuottavuus ja kaikille jää nälkä. Seksuaalisuus on iso ja luonnollinen osa elämää Sambiassa. Kollegani vitsailee, että kun kylissä ei monesti ole sähköä eikä pimeän tullen juurikaan tekemistä, keskittyvät ihmiset pitkälti luonnolliseen ajanvietteeseen kotien pimennossa. Lapset nukkuvat samassa huoneessa vanhempien kanssa, ja vaikka vanhemmat yrittävätkin häveliäästi toimia salassa, oppivat lapset jo hyvin nuorina kukkien ja mehiläisten salat. Nykyään täytyy kertoa lapsille mahdollisimman aikaisin seksistä, aidsista ja turvallisuudesta, kerrotaan kylässä lähellä Kateten kaupunkia. Lapset istuvat äitien syleissä ja ihmettelevät hiljaa kun keskustelemme kyläläisten kanssa siitä mikseivät miehet halua käyttää kondomeja. Niin kauan on nyt valistettu, että kaikki kyllä tietävät mikä aids on ja miten siltä voi ESA SALMINEN suojautua, kertoo Misozi Zulu. Mutta miesten asenne on ongelmallinen; ennakkoluulot ja pelot ovat syvässä. Kondomi ei tunnu luonnolliselta ja häiritsee mielihyvää, sanovat monet. Toisten mielikuvitus laukkaa kovempaa ja kylissä kuulee tarinoita kondomien mukana leviävästä viruksesta, joka vie mieskunnon. Uudet taktiikat Ennen valistus keskittyi pidättäytymiseen. Jos ei harrasta seksiä, ei tule sairaaksi oli logiikka vielä jokin aika sitten, kertoo Zulu. Kondomit ovat nykyään joka paikassa - radiosta kirkkoihin - ja klinikoilta niitä saa ilmaiseksi niin paljon kuin jaksaa kantaa, Zulu naurahtaa. Hautajaisissa surevalle kansalle kerrotaan että vainaa on kuollut aidsiin, ja että jos tämä olisi käyttänyt kondomia, olisi hän vielä elossa. Vielä kymmenisen vuotta sitten aids oli tabu ja ihmisten sanottiin kuolleen keuhkotautiin tai noituuteen mieluummin kuin aidsiin. Nykyään kaikki tietävät, jos joku kuolee aidsiin, eikä asiasta enää jakseta hurskastella ja valehdella, kertoo Zulu. Nuorten keskuudessa uusien tartuntojen määrä ei enää kasva vuosittain, mikä onkin ainoa valopilkku synkässä aids-todellisuudessa. Useimmin siteeratun tiedon mukaan noin kaksikymmentä prosenttia Sambian aikuisväestöstä kantaa HI-virusta tai sairastaa aidsia. Virusta voi kantaa pitkään tietämättään, ja tiedon jälkeenkin jotkut katkeroituvat ja jatkavat taudin levittämistä, aktiivisesta valistustyöstä huolimatta. Kondomin käyttö tarkoittaa että rakastat toista niin paljon, että haluat suojella hänen elämäänsä, kertoo reggaerappari Shaggy televisiossa ja radiossa. Kohtalo piirtää eteemme polun. Tällä polulla on kuitenkin valintoja, jotka meidän pitää itse tehdä. Käytä kondomia joka kerta kun harrastat seksiä, jatkavat Destiny`s Child -yhtyeen Sambiassa huippusuositut kaunottaret. ESA SALMINEN Lusaka

8 8 Uutisia etelästä UUSI LAKI RAJOITTAA JÄRJESTÖJEN TOIMINTAA TANSANIASSA Leo Söderqvist lopetti Sambian yhteystoimitsijan tehtävät vuoden vaihteessa. Tansaniassa hyväksyttiin viime vuoden lopulla paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Tansanialaiset järjestöt kampanjoivat näyttävästi muutoksia lakiesitykseen, mutta valmiissa laissa on yhä suuria ongelmia. Viranomaisille annetaan laissa vapaat kädet rajoittaa järjestöjen toimintaa. Laki koskee myös ulkomaalaisia järjestöjä. Uusi laki lisää kontrollia muttei samalla tarjoa valtion puolelta lisää tukea kansalaisjärjestöjen toiminnalle, kertoo Kepan Tansanian yhteystoimitsija Leo Söderqvist. Tansanialaisten järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain vastainen ja uhkaa yhdistymis- ja sananvapautta. Lain perusteella järjestön rekisteröintiä ei esimerkiksi tarvitse hyväksyä, jos järjestön toiminta ei ole yleisen edun mukaista. Pahimmassa tapauksessa järjestöt eivät voi antaa kriittisiä lausuntoja hallituksesta, koska auktoriteeteillä on laaja mielivalta estää epämieluisten järjestöjen toiminta. Uusi laki on ristiriidassa viime vuonna valmistuneen kansalaisjärjestölinjauksen kanssa. Lain valmisteluprosessi ei ollut osallistava, vaan prosessi eteni salassa ja laki käsiteltiin parlamentissa kiireellisenä pikakäsittelynä, jota edelsi Kenian presidentti Moin erittäin kielteinen puheenvuoro järjestöistä. Lakiteksti lainattiin melkein täysin Kenian kansalaisjärjestölaista, mitä ei voi pitää hyvänä referenssinä. Laki heijastaa sitä, että kansalaisjärjestöjä kohtaan on suuria epäilyjä virkamiestasolla, Söderqvist arvioi. Samaan aikaan kansalaisjärjestölain kanssa hyväksyttiin terrorismilaki ja näiden kahden lain on nähty olevan yhteydessä toisiinsa. Valvonta maassa on ylipäänsä tiukentunut: ulkomaalaisia, etenkin arabeja mutta myös suomalaisia, pysäytellään kaduilla ja vaaditaan papereita nähtäväksi. Voi viedä vuosia ennen kuin lakia päästään soveltamaan. Tällä hetkellä on vaikea arvioida, paljonko laki käytännössä vaikeuttaa järjestöjen toimintaa. Söderqvist arvelee että laki vaikuttaa eniten tansanialaisiin kattojärjestöihin, kun taas yksittäisten suomalaisten järjestöjen yhteistyöhankkeet saattavat jatkua kuten tähänkin asti. Toisaalta laki mahdollistaa sen, että myös ulkomaisiin järjestöihin suhtaudutaan aiempaa tiukemmin. Suomalaisille järjestöille laki merkitsee ainakin sitä, että vii- TOIVO KETTUNEN meistään nyt kaikki olisi sovittava paperilla: yhteistyösopimukset, tavaroiden ja kaluston omistus, hankkeen luovutusasiakirjat ja niin edelleen. Tämä toki kuuluu MUUTOKSIA TANSANIAN TOIMISTOSSA Kepan Morogoron toimisto on muutosten kourissa. Pitkäaikaisen yhteystoimitsijan Leo Söderqvistin työsopimus päättyi vuodenvaihteessa ja uusi yhteystoimitsija aloittaa työnsä helmikuussa. Toimistosta vastaa siihen asti ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga apunaan kaksi hallintoihmistä. KEPAN ARKISTO laadukkaan kehitysyhteistyön perusasioihin kaikissa maissa, oli laki mikä tahansa. SINI KUVAJA Kepan Tansanian toimisto tekee yhteistyötä tansanialaisen Tango-kattojärjestön kanssa, tarjoaa yhteyspalveluja suomalaisile järjestöille sekä hallinoi paikallisesti Etelän vapaaehtoisohjelmaa.

9 Uutisia etelästä 9 SUOMEN AY-LIIKE TUKEE HAITIN NAISIA Lukutaito lisää naisten omanarvontuntoa. Se, että osaa lukea ja kirjoittaa, merkitsee sitä, että on joku, kertoo Port-au-Princen lähiössä lukutaitopiiriin osallistuva nainen. Hänen ryhmänsä päättää pian valtavan urakan. Reilun 20 aikuisen naisen ryhmä on opetellut kirjoittamaan nimensä, lukemaan yksinkertaista tekstiä ja laskemaan. Monelle nimen kirjoittaminen on tärkein syy osallistua. Nyt minun ei tarvitse hävetä vanhempainillassa, sillä puumerkin sijasta kirjoitan nimeni osallistujalistaan. Lapset ja nuoret näkevät, että opiskelen ja toimin siten esimerkkinä, selittää toinen osallistuja. Oppiminen on vaatinut ponnisteluja. Suurin osa osallistujista elättää itsensä ja perheensä kaupustelijoina ja säännöllinen osallistuminen on vaikeaa. Opiskelutunnit ovat pois torilla vietetystä ajasta. Ryhmä ei voi kokoontua myöhään illalla, koska tapaamispaikkana toimivan säästökassan toimitiloissa ei ole valoa. Suomen ammattiyhdistysliike on tukenut jo vuosikymmenen ajan luku- ja kirjoitustaidon oppimista maassa, jonka aikuisväestöstä yli puolet on lukutaidotonta. Ammatillisten keskusjärjestöjen kanssa toteutetun hankkeen jälkeen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat käynnistäneet yhteistyön naisverkosto RENAFANMin (Rezo Nasyonal Fanm) kanssa. Toiminnan ytimenä ovat vuoden ajan kokoontuvat opintopiirit, joissa osallistujat kouluttajan tukemina oppivat lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Tämän vuoden alussa käynnistyvät osallistujien toivomat jatkoryhmät, joissa syvennetään lukutaitoa. Lisäksi piireissä keskustellaan osuustoiminnasta, terveydestä ja ympäristönsuojelusta. Tärkeänä tavoitteena on lisätä naisten osallistumista yhteiskuntaan. Naisverkosto RENAFANM haluaa luku- ja kirjoitustaidon levittämisen lisäksi parantaa maaseudun ja pääkaupunkiseudun lähiöiden köyhien naisten ammatillisia valmiuksia. Käytännön taidot, tieto osuustoiminnasta ja pienikin alkupääomaan parantavat KAISU TUOMINEN huomattavasti naisten mahdollisuuksia taata toimeentulonsa. Seuraavana askeleena suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja naisverkoston yhteistyössä on valmentaa kouluttajia, joiden ohjaamissa ryhmissä opiskellaan käytännön taitoja ja yrittäjyyttä. KAISU TUOMINEN, Santo Domingo POHJOIS-MOSAMBIKISSA KAIVATAAN JÄRJESTÖJEN TUKEA Suurin osa suomalaisista kehitysyhteistyövaroista suuntautuu Mosambikissa pääkaupunkiseudulle. Pohjoiset maakunnat ovat kuitenkin vielä kipeämmin tuen tarpeessa. Maakuntien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää paitsi yksittäisten ihmisten ja organisaatioiden myös koko maan yhtenäisyyden kannalta. Myös Kepan Mosambikin työtä arvioitaessa päädyttiin kehotukseen lisätä toimintaa pohjoisissa maakunnissa. Nykyisellään Kepa toimii Pohjois-Mosambikissa muun muassa Kansallisen Pienviljelijäliiton, vammaisohjelman, kirjastojen ja muutamien kulttuurihankkeiden parissa. Mutta lisä ei olisi pahitteeksi. Niinpä Kepa pyrkii nyt luomaan yhteistyölinkkejä suomalaisjärjestöjen ja pohjoismosambikilaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välille. Mosambikin kansalaisyhteiskunta siinä muodossa kuin se nykyään tunnetaan on varsin nuori ja kokematon. Erityisesti pohjoisessa, missä on paljon aloitteellisuutta mutta vähän tukijoita, myös Kepalta pyydetään kontakteja, pääsyä tiedon lähteille, järjestökoulutusta, materiaalista ja rahallista tukea - ovia auki ulkomaailmaan. Viime aikoina pohjoisessa on ollut mielenkiintoisia paikallisia aloitteita esimerkiksi seuraavilla aloilla: ruokaturva, koulutus, ympäristönsuojelu, kulttuurihankkeet, journalismi, ihmisoikeudet ja naisten asema. Työskentelyn käytännölliset perusedellytykset alkavat olla kunnossa Pohjois-Mosambikissa sitä mukaa kun uusia maanteitä valmistuu ja vanhoja korjataan sekä tietoliikenneyhteyksiä parannetaan. Suorat lennot Dar-es- Salaamista Pembaan helpottavat alueeseen tutustumista ja arviointivierailuja. Jos yhteistyö pohjoismosambikilaisten järjestöjen kanssa kiinnostaa, ota yhteyttä Kepan Mosambikin toimistoon esimerkiksi alla olevien sähköpostiosoitteiden välityksellä. TARJA VALTONEN Maputo liaison@kepa.co.mz FREDERICO JOO Pemba kepa.pemba@teledata.mz

10 10 Uutisia etelästä KEPA THAIMAAN METSISSÄ JA MEKONG-JOELLA Kepan toiminta Thaimaassa ja Mekong-joen alueella on keskittynyt ympäristöongelmien arviointiin ja paikallisyhteisöjen oikeuksien puolustamiseen. Kymmenkunta vuotta sitten suomalaiskonsultit olivat kehitysyhteistyövaroin laatimassa Thaimaan metsäsektorin kokonaissuunnitelmaa. Thaimaan kansalaisjärjestöt ja paikallisväestö kritisoivat teolliseen metsätalouteen pohjautunutta suunnitelmaa voimaakkasti. Thaimaa olikin yksi esimerkkimaa vuosina Helsingissä järjestetyssä kolmessa Suomi ja maailman metsät seminaarissa. Suomalaiset ympäristöjärjestöt ehdottivat Kepalle tiiviimmän yhteistyön aloittamista thaijärjestöjen kanssa. Vuoden 1998 alkupuolella päädyttiin suomalaisen tiedonvälittäjän lähettämiseen työskentelemään thaimaalaisen ympäristöjärjestö PERin (Project for Ecological Recovery) kanssa. Vihdoin PERillä Saavuin itselleni uuteen ympäristöön ja kulttuuriin heinäkuussa Sopeutuminen sujui kuitenkin ongelmitta, sillä lähdin matkaan oppiakseni, enkä neuvoakseni muita. Samalla periaatteella on ollut hyvä jatkaa. PER paljastui hyvin kansainvälisesti valveutuneeksi mutta samalla ruohonjuuritason työnsä ansiosta ihmisläheiseksi järjestöksi. PERin perustivat vuonna 1986 sosiaali- ja kehityskysymysten parissa työskennelleet aktivistit ja yliopistoihmiset, jotka näkivät nopean talouskasvun ja teollistumisen seuraukset luonnolle ja paikallisyhteisöjen elinkeinoille. Järjestön tarkoituksena oli koordinoida paikallisten järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten ympäristötyötä tutkimuksen, verkostoitumisen ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Alkuvuosina kampanjoitiin useita patohankkeita Periläiset opintomatkalla Etelä-Laosissa. vastaan, mutta työtä tehtiin myös valtakunnallisen luonnonmetsien hakkuukiellon, yhteisömetsätalouden ja peltometsäviljelyn puolesta. Aasian talouskriisin myötä myös kansainvälisten rahoituslaitosten roolin kriittisestä arvioinnista tuli merkittävä osa PERin työtä. Myös energiakysymykset nousivat pinnalle suurten kaasuputki- ja hiilivoimalahankkeiden vuoksi. Vaihtoehtoisen kehityksen jäljillä Talouskriisin ja globalisaation vaikutukset ovat saaneet thaijärjestöt kiinnostumaan kansainvälisestä yhteistyöstä entistä enemmän. Ulkomailta haetaan kokemuksia ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää kotimaassa esimerkiksi luonnonvarojen yksityistämistrendin kriittiseen analysointiin. Vastavuoroisesti PER osallistui aktiivisesti thaijärjestöjen kestävän kehityksen työryhmään, joka laati Johannesburgin huippukokousta varten vaihtoehtoraportin Agenda 21:n toteutumisesta Thaimaassa. Raporttiin, joka voi toimia mallina muille etelän kansalaisyhteiskunnille, koottiin tavoitteet ja konkreettiset ehdotukset tasa-arvoisen, monimuotoisen ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Vallalla olevalle talouskasvuajattelulle etsitään vaihtoehtoja kansan enemmistön eli maaseudun paikallisyhteisöjen parista. Yhdessä paikallisjärjestöjen ja yliopistotutkijoiden kanssa PER selvittää paikallistiedon merkitystä luonnonvarojen hallinnassa ja käytössä, aktivoi paikallisia ihmisiä oikeuksiensa puolustamiseen sekä yrittää vaikuttaa päättäjiin, jotta muu lainsäädäntö noudattaisi perustuslain henkeä. PERin sisarjärjestö TERRA tekee yhteistyötä Laosissa, Kambodzhassa ja Vietnamissa toimivien järjestöjen kanssa. Järjestön erityisenä huolenaiheena on jokilaakson 60 miljoonalle ihmiselle ruokaa tarjoavan Mekong-joen tulevaisuus. Yhteystiedottajan toimenkuvaan kuuluu Suomeen tiedottamisen ja kirjoittamisen lisäksi PER:n ja TERRAn auttaminen tiedon keräämisessä ja analysoinnissa sekä osallistuminen PERin työhön paikallisyhteisöjen parissa. Kepan ja PER:n kumppanuussopimus sisältää yhteystiedottajan lisäksi myös rahallista tukea PER:lle. TIMO KURONEN KEPA MAAILMALLA 5/9 THAIMAA toiminta alkoi 1998 TIMO KURONEN yhteystiedottaja Timo Kuronen työskentelee Kepan kumppanijärjestö PERin (Project for Ecological Recovery) toimistolla Bangkokissa tärkeimmät tehtävät: vahvistaa PERin työn kautta Thaimaan paikallisyhteisöjä ja niiden organisaatioita, haastaa perinteinen kehitysajattelu vaihtoehtoisen tiedon ja kehitysmallien avulla sekä pyrkiä tiedon ja kokemusten vaihtoon etelä-etelä ja etelä-pohjoinen akseleilla.

11 11 KEPAN KOULUTUS KEVÄÄLLÄ MITEN ALOITAN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN? KURSSI JÄRJESTETÄÄN TAMPEREELLA Kurssi on tarkoitettu kehitysyhteistyön vasta-alkajille eli jos pohdit järjestössäsi kehitysyhteistyön aloittamista mutta et tiedä mitä kaikkea se vaatii, niin tämä kurssi on sinulle! Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestön kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöltä vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan kehitysyhteistyön suunnittelun alkuvalmisteluja sekä esitellään hankemuotoisen yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. Kouluttajina kurssilla toimivat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Paul Silfverberg. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä SOPIMUKSET, KULTTUURI JA HANKESUUNNITELMA: MITEN NE LIITTYVÄT TOISIINSA? Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisjärjestöjen edustajille, jotka ovat hakeneet ulkoministeriön hanketukea. Hanketuen ehdoissa edellytetään, että suomalainen järjestö siirtää sopimuksella velvoitteet kumppanilleen. Tule muiden kanssa pohtimaan mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa! Kurssilla kansalaisjärjestöyksikön virkamies Antero Järstä kertoo mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Tämän jälkeen käydään läpi järjestöjen välisten sopimuksien kiemuroita ja vastataan mm. kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Miten hankesuunnitelma ja sopimus liittyvät toisiinsa? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän pitäisi tietää kumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujumisen? Kouluttajina mm. Kepan hallintojohtaja Anri Kyöstilä, kehitysyhteistyösihteeri Anne Romar ja koulutussuunnittelija Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälti loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla sivutaan myös niitä lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa. Tällaisia ovat mm. gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjataan etätyön tekemisen aikana. lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä JÄRJESTÖJEN RUOKAMYYNTI TAPAHTUMISSA Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esimerkiksi Maailma Kylässä -festivaalilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautuminen mennessä VUOSIRAPORTOINTI TULEE VALMISTAUDU AJOISSA! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen mennessä.

12 12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Globaalimuutoksen tutkimusohjelman CLIMA-X-projektin päätösseminaari Local arenas of global environmental change. Tropical forests in the context of development and climate change policies Helsingissä Diana-auditoriossa. Puhujina mm. R.K.Pachauri (IPCC), T P Singh (TERI, Intia), Agus Sari (PELANGI, Indonesia) ja Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen, politiikan tutkimuksen laitoksen ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tutkijoita. Seminaari on maksuton. Lisätietoja: Jenni Kauppila, jenni.kauppila@uta.fi,(050) Kehitysmaalääketieteen kurssi David Livingstone -seuran ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla käsitellään kehitysmaiden terveys- ja väestöongelmia sekä terveydenhuollon kytkentöjä muihin sektoreihin laaja-alaisesti. Kurssin tavoitteena on herättää kiinnostusta kehitysmaiden terveysongelmiin ja niiden syihin sekä antaa valmiuksia toimia terveydenhuoltoalan tehtävissä kehitysmaissa. Kevätlukukaudella 2003 toteuttava kurssi koostuu 51 luentotunnista, jotka pidetään keskiviikkoisin klo Haartman-instituutin isossa luentosalissa (Haartmaninkatu 3, Helsinki). Kurssi on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Yksityiskohtainen ohjelma löytyy osoitteesta kehlaak.htm. Lisätiedot: Heli Siikamäki, (09) , heli.siikamaki@hus.fi Näin vaikutat valtion budjettiin -kurssi. Vihreän Sivistys- ja Opintokeskus ViSiOn järjestämä kurssi on tarkoitettu järjestöissä toimiville henkilöille, jotka työssään pyrkivät vaikuttamaan valtion budjettiin, sekä opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssin aiheita ovat budjetin laadinnan aikataulu ja vuodenkierto, budjetin käsittelyajat ja lobbaaminen sekä budjetin lukeminen. Kurssi (6 h) pidetään keskiviikkoisin 22.1., ja 5.2. kello ViSiOn tiloissa (Ruoholahdenranta 1 E, Helsinki). Osallistumismaksu on 15 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: mennessä ViSiOon, (09) tai visio@kaapeli.fi Keskustelutilaisuus monikulttuuriperheistä. Mitä eroa on kaksikulttuurisilla ja monikulttuurisilla perheillä? Mitkä ovat sekaperheiden ruusut ja risut? Mitä paineita ympäröivä kulttuuri ja yhteiskunta aiheuttaa sekaperheille? Miten selvitä arkipäivän rasismista? Finnwid - Naiset kehitysyhteistyössä ry:n järjestämä tilaisuus pidetään klo 18 Caisassa (Mikonkatu 17, Helsinki). Keskustelua alustaa tutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos. Lisätietoja: Jonna Roos, (040) / (09) , jonna.roos@helsinki.fi. Mikä on aurinkotuulimylly, voiko kaktuksista saada ruokaa ja miten prostituoidut koulutetaan terveyskasvattajiksi? Ensimmäinen Kohti kestävää maailmaa -raportti etsii vastauksia ja ratkaisuja nälkäongelmaan, vesipulaan ja tartuntatauteihin. Teemoina ovat myös valtionyhtiöiden mahdollisuudet osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä yksityistäminen. Raporttisarjan julkaisijat ovat Ympäristö ja kehitys sekä Maan ystävät. Teoksessa on hyödynnetty esimerkkejä ja kokemuksia, joita on saatu Ympäristö ja kehitys -järjestön projekteissa. Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Janne Sivoselle (janne.sivonen@kepa.fi). SEURAAVA UUTISKIRJE ILMESTYY HELMIKUUSSA